T Lankinen Oaj KeväTseminaari Huhtikuu 2010

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksiOsaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Tulevaisuuden kansalaisen taidot ja

perusopetus

Pääjohtaja

Timo Lankinen

9.4.2010

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Koulutuspolitiikan keskeiset kysymykset

• Miten suomalaisten tärkeimmästä tulevaisuuden investoinnista –

perusopetuksesta – huolehditaan?

• Miten koulu tukee suomalaista kilpailukykyä?

• Mitä on koulun tuottama osaaminen 2020-luvulla – perusopetuksen

kilpailukyky kansalaisen ja yhteiskunnan näkökulmasta?

• Miten turvataan koulutuksen kansallinen yhdenvertaisuus ja

koulutuksellinen tasa-arvo?

• Tietoperustainen opetuksen ja koulutuksen kehittäminen ja

johtaminen? Johtamiseen sitoutuminen?

• Opettajiston osaamisen ja opettajuuden turvaaminen?

• Miten parannetaan oppilaiden yksilöllisten edellytysten huomioon

ottamista?


Koulutusinvestoinnin tuotto


BKT ja työllisyys, muutos edellisestä vuodesta

Lähde: Valtiovarainministeriön suhdannekatsaus

18.12.2009


Valtion rahoitusjäämä

Lähde: Valtiovarainministeriön suhdannekatsaus

18.12.2009


Valtion budjetin menot ja tulot

Lähde: Valtiovarainministeriön ennuste

0

10

20

30

40

50

1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013

Tulot ilman nettolainanottoa Menot ilman nettokuoletuksia

mrd. euroa


Kuntien ja kuntayhtymien menot 2008

Lähde: Kuntaliitto

Muut palvelut 1,3 %,0,48 mrd. €

Sosiaali- ja terveystoimi

47,4 %, 17,74 mrd. €

Opetus- ja kulttuuritoimi

22,0 %, 8,24 mrd. €

Muut menot 1,8 %, 0,65 mrd. €

Yhdyskuntapalvelut 3,0 %

1,13 mrd. €

Investoinnit 11,0 %

4,13 mrd. €

Liiketoiminta 6,8 %

2,55 mrd. €

Yleishallinto 2,8 %, 1,04 mrd. €

Lainanhoito 3,9 %, 1,47 mrd. €


Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit 1991-2010

Lähde: Kuntaliitto

3,64,5

7,9

5,04,6

8,6

0,0

-5,1

-0,5

5,05,6

2,9 2,8

5,25,24,5

5,1

7,2

5,2

-6

-5

-4

-3

-2

-1

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09e 10e


Kuntien tilikauden tulos 2007-2013Nopean kasvun vaihtoehto

Lähde: Kuntaliitto


Väestöennuste 2010 – 2015

Ikäluokat 2010 2011 2012 2013 2014 2015

- 14 v. 887 000 888 000 891 000 897 000 902 000 908 000

+ 2 %

15 – 24 v. 660 000 660 000 659 000 653 000 648 000 640 000

- 3 %


Globaalikilpailussa menestyminen ja

hyvinvointipalvelujen turvaaminen

= laaja osaamisen kirjo ja huippuosaaminen

1990-luku:

Korkeaa osaamista vaativat tehtävät

meille, muut työt ’kehittyviin maihin’

2000-luku:

Kaikenlainen työ, kaikilla tasoilla

voidaan siirtää ´kehittyviin maihin`

Talouskriisin jälkeinen aika

2010-luku:

Tietotalouden ja informaatioyhteiskunnan evoluutio

Työn raju muutos – myös asiantuntija/palvelutyön osittuminen

Uusilla teknologioilla mahdollisuus korvata tehtäviä ja yrityksiä

Uuden teknologian ja median vaikutus oppimiseen

Globaali osaamisen kilpajuoksu

Talouskriisi haastaa koulutuksen talouden ja pitkäjänteiset investoinnit


Suomelle välttämättömät toimenpiteetGlobaalit skenaariot EVA

Suomen nostaminen korkean tuottavuuden mallimaaksi.

Suomalaisen koulutusjärjestelmän uudelleen arvioiminen ja suomalaisen

osaamisen kansainvälistäminen.

Suomen nostaminen takaisin tietoyhteiskuntakehityksen paalupaikalle.

Elinkeinorakenteen murrokseen varautuminen.

Kilpailukykyisen energian saatavuuden turvaaminen. Energia- ja

ympäristöteknologisen osaamisen vahvistaminen.

Varautuminen laman jälkeiseen työvoimapulaan.

Yritysten sekä valtion Venäjä- ja Aasia-strategioiden päivittäminen.

Ihmisten kannustaminen työntekoon aineellisin ja ei-aineellisin keinoin.

Parempi tasapaino työn ja muun elämän välille.

Suomen palauttaminen maailman vähiten korruptoituneeksi maaksi


Koulutuksen haasteet

• Koulutuksen yksilöä vahvistava tehtävä• yksilön osaamispääoma, tasapainoinen elämä, osallisuus

• Koulutuksen taloudellinen tehtävä• osaamisen varanto, talouskasvun ja kilpailukyvyn edistäminen,

hyvinvointivaltion palveluiden turvaaminen

• Koulutuksen yhteiskunnallinen tehtävä• aktiivinen kansalaisuus, demokratian vahvistaminen

• Koulutuksen moraalinen haaste• ilmastonmuutos, globaali väestönkasvu


Koulutuksen tehtävät

Kvalifiointi – Koulutuksen kautta tuotetaan tietoja, taitoja ja muodollisia

tutkintoja.

Valikointi – Koulutuksessa menestyminen jakaa ihmiset erilaisiin

asemiin yhteiskunnan hierarkiassa.

Integrointi – Koulutus yhdistää uudet sukupolvet osaksi yhteiskunnan

jatkumoa ja edistää yhteiskunnallisen eheyden säilymistä.

Varastointi


Haasteet

• Ikääntyvä väestö, erilaistuvat alueet

• Korkean osaamisen tason synnyttäminen - työelämän

kasvavat osaamistarpeet

• Tietopääoma – taitopääoma –– globaali tieto/taitokäsityksen

muutos

• Oppimisen ympäristöjen laajentuminen

• Motivaatio oppimiseen

• Monenlaisten lahjakkuuksien osaamisen kehittäminen

• Haasteet hallita ja toteuttaa valtakunnallisesti

koulutusinnovaatioita hyvin hajautuneessa ja kunnallisesti

hallinnoidussa koulutusjärjestelmässä


• Koulutusjärjestelmän tehokkuus ja

koulutusinvestoinnin tuotto

• Tietoperustainen koulutuksen ohjaus ja opetuksen

kehittäminen

• Digitaalisten oppimisen tukimuotojen käyttö

• Huoltajat/perheet oppimisen tukijoina

• Opetusryhmät, erityistä tukea tai kannustusta

tarvitsevat oppilaat

• Kielten, kulttuurien ja uskontojen monimuotoisuus

• Työrauha kouluissa


Peruskoulun kasvatus- ja opetustehtävä

a) Mikä on perusopetuksen tehtävä 2020-luvulla? Mitä

muutoksia? Mikä olennaista?

b) Mitä perusopetuksen tavoitteiden ja tuntijaon

uudistamisella pitäisi parantaa? Mitä osaamista

tulevaisuus korostaa?

c) Mitkä ovat opetukselle asetettavat tavoitteet ja

keskeiset sisällölliset alueet?

d) Mitkä ovat tiedolliset ja taidolliset tavoitteet?

e) Miten varmistaa osaaminen?


Perusopetus 2020 – tavoitteet ja tuntijako

• Sivistyskäsityksen muuttaminen• Tiedon ja osaamisen käyttötaito

• Syvällisempi oppiminen – sisältöjen (pinnallisen) läpikäymisen

sijasta

• Uuden ajan kansalaisen taidot – tiedon epävarmuuden ja

muuttuvuuden ymmärtäminen

• Eheyttäminen – tiedon sirpaloitumisen välttäminen

• Perustaitojen hallinta – tiedon rakenteiden perustan hallitseminen

• Osaamiselle korkeat tavoitteet• Globaali kilpailukyky ja hyvinvoinnin turvaaminen

• Matemaattis-luonnontieteellisen ja teknologisen osaamisen

perustan turvaaminen

• Kielivarannon monipuolistaminen ja kansalliskielten turvaaminen

• Taito- ja taideaineiden osaamisen vahvistaminen

• Luovuuden ja innovatiivisuuden vahvistaminen


Perusopetus 2020 – tavoitteet ja tuntijako

• Kasvun ja kehityksen yksilöllisempi tuki• Oppimisen motivaation vahvistaminen

• Oppilaan valinnan mahdollisuuksien lisääminen

• Mahdollisuudet syventäviin opintoihin

• Terveyden ja toimintakyvyn vahvistaminen

• Uudet toteuttamisperiaatteet Oppimisen tavoitteiden selkeyttäminen

Tieto/taitoaineksen vaatimusten fokusointi

Oppiaineryhmien muodostaminen

Aihekokonaisuudet oppiaineryhmien osaksi

Uuden ajan kansalaisen taitojen määrittäminen: tavoitteet ja

arviointikriteerit

Osaamisen vaatimustasojen määrittäminen oppiaineisiin


Globaalilla tasolla tapahtuva tiedollinen muutos

Nyky-yhteiskunnalle on luonteenomaista epävarmuus, joustavuus,

ristiriitaisuus sekä lisääntyneet mahdollisuudet informaation

saamiseen ja käsittelyyn

Tiedon arvo määrittyy yhä voimakkaammin sen yhteiskunnallisen

relevanssin mukaan

Nykyinen käsitys tiedosta haastaa koulun tavan käsitellä tietoa:

opetussuunnitelmaa on moitittu liiallisesta sisältöpainotteisuudesta,

pirstoutuneisuudesta ja tiedon esittämisestä oppiaineittain pilkottuna

Opetuksen sisällöllisen kehittämisen keskeisenä haasteena on tiedon

muotojen uudelleen organisointi

Opetussuunnitelmalinjaus: kuinka paljon sijaa annetaan faktoille,

kuinka paljon taidoille ja oppimisen prosesseille


Eri aikakausina arvokkaana pidetty tieto vaihtelee

paljon

Humanistisen kasvatusihanteen mukaan koulun

pitäisi tukea opiskelijan kasvua ja tarjota tietoa, joka

ei ole alisteinen millekään poliittiselle tai

taloudelliselle intressille.


Oppimisen ympäristöjen laajeneminen

Oppiminen tulisi ymmärtää kaikki kontekstit kattavana

Opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa entistä enemmän

erilaisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen

Verkkopohjaiset yhteiset tilat ja sosiaalinen media

mahdollistavat interaktion vertaisryhmän kanssa ja tarjoavat

tilat yhteiselle tiedon rakentamiselle, projektityöskentelylle,

tutkimukselle ja tiedon jakamiselle

Kontekstuaalisuus optimaalisten oppimismahdollisuuksien

rakentajana: keskeistä oppimisympäristöjen konkreettisuus


Kentän esiin tuomia näkemyksiä

Tuntijako pirstaleinen ja liian oppiainejakoinen, ei vastaa

tämän päivän oppimista, kehitettävä laajemmiksi

kokonaisuuksiksi

Opetussuunnitelman sisältö jossain määrin ylimitoitettu

tuntimääriin nähden – oppiaineet sirpaleisia ja sisällöllisesti

laajoja

Taitojen kehittymisen jatkumoa ei rakennettu eksplisiittiseksi

Arvioinnin käytännöt ja perusteet liian vaihtelevia –

kriteeriperustaisuuden tarve korostunut

Koulupäivät Suomessa alaluokilla lyhyitä, taide- ja

taitoaineiden tunteja saataisiin lisää kasvattamalla tuntimäärää

Kunnat eivät osoita opetukseen juuri lisäresursseja


Vuosiluokka ja

vähimmäis-

viikkotuntimäärä

Järjestäjien

tuntijakopäätösten

määrä Ka Minimi Maksimi

1. lk, 19 217 19,85 19,0 21,0

2. lk, 19 217 19,92 19,0 23,0

3. lk, 23 217 23,61 22,0 27,0

4. lk, 23 217 23,77 22,0 28,0

5. lk, 24 217 25,26 24,0 30,0

6. lk, 24 217 25,53 23,0 31,0

7. lk, 30 215 30,23 29,2 36,0

8. lk, 30 214 30,08 22,8 35,0

9. lk, 30 214 30,22 24,0 34,5

Opetuksen järjestäjien tuntijakopäätösten

mukaiset tuntimäärät vuosiluokittain opetuskielen

mukaan


Perusopetuksen vahvuudet

Kuinka suuri osa arvioi, että perusopetus tuottaavahvaa osaamista ko. osaamisen alueella (sai valita 3)

OJ - RE

• 83 - 87 % Perustietojen hallinta

• 44 - 41 % Oppimisen taidot ja oman oppimisen hallinta

• 37 % Yhteisössä eläminen ja yhdessä työskentelyn taidot

• 23 - 32 % Omaan identiteettiin, elämänhallintaan ja toimintaan liittyvät

taidot

• 17 - 27 % Arvoihin perustuva toiminta, eettisyys, vastuullisuus

• 29 - 21 % Tietojen ja taitojen laaja-alainen soveltaminen

• 8 -14 % Erilaisuuden kohtaaminen, ristiriitojen ratkaisu

• 6 - 7 % Luovuus, omaperäisyys


Opettajien mielipiteiden keskiarvot eri oppiaineiden tuntimääristä

2

2,25

2,5

2,75

3

3,25

3,5

3,75

äidink

ieli ja kirjallis

uus

A-k

ieli

B-k

ieli

mat

emat

iikka

ympä

ristö

- ja

luon

nont

ieto

biolog

ia

maa

ntieto

fysiikka

kem

ia

terv

eystieto

usko

nto

eläm

änka

tsom

ustie

to

histor

ia ja

yht

eisk

unta

oppi

mus

iikki

kuva

taide

käsityö

liiku

nta

kotitalou

s

oppilaan

ohjaus

valin

naiset

ainee

t

vapa

aeht

oine

n A-k

ieli

1=

liia

n v

äh

än

3

=s

op

iva

sti

5

=li

ian

pa

ljo

n


OPPIAINEIDEN TUNTIMÄÄRIEN SOPIVUUS

0

0,5

1

1,5

2

2,5

AIM

A

3. LUO

KALLA A

LKAVA KIE

LI

YM /

LU B G KE FYTER UE ET HI

YHM

U KU KÄ LIKO O

P

VALINNAIS

ET KIE

LET

4. TAI 5

. ALKAVA K

IELI

VIIKKO

TUNTIMÄÄ

RÄ

OPPIAINEET

1 =

LII

AN

VÄ

HÄ

N -

3 =

LII

KA

A

oppilaiden käsitykset tuntimäärien sopivuudesta


valin

nais

et a

inee

t

oppi

laan

ohja

us

kotit

alou

s

liikun

ta

käsi

työ

kuva

taid

e

mus

iikki

hist

oria

ja y

ht.k

unta

oppi

eläm

änka

tsom

ustie

to

usko

nto

terv

eyst

ieto

fysi

ikka

kem

ia

maa

ntie

to

biol

ogia

ympä

ristö

- ja

luon

nont

ieto

vier

aat k

iele

t

mat

emat

iikka

äidi

nkie

li

3,5

3,25

3

2,75

2,5

2,25

1=liia

n väh

än; 2

=hiem

an lii

an vä

hän;

3=so

pivas

ti; 4=

hiema

n liik

aa; 5

=liika

a

lapsi yläkoulussa

lapsi alakoulussaVanhempien mielipiteet eri aineiden tuntimääristä


Kielitaito

Matemaattiset taidot

Sosiaaliset taidot

Luku- ja kirjoitustaito

Yleissivistys

Työelämätaidot

Terveys ja liikunta

Kansainväliset asiat

Opiskelutaidot

Teknologia

Käytännön perustaidot

Taideaineet

Ilmaisutaito

Ilmasto- ja ympäristöasiat

Keskittyminen, motivaatio

69,7

71,7

73,7

75,7

77,7

15,6 16,6Näkemysten hajonta

Pallojen koko kuvaa teemaa käsittelevien vastausten määrää (% kaikista vastauksista), pystyakseli teemojen saamia arvioita siitä,

kuinka hyvin niitä opitaan peruskoulussa ja vaaka-akseli näiden arvioiden hajontaa.

Ku

inka

hyvin

op

ita

an

pe

rusko

ulu

ssa?

Eniten puhutut tiedot ja taidot: kuinka hyvin

opitaan peruskoulussa?


Tarkoituksenmukaiset oppimisen tavoitteet

Perustaidot: lukeminen, kirjoittaminen, laskeminen

Perustaidoille uudet, syvemmät tavoitteet

Koulutuksen annettava nuorille mahdollisuus

syvempään oppimiseen, jossa korostuvat ajattelun

ja kommunikoinnin taidot sekä luovuus

Uuden ajan kansalaisen taidot Ajattelun taidot – päättely, argumentointi,

ongelmanratkaisu

Tehokas kommunikointi


Osaamisen vaatimukset

Laajojen sisältöjen sijasta enemmän syvyyttä

Erityinen fokus ja keskittyminen tutkivaan

oppimiseen, ajattelun ja päättelyn taitoihin sekä

tiedon ja taitojen soveltamiseen – sisältöjen

läpikäymisen asemesta

Ikäkauden kehityksen parempi huomioon ottaminen

ja osaamisen polkujen johdonmukaisuuden

rakentaminen


MUISTAMINEN

YMMÄRTÄMINEN

SOVELTAMINEN

ANALYSOINTI – ARVIOINTI – LUOMINEN


Op

pim

isymp

äristöt

TyötavatKieli ja

vuorovaikutusYmpäristö, luonnontieto ja teknologia

Yksilö, yritys ja yhteiskunta

Taide ja käsityö

Terveys ja toimintakyky

SISÄ

LTÖ

TOTEU

TTA

MIN

EN

Tavoitteet

Keskeiset

sisällöt

PERUSOPETUKSEN RAKENNE

Tuki ja o

hjau

s

OppilaanohjausKotitalous

Äidinkieli ja kirjallisuus

Toinen kotimainen kieli

Vieraat kielet

Matematiikka

BiologiaMaantietoFysiikkaKemia

Kuvataide

Elämänkatsomustieto

Historia

UskontoYhteiskuntaoppi Liikunta

Terveystieto

Käsityö

Musiikki

Ajattelun taidot

Työskentelyn ja vuorovaikutuksen taidot

Itsetuntemuksen ja vastuullisuuden taidot

Käden ja ilmaisun taidot

Osallistumisen ja vaikuttamisen taidot

Arvio

inn

in p

eriaatteet ja kriteerit

Draama


KANSALAISEN TAIDOTTavoitteet

OPPIAINEKOKONAISUUDET

OPPIAINEET, yhteiset ja valinnaiset

TOTEUTTAMISPERIAATTEET

Sisältö

Toteuttaminen

PERUSOPETUKSEN RAKENNE


KANSALAISEN TAIDOT• Ongelmaratkaisu, päättely, argumentointi ja

johtopäätösten teko

• Kriittinen ja analyyttinen ajattelu

• Luova ja innovatiivinen ajattelu

Ajattelun taidot

• Opiskelun taidot

• Tiedon hankinnan, käsittelyn ja käytön taidot

• Kommunikoinnin taidot

• Yhteistyö- ja neuvottelutaidot

• Itsenäisen ja pitkäjänteisen työn tekemisen taidot

• Ajanhallinta ja joustavuus

• Yrittäjyys ja muutososaaminen

• Tieto- ja viestintätekniikan ja muun teknologian käyttötaito

Työskentelyn ja vuorovaikutuksen

taidot

• Kehon koordinaatio

• Ilmaisun taidot ja rohkeus

• Visuaalinen ja tekninen toteuttaminen

Käden ja ilmaisun taidot


KANSALAISTAIDOT

• Yhteisön ja yhteiskunnan tuntemus

• Aloitteellisuus ja johtamisen taidot

• Kyky toimia rakentavasti

• Erilaisuuden ja erilaisten näkökulmien hyväksyminen

• Mediataidot

• Tulevaisuuden ajattelemisen ja rakentamisen taidot

Osallistumisen ja vaikuttamisen taidot

• Itsetuntemus ja reflektointi

• Eettisyys ja vastuullisuus

• Hyvä käytös ja empatia

• Kyky toimia yhteisön jäsenenä

Itsetuntemuksen ja vastuullisuuden taidot


Minussa on tarpeeksi taiteilijaa käyttääkseni vapaasti

mielikuvitustani.

Mielikuvitus on tietoa tärkeämpää.

Tieto on rajallista.

Mielikuvitus ympäröi koko maailman.

Albert Einstein

Education

T Lankinen Oaj KeväTseminaari Huhtikuu 2010