loimaan seutukunnallinen nuorisotoimiTT TI

IDILLAl(Al|UANALoimoan seutukunnosso on jokymmenen vuoden ajan tehty nuo-risotyötö osi n yhteisen n uorisotoi-men ni mi ssä. Y htei styöstö saadutkokemukset onkin korkeo aikatu oda I oajem poan keskustel u u n.

Onko seu du I Ii ne n n u ori sotoi mi"voi n" ku ntie n völi stö y htei styötävai näkyykö merkkejä siitä, ettäI aajem pi al ueelli ne n n ököku I m avoittaisi olaa toimijoiden mielissä?Tömön arvioimiseen antaa oineksiaPetri Cederlöfi n huhtikuussa julkis-tett av a tutki m u s se utuy htei sty ö nm ah dol Ii su u ksisto n u orisotyössö.Se kösittelee Loimaon seutukun nal-Ii sta n u ori sotoi nta (SEN U) vu osi n a1995-2003, etenkin vuosia 2001-2002, jolloin kirjoittajo osallistuitutkijana SENU:n toimintaon. Seu-

raavoan artikkeliinso Cederlöf ontiivistänyt keskeisiä havaintojaon.

. UorT'l€ssa edistetään parhaillaan alue--.kehitystä ja sen myötä huomattavaa ra-

kenteellista muutosta. Valtio kannustaakuntia yhteistyohön ja liitoksiin aiempaaponnekkaa mmin.Maakuntien liittojen asemaa

on vahvistettu, ja EU:n aluepolitiikka sekä

han kerahoitus jäsentävät Suomen tu kia I ueiksi.

Va lta ku n na I lisesti kehitetää n a I uekesku ksia,

sekä al ueellisia osaamiskesku ksia esi m. sosi-

aalialalla. Vahvemman alueellisen hallinnonja päätöksenteon pohjaksion laadittu uusia

lakeja sekä määräaikaisia erityislakeja; voi-massa on mm. seutuhallinnon kehittämistätukeva kokeilulainsäädäntö. Käynnissä onerilaisia hankkeita kuten valtakunnallinenSEUTU-hanke ja Kainuun maakunnallinenitsehallintokokeilu.

Aluekehitys voi merkitä kuntien palve-lujen alasajon jatkumoa ja niiden tarpeidenohittamista.Toisaalta sen voi nähdä haastee-na tarvelähtöiselle paikallisten palvelujenturvaamiselle. Nuorisotyössäkin aluetyö voitäydentää ja tukea rajallista kuntakohtaistatyötä. Laaja haaste ol isi ki i n n ittymi nen a I ueel-liseen palvel ujen organisointiin,jos sel laiseenedettäisiin.

Seudullista nuorisotyötä tehdään jo eripuolilla, mutta nuorisoalalle tyypillinen on-gelma on, että tästä(kään) kehityksestä ei

ole seurantatietoa. Mielekästä olisi kootaja levittää tietoa toimintamalleista, hyvistäkäytännöistä ja haasteista.

Yhteisen nuorisotoimen historiaaLoimaan seudulla

Nuorisotyön jul kinen asema aluekehityksessäon toistaiseksi huono. Edellisessä nuorisotyö-laissa (1995,55) säädetty nuorten elinolojenkehittämistoimen piteiden toteutta m i nenaluetasolla on jäänyt koordinoimatta ja edisty-nyt heikosti. Kysymys ei ole ensisijaisesti nuo-risotyöntekijöistä käytä n nössä, koska tehtäväkoskee päätöksentekoa ja eri toimialoja.

Tämä ilmeni myös tutkimani Loimaanseutukunnal lisen nuorisotoimen (SEN U) keh i-

tyksessä.Vuosien 1 995-1997 seutu ku n nal I i nen,

12 kunnan Nuorten Elinolot tuksena,yhteisenä nuo-

-projekti eteni sisällöltään "Aktiivinen osallistuminen risotyöntoteuttamisenamelko laadukkaasti, mutta verkostossavaihteli jokes- ja edistämisenä, sekäooikkihallinnollisen ohiaus- vhteisen aluekoordi-' ..,i. Ktttvr muutomiln loseniln,ryhmänja moniammatillisten '-'-.-' ..-"--'-::-':"'--:--"'-:' naattorin toimintana.tiimientyötyrehtyiprojektin missä on erös haaste.Toi- Keskeisiä jäseniä olivatpäättyessä. Tehdyistä selvi- saalta työtilanteiden ja mo- kuntien nuorisotyöstätyksistä huolimatta selviä tiivien voihdellessa tömä on vastaavat sihteerit sekä

nuortenelinolojen parannus- parempi myöntää tosiasiak- "ili,iiset nuoriso- jatoimenpiteitäeikäynnistynyt.' ., .' u,',.,sen sijaan keskeinen,rråtåri si kuin nähdä ristiriidaksi'u ruu:n piirissä ylläpidet-siitä lähtien jatkunut kuntien tiin jatkuvaa yhteyttänuorisotyön seutukunnallinen yhteistyö. sähköpostin ja puhelimen välityksellä sekä

Vuosina 1999-2000SENU (elikuntien nuo- tavattiin kokouksissa noin kymmenen kertaa

risotoimet) palkkasiyhteisen määräaikaisen vuodessa. Kokouksissa tiedotettiin ja kes-

IT TI

projektityöntekijä n. Hä nen pa noksel laa n SEN U

järjesti moniammatil lisen seminaarin ja tuottiseutu kunnallisen nuorisopoliittisen ohjelman.Kumpikaan ei johtanut esitettyjen aiheidena I ueel liseen keh itykseen, koska eri toimijoidenpiirissä ja erityisesti kuntien päätöksenteossa

niiden edistämiseen ei sitouduttu. SENU:ssayhtei nen arvioin nin ja laatuajattel u n pohd i ntaei vä I ittö mä sti tuotta n ut tu loksia.Va i keu ksia

selittää (jälleen) yhden projektityöjaksonpäättymi nen, mutta myös ai heiden jääminenetäisiksi tai heikosti motivoiviksi,kun monessaku n nassa n uorisotyön perustoteutuskin kärsi

voimavarojen puutteesta. Ongelmana olimyös pyrkimys laaja-alaisiin aiheisiin (nuortenelinolot, nuorisopolitiikka,moniammatillisuus)itse seutu ku n na I I isen n uorisotyön perustava n

toimintatavan ja aseman kustannuksella.Seuraavina vuosina SENU:n toiminta kuitenkineten i, koska si i nä pa neud uttii n toi mi ntatava nja aseman (identiteetin) selkiyttämiseen jakehittämiseen.

Yhteistyön pääal ueet janiiden rahoitus

Seurasin tutkijana SENU:n toimintaa aktiivi-sesti vuodet 2001 -2002 ja yleisesti vuoden2003.Yhteistyö konkretisoitui jäsenten eli 1 2

ku n na n n uorisotyön ed ustajien vuorovai ku-

GR nuorisotyö 2/2005

kusteltiin nuorisotyötä koskevista asioista,suunniteltiin yhteistä toimintaa ja sovittiinyhteisestä varainkäytöstä yms. Motivaatiokuulua verkostoon ja osallistua tapaamisiinol i hyvä.Toim i ntatava I la pyritti i n pa itsi voima-varojen kokoamiseen ja yhteistyöhön, myöstyönja koon jaetu i I la va stu u a I u ei I la. Eri a i hei I lenimettiin vastuuhenkilot ja tarpeen mukaankokoontuivat toimintaa valmistelevat taitoteuttavat työryh mät. Al uekoord inaattori ntyö mahdollisti yhteistoiminnan niin, että seei vienyt kohtuuttomasti aikaa verkostonjäseniltä, mikä olisi voinutolla poissa ku nta kohta isestatyöstä.

Yhteinen toiminta jaaluekoordinaattorin palkkarahoitettiin kootusti kunti-en nuorisotyön budjeteistaasu kasl uvuittain laskettuinaosu u ksi na.Yhteisbudjetti ka-navoitiin Loimaan kaupungin

"SENU :sso jösenyyden pe-ru sedel lytys ol i osa I I i st u -m i n e n y hte i sb u djetti i n j asitä vostosi mahdollisuusol I a p ä öttö m össä y htei s-ten varojen käytöstö."

jo vuosia koulutusta eri aiheista. Se järjestiyhteistä koulutusta leiriohjaajina toimivillesekä ohja ustehtävistä kiin nostu neil le vapaa_ehtoisil le. N uorisotyöntekijöil le ja lä hialoil le(m m. kou lu- ja sosiaa litoimet) tuotettiin hu u-metietous-, ensia pu- ja viestintäkou lutusta.Ku n na I I isvaa I ien jä I keen n u orisotyöstä va staa_vien lauta ku ntien jäsen il le jä rjestettiin n uo-risotyöaihei nen tietoisku päivä. SEN U yl lä pitiomaa verkkosivustoa ja tiedotti toimi n nastaa nmm.sa noma lehdissä.Aluekoordinaattori päi_vitti n uorisotyön ka n na lta seutu kun na I lisesti

keskeiset nuorten elinolojaja hyvinvointia koskevat in-dikaattoritiedot. Hä n toteuttialueen 7. luokkalaisille kyse-lyn ja kontaktitilaisuuden.Siinä esiteltiin kuntien nuori-sotyötä ja SENU:a,eri aiheistakeskustellen sekä toiveitaja odotuksia kooten. Useitaelinolokyselyjä selvemmin

Teksti: Petri CederlöfKuvo: Moijo Harokko

sen omalle toteutusvastuulle. Monissa toi_min noissa vuorovaikutus muiden toimijoidenka nssa ol i keskeistä. SEN U : n yhteys 90-l uvu I lakäynnistyneeseen nuorten seutukunnalli_seen työpajatoimintaan jatkui mm. sijoit_tumattomien nuorten kartoituksella. SENUedisti nuorten tukipuhelintoiminnan käyn-nistämistä ja tukihenkilötoimintaa alueella.Yhteisen näkökulman ja vuorovaikutuksenkeh ittä m ise ksi S EN U keskustel utti jä rjestöjäyhteisfoorumeissa. SENU:n toimintamallinesittelyä pyysivät mm. sosiaal itoimet. Su hdeku ntien kou I u- ja sosiaalitoim ii n näytti kehit_tyvän myönteisesti. SENU:lla oli myös hyvätietoyhteys lääninhallituksen nuorisotoimeen(Turku) ja aktiivinen yhteys maakunnalliseensyrjäytym isen eh kä isyä ed istävää n SyKE2004-verkostoha n kkeeseen.

Nuorisotyön aseman ja identiteetin haas_teiden ka utta neljä n neksi päätehtävä ksi SEN U :

ssa täsmentyi Seutukunnallisen nuorisotyönorganisaation ylläpito ja edistäminen. Alue_kehitysorganisaationa Loimaan seutukunnankehittämiskeskus oli yritys- ja elinkeinotoi-mintaan painottunut ja suhtautui passii-visesti SENU:n pyrkimykseen vakiinnuttaatoimintaansa. Loimaan SEUTU-hankkeen jaseutuhallinnon edistämisen myötä yhteysku ntien johdon yhteistyöverkostoon jäsentyija SENU: n toiminnan kehittäminen ja vakiin_tu m inen tu n n ustettiin.Vuonn a 20O4SEN U:nyhteis ra hoitus käytä ntö va rm istetti i n ku ntienvälisellä sopimuksella.

Ammatillista synergiaa sekätyöyhteisöllisyyttä

SEN U tuotti a lueel I isesti n uorisotyötä, jon katoteutus kunnittain olisi ollut epätarkoituk_sen mu kaista,typistynyttä tai ma hdotonta. seedusti ideoiden ja tietotaidon kasautumistaja jakamista, eli ammatillista ja toimialasy-nerg iaa; tiedonvaihdon kautta se ol i alueel li_nen foorumi.Samanhenkisten ja paikallisissatyötehtävissä toimivien verkostona sillä oli

hallinnon kautta. SENU ei ollut taloudellisestieikä ju rid isesti vi ra I I i nen orga n isaatio, m uttakäytännössä se päätti asioistaan itsenäises-ti.

SENU:n toiminta jäsentyi muutamiin pää-tehtäväalueisiin.

Tehtäväalue 1 eli Nuorisotoiminnan januorisotyön tuottami nen ja tukeminen ilmenierilaisina nuorten tilaisuu ksina,tapahtuminaja teemaleireinä.Seutukun nall inen n uorisotyötoteutui yksittäistapahtumina tai kuntaryh_m ittä in eri pai koissa. Seutu ku n na I lisen n uor-ten osallisuushankkeen kanssa SENU järjestiva ikutta m isryh m ien su u n n ittel u- ja kou I utus-tila isu u ksia. Ku nta ryh m ittä i n yhteistyönä tuo-tettiin elä myksel I istä pä i hde- ja seksuaa liva I is-tusta. SEN U aloitti "h uolestuttavil le,, n uori I lesu u n natu n elämyspainotteisen Konta ktilei ri n;se kehittyi 3-osaiseksi toimintatavaksi,jossatoiminnallisen ohjelman puitteissa ohjaajatloivat suhteita nuoriin.

Tehtäväalueena 2 oli Koulutus ja tie-dottaminen. Järjestöille SENU oli tarjonnut

tässä ilmeni halu kehittää nuorisotyötä ja-toimintaa nuoria kontaktoiden ja heidännäköku lmiaan huomioiden.

Tehtäväalueena 3 oli Uusien toimintojenedistäminen ja yhteistyö. SENU pyrki edis_tämään ja käynnistämään toimintaa myösilman, että se jäisi vakituisesti tai pelkästään

[otumlt $tlTUttuNllAu.tsrN

}lUoRtsoToHrN (5tNU)

TTIITÄVÄAIUIIT Vtr. ZOOI.Z()02 :

1 . N uorisotoiminnan ja nuorisotyöntuottaminen ja tukeminen

2. Koulutus ja tiedottaminen3. Uusien toimintojen edistäminen

ja yhteistyö4. Seutukunnallisen nuorisotyön

organisaation ylläpito ja edistäminen

hti,i,

2/2005 nuorisotyö reB

[oruaaN stuTuKUNNATuNrN NUoRrsoTorMr rusrfirÄvuÄltÄ

työyhteisöllinen merkitys, joka ilmeni myösyhteisessä ryhmätyönohjauksessa. yhdeksitoiminta periaatteeksi mää ritelti i n kin n uoriso-työl I isen asia ntu ntij u uden yl lä pito sekä työs-säjaksamisen tukeminen. "Nuorisotyöllinenlisäarvo"alueelle ja kunnille oli selvä perustelu,m utta tu I ki nta n i m u kaa n työyhteisöl I isyys ol i

keskeinen motivaatioperusta,yhteisen n uori-sotyön ja ammatillisen synergian edellytys.

Tämän kaltainen seutuyhteistyö onmielekästä ainakin asukasluvuiltaan ja kes-kinäisiltä välimatkoiltaan pienten kuntienpiirissä.SENU:n budjetti oli pieni kuten myöskuntien nuorisotyöbudjetit, mutta siihennähden saatiin paljon aikaan. I2 kunnannoin 15 henkilön sujuvaa yhteistoimintaavoi pitää h uomattavana saavutu ksena.Aktii-vinen osallistuminen verkostossa vaihteli jakeskittyi muutamiin jäseniin, missä on eräsh aa ste. Toisaa lta työti la nteiden ja moti ivienvaihdellessa tämä on parempi myöntää to-siasiaksi kuin nähdä ristiriidaksi. SENU:ssajäsenyyden perusedellytys oli osallistuminenyhteisbudjettiin ja sitä vastasi mahdollisuusolla päättämässä yhteisten varojen käytöstä.Vakavia ristiriitoja ei ilmennyt, mikä kertookoetusta mielekkyydestä. yhteinen työn-tekijä varmisti jatkuvuuden, sujuvuuden jakehittymisen: suositeltavaa on vakituisenkokopä ivä isen koord i naattori n ("yhteistyön-tekijä n") pa I kkaa minen.

SENU:n toimintamallin muotoutuminenmerkitsi arvioinnin, laadunhallinnan ja toi-minnan kokonaislaadun kehitystä. Toimin-n a nohja u ksen käytä ntönä keh ittyi a I uekoord i-naattorin rutiin i ksi pa la utteiden kokoa m inenja yhteenveto niistä sekä arvioiva selontekojokaisesta SENU: n päätoiminnasta. Toisenakehittämistyön pilarina oli toimintatapaajäsentävän toimintaidean kirkastuminen.Näiden tuella SENU:ssa hahmottui toiminnanvuosia rvioi nti käytä ntö.

Nuorisotyössä perustoimintojen sel kiynami-nen on ensisijainen haasteja myös laajempientehtävänkuvien edellytys. SENU:ssa tätä työtä

Loimaan seudulla ollaan sitö mieltö, ettö nuorisotoiminnan kehittöminen yhdessö seutukunnan muiden nuo-risotyötekijöiden kanssa tuo lisöö mielekkyyttö omoan työhön.Napakelkassa istuvaa Loimaan nuorisosihteeri Pirkko suhosta vauhdittavat Meltitön vapaa-aikaohjaajaTanjaPetrell, seutukunnan nuorisotyöntekiid Anna-Kaisa Raitala sekö Loimaan nuoriso-ohjaaja Maurivainio.senulaiset kövivöt helmikuun lopulla tutustumassa varsinais-suomen partiolaisten talvileiriin Huovintaigaan,joka pidetti i n Mel I i kissö.

G€SE nuorisotyö 2/2005

teki ensin lähes vuoden ajan kehittämistyö-ryhmä. Ryhmässä ideoitu SENUKE-projektituki kehittämistä 1,5 vuoden ajan.Maakunnankehittämisraha mahdollisti siihen asti vai n 50o/o ly öajalla toim i neen a I uekoord i naattori nkokoaikatyön. Toisena keh ittämisvuonnamaakuntal iitto vetäytyi ra hoitusvastu ustakesken projektin, mutta SEUTU-hanke tukijonkin aikaa sen jatkamista. Epävarmuudenvälttämiseksi S EN U :ssa päätetti in yhteisbud-jetin eli kuntaosuuksien korottamisesta.

Ku ntakohta iset tarpeet -alueel linen pa lvel uverkosto?

SENU:n haasteina säilyivätyleinen nuorisotyönprofiloitumisen ongelma sekä se,mihin ja mi-ten se voisi kiinnittyä turvatakseen asemansaseutukunnallisena toimijana. SENU toimikuntakeskeisten näkökulmien ja mahdolli-sen seutuistumisen välissä ja ristipaineissa.Yhteistyö ei poista paikallisen nuorisotyönta rvetta. SEN U :ssa myös vä ltetti i n pu uttu m istakuntakohtaisiin tilanteisiin - sen jäsententyötehtävien autonomia oli selvä periaate.Kos ka S E N U :n jäsenet keskittyivät ku n n itta isi i ntehtäviinsä, oli se ryhmänä enemmän tiimija verkosto kuin perinteinen organisaatio.Kehitystä organisaatiomaiseen suuntaan jaavautumista kohti yhteistä aluenäkökulmaasaattoi havaita, mutta pidättyvyys tässä onmyös ym märrettävää:jos paikal lisen tehtävä-kentän arvoa ei aluekehityksessä tunnusteta,voi seutuorganisaation vahvempi kehitysmerkitä paikallisen työn aseman heikenty-mistä edelleen.

Valtakunnallinen haaste seutuistumisessa näisyyteensä'Ja rakentavattämän lisäksi uusiaonkin paikallisen perustoiminnan lähtökoh- aluehallintoja, ylimääräisiä valtarakenteitatainen varmistaminen siitä sopimalla sekä vielä entisten päälle.sellainen yhteinen koordinonti ja hallinto,joka vapauttaa työpanoksia paikallisiin pe- Lisötietoja Loimaon seutukunnallisestarustehtäviin: alueellinen palveluverkosto. nuorisotoimesta SENTJ:sta jaUhkakuvanaon päinvastainenkehityssuunta sen toiminnasta:eli että kansalaisten tarpeista etääntyneet http://neo.rdx.netkuntien hallintobyrokratiat takertuvat "itse- tai sp: senu@loimaa.fi

"Kehitystä orgonisaa-tiomoiseen suuntaan jaavo utu m i sto ko hti yhtei stäo I u en äköku I moa saattoihavaita, m utta pidöttyvyystässä on myös ymmär-rettövää: jos paikallisentehtöväkentön arvoo eia I u e ke h itykse ssö t u n n u ste -

to, voi seut u org an i saati onvohvempi kehitys merkitäpai kal li sen työ n ose m anh ei kenty m i stö ed ell een."

KrsrutrElu-TITAI'UU'

'TUTUYIITTI'TYO'TÄNUORI'OTYO''A

Valtakunnallisilla nuorisotyöpäivillä Tu-russa järjestetään keskustelutilaisuusseutuyhteistyöstä n uorisotyössä.TutkijaPetri Cederlöfi n u utuusteosta "seutuyh-teistyön ma hdollisuudet n uorisotyössä- Loimaan seutukunnallinen nuorisotoimi1 995-2003" kom mentoivat kun nal lispo-litiikan professori, dekaani Arto HaveriTampereen yliopiston kauppa- ja hallin-totieteiden tiedeku nnasta sekä SuomenKuntaliiton edustaja.

Keskustelutilaisu us järjestetää ntorstaina 28.4. klo 1 7 -1 8 Länsi-SuomenLääninhallituksen auditoriossa (ltsenäi-syydenaukio 2,Turku).

Tilaisuuteen on vapaa pääsy.Terve-tuloa keskustelemaan!

2/2005 nuorisotyö re%