Harto Pönkä, 21.11.2013

Verkko-opetusta ja sosiaalista mediaa

Viestiseinä

1. Mene http://koulutus.purot.net/

2. Mene Seinäjoki -sivulle

3. Kirjoita viestisi (nimellä tai ilman)4. Lähetä viesti

1. Verkko-opetuksen suunnittelu

2. Pedagogiikkaa ja malleja

3. Sosiaalisen median palvelut opetuksen ja oppimisen tukena

Tämä on opetuksen suunnittelua.

Jokainen opettaja pohtii kaiken aikaa…

Miten ihminen oppii, mikä siihen johtaa?

Design-tutkimuksen strategia

• Design-tutkimuksessa kehitetään jotakin (esim. oppimismallia).

• Tutkija luo hypoteesit tai design-periaatteet.

• Kehitettävästä asiasta tehdään ”design”, jota testataan eli sovelletaan käytännössä.

• Samalla rakennetaan teoriaa, eli etsitään selityksiä.

• Tämä muodostaa design-syklin, jota voidaan toistaa useita kertoja.

Lähde: Laadukkaasti verkossa, https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/23899/hallinnon_julkaisuja_71_2010.pdf?sequence=1

• OPS:n tavoitteet (osaamistavoitteet)• Ydinainesanalyysi

– 1) Ydinaines, 2) täydentävä tietous, 3) erityistietämys– A) Tieteellinen osaaminen, B) ammatillinen

osaaminen• Laajempi näkökulma:

– aihekokonaisuudet ja käsitteet– suhde koulutuksen kokonaisuuteen

Opiskelija saavuttaa tavoitteet oppimisella Tavoite on siis aina tukea oppimista

Selkeät tavoitteet!

1. Pedagogisen mallin valinta ja työskentelyvaiheiden suunnittelu

2. Oppimisympäristön valinta, suunnittelu ja rakentaminen

3. Työskentelyn tukeminen ja arviointi opetusjakson aikana

4. Työskentelyn päättäminen ja arviointi

Tavoitteet, resurssit, opettajien ja oppijoiden

valmiudet

Verkko-opetuksen suunnittelun vaiheet

1. Ohjattu verkko-opetus, verkkokurssit2. Itseopiskelu verkossa3. Monimuoto-opetus eli sulautuva

oppiminen/opetus = verkko-, etä- ja kontaktiopetuksen yhdistelmä

• Toinen näkökulma:– Materiaalikeskeinen – Vuorovaikutuskeskeinen

Verkko-opetuksen muodot

• Suunnittele, mitä vaiheita ja etappeja ”polulla” on

• Mitä välineitä ja tehtäviä/työtapoja käytetään missäkin vaiheessa?

• Milloin toimitaan yksin, milloin ryhmissä?

• Miten opettajien ja oppijoiden roolit vaihtelevat?

Arviointi

Aloitus

Palaute ja

lopetus

Tehtävä

Tehtävä

Miten tuet oppimisprosessia alusta loppuun?

Miten teet tämän näkyväksi

oppijoille?

Suunnittele oppimisprosessi

• Materiaalien luku, kuuntelu ja katselu• Kirjoittaminen (yksin ja yhdessä)• Harjoitukset ja tehtävät• Tuotosten palauttaminen • Muiden tuotosten kommentointi• Keskustelu ryhmissä• Muiden työskentelyn seuraaminen ja arviointi• Visualisointi: käsitekartat, kaaviot, piirrokset jne.• Aikatauluista sopiminen ja niiden seuraaminen

Esimerkkejä työtavoista

• Jakaminen + keskustelu• Kuratointi• Crowdsourcing/verkostohaastattelu• Live-raportointi• Viestiseinä/palautekanava• … ja keskustelu jatkuu netissä –käytäntö• Mobiilikuvat• Geokätköt• Mobiilit oppimisreitit esim. QR-koodeilla

Uusia menetelmiä sosiaalisesta mediasta

http://www.mindmeister.com/166185090

• Keskustelu 2-4 hengen ryhmissä:

– Millaisia kokemuksia teillä on verkko-opetuksesta?

– Mitä vinkkejä antaisitte verkko-opetuksen suunnitteluun?

• Muistiinpanot viestiseinälle

Keskustelu

1. Verkko-opetuksen suunnittelu

2. Pedagogiikkaa ja malleja

3. Sosiaalisen median palvelut opetuksen ja oppimisen tukena

On sanottu, että sosiaalisen median yhteisöissä on joukkoälyä.

Oppimistutkijan silmin kyse on yhteisöllisestä tiedon jakamisesta ja -rakentelusta.

Parvet ja verkostot tuottavat sisältöjä monipäisesti.

Sosiaalisessamediassa onverkkovoimaa.

OPPIMISEN TUKEMINEN:

• ymmärtävä oppiminen

• yhteisöllinen oppiminen ja tiedonrakentelu

• oppimisprosessi

Jos unohdat oppimisen tukemisen, unohda koko juttu!

Kun puhutaan yhteisöllisestä oppimisesta

verkossa, kyse on ryhmistä.

Tehokas ryhmä on sitoutunut yhteisen tavoitteen saavuttamiseen.

1. Muotoutumisvaihe• Luodaan ryhmän rakenne, rutiinit ja roolit. Vältetään konflikteja.• Varsinaiseen tehtävään käytetään vähemmän voimavaroja

2. Kuohuntavaihe (voi toistua, kun ryhmään tulee uusia jäseniä)• Ryhmän toimintaan, rooleihin ja vastuisiin liittyviä konflikteja.• Riippuu ryhmän jäsenistä ja organisaatiokulttuurista.

3. Normien luomisen vaihe• Ryhmän roolit, tehtävät ja normit ovat selkeytyneet. • Keskinäinen lojaalius, arvostus, ymmärrys.• Ryhmä välttää uusia konflikteja ja ulkoista ohjausta.

4. Toteuttamisvaihe (kaikki ryhmät eivät pääse tähän)• Ryhmä toimii itsenäisesti ja joustavasti tilanteen mukaan.• Ryhmä keskittyy täysipainoisesti tavoitteen saavuttamiseen.

5. Lopettamisvaihe • Ryhmän hajoaminen aiheuttaa haikeutta tai helpotusta• Myös konflikteja voi esiintyä

Lähde: Tuckman, B. (1965 & 1977). http://en.wikipedia.org/wiki/Tuckman%27s_stages_of_group_development

Ryhmäytyminen

Keskusteluissa yksilöt selittävät omaa ajatteluaan, välittävät tietoa ja rakentavat uutta tietoa.

Keskustelujen merkitys

Keskustelu inspiroi sisällöntuotantoa ja sisältö keskustelua.

Yhteisöllisen tiedonrakentelun tuloksena syntyy parhaimmillaan

luomus tai innovaatio, joka ylittää sen, mihin ryhmän jäsenet olisivat yksinään kyenneet.

Yhteisöllistä oppimista teutaan, koska se käynnistää

ymmärtävän oppimisen mekanismeja yksilötasolla.

Verkkoympäristöön voidaan liittää yhteisöllisiä skriptejä, jotka tukevat, ohjaavat ja jäsentävät ryhmän jäsenten älyllisiä prosesseja ja ryhmän vuorovaikutusta.

Pedagogisella mallilla viitataan oppimisteoriaan pohjautuvaan käytännön malliin, jonka mukaisesti oppimisprosessin vaiheiden tulisi edetä sekä siitä, kuinka oppiminen tulisi järjestää.

Projektioppiminen

• Mallina työelämän projektien toimintatavat ja tarpeet• Suunnittelu, valmistelu, toteutus, tulosten esittäminen, arviointi• Ryhmä päättää omat tavoitteensa ja työskentelytapansa

– Projektiin osallistuvien roolit/tehtävät– Projektinhallinta: tehtävät, välietapit, riippuvuudet– Käytettävät ohjelmistot: yhteistyö, dokumentointi, projektinhallinta,

aikataulut, resurssit, kustannukset• Keskeistä yhteistoiminnallinen tai yhteisöllinen työskentely

projektin aikana:– Ongelmien täsmentäminen– Tiedon kokoaminen ja analysointi– Keskustelut, kysyminen, kriittisyys– Tulosten tulkinta ja johtopäätökset

• Lopuksi tulosten esittely esim. posteri, www-sivu, esitys

Lisätietoa esim. http://fi.wikipedia.org/wiki/Projektioppiminen

Palapelimalli (yhteistoiminnallinen opp.)

1. Kotiryhmissä 3. Kotiryhmissä2. Eksperttiryhmissä

Ongelmalähtöinen oppiminen (PBL)

1. Tapaukseen ja virikkeeseen tutustuminen ja tapaukseen liittyvien käsitteiden selventäminen

2. Ongelman tai kuvattavan ilmiön määrittely 3. Aivoriihi, vapaa assosiaatio 4. Ongelman analysointi: ilmiötä kuvaavan selitysmallin

rakentaminen, väitteiden perustelu 5. Oppimistavoitteiden muodostaminen

6. Itsenäisen työskentelyn vaihe (esim. viikko)

7. Purku: opitun tiedon analysointi ja arviointi

Opiskelijoiden roolit PBL-työskentelyssä

• Puheenjohtaja: valmistautuu, jäsentää keskustelua, esittää kysymyksiä, pitää huolta työskentelyn etenemisestä aikataulun mukaisesti, johtaa puhetta ja vetää keskusteluja yhteen

• Sihteeri: kirjaa ylös oppimistavoitteet ja avainsanat, rakentaa selitysmallia taululle, kirjoittaa ylös käytyä keskustelua purkutilanteessa

• Ryhmän jäsenet: osallistuvat aktiivisesti keskusteluun kysyen ja kommentoiden, jakavat omaa tietoaan muille, valmistautuvat purkutilanteeseen muistiinpanoin, arvioivat työskentelyä

• Tuutori: neuvoo tarvittaessa, kysyy ja arvioi toimintaa

Hakkarainen, Lonka, & Lipponen, 1999; Wikipediassa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tutkiva_oppiminen

Tutkivan oppimisen malli

Kuva: http://www.flickr.com/photos/harto/9893875285/sizes/l/ CC-BYLisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2013/10/02/kaytannon-oppimismalli-ymmartavaan-ja-yhteisolliseen-oppimiseen/

• Oppimisen lähtökohtana ovat kokonaisvaltaiset, todellisen maailman ilmiöt, joita tarkastellaan aidossa kontekstissa.

• Ilmiöihin liittyviä tietoja ja taitoja opetellaan oppiainerajat ylittäen.

• Työskentely esim. ongelmalähtöisen tai tutkivan oppimisen mallin mukaisesti

• Suomalainen ilmiöpohjaisen oppimisen foorumi: http://ilmiopohjaisuus.ning.com/

Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilmi%C3%B6pohjainen_oppiminen

Ilmiöpohjainen oppiminen

• Kääntää luentopainotteisen opetuksen toisinpäin: – Verkkoluento esim. YouTube-videona tai video podcastina– Videoiden pohjalta keskustellaan verkossa– Koulussa aika varataan työskentelylle

• Keskiössä TVT:n käyttö sekä aktiivinen ja yhteisöllinen oppiminen

Kuva: http://www.knewton.com/flipped-classroom/ Lisää aiheesta esim. http://harto.wordpress.com/2012/05/21/uusi-mullistava-oppimisteoria-opetetaan-takaperin/

Käänteinen opetus (flipped classroom)

Pelillisyys oppimisessa

• Pisteet ja kilpailullisuus• Saavutukset• Tasot, hahmon kehitys• Vertailu, usein käyttäjien välillä• Edistymispalkit• Tunnustukset ja kunniamerkit• Tulostaulut• Internet/virtuaali-valuutta• Kyselyt ja ns. keskeytykset• Tarinallisuus, juoni• Viihteellisyys, elämyksellisyys• Todellisuuden jäljittely• Pelit ja 3D-maailmat

Lähde ja lisää aiheesta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Pelillist%C3%A4minen

Oppimisympäristön rakentaminen

Opetusympäristön peruspalikoita

• Oppimisalustat (Moodle, Optima, yms.)• Blogit (Wordpress, Blogger, Vuodatus.net)• Wikit (MediaWiki, Wikispaces, Purot.net)• Käsitekarttatyökalut (Mindmeister, Cmap Tools, Bubbl.us)• Esitystyökalut (SlideShare , Prezi)• Medianjakopalvelut (videot, kuvat yms.)• Jaetut dokumentit (Google Docs)• Jaetut muistiinpanot (Etherpad, Evernote, Diigo)• Jaetut hakemistot (Dropbox, Box.net, Google Drive)• Mikroblogit (Twitter, Yammer, Qaiku) • Yhteisöpalvelut ja -sivustot (Facebook, Google+, Ning)• Viestintä- ja verkkokokousohjelmat (Adobe Connect, Skype,

Messenger)

Perinteinen verkko-oppimisympäristö: kaikki toiminnot samassa järjestelmässä

Tähtimalli: toimintoja yhdistelläänuseista verkkopalveluista

Pakettiratkaisu vai tähtimalli?

Esimerkki tähtimallista

Seuranta-/kotisivu,tehtävät ja osallistujat

Moodle tai wiki

Seuranta-/kotisivu,tehtävät ja osallistujat

Moodle tai wiki

Yhteisöllinen työskentelyRyhmien wiki-työtilat

Yhteisöllinen työskentelyRyhmien wiki-työtilat

Tiedon prosessointija visualisointi

MindMeister tai muu käsitekarttaohjelma

Tiedon prosessointija visualisointi

MindMeister tai muu käsitekarttaohjelma

Vertaistuki ja keskusteleminen

Facebook-ryhmä tai muukeskustelukanava

Vertaistuki ja keskusteleminen

Facebook-ryhmä tai muukeskustelukanava

LuentomateriaalienjakaminenSlideShare

LuentomateriaalienjakaminenSlideShare

Kurssin aikataulutGoogle Calendar

Kurssin aikataulutGoogle Calendar

Oppimisen reflektointiOpiskelijoiden blogit

Oppimisen reflektointiOpiskelijoiden blogit

Seurantasivun kautta on helppo seurata opetusta ja työskentelyä.

Ryhmätyöskentely

• Toimitaan 4-6 hengen ryhmissä• Valitkaa sihteeri

1. Mitä haasteita näette verkko-opetuksen ja pedagogisten mallien käytössä? Sihteeri lähettää kysymykset viestiseinälle

2. Vaihtakaa kysymyksiä viereisen ryhmän kanssa ja vastatkaa niihin.

Tavallisia kompastuskiviä

• Välineiden tarkoitukseton tai epälooginen käyttö• Aikarajojen puuttuminen tai liian tiukka aikataulu• Riittämätön ohjaus ja tuki• Ei tarpeeksi aikaa ryhmäytymiselle, sosiaaliset

ongelmat, yhteisöllisyyden puute• Toiminnan yksitoikkoisuus, virikkeiden puute• Tekniset ongelmat, välineitä ei osata käyttää• Liian kompleksinen oppimisympäristö (vrt. ZPD)• Kuormittavuus vs. motivaatio ja itsesäätelytaidot

1. Verkko-opetuksen suunnittelu

2. Pedagogiikkaa ja malleja

3. Sosiaalisen median palvelut opetuksen ja oppimisen tukena

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

Facebook yleistyy

Suomessa

Web 2.0 -käsite

Sosiaalisen median käsite

?

Netistä suomalaisten tärkein media

Valtaosa suomalaisista käyttää yhteisöpalveluita

Yli puolet 13-64-vuotiaista Facebookissa

Internetin / sosiaalisen median kehitys

Taloustutkimus, eMedia: http://www.taloustutkimus.fi/ajankohtaista/uutiskirje/uutiskirje-8-2011/emedia-2011-internet-on-noussut-/ Tilastokeskus, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö: http://www.stat.fi/til/sutivi/index.html

Arvio Facebook-käyttäjistä: http://harto.wordpress.com/2013/02/27/arvio-suomalaisten-facebook-kayttajien-todellisesta-maarasta-ikapyramidi/

TabletitBlogit ja

verkkoyhteisöt

Twitter, Instagram ja

Tumblr yleistyvät Suomessa

Oletko avoin ja valmis keskusteluun?

• Noin 38 % suomalaisista on Facebookissa.

• 13-64-vuotiaista n. 55 % on Facebookissa.

• 50 %:in käytön raja on nyt n. 45-vuotiaissa. Eli tätä nuoremmista ikäluokista vähintään 50 % käyttää Facebookia.

• Facebookin käyttö kasvaa yhä.

Tietoa arvioinnista ja tarkemmat tulokset: http://harto.wordpress.com/2013/02/27/arvio-suomalaisten-facebook-kayttajien-todellisesta-maarasta-ikapyramidi/ (arvio 23.2.2013)

Facebookissa on n. 2,1 milj. suomalaista

Lähde ja kuva: ebrand Suomi Oy & Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut, http://www.ebrand.fi/somejanuoret2013/, CC-BY-NC-ND (2013)

Suomalaisnuorten suosituimmat sosiaalisen median palvelut ovat Facebook, YouTube, IRC-Galleria, Blogger, Twitter, Instagram,

Google+, Tumblr, Kuvake.net ja Suomi24.

Jaan suurimman osan esityksistäni nettiin. Lisäksi bloggaan satunnaisesti.

Jaan linkit esityksiini ja kirjoitukseeni Twitteri, jonka kautta ne leviävät.

Tiedon jakamisessa ei voi ”hävitä”, sillä en koskaan pysty antamaan enemmän kuin saan muilta.

Mitä uutta sosiaalinen media tarjoaa?

1.Verkkopalveluita, välineitä2.Ihmisiä, yhteisöjä, verkostoja3.Käyttäjien tekemiä sisältöjä, kanavan omille tuotoksille4.Toimintatapoja, uuden toimintakulttuurin

Mitä uutta sosiaalinen media tarjoaa?

1.Verkkopalveluita, välineitä2.Ihmisiä, yhteisöjä, verkostoja3.Käyttäjien tekemiä sisältöjä, kanavan omille tuotoksille4.Toimintatapoja, uuden toimintakulttuurin

Yritystoiminnassa sosiaalisen median laaja-alaisin vaikutus koetaan sisäisessä viestinnässä ja toimintatapojen

muutoksessa. Uudet tavat jakaa tietoa ja osaamista organisatoristen ja maantieteellisten rajojen yli lisäävät

tietotyön tuottavuutta.(EVA:n Suora yhteys)

Ryhmissä tekeminen, toisilta oppiminen ja toisten ideoiden jalostaminen ovat harjoittelua vaativia taitoja. -- Siksi niitä

pitää vahvistaa koulu- ja opiskeluvaiheessa nykyistä systemaattisemmin.

(EK:n Oivallus)

”

Lisää aiheesta: http://harto.wordpress.com/2011/10/14/koulujen-tietotekniikka-edellakavijyys-ja-uudet-oppimistaidot/

Sisältöresurssittiedonhaku, oppimateriaalien

jakaminen

Kognitiiviset työkaluttiedon prosessointi,

tiedonrakentaminen, käsitteellinen muutos

Henkilökohtainenoppimisympäristöajattelun jäsentäminen,

oppimisen seuraaminen

Yhteisölliset työkaluttiedonrakentelu, jaettu

asiantuntijuus, vastavuoroinen ymmärtäminen

Yhteisöllinen oppimisympäristö

oppimisprosessin vaiheistaminen,ryhmäprosessien

tukeminen

Yhteisöresurssittiedonhaku, yhteisöllisesti tuotettu tieto, vertaistuki,

verkostoituminen

(Pönkä & Impiö, 2009)

http://develope.wordpress.com/

YKSILÖYKSILÖ YHTEISÖYHTEISÖ

Sosiaalinen media työskentely- ja

oppimisympäristönä

BYOD + PLE tekevät oppijoista entistä pystyvämpiä.

MOOC – massiiviset avoimet verkkokurssit

Parasta opetusta ilmaiseksi netistä?https://www.edx.org/, https://www.coursera.org/, https://www.udacity.com/, https://www.khanacademy.org/ jne.

Kuva: http://www.flickr.com/photos/langwitches/3458534773/in/set-72157605083562304/ (jaettu lisenssillä CC-BY-NC-AS), perustuu Alec Courosan alkuperäiseen malliin, kts. http://educationaltechnology.ca/couros/799

Mistä henkilökohtainen oppimisympäristösi rakentuu?

Omassa blogissaan oppija voi arvioida omaa ja ryhmänsä työskentelyä sekä pohtia oppimisen kannalta keskeisiä aiheita.

Rakenna verkkoidentiteettiä tietoisestiKaikki toimintasi netissä jää talteen. Käytä tämä hyväksesi, älä pahaksesi.

Some-palveluita opetukseen

• Sosiaalinen media on lyhyessä ajassa tullut merkittäväksi osaksi yhteiskuntaa. Se tuo jokaiselle mahdollisuuden vaikuttaa ja oppia aktiivisesti osallistuen ja yhdessä työskennellen.

• Sosiaalisen median opetuskäytön linjausten tavoitteena on edistää sellaisten toimintatapojen muotoutumista, jotka luovat kaikille oppijoille tasavertaiset mahdollisuudet oppia hyödyntämään sosiaalista mediaa osana mediataitoja ja ymmärtämään sosiaalisen median roolia yhteiskunnassa.

OPH:n somen opetuskäytön suositukset

Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset

, 30.3.2012

Kurssiblogit

• Opettaja voi dokumentoida opetuksen etenemistä blogiin sekä antaa ohjeita ja tehtäviä sen kautta.

• Blogia voidaan käyttää materiaalin keräämisessä linkittämällä aiheeseen liittyviä materiaaleja ja syötteitä.

• Blogin kommenttitoimintoa voidaan käyttää keskustelu- ja palautekanavana.

• Kurssiblogin päivitysoikeudet voidaan antaa myös opiskelijoille, jolloin blogi toimii yhteisenä työskentelyalueena.

• Blogin kirjoituksilla ja sivuilla voidaan vaiheistaa opetuksen etenemistä (esim. 23asiaa.net).

https://blogs.aalto.fi/kenttateoria/

Blogi

http://www.23asiaa.net/

http://docs.google.com/

Yhteisöllisiä dokumentteja

Google Drive – pilvipalvelu

Dokumentteja testaamista varten: https://drive.google.com/folderview?id=0B27vs0Ooc71mMUlPc2Vxem40V0E&usp=sharing

Dokumentteja testaamista varten: https://drive.google.com/folderview?id=0B27vs0Ooc71mMUlPc2Vxem40V0E&usp=sharing

Yhteiset muistiinpanotKatso esimerkki: http://screencastle.com/watch/bf101617408882a288f7b434455f03d7

TIEKE:n muistio, vapaasti käytössä: http://muistio.tieke.fi/

http://pintakilta.wikispaces.com/NP2012+Nissan-Projekti+2012

Wikit

http://www.youtube.com/watch?v=t2z-sGFixLI

Videot

http://www.mindmeister.com/

Käsite- ja miellekartat

http://popplet.com/

http://www.pearltrees.com/

Sosiaalisia kirjanmerkkejä miellekarttoina

http://pinterest.com/hponka/social-media-statistics-and-insights/

Visuaaliset linkkikokoelmat

TOP 101. Twitter2. YouTube3. Google Docs/Drive4. Google haku5. WordPress6. Dropbox7. Skype8. PowerPoint9. Facebook10. Wikipedia

Opetuksessa käytetyt ohjelmat v. 2012

Nousussa17. Google+/Hangouts19. Word20. Yammer24. Scoopit25. TED Talks/TED Ed36. Pinterest41. Hootsuite44. LiveBinders45. Sharepoint47. iTunes ja iTunesU

56. Khan Academy57. Google kääntäjä61. Flipboard66. Instapaper71. OneNote73. Zite89. Learnist90. MentorMob92. Doodle99. Popplet

Lähde: Top 100 Tools for Learning 2012, http://c4lpt.co.uk/top-100-tools-2012/ (582 asiantuntijan äänestystulos)

Tutustu kiinnostaviin some-palveluihin!Tutustu kiinnostaviin some-palveluihin!

Oppimisprosessi arvioinnin keskiössä

Katso myös Miikka Salavuon esitys some-oppimisen arvioinnista:http://www.slideshare.net/msalavuo/arviointimalli-14865721

Yhteisöllinen prosessi

Runsas keskustelu yhteisöllisen prosessin alussa ennustaa hyvää lopputulosta.

Kurssin yhteinen blogi tai wiki

Vastuu opettajalla

1. Kaikki lähtee yhdestä palikasta

Kurssiblogi + opiskelijoiden blogit + jotain uutta

2. Annetaan palikoita myös oppijoille

4. Otetaan yhteisöresurssit käyttöön

Tähtimallin mukainen sosiaalisen median oppimisympäristö

3. Laitetaan monta palikkaa yhteen!

Sosiaalisen median yhteisöt osaksi oppimisympäristöä ja oppimisen resurssiksi

Vastuu opiskelijoilla

Katso kuva: http://xkcd.com/802/

Toimintakulttuurin kehittyminen

http://sometu.ning.com/forum/topics/mit-asioita-olisi-hyv-sis-llytt-lukion-opettajien-v-liseen https://www.facebook.com/groups/237930856866/permalink/10151335665116867/

• Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa https://www.facebook.com/groups/237930856866/

• Etäopetus https://www.facebook.com/groups/478695812189705/

• Tablet-laitteet opetuksessa https://www.facebook.com/groups/294806730537020/

• iPad opetuksessa https://www.facebook.com/groups/247467865372872/

• Mobiili ammatillisessa https://www.facebook.com/groups/mobiilicase/

• Yrittäjyyskasvatus https://www.facebook.com/groups/295634603879563/

Facebook-ryhmiä opettajille

• Useita sosiaalisen median palveluita alaikäiset saavat käyttää huoltajan suostumuksella. – Suostumus voidaan pyytää kerralla esim. vuodeksi tai koko

opiskeluajaksi• Täysi-ikäiset opiskelijat voivat käyttää palveluita omalla

vastuullaan. Tätä ei kuitenkaan voida edellyttää.• Koulu/kunta voi hankkia ostopalveluita, joiden käytöstä se

vastaa oppilaiden sijasta. • Koulu/kunta voi asentaa ja ylläpitää omia some-palveluita

(=avoimen lähdekoodin ohjelmia), jolloin se päättää itse palveluiden käytöstä.

Miten some-palveluita opetukseen?

Kokemukset esiin!

1. Miten olet käyttänyt somea opetuksessa?2. Miten voisit käyttää somea jatkossa?

Tehkää muistiinpanot viestiseinälle.

Lähde: John Atkinson, Wrong Hands, 2013, CC-BY-NC-ND, http://wronghands1.wordpress.com/2013/03/31/vintage-social-networking/

Harto Pönkähttp://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http://harto.wordpress.com/http://www.innowise.fi/

KIITOS!