Jaana Pelkonen: Hiilineutraalius ja resurssiviisaus energia- ja aluetaloudessa

Hiilineutraalius ja resurssiviisaus

energia- ja ja aluetaloudessa

10.02.2015 Jaana Pelkonen Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

Jos kestävyyskriisiä – jonka keskeisiä osia ovat ilmastokriisi ja luonnonvarojen ylikäyttö – ei saada ratkaistua, putoaa kaikelta muulta pohja: taloudelta, hyvinvoinnilta ja vakaudelta.

Kestävät ratkaisut ovat talouden kannalta lupaavimpia kasvualoja. Suomella on ensiluokkaiset edellytykset vahvistaa asemiaan nopeasti kasvavilla maailmanmarkkinoilla.

Sitra on neutraali instituutio suomalaisessa yhteiskunnassa ja riippumattomana toimijana voi tuoda lisäarvoa resurssiviisauden ja hiilineutraaliuden edistämiseen.

Miksi Sitra panostaa resurssiviisauteen ja hiilineutraaliuteen?

Sitra • Jaana Pelkonen • 10.02.2015 • 2

UHKA

MAHDOLLISUUS

LISÄARVO

3Sitra • Jaana Pelkonen • 10.02.2015 •

Aikamme suurimmat systeemiset haasteet ovat…

koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun irtikytkentä luonnonvarojen kulutuksesta

ilmastonmuutokset hillintä ja pysyminen 2 asteen skenaariopolulla

Lähde: New Climate Economy - Better Climate, Better Growth; 2014

Maailman Pankin aloite, globaali hinta hiilipäästöille 23.9.2014.

Mukana 73 valtiota, jotka edustavat 54 % globaalista kasvihuonekaasupäästöistä(KHK-päästöt) ja 52 % BKT:sta sekä yli 1000 yritystä ja sijoittajaa

Eurooppa-neuvosto 23.10.2014

KHK-päästöjä vähennetään vähintään 40 % vuoden 1990 tasosta 2030 mennessä, uusiutuvan energian osuus 27 % ja energiatehokkuuden parantaminen 27 %

USA:n ja Kiinan G2-ilmastosopimus 11.11.2014

Kiina pysäyttää kasvihuonekaasupäästöjen kasvun 2030 mennessä. USA vähentää päästöjään >25 % vuoden 2005 tasosta 2025 mennessä.

Antoiko Liman COP20 lisävauhtia Pariisiin?

Keskusteluissa mm. pitkän aikavälin rahoitus, lyhyen aikavälin satsaukset, innovatiiviset rahoituskeinot, kahdenväliset suhteet


Viimeisimpiä trendejä ilmastonmuutoksen torjunnassa – kansainvälinen areena

Norjan öljyrahasto arvioi fossiilisia sijoituskohteitaan 2014

Ilmastovaikutukset tulisi nostaa yhdeksi poissulkemisperiaatteeksi, jota tulisi hyödyntää tapauskohtaisesti ilmastolle haitallisimpien yritysten kohdalla

Vuonna 2014 rahasto poisti salkustaan 32 hiilikaivosyhtiötä ilmastoriskien takia ja yhteensä 114 yhtiötä on poistettu portfoliosta ilmasto- ja ympäristösyistä (The Guardian 5.2.2015)

”Nordea poistaa jopa 40 kaivosyhtiötä sijoitussalkuistaan” (Yle 28.1.2015)

Pohjoismaiden suurimpiin varainhoitoyhtiöihin kuuluva Nordea aikoo poistaa sijoitussalkuistaan hiilikaivosyhtiöitä noin 100 miljoonan euron arvosta.

Muutkin sijoittajat divestoivat fossiiliseen energiaan pohjautuvia sijoituksiaan

Rabobank, Storebrand, Rockefeller Foundation, jne…


Viimeisimpiä trendejä ilmastonmuutoksen torjunnassa – Sijoittajat ovat myös aktivoituneet

6Sitra • Jaana Pelkonen • 10.02.2015 •6

• Maailman “hiilibudjetti” ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 2 asteeseen on noin 886 GtCO2 vuosille 2000–2050. Vuonna 2011 tästä oli käytetty jo 36 %.

• Hiilibudjetissa pysymiseksi jopa 80 % nykyisistä varannoista tulisi jättää hyödyntämättä.

Lähteet: Carbon Tracker Initiative: Unburnable Carbon, The Economist

Carbon tracker: Hiiliriski – raha pakenee Hiilestä”Onko fossiilisten polttoaineiden esiintymien arvostuksessa hiilikupla?”

Vaikuttavia tekijöitä• Regulaatio • Rahoituksen saatavuus, varantojen

vakuusarvojen lasku• Yleisen ilmapiirin muutos ja sijoittajien

kaikkoaminen • Muut ulkoiset tekijät: kysynnän lasku,

korvaavat vaihtoehdot, kuluttajakäyttäytymisen muutos


Ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset globaalisti

Sources: World Bank, OECD, IEA World Energy Investment Outlook 2014, Ministry of Employment and the Economy

OECD: Globaalin BKT:n 0,7–2,5 % lasku vuoteen 2060 mennessä – Ilmastonmuutoksen kustannusvaikutukset(ei terveysvaikutuksia)

Maailmanpankki: Globaalin BKT:n 2 % vuosittainenkasvu vuoteen 2030 asti – ilmastonmuutos luocleantech-markkinan

IEA 2014: $48 biljoonaa energiainvestointeihin2015–2035 mennessä, tästä $40 biljoonaa energiantuotantoon$

Global Cleantech Group: Globaalin cleantech-markkinan arvo yli €2 biljoonaa vuodessa€


Muutos vaatii johdonmukaista ja pitkäjänteistä energia-elinkeinopolitiikkaa ja kykyä sietää epävarmuutta

Energia

Alue-kehitys

Teollisuus

Hiilineutraalius

Resurssiviisaus

Kilpailukyky


”Emme voi ratkaista ongelmia

ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin,

kun loimme ne.”

Albert Einstein (1879-1955)



Energia

Alue-kehitys

Teollisuus

Hiilineutraalius

Resurssiviisaus

Kilpailukyky


Provokaatio vai haaste?

12

Osa-optimoinnista kokonaisuuksien hallintaan: Suomi eroon kivihiilestä energian tuotannossa 2025!

1. Kivihiilen käyttö:

• Kivihiiltä käytetään noin 35–40 TWh vuodessa

• 2013 kivihiilen käyttö energiantuotannossa kasvoi 30 %

2. Miksi kivihiilestä tulee luopua:

• Kokonaistaloudelliset

• Ympäristölliset

• Yhteiskunnalliset

• Imagolliset syyt

3. Millä kivihiili korvataan:

• Energiatehokkuuden parantaminen

• Teollisuuden hukkalämpö

• Uusiutuvat energiat

• Maa- ja biokaasu

• Ydinvoima

Sitra • Mikko Kosonen • 20.5.2014 •

Faktapohjainen tieto eri kehitysvaiheessa olevien teknologioiden kustannus-hyötysuhteesta verrattuna perinteisiin teknologioihin.

Mitkä teknologiat kustannustehokkaimmin johtavat vähähiilisyyteen, luovat pitkällä tähtäimellä uusia työpaikkoja Suomeen, edistävät kasvua, parantavat kilpailukykyä ja vaihtotasetta sekä kasvattavat energiajärjestelmän kotimaisuusastetta.

Tarkastelussa verrataan sekä käytössä olevia uusiutuvan energian teknologioita että vasta kehitteillä ja nousemassa olevia cleantech-ratkaisuja keskenään.


Selvitys: Energiasektorin cleantech-teknologioiden vaikutukset ja mahdollisuudet

Avoin keskustelu verkossa: otakantaa.fi

Asiantuntijakeskustelu energiasektorin cleantech-teknologioiden kehityksestä

ja vaikutuksista

https://www.otakantaa.fi/fi-

FI/Selaa_hankkeita/Asiantuntijakeskustelu_energiasektorin_cleantechteknologioiden_

kehityksesta_ja_vaikutuksista

https://www.otakantaa.fi/fi-FI

https://www.otakantaa.fi/fi-FI/Selaa_hankkeita/Asiantuntijakeskustelu_energiasektorin_cleantechteknologioiden_kehityksesta_ja_vaikutuksista


Tulevaisuuden energiaratkaisujen tulee pohjautua Suomen vahvuuksiin

”Internet of energy”

Monipuolisuus

Joust

avuus

Mark

kin

alä

htö

isyys

15Sitra • Mari Pantsar • 24.11.2014 •

UUSIUTUVIA ENERGIARATKAISUJA

VAIHTOTASE KUNTOON

UUSIA TYÖPAIKKOJA

Hiilineutraali Suomi

*) Uusi energiapolitiikka -ryhmä, 2014

Korvaamalla fossiilista tuontienergiaa (8,5 mrd €/v) kotimaisella energialla

parannetaan vaihtotasetta

Uusiutuvan energian innovaatiot luovat ratkaisuja globaaleihin haasteisiin ja tuovat

tuloja sekä hyvinvointia Suomeen

Kotimaisen uusiutuvan energian ympärille voi syntyä työpaikkoja

30 000 vuoteen 2020 mennessä

50 000 vuoteen 2030 mennessä

90 000 vuoteen 2050 mennessä *)



Energia

Alue-kehitys

Teollisuus

Hiilineutraalius

Resurssiviisaus

Kilpailukyky


Kaupunki voi olla kokoaan suurempi mahdollistaja globaalien kestävyyshaasteiden ratkaisuille

“Cities are important players when it comes to tackling climate change. They produce some 80% of greenhouse gas emissions,

but are also best-placed to change the attitudes and behaviour of citizens and businesses.” (Eurocities Network)


Cleantechin kehittämiseksi ja testaamiseksi tarvitaan kotimarkkinoita ja referenssialustoja

Valtioneuvoston cleantech-strategia

Hanke

Smart

Clean

Suunnitte

luhanke Visio ja kokonaistavoite

Aikataulu

Rahoitus

Toteutusmalli

Kaupunkien elinkeino- ja ilmasto-ohjelmat

Organisaatio

&&

Referenssi-alue

Smart

Clean

19Sitra • Jaana Pelkonen • 10.02.2015 •Sitra • Lari Rajantie • 24.9.2014 • Sitra • Mari Pantsar • 14.10.2014 •

McKinsey & Company | 20

Kiertotaloudessa on kolme keskeistä tapaa lisätä ja ylläpitää arvoa

LÄHDE: Ellen MacArthur Foundation CE team

1 Metsästys ja kalastus; 2 Raaka-aineena maanviljelyn tuotannon ja kulutuksen jälkeinen jäte; 3 Materiaalin tai osien hyödyntäminen toisessa arvoketjussa osana sen tuotantoa; 4 Puhdas tuotantojäte hyödynnetään

tyypillisesti joko tuotantolaitoksessa tai suljetussa kierrossa materiaalitoimittajan kanssa. Siksi kaikkea tuosta jätteestä ei näy jätetilastoissa. Lisäksi tuotannon tehostaminen vähentää myös tuotannon hukkaa ja parantaa

kannattavuutta. Toimenpiteenä se on jo yrityksen huomion kohteena, miksi sitä ei ole otettu mukaan raportin tarkasteluun; 5 Vaikka kiertotalous kattaa myös esimerkiksi ilmansaasteet, tämän raportti keskittyy kiinteään

jätteeseen

Biokemiallinen

hyödyntäminen

Alku-/välituotteen

valmistaja

Lopputuotteen

valmistaja

Palveluntarjoaja

Biologiset materiaalit Tekniset

materiaalit

Kuluttaja Käyttäjä

Kaatopaikka / läjitys

Biosfääri

Viljely tai

keräys1

Uudelleenkäyttö tai

jälleenmyynti

Säilytäminen

/ ylläpito

KeräysKeräys

Kaivokset/materiaalien

valmistus

Biokemiallisen tuotteen

ekstraktointi2

Palautta-

minen

Käyttö toisella

tavalla

Biokaasu

Anaerobinen

hajottaminen ja

kompostointi

Energian talteenotto

I

II

Hukan

vähentäminen5

Prosessien

tehokkuus4

Kierrätys raaka-

aineeksi tai

kompontentiksi

IV

Uudistus tai

uudelleenvalmistusIII

Kierron

tiukentaminen

Toinen

arvoketju

VHyödyntäminen

toisessa

arvoketjussa3

Kaksi tapaa tämän

raportin fokuksessa:

▪ Hukan vähentäminen

tuotteiden käyttöiän

lopussa, jotta niissä

olevista raaka-aineet

ja arvo saadaan

hyödynnettyä

▪ Kierron parantaminen

korkeammin arvoa

säilyttäville tasoille


Resurssiviisas Suomi

Mahdollisimman vähän JÄTETTÄ

Mahdollisimman vähän CO2-PÄÄSTÖJÄ

YHDEN MAAPALLON ELÄMÄ

Fossiiliset polttoaineet korvataan uusiutuvilla ilmastonmuutoksen

hillitsemiseksi

Kiertotaloutta edistämällä materiaalit, jätteet ja sivuvirrat ja niiden arvo säilyy

kierrossa

Uusiutuvien sekä uusiutumattomien

materiaalien kulutus

globaalisti kestävällä tasolla



Energia

Alue-kehitys

Teollisuus

Hiilineutraalius

Resurssiviisaus

Kilpailukyky


Suomalaisten yritysten mielestä:

75%Suomalaisista yrityksistä pitää hiilineutraaliutta

tärkeänä strategisen kilpailukyvyn lähteenä nyt

tai tulevaisuudessa (Taloustutkimus, 2015)

Suurimmat esteet hiilineutraaliuden tavoittelemiselle:

38% Ei selkeätä taloudellista hyötyä

32% Rahoituksen puute

27% Lainsäädäntö ja poliittisen tuen puute

Teollisten symbioosien tuoma muutosEnemmän lisäarvoa vähäisemmällä luonnonvarojen käytöllä

Sitra • Jukka Noponen • 10.03.2014 • 24

Jätteen määrä

Resurssi-tehokkuus

Osaamis-intensiivisyys

Jätteen määrä

Resurssi-tehokkuus

Osaamis-intensiivisyys

teknologia palvelut

Liikevaihto €€€ €€Liikevaihto €€€

loppukäyttöalkutuotanto

Katse koko liiketoimintamalliin ja sen vaikutuksiin

BIOKAASUN

TUOTANTO

LAITOSSUUNNITTELU

Puhdistaminen

JAKELU

Kaato-paikka-

kaasu

Kaasu-käyttöiset jäteautot

KULJETUSYRITYKSET

Sitra • Jukka Noponen • 10.03.2014 • 25

Climate Leadership Council

Main projects

• Low carbon roadmap/building block developmentfor companies

• Supporting the clean tech developments in the capital area of Finland

• Supporting World Bank Carbon Price initiative• Development and piloting climate and carbon risk

analysis methods

• CLC utilises the results of Sitra Carbon-neutralIndustry Focus Area: and develops collaborationwith relevant national and international partners

J Keronen, Climate Leadership Council


Kilpailukykyinen Suomi

LUONNONVAROJEN tehokas ja älykäs käyttö

KASVUA JA VIENTIÄ innovaatioista

ENERGIASYMBIOOSI voimavarana

Cleantech- ja smart-liiketoiminta Suomen teollisuuden kivijalkana

Lisäarvoa kestävästä biotaloudesta ja joustavasta energiajärjestelmästä

Energia ei pelkästään teollisuuden kulueränä, vaan työllisyyden, kasvun ja

hyvinvoinnin luojana

Vähähiilisyys ja resurssiviisaus

28Sitra • Tiina Kähö • 12.1.2015 •

Sitran ehdotus hallituskauden tavoitteeksi:

Lainsäädännöllä edistettävä vähähiilistä ja resurssiviisasta energiantuotantoa ja liikennettä.

Kärkihanke:

Suomi toteuttaa cleantech-yrityksille kansainvälisen mittaluokan referenssialueita viennin vauhdittamiseksi

Julkiset hankinnat tukemaan uusien cleantech-innovaatioiden käyttöönottoa

Riskirahoitusmekanismi helpottamaan uusien cleantech-ratkaisujen käyttöönottoa

Kiertotalouden kotimarkkinat tukemaan talouskasvua

Kannusteet nopeuttamaan kiertotalouden ratkaisujen syntymistä ja yleistymistä

Suomi voi olla kokoaan suurempi edelläkävijä

ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen hupenemisen torjumisessa

sekä kannattavan cleantech-liiketoiminnan

ja kestävien elämäntapojen synnyttäjänä


Maailma tarvitsee edelläkävijöitä

sitra.fi

Facebook.com/SitraFund

@SitraFund

Rakennamme huomisen menestyvää Suomea

Environment

Jaana Pelkonen: Hiilineutraalius ja resurssiviisaus energia- ja aluetaloudessa