Jouni Kivikoski& Katja Espo: Selvitys Smart&Clean -referenssialueen luomiseksi. Millaisia keihäänkärkihankkeita pääkaupunkiseudulla on ja mitä toimiva yhteistyö edellyttää?

Selvitys Smart & Clean -referenssialueen luomiseksi:

Millaisia keihäänkärkihankkeita pääkaupunkiseudulla on ja mitä toimiva yhteistyö edellyttää?

Raportti 11.8.2015Prior Konsultointi Oy

Jouni Kivikoski, Katja Espo

13.8.2015 Prior Konsultointi 2

Cleantech-yritykset67

Kaupungit46

Valtionhallinto, järjestöt, tutkimus-, kehitys- ja

innovaatiotoimijat50

Smart & Clean –selvitys kokoaa yhteen pääkaupunkiseudun kärkihankkeet ja eri osapuolten odotukset yhteistyöltä

• Kohderyhmänä oli 233 yritystä ja yhteisöä pääkaupunkiseudulta

• Kaupungit nimesivät itse organisaatiois-taan 20-30 eri toimialojen keskeistä päättäjää tai asiantuntijaa

• Cleantech-yritykset valittiin CleantechFinlandin jäsenistä ja muista vastaavista rekistereistä

• Kaikki kohderyhmiin kuuluvat kontaktoitiin ja mahdollisimman moni haastateltiin kesäkuun 2015 aikana

• Yhteensä tehtiin 163 haastattelua, 70 prosenttia koko kohderyhmästä ja 87 prosenttia yrityksistä vastasi

• Lisäksi on hyödynnetty hankkeen työryhmäläisten haastatteluja (11 kpl)

Pääkaupunkiseudun Smart & Clean –yhteistyöllä on vahva kannatus


91%arvioi, että pääkaupunkiseudulle tulisi asettaa kunnianhimoinen

Smart&Clean-tavoite, joka herättää kansainvälistä

kiinnostusta.

Kaupunkien, yritysten ja muiden organisaatioiden edustajista…

93%arvioi, että tuomalla näkyviin

pääkaupunkiseudulla tehtävää Smart&Clean-kehitystyötä

voidaan lisätä alueen vetovoimaa kansainvälisenä

investointikohteena.

4

Smart & Clean –yhteistyön lähtökohdat saavat vahvan tuen

Pääkaupunkiseudulle tulisi asettaa kunnianhimoinen Smart&Clean-tavoite, joka

herättää kansainvälistä kiinnostusta

Tuomalla näkyviin pääkaupunkiseudulla tehtävää Smart&Clean-kehitystyötä, voidaan lisätä alueen vetovoimaa kansainvälisenä investointikohteena

Tuomalla vahvasti näkyviin pääkaupunkiseudulla tehtävän Smart&Clean-kehitystyön, voidaan vauhdittaa

suomalaisyritysten cleantech-ratkaisujen vientiä

Pääkaupunkiseutu on tärkein näyteikkuna Suomesta ulkomaille

Suomeen tarvitaan referenssialue, jossa yritykset voivat kehittää ja esitellä cleantech-ratkaisujaan

Täysin samaa mieltä

Jokseenkin samaa mieltä

Ei samaa eikä eri mieltä

Jokseenkin eri mieltä

Täysin eri mieltä

Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat käynnistäneet laajan Smart & Clean –yhteistyöhankkeen, jonka päämääränä on rakentaa pääkaupunkiseudusta kansain-välisen luokan referenssialuetta älykkäille ja ekologisesti kestäville ratkaisuille. Missä määrin olette samaa mieltä seuraavien väitteiden kanssa? (%, n=163)

53

56

66

52

55

34

30

25

41

36

12

11

7

5

8

1

2

1

2

1

1

13.8.2015 Prior Konsultointi

Mitä keihäänkärkihankkeita tai hankeaihioita tuli haastatteluissa esiin?

RAKENNUKSET

Pääkaupunkiseudulla on olemassa tai voisi olla suuri määrä Smart& Clean-hankkeita, joilla uskotaan olevan vaikuttavuutta ja globaalia kiinnostavuutta

6

HSL, Liikkuminen palveluna

HSL, Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne

Autojen yhteiskäyttö

Tekes, Älykäs liikenne

E-kaupan logistiikka

Työntekijöiden liikkumisen ohjaus

Joukon Voima, Yhteiskäyttöisten sähköautojen palvelupisteet

Sähköautot ja latauspisteet

Sähköinen/vähäpäästöinen (julkinen) liikenne

Sähköbussit

Työkoneiden sähköistäminen

Pyöräilyn edistäminen

Sähköpyörät

Ympäristöauto

HKR, Sähköautojen latauspisteet

Ratahankkeet

Kehärata

Robottipysäköinti-järjestelmä autoille

Älykkäät ohjausjärjestelmät, digitalisaation mahdollisuudet

Ilmanlaatu

Kaupunkien avoimen datan palvelu

Sähköinen asiointi ja asiakaspalaute

HSY, Ilmanlaadun mittaus ja parantaminen

Vesivarojen tilan hallinta, pitoisuuksien mittaukset

Liikennevirasto, Inframallinnus

Virtuaalikaupunkimallit

Nokia, Seuraavan sukupolven langattomat tietoliikenneverkot

Resurssitehokkuus, resurssien suljettu kierto

HSY, Ekoteollisuuskeskus Ekomo

HSY, Älykäs vesi

Teolliset symbioosit

Ecomation, Muovijätteen käsittely

Ekokem, Kiertotalouskylä Riihimäellä

Ämmässuolle sähköromun huipputekninen kierrätyslaitos

HSY, UUMA2, Uusiomateriaalit maarakentamisessa

Puhdas vesi

Kemira, LietteenhallintaratkaisutKemira, Puhtaan veden hankkeet

Jätevesikierto haja-asutusalueilla

JätevesijärjestelmätHSY, Blominmäen puhdistamo Espoo

Espoo, Suurpelto ja Jätkäsaari, Helsinki,

jätteenkeräysjärjestelmä

Jätelogistiikka

Jätehuollon automatisointi

Liikenteen biopolttoaineet, biokaasu

VTT, Bioruukki

ST1, Jäte-etanoli liikenteen polttoaineeksi

Tekes, Biopolttoaineet

Porvoo, Kilpilahti bioteollisuuspuistoksi

Rakennusten ja kiinteistöjen energiatehokkuus

Korjausrakentaminen

Energiatehokkuus rakentamisessa, matalaenergia-

rakentaminen

Helsinki, Viikin ympäristötalo

Kiinteistökohtainen energian ja veden käytön seuranta

Aalto yliopistokiinteistöt, Otaniemen kampusalueen avoin

energiadata

Julkisten tilojen käytön tehostaminen

Smart housing

Huoneistoautomaatio, taloautomaatio

Senaatti-kiinteistöt, Energiankäytön

seurantajärjestelmä

Kotietäohjauspalvelu (Kalasatama)

Vaisalan tehdas ja konttori Smart ICT

Tiivis kaupunkirakenne

Asemanseutujen kehittäminen

Puurakentaminen

Koulujen tilaratkaisut

Viherkatot

Konsepti NATURA-alueiden läheisyyteen rakentamiseen

Katuvalaistus

VTT, Älykäs valaistus

Espoo, Älykkään katuvalaistuksen kokeilu

Sisäilman parantaminen

Uusi lastensairaala, sisäilma

Uusiutuvat energialähteet, aurinkoenergia, hajautetun

energiantuotannon edistäminen

Älykäs energiaverk

ko

Helen: Biovoimal

aHelen, Aurinkopaneelien

yhteishankinta

ST1, Geolämmön pilottihanke

VTT, Neocarbon

Geoterminen sähkö

MaalämpöLämpöpumput

Lämmityksen hybridiratkaisu

t

Aurinkolämpöjärjestelmät

Aalto yliopisto, Finsolar, aurinkoenergian

kehittämisverkosto

Fortum Jäteveden hukkalämpö talteen

Vantaan Energia, Jätevoimala

Yhdyskuntalietteen polttoteknologia

Pääkaupunkiseudun älykäs ja avoin kaukolämpöverkko

Espoo, Finnoon alueen energiajärjestelmä

Helen, Katri Valan lämpöpumppulaitos

Helen, Lämmön talteenotto

Kaukolämmön avaaminen kilpailulle

Helen: Esplanadin jäähdytyskeskusKaukojäähdytys

Helen, Kruunuvuoren energiavarastot

Energian varastointi

Sähkömarkkinajoustomalliendemonstrointi

Espoo, Energiatietopalvelu

Helen, Sähkön ja lämmön yhteistuotanto

ORC-voimalat sähkön ja lämmön yhteistuotantoon

Vantaa, Vehkalan teollisuusalue

Vantaa, Kivistön asuinalue

Vantaa, Lentoasema

Vantaa, Tikkurilan keskusta

Vantaa, Aviapoliksen alue

Ilmastokadut

Helsinki, Kalasataman alueEspoo, Länsimetron kasvu-

Ja kehityskäytävä

Helsinki, Östersundomin tuleva asuinalue

Solved, Allas Helsinki

Porvoo, Skaft Kärr energiatehokkaan asumisen alue

Helsinki, Jätkäsaari

Helsinki, Pasilan keskusta

ENERGIA

LIIKENNE

JÄTTEETBIOTEOLLISUUS

DIGI

Mitkä ovat ja ennen kaikkea voisivat olla lähitulevaisuudessa sellaisia pääkaupunkiseudun cleantech-keihäänkärkihankkeita, joilla on vaikuttavuutta ja globaalia kiinnostavuutta? Nimetkää mielestänne tärkeimmät hankkeet.


7

Joka kolmas tunnistettu hanke tai tavoite liittyy energiajärjestelmiin

Mitkä ovat ja ennen kaikkea voisivat olla lähitulevaisuudessa sellaisia pääkaupunkiseudun cleantech-keihäänkärkihankkeita, joilla on vaikuttavuutta ja globaalia kiinnostavuutta? Nimetkää mielestänne tärkeimmät hankkeet. (Vastauksia kaikkiaan 572, keskimäärin 3,3 per vastaaja)

179 31 %

97

17 %

90

16 %

7714 %

73

13 %38

7 %

13

2 %

Energiajärjestelmä

Liikenne

Rakennukset ja kiinteistöt

Jätteet, jätevedet, kiertotalous

Uudet, rakennettavat alueet

Digitaaliset palvelut

Bioteollisuus


Energiatehokkuuteen korjausrakentamisessa ja kiinteistönhoidossa kohdistuu paljon odotuksia

Eniten jo käynnissä olevia tai toteutettuja hankkeita tunnistetaan energiassa, liikenteessä ja jätehuollossa


108

53

75

42

7

28

6

71

44

15

35

66

10

7

Energiajärjestelmä

Liikenne

Rakennukset ja kiinteistöt

Jätteet, jätevedet, kiertotalous

Uudet, rakennettavat alueet

Digitaaliset palvelut

Bioteollisuus

Toiveet /hankeaihiot

Hankkeet (mainittu nimeltä hanke, alue tai organisaatio, jossa työ käynnissä)

Mitkä ovat ja ennen kaikkea voisivat olla lähitulevaisuudessa sellaisia pääkaupunkiseudun cleantech-keihäänkärkihankkeita, joilla on vaikuttavuutta ja globaalia kiinnostavuutta?

Energiajärjestelmien kärkihanke-ehdotuksissa nousevat esiin hajautetun energiantuotannon edistäminen, energiavarastot sekä älykkäät verkot

9

Uusiutuvat energialähteet, aurinkoenergia, hajautetun

energiantuotannon edistäminen

Älykäs energiaverkko

Helen: Biovoimala

Helen, Aurinkopaneelien yhteishankinta

ST1, Geolämmön pilottihanke

VTT, Neocarbon

Geoterminen sähkö

Maalämpö

Lämpöpumput

Lämmityksen hybridiratkaisutAurinkolämpöjärjestelmät

Aalto yliopisto, Finsolar, aurinkoenergian

kehittämisverkosto

Fortum Jäteveden hukkalämpö talteen

Vantaan Energia, Jätevoimala

Yhdyskuntalietteen polttoteknologia

Pääkaupunkiseudun älykäs ja avoin kaukolämpöverkko


Helen, Katri Valan lämpöpumppulaitos

Helen, Lämmön talteenotto

Kaukolämmön avaaminen kilpailulle

Helen: Esplanadin jäähdytyskeskus

Kaukojäähdytys

Helen, Kruunuvuoren energiavarastot

Energian varastointi

Sähkömarkkinajoustomalliendemonstrointi

Espoo, Energiatietopalvelu

Helen, Sähkön ja lämmön yhteistuotanto

ORC-voimalat sähkön ja lämmön yhteistuotantoon


HAJAUTETTU ENERGIAN-TUOTANTO

ENERGIAVARASTOT

YHTEISTUOTANTO MAA-/GEOLÄMPÖ


Rakentamisen kärkihankkeiden toivotaan parantavan rakennusten ja katuvalaistuksen energiatehokkuutta

10

Rakennusten ja kiinteistöjen energiatehokkuus

Korjausrakentaminen

Energiatehokkuus

rakentamisessa, matalaenergia-rakentaminen

Helsinki, Viikin ympäristötalo

Kiinteistökohtainen energian ja veden käytön seuranta

Aalto yliopistokiinteistöt, Otaniemen kampusalueen avoin

energiadata

Julkisten tilojen käytön tehostaminen

Smart housing

Huoneistoautomaatio, taloautomaatio

Senaatti-kiinteistöt, Energiankäytön

seurantajärjestelmä

Kotietäohjauspalvelu (Kalasatama)

Vaisalan tehdas ja konttori Smart ICT

Tiivis kaupunkirakenne

Asemanseutujen kehittäminen

Puurakentaminen

Koulujen tilaratkaisut

Viherkatot

Konsepti NATURA-alueiden läheisyyteen rakentamiseen

Katuvalaistus

VTT, Älykäs valaistus

Espoo, Älykkään katuvalaistuksen kokeilu

Sisäilman parantaminen

Uusi lastensairaala, sisäilma


RAKENNUSTEN ENERGIA-

TEHOKKUUS

TALOAUTOMAATIO

VALAISTUS


Pääkaupunkiseudulla nähdään paljon mahdollisuuksia jätehuollon ja jätevesien käsittelyn resurssitehokkuuden parantamisessa

11

Resurssitehokkuus, resurssien suljettu kierto

HSY, Ekoteollisuuskeskus Ekomo

HSY, Älykäs vesi

Teolliset symbioosit

Ecomation, Muovijätteen

käsittely

Ekokem, Kiertotalouskylä Riihimäellä

Ämmässuolle sähköromun huipputekninen kierrätyslaitos

HSY, UUMA2, Uusiomateriaalit maarakentamisessa

Puhdas vesi

Kemira, LietteenhallintaratkaisutKemira, Puhtaan veden hankkeet

Jätevesikierto haja-asutusalueilla

JätevesijärjestelmätHSY, Blominmäen puhdistamo

Espoo

Espoo, Suurpelto ja Jätkäsaari, Helsinki,

jätteenkeräysjärjestelmä

Jätelogistiikka

Jätehuollon automatisointi

Liikenteen biopolttoaineet, biokaasu

VTT, Bioruukki

ST1, Jäte-etanoli liikenteen polttoaineeksi

Tekes, Biopolttoaineet

Porvoo, Kilpilahti bioteollisuuspuistoksi


KIERTOTALOUS

PUHDAS VESI

BIOTEOLLISUUS

JÄTEHUOLTO


Pääkaupunkiseudun liikenteessä paljon odotuksia kohdistuu liikkumiseen palveluna ja sähköisiin liikennevälineisiin

12

HSL, Liikkuminen palveluna

HSL, Pääkaupunkiseudun joukkoliikenne

Autojen yhteiskäyttö

Tekes, Älykäs liikenne

E-kaupan logistiikka

Työntekijöiden liikkumisen ohjaus

Joukon Voima, Yhteiskäyttöisten sähköautojen palvelupisteet

Sähköautot ja latauspisteet

Sähköinen/vähäpäästöinen (julkinen) liikenne

Sähköbussit

Työkoneiden sähköistäminen

Pyöräilyn edistäminen

Sähköpyörät

Ympäristöauto

HKR, Sähköautojen latauspisteet

Ratahankkeet

Kehärata

Robottipysäköinti-järjestelmä autoille

Älykkäät ohjausjärjestelmät, digitalisaation mahdollisuudet

Ilmanlaatu

Kaupunkien avoimen datan palvelu

Sähköinen asiointi ja asiakaspalaute

HSY, Ilmanlaadun mittaus ja parantaminen

Vesivarojen tilan hallinta, pitoisuuksien mittaukset

Liikennevirasto, Inframallinnus

Virtuaalikaupunkimallit

Nokia, Seuraavan sukupolven langattomat tietoliikenneverkot


ÄLYKÄS LIIKENNE

SÄHKÖAUTOTDIGITAALISET PALVELUT

ILMANLAATU


Uusista, rakennettavista alueista etenkin Kalasatamaan, Östersundomiin ja Länsimetroon kohdistuu paljon odotuksia

13

Vantaa, Vehkalan teollisuusalue

Vantaa, Kivistön asuinalue

Vantaa, Lentoasema

Vantaa, Tikkurilan keskusta

Vantaa, Aviapoliksen alue

Ilmastokadut

Helsinki, Kalasataman alueEspoo, Länsimetron kasvu- ja

kehityskäytävä

Helsinki, Östersundomin tuleva asuinalue

Solved, Allas Helsinki

Porvoo, Skaft Kärr energiatehokkaan asumisen alue

Helsinki, Jätkäsaari

Helsinki, Pasilan keskusta



Suurpelto ja Jätkäsaari, jätteenkeräysjärjestelmä


Olemassa olevien hankkeiden spontaani tunnettuus on heikko

Käynnissä olevia cleantech-hankkeita ei yleisesti tunnisteta

14

1411

99

66

55

544

33

3333

22

2

Helsinki, Kalasataman alueHSL, Liikkuminen palveluna

Helen, Kruunuvuoren energiavarastotHSL, Pääkaupunkiseudun joukkoliikenneHelen, Aurinkopaneelien yhteishankinta

Espoo, Länsimetron kasvu- ja kehityskäytäväHelen, Sähkön ja lämmön yhteistuotanto

Helsinki, Östersundomin tuleva asuinalueHSY, Ekoteollisuuskeskus Ekomo

ST1, Geolämmön pilottihankeSähköbussit

Suurpelto ja Jätkäsaari, jätteenkeräysjärjestelmäHelsinki, Jätkäsaari

Fortum, jäteveden hukkalämpö talteenEspoo, Finnoon alueen energiajärjestelmä

Helen, Katri Valan lämpöpumppulaitosHSY, Älykäs vesi

VTT, Älykäs valaistusKaupunkien avoimen datan palvelu

VTT, Neocarbon

Pääkaupunkiseudun TOP20-tunnistetuimmat cleantech-kärkihankkeet (%, n=163)


Mitä esteitä vastaajat tunnistivat?

16

Liika byrokratia

Resurssien puute

Rahoituksen ja rahoitusmallien puute

Hitaus, asenteet, rohkeuden puute

Yhteistyön puutteet

Cleantech-osaamisen puute

Yhteisen tahtotilan puute

Riskit, kannusteet, kokeilualustat puuttuvat

Valtiovallan liian vähäinen tuki

Yritysten heikkous

Kuluttajanäkökulman puute

KAIKKI (n=155)Kaupungit (n=42)

Yritykset (n=65)

Mitkä asiat tällä hetkellä estävät cleantech-kärkihankkeiden kehittämistä? Mitä voidaan tehdä mainittujen esteiden poistamiseksi? (%)

Vantaa 69%Espoo 50%Helsinki 21%

Vantaa 46%Espoo 33%Helsinki 21%

Liian tiukat lupavaatimukset ja hankintalain tulkinnat hidastavat päätöksentekoa

Kaupunkien (etenkin Vantaan ja Espoon) rajalliset resurssit estävät cleantech-kehittämistä

33

20

15

30

26

14

13

8

4

3

2

19

45

10

33

26

24

7

5

5

2

38

12

9

28

23

9

12

5

5

5

2


Niin kaupungit kuin yrityksetkin näkevät paljon parantamisen varaa suunnittelu- ja hankintakäytännöissä

KAUPUNGIT

• Kuntien kestävyysvaje. Huomattavan tarkasti pitäisi seurata mihin raha tällä hetkellä valuu ja miten eri asiat sitä kautta priorisoidaan niin, että vain käytettävä raha on käytettävissä.

• Olemassa olevissa hankkeissa ja kehityshankkeissa on niin paljon kustannuksia joita pitäisi kehittää, että lisäkehittämiseen riittää rahaa.

• Tilaajapuolelta haluttomuus ottaa riskejä. Ei ole riittävän vahvaa porkkanaa miksi riskejä kannattaisi ottaa. Perinteiset ratkaisut turvallisia ja kustannustehokkaita siksi niihin usein päädytään.

• Yleinen epätietoisuus, aika vaikea hahmottaa, mitä cleantech pitää sisällään milläkin toimialalla.

• Julkisten hankkijoiden varovaisuus tehdä uusia innovatiivisia hankintoja ja ottaa cleantechkriteerithuomioon hankinnoissa. Hankintalain uudistaminen siten, että markkinaoikeuteen voisi viedä vain selkeät rikkomukset hankintalakia vastaan.


YRITYKSET

• Julkiset toimijat itse määrittävät liian kapeasti tavoitellut ratkaisut. Jo alkuvaiheessa raamit asetetaan liian kapeaksi.

• Julkisella puolella erityisesti se ettei tehdä tilauksia. Puhutaan paljon, mutta mitään ei tehdä.

• Kaupunkien siiloutunut hallinto. Kriittisen tärkeä olisi erillisprojekti-ajattelu joka nostetaan näiden siilojen yläpuolelle.

• Infran kehittämisessä on monta porrasta, ja matkalla ensimmäisestä tahtotilasta toteuttajaportaaseen voi kadota se alkuperäinen suunnitelma cleantechistä. Jokaisella on kuitenkin omat intressinsä, jotka muuttavat alkuperäistä suunnitelmaa matkalla.

• Näitä asioita lähestytään liian kaupunkivetoisesti. Loppukäyttäjän huomioiminen jää valitettavan usein sivuun, vaikka se taho (kuluttaja) on kuitenkin maksaja loppupelissä.

Mitkä asiat tällä hetkellä estävät cleantech-kärkihankkeiden kehittämistä? Mitä voidaan tehdä mainittujen esteiden poistamiseksi? (%)

Mitä yhteistyöltä odotetaan?

19

Tärkeimpinä vauhdittamiskeinoina pidetään yritysyhteistyötä sekä kaupunkien toimintatapojen kehittämistä

Miten tärkeänä pidätte seuraavia asioita, jotta cleantech-kärkihankkeiden kehittämistä saadaan vauhditettua? (%, n=163)

Otetaan yritykset alusta lähtien mukaan alueen kehittämiseen

Kehitetään kaupunkien toimintatapoja (kuten suunnittelua, hankintoja ja kokeilutoimintaa) cleantechiä suosivammiksi

Tarjotaan kokeiluympäristöjä ja yhteisiä alustoja uusien digitaalisten palveluiden kehittämiseen

Helsinki, Espoo ja Vantaa sitoutuvat yhteiseen, kunnianhimoiseen ympäristötavoitteeseen

Otetaan asukkaat aktiivisesti mukaan alueen kehittämiseen

Hankitaan pääkaupunkiseudulla tapahtuvalle cleantech-kehitystoiminnalle nykyistä enemmän näkyvyyttä yhteisen

brändin ja kansainvälisen markkinoinnin avulla

Kriittisen tärkeä

Hyvin tärkeä

94%

89%

83%

76%

75%

59%

70

63

48

40

36

25

24

26

35

36

39

34


Virkamiesten tulee tuntea alueensa relevantit yritykset ja käydä keskustelua siitä, millaisia hankkeita on tulossa

• Näen, että erilaiset tekniset ja markkinavuoropuhelut toisivat yritysyhteistyötä lisää ja ennakointia siihen, millaisia hankkeita on tulossa. Yrityksetkin tietäisivät ennalta, mitä on tulossa. (kaupunki)

• Avaamalla omaa toimintaa, kuten investointisuunnitelman avaaminen yrityksille. (kaupunki)

• Olisi tärkeää, että avointa tietoa annettaisiin, jotta yritykset voisivat esittää ehdotuksiaan ajoissa. Keskustelu pitää käynnistää paljon aikaisemmin kuin nykyisin tehdään. (valtio)

• Esim. nyt, kun tehdään selvityksiä energiaratkaisuun liittyen, sitä tehdään aika suljetusti kunnan omassa työssä. Saadaankohan kaikki tarvittava tieto yritysten tarjoamista ratkaisuista? (muu yhteisö)

• Virkamiesten pitäisi tuntea alueen yritykset. Julkinen puoli on todella sekavaa, kun samoja asioita niin moni taho pyörittää ja järjestää hankkeita. (yritys)

• Uusiin yrityksiin tulee löytää puhekanavat. (yritys)

• Niiden tulisi ottaa proaktiivisempi ja hyökkäävämpi ote yritysten kanssa yhdessä tekemiseen. Nyt kaupunki odottaa, että joku yritys kiinnostuu sen sijaan, että jahtaisi niitä yrityksiä, joiden kanssa haluaa tehdä yhteistyötä. (yritys)

• Rohkeasti päätöksiä, että hankitaan moderneilla hankintamalleilla. Hyvin konkreettinen ja helppo ratkaisu on innovaatiokilpailut, joissa rohkeasti tehdään sopimuksia. (yritys)

• Pitää ymmärtää ja ottaa huomioon, että kun pilottitapaukset tai "labrat" otetaan käyttöön, niin niihin liittyy riskejä. On erittäin tärkeää, ettei joku kaupungin virkamies sitten joudu ns. pää vadille, kun tulee jotain viivettä hankkeessa tai riskit realisoituvat. Henkilökunta pitää brieffata tällaiseen, että riskejä saa ottaa. (muu yhteisö)

• Käyttää uusimpia teknologioita ja asioita jotka eivät välttämättä ole huokeimpia. Antaa maa-alueita tai muuta edullisemmin, jos tulee innovatiivisia tai cleantech-hankkeita. Löytää erilaisia ansaintamalleja itselleen. Voisi olla mukana partnershipissä. (yritys)


Miten kaupunkien tulisi kehittää yritysyhteistyötä?

Kaupunkien tulee ymmärtää roolinsa referenssialueen mahdollistajina

• Antamalla enemmän mahdollisuuksia tarjota uusia palveluita.

• Tekemällä avointa yhteistyötä kanssamme ja pyrkimällä yhdessä kanssamme raivaamaan esteet pois.

• Jos päästäisiin siihen tilanteeseen, että pääsemme isoa kokonaisuutta katsomaan läpi, niin alkaisi tapahtua paljon asioita.

• Sen tulee luoda alusta kaikille uusille innovaatioille, jotta saadaan todellinen referenssialue. Ja ehkä tulla mukaan yhteistyöhön ja tuoda maa-alue ensin. Sitähän ei tarvitse antaa lahjana, vaan kaupunki saa siitä hintansa sitten, kun hanke on tehty. Ei pitäisi kilpailuttaa maa-alueita siten, kuin nyt tehdään. Ei pitäisi olla myöskään ylhäältä ohjaamista, vaan edellytysten antamista. Tsaarinaikaisia ovat esim. Helsingin toimintatavat, joissa ollaan ylhäältä pomoina ja luullaan, että kaikki osataan ja tiedetään.

• Yksittäisillä ei-viskaalisilla toimenpiteillä liiketoiminnan mahdollistamiseksi esim. säädösten keventämiseen julkisivuasioissa, luvituksessa. Luomalla itse cleantech- ratkaisuja edistäviä toimenpiteitä mallia sähköautot bussikaistoilla.

• Liittyy avoimeen dataan, erilaisten tietokantojen saamiseen julkisilta toimijoilta, niiden saatavuuden parantaminen. Pitää myös kannustaa pk-yrityksiä käyttämään tuota dataa.

• Kansainvälinen näkyvyys on tärkeää tällaisille isoille yrityksille. Jos teemme keihäänkärkihankkeen, edellytämme sen näkyvän globaalisti.

• Toteuttamalla rohkeita smart & clean-hankkeita.


Miten pääkaupunkiseutu voisi parhaiten toimia referenssialueena yrityksellenne?

Muut vauhdittajat


KONKREETTISUUS• Asetetaan konkreettiset tavoitteet ja seurataan niitä• Pitää määritellä kärkihankkeet. Niitä ei voi olla liikaa. Pitää löytää

yhteisymmärrys hankkeille ja tavoitteille.• Enemmän konkreettisia tavoitteita ja sitoutumista niihin• Konkreettista sanan vakuudeksi. Tehdä pilottivaihe.• Kyky tehdä päätöksiä. Puhumisen ja julistuksen sijaan.• Pitää pyrkiä toteuttamaan kansainvälisen vihreän rakentamisen kriteerit• Kuluttajalähtöisyys• Osoitettava investointien taloudelliset tai muut vaikutukset• Selkeä organisointi

RAHOITUS• Alueen kaupunkien pääomarahasto• EU:n innovaatiokumppanuusmallia pitäisi alkaa käyttää• Innovatiiviset rahoitus- ja liiketoimintamallit• Investoreiden mukaan saaminen• Joustava rahoitus• Kaupunkien suora rahoitus pilottiprojekteille• Kehittämisrahoitus• Kiinteistösijoittajat mukaan• Rahoituksen pitkäjänteisyys• Uusia joustavia rahoitusratkaisuja• Verokannustimet

KAUPUNGIT MAHDOLLISTAJINA• Kokeiluympäristöjä laajemmin• Olisi tärkeä saada kehitettyä epäonnistumisen

sietämisen kulttuuri• Datan avoimuus• Kaupunkien vuokra- ja yhteistyösopimukset• Nopeutetut lupamenettelyt ja kaavoitusratkaisut• Poistetaan lainsäädännöllisiä esteitä ja valitusesteitä• Riittävästi tonttitarjontaa• Sähköautojen kalleus pitäisi saada kuriin, vero

matalaksi• Tarjotaan karttapalveluja ja tietoja siitä, missä energiaa

kuluu, missä voi tuottaa aurinkoenergiaa

23 %

SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ• Aktiivinen viestintä ja markkinointi• Johdon ja poliitikkojen sitoutuminen• Yliopistot ja tutkimuslaitokset mukaan• Muu Suomi mukaan• Yhteistyö cleantech-kentän sisällä ja

muiden tahojen kanssa• Kansainvälinen yhteistyö

Mitkä muut asiat vauhdittaisivat cleantech-kärkihankkeiden kehittämistä?

Avaintoimijoita ovat kaupunkien johtavat poliitikot ja hankkeista vastaavat virkamiehet sekä suuryritykset

23

POLIITIKOT

• Poliittiset päätöksentekijät ja media

• Kaupungin investoinneista päättävät: Kaupungin johto, poliitikot ja

vastuuhenkilöt

• Kunnallispoliitikoista voisi lähteä todellinen tahtotila. Tavalliset

virkamiehet ovat aika voimattomia, joten muualta alkusysäys

pitäisi tulla. Kunnallispoliitikot voisivat ylempiä virkamiehiä sitten

saada innostumaan.

• Kestävä kehitys- ja kilpailukyky-ryhmät

KAUPUNKIEN VIRKAMIEHET

• Sivistystoimi, joka määrittelee pitkälle tilatarpeita ja tilakeskus

• Kaupungin oma rakennuttaja, kiinteistöpuoli, korjausrakentamisen

tilaaja

• Kaupungilta tekninen toimiala ja elinkeinotoimijat

• Hankintapuoli rakentamiseen liittyen

• Muu hankinta, mm. koneiden, laitteiden, liikennehankinnoista

vastaavat tahot

• HSY + kaupungin organisaatio, joka hallinnoi HSY:tä

• Liikenneasioissa HSL, Länsi-Metro Oy

• Kaavasuunnittelu, arkkitehdit ja rakentajat. Tekninen ja

rakentamisen toimiala. Pääsuunnittelija, projektipäälliköt ja

kehitysjohtajat sekä innovaatiotiimit

• Kaupungin rooli olisi olla luomassa yhteistyöverkostoa.

• Suuret aluekehittämisprojektit joihin muodostetaan omat yritykset

YRITYKSET

• Toteuttajapuolella rakennusalan yritykset ja

monenlaiset cleantech-alan yritykset, jotka tarjoavat

energiatehokkuuteen liittyviä ratkaisuja.

• Uusia yrityksiä mukaan, joilla on näitä innovaatioita,

esim. Kone ja lisäksi start-uppeja

• Yritysten liiketoiminnan kehittäjät

• Tuottajapuolelta rakennusyhtiöt ja myös heidän

alihankkijansa, Kuntec Vantaalla

• Isot kauppaliikkeet ja teollisuuslaitokset

• Liikennöitsijät

• Energiayhtiöt, kaukolämpöyhtiöt, Fortum, Helen

• Jätehuoltoyhtiöt: L&T ja Sita

• HUS yhtenä tilaajana

ASIANTUNTIJAT JA RAHOITTAJAT

• Ympäristöasiantuntijat

• Aalto Yliopisto, ammattikorkeakoulut, VTT, Espoo

Innovation Garden

• Rahoittajat: Tekes, Sitra, ulkomaalaiset innovaattorit

(esim. arabit)

• Uudenmaan liitto, TEM ja siellä innovaatio-osasto

• EK

• Hankkeen lopputuloksen käyttäjät


Ketkä ovat tilaaja- ja toteuttajapuolen avaintoimijat cleantech-keihäänkärkihankkeiden kehittämisessä ja toteutuksessa?

24

Julkisiin hankintoihin toivotaan enemmän aktiivista markkinavuoropuhelua sekä cleantech-kriteerejä

Miten tärkeänä pidätte seuraavia asioita, jotta julkiset hankinnat pystyvät entistä paremmin edistämään cleantech-keihäänkärkihankkeita? (%, n=161)

Lisätään avointa yritysyhteistyötä jo hankkeiden valmisteluvaiheessa

Määritellään kriteerit, mitä cleantechillä tarkoitetaan hankinnoissa

Lisätään kaupunkien hankintatointen välistä yhteistyötä ja tiedonvälitystä

Määritellään tietty kiintiö, mikä osa kaupungin hankinnoista tulee olla cleantechiä

Kriittisen tärkeä

Hyvin tärkeä

87%

77%

76%

40%

45

44

34

16

42

34

42

24


Vastaajat toivovat nykyistä joustavampia menettelytapoja julkisiin hankintoihin

• Ovat tällä hetkellä äärettömän byrokraattisia. Lakeja pitäisi tehdä joustavammaksi samoin menettelytapoja. (kaupunki)

• Yksi tapa olisi erilaisissa innovatiivisissa EU-hankkeissa mukana oleminen ja muilta eurooppalaisilta kaupungeilta oppiminen. (kaupunki)

• Vaihtoehtona kiintiöille ja etukäteen sovituille klausuuleille pitää kehittää uusia, mutta toki hankintalakien mukaisia hankintamuotoja, yhteistyössä yritysmaailman kanssa, jotta saadaan parhaat innovaatiot esiin. (kaupunki)

• Hankintasäännöissä ja -menettelyissä mahdollisimman paljon käyttäisi sellaista menettelyä joka menee neuvottelumenettelyjen kautta eikä raskaiden kilpailuttamisten kautta. Hankintaprosessin virtaviivaistaminen. (valtio)

• Yhteisen elinkaarilaskentamallin rakentaminen. Pitäisi pystyä arvioimaan hankinnan aiheuttamat ympäristövaikutukset. (valtio)

• Pitäisi olla cleantech-ulottuvuuden komponentit mukana ja pitäisi olla niissä kriteereissä millä hankinnoista päätetään. Kriteereissä korostetaan pitkäjänteisyyttä. Voitaisiin tehdä kaksivaiheisia hankintoja. Ensin innovatiivisia ratkaisuja ja niille määritellään kustannusraamit. (valtio)

• Pitää jättää tarjoajalle mahdollisuus määrittää vaihtoehtoja. (yritys)

• Julkisissa hankinnoissa hankintadokumentteihin pitää tulla cleantech yhtenä päätöksenteon kriteerinä. Kokonaiskustannuksia pitkällä tähtäimellä pitää ajatella; kokonaisedullisuutta, jolloin pääsevät enemmän mukaan sosiaaliset ja ympäristömuuttujat. Cleantech-ratkaisut jäävät sivuun niin kauan kuin kilpaillaan pelkällä hankintahinnalla. (yritys)


Miten muulla tavoin julkiset hankinnat pystyvät entistä paremmin edistämään cleantech-keihäänkärkihankkeita? Mitä konkreettisia asioita julkisissa hankinnoissa tulisi kehittää?

Cleantech-hankintojen yhteistyötä voitaisiin kehittää määrittämällä yhteiset cleantech-kriteerit ja hankintojen seuranta

• Käytäntöjä yhtenäistämällä ja hyödyntämällä organisaation osaamista laajemmin.

• Yhteiset kriteerit ja yhteinen seuranta ovat avaimet.

• Osaaminen pitäisi keskittää jonnekin yhteiseen yhtiöön tai toimielimeen. Voisi olla vaikka seutuvaltuusto, joka voisi edistää päätöksentekoa.

• Kustannustehokkuutta jos ajatellaan, niin meidän pitäisi tehdä asioita yhteistyössä tai antaa valtuutus toiselle kaupungille hoitaa asiaa, etteivät kaikki häärää saman asian kanssa.

• Yhdistetään kiinteitä hankintoja tekevät toimijat yhdeksi. Ei olisi samoista asioista tarvetta pantata tietoa, ja se leviäisi tasaisemmin. Isommalla toimijalla voisi olla enemmän resursseja käydä yritys- ja ympäristöverkoston kanssa elinkaarihallintavaiheen keskustelua.

• Ainakin kokemusten jatkuva vaihtaminen sen suhteen, mitä kukin on hankkinut ja miten hankinta on sujunut ja miten hankittu teknologia tms. on vastannut odotuksia. Tietyissä tapauksissa yhteishankinnatkin voivat olla harinnanvarainen vaihtoehto, mutta ykkösenä kuitenkin pidän sekä hyvien että huonojen kokemusten vaihtamista.


Miten kaupunkien välistä cleantech-hankintojen yhteistyötä tulisi kehittää, jotta hankintoja tehtäisiin nykyistä järkevämmin, kustannustehokkaammin ja hyödyntäen parasta käyttökelpoista teknologiaa?

Kaupunkien edustajat toivovat pääkaupunkiseudun hankinta-, elinkeino- ja ympäristöverkostojen yhteisiä foorumeita konkreettisissa hankkeissa

• Yhteistyö tosiaan saisi olla vahvempaa. Siinä voisi olla yhteistyöryhmä, joka kokoontuisi säännöllisesti ja miettisi vahvemmin näkymistä. Voisi olla jopa ihan erillinen viestintäryhmä suunnittelemassa näkyvyyttä.

• Viestintäosaamista tulisi valjastaa mukaan. Hankintaväki ei välttämättä ole parasta viestintäväkeä.

• Mielestäni tarvitaan foorumi, jossa cleantec-asiantuntijat voivat jakaa kokemuksiaan. Asiantuntijapaneeli siis olisi tärkeä, vaikka verkostoitumista pidetään ehkä jo vähän vanhanaikaisenakin.

• Yhteisiä foorumeita ja hankintayhteistyötä konkreettisissa hankkeissa ja hankinnoissa. Vertailevaa otetta ja yhteisiä kokeiluja.

• Sen tulisi olla enemmän innovatiivisuuteen tähtäävää ja pois byrokraattisesta kokousmenettelystä. Nimenomaan eri toimijat ja substanssista vastaavat pitää olla tekemässä yhteistyötä.

• Aidossa yhteistyössä, että se on myös Espoon intressien mukaista. Eikä niin, että tehdään puhtaasti Helsinki brändin alla.

• Ehkä joku yhteinen sähköinen kehittämisalusta/kohtaamispaikka mihin pääsisivät yritykset.

• Voimakkaasti! Tulee ehdottomasti olla yksi henkilö, joka juoksee ja kokoaa asiat. Komiteat eivät saa mitään aikaiseksi.

• Ehkä kannattaisi harkita jotain kunnallista yhtiötä, yhtymää tai säätiötä hoitamaan tätä asiaa.


Miten pääkaupunkiseudun hankinta-, elinkeino-ja ympäristöverkostojen yhteistyötä sekä yhtenäistä näkymistä tulisi kehittää?

Miten työ organisoidaan?

Kaupunkien uudet toimintamallit ja yhteistyön rakenteet - alustavia ehdotuksia hankkeen työryhmäläisiltä

Esimerkkejä muutoksista kaupunkien toiminnassa

• Tarvitaan todella suurta muutosta tavassa, miten hankintoja valmistellaan, haetaan, miten ollaan dialogissa yritysten kanssa.

• Seurataan jatkuvasti virastojen investointi- ja hankintalistoja ja tartutaan sellaisiin, joihin voidaan tuoda cleantechiä.

• Vaikutetaan tontinluovutuksen ehtoihin (esim. tontin saa vain puurakentamiseen).


Yhteinen projektitoimisto/säätiö• Selvittää investoinnin vaikutukset• Kouluttaa hankintoja tekeviä• Avustaa EU-rahoitusten haussa

Kaupungin sisäinen toimintamalli• Nostaa esiin otollisimmat

cleantech-kohteet• Cleantech hankintakriteerinä

X%:ssa investointejaYhteinen brändimarkkinointi• Kv-markkinointi• Tapahtumat• Vierailut

Esimerkkejä yhteistyöstä

• Tarvitaan yhteinen projektitoimisto, jonka pitäisi pystyä operoimaan EU:n ja investointipankkien kanssa ja arvioimaan, mistä rahoitusinstrumenteista olisi järkevää hakea rahoitusta.

• Erillinen oikeushenkilö, esim. määräaikainen säätiö on perusteltu, jos sen avulla voidaan taata nopea muutos.

• Pitäisi olla mahdollisimman laaja ja uskottava yrityspohja.

Referenssialue vaatii kaupunkien uuden, sisäisen toimintamallin sekä yhteisen projektitoimiston ja markkinoinnin

Keskeiset tulokset

Keskeiset tulokset

• Pääkaupunkiseudun yhteiselle Smart&Clean-referenssialueelle on vahva tilaus

• Pääkaupunkiseudulla on jo käynnistetty useita merkittäviä hankkeita, mutta niiden tunnettuutta tulee vahvistaa

• Tärkeimpinä kärkihankkeiden vauhdittamiskeinoina pidetään yritysyhteistyötä sekä kaupunkien toimintatapojen kehittämistä

• Tällä hetkellä liian tiukat lupavaatimukset ja hankintalain tulkinnat hidastavat päätöksentekoa

• Lisäksi kaupunkien (etenkin Vantaan ja Espoon) rajalliset resurssit estävät cleantech-kehittämistä

• Julkisiin hankintoihin toivotaan enemmän aktiivista markkinavuoropuhelua sekä cleantech-kriteerejä

• Keskeisiä hankeaihioita ovat:

– hajautetun energiantuotannon edistäminen, energiavarastot sekä älykkäät verkot

– rakennusten energiatehokkuus

– älykäs katuvalaistus

– jätehuollon ja jätevesien käsittelyn resurssitehokkuus

– liikkuminen palveluna

– sähköiset liikennevälineet

• Alueista kiinnostavimpina pidetään Kalasatamaa, Östersundomia ja Länsimetroa

• Referenssialue edellyttää, että kaupungit kehittävät uuden, sisäisen toimintamallin, jolla nostetaan cleantechiä suunnittelussa ja hankinnoissa esiin

• Lisäksi referenssialue tarvitsee yhteisen projektitoimiston ja markkinoinnin


Prior Konsultointi OyAnnankatu 16 B 44, 00120 Helsinki

Katja Espo, puh. +358 40 5114800, [email protected] Kauppinen, puh. +358 40 838 2823, [email protected] Kivikoski, puh. +358 40 518 6796, [email protected]

Hanna Manninen, puh. +358 50 526 0899, [email protected]

www.prior.fi

mailto:[email protected]




http://www.prior.fi/

Environment

Jouni Kivikoski& Katja Espo: Selvitys Smart&Clean -referenssialueen luomiseksi. Millaisia keihäänkärkihankkeita pääkaupunkiseudulla on ja mitä toimiva yhteistyö edellyttää?