Sosiotekninen muutos kaivosteollisuudessa Kaivosteollisuus yhteiskunnallisena toimijana Taumlmaumln raportin aihe on SAM-hankkeen alussa syntynyt ajatus suomalaisesta kaivosteollisuudesta muutosprosessina ja muutosprosessissa Raportin kirjoittaminen kesti koko SAM-hankkeen ajan eli vuodesta 2013 vuoteen 2015 Ajanjakso loi hienosti perspektiiviauml joka syvensi analyysiaumlmme suomalaisen kaivosteollisuuden muutosprosessista ja samalla antoi mahdollisuuden todentaa muutosprosessin toteutumista konkreettisten kehitysprosessien seurauksena Kaivosteollisuus on oikeasti muutoksen prosessissa ja tuloksia syntyy kompleksinen jaumlrjestelmauml muuttuu

ISBN 978-951-38-8400-0 (URL httpwwwvttfijulkaisut) ISSN-L 2242-1211 ISSN 2242-122X (Verkkojulkaisu) httpurnfiURNISBN978-951-38-8400-0

bullVISIONSbullS

CIE

NC

EbullT

ECHNOLOGYbullR

ES

EA

RC

HHIGHLIGHTS

251

Sosiotekninen muutos kaivosteollisuudessa Kaivosteollisuus yhteiskunnallisena toimijana Nina Wessberg | Johanna Kohl | Riitta Molarius

VTT TECHNOLOGY 251

Sosiotekninen muutos kaivosteollisuudessa Kaivosteollisuus yhteiskunnallisena toimijana

Nina Wessberg Johanna Kohl amp Riitta Molarius

VTT

ISBN 978-951-38-8400-0 (URL httpwwwvttfijulkaisut)

VTT Technology 251

ISSN-L 2242-1211 ISSN 2242-122X (Verkkojulkaisu) httpurnfiURNISBN978-951-38-8400-0

Copyright copy VTT 2016

JULKAISIJA ndash UTGIVARE ndash PUBLISHER

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy PL 1000 (Tekniikantie 4 A Espoo) 02044 VTT Puh 020 722 111 faksi 020 722 7001

Teknologiska forskningscentralen VTT Ab PB 1000 (Teknikvaumlgen 4 A Esbo) FI-02044 VTT Tfn +358 20 722 111 telefax +358 20 722 7001

VTT Technical Research Centre of Finland Ltd PO Box 1000 (Tekniikantie 4 A Espoo) FI-02044 VTT Finland Tel +358 20 722 111 fax +358 20 722 7001

VTT TECHNOLOGY 251

Sosiotekninen muutos kaivosteollisuudessa Kaivosteollisuus yhteiskunnallisena toimijana

Nina Wessberg Johanna Kohl amp Riitta Molarius

VTT

ISBN 978-951-38-8400-0 (URL httpwwwvttfijulkaisut)

VTT Technology 251

ISSN-L 2242-1211 ISSN 2242-122X (Verkkojulkaisu) httpurnfiURNISBN978-951-38-8400-0

Copyright copy VTT 2016

JULKAISIJA ndash UTGIVARE ndash PUBLISHER

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy PL 1000 (Tekniikantie 4 A Espoo) 02044 VTT Puh 020 722 111 faksi 020 722 7001

Teknologiska forskningscentralen VTT Ab PB 1000 (Teknikvaumlgen 4 A Esbo) FI-02044 VTT Tfn +358 20 722 111 telefax +358 20 722 7001

VTT Technical Research Centre of Finland Ltd PO Box 1000 (Tekniikantie 4 A Espoo) FI-02044 VTT Finland Tel +358 20 722 111 fax +358 20 722 7001

ISBN 978-951-38-8400-0 (URL httpwwwvttfijulkaisut)

VTT Technology 251

ISSN-L 2242-1211 ISSN 2242-122X (Verkkojulkaisu) httpurnfiURNISBN978-951-38-8400-0

Copyright copy VTT 2016

JULKAISIJA ndash UTGIVARE ndash PUBLISHER

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy PL 1000 (Tekniikantie 4 A Espoo) 02044 VTT Puh 020 722 111 faksi 020 722 7001

Teknologiska forskningscentralen VTT Ab PB 1000 (Teknikvaumlgen 4 A Esbo) FI-02044 VTT Tfn +358 20 722 111 telefax +358 20 722 7001

VTT Technical Research Centre of Finland Ltd PO Box 1000 (Tekniikantie 4 A Espoo) FI-02044 VTT Finland Tel +358 20 722 111 fax +358 20 722 7001

3

AlkusanatTaumlmaumln raportin aihe on SAM-hankkeen alussa syntynyt ajatus suomalaisestakaivosteollisuudesta muutosprosessina ja muutosprosessissa Raportin kirjoitta-minen kesti koko SAM-hankkeen ajan eli vuodesta 2013 vuoteen 2015 Ajanjaksoloi hienosti perspektiiviauml joka syvensi analyysiaumlmme suomalaisen kaivosteollisuu-den muutosprosessista ja samalla antoi mahdollisuuden todentaa muutosproses-sin toteutumista konkreettisten kehitysprosessien seurauksena Kaivosteollisuuson oikeasti muutoksen prosessissa ja tuloksia syntyy kompleksinen jaumlrjestelmaumlmuuttuu

Tekijaumlt haluavat kiittaumlauml koko SAM-hanketta kaikkia muita samaan aikaan me-neillaumlaumln olleita kaivostoiminnan hyvaumlksyttaumlvyyden kehittaumlmisen hankkeita ja muitaaiheeseen liittyviauml ihmisiauml Lisaumlksi haluaisimme kiittaumlauml eri sidosryhmiauml jotka muunmuassa osallistuivat SAM-hankkeen erilaisiin tilaisuuksiin tuoden aineistoa taumlmaumlnraportin muotoilemiseen Erityiskiitos kohdistetaan VTTltauml SAM-prosessin aikanaelaumlkkeelle jaumlaumlneelle Sirkku Kivisaarelle jonka merkitys taumlmaumln raportin kirjoituspro-sessissa on ollut suuri Lopuksi erityiskiitos myoumls SAM-hankkeen johtajalle HelenaWessman-Jaumlaumlskelaumliselle joka kannusti kirjoittamaan taumlmaumln analyysin

TampereEspoo 932016

Tekijaumlt

4

SisaumlllysAlkusanat 3

1 Johdanto 5

11 Visio- ja tiekarttatyoumlpajat 612 Viranomaistyoumlpaja 713 Draamatyoumlpaja 714 Harava 8

2 Kaivosalan muutosprosessi ja sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden muutoksenmallintaminen 9

21 Muutosprosessi 922 Muutoksen mallintaminen 10

3 Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys yhteiskunnan ja yritysten naumlkoumlkulmista 14

31 Yritysvastuu 1532 Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys 1733 Sosiaaliset vaikutukset ja niiden arviointi 20

4 Jaumlrjestelmaumln muuttumisen dynamiikka muutoksen ohjaus ja hallinta 24

41 Muutoksen dynamiikka 2442 Muutoksen ohjaus ja hallinta 26

5 Suomalaisen kaivosalan muutosprosessin kokonaiskuva 31

51 Markkinat politiikka ja regulaatio 3252 Arvot asenteet osaaminen 3253 Fyysinen ympaumlristouml 33

6 Yhteenveto ja johtopaumlaumltoumlkset 34

Acknowledgements 36

Laumlhteet 37

TiivistelmaumlAbstract

5

1 Johdanto

Suomalaisen kaivosteollisuuden uusi nousu 2000-luvulla noin 25 vuoden hiljai-semman liiketoimintavuoden jaumllkeen on osa suurta muutosta johon kuuluvatraaka-aineiden niukkuuden ilmastonmuutoksen ja muiden niin sanottujen rdquosuurtenhaasteidenrdquo (Grand Challenges) aiheuttamat paineet ekologisesti sosiokulttuuri-sesti ja taloudellisesti kestaumlvaumlaumln kehitykseen Vaumlestoumlnkasvu kaupungistuminen jaelintason nousu ovat johtaneet metallien mineraalien ja kiviaineksen kysynnaumlnvoimakkaaseen kasvuun (TEM 2013) Suomessa on viime vuosina vallinnut kai-vosbuumi jossa vuosien 2005 2010 aikana metallimalmien ja jaumltekivien louhinta-maumlaumlraumlt kasvoivat 5 miljoonasta 46 miljoonaan tonniin (Kroumlger 2015) Alan kas-vuodotukset huomioiden elinkeinon merkityksen kasvun mahdollisuudet ovat edel-leen suuret Alan kasvun ja kasvuodotusten myoumltauml yhteiskunnassa on heraumlttykysymykseen kaivostoiminnan kestaumlvyydestauml (kts esim Tuusjaumlrvi 2013) Kaivos-teollisuus on taumlrkeauml tekijauml Suomen taloudessa tyoumlllistaumlen vaumllittoumlmaumlstauml ja vaumllillisestilaumlhes 30 000 ihmistauml (TEM 2013)

Taumlssauml julkaisussa rakennetaan viitekehystauml jonka avulla voidaan jaumlsentaumlauml jaanalysoida kestaumlvaumln ja hyvaumlksyttaumlvaumln kaivosteollisuuden muotoutumista sosiotek-nisenauml muutosprosessina Julkaisu on osa Tekesin rahoittamaa Sustainable Ac-ceptable Mining (SAM) -hanketta jonka tavoitteena on edistaumlauml kaivosteollisuudensuuntaamista alueellisesti ja sosiaalisesti hyvaumlksyttaumlvaumllle pohjalle Hanke jaumlsentaumlaumlsosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmaa kaivosteollisuudessa ja tuottaa sekaumlyritysten ettauml lupa- ja valvontaviranomaisten kaumlyttoumloumln tapoja ja tyoumlkaluja sosiaali-sen hyvaumlksyttaumlvyyden ymmaumlrtaumlmiseksi ja edistaumlmiseksi

Taumlssauml raportin johdantoluvussa kytketaumlaumln raportti SAM-hankkeen kokonaisuu-teen Luvussa 2 esitetaumlaumln monitasoisen muutoksen malli (Multilevel PerspectiveModel MLP) jonka avulla voidaan jaumlsentaumlauml muutoksen vaatimuksia ja olemustakompleksisessa sosioteknisessauml jaumlrjestelmaumlssauml Luvussa 3 kytketaumlaumln raportinaihealue yritysvastuullisuuden sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden ja sosiaalisten vaiku-tusten arvioinnin kaumlsitteisiin Luku 4 keskittyy kuvaamaan mahdollisuuksia vaikut-taa muutosprosessiin ja sen kulkuun Luvussa 5 kytketaumlaumln kaikki edellauml esiteltysuomalaisen kaivosalan muutosprosessiin Luvussa 6 esitetaumlaumln tutkimuksen joh-topaumlaumltoumlkset yhteenveto ja katse tulevaisuuteen

Taumlmaumln raportin tavoitteena on luoda ymmaumlrrystauml siitauml miten kestaumlvyyttauml ja hy-vaumlksyttaumlvyyttauml rakentavat prosessit voivat vakiintua kaivosteollisuuden kaumlytaumln-noumliksi Kaivostoiminnan uudessa nousussa on kyse laajasta systeemisestauml sosio-

6

teknisestauml muutoksesta jossa kaikki vanhat toimintatavat eivaumlt enaumlauml sovellu tauml-maumln paumlivaumln yhteiskuntaan ja sen vaikutusten tarkasteluun Vastuullisessa kaivos-teollisuudessa yritykset huolehtivat toiminnan riskeistauml yhteiskuntaa tyydyttaumlvaumlllaumltavalla ja luovat hyvinvointia ympaumlroumlivaumlaumln yhteiskuntaan jolloin kansalaiset koke-vat voivansa luottaa toimijoihin Kaivosteollisuudessa tilanne ei kaikilta osin oleollut taumlllainen vaan luottamusta on koeteltu kovastikin Muutoksen peruslaumlhtoumlkoh-tina ovatkin luottamuksen rakentaminen viestintauml uusien toimintojen juurtuminenkaumlytaumlnnoumliksi sekauml erilaisten ihmisten ja erilaisten tarpeiden ja tavoitteiden ymmaumlr-taumlminen ja huomioonottaminen Oleellista on ymmaumlrtaumlauml ettauml ympaumlristoumlvaikutuksil-la on sosiokulttuurisia ja taloudellisia vaikutuksia sekauml paumlinvastoin Siksi kokonais-valtainen tarkastelu kaivosteollisuudesta ja sen muutoksesta on tarpeen

Tutkimus on tehty paumlaumlasiassa toimintatutkimuksen keinoin (Heikkinen et al1999 Kuula 1999) Lisaumlksi on hyoumldynnetty haastatteluja ja kirjallisuustarkastelujaPaumlaumlasiallisena tutkimusmetodina ovat olleet SAM-hankkeeseen liittyneet sidos-ryhmaumltyoumlpajat (kokeilut) ja niissauml tehdyt havainnot Aineistoa on lisaumlksi keraumlttymuiden kaivosalan tutkimukseen liittyvien hankkeiden muodostamassa verkostos-sa Dilacomi (Kokko et al 2013) SoLiMi (Jartti et al 2014) Argumenta ndash vastuulli-nen kaivostoiminta seminaarisarja Kaivosten stressitestit (Vaumllisalo et al 2014) jaKestaumlvaumln kaivostoiminnan verkosto1

SAM-hankkeessa toteutettiin joukko kokeiluja joiden avulla tutkittiin sidosryh-maumlyhteistyoumlhoumln liittyvaumln dialogin toimivuutta Hankkeessa jaumlrjestettiin visio- jatiekarttatyoumlpajat viranomaistyoumlpaja draamatyoumlpaja ja kokeiltiin interaktiivisenHarava-tyoumlkalun toimivuutta kaavoitusprosessissa Seuraavassa on esitelty lyhy-esti naumlmauml toimintatavat

11 Visio- ja tiekarttatyoumlpajat

Hankkeen aluksi jaumlrjestettiin kaivosalan visio- ja tiekarttatyoumlpajoja joihin kutsuttiinkaivosalan sidosryhmiauml laajasti Tyoumlpajoissa laadittiin Suomen kaivosalan visio jatiekartta tulevaisuuteen aina vuoteen 2030 (ks prosessi ja tulokset tarkemminKohl et al 2013)

Visio- ja tiekarttatyoumlpajoissa tunnistettiin kuusi visiopolkua jotka on kuvattu ku-vassa 1 monitasoisen muutoksen malliin aseteltuina (ks monitasoisesta muutok-sen mallista luvussa 2) Visiopolut ovat siis polkuja muutokseen

1 Kaivosvastuufi

7

Kuva 1 Visiopolut monitasoisen muutoksen mallissa

12 Viranomaistyoumlpaja

SAM-hankkeessa jaumlrjestetyn viranomaistyoumlpajan tavoitteena oli luoda avoin kes-kustelufoorumi jossa viranomaiset saattoivat keskustella kaivostoiminnan aiheut-tamista ympaumlristouml- ja sosiaalisista vaikutuksista avoimesti Keskustelun aiheena oliKuusamon yleiskaavatyouml jossa pyrittiin yhdistaumlmaumlaumln eri maankaumlyttoumlmuotojenvaatimukset

Viranomaistyoumlpajassa ei annettu viranomaisten virallisia kannanottoja keskuste-lun aiheeseen jolloin keskustelu pysyi avoimena ja salli monenlaisia keskenaumlaumlnerilaisia naumlkemyksiauml Tilaisuuden tavoitteena oli lisaumltauml viranomaisten keskinaumlistaumlymmaumlrrystauml toistensa kannanottoihin

Tyoumln tuloksena saatiin viranomaisten naumlkemyksiauml siitauml miten erilaiset maan-kaumlyttoumloumln liittyvaumlt toiminnot sopivat keskenaumlaumln yhteen ja minkaumllaiset toimet aiheut-tavat ristiriitaisuuksia Tyoumlpajan tulokset on raportoitu VTTn raporttina (Molarius2015)

13 Draamatyoumlpaja

Draamatyoumlpaja jaumlrjestettiin Rovaniemellauml huhtikuussa 2015 Tyoumlpajaan kutsuttiinlaajasti kaivosalaan liittyviauml sidosryhmiauml Tavoitteena tyoumlpajassa oli monipuolistaaja kehittaumlauml kaivosalan sidosryhmien keskinaumlistauml dialogia teatterin keinoin Tyoumlpa-jan ohjelman suunnittelivat ja fasilitoivat kolme naumlyttelijaumlauml Ohjelman koostui erilai-

8

sista teatteri-interventioista joissa nostettiin esiin kaivosalan kipeitaumlkin kysymyksiaumlmm liittyen vesien suojeluun Tyoumlpajan osanottajat osallistuivat tehtaumlviin joidentavoitteena oli luottamuksen synnyttaumlminen osanottajien kesken ja erilaisten naumlkouml-kulmien ymmaumlrryksen syventaumlminen (Myllyoja et al 2015)

14 Harava

Interaktiivista ja digitaalista Harava-tyoumlkalua kokeiltiin Kuusamon kaavoitusprosessinyhteydessauml SAM-hankkeen tutkijoiden ohjaamina Digitaalisella Harava-tyoumlkalullaannettiin kuntalaisille mahdollisuus esittaumlauml mielipiteitaumlaumln maan kaumlytoumln jakamisestaKuusamon alueella eri elinkeinoille (Ks esim Koivunen et al Tulossa)

9

2 Kaivosalan muutosprosessi ja sosiaalisenhyvaumlksyttaumlvyyden muutoksen mallintaminen

21 Muutosprosessi

Luonnonvarojen tuottaminen markkinoille tarkoittaa sitauml ettauml kaivostoiminta onaina paikallisesti ja ajallisesti rajattua toimintaa Paikallisuus maumlaumlrittyy malmivaro-jen sijainnin kautta kun taas ajallisuuteen vaikuttaa louhittavan malmin riittaumlvyys jamaailman markkinahinta Markkinahinta maumlaumlrittaumlauml sen kannattaako malmia louhiavai ei Aluetaloudellisesti ajateltuna liiketoimintaa ei siis voi toteuttaa paikallisestirajattomasti vaan se loppuu joskus Taloudellisten ja sosiaalisten vaikutustenohella toiminta aiheuttaa aina myoumls ympaumlristoumlvaikutuksia

Kaivosliiketoiminnan paumlaumlomaintensiivisyys sekauml toiminnan suhdanneherkkyysovat muuttaneet Suomessa kaivosteollisuuden rakenteen niin ettauml kaivokset ovatpaumlaumlosin suurten globaalien kaivosyritysten omistuksessa esimerkiksi vuonna2015 Suomessa toimivista 19 kaivoksista vain viisi oli suomalaisomistuksessa(Kivinen amp Aumo 2015) Myoumls useat Suomessa toimivat malminetsintaumlyrityksetovat ulkomaisia Yritykset tulevat esimerkiksi Kanadasta Britanniasta Ruotsista jaAustraliasta (Ibid) Globaaleilla toimijoilla naumlyttaumlauml siis olevan paumlaumlomaa jolla toi-mia toisin kuin kotimaisilla toimijoilla

Pitkaumln ajan kaivosteollisuuden trendinauml on ettauml metallien kysyntauml kasvaa Senmyoumltauml metallien hinnat nousevat mikauml aiheuttaa sen ettauml yhauml koumlyhempiauml malmi-oita kannattaa ottaa kaumlyttoumloumln Toisaalta metallimineraalit ovat olennainen osanykyisen kaltaista elintasoa joten niitauml tarvitaan yhteiskunnassa Oletettavaa siison ettauml kaivosteollisuus ja siihen liittyvauml hyvaumlksyttaumlvyys tulee olemaan olennainenosa nykyisen kaltaista yhteiskuntaa Tyouml- ja elinkeinoministeriouml asetti vuonna 2013ohjelman jonka tavoitteena on kehittaumlauml Suomen kaivosteollisuutta edellaumlkaumlvijaumlksimaailmalla (TEM 2013) Vastuullisuuskysymykset pysyvaumlt taumlrkeinauml myoumls senvuoksi

Toimintaympaumlristoumln muutoksena ovat myoumls tulleet suuret paineet ympaumlristoumlasi-oiden huomioonottamiseen on yhauml suurempi paine paumlaumlstoumlttoumlmiin ja rdquonaumlkymaumlttouml-miinrdquo kaivoksiin EU velvoittaa jaumlsenmaitaan vaumlhentaumlmaumlaumln riippuvuuttaan tuonti-mineraaleista myoumls tehostamalla kierraumltystauml ja etsimaumlllauml korvaavia aineita erityi-sesti harvinaisten metallien tilalle Lisaumlksi se edellyttaumlauml ettauml Eurooppa on eturin-

10

tamassa mitauml tulee kaivostoiminnan negatiivisten ympaumlristouml- sosiaali- ja terveys-vaikutusten vaumlhentaumlmiseen (EU 2013)

Toimintaympaumlristouml itsessaumlaumln antaa ristiriitaista viestiauml yhteiskunnan toimijoillejoten ei ole ihme ettauml myoumls Suomen toimintajaumlrjestelmauml on ristiriitaisessa tilan-teessa Teknologiassa kehitetaumlaumln toimialan sisaumlllauml veden sisaumliseen kiertoon pe-rustuvia louhintaratkaisuja perinteisillauml rikastusmenetelmillauml Taloudessa kustan-nuspaineet ajavat saumlaumlsteliaumlisiin ratkaisuihin kaivoksia myoumls suljetaan vaumlliaikaises-ti markkinatilanteen heikennyttyauml

Poliittinen ympaumlristouml piti pitkaumlaumln kaivoksia menneisyyden alana Tiede tuki poli-tiikkaa mikauml naumlkyi pitkaumlaumln koulutuksen ja tutkimuksen puutteena kaivosalallaKaivosalan osaamiseen ei panostettu 1980- ja 90-luvuilla ja vasta viime vuosi-kymmenen aikana on saatu uutta koulutustarjontaa mm Oulun yliopistoon sekaumlKajaanin ja Lapin ammattikorkeakouluihin Taumlmauml on vaikuttanut myoumls viranomais-ten toimintaan sillauml kaivoslupia myoumlntaumlvaumlt viranomaiset eivaumlt vaumllttaumlmaumlttauml ole olleetkaivosalan asiantuntijoita

Yhteiskunnan eri sektoreiden tai toimialojen rakenteiden ja toimintamallien uu-distaminen on hidasta Esteitauml ja hidasteita on toiminnan kaikilla tasoilla Teollisetprosessit niin teollisuudessa yleensauml kuin kaivosteollisuudessakin tukeutuvatusein totuttuun ja aiemmin hyvaumlksi koettuun toimintatapaan jonka muuttaminenvaatii selkeitauml osoituksia siitauml ettauml toimintatapa ei ole enaumlauml riittaumlvauml Esimerkiksivielauml muutama vuosikymmen sitten ei Suomessa tarkasteltu teollisen toiminnanlaaja-alaista hyvaumlksyttaumlvyyttauml Toimintaympaumlristouml on kuitenkin muuttunut ja jolainsaumlaumldaumlntouml edellyttaumlauml selvittaumlmaumlaumln teollisen toiminnan vaikutuksia muutenkinkuin vain taloudellisista laumlhtoumlkohdista Entistauml enemmaumln painotetaan myoumls sosiaa-lisia vaikutuksia ja ympaumlristoumlnaumlkoumlkohtia Kaivosteollisuus on sosioteknisen muu-toksen edessauml mihin osallistuu toimijoita yhteiskunnan eri tasoilta ja aloilta Vas-taavia muutoksia on tapahtunut aiemmin muun muassa energiasektorilla 1990-luvulla (ks Aumanen 2010) ja metsaumlsektorilla 2000-luvulla (ks Wessberg et al2015a)

22 Muutoksen mallintaminen

Teoreettisen viitekehyksen muutoksen kaumlsittelylle tarjoaa niin sanottu monitasoi-nen muutoksen malli (Multi-Level Perspective MLP ks Geels 2002 Foxon et al2010) Malli kuvaa uuden toimintatavan syntyauml monenlaisten toimijoiden ja pro-sessien vuorovaikutuksesta Monitasoisen muutoksen mallin avulla voidaan jaumlsen-taumlauml kaivosteollisuuden muutosvoimia ja naumlin saada kuvaa siitauml mitkauml tekijaumlt saat-tavat vaikuttaa teollisuuden asemaan Erittelemaumlllauml systemaattisesti pitkaumln aikavauml-lin kehitystauml malli syventaumlauml ymmaumlrrystauml systeemisen muutoksen dynamiikastaSen laumlhtoumlkohtana on naumlkemys teknologisten ja sosiaalisten jaumlrjestelmien vahvastayhteenkietoutuneisuudesta

MLPn avulla voidaan tarkastella hyvin pitkaumln aikavaumllin laajoja kompleksisiamuutoksia jotka ovat tapahtuneet yhteiskunnan eri aloilla Kaivosteollisuudenkehittymisen tulkinnassa monitasoista muutoksen mallia ei ole aiemmin sovellettu

11

Suomessa monitasoista mallia hyoumldyntaumlviauml tutkimuksia on tehty esimerkiksi lii-kennejaumlrjestelmaumln (Temmes et al 2014) energiajaumlrjestelmaumln (Lovio amp Kivimaa2011 Wessberg et al 2015b) ja sosiaali- ja terveysjaumlrjestelmaumln osalta (Kohl et al2015a ja 2015b Kivisaari et al 2013)

Monitasoisen muutoksen mallissa erotetaan kolme muutoksen tasoa toimin-taympaumlristouml (landscape) vallitseva toimintajaumlrjestelmauml (regime) ja paikallisetrajatut sovellusalueet eli nichet (kuva 2) Mallin mukaan sosiotekniset jaumlrjestelmaumltmuuttuvat kaikkien naumliden kolmen eri tason keskinaumlisen vuorovaikutuksen kauttavanha toimintajaumlrjestelmauml korvautuu uudella

Jaumlrjestelmauml muodostuu viiden ulottuvuuden pohjalle Geelsin (2002) mukaannaumlmauml ovat (ks myoumls kuva 2)

1 Teknologian ulottuvuutta maumlaumlrittelee se minkaumllaista teknologiaa on kaumly-toumlssaumlmme miten kaumlytaumlmme sitauml ja mitkauml ovat mahdollisia ja olennaisiakehityskysymyksiauml kyseisten teknologioiden puitteissa Hallitseva teknolo-ginen paradigma maumlaumlrittelee sen miten maumlaumlrittelemme teknologiset on-gelmat ja etsimme vastauksia niihin Esimerkiksi kaivosteollisuudessa onkehitytty pitkaumllle kaivoksen automaatiotekniikan kehittaumlmisessauml mutta ve-sien hallinnan teknologiassa on paljon kehittaumlmiseen varaa Teknologiankaumlyttaumlmiseen liittyy olennaisesti turvallisuus sekauml ihmisen ettauml ympaumlristoumlnnaumlkoumlkulmista

2 Tiede kattaa tieteelliset instituutiot ja tiedon ja sen miten ja millaista tietoatuotamme ja kaumlytaumlmme jaumlrjestelmaumln yllaumlpitaumlmiseksi ja kehittaumlmiseksi Tie-teen kehittymisessauml on olennaista rahoitus jota tarjoavat mm erilaiset tut-kimusohjelmat Suomessa kaivosalan tieteellinen osaaminen ja sen kehit-taumlminen ovat keskittyneet Oulun ja Itauml-Suomen yliopistoihin GTKhon jaVTT Oyhyn (Kivinen amp Aumo 2015) Keskeistauml kehityksen naumlkoumlkulmastaon eri tieteenalojen vaumllinen yhteistyouml kaivosteollisuuden kontekstissa Esi-merkiksi Tekesin Green Mining -ohjelma on osa jaumlrjestelmaumln tiedeulottu-vuutta

3 Politiikka sisaumlltaumlauml yhteiskunnallisen tavoitteenasettelun saumlaumltelyn ja toimin-tamallit joilla naumlitauml toteutetaan Se vaikuttaa jaumlrjestelmaumln toimintaan kes-keisesti lainsaumlaumldaumlnnoumln ja rahoituksen kautta Politiikan kautta maumlaumlritetaumlaumlnkaivosteollisuuden asema teollisuus- ja innovaatiopolitiikassa sekauml alue-ympaumlristouml- ja luonnonvarapolitiikoissa Hyvinvointi- ja sosiaalipolitiikka ovatmyoumls vaumllillisesti linkittyneitauml kaivosteollisuuteen Esimerkiksi YVA-laki javesien suojeluohjelma ovat esimerkki poliittisista jaumlrjestelmaumln elementeistauml

4 Kulttuuri kattaa jaumlrjestelmaumlssauml vallitsevat arvot ja kulttuuriset symbolit se-kauml naumliden tuottamista ja levittaumlmistauml koskevat (julkilausumattomat) saumlaumln-noumlt Esimerkiksi teknologioille muodostuu erilaisia symbolisia arvoja senmukaan kuinka ne rakentavat kansallista kilpailukykyauml tai miten ympaumlris-toumlystaumlvaumlllisiauml ne ovat Viime vuosina keskeiseksi kaivosteollisuuden me-nestymisen naumlkoumlkulmasta ovat enenevaumlssauml maumlaumlrin tulleet vastuullisuuseettisyys ympaumlristoumlasiat sekauml eri sidosryhmien intressien huomioiminenYritysten johtamisjaumlrjestelmaumlt ovat esimerkki kulttuurista kaivosjaumlrjes-telmissauml

12

5 Kaumlyttaumljaumlt ja markkinat sisaumlltaumlvaumlt toimintamallit ja saumlaumltelyn joiden pohjaltamarkkinat ja siellauml toimivien roolit tuottajina ja kaumlyttaumljinauml muodostuvat Sesisaumlltaumlauml myoumls tuottajien ja kaumlyttaumljien toiminnan markkinoilla ja markkinoi-den vaikutukset koko jaumlrjestelmaumln toimintaan Keskeisessauml tuottajaroolissaon teollisuus (tai yritykset) Kaivostoiminnalla on suuri vaikutus paikalliseenaluetalouteen mutta myoumls kansalliseen talouteen vientituotteiden tuottaja-na ja tyoumlllistaumljaumlnauml Osakemarkkinat ja maailman markkinat heijastelevatmyoumls kaivosten kautta kansalliseen talouteen Vastuullisen toiminnan vaa-timusten myoumltauml kaumlyttaumljien rooli saattaa tulevaisuudessa kasvaa kun vas-tuullinen kuluttaja alkaa vaatia vastuullisuutta myoumls kaivosteollisuuden tuot-teilta ns veritimantit ovat jo kuluttajien tietoisuudessa mutta esimerkiksitavallisten metallituotteiden vastuullisuuden peraumlaumln ei vielauml paljon kysellaumlAluetalous on esimerkki kaumlyttaumljiin kohdistuvasta osa-alueesta

Kuva 2 Kaivosalan muutosprosessi monitasoisen muutoksen mallissa (so-vellettu Geels 2002)

Mallin ylin taso viittaa yhteiskunnalliseen toimintaympaumlristoumloumln (landscape) Siihenkuuluvat esimerkiksi sellaiset hitaasti muuttuvat asiat kuten taloudellinen kehitys jasyvaumlt kulttuuriset arvot jotka luovat puitteet ja edellytykset tarkastellulle toiminta-jaumlrjestelmaumllle Kulttuurisia pitkaumln aikavaumllin muutoksia jotka luovat taumlltauml tasoltauudistuspaineita kaivosteollisuudelle ovat esimerkiksi ympaumlristoumltietoisuuden nou-

13

su kansalaisten osallistumisen aktivoituminen luonnonvarojen hallinnassa taitietoyhteiskuntakehitykseen liittyvauml laumlpinaumlkyvyyden vaatimus

Keskimmaumlisen tason muodostaa vallitseva toimintajaumlrjestelmauml (socio-technicalregime) Se viittaa niihin saumlaumlntoumlihin ohjeistoihin ja hiljaisesti sovittuihin toimintata-poihin kuten sopimukset direktiivit ja moraalikoodit joita erilaiset toimijat esimer-kiksi kaivosteollisuuden ammattilaiset teollisuusyritykset asiakasyritykset ja tut-kimuslaitokset eri tason poliittiset paumlaumlttaumljaumlt ja viranomaiset erilaiset intressi- jaeturyhmaumlt ja media hyoumldyntaumlvaumlt Toimintajaumlrjetelmauml (regime) maumlaumlrittelee myoumlstoimijoiden vaumllistauml vuorovaikutusta Taumlmauml taso koostuu muun muassa tuotantora-kenteista alaa koskevasta saumlaumlntelystauml tuotteiden markkinoista asiakkaiden tar-peista ja kysynnaumlstauml ammattilaisten toimintatavoista toimintaa koskevasta tiedos-ta sovellettavista teknologioista sekauml alaan ja sen tuotteisiin liitetyistauml kulttuurisis-ta merkityksistauml

Vallitseva toimintamalli ei muutu helposti Sen pysyvyyttauml yllaumlpitaumlvaumlt toimijatnaumliden vaumlliset suhteet ja toimialan saumlaumltely Myoumls toimijoiden vaumlliset juridiset jamuut sopimukset lujittavat keskinaumlisten suhteiden saumlilymistauml Pysyvyyttauml edistaumlaumlmyoumls se ettauml yhteiskunta pyrkii luomaan jaumlrjestelmaumllle suotuisaa saumlaumlntelyauml Myoumlskaivosalalla yritykset ja niiden asiakkaat sopeuttavat omat toimintatapansa vakiin-tuneen jaumlrjestelmaumln mukaiseksi mikauml lisaumlauml pysyvyyttauml

Uudet teknologiat uudet toimintatavat erilaiset kokeilut ja marginaaliset ratkai-sut (nichet) luovat muutoksen mahdollisuuksia toimintajaumlrjestelmaumlaumln Jotta muutostoimintajaumlrjestelmaumlssauml tapahtuisi on jaumlrjestelmaumlssauml oltava niin sanottuna mahdol-lisuuksien ikkunoita joihin nichet voivat asettua Taumlllaisia muutoksen ikkunoita voisyntyauml esimerkiksi erilaisissa yhteiskunnan murroksissa kuten demograafisissamuutoksissa luonnon muutoksissa tms Mahdollisuuksien ikkunat voivat syntyaumlerityisesti toimintaympaumlristoumln muutostilanteissa

Mikaumlli tarkastelu laajennetaan kattamaan julkinen palvelutuotanto ja taumlhaumln liitty-vaumlt jaumlrjestelmaumlt teollisuuden sijalla voi olla esimerkiksi kunta palveluiden tuottaja-na ja tilaajana (Nieminen amp Kivisaari 2012)

14

3 Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys yhteiskunnan jayritysten naumlkoumlkulmista

Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys on sidoksissa toiminnan kestaumlvyyteen Kestaumlvaumlntoiminta on kestaumlvaumlauml taloudellisista naumlkoumlkulmista sekauml ympaumlristouml- ettauml yhteiskun-nallisista asioista katsottuna Kaivosteollisuus on erityisen herkkauml kaikkien kestauml-vaumln kehityksen ulottuvuuksien naumlkoumlkulmasta katsottuna Talous on riippuvainenglobaaleista suhdanteista ja aluetalouden reunaehdoista ja yhteiskunnallisestisidosryhmaumlyhteistyouml ja paikallisten ihmisten hyvinvoinnin tuomat haasteet sekaumlkaivosten ympaumlristoumlvaikutukset vaativat huomiota ja toimenpiteitauml Vasta viimeis-ten vuosikymmenten aikana kaivosteollisuus on alkanut omaksua toimintatapojajoilla naumlmauml haasteet voidaan hallita Epaumlonnistuneiden tilanteiden hoidon tai puut-teellisen viestinnaumln ja sidosryhmaumlyhteistyoumln vuoksi kaivosteollisuus aiheuttaausein vastustusta ja paheksuntaa etenkin siirtyessaumlaumln uusille alueille

Kaivosteollisuuden tulee olla vastuullista jotta se pystyy vastaamaan toiminnas-ta mahdollisesti aiheutuviin kestaumlvaumln kehityksen uhkiin ennaltaehkaumlisevaumlsti jakorjaavasti Kuvan 3 mukaisesti yrityksen vastuu yhteiskunnan kestaumlvaumlstauml kehi-tyksestauml laumlhtee liikkeelle viranomaisvelvoitteiden taumlyttaumlmisestauml ja laajenee vapaa-ehtoiseen ympaumlristoumln ja yhteiskunnan huomioon ottavaan toimintaan kuten eri-laisten vapaaehtoisten johtamisjaumlrjestelmien hyoumldyntaumlmiseen ja standardien nou-dattamiseen Taumlmaumln luvun alakappaleissa syvennetaumlaumln ymmaumlrrystauml keskeisistaumlkaumlsitteistauml eli yritysvastuusta sosiaalisesta hyvaumlksyttaumlvyydestauml ja sosiaalistenvaikutusten arvioinnista (SVA)

15

Kuva 3 Yritysvastuu maumlaumlriteltynauml yrityksestauml kaumlsin

31 Yritysvastuu

Yritysvastuussa on kysymys toimivien viranomaissuhteiden tyytyvaumlisten asiakkai-den ammattitaitoisen henkiloumlstoumln ja ympaumlristoumln luottamuksen ja hyvaumlksynnaumlnsaavuttamiseen taumlhtaumlaumlvistauml toimista Yritysvastuullisuudella viitataan yleensaumlyritysten vapaaehtoisiin toimiin viranomaisvelvoitteiden toteuttamisen lisaumlksi Ka-peimmillaan yritysvastuu on sitauml ettauml yritys tuottaa voittoa omistajilleen toimimallaviranomaismaumlaumlraumlysten sallimissa rajoissa Yleisimmin yritysvastuu kuitenkin kiinni-tetaumlaumln kestaumlvaumln kehityksen kaumlsitteeseen jolloin yritysvastuuta asettuvat maumlaumlrittauml-maumlaumln ympaumlristoumlvastuu sosiaalinen vastuu ja taloudellinen vastuu (Joutsenvirta etal 2011)

Suomen teollistumisen alkuvaiheesta 1820-luvulta aina 1950-luvulle asti monetyritykset huolehtivat tyoumlntekijoumlistaumlaumln paikkakunnilla mahdollistaen tyoumln tekemisenyrityksessauml Taumlmauml tarkoitti sitauml ettauml tehtaan omistaja jaumlrjesti tyoumlntekijoumlille asunnotterveydenhuollon paumlivaumlkodit harrastustoiminnan ja jopa kirkon (katso esim Koi-vuniemi 2000 Haumlggman 2006 Kuisma 2008 Koskinen 1989 Haapala 1986) Kun1960ndash70-luvuilla rakennettiin suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa teollisuusyritys-ten sosiaalitoiminnan tehtaumlvaumlkentaumlssauml olleet toiminnot jakautuivat uusille yhteis-kunnallisille toimijoille Taumlhaumln vastuunjakoon vaikutti sekauml sosiaalipoliittisen lain-saumlaumldaumlnnoumln muuttuminen ja julkishallinnon vastuutehtaumlvien laajentuminen ettaumlkulutustavaramarkkinoiden kasvu ja liikeyritysten organisatoriset muutokset (Ket-tunen 2002)

Uudelleen keskustelu yrityksen yhteiskunnallisesta vastuusta levisi Suomeen1970-luvulla jolloin yritysten vastuuksi kaumlsitettiin tuottava toiminta ja sitauml kautta

Kestaumlvauml kehitysTalous ndash Yhteiskunta ndash Ympaumlristouml

YritysvastuuVapaaehtoinen-johtamisjaumlrjestelmaumlt ja standardit-sidosryhmaumlyhteistyouml-raportointi

Viranomaisvelvoitteet- YVA (sis SVA)- Luvat ja lupaehdot- Raportointi

Sosiaalinenhyaumlksyttaumlvyys

16

tyoumlpaikkojen luominen sekauml verojen maksu yhteiskunnalle (Hanikka et al 2007)Vielauml taumlssauml vaiheessa ympaumlristoumlkysymyksiauml ei nostettu voimakkaasti esiin Vasta1980-luvulla yleisen mielipiteen ja markkinoiden painostuksesta ympaumlristoumlasioihinalettiin kiinnittaumlauml enemmaumln huomiota ja 1990-luvulta alkaen yrityksiltauml on vaadittuympaumlristoumlvastuullisuutta lainsaumlaumldaumlnnoumln velvoittamana ja erilaisten laatu- ja ympauml-ristoumljaumlrjestelmien kannustamana (Hanikka et al 2007) Globalisaation eteneminennosti yritysvastuun jaumllleen 2000-luvulla keskusteluun eettisen tuotannon naumlkoumlkul-masta mm lapsityoumlvoima ja tyoumlntekijoumliden huonot olot kehitysmaissa heraumlttivaumltpohtimaan ja toimimaan vastuukysymysten kanssa (Joutsenvirta et al 2011)

Sidosryhmaumlsuhteet luovat yrityksen vastuullisuuden reunaehdot Heikkurinen jaBonnedahl (2013) ovat analysoineet markkinaorientoitunutta ja sidosryhmaumlorien-toitunutta yritysstrategiaa Markkinaorientoituneessa strategiassa markkinat jaasiakkaat joko ohjaavat yrityksen toimintaa ja yritys mukautuu toimissaan markki-noiden ja asiakkaiden tarpeisiin tai yritys pyrkii toimillaan ohjaamaan markkinoitaja asiakkaiden tarpeita

Sidosryhmaumlorientoituneessa strategiassa puolestaan yritys joko mukautuu si-dosryhmien toiveisiin tai yrittaumlauml muokata sidosryhmien toiveita Heikkurinen jaBonnedahl (2013) yhdistaumlvaumlt naumlmauml erilaiset strategiaorientaatiot analyysissaumlaumlnkestaumlvaumln kehityksen orientaatioksi jossa yrityksen toiminta voi olla joko kestaumlvaumlnkehityksen ohjaamaa tai kestaumlvaumlauml kehitystauml ohjaavaa Taumlmauml yhdistaumlvauml strate-giaorientaatio siirtaumlauml vastuun yrityksen toiminnasta ensisijaisesti yritykselle itsel-leen pois ulkoisilta toimijoilta kuten asiakkaat tai sidosryhmaumlt Taumlmauml strategiatoiminee hyvin kaivosteollisuudessa jossa lopputuotteen asiakas on kaukanaraaka-aineen tuotannosta eikauml naumlin luo tehokkaasti painetta yritykseen

Yritysvastuun toteuttamiseen on olemassa erilaisia tyoumlkaluja julistuksista sertifi-oituihin johtamisjaumlrjestelmiin Periaatejulistuksia ja ohjelmia kutsutaan softlaw -instrumenteiksi joita pidetaumlaumln osoituksena julkisen oikeussaumlaumltelyn ja erilais-ten yksityisluonteisten saumlaumlntelyjen kasvavasta vuorovaikutuksesta (Tala 2005)Niillauml tarkoitetaan moninaisia oikeusohjeita muistuttavia normistojen joukkojajotka eivaumlt kuitenkaan ole osa lainsaumlaumldaumlntoumlauml (Tala 2005) Perinteisesti taumlllaisiaovat olleet esimerkiksi YKn ja sen yleiskokouksen asiakirjat joita pidetaumlaumln ei-sitovina mutta vaumlhintaumlaumlnkin poliittisesti merkityksellisinauml (Korkea-aho 2005)

Yrityksen johtamisjaumlrjestelmaumlauml voidaan tarkastella erityisesti yhteiskuntavastuu-jaumlrjestelmaumlnauml jonka avulla yritys pyrkii huolehtimaan yrityksen ympaumlristoumltekijoumlidensekauml sosiaalisten ja taloudellisten tekijoumliden tasapainoisesta kehittaumlmisestauml jatoteuttamisesta yhteistyoumlssauml sidosryhmien kanssa Yrityksen yhteiskuntavastuu(CSR Corporate Social Responsibility) on osa yrityksen liiketoimintamallia Osit-tain yhteiskuntavastuullisuuden toteuttamista voidaan osoittaa standardoiduillajohtamisjaumlrjestelmillauml esimerkiksi ympaumlristoumljaumlrjestelmaumlllauml ISO 14 001 ja yhteiskun-tavastuujaumlrjestelmaumlllauml ISO 26 000 tai kansallisilla rdquostandardeillardquo kuten esimerkik-si Kanadan Towards Sustainable Mining (TSM) Yhteiskuntavastuullisuuden toteu-tumista voi raportoida noudattamalla sen mittaamiseen tarkoitettua Global Repor-ting Initiative (GRI) -ohjeistoa EUn uuden direktiivin (saatettava voimaan syys-kuussa 2016) myoumltauml vaumlhintaumlaumln 500 tyoumlntekijaumln yritysten (liikevaihto 40 milj tase

17

vaumlh 20 milj euro) tulee raportoida vastuullisuudestaan julkisesti (Tyouml- ja elinkeinomi-nisteriouml 2015)

Kanadalainen TSM-jaumlrjestelmauml on valittu pohjaksi Suomen kestaumlvaumln kaivostoi-minnan verkoston suosittelemalle kaivosvastuujaumlrjestelmaumllle Kaivosvastuujaumlrjes-telmauml sisaumlltaumlauml luonnon monimuotoisuutta koskevan toimintakehyksen ja kahdek-san arviointityoumlkalua 1) sidosryhmaumlvuorovaikutus 2) luonnon monimuotoisuudensaumlilyttaumlminen 3) rikastushiekan kaumlsittely 4) vesienhallinta 5) energiatehokkuus jailmastopaumlaumlstoumlt 6) tyoumlterveys- ja turvallisuus 7) kriisinhallintavalmius ja 8) kaivok-sen sulkeminen

GRI-ohjeistus on kansainvaumllisen GRI-organisaation markkinoima ja yllaumlpitaumlmaumlohjeistus liiketoiminnan valtioiden ja muiden organisaatioiden kestaumlvaumln toiminnanymmaumlrtaumlmiseen ja viestintaumlaumln GRI keskittyy ohjeistuksissaan erityisesti kriittisiinkestaumlvyyttauml uhkaaviin asioihin kuten ilmastonmuutos ihmisoikeudet ja lahjontaOhjeistus rakentuu neljaumln paumlaumlpilarin alle valmistelu suuntaus analyysi ja viestin-tauml Valmisteluvaiheessa keskitytaumlaumln siihen ettauml kestaumlvyydestauml ja siihen liittyvaumlstaumlviestinnaumlstauml tulee suoraviivaista ja ymmaumlrrettaumlvaumlauml Suuntausvaiheessa huolehdi-taan siitauml ettauml kaikki merkityksellinen tulee huomioiduksi Analyysivaiheessa GRI-organisaatio tarjoaa asiakkaan kaumlyttoumloumln dataa jonka avulla viestintaumlauml voidaanselventaumlauml Viestintaumlvaiheessa tarjotaan laajaa verkostoa avuksi asioiden viestimi-seen ja viestien erottumiseen laajasta massasta

32 Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys

Sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlsite (engl Social Licence to Operate SLO2)syntyi 1990-luvulla tutkittaessa yritysten eettistauml toimintatapaa Yrityksen katso-taan saavuttaneen ns sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kun sen toiminnalla on jat-kuva hyvaumlksyttaumlvyys paikallisyhteisoumlissauml (Prno amp Slocombe 2012) Kaivosteolli-suudessa sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys on uusi paradigma jossa kestaumlvauml kehitys onkiteytynyt sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlsitteeseen Nelsen (2006) maumlaumlritteleesosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden sellaisten kaumlsitteiden arvojen tyoumlkalujen ja toimin-tatapojen joukoksi joiden kautta kaivosteollisuus ja sen sidosryhmaumlt voivat tarkas-tella ympaumlroumlivaumlauml todellisuutta Sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden tavoitteena on luodaneuvottelufoorumi jossa osapuolet tulevat kuulluiksi ymmaumlrretyiksi ja arvostetuik-si Sitauml voidaan kutsua teollisuuden ja sidosryhmien tavaksi ansaita uskottavuu-tensa ja asemansa

Warhurst (2001 2004) naumlkee hyvaumlksyttaumlvyyden ansaitsemisen liittyvaumln hyviensuhteiden luomiseen kaivosteollisuuden ja paikallisen yhteisoumln vaumllille Gunning-ham et al (2004) puolestaan maumlaumlrittelevaumlt sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden tarkoitta-van niitauml vaatimuksia ja odotuksia joita yhteiskunta kohdistaa liiketoimintaan jajotka nousevat yrityksen laumlhiyhteisoumlstauml Yritysten tasolla sosiaalista hyvaumlksyttauml-

2 Social Licence to Operate on yleisesti suomennettu kaumlsitteeksi sosiaalinen toimilupa Toi-milupa kaumlsitteenauml viittaa kuitenkin viranomaislupaan jollainen SLO ei ole Siksi on suosi-teltavampaa kaumlyttaumlauml kaumlsitettauml sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys jota taumlssauml julkaisussa kaumlyte-taumlaumln suomennoksena SLO-kaumlsitteelle

18

vyyttauml kaumlytetaumlaumln osana yrityksen sosiaalista vastuuohjelmaa (Corporate SocialResponsibility CSR)

Owen ja Kemp (2013) naumlkevaumlt ettauml vaikka sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden me-nettely nostaa esiin sosiaalisia naumlkoumlkohtia se ei kerro miten edetauml silloin kunpitaumlisi palauttaa yhteisoumljen sidosryhmien ja etujaumlrjestoumljen luottamus virheen jotapahduttua He vaumlittaumlvaumlt ettauml sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys -kaumlsitteen avulla eisitouduta pitkaumlaikaiseen toiminnan kehittaumlmiseen vaan sitauml kaumlytetaumlaumln tietoisestivaumlhentaumlmaumlaumln rdquooppositionrdquo vastarintaa Myoumls Bice (2014) havaitsi tutkimukses-saan ettauml sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden arviointia varten tulisi olla selkeitauml kritee-reitauml sillauml yrityksillauml on vaikeuksia paumlaumlttaumlauml miten ne mittaavat sen saavuttamista

Paikalliset yhteisoumlt odottavat alueella toimivilta yrityksiltauml ettauml ne tuovat muka-naan taloudellista hyvinvointia toimivat lainmukaisesti ja eettisesti ja harrastavatvapaaehtoista hyvaumlntekevaumlisyyttauml (Carroll 1979) Azapagic (2004) kehitti kaivos-teollisuudelle kestaumlvaumln kehityksen mallin johon liittyvaumlt indikaattorit haumln jakoikestaumlvaumln kehityksen pilareiden mukaan kolmeen ryhmaumlaumln taloudelliset tekijaumltympaumlristoumltekijaumlt ja sosiaaliset tekijaumlt Taumlssauml mallissa taloudelliset indikaattoritsisaumlltaumlvaumlt muun muassa yrityksen alueelle tuoman hyvinvoinnin mittaamisenYmpaumlristoumlindikaattorit sisaumlltaumlvaumlt ympaumlristoumlpaumlaumlstoumlt veden energian ja maankaumlytoumlnsekauml biodiversiteetin muutokset ja sosiaaliset indikaattorit tyoumlvoiman kohtelunihmisoikeudet ja paikallisen yhteisoumln sitomisen mukaan toimintaan (Azapagic2004) Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys perustuu yhteisoumln naumlkoumlkulmasta naumlihin samoi-hin tekijoumlihin

Thomson ja Joyce (2008) ovat maumlaumlrittaumlneet sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden teki-jaumlt seuraavasti (kuva 4)

1 lainmukaisuus tai oikeudenmukaisuus (toiminta on virallisten tai epaumlviral-listen vakiintuneiden lakiperusteisten sosiaalisten ja kulttuuristen normi-en mukaista)

2 uskottavuus (yrityksen voima ja kapasiteetti tehdauml itsensauml uskottavaksiyhteisoumln silmissauml) ja

3 luottamus (yhteisoumln halu asettua alttiiksi riskille ja jopa menetykselle toi-sen osapuolen toimien johdosta)

19

Kuva 4 Sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden saavuttaminen (mukaeltu Thomson ampJoyce 2006)

Myoumls Moffat ja Zhang (2014) ovat kehittaumlneet naumlkemyksensauml pohjalta mallin sosi-aalisen hyvaumlksyttaumlvyyden mittaamiseksi Siinauml malliin syoumltettaumlvaumlt arvot eri para-metrien osalta saadaan kyselytutkimuksella ihmiset ja heidaumln kokemuksensamaumlaumlrittaumlvaumlt naumlin yhteiskunnallisen hyvaumlksyttaumlvyyden Moffatin ja Zhangin mallirakentuu seuraavien elementtien varaan

1 vaikutukset yhteiskunnalliseen infrastruktuuriin (impacts on social infrast-ructure)

2 sidosryhmaumlkontaktien lukumaumlaumlrauml (contact quantity)3 sidosryhmaumlkontaktien laatu (contact quality)4 prosessien oikeudenmukaisuus (procedual fairness)

Kaksi edellauml mainittua sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden mallia poikkeavat toisistaansiinauml ettauml Thomsonin ja Joycen (2008) mallissa laumlhtoumlkohtana on yrityksen normi-en mukainen toiminta ja kyky taumlyttaumlauml lain vaatimukset (tekninen prosessi) kutenlupaehdot ja vasta sen paumlaumllle rakennetaan sosiaalista luottamusta Taumlmauml onlinjassa yritysvastuullisuudesta vallitsevan kaumlsityksen kanssa Moffatin ja Zhangin(2014) mukaan sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys saavutetaan ainoastaan sosiaalisenprosessin tuotoksena Molemmissa malleissa sidosryhmaumlyhteistyoumlllauml on suurimerkitys kasvatettaessa toiminnan hyvaumlksyttaumlvyyttauml yhteisoumln silmissauml Sidosryh-maumlyhteistyouml ei kuitenkaan ole automaattisesti sosiaalista hyvaumlksyttaumlvyyttauml lisaumlaumlvaumlasia Esimerkiksi Deleschal-Ridnell (2011) havaitsi ettauml sidosryhmaumlyhteistyoumlnlisaumlaumlminen uraanikaivoksen suunnittelun yhteydessauml Australiassa aiheutti taumlydelli-sen umpisolmun ja pikemminkin vaumlhensi kuin lisaumlsi sosiaalista hyvaumlksyttaumlvyyttaumlToisaalta Lindell (2015) vahvisti aumlskettaumlin vaumlitoumlskirjassaan ettauml sidosryhmienvaumllinen keskustelu kasvattaa luottamusta ja saattaa jopa muuttaa mielipiteitauml yh-teiseen suuntaan

Lainmukaisuus Uskottavuus

Luottamus

Vastaanottaminen

HyvaumlksyntaumlVastustus

20

Lisaumlksi on huomioitava ettauml sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden yksiselitteinen mit-taaminen ja seuranta ovat erittaumlin hankalia jo pelkaumlstaumlaumln ihmisten erilaisten tieto-jen taitojen kokemusten sosiaalisten prosessien ja erilaisten paumlaumlllekkaumlistenkinroolien vuoksi Eksplisiittisen tiedon yhtauml taumlrkeaumlnauml parina ovat implisiittinen tietosekauml subjektiiviset kokemukset ja kaumlsitykset joita ei ole helppo mitata ja todentaamutta joilla on syvaumlkin merkitys erilaisten sosioteknisten prosessien edistaumlmisessaumltai estaumlmisessauml Taumlllaisia ovat esimerkiksi pelot ja ennakkoluulot joita ei vaumllttauml-maumlttauml haumllvennetauml eksplisiittisesti mitattavilla faktoilla vaan ennen kaikkea useim-miten sidosryhmaumlyhteistyoumlllauml ja eriasteisella viestinnaumlllauml

Jyvaumlskylaumln yliopistossa on tutkittu sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden ehtoja ja rajojaUudenmaan Pohjois-Karjalan Kainuun ja Lapin maakunnissa (Jartti et al 2014)Tutkijoiden mukaan sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys kaumlsitetaumlaumln yleensauml syntyvaumlksipaikallisessa vuorovaikutuksessa kaivosyhtioumln ja sidosryhmien kesken Todelli-suudessa saattaa kuitenkin olla ettauml sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys rakentuukin mo-nimutkaisemmissa prosesseissa kuin pelkaumlssauml suorassa sosiaalisessa vuorovai-kutuksessa (ibid) Myoumls media muokkaa yleistauml mielipidettauml paikallisuudestariippumatta mutta esimerkiksi ympaumlristoumloumln liittyvaumlt ongelmat eivaumlt nouse julkisuu-teen vain siksi ettauml ne ovat olemassa vaan siksi ettauml jotkut yhteiskunnallisettoimijat maumlaumlrittelevaumlt ne ongelmiksi (Vaumlliverronen 1994) Taumlllaisina toimijoinavoivat olla poliittiset toimijat ja vapaaehtoiset jaumlrjestoumlt joiden mielikuvat ja asenteetmuovautuvat historiallisten ja kulttuuristen asioiden paineessa

33 Sosiaaliset vaikutukset ja niiden arviointi

Sosiaaliset vaikutukset ovat kestaumlvaumln kehityksen kaumlsitekokonaisuuden vaikeimminarvioitavissa oleva osa Siksi taumlssauml keskitytaumlaumln kuvaamaan erityisesti taumltauml osaasosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden elementtinauml Juho Saari (2012) kuvaa suomalaisenyhteiskunnan kehitystauml hyvinvoinnin muutoksena Hyvinvointi on sidoksissa talou-teen ja ympaumlristoumln vakauteen ja taumlten myoumls sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys on pitkauml-jaumlnteisen aluekehityksen tyoumlllisyyden ja liiketoiminnan perusedellytyksiauml Taumlmauml onvahvasti kytkoumlksissauml kaivossektorin tulevaisuuteen sillauml yksiloumliden yhteisoumljen jaalueiden kehitys ja yhteiskunnalliset tavoitteet ovat kaikki kiertyneinauml vahvastitoisiinsa

Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kehys ei tarjoa taumlssauml raportissa tiettyauml meto-dia tai formaalista mallia tarkastelulle vaan kyse on SVAn tarjoaman laumlhestymis-tavan yleisestauml hyoumldyntaumlmisestauml Taumlssauml yhteydessauml SVAsta hyoumldynnetaumlaumln erityi-sesti seuraavia kiinnostuksen kohteita muutoksen tunnistaminen vaikutusteemo-jen ja osallisten identifiointi kokemusperaumlisen tiedon hyoumldyntaumlminen ja vaikutus-mekanismien analyysi Taumlllainen arviointi auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln ja ennakoimaanmahdollisia riski-ilmioumlitauml niiden vaikutuksia yhteisoumloumln hallintoon ja paikalliseenkehitykseen

Sosiaaliset vaikutukset voidaan maumlaumlritellauml seuraavasti rdquoSosiaalisella vaikutuk-sella tarkoitetaan ihmiseen yhteisoumloumln tai yhteiskuntaan kohdistuvaa vaikutustajoka aiheuttaa muutoksia ihmisten hyvinvoinnissa tai hyvinvoinnin jakautumisessa

21

Muutos voi olla kehitystauml parempaan tai huonompaan suuntaan sen mukaankenen naumlkoumlkulmasta ja kenen arvoilla asiaa tarkastelee Vaikutukset ihmiseenyhteisoumloumln ja yhteiskuntaan mainitaan maumlaumlritelmaumlssauml erikseen koska jonkin tietynvaikutuksen merkitys saattaa olla aivan erilainen yksiloumltasolla kuin esimerkiksi nsyleisen edun naumlkoumlkulmastardquo (Jusleacuten 1995)

Sosiaalisten vaikutusten arviointia on kehitetty erityisesti yhdyskuntasuunnitte-lun hankkeita ja strategisten ohjelmien laatimista varten Taumllloumlin sosiaalisten vaiku-tusten arvioinnin perusajatuksena on selvittaumlauml paumlaumltoumlksentekoa varten jonkin toi-minnan tai toimen vaikutuksia ihmisten ja yhteisoumljen hyvinvointiin ja elaumlmaumlaumln sekaumlmyoumls laajemmin yhteiskunnalliseen ympaumlristoumloumln Samalla on mahdollista arvioidamyoumls yhteiskunnallisen ympaumlristoumln vaikutuksia kyseessauml olevaan toimeen Vaiku-tusten arvioinnin kirjallisuudessa rdquotoimellardquo tarkoitetaan yleensauml hyvin konkreettisiarakennus- tai laitosprojekteja teknologista kehittaumlmistauml ja kokeilua mutta myoumlsyleisempaumlauml suunnitelmaa ohjelmaa laajempaa politiikan suuntavalintaa lakia taimuuta hanketta jolla voi olla merkittaumlviauml vaikutuksia yhteiskuntaan ja ihmisiin(Sairinen amp Kohl 2004)

Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia alettiin arvioida osana prosessia ja jaumlrjestelmaumll-lisesti lain ympaumlristoumlvaikutusten arvioinnista (YVA) tultua voimaan vuonna 1994Taumlssauml prosessissa luvanhakijat joutuvat selvittaumlmaumlaumln hankkeen ja sen vaihtoehto-jen vaikutuksia ihmisen terveyteen elinoloihin ja viihtyvyyteen luontoon rakennet-tuun ympaumlristoumloumln luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen sekauml niiden keskinaumlisiin vuo-rovaikutussuhteisiin Lisaumlksi YVA-laki velvoittaa selvittaumlmaumlaumln laajamittaisistasuunnitelmista ja ohjelmista aiheutuvia vaikutuksia Viranomaiset joutuvat maan-kaumlyttouml- ja rakennuslain (MRL) mukaan selvittaumlmaumlaumln kaavaa laadittaessa kaavanvaikutukset elinoloihin ja elinympaumlristoumloumln mukaan lukien vaikutukset kansalaistenturvallisuuteen terveyteen sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin Rakennettua ympaumlris-toumlauml koskevien hankkeiden sosiaalisten vaikutusten arviointia on tehty jo 1990-luvun lopulta alkaen kuten Reinikainen (2005) Melkas (2005) Roumlnnlund (2013) jaViinikainen (1998)

Tiivistetysti voidaan sanoa ettauml SVA tehdaumlaumln jotta voidaan1 selventaumlauml ja ennakoida ihmisten elaumlmaumln laadulle ja alueen kehitykselle

aiheutuvia muutoksia2 arvioida tai ennustaa yhteisoumln kykyauml sopeutua muuttuviin olosuhteisiin3 arvioida muutosten merkitystauml ja merkittaumlvyyttauml eri osapuolten kannalta4 ottaa huomioon ja sovitella jostakin toimesta aiheutuvia ristiriitoja ja5 kehittaumlauml haittojen vaumlhentaumlmistauml ajoissa ja tietoisesti (Sairinen ja Kohl

2004)

Sosiaalisilla vaikutuksilla tarkoitetaan ihmiseen yhteisoumloumln yhteiskuntaan tai erivaumlestoumlryhmiin kohdistuvia muutoksia jotka aiheuttavat vaikutuksia ihmisten hyvin-voinnissa hyvinvoinnin jakautumisessa tai koetussa elaumlmaumlnlaadussa Vaikutuksetvoivat olla niin myoumlnteisiauml kuin negatiivisiakin ja ne voivat naumlkyauml muun muassavarallisuuden muutoksina asenteiden tai arvojen muutoksina tai ristiriitoina(Jusleacuten 1995 Sairinen amp Kohl 2004)

22

Sairisen ja Kohlin (2004) mukaan sosiaaliset vaikutukset tarkoittavat muutoksiaihmisten

1 elaumlmaumlntavassa miten he elaumlvaumlt tyoumlskentelevaumlt leikkivaumlt ja ovat keske-naumlaumln vuorovaikutuksessa

2 kulttuurissa jaetut uskomukset tavat arvot kieli ja murre3 yhteisoumlissauml sen yhtenaumlisyydessauml vakaudessa luonteenpiirteissauml palve-

luissa ja olosuhteissa4 poliittisessa jaumlrjestelmaumlssauml ihmisten osallistumismahdollisuuksien laa-

juus omaa elaumlmaumlaumlnsauml koskeviin paumlaumltoumlksiin kaumlynnissauml olevan demokra-tisoinnin vaihe ja naumlihin liittyvaumlt resurssit

5 ympaumlristoumlssauml ruoan saatavuus ja laatu riskien taso sanitaation riittauml-vyys fyysinen turvallisuus luonnon resurssien kaumlyttouml ja kontrolli kaumlytetynilman ja veden laatu

6 terveydessauml ja hyvinvoinnissa7 henkiloumlkohtaisissa ja varallisuutta koskevissa oikeuksissa8 peloissa ja toiveissa kaumlsitykset turvallisuudesta ja yhteisoumln tulevaisuu-

desta

Kaivosteollisuudesta aiheutuvan muutoksen sosiaalisissa vaikutuksissa on kysesiitauml kuinka luonnossa luonnonvarojen kaumlytoumlssauml ja yhdyskuntien infrastruktuuris-sa tapahtuvat muutokset vaikuttavat ihmisten ja yhteisoumljen arkeen hyvinvointiinelaumlmaumlntapoihin toimintaedellytyksiin ja kulttuurisiin kaumlytaumlntoumlihin Sosiaalisia vaiku-tuksia tarkasteltaessa paumlaumlhuomio kiinnitetaumlaumln erilaisiin yhteisoumlihin vaumlestoumlryhmiinja alueisiin kohdistuviin vaikutuksiin Lisaumlksi tarkastellaan vaikutuksia myoumls muihinyhteisoumlihin kuin kiinteaumlaumln paikallisyhteisoumloumln kuten esimerkiksi elinkeinonharjoitta-jiin alkuperaumliskansoihin loma-asukkaisiin matkailijoihin retkeilijoumlihin tai tyoumlyhtei-soumlihin (Burdge amp Vanclay 2004)

Kaivostoiminnasta aiheutuvia sosiaalisia vaikutuksia on maassamme alettu tut-kia vasta viimeisten vuosien aikana 2010-luvulla (ks esim Kujala 2011 Tervo2013 Kokko et al 2013 Tiainen et al 2014 Jartti et al 2014 ja Kylaumltie 2015)Kaivostoiminnan sosiaalisten vaikutusten arviointi sai nostetta erityisesti TekesinGreen Mining -ohjelmasta jossa vuosien 2011ndash2016 aikana on rahoitettu kolmeakaivosten sosiaalisiin vaikutuksiin keskittyvaumlauml tutkimushanketta Dilacomi Solimija SAM Mm naumliden rahoituskanavien kautta Itauml-Suomen yliopiston Luonnonvaratympaumlristouml ja yhteiskunta -instituuttiin3 on vahvistunut yhteiskuntatieteelliseen kai-vostutkimukseen erikoistunut tutkimusryhmauml Ryhmaumln keskeisiauml teemoja ovatkaivostoiminnan sosiaaliset vaikutukset luonnonvarojen hallinnan kysymyksetsosiaalisten vaikutusten arviointi vaikutusten hallinnan tyoumlkalut sekauml yhteiskunta-vastuu

Kujala (2011) tutki pro gradu -tyoumlssaumlaumln sosiaalisten vaikutusten arviointia kol-messa itaumlsuomalaisessa kaivoshankkeessa ja paumlaumltyi siihen tulokseen ettauml sosiaa-listen vaikutusten arvioinnin osaaminen kaivoshankkeissa on ollut melko heikkoaViranomaiset konsultit tai kaivosyhtioumlt eivaumlt tunteneet sosiaalisten vaikutusten

3 Ueffikaivostutkimus

23

arviointia kokonaisuutena ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin menetelmaumlt rajoit-tuivat usein vain mielipiteiden kysymiseen kyselyllauml Kujalan mukaan sosiaalistenvaikutusten arviointi on jaumlaumlnyt usein laumlhinnauml mielipidetutkimukseksi sen sijaan ettaumlsiinauml tarkasteltaisiin hankkeen vaikutuksia paikallisten asukkaiden naumlkoumlkulmastaja tuotaisiin esille tasapuolisesti sekauml nollavaihtoehdon ettauml hankkeen toteuttami-sen positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia sekauml vaikutusten kohderyhmiauml (Kujala2011)

On huomattavaa ettauml vasta viime vuosina maassamme on kehitetty tyoumlvaumllineitaumlja ohjeistoja kaivosten sosiaalisten vaikutusten arviointiin kuten vuonna 2013julkaistu opaskirja kaivosten ympaumlristoumlsaumlaumlntelyyn ja sosiaalista kestaumlvyyttauml tuke-viin hankkeisiin (ks Kokko et al 2013) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)puolestaan tarjoaa ohjeistoa ja taustamateriaalia ihmisiin kohdistuvien vaikutustenarviointiin (IVA) jonka avulla voidaan kartoittaa muun muassa asukkaiden sairas-tuvuutta hankekohteiden laumlheisyydessauml (THL 2015)

24

4 Jaumlrjestelmaumln muuttumisen dynamiikkamuutoksen ohjaus ja hallinta

41 Muutoksen dynamiikka

Vakiintuneet toimijat kehittaumlvaumlt jatkuvasti vallitsevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml Poliitti-set toimijat voivat esimerkiksi tehdauml kestaumlvaumln kehityksen mukaisia lakialoitteita taikaumlynnistaumlauml alaan kohdistuvia kehittaumlmisohjelmia Kaivosteollisuuden yrityksetvoivat kehittaumlauml tuotteidensa ja tuotantoprosessinsa laatua kestaumlvaumln kehityksenmukaiseksi johtamisjaumlrjestelmaumlaumlnsauml uudistamalla Naumlin voidaan kehittaumlauml esimympaumlristoumlvaikutusten haumlirioumltilanteiden ja tyoumlturvallisuuden hallintaa toiminnaneettisyyttauml tai sidosryhmaumlyhteistyoumltauml

MLP-mallin mukaan radikaalien innovaatioiden aihiot syntyvaumlt tyypillisesti ka-peilla sovellusalueilla tai rajatuilla maantieteellisillauml alueilla toteutettavista kokei-luista (niche-taso) Uusien radikaalien innovaatioiden toimivuudesta ja vaikutta-vuudesta ei ole aluksi riittaumlvaumlauml naumlyttoumlauml Siksi kokeilu saattaa tarvita alkuvaiheessasuojattua tilaa ja tukitoimenpiteitauml Niitauml voidaan luoda rakentamalla sosiaalisiatukiverkostoja joihin voi kuulua kokeilusta kiinnostuneita tuottajia ja kaumlyttaumljiauml jayhteiskunnallisia toimijoita

MLP-mallin tasot muodostavat sisaumlkkaumlisen hierarkian Mallin keskeinen oletta-mus on se ettauml mikaumlaumln yksittaumlinen tekijauml ei voi muuttaa vallitsevaa toimintamalliaSe muuttuu eritasoisten prosessien vuorovaikutuksessa Muutos edellyttaumlauml ensin-naumlkin ettauml yhteiskunnallisen toimintaympaumlristoumln muutosprosessit kuten vaumlkiluvunkasvu kaupungistuminen ja elintason noususta johtuva metallien mineraalien jakiviaineksen kysynnaumln kasvu tai kansalaisaktiivisuuden lisaumlaumlntyminen luovatpaineita vallitsevan kaivosteollisuuden muutokselle Erilaiset kriisitilanteet lisaumlaumlvaumltpainetta ja nopeuttavat toimintatapojen tekniikoiden ja viranomaismaumlaumlraumlystenmuuttumista

Systeemisen muutoksen toteuttamiseen tarvitaan vallitsevan toimintajaumlrjestel-maumln ja niche-tason kehittaumlmisprosessien vaumllistauml vuorovaikutusta ja keskinaumlistaumlsopeuttamista Vallitsevan jaumlrjestelmaumln toimijoiden on luotava edellytyksiauml ja tilaauudenlaisen toimintajaumlrjestelmaumln kaumlyttoumloumlnotolle Lisaumlksi paikallisella tasolla onkokeilujen kautta luotava kaumlyttoumlkelpoinen konkreettinen uusi toimintamalli joka voilaajeta uudeksi toimintajaumlrjestelmaumlksi Uusi toimintajaumlrjestelmauml ja sen kaumlyttoumloumlnot-

25

toympaumlristouml tarvitsevat molemminpuolista sopeuttamista toisiinsa Mahdollisuuksi-en ikkuna avautuu silloin kun tuotettu ja toimivaksi havaittu uusi toimintajaumlrjestel-mauml voidaan integroida olemassa olevaan toimintajaumlrjestelmaumlaumln Mahdollisen muu-toksen tapahtumisen jaumllkeenkin toimintajaumlrjestelmaumln kehittaumlmisen on jatkuttava

Monitasoinen muutoksen malli tarjoaa kaumlsitteellisen viitekehyksen ja ajattelunapuvaumllineen Se auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln miksi sen enempaumlauml ulkoiset paineet kuinradikaalit uudet ideatkaan eivaumlt yksin aina riitauml aikaansaamaan vakiintuneen toi-mintamallin muuttumista ja miksi muutoksen aikaansaamiseen tarvitaan useidentoimijoiden paumlaumltoumlksiauml ja vuorovaikutteista toimintaa Monitasoisen muutoksenmallin mukaan systeemisen muutoksen edistaumlmiseen tarvitaan siis sekauml ylhaumlaumlltaumlalas (top-down) ettauml alhaalta yloumls (bottom-up) suuntautuvia toimenpiteitauml ja kehi-tysprosesseja

Toisaalta jaumlrjestelmaumlauml voivat muovata myoumls yllaumlttaumlvaumlt tapahtumat tai jopa on-nettomuudet kuten kaumlvi Suomessa Talvivaaran tapauksessa Patoaltaiden pettauml-misestauml aiheutunut kaivosvesien vuoto sekauml kuolemaan johtanut tyoumltapaturmaTalvivaaran kaivosalueella ravistivat suomalaista kaivosteollisuutta ja siihen liitty-vaumlauml sidosryhmaumlverkostoa niin ettauml esimerkiksi viranomaismaumlaumlraumlykset kiristyivaumltpainostuksesta Tapahtumien myoumltauml koko yhteiskunta heraumlsi vaatimaan kaivosyri-tysten vastuullista toimintaa Tutkimuskentaumlssauml tarjottiin rahoitusta vastuullisenkaivostoiminnan edistaumlmiseksi (esim Tekesin Green Mining -ohjelma) ja Sitrassaaloitettiin kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkoston kehittaumlminen Tulevaisuudessavoimme sitten tarkastella kuinka naumlmauml kokeilut ja muutosareenan toiminnot siirty-vaumlt kaivosalan regiimiin

Sidosryhmiauml pyydettiin SAM-hankkeen visiotyoumlpajassa (Kohl et al 2013) tyoumlpa-joissa mm kirjaamaan kaivosalalle merkityksellisiauml asioita ja tapahtumia 1960-luvulta taumlhaumln paumlivaumlaumln ja siitauml eteenpaumlin tulevaisuuteen vuoteen 2030 Tuloksenasyntyi kuvan 5 mukainen tuloste Kuvasta voidaan hahmottaa menneisyydestaumlrdquoKaivos tyoumlnantajanardquo -tarina nykyisyydestauml rdquoTalvivaaran kaivoksenrdquo tarina jatulevaisuudesta rdquoKaivos yhteiskunnassardquo -tarina Kuvan tulos voidaan tulkita niinettauml Talvivaara on ilmiouml joka mursi kaumlsityksen kaivosteollisuudesta vain tyoumlnanta-jana muutti kaumlsityksen niin ettauml kaivos on osa yhteiskuntaa Talvivaaran kaivok-sen olemassaolon ensimmaumlisten vuosien aikana kyseenalaistettiin olemassaoleva kaivosregiimi viranomaisten osaaminen ja vallitseva yrityskulttuuri joka eiriittaumlvaumlssauml maumlaumlrin ottanut huomioon sidosryhmiauml Naumlin niche-tason toimija (Talvi-vaara) muutti vallitsevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml (regime) Osaltaan muutosprosessinkaumlynnistymiseen vaikutti myoumls toimintaympaumlristouml (landscape) jossa painetta jaumlr-jestelmaumlaumln loivat muun muassa resurssiniukkuus ja laumlnsimaisen elaumlmaumlntavanluoma kasvava mineraalitarve kestaumlvaumln kehityksen ja yritysvastuullisuuden tren-dit

26

Kuva 5 Kaivosteollisuuden merkityksellisiauml ilmioumlitauml ja trendejauml menneisyy-destauml nykyisyydestauml ja tulevasta (Kohl et al 2013)

Kuva 5 kertoo osaltaan ettauml Talvivaaran kaivosta voidaan pitaumlauml uuden kaivospro-sessiteknologian kokeiluna joka johti konfliktiin (Tiainen et al 2014) ja koko suo-malaisen kaivosalan kriisiin sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta Vielaumlvuonna 2006 Vesa Kainulainen kirjoitti Talvivaarasta ettauml siellauml on Euroopansuurimmat sulfidiset nikkeliesiintymaumlt Uutta ympaumlristoumlystaumlvaumlllistauml tekniikkaa Yli25 vuoden toiminta-aika Suomalaisen kaivosteollisuusklusterin uusi alku (Kainu-lainen 2006) Naumlmauml lupaukset paumlaumltyivaumlt kuitenkin pettymykseen tyoumltapaturman jaympaumlristoumlonnettomuuksien seurauksena Voidaan sanoa ettauml Talvivaaran epaumlon-nistuminen avasi suomalaisen yhteiskunnan ymmaumlrryksen kyseenalaistamaankaivosalan kestaumlvyyden

42 Muutoksen ohjaus ja hallinta

Strategic Niche Management (SNM) ja juurruttaminen ovat laumlhestymistapoja jotkaedustavat muutosvoiman rakentamista alhaalta yloumlspaumlin Niiden avulla edistetaumlaumlnonnistuneiden kokeilujen ja nichejen rakentamista ja hyoumldyntaumlmistauml (Weber ampDorda 1999 Hoogma ym 2005 Kivisaari ym 1999 Kivisaari amp Lovio 2004) SAM-hankkeessa toteutetut kokeilut olivat luonteeltaan taumlllaisia Mainitut laumlhestymista-vat taumlhtaumlaumlvaumlt sellaisten kokeilujen toteuttamiseen jossa keskeiset sidosryhmaumltoppivat muokkaamaan uutta toimintamallia sellaiseksi ettauml se on kaikkien puoles-ta hyvaumlksyttaumlvauml Laumlhestymistavan ytimessauml ovat yhteisten odotusten luominen

1960 Nyt 2030

Politiikka

Talous

(Kansalais)yhteiskunta

Tekniikkateknologia

Ympaumlristouml

Arvot

Natura-verkosto 2000

Vaihtoehtoiset teknologiat harvinaistenmetallien talteenotolle

Lakien vaumllisetsuhteetluontoon

Raaka-aineiden niukkuus jahinnat Harvinaiset metallitUusiutuvat raaka-aineet

Radikalisoituminen

RakennemuutoksetSirpaloituminen

Uusi kaivoslaki2011

In situ-bioliuotus

Kestaumlvauml kehitys

Standardointikehittyy

Vesilaki 1962Kaivoslaki 1965

Euroopanjaumllleenrakennus

CSRkaivosalalle

Tietoisuus javaatimuksetkasvavat

Globaali kehitysAasian markkinat

Kaivosalan rdquovanhatsynnitrdquo

Logistiikka mm uudetmerivaumlylaumlt

Saumlteilyturvalaki 1991

Bric-maat IntiaAfrikka nousevat

ILO- ratifiointi(ei Suomi)

ydinenergialaki1987

EU

EU raaka-ainealoite2010

rikkidirektiiviYSL uudistus

YVA-laki 1994

Julkiset hankinnatLaki 1978 YSL

2000

Rio 1987 YVA ja sosToimilupauudistus

YVD ndashluontovahingot jakompensaatiot

Ennakoiva kompensointihaitoista ja vahingoista

ilmastolaki Jaumltteiden hyoumldyntaumlmisensaumlaumlntely

Malmioidenulkomaalaisomistus

GRIIFC GuidelinesICMM

Performance-product

Lama

Internet SOME

Lobbaus

LiekkisulattoKonepajateollisuudenkasvu

Metso ja OutotecBioliuotuksen kaumlyttouml Suomessa

Johtamisjaumlrjestelmienkehittyminen ISO

ydinmateriaalivalvonta

Jaumltteiden jatkojalostus

Urban mining kasvaa

Onko kaikille toimille tilaa

Suljetun kierron kaivos

Yhteiskuntarakenteen muutos globalisaatio

Vastuullisuus jaumlljitettaumlvyys

Tshernobyl

MMSD 1999

Vastavoimat esim StopTalvivaara

Automatisointi

Kaivosmonopoli valtiolla

Kaivostenyksityistaumlminen

Elinkeinokonfliktit

Valtauksentekeminen

helppoa

Toiminnanpolitisoituminen

Kaivostuotteidenmerkityksen kasvu -gt

hyvaumlksyttaumlvyys

Metsaumlteollisuusgt

Vesienhallinnanparantuminen

Saturoituminen

Kaivostenmerkityksen kasvu Kaivosinfran

hyoumldyntaumlminen

Riskien hallinta sosiaalisentoimiluvan lunastamiseksi

Saumlaumldoumlksettiukkeneva

t

KV-kaupan esteidenpurkaminen

Maankaumlyttoumlkiistat

Teollinen symbioosimm sivukivien

hyoumltykaumlyttouml

MMMampTEMampYM

Suljettukansantalous Oumlljykriisi

Bilateraalikauppa

Kaivoksista toumlitauml

Cleentech

Biotalous

Talvivaara

Talvivaara

Talvivaara

Talvivaara

SOME-ihmisoikeudet

On-line kansanaumlaumlnestykset

HoumlyrykoneYdinvoima

Fossiiliset energiat

PC

Internet Nokia Robotiikka

Uusiutuva energia

Naumlkymaumltoumln kaivos

Kierraumltys-teknologiat

Rajaton halpaenergia (magnetismivaumlraumlhtely kiertoliike

Konsumerismin nousuTalouden nousu etusijalle

Vihreaumlt arvot

Koijaumlrvi

Vesi

Y-heraumltys

KansalaisaktiivisuusMoniarvoisuus

Talouden ylivalta

Arvojen uudelleenarviointi

Laumlpinaumlkyvyys

Globaali informaatio ampOikeuden taju

Paikallisuuden arvostus

Kierraumltys osatuotesuunnittelua

Vesiensuojeluohjelma

TalaskangasRooman klubi

Kaivostyoumlnanta-

jana

Radikaalittapaukset

Kaivosyhteis-

kunnassa

27

(yhteinen visio) yhteinen oppiminen ja monipuolisten toimijaverkostojen rakenta-minen

SNM ja juurruttamisprosessi perustuvat keskeisten osapuolten vaumllisen vuoro-puhelun kaumlynnistaumlmiseen ja edistaumlmiseen uuden ratkaisun kaumlyttoumloumlnotossa Dialo-gin avulla uutta toimintatapaa muokataan siten ettauml se vastaa mahdollisimmanhyvin eri sidosryhmien tarpeisiin ja vaatimuksiin Lisaumlksi toimintaympaumlristoumlssaumledistetaumlaumln sellaisia muutoksia jotka helpottavat uuden innovaation laajamittaistakaumlyttoumloumlnottoa ja tavoiteltujen hyoumltyjen toteutumista Kysymyksessauml on siis kaksi-suuntainen sopeuttamisprosessi

Transition Management (TM siirtymaumln hallinta Rotmans et al 2001 Kemp etal 2007 Loorbach 2007) edustaa laumlhestymistapaa jonka avulla poliittiset paumlaumlttauml-jaumlt voivat toimillaan tukea kestaumlvaumln kehityksen mukaista muutosta yhteiskunnaneri sektoreilla (Elzen ym 2004) TM pyrkii kaumlynnissauml olevien kehityskulkujen mu-kauttamiseen halutun kehityksen suuntaiseksi ja eri toimijoiden vaumllisen yhteisym-maumlrryksen aikaansaamiseen Se painottaa teknisen ja sosiaalisen muutoksenvuorovaikutteista suhdetta ja hyoumldyntaumlauml olemassa olevia liikevoimia ja pyrkii suun-taamaan niitauml kohti yhteiskunnan valitsemia paumlaumlmaumlaumlriauml

TM-mallin punaisena lankana on naumlkemys siitauml ettauml kestaumlvauml kehitys edellyttaumlaumlsosiaalisen ja teknologisen muutoksen samanaikaisuutta ja niiden kytkemistaumlyhteen Malli kuvaa sitauml miten yhteiskunnallisia sosioteknisiauml jaumlrjestelmiauml voidaanmuuttaa kestaumlvaumln kehityksen mukaisiksi ja toisaalta sitauml miten sosiotekniset jaumlr-jestelmaumlt ylipaumlaumltaumlaumln muuttuvat historiallisen tutkimuksen valossa

Voss ja Kemp (2006) luonnehtivat TM-laumlhestymistapaa refleksiiviseksi hallinto-tavaksi (Reflexive Governance) joka painottaa hallinnollisen prosessin sosiaalistaulottuvuutta Hallintoprosessi naumlhdaumlaumln osana sitauml dynamiikkaa jota pyritaumlaumln hallit-semaan Refleksiivinen hallintotapa pyrkii hyoumldyntaumlmaumlaumln vuorovaikutteista oppi-mista laajassa toimijaverkostossa Se pyrkii pikemmin avoimeen systeemiseenoppimiseen kuin tarkkaan maumlaumlriteltyihin tavoitteisiin tai kontrolliin Ideana on ettaumlhallintoprosessit tulisi avata eri toimijoiden vuorovaikutukselle ja dialogille Taumllloumlinongelman kaumlsittelyyn saadaan mukaan monenlaista tietoa erilaisia arvoja ja vai-kutusresursseja ja ymmaumlrrys lisaumlaumlntyy siitauml miten ongelma tulisi maumlaumlritellauml mitentavoitteet tulee asettaa ja minkaumllaisia strategioita voidaan kaumlyttaumlauml Kun jo tiedon janaumlkemysten yhdistaumlmisessauml ylitetaumlaumln kaumlsitteellisiauml ja institutionaalisia rajoja voi-daan edistaumlauml palautteen saamista jo strategian kehittaumlmisvaiheessa

TM-laumlhestymistavan keskeisenauml ajatuksena on ennakoinnin naumlkoumlkulmasta pyr-kiauml ohjaamaan monimutkaisten jaumlrjestelmien kehitystauml pitkaumlllauml aikajaumlnteellauml Mallion ollut alusta pitaumlen hyvin kaumlytaumlnnoumlnhakuinen ja sitauml on pyritty soveltamaanmuun muassa Alankomaiden ympaumlristoumlpolitiikassa sekauml Belgiassa ja Englannissaenergiahallinnossa ja terveydenhoidon suunnittelussa (Rotmans amp Loorbach2009)

Keskeinen ajatus on ettauml pienet muutokset johtavat laajoihin jaumlrjestelmaumln muu-toksiin Suuri muutos on mahdollista vain taumlllauml tavoin koska jaumlrjestelmauml vastustaasuuria muutoksia Pieniauml muutoksia voidaan puolestaan tukea luomalla muutos-areenoita joiden avulla toimijat sitoutetaan toimintaan yhteisten visioiden luomisenja toiminnan kautta Muutoksen eteenpaumlin viemiseksi on myoumls tunnistettava kes-

28

keiset muutosagentit jotka kykenevaumlt ottamaan riittaumlvaumlauml etaumlisyyttauml hallitsevaanjaumlrjestelmaumlaumln ja haluavat muutosta Lisaumlksi on tuettava uusien innovatiivistentoimintavaihtoehtojen etsimistauml jotta jaumlrjestelmaumln sisaumlinen diversiteetti ja sopeu-tumiskyky lisaumlaumlntyisivaumlt Taumlmauml merkitsee uusien suojaavien lokeroiden luomistakokeilutoiminnalle esimerkiksi rahoituksen tai lainsaumlaumldaumlnnoumln avulla Lisaumlksi jaumlrjes-telmaumln kehitystauml on jatkuvasti ennakoitava jotta siinauml tapahtuviin muutoksiin onmahdollista varautua (Rotmans amp Loorbach 2009)

TM-periaatteet voidaan kiteyttaumlauml toimintaohjeiksi joista muodostuu toiminnan jaoppimisen jatkuva kehauml Naumlitauml ohjeita ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

1 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminen2 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen3 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen4 Kokeilujen toteuttaminen5 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi6 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin

Rotmansin ja Loorbachin (2009) siirtymisprosessin sykli (kuva 6) kuvaa taumltauml dy-namiikkaa Ongelman maumlaumlrittelyn toimijoiden ja toimintaohjelman suunnittelunjaumllkeen voidaan siirtymaumlauml edistaumlauml erilaisilla kokeiluilla joita voidaan tukea esimer-kiksi poliittisin paumlaumltoumlksin tuilla Osallistujien tulee pystyauml hahmottamaan komplek-sinen jaumlrjestelmauml sekauml sen haasteet ja mahdollisuudet Muutosareenaa ei tulenaumlhdauml stabiilina rakenteena vaan se on pikemminkin luonteeltaan ajassa jatku-vasti muotoutuva virtuaalinen ja muuttuvien toimijoiden eteenpaumlin kantama polku

Kuva 6 Muutoksen sykli (Rotmans amp Loorbach 2009)

29

TM-laumlhestymistavan kaumlsitteelliset tyoumlkalut on tarkoitettu laajojen kehityskulkujensuuntaamiseen Kokeilujen rakentaminen on vain yksi osa taumltauml prosessia SAM-hankkeessa TMn teoreettiset jaumlsennykset ja kaumlsitteet helpottavat tarkasteltavienalueellisten kokeilujen kytkemistauml yhteiskunnan yleisempiin kehityskulkuihinja -toimenpiteisiin TM-laumlhestymistapaa kuvataan syklisenauml prosessina jossaorganisoidaan sidosryhmien jatkuva vuorovaikutteinen oppiminen Se kaumlynnistyyongelman hahmottamisesta muutosareenan perustamisesta ja yhteisten visioidenluomisesta Taumlllaisina muutosareenoina voidaan naumlhdauml esimerkiksi kaivosteolli-suuteen liittyvaumlt kehittaumlmisohjelmat Muutosvoimaa vahvistetaan synnyttaumlmaumlllaumlsellaisia toimijaverkostoja joiden monipuolinen asiantuntemus heijastaa ratkaista-van ongelman eri puolia Toimijat pyritaumlaumln mobilisoimaan erilaisten vaihtoehtoistenkehityskulkujen kokeiluun

SAM-hankkeessa tarkasteltiin miten kaivosteollisuudessa voidaan muokatauusi suomalaiseen ympaumlristoumloumln sopiva sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlytaumlntouml jamiten voidaan luoda edellytykset sen laajamittaiselle kaumlyttoumloumlnotolle osaksi vallit-sevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml Muutoksen toteuttamiseksi tarvitaan eri toimijoidenyhteistauml ymmaumlrrystauml siitauml mitauml taumlmauml muutos tarkoittaisi keiden aktiviteetteja jaosallistumista muutoksen laumlpivientiin tarvitaan ja minkaumllaisia ovat heidaumln roolinsamuutostoimijoina

Muutosta voidaan aktivoida monesta suunnasta Voidaan erottaa erityisiauml akti-vaattoreita integraattoreita tai mahdollistajia Aktivaattorit voivat olla kansalaisiaviranomaisia aktivisteja jne Integraattoreita ovat erilaiset verkostot ja mahdollis-tajia loumlytyy esimerkiksi rahoittajista ja politiikan toimijoista Naumlmauml toimijat toimivatmuutosprosessissa

Muutosprosessi on iteratiivinen prosessi jossa tieto ja ymmaumlrrys asioista muo-dostuu muotoutuu ja leviaumlauml Tiedon luomisen prosessia voidaan kuvata SECI-mallin avulla (kuva 7 Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995) Tieto muovautuuulkoistamisen yhdistaumlmisen sisaumlistaumlmisen ja sosiaalistamisen kautta kulkevassasyklissauml Kaivosalan muutosprosessia voidaan kuvata myoumls taumlmaumln SECI-mallinavulla Esimerkiksi SAM-hankkeessa toteutetut tyoumlpajat kokoukset yhteistyoumlkaivosyritysten kanssa ja hankkeessa tuotetut julkaisut voidaan asettaa SECI-mallin mukaiseen kuvaan Olennaista on ymmaumlrtaumlauml ettauml yksittaumlinen julkaisu taityoumlryhmaumln toiminta ei saa muutosta aikaan vaan asioiden ymmaumlrtaumlmiseen tarvi-taan prosessi joka kulkee monella eri tasolla iteroiden

30

Kuva 7 SECI-malli tiedon ja ymmaumlrryksen muodostumisen prosessin syklis-tauml (Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995)

Hiljainen tieto

Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Hiljainen tieto Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto Taumlsmaumlllinen tieto

Toimintakentaumln luominen Tiedon yhdistaumlminen

Dialogi

Tekemaumlllauml oppiminen

Sosiaalistaminen Ulkoistaminen

Sisaumlistaumlminen Yhdistaumlminen

bull Hankekokouksetbull Argumenta-hankkeen seminaarit

bull Draamatyoumlpajabull Viranomaistyoumlpajabull Visiotyoumlpajabull Tiekarttatyoumlpajabull Csiro haastattelutbull Hyvaumlksyttaumlvyyskyselyt

bull Benchmarkbull Policy Briefbull Artikkelit

bull Yhteistyouml kaivosyritystenkanssa

bull Tapaukset esim Kuusamonkaavoitusprosessi

31

5 Suomalaisen kaivosalan muutosprosessinkokonaiskuva

Suomalaisen kaivosteollisuuden murrosprosessin kokonaiskuva kuten se SAM-hankkeen aineiston perusteella hahmottui on esitetty kuvassa 8 MLP-malliin sovi-tettuna MLP-mallissa niche-taso on kaumlsitetty laajasti eikauml vain teknisiauml ratkaisujaesittelevaumlnauml tasona Siihen on otettu mukaan myoumls toimintatapa- ja menettelyko-keiluja Vielauml 1960-luvulla kaivostoiminta oli valtiojohtoista suljetussa taloudessatapahtuvaa toimintaa joka tapahtui teollista toimintaa suosivassa arvomaailmas-sa Taumlssauml ympaumlristoumlssauml toiminut regiimi on parhaillaan muuttumassa uudeksiregiimiksi jonka arvellaan toteutuvan vuoden 2030 tienoilla SAM-hankkeen visio-ja tiekarttatyoumlpajoissa (kuva 1) tunnistetut ja kuvatut muutospolut ovat ehkauml taumllloumlinjohtaneet uuteen kaivosalan regiimiin

Kuva 8 Kaivosalan muutosprosessi (mukaellen Foxon et al 2010 Kohl et al2013)

Niche

RegimeLandscape

Applied Foxon et al 2010

20301960

Kaivoslaki 1965

ElinkeinopolitiikkaNatura 2000

Kestaumlvauml kehitys

Resurssiniukkuus

YVA 1994 Kaivoslaki 2011

1 Moniaumlaumlninen osaava viranomaistoiminta

2 Kestaumlvaumln kehityksen mukainenyrityskulttuuri

3 Yhteisoumln hyvaumlksymauml kaivos4 Oppiva ja uutta luova kaivosteollisuus

Kaivos tuo vaurauttaja tyoumlpaikkoja

5 Raumlaumltaumlloumlity viestintauml ja oikea-aikaisuus

6 Kaivoksen koko elinkaari huomioituKaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminenaluetaloudessa

KaivosinfrastruktuuriAsunnotTiethellip

Ympaumlristoumlarvot

JohtamisjaumlrjestelmaumltCSR kaivosalalleGRI-ohjeistusTSMISO-standarditVakuutukset riskienhallinta

VisioKestaumlvauml

hyvaumlksyttaumlvaumlkaivannaisteollisuus

TEKES Green Mining ohjelmaKaivosalan koulutus

BioliuotustekniikkaSuomessaTalvivaaran kaivos

Stressitestit

Vanhat kaivosyhtioumltesim Outokumpu

Kaivoskone- ja laitevalmistajatKansainvaumlliset kaivosyrityksetPaikallinen yritystoiminta

Suljettu kansantalous

Kaivosbuumi 2005-2010Malminetsinnaumln vastustusKaivosvastaisuus

Vanhat kaivoksetkuten Kemi

Malminetsintauml kuten SakattiKaivossuunnitelmat kuten Kuusamo

Mineraaleja vaativa elaumlmaumlntapa

Yritysvastuullisuus

SoLiMi-hankkeen hyvaumlksyttaumlvyyskysely

Media SOME

Politiikkaregulaatiomarkkinat

Arvotasenteetosaaminen

Fyysinenympaumlristouml

SAM-hankkeen sidosryhmaumlyhteistyoumlkokeilutKestaumlvaumln kaisvotoiminnan verkosto

AutomaatioDigitaalisuus

32

51 Markkinat politiikka ja regulaatio

1960-luvulla kaivokset ja malminetsintauml olivat hyvin pitkaumllle valtion suunnastaohjattuja kansallisia projekteja (esim Outokumpu keskeinen toimija) Kohti vuotta2030 mentaumlessauml markkinat ovat muuttuneet entistauml globaalimmiksi suurin osaSuomen kaivoksista ja malminetsinnaumlstauml tapahtuu ulkomaisten yritysten toimestaRegiimiin on siis tullut uusia toimijoita suuria ulkomaisia kaivosyrityksiauml Taumlmaumlaiheuttaa haasteita yrityskulttuurin luomiseen yritysten vaumlliseen yhteistyoumlhoumlnviranomaistoimintaan sidosryhmaumlsuhteisiin viestintaumlaumln jne Toimintaympaumlristouml onmuuttunut niin ettauml kestaumlvaumln toiminnan vaatimus niin sosiaalisten ja taloudellistenasioiden kuin ympaumlristoumlasioiden osalta on liiketoiminnalle merkityksellistauml

Suomen metsaumlteollisuus kamppaili 1990-luvulla vastaavien haasteiden kanssaerityisesti ympaumlristoumlkysymyksen mutta se kykeni vastaamaan muutostarpeeseenyhteistoiminnalla Metsaumlteollisuudella on pitkaumlt ja hyviksi koetut perinteet tutkimus-ympaumlristouml- ja sidosryhmaumlsuhteiden hoidossa yhteinen tutkimuslaitos (KCL) ja yhtei-nen ympaumlristoumlraportointikaumlytaumlntouml joiden avulla se vastasi muutokseen (Wessberg etal 2015a) Kaivosteollisuudessa globaalit toimijat ja markkinat tuovat erityishaasteensuomalaiseen hyvaumlksyttaumlvyysprosessiin

Uuden kaivoslain tulkinta on nykytilanteessa vielauml muotoutumassa Kaivoslainsuhde ympaumlristoumllainsaumlaumldaumlntoumloumln on niin ikaumlaumln vielauml paikoin epaumlselvauml Naumlin ollentoimintajaumlrjestelmauml on esimerkiksi taumlssauml kohtaa vielauml kehittymaumlssauml ja kaumlytaumlnnoumlssaumltaumlmauml naumlkyy esimerkiksi siinauml ettauml lupapaumlaumltoumlksiin kuuluu pitkauml aika mikauml hermos-tuttaa yritystoimijoita Turvatekniikan keskus (Tukes) myoumlntaumlauml kaumlytaumlnnoumlssauml kai-vosluvan mutta kaivoslupa ja ympaumlristoumllupa ovat vahvasti linkittyneitauml toisiinsaAluehallintovirasto (AVI) on siten ympaumlristoumlluvan myoumlntaumljaumlnauml myoumls merkittaumlvaumlkaivosalan viranomaistoimija Tukesin rinnalla Jos hanke on ympaumlristoumlvaikutuksil-taan laaja-alainen tarvitaan kaivoslupaa varten lausunto ympaumlristoumlvaikutustenarvioinnista (YVA-lausunto) jonka yhteydessauml korostuvat sidosryhmiin kohdistuvatvaikutukset ja sosiaalisten vaikutusten arviointi Suojelualueiden osalta ympaumlristouml-viranomainen on myoumls merkityksellinen toimija kaivoslupaan liittyen Kiinnostavatmalmiot ja luonnonsuojelullisesti niin ikaumlaumln kiinnostavat alueet yhtyvaumlt usein sillaumlmalmiot muokkaavat helposti maaperaumln koostumusta niin ettauml alueelle muodos-tuu poikkeuksellinen elinympaumlristouml kasveille Ympaumlristoumlluvan alainen toiminta onpuolestaan Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskuksen (ELY) valvottavaa aluettaLisaumlksi Tukes pyytaumlauml aina kaivoslupaa varten lausunnot kunnalta (kaavoitus) jaMaanmittauslaitokselta (kaivostoimitus)

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta moniaumlaumlnisen ja osaavan viran-omaistoiminnan tukeminen ja kehittaumlminen on keskeinen visiopolku politiikanregulaation ja markkinoiden suuntaamisessa

52 Arvot asenteet osaaminen

Kaivosalan hiljaiselo ennen kaivosbuumia aiheutti sen ettauml tietoisuus kaivoksistaja niiden merkityksestauml ihmisten hyvinvoinnille jaumli etaumlisiksi kansalaisille Kansalais-

33

ten arvot ja asenteet eivaumlt siis paumlaumlsseet kehittymaumlaumln yhteiskunnallisen muutos-prosessin mukana Esimerkiksi ympaumlristoumlarvojen nouseminen merkitykselliseksitekijaumlksi teollisuuden hyvaumlksyttaumlvyysprosessissa ei kehittynyt kaivosteollisuudenmukana vaan iskeytyi kasvoille vasta kaivosbuumin yhteydessauml Laaja-alainenosaaminen kaivosteollisuuden hyvaumlksyttaumlvyyteen liittyen ei kehittynyt siinauml mitassakuin voimissaan olevan teollisuuden alan tilanteessa olisi voinut olla

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolut liittyen kestaumlvaumln kehityk-sen mukaiseen yrityskulttuuriin yhteisoumln hyvaumlksymaumlaumln kaivokseen oppivaan jauutta luovaan kaivokseen ja raumlaumltaumlloumlityyn viestintaumlaumln liittyen ovat avainasemassamuutosprosessin suuntaamisessa

53 Fyysinen ympaumlristouml

Vanhat olemassa olevat kaivokset kuten Kemi ja Pyhaumlsalmi ovat esimerkkejaumljoissa kaivosinfrastruktuuriin on totuttu ja se on toimiva ja valmis Hyvaumlksyttaumlvyy-den naumlkoumlkulmasta haasteita aiheuttaa uusien kaivosten perustaminen joka uhkaaesimerkiksi olemassa olevaa matkailuelinkeinoa kuten Juomasuo Kuusamossatai luonnonsuojelua kuten Hannukainen Sodankylaumlssauml

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolku jossa otetaan huomioonkoko kaivoksen elinkaari ja kaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminen aluetaloudessaon merkityksellinen muutosprosessin suuntaamisessa Esimerkiksi merkityksellistaumlhyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta on se kuinka kaivosinfraa voidaan hyoumldyntaumlaumlkaivoksen elinkaaren jaumllkeen

34

6 Yhteenveto ja johtopaumlaumltoumlkset

Taumlssauml julkaisussa on avattu suomalaisen kaivosalan muutosprosessia ns kaivos-buumin seurauksena ja jaumllkeen Kaivosbuumin myoumltauml lisaumlaumlntynyt kaivosteollisuuson heraumlttaumlnyt yhteiskunnallisen keskustelun kaivosten sosiaalisesta toimiluvasta jasen sisaumllloumlstauml Ottamatta kantaa kaivosten sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden oikeu-tukseen taumlssauml kirjoituksessa on jaumlsennetty sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden reunaeh-toja ja yhteiskunnallisen myoumlntouml- tai epaumlaumlmisprosessiin vaikuttavia tekijoumlitauml jamekanismeja Siirtymaumlprosessin hallinnassa keskeisiauml elementtejauml myoumls kai-vosalan muutosprosessissa ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

7 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminenesimerkiksi kaivosalaan suuntautuvien tutkimusohjelmien ja muun rahoi-tuksen avulla

8 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen ja paumlivitysriittaumlvaumln tiheaumlsti esimerkiksi kaivosteollisuuden vision ja tiekartan paumlivit-taumlminen

9 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen esimerkiksiKestaumlvaumln kaivostoiminnan verkosto

10 Kokeilujen toteuttaminen esimerkiksi viranomaistyoumlpaja osana kai-voshankkeiden YVA-prosessia tai draamatyoumlpaja eri sidosryhmille osanakaavoitusprosessia

11 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi esimer-kiksi SAM-hankkeessa ideoituja kokeiluja tulee analysoida ja jatkaa lu-paavimmiksi koettujen kokeilujen kehittaumlmistauml

12 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin esimerkiksi Kaivosteol-lisuus ryn roolin sopeuttaminen toimintaympaumlristoumln muutokseen tai toi-minnan ohjausjaumlrjestelmien kehittaumlminen (esim TSM-jaumlrjestelmaumln kehit-taumlminen ja soveltaminen Suomen olosuhteissa)

Kaivosalalla on menossa muutosprosessissa erityisesti sidosryhmaumlkommunikaati-on ja sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden alueilla joissa edellauml mainitut muutosproses-sin hallinnan keskeiset elementit ovat jo naumlhtaumlvissauml Tekesin Suomen Akatemianja Sitran rahoituksella on toteutettu tutkimusohjelmia ja tutkimushankkeita jotka

35

tukevat uusien niche-avauksien muodostumista uusien verkostojen syntymistauml jakokeilujen toteuttamista

Esimerkiksi SAM-hankkeessa on kokeiltu viranomais- ja draamatyoumlpajoja sekaumlinteraktiivista digitaalista verkkotyoumlkalua kaavoitusprosessin tukena sidosryhmienvaumllisen kommunikaatioprosessin kehittaumlmisessauml SAM-hankkeessa luotiin yhdes-sauml kaivosalan sidosryhmien kanssa visio hyvaumlksyttaumlvaumln ja kestaumlvaumln kaivosteolli-suuden tulevaisuudesta

Sitran johdolla on rakennettu kaivosalan yhteistyoumlverkosto Kestaumlvaumln kaivostoi-minnan verkosto jossa on jo toteutettu suomalaisen kaivosteollisuuden yhteinenyhteiskuntavastuuraportti ja tyoumlkalupakki vastuullisuuden toteuttamiseen Lisaumlksiverkostossa on kehitteillauml kaivosteollisuuden oma kaivosvastuujaumlrjestelmauml kana-dalaisen TSM-jaumlrjestelmaumln pohjalle Jyvaumlskylaumln yliopistossa on toteutettu kai-vosalan hyvaumlksyttaumlvyyskysely kansalaisille (Jartti et al 2014)

Jatkossa naumlistauml kokeiluista voidaan valita lupaavimmat jatkokehittelyauml ja toimin-tatapojen vakiinnuttamista varten ja arvioida toimintaa Esimerkiksi viranomaistyouml-pajasta sekauml draamatyoumlpajasta voisi tulla vakiintunutta kaumlytaumlntoumlauml kaivosalan kaa-voitusprosessien sidosryhmaumldialogin toteuttamiseen ja kaivosalan hyvaumlksyttauml-vyyskyselystauml voisi tulla saumlaumlnnoumlllisesti toteutettava asia Draamatyoumlpaja voisi ollamyoumls osa YVA-prosessia Kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkostoa on suunniteltuhallinnoitavaksi Kaivosteollisuus ryn alle mikauml olisi luonteva kehityssuunta vakiin-nuttamaan verkoston toiminta

Jatkon kannalta merkityksellistauml on myoumls jatkaa alueen tutkimusta ja kehitystaumlVisiopolut voisivat esimerkiksi tarjota alustan jolla voitaisiin suunnitella jatkotutki-musta ja kehitystauml Jokainen visiopolku voisi olla oman tutkimus- ja kehityshank-keen arvoinen Esimerkiksi moniaumlaumlnisen osaavan viranomaistoiminnan kehittaumlmi-nen voisi samalla vastata kaivosalan pitkien ja raskaiden ympaumlristoumllupaprosessiennopeuttamisen ja keventaumlmisen haasteisiin kun viranomaisten vaumllistauml vuorovaiku-tusta yli sektorirajojen pystyttaumlisiin toteuttamaan ja hyoumldyntaumlmaumlaumln tehokkaasti

Jos kaivosteollisuuden muutosprosessin merkityksellisimmaumln asian haluaisi sa-noa yhdellauml sanalla se olisi luottamus Luottamus on elintaumlrkeaumlauml niin viranomais-toiminnan kuin yritystoiminnan onnistumisen kannalta Jos luottamusta ei ole ontoiminta kaikin tavoin vaikeaa Kaikkien sidosryhmien mukaan lukien viranomai-set tulee voida luottaa yritykseen ja yrityksen ja sen eri sidosryhmien tulee voidaluottaa viranomaisiin Siitauml syntyy hyvaumlksyttaumlvaumln toiminnan perusta Ja taumlmaumlnrakentamisessa on kaivosteollisuuden suurimmat haasteet taumlmaumln paumlivaumln Suo-messa Taumlmaumln haasteen voittamisessa ollaan kuitenkin jo hyvaumlssauml vauhdissa

36

AcknowledgementsThe authors would like to thank all of the SAM project all the other sustainablemining research projects that were going on at the same time and other peopleassociated with this process In addition we would like to thank the various stake-holders which inter alia participated in various events of the SAM project bring-ing material for the formulation of this report Special thanks is applied from VTT inthe SAM process retired Sirkku Kivisaari whose importance in the writing processof this report has been great Finally a special thanks to the Director of the SAMproject Helena Wessman-Jaumlaumlskelaumlinen who encouraged to write this analysis

37

LaumlhteetAumanen V 2010 Energiaregiimi muutoksessa diskursiivinen tarkastelu ener-

giapolitiikasta sosioteknologisena muutoksena Pro gradu Jyvaumlskylaumlnyliopisto

Azapagic A 2004 Developing a framework for sustainable development indica-tors for the mining and minerals industry Journal of Cleaner Production12 639ndash662

Bice S 2014 What Gives You a Social Licence An Exploration of the SocialLicence to Operate in the Australian Mining Industry Resources 3 62ndash80 doi 103390resources3010062

Burdge R J amp Vanclay F 2004 Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kaumlytaumlntouml jatulevaisuus Teoksessa Sairinen R amp Kohl J (toim) Ihminen ja ympauml-ristoumln muutos Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin teoriaa ja kaumlytaumlntoumljaumlYhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 87Espoo Teknillinen korkeakoulu S 41ndash65

Carroll A P 1979 A three-dimensional conceptual model of corporate socialperformance Academy of Management Review Vol 4 pp 497ndash505

Elzen B Geels F amp Green K (toim) 2004 System Innovation and the Transi-tion to Sustainability Theory Evidence and Policy Cheltenham UK ampNorthampton MA USA Edward Elgar Publishing

EU 2013 Strategic Implementation plan for the European Innovation partnershipon Raw materials 2013 httpseceuropaeueipraw-materialsensystemfilesged10262020130723_SIP20Part2020I20completpdf

Foxon T J Hammond G P amp Pearson P J G 2010 Developing transitionpathways for a low carbon electricity system in the UK TechnologicalForecasting amp Social Change 77 1203ndash1213 Elsevier

Geels F 2002 Technological transitions as evolutionary reconfiguration process-es a multi-level perspective and a case study Research Policy 31 891257ndash1274

Gunningham N Kagan R A amp Thornton D 2004 Social License and Environ-mental Protection Why Businesses Go Beyond Compliance Law amp So-cial Inquiry Volume 29 Issue 2 307ndash341 April 2004 DOI101111j1747-44692004tb00338x

4

SisaumlllysAlkusanat 3

1 Johdanto 5

11 Visio- ja tiekarttatyoumlpajat 612 Viranomaistyoumlpaja 713 Draamatyoumlpaja 714 Harava 8

2 Kaivosalan muutosprosessi ja sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden muutoksenmallintaminen 9

21 Muutosprosessi 922 Muutoksen mallintaminen 10

3 Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys yhteiskunnan ja yritysten naumlkoumlkulmista 14

31 Yritysvastuu 1532 Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys 1733 Sosiaaliset vaikutukset ja niiden arviointi 20

4 Jaumlrjestelmaumln muuttumisen dynamiikka muutoksen ohjaus ja hallinta 24

41 Muutoksen dynamiikka 2442 Muutoksen ohjaus ja hallinta 26

5 Suomalaisen kaivosalan muutosprosessin kokonaiskuva 31

51 Markkinat politiikka ja regulaatio 3252 Arvot asenteet osaaminen 3253 Fyysinen ympaumlristouml 33

6 Yhteenveto ja johtopaumlaumltoumlkset 34

Acknowledgements 36

Laumlhteet 37

TiivistelmaumlAbstract

5

1 Johdanto

Suomalaisen kaivosteollisuuden uusi nousu 2000-luvulla noin 25 vuoden hiljai-semman liiketoimintavuoden jaumllkeen on osa suurta muutosta johon kuuluvatraaka-aineiden niukkuuden ilmastonmuutoksen ja muiden niin sanottujen rdquosuurtenhaasteidenrdquo (Grand Challenges) aiheuttamat paineet ekologisesti sosiokulttuuri-sesti ja taloudellisesti kestaumlvaumlaumln kehitykseen Vaumlestoumlnkasvu kaupungistuminen jaelintason nousu ovat johtaneet metallien mineraalien ja kiviaineksen kysynnaumlnvoimakkaaseen kasvuun (TEM 2013) Suomessa on viime vuosina vallinnut kai-vosbuumi jossa vuosien 2005 2010 aikana metallimalmien ja jaumltekivien louhinta-maumlaumlraumlt kasvoivat 5 miljoonasta 46 miljoonaan tonniin (Kroumlger 2015) Alan kas-vuodotukset huomioiden elinkeinon merkityksen kasvun mahdollisuudet ovat edel-leen suuret Alan kasvun ja kasvuodotusten myoumltauml yhteiskunnassa on heraumlttykysymykseen kaivostoiminnan kestaumlvyydestauml (kts esim Tuusjaumlrvi 2013) Kaivos-teollisuus on taumlrkeauml tekijauml Suomen taloudessa tyoumlllistaumlen vaumllittoumlmaumlstauml ja vaumllillisestilaumlhes 30 000 ihmistauml (TEM 2013)

Taumlssauml julkaisussa rakennetaan viitekehystauml jonka avulla voidaan jaumlsentaumlauml jaanalysoida kestaumlvaumln ja hyvaumlksyttaumlvaumln kaivosteollisuuden muotoutumista sosiotek-nisenauml muutosprosessina Julkaisu on osa Tekesin rahoittamaa Sustainable Ac-ceptable Mining (SAM) -hanketta jonka tavoitteena on edistaumlauml kaivosteollisuudensuuntaamista alueellisesti ja sosiaalisesti hyvaumlksyttaumlvaumllle pohjalle Hanke jaumlsentaumlaumlsosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmaa kaivosteollisuudessa ja tuottaa sekaumlyritysten ettauml lupa- ja valvontaviranomaisten kaumlyttoumloumln tapoja ja tyoumlkaluja sosiaali-sen hyvaumlksyttaumlvyyden ymmaumlrtaumlmiseksi ja edistaumlmiseksi

Taumlssauml raportin johdantoluvussa kytketaumlaumln raportti SAM-hankkeen kokonaisuu-teen Luvussa 2 esitetaumlaumln monitasoisen muutoksen malli (Multilevel PerspectiveModel MLP) jonka avulla voidaan jaumlsentaumlauml muutoksen vaatimuksia ja olemustakompleksisessa sosioteknisessauml jaumlrjestelmaumlssauml Luvussa 3 kytketaumlaumln raportinaihealue yritysvastuullisuuden sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden ja sosiaalisten vaiku-tusten arvioinnin kaumlsitteisiin Luku 4 keskittyy kuvaamaan mahdollisuuksia vaikut-taa muutosprosessiin ja sen kulkuun Luvussa 5 kytketaumlaumln kaikki edellauml esiteltysuomalaisen kaivosalan muutosprosessiin Luvussa 6 esitetaumlaumln tutkimuksen joh-topaumlaumltoumlkset yhteenveto ja katse tulevaisuuteen

Taumlmaumln raportin tavoitteena on luoda ymmaumlrrystauml siitauml miten kestaumlvyyttauml ja hy-vaumlksyttaumlvyyttauml rakentavat prosessit voivat vakiintua kaivosteollisuuden kaumlytaumln-noumliksi Kaivostoiminnan uudessa nousussa on kyse laajasta systeemisestauml sosio-

6

teknisestauml muutoksesta jossa kaikki vanhat toimintatavat eivaumlt enaumlauml sovellu tauml-maumln paumlivaumln yhteiskuntaan ja sen vaikutusten tarkasteluun Vastuullisessa kaivos-teollisuudessa yritykset huolehtivat toiminnan riskeistauml yhteiskuntaa tyydyttaumlvaumlllaumltavalla ja luovat hyvinvointia ympaumlroumlivaumlaumln yhteiskuntaan jolloin kansalaiset koke-vat voivansa luottaa toimijoihin Kaivosteollisuudessa tilanne ei kaikilta osin oleollut taumlllainen vaan luottamusta on koeteltu kovastikin Muutoksen peruslaumlhtoumlkoh-tina ovatkin luottamuksen rakentaminen viestintauml uusien toimintojen juurtuminenkaumlytaumlnnoumliksi sekauml erilaisten ihmisten ja erilaisten tarpeiden ja tavoitteiden ymmaumlr-taumlminen ja huomioonottaminen Oleellista on ymmaumlrtaumlauml ettauml ympaumlristoumlvaikutuksil-la on sosiokulttuurisia ja taloudellisia vaikutuksia sekauml paumlinvastoin Siksi kokonais-valtainen tarkastelu kaivosteollisuudesta ja sen muutoksesta on tarpeen

Tutkimus on tehty paumlaumlasiassa toimintatutkimuksen keinoin (Heikkinen et al1999 Kuula 1999) Lisaumlksi on hyoumldynnetty haastatteluja ja kirjallisuustarkastelujaPaumlaumlasiallisena tutkimusmetodina ovat olleet SAM-hankkeeseen liittyneet sidos-ryhmaumltyoumlpajat (kokeilut) ja niissauml tehdyt havainnot Aineistoa on lisaumlksi keraumlttymuiden kaivosalan tutkimukseen liittyvien hankkeiden muodostamassa verkostos-sa Dilacomi (Kokko et al 2013) SoLiMi (Jartti et al 2014) Argumenta ndash vastuulli-nen kaivostoiminta seminaarisarja Kaivosten stressitestit (Vaumllisalo et al 2014) jaKestaumlvaumln kaivostoiminnan verkosto1

SAM-hankkeessa toteutettiin joukko kokeiluja joiden avulla tutkittiin sidosryh-maumlyhteistyoumlhoumln liittyvaumln dialogin toimivuutta Hankkeessa jaumlrjestettiin visio- jatiekarttatyoumlpajat viranomaistyoumlpaja draamatyoumlpaja ja kokeiltiin interaktiivisenHarava-tyoumlkalun toimivuutta kaavoitusprosessissa Seuraavassa on esitelty lyhy-esti naumlmauml toimintatavat

11 Visio- ja tiekarttatyoumlpajat

Hankkeen aluksi jaumlrjestettiin kaivosalan visio- ja tiekarttatyoumlpajoja joihin kutsuttiinkaivosalan sidosryhmiauml laajasti Tyoumlpajoissa laadittiin Suomen kaivosalan visio jatiekartta tulevaisuuteen aina vuoteen 2030 (ks prosessi ja tulokset tarkemminKohl et al 2013)

Visio- ja tiekarttatyoumlpajoissa tunnistettiin kuusi visiopolkua jotka on kuvattu ku-vassa 1 monitasoisen muutoksen malliin aseteltuina (ks monitasoisesta muutok-sen mallista luvussa 2) Visiopolut ovat siis polkuja muutokseen

1 Kaivosvastuufi

7

Kuva 1 Visiopolut monitasoisen muutoksen mallissa

12 Viranomaistyoumlpaja

SAM-hankkeessa jaumlrjestetyn viranomaistyoumlpajan tavoitteena oli luoda avoin kes-kustelufoorumi jossa viranomaiset saattoivat keskustella kaivostoiminnan aiheut-tamista ympaumlristouml- ja sosiaalisista vaikutuksista avoimesti Keskustelun aiheena oliKuusamon yleiskaavatyouml jossa pyrittiin yhdistaumlmaumlaumln eri maankaumlyttoumlmuotojenvaatimukset

Viranomaistyoumlpajassa ei annettu viranomaisten virallisia kannanottoja keskuste-lun aiheeseen jolloin keskustelu pysyi avoimena ja salli monenlaisia keskenaumlaumlnerilaisia naumlkemyksiauml Tilaisuuden tavoitteena oli lisaumltauml viranomaisten keskinaumlistaumlymmaumlrrystauml toistensa kannanottoihin

Tyoumln tuloksena saatiin viranomaisten naumlkemyksiauml siitauml miten erilaiset maan-kaumlyttoumloumln liittyvaumlt toiminnot sopivat keskenaumlaumln yhteen ja minkaumllaiset toimet aiheut-tavat ristiriitaisuuksia Tyoumlpajan tulokset on raportoitu VTTn raporttina (Molarius2015)

13 Draamatyoumlpaja

Draamatyoumlpaja jaumlrjestettiin Rovaniemellauml huhtikuussa 2015 Tyoumlpajaan kutsuttiinlaajasti kaivosalaan liittyviauml sidosryhmiauml Tavoitteena tyoumlpajassa oli monipuolistaaja kehittaumlauml kaivosalan sidosryhmien keskinaumlistauml dialogia teatterin keinoin Tyoumlpa-jan ohjelman suunnittelivat ja fasilitoivat kolme naumlyttelijaumlauml Ohjelman koostui erilai-

8

sista teatteri-interventioista joissa nostettiin esiin kaivosalan kipeitaumlkin kysymyksiaumlmm liittyen vesien suojeluun Tyoumlpajan osanottajat osallistuivat tehtaumlviin joidentavoitteena oli luottamuksen synnyttaumlminen osanottajien kesken ja erilaisten naumlkouml-kulmien ymmaumlrryksen syventaumlminen (Myllyoja et al 2015)

14 Harava

Interaktiivista ja digitaalista Harava-tyoumlkalua kokeiltiin Kuusamon kaavoitusprosessinyhteydessauml SAM-hankkeen tutkijoiden ohjaamina Digitaalisella Harava-tyoumlkalullaannettiin kuntalaisille mahdollisuus esittaumlauml mielipiteitaumlaumln maan kaumlytoumln jakamisestaKuusamon alueella eri elinkeinoille (Ks esim Koivunen et al Tulossa)

9

2 Kaivosalan muutosprosessi ja sosiaalisenhyvaumlksyttaumlvyyden muutoksen mallintaminen

21 Muutosprosessi

Luonnonvarojen tuottaminen markkinoille tarkoittaa sitauml ettauml kaivostoiminta onaina paikallisesti ja ajallisesti rajattua toimintaa Paikallisuus maumlaumlrittyy malmivaro-jen sijainnin kautta kun taas ajallisuuteen vaikuttaa louhittavan malmin riittaumlvyys jamaailman markkinahinta Markkinahinta maumlaumlrittaumlauml sen kannattaako malmia louhiavai ei Aluetaloudellisesti ajateltuna liiketoimintaa ei siis voi toteuttaa paikallisestirajattomasti vaan se loppuu joskus Taloudellisten ja sosiaalisten vaikutustenohella toiminta aiheuttaa aina myoumls ympaumlristoumlvaikutuksia

Kaivosliiketoiminnan paumlaumlomaintensiivisyys sekauml toiminnan suhdanneherkkyysovat muuttaneet Suomessa kaivosteollisuuden rakenteen niin ettauml kaivokset ovatpaumlaumlosin suurten globaalien kaivosyritysten omistuksessa esimerkiksi vuonna2015 Suomessa toimivista 19 kaivoksista vain viisi oli suomalaisomistuksessa(Kivinen amp Aumo 2015) Myoumls useat Suomessa toimivat malminetsintaumlyrityksetovat ulkomaisia Yritykset tulevat esimerkiksi Kanadasta Britanniasta Ruotsista jaAustraliasta (Ibid) Globaaleilla toimijoilla naumlyttaumlauml siis olevan paumlaumlomaa jolla toi-mia toisin kuin kotimaisilla toimijoilla

Pitkaumln ajan kaivosteollisuuden trendinauml on ettauml metallien kysyntauml kasvaa Senmyoumltauml metallien hinnat nousevat mikauml aiheuttaa sen ettauml yhauml koumlyhempiauml malmi-oita kannattaa ottaa kaumlyttoumloumln Toisaalta metallimineraalit ovat olennainen osanykyisen kaltaista elintasoa joten niitauml tarvitaan yhteiskunnassa Oletettavaa siison ettauml kaivosteollisuus ja siihen liittyvauml hyvaumlksyttaumlvyys tulee olemaan olennainenosa nykyisen kaltaista yhteiskuntaa Tyouml- ja elinkeinoministeriouml asetti vuonna 2013ohjelman jonka tavoitteena on kehittaumlauml Suomen kaivosteollisuutta edellaumlkaumlvijaumlksimaailmalla (TEM 2013) Vastuullisuuskysymykset pysyvaumlt taumlrkeinauml myoumls senvuoksi

Toimintaympaumlristoumln muutoksena ovat myoumls tulleet suuret paineet ympaumlristoumlasi-oiden huomioonottamiseen on yhauml suurempi paine paumlaumlstoumlttoumlmiin ja rdquonaumlkymaumlttouml-miinrdquo kaivoksiin EU velvoittaa jaumlsenmaitaan vaumlhentaumlmaumlaumln riippuvuuttaan tuonti-mineraaleista myoumls tehostamalla kierraumltystauml ja etsimaumlllauml korvaavia aineita erityi-sesti harvinaisten metallien tilalle Lisaumlksi se edellyttaumlauml ettauml Eurooppa on eturin-

10

tamassa mitauml tulee kaivostoiminnan negatiivisten ympaumlristouml- sosiaali- ja terveys-vaikutusten vaumlhentaumlmiseen (EU 2013)

Toimintaympaumlristouml itsessaumlaumln antaa ristiriitaista viestiauml yhteiskunnan toimijoillejoten ei ole ihme ettauml myoumls Suomen toimintajaumlrjestelmauml on ristiriitaisessa tilan-teessa Teknologiassa kehitetaumlaumln toimialan sisaumlllauml veden sisaumliseen kiertoon pe-rustuvia louhintaratkaisuja perinteisillauml rikastusmenetelmillauml Taloudessa kustan-nuspaineet ajavat saumlaumlsteliaumlisiin ratkaisuihin kaivoksia myoumls suljetaan vaumlliaikaises-ti markkinatilanteen heikennyttyauml

Poliittinen ympaumlristouml piti pitkaumlaumln kaivoksia menneisyyden alana Tiede tuki poli-tiikkaa mikauml naumlkyi pitkaumlaumln koulutuksen ja tutkimuksen puutteena kaivosalallaKaivosalan osaamiseen ei panostettu 1980- ja 90-luvuilla ja vasta viime vuosi-kymmenen aikana on saatu uutta koulutustarjontaa mm Oulun yliopistoon sekaumlKajaanin ja Lapin ammattikorkeakouluihin Taumlmauml on vaikuttanut myoumls viranomais-ten toimintaan sillauml kaivoslupia myoumlntaumlvaumlt viranomaiset eivaumlt vaumllttaumlmaumlttauml ole olleetkaivosalan asiantuntijoita

Yhteiskunnan eri sektoreiden tai toimialojen rakenteiden ja toimintamallien uu-distaminen on hidasta Esteitauml ja hidasteita on toiminnan kaikilla tasoilla Teollisetprosessit niin teollisuudessa yleensauml kuin kaivosteollisuudessakin tukeutuvatusein totuttuun ja aiemmin hyvaumlksi koettuun toimintatapaan jonka muuttaminenvaatii selkeitauml osoituksia siitauml ettauml toimintatapa ei ole enaumlauml riittaumlvauml Esimerkiksivielauml muutama vuosikymmen sitten ei Suomessa tarkasteltu teollisen toiminnanlaaja-alaista hyvaumlksyttaumlvyyttauml Toimintaympaumlristouml on kuitenkin muuttunut ja jolainsaumlaumldaumlntouml edellyttaumlauml selvittaumlmaumlaumln teollisen toiminnan vaikutuksia muutenkinkuin vain taloudellisista laumlhtoumlkohdista Entistauml enemmaumln painotetaan myoumls sosiaa-lisia vaikutuksia ja ympaumlristoumlnaumlkoumlkohtia Kaivosteollisuus on sosioteknisen muu-toksen edessauml mihin osallistuu toimijoita yhteiskunnan eri tasoilta ja aloilta Vas-taavia muutoksia on tapahtunut aiemmin muun muassa energiasektorilla 1990-luvulla (ks Aumanen 2010) ja metsaumlsektorilla 2000-luvulla (ks Wessberg et al2015a)

22 Muutoksen mallintaminen

Teoreettisen viitekehyksen muutoksen kaumlsittelylle tarjoaa niin sanottu monitasoi-nen muutoksen malli (Multi-Level Perspective MLP ks Geels 2002 Foxon et al2010) Malli kuvaa uuden toimintatavan syntyauml monenlaisten toimijoiden ja pro-sessien vuorovaikutuksesta Monitasoisen muutoksen mallin avulla voidaan jaumlsen-taumlauml kaivosteollisuuden muutosvoimia ja naumlin saada kuvaa siitauml mitkauml tekijaumlt saat-tavat vaikuttaa teollisuuden asemaan Erittelemaumlllauml systemaattisesti pitkaumln aikavauml-lin kehitystauml malli syventaumlauml ymmaumlrrystauml systeemisen muutoksen dynamiikastaSen laumlhtoumlkohtana on naumlkemys teknologisten ja sosiaalisten jaumlrjestelmien vahvastayhteenkietoutuneisuudesta

MLPn avulla voidaan tarkastella hyvin pitkaumln aikavaumllin laajoja kompleksisiamuutoksia jotka ovat tapahtuneet yhteiskunnan eri aloilla Kaivosteollisuudenkehittymisen tulkinnassa monitasoista muutoksen mallia ei ole aiemmin sovellettu

11

Suomessa monitasoista mallia hyoumldyntaumlviauml tutkimuksia on tehty esimerkiksi lii-kennejaumlrjestelmaumln (Temmes et al 2014) energiajaumlrjestelmaumln (Lovio amp Kivimaa2011 Wessberg et al 2015b) ja sosiaali- ja terveysjaumlrjestelmaumln osalta (Kohl et al2015a ja 2015b Kivisaari et al 2013)

Monitasoisen muutoksen mallissa erotetaan kolme muutoksen tasoa toimin-taympaumlristouml (landscape) vallitseva toimintajaumlrjestelmauml (regime) ja paikallisetrajatut sovellusalueet eli nichet (kuva 2) Mallin mukaan sosiotekniset jaumlrjestelmaumltmuuttuvat kaikkien naumliden kolmen eri tason keskinaumlisen vuorovaikutuksen kauttavanha toimintajaumlrjestelmauml korvautuu uudella

Jaumlrjestelmauml muodostuu viiden ulottuvuuden pohjalle Geelsin (2002) mukaannaumlmauml ovat (ks myoumls kuva 2)

1 Teknologian ulottuvuutta maumlaumlrittelee se minkaumllaista teknologiaa on kaumly-toumlssaumlmme miten kaumlytaumlmme sitauml ja mitkauml ovat mahdollisia ja olennaisiakehityskysymyksiauml kyseisten teknologioiden puitteissa Hallitseva teknolo-ginen paradigma maumlaumlrittelee sen miten maumlaumlrittelemme teknologiset on-gelmat ja etsimme vastauksia niihin Esimerkiksi kaivosteollisuudessa onkehitytty pitkaumllle kaivoksen automaatiotekniikan kehittaumlmisessauml mutta ve-sien hallinnan teknologiassa on paljon kehittaumlmiseen varaa Teknologiankaumlyttaumlmiseen liittyy olennaisesti turvallisuus sekauml ihmisen ettauml ympaumlristoumlnnaumlkoumlkulmista

2 Tiede kattaa tieteelliset instituutiot ja tiedon ja sen miten ja millaista tietoatuotamme ja kaumlytaumlmme jaumlrjestelmaumln yllaumlpitaumlmiseksi ja kehittaumlmiseksi Tie-teen kehittymisessauml on olennaista rahoitus jota tarjoavat mm erilaiset tut-kimusohjelmat Suomessa kaivosalan tieteellinen osaaminen ja sen kehit-taumlminen ovat keskittyneet Oulun ja Itauml-Suomen yliopistoihin GTKhon jaVTT Oyhyn (Kivinen amp Aumo 2015) Keskeistauml kehityksen naumlkoumlkulmastaon eri tieteenalojen vaumllinen yhteistyouml kaivosteollisuuden kontekstissa Esi-merkiksi Tekesin Green Mining -ohjelma on osa jaumlrjestelmaumln tiedeulottu-vuutta

3 Politiikka sisaumlltaumlauml yhteiskunnallisen tavoitteenasettelun saumlaumltelyn ja toimin-tamallit joilla naumlitauml toteutetaan Se vaikuttaa jaumlrjestelmaumln toimintaan kes-keisesti lainsaumlaumldaumlnnoumln ja rahoituksen kautta Politiikan kautta maumlaumlritetaumlaumlnkaivosteollisuuden asema teollisuus- ja innovaatiopolitiikassa sekauml alue-ympaumlristouml- ja luonnonvarapolitiikoissa Hyvinvointi- ja sosiaalipolitiikka ovatmyoumls vaumllillisesti linkittyneitauml kaivosteollisuuteen Esimerkiksi YVA-laki javesien suojeluohjelma ovat esimerkki poliittisista jaumlrjestelmaumln elementeistauml

4 Kulttuuri kattaa jaumlrjestelmaumlssauml vallitsevat arvot ja kulttuuriset symbolit se-kauml naumliden tuottamista ja levittaumlmistauml koskevat (julkilausumattomat) saumlaumln-noumlt Esimerkiksi teknologioille muodostuu erilaisia symbolisia arvoja senmukaan kuinka ne rakentavat kansallista kilpailukykyauml tai miten ympaumlris-toumlystaumlvaumlllisiauml ne ovat Viime vuosina keskeiseksi kaivosteollisuuden me-nestymisen naumlkoumlkulmasta ovat enenevaumlssauml maumlaumlrin tulleet vastuullisuuseettisyys ympaumlristoumlasiat sekauml eri sidosryhmien intressien huomioiminenYritysten johtamisjaumlrjestelmaumlt ovat esimerkki kulttuurista kaivosjaumlrjes-telmissauml

12

5 Kaumlyttaumljaumlt ja markkinat sisaumlltaumlvaumlt toimintamallit ja saumlaumltelyn joiden pohjaltamarkkinat ja siellauml toimivien roolit tuottajina ja kaumlyttaumljinauml muodostuvat Sesisaumlltaumlauml myoumls tuottajien ja kaumlyttaumljien toiminnan markkinoilla ja markkinoi-den vaikutukset koko jaumlrjestelmaumln toimintaan Keskeisessauml tuottajaroolissaon teollisuus (tai yritykset) Kaivostoiminnalla on suuri vaikutus paikalliseenaluetalouteen mutta myoumls kansalliseen talouteen vientituotteiden tuottaja-na ja tyoumlllistaumljaumlnauml Osakemarkkinat ja maailman markkinat heijastelevatmyoumls kaivosten kautta kansalliseen talouteen Vastuullisen toiminnan vaa-timusten myoumltauml kaumlyttaumljien rooli saattaa tulevaisuudessa kasvaa kun vas-tuullinen kuluttaja alkaa vaatia vastuullisuutta myoumls kaivosteollisuuden tuot-teilta ns veritimantit ovat jo kuluttajien tietoisuudessa mutta esimerkiksitavallisten metallituotteiden vastuullisuuden peraumlaumln ei vielauml paljon kysellaumlAluetalous on esimerkki kaumlyttaumljiin kohdistuvasta osa-alueesta

Kuva 2 Kaivosalan muutosprosessi monitasoisen muutoksen mallissa (so-vellettu Geels 2002)

Mallin ylin taso viittaa yhteiskunnalliseen toimintaympaumlristoumloumln (landscape) Siihenkuuluvat esimerkiksi sellaiset hitaasti muuttuvat asiat kuten taloudellinen kehitys jasyvaumlt kulttuuriset arvot jotka luovat puitteet ja edellytykset tarkastellulle toiminta-jaumlrjestelmaumllle Kulttuurisia pitkaumln aikavaumllin muutoksia jotka luovat taumlltauml tasoltauudistuspaineita kaivosteollisuudelle ovat esimerkiksi ympaumlristoumltietoisuuden nou-

13

su kansalaisten osallistumisen aktivoituminen luonnonvarojen hallinnassa taitietoyhteiskuntakehitykseen liittyvauml laumlpinaumlkyvyyden vaatimus

Keskimmaumlisen tason muodostaa vallitseva toimintajaumlrjestelmauml (socio-technicalregime) Se viittaa niihin saumlaumlntoumlihin ohjeistoihin ja hiljaisesti sovittuihin toimintata-poihin kuten sopimukset direktiivit ja moraalikoodit joita erilaiset toimijat esimer-kiksi kaivosteollisuuden ammattilaiset teollisuusyritykset asiakasyritykset ja tut-kimuslaitokset eri tason poliittiset paumlaumlttaumljaumlt ja viranomaiset erilaiset intressi- jaeturyhmaumlt ja media hyoumldyntaumlvaumlt Toimintajaumlrjetelmauml (regime) maumlaumlrittelee myoumlstoimijoiden vaumllistauml vuorovaikutusta Taumlmauml taso koostuu muun muassa tuotantora-kenteista alaa koskevasta saumlaumlntelystauml tuotteiden markkinoista asiakkaiden tar-peista ja kysynnaumlstauml ammattilaisten toimintatavoista toimintaa koskevasta tiedos-ta sovellettavista teknologioista sekauml alaan ja sen tuotteisiin liitetyistauml kulttuurisis-ta merkityksistauml

Vallitseva toimintamalli ei muutu helposti Sen pysyvyyttauml yllaumlpitaumlvaumlt toimijatnaumliden vaumlliset suhteet ja toimialan saumlaumltely Myoumls toimijoiden vaumlliset juridiset jamuut sopimukset lujittavat keskinaumlisten suhteiden saumlilymistauml Pysyvyyttauml edistaumlaumlmyoumls se ettauml yhteiskunta pyrkii luomaan jaumlrjestelmaumllle suotuisaa saumlaumlntelyauml Myoumlskaivosalalla yritykset ja niiden asiakkaat sopeuttavat omat toimintatapansa vakiin-tuneen jaumlrjestelmaumln mukaiseksi mikauml lisaumlauml pysyvyyttauml

Uudet teknologiat uudet toimintatavat erilaiset kokeilut ja marginaaliset ratkai-sut (nichet) luovat muutoksen mahdollisuuksia toimintajaumlrjestelmaumlaumln Jotta muutostoimintajaumlrjestelmaumlssauml tapahtuisi on jaumlrjestelmaumlssauml oltava niin sanottuna mahdol-lisuuksien ikkunoita joihin nichet voivat asettua Taumlllaisia muutoksen ikkunoita voisyntyauml esimerkiksi erilaisissa yhteiskunnan murroksissa kuten demograafisissamuutoksissa luonnon muutoksissa tms Mahdollisuuksien ikkunat voivat syntyaumlerityisesti toimintaympaumlristoumln muutostilanteissa

Mikaumlli tarkastelu laajennetaan kattamaan julkinen palvelutuotanto ja taumlhaumln liitty-vaumlt jaumlrjestelmaumlt teollisuuden sijalla voi olla esimerkiksi kunta palveluiden tuottaja-na ja tilaajana (Nieminen amp Kivisaari 2012)

14

3 Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys yhteiskunnan jayritysten naumlkoumlkulmista

Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys on sidoksissa toiminnan kestaumlvyyteen Kestaumlvaumlntoiminta on kestaumlvaumlauml taloudellisista naumlkoumlkulmista sekauml ympaumlristouml- ettauml yhteiskun-nallisista asioista katsottuna Kaivosteollisuus on erityisen herkkauml kaikkien kestauml-vaumln kehityksen ulottuvuuksien naumlkoumlkulmasta katsottuna Talous on riippuvainenglobaaleista suhdanteista ja aluetalouden reunaehdoista ja yhteiskunnallisestisidosryhmaumlyhteistyouml ja paikallisten ihmisten hyvinvoinnin tuomat haasteet sekaumlkaivosten ympaumlristoumlvaikutukset vaativat huomiota ja toimenpiteitauml Vasta viimeis-ten vuosikymmenten aikana kaivosteollisuus on alkanut omaksua toimintatapojajoilla naumlmauml haasteet voidaan hallita Epaumlonnistuneiden tilanteiden hoidon tai puut-teellisen viestinnaumln ja sidosryhmaumlyhteistyoumln vuoksi kaivosteollisuus aiheuttaausein vastustusta ja paheksuntaa etenkin siirtyessaumlaumln uusille alueille

Kaivosteollisuuden tulee olla vastuullista jotta se pystyy vastaamaan toiminnas-ta mahdollisesti aiheutuviin kestaumlvaumln kehityksen uhkiin ennaltaehkaumlisevaumlsti jakorjaavasti Kuvan 3 mukaisesti yrityksen vastuu yhteiskunnan kestaumlvaumlstauml kehi-tyksestauml laumlhtee liikkeelle viranomaisvelvoitteiden taumlyttaumlmisestauml ja laajenee vapaa-ehtoiseen ympaumlristoumln ja yhteiskunnan huomioon ottavaan toimintaan kuten eri-laisten vapaaehtoisten johtamisjaumlrjestelmien hyoumldyntaumlmiseen ja standardien nou-dattamiseen Taumlmaumln luvun alakappaleissa syvennetaumlaumln ymmaumlrrystauml keskeisistaumlkaumlsitteistauml eli yritysvastuusta sosiaalisesta hyvaumlksyttaumlvyydestauml ja sosiaalistenvaikutusten arvioinnista (SVA)

15

Kuva 3 Yritysvastuu maumlaumlriteltynauml yrityksestauml kaumlsin

31 Yritysvastuu

Yritysvastuussa on kysymys toimivien viranomaissuhteiden tyytyvaumlisten asiakkai-den ammattitaitoisen henkiloumlstoumln ja ympaumlristoumln luottamuksen ja hyvaumlksynnaumlnsaavuttamiseen taumlhtaumlaumlvistauml toimista Yritysvastuullisuudella viitataan yleensaumlyritysten vapaaehtoisiin toimiin viranomaisvelvoitteiden toteuttamisen lisaumlksi Ka-peimmillaan yritysvastuu on sitauml ettauml yritys tuottaa voittoa omistajilleen toimimallaviranomaismaumlaumlraumlysten sallimissa rajoissa Yleisimmin yritysvastuu kuitenkin kiinni-tetaumlaumln kestaumlvaumln kehityksen kaumlsitteeseen jolloin yritysvastuuta asettuvat maumlaumlrittauml-maumlaumln ympaumlristoumlvastuu sosiaalinen vastuu ja taloudellinen vastuu (Joutsenvirta etal 2011)

Suomen teollistumisen alkuvaiheesta 1820-luvulta aina 1950-luvulle asti monetyritykset huolehtivat tyoumlntekijoumlistaumlaumln paikkakunnilla mahdollistaen tyoumln tekemisenyrityksessauml Taumlmauml tarkoitti sitauml ettauml tehtaan omistaja jaumlrjesti tyoumlntekijoumlille asunnotterveydenhuollon paumlivaumlkodit harrastustoiminnan ja jopa kirkon (katso esim Koi-vuniemi 2000 Haumlggman 2006 Kuisma 2008 Koskinen 1989 Haapala 1986) Kun1960ndash70-luvuilla rakennettiin suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa teollisuusyritys-ten sosiaalitoiminnan tehtaumlvaumlkentaumlssauml olleet toiminnot jakautuivat uusille yhteis-kunnallisille toimijoille Taumlhaumln vastuunjakoon vaikutti sekauml sosiaalipoliittisen lain-saumlaumldaumlnnoumln muuttuminen ja julkishallinnon vastuutehtaumlvien laajentuminen ettaumlkulutustavaramarkkinoiden kasvu ja liikeyritysten organisatoriset muutokset (Ket-tunen 2002)

Uudelleen keskustelu yrityksen yhteiskunnallisesta vastuusta levisi Suomeen1970-luvulla jolloin yritysten vastuuksi kaumlsitettiin tuottava toiminta ja sitauml kautta

Kestaumlvauml kehitysTalous ndash Yhteiskunta ndash Ympaumlristouml

YritysvastuuVapaaehtoinen-johtamisjaumlrjestelmaumlt ja standardit-sidosryhmaumlyhteistyouml-raportointi

Viranomaisvelvoitteet- YVA (sis SVA)- Luvat ja lupaehdot- Raportointi

Sosiaalinenhyaumlksyttaumlvyys

16

tyoumlpaikkojen luominen sekauml verojen maksu yhteiskunnalle (Hanikka et al 2007)Vielauml taumlssauml vaiheessa ympaumlristoumlkysymyksiauml ei nostettu voimakkaasti esiin Vasta1980-luvulla yleisen mielipiteen ja markkinoiden painostuksesta ympaumlristoumlasioihinalettiin kiinnittaumlauml enemmaumln huomiota ja 1990-luvulta alkaen yrityksiltauml on vaadittuympaumlristoumlvastuullisuutta lainsaumlaumldaumlnnoumln velvoittamana ja erilaisten laatu- ja ympauml-ristoumljaumlrjestelmien kannustamana (Hanikka et al 2007) Globalisaation eteneminennosti yritysvastuun jaumllleen 2000-luvulla keskusteluun eettisen tuotannon naumlkoumlkul-masta mm lapsityoumlvoima ja tyoumlntekijoumliden huonot olot kehitysmaissa heraumlttivaumltpohtimaan ja toimimaan vastuukysymysten kanssa (Joutsenvirta et al 2011)

Sidosryhmaumlsuhteet luovat yrityksen vastuullisuuden reunaehdot Heikkurinen jaBonnedahl (2013) ovat analysoineet markkinaorientoitunutta ja sidosryhmaumlorien-toitunutta yritysstrategiaa Markkinaorientoituneessa strategiassa markkinat jaasiakkaat joko ohjaavat yrityksen toimintaa ja yritys mukautuu toimissaan markki-noiden ja asiakkaiden tarpeisiin tai yritys pyrkii toimillaan ohjaamaan markkinoitaja asiakkaiden tarpeita

Sidosryhmaumlorientoituneessa strategiassa puolestaan yritys joko mukautuu si-dosryhmien toiveisiin tai yrittaumlauml muokata sidosryhmien toiveita Heikkurinen jaBonnedahl (2013) yhdistaumlvaumlt naumlmauml erilaiset strategiaorientaatiot analyysissaumlaumlnkestaumlvaumln kehityksen orientaatioksi jossa yrityksen toiminta voi olla joko kestaumlvaumlnkehityksen ohjaamaa tai kestaumlvaumlauml kehitystauml ohjaavaa Taumlmauml yhdistaumlvauml strate-giaorientaatio siirtaumlauml vastuun yrityksen toiminnasta ensisijaisesti yritykselle itsel-leen pois ulkoisilta toimijoilta kuten asiakkaat tai sidosryhmaumlt Taumlmauml strategiatoiminee hyvin kaivosteollisuudessa jossa lopputuotteen asiakas on kaukanaraaka-aineen tuotannosta eikauml naumlin luo tehokkaasti painetta yritykseen

Yritysvastuun toteuttamiseen on olemassa erilaisia tyoumlkaluja julistuksista sertifi-oituihin johtamisjaumlrjestelmiin Periaatejulistuksia ja ohjelmia kutsutaan softlaw -instrumenteiksi joita pidetaumlaumln osoituksena julkisen oikeussaumlaumltelyn ja erilais-ten yksityisluonteisten saumlaumlntelyjen kasvavasta vuorovaikutuksesta (Tala 2005)Niillauml tarkoitetaan moninaisia oikeusohjeita muistuttavia normistojen joukkojajotka eivaumlt kuitenkaan ole osa lainsaumlaumldaumlntoumlauml (Tala 2005) Perinteisesti taumlllaisiaovat olleet esimerkiksi YKn ja sen yleiskokouksen asiakirjat joita pidetaumlaumln ei-sitovina mutta vaumlhintaumlaumlnkin poliittisesti merkityksellisinauml (Korkea-aho 2005)

Yrityksen johtamisjaumlrjestelmaumlauml voidaan tarkastella erityisesti yhteiskuntavastuu-jaumlrjestelmaumlnauml jonka avulla yritys pyrkii huolehtimaan yrityksen ympaumlristoumltekijoumlidensekauml sosiaalisten ja taloudellisten tekijoumliden tasapainoisesta kehittaumlmisestauml jatoteuttamisesta yhteistyoumlssauml sidosryhmien kanssa Yrityksen yhteiskuntavastuu(CSR Corporate Social Responsibility) on osa yrityksen liiketoimintamallia Osit-tain yhteiskuntavastuullisuuden toteuttamista voidaan osoittaa standardoiduillajohtamisjaumlrjestelmillauml esimerkiksi ympaumlristoumljaumlrjestelmaumlllauml ISO 14 001 ja yhteiskun-tavastuujaumlrjestelmaumlllauml ISO 26 000 tai kansallisilla rdquostandardeillardquo kuten esimerkik-si Kanadan Towards Sustainable Mining (TSM) Yhteiskuntavastuullisuuden toteu-tumista voi raportoida noudattamalla sen mittaamiseen tarkoitettua Global Repor-ting Initiative (GRI) -ohjeistoa EUn uuden direktiivin (saatettava voimaan syys-kuussa 2016) myoumltauml vaumlhintaumlaumln 500 tyoumlntekijaumln yritysten (liikevaihto 40 milj tase

17

vaumlh 20 milj euro) tulee raportoida vastuullisuudestaan julkisesti (Tyouml- ja elinkeinomi-nisteriouml 2015)

Kanadalainen TSM-jaumlrjestelmauml on valittu pohjaksi Suomen kestaumlvaumln kaivostoi-minnan verkoston suosittelemalle kaivosvastuujaumlrjestelmaumllle Kaivosvastuujaumlrjes-telmauml sisaumlltaumlauml luonnon monimuotoisuutta koskevan toimintakehyksen ja kahdek-san arviointityoumlkalua 1) sidosryhmaumlvuorovaikutus 2) luonnon monimuotoisuudensaumlilyttaumlminen 3) rikastushiekan kaumlsittely 4) vesienhallinta 5) energiatehokkuus jailmastopaumlaumlstoumlt 6) tyoumlterveys- ja turvallisuus 7) kriisinhallintavalmius ja 8) kaivok-sen sulkeminen

GRI-ohjeistus on kansainvaumllisen GRI-organisaation markkinoima ja yllaumlpitaumlmaumlohjeistus liiketoiminnan valtioiden ja muiden organisaatioiden kestaumlvaumln toiminnanymmaumlrtaumlmiseen ja viestintaumlaumln GRI keskittyy ohjeistuksissaan erityisesti kriittisiinkestaumlvyyttauml uhkaaviin asioihin kuten ilmastonmuutos ihmisoikeudet ja lahjontaOhjeistus rakentuu neljaumln paumlaumlpilarin alle valmistelu suuntaus analyysi ja viestin-tauml Valmisteluvaiheessa keskitytaumlaumln siihen ettauml kestaumlvyydestauml ja siihen liittyvaumlstaumlviestinnaumlstauml tulee suoraviivaista ja ymmaumlrrettaumlvaumlauml Suuntausvaiheessa huolehdi-taan siitauml ettauml kaikki merkityksellinen tulee huomioiduksi Analyysivaiheessa GRI-organisaatio tarjoaa asiakkaan kaumlyttoumloumln dataa jonka avulla viestintaumlauml voidaanselventaumlauml Viestintaumlvaiheessa tarjotaan laajaa verkostoa avuksi asioiden viestimi-seen ja viestien erottumiseen laajasta massasta

32 Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys

Sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlsite (engl Social Licence to Operate SLO2)syntyi 1990-luvulla tutkittaessa yritysten eettistauml toimintatapaa Yrityksen katso-taan saavuttaneen ns sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kun sen toiminnalla on jat-kuva hyvaumlksyttaumlvyys paikallisyhteisoumlissauml (Prno amp Slocombe 2012) Kaivosteolli-suudessa sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys on uusi paradigma jossa kestaumlvauml kehitys onkiteytynyt sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlsitteeseen Nelsen (2006) maumlaumlritteleesosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden sellaisten kaumlsitteiden arvojen tyoumlkalujen ja toimin-tatapojen joukoksi joiden kautta kaivosteollisuus ja sen sidosryhmaumlt voivat tarkas-tella ympaumlroumlivaumlauml todellisuutta Sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden tavoitteena on luodaneuvottelufoorumi jossa osapuolet tulevat kuulluiksi ymmaumlrretyiksi ja arvostetuik-si Sitauml voidaan kutsua teollisuuden ja sidosryhmien tavaksi ansaita uskottavuu-tensa ja asemansa

Warhurst (2001 2004) naumlkee hyvaumlksyttaumlvyyden ansaitsemisen liittyvaumln hyviensuhteiden luomiseen kaivosteollisuuden ja paikallisen yhteisoumln vaumllille Gunning-ham et al (2004) puolestaan maumlaumlrittelevaumlt sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden tarkoitta-van niitauml vaatimuksia ja odotuksia joita yhteiskunta kohdistaa liiketoimintaan jajotka nousevat yrityksen laumlhiyhteisoumlstauml Yritysten tasolla sosiaalista hyvaumlksyttauml-

2 Social Licence to Operate on yleisesti suomennettu kaumlsitteeksi sosiaalinen toimilupa Toi-milupa kaumlsitteenauml viittaa kuitenkin viranomaislupaan jollainen SLO ei ole Siksi on suosi-teltavampaa kaumlyttaumlauml kaumlsitettauml sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys jota taumlssauml julkaisussa kaumlyte-taumlaumln suomennoksena SLO-kaumlsitteelle

18

vyyttauml kaumlytetaumlaumln osana yrityksen sosiaalista vastuuohjelmaa (Corporate SocialResponsibility CSR)

Owen ja Kemp (2013) naumlkevaumlt ettauml vaikka sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden me-nettely nostaa esiin sosiaalisia naumlkoumlkohtia se ei kerro miten edetauml silloin kunpitaumlisi palauttaa yhteisoumljen sidosryhmien ja etujaumlrjestoumljen luottamus virheen jotapahduttua He vaumlittaumlvaumlt ettauml sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys -kaumlsitteen avulla eisitouduta pitkaumlaikaiseen toiminnan kehittaumlmiseen vaan sitauml kaumlytetaumlaumln tietoisestivaumlhentaumlmaumlaumln rdquooppositionrdquo vastarintaa Myoumls Bice (2014) havaitsi tutkimukses-saan ettauml sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden arviointia varten tulisi olla selkeitauml kritee-reitauml sillauml yrityksillauml on vaikeuksia paumlaumlttaumlauml miten ne mittaavat sen saavuttamista

Paikalliset yhteisoumlt odottavat alueella toimivilta yrityksiltauml ettauml ne tuovat muka-naan taloudellista hyvinvointia toimivat lainmukaisesti ja eettisesti ja harrastavatvapaaehtoista hyvaumlntekevaumlisyyttauml (Carroll 1979) Azapagic (2004) kehitti kaivos-teollisuudelle kestaumlvaumln kehityksen mallin johon liittyvaumlt indikaattorit haumln jakoikestaumlvaumln kehityksen pilareiden mukaan kolmeen ryhmaumlaumln taloudelliset tekijaumltympaumlristoumltekijaumlt ja sosiaaliset tekijaumlt Taumlssauml mallissa taloudelliset indikaattoritsisaumlltaumlvaumlt muun muassa yrityksen alueelle tuoman hyvinvoinnin mittaamisenYmpaumlristoumlindikaattorit sisaumlltaumlvaumlt ympaumlristoumlpaumlaumlstoumlt veden energian ja maankaumlytoumlnsekauml biodiversiteetin muutokset ja sosiaaliset indikaattorit tyoumlvoiman kohtelunihmisoikeudet ja paikallisen yhteisoumln sitomisen mukaan toimintaan (Azapagic2004) Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys perustuu yhteisoumln naumlkoumlkulmasta naumlihin samoi-hin tekijoumlihin

Thomson ja Joyce (2008) ovat maumlaumlrittaumlneet sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden teki-jaumlt seuraavasti (kuva 4)

1 lainmukaisuus tai oikeudenmukaisuus (toiminta on virallisten tai epaumlviral-listen vakiintuneiden lakiperusteisten sosiaalisten ja kulttuuristen normi-en mukaista)

2 uskottavuus (yrityksen voima ja kapasiteetti tehdauml itsensauml uskottavaksiyhteisoumln silmissauml) ja

3 luottamus (yhteisoumln halu asettua alttiiksi riskille ja jopa menetykselle toi-sen osapuolen toimien johdosta)

19

Kuva 4 Sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden saavuttaminen (mukaeltu Thomson ampJoyce 2006)

Myoumls Moffat ja Zhang (2014) ovat kehittaumlneet naumlkemyksensauml pohjalta mallin sosi-aalisen hyvaumlksyttaumlvyyden mittaamiseksi Siinauml malliin syoumltettaumlvaumlt arvot eri para-metrien osalta saadaan kyselytutkimuksella ihmiset ja heidaumln kokemuksensamaumlaumlrittaumlvaumlt naumlin yhteiskunnallisen hyvaumlksyttaumlvyyden Moffatin ja Zhangin mallirakentuu seuraavien elementtien varaan

1 vaikutukset yhteiskunnalliseen infrastruktuuriin (impacts on social infrast-ructure)

2 sidosryhmaumlkontaktien lukumaumlaumlrauml (contact quantity)3 sidosryhmaumlkontaktien laatu (contact quality)4 prosessien oikeudenmukaisuus (procedual fairness)

Kaksi edellauml mainittua sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden mallia poikkeavat toisistaansiinauml ettauml Thomsonin ja Joycen (2008) mallissa laumlhtoumlkohtana on yrityksen normi-en mukainen toiminta ja kyky taumlyttaumlauml lain vaatimukset (tekninen prosessi) kutenlupaehdot ja vasta sen paumlaumllle rakennetaan sosiaalista luottamusta Taumlmauml onlinjassa yritysvastuullisuudesta vallitsevan kaumlsityksen kanssa Moffatin ja Zhangin(2014) mukaan sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys saavutetaan ainoastaan sosiaalisenprosessin tuotoksena Molemmissa malleissa sidosryhmaumlyhteistyoumlllauml on suurimerkitys kasvatettaessa toiminnan hyvaumlksyttaumlvyyttauml yhteisoumln silmissauml Sidosryh-maumlyhteistyouml ei kuitenkaan ole automaattisesti sosiaalista hyvaumlksyttaumlvyyttauml lisaumlaumlvaumlasia Esimerkiksi Deleschal-Ridnell (2011) havaitsi ettauml sidosryhmaumlyhteistyoumlnlisaumlaumlminen uraanikaivoksen suunnittelun yhteydessauml Australiassa aiheutti taumlydelli-sen umpisolmun ja pikemminkin vaumlhensi kuin lisaumlsi sosiaalista hyvaumlksyttaumlvyyttaumlToisaalta Lindell (2015) vahvisti aumlskettaumlin vaumlitoumlskirjassaan ettauml sidosryhmienvaumllinen keskustelu kasvattaa luottamusta ja saattaa jopa muuttaa mielipiteitauml yh-teiseen suuntaan

Lainmukaisuus Uskottavuus

Luottamus

Vastaanottaminen

HyvaumlksyntaumlVastustus

20

Lisaumlksi on huomioitava ettauml sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden yksiselitteinen mit-taaminen ja seuranta ovat erittaumlin hankalia jo pelkaumlstaumlaumln ihmisten erilaisten tieto-jen taitojen kokemusten sosiaalisten prosessien ja erilaisten paumlaumlllekkaumlistenkinroolien vuoksi Eksplisiittisen tiedon yhtauml taumlrkeaumlnauml parina ovat implisiittinen tietosekauml subjektiiviset kokemukset ja kaumlsitykset joita ei ole helppo mitata ja todentaamutta joilla on syvaumlkin merkitys erilaisten sosioteknisten prosessien edistaumlmisessaumltai estaumlmisessauml Taumlllaisia ovat esimerkiksi pelot ja ennakkoluulot joita ei vaumllttauml-maumlttauml haumllvennetauml eksplisiittisesti mitattavilla faktoilla vaan ennen kaikkea useim-miten sidosryhmaumlyhteistyoumlllauml ja eriasteisella viestinnaumlllauml

Jyvaumlskylaumln yliopistossa on tutkittu sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden ehtoja ja rajojaUudenmaan Pohjois-Karjalan Kainuun ja Lapin maakunnissa (Jartti et al 2014)Tutkijoiden mukaan sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys kaumlsitetaumlaumln yleensauml syntyvaumlksipaikallisessa vuorovaikutuksessa kaivosyhtioumln ja sidosryhmien kesken Todelli-suudessa saattaa kuitenkin olla ettauml sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys rakentuukin mo-nimutkaisemmissa prosesseissa kuin pelkaumlssauml suorassa sosiaalisessa vuorovai-kutuksessa (ibid) Myoumls media muokkaa yleistauml mielipidettauml paikallisuudestariippumatta mutta esimerkiksi ympaumlristoumloumln liittyvaumlt ongelmat eivaumlt nouse julkisuu-teen vain siksi ettauml ne ovat olemassa vaan siksi ettauml jotkut yhteiskunnallisettoimijat maumlaumlrittelevaumlt ne ongelmiksi (Vaumlliverronen 1994) Taumlllaisina toimijoinavoivat olla poliittiset toimijat ja vapaaehtoiset jaumlrjestoumlt joiden mielikuvat ja asenteetmuovautuvat historiallisten ja kulttuuristen asioiden paineessa

33 Sosiaaliset vaikutukset ja niiden arviointi

Sosiaaliset vaikutukset ovat kestaumlvaumln kehityksen kaumlsitekokonaisuuden vaikeimminarvioitavissa oleva osa Siksi taumlssauml keskitytaumlaumln kuvaamaan erityisesti taumltauml osaasosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden elementtinauml Juho Saari (2012) kuvaa suomalaisenyhteiskunnan kehitystauml hyvinvoinnin muutoksena Hyvinvointi on sidoksissa talou-teen ja ympaumlristoumln vakauteen ja taumlten myoumls sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys on pitkauml-jaumlnteisen aluekehityksen tyoumlllisyyden ja liiketoiminnan perusedellytyksiauml Taumlmauml onvahvasti kytkoumlksissauml kaivossektorin tulevaisuuteen sillauml yksiloumliden yhteisoumljen jaalueiden kehitys ja yhteiskunnalliset tavoitteet ovat kaikki kiertyneinauml vahvastitoisiinsa

Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kehys ei tarjoa taumlssauml raportissa tiettyauml meto-dia tai formaalista mallia tarkastelulle vaan kyse on SVAn tarjoaman laumlhestymis-tavan yleisestauml hyoumldyntaumlmisestauml Taumlssauml yhteydessauml SVAsta hyoumldynnetaumlaumln erityi-sesti seuraavia kiinnostuksen kohteita muutoksen tunnistaminen vaikutusteemo-jen ja osallisten identifiointi kokemusperaumlisen tiedon hyoumldyntaumlminen ja vaikutus-mekanismien analyysi Taumlllainen arviointi auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln ja ennakoimaanmahdollisia riski-ilmioumlitauml niiden vaikutuksia yhteisoumloumln hallintoon ja paikalliseenkehitykseen

Sosiaaliset vaikutukset voidaan maumlaumlritellauml seuraavasti rdquoSosiaalisella vaikutuk-sella tarkoitetaan ihmiseen yhteisoumloumln tai yhteiskuntaan kohdistuvaa vaikutustajoka aiheuttaa muutoksia ihmisten hyvinvoinnissa tai hyvinvoinnin jakautumisessa

21

Muutos voi olla kehitystauml parempaan tai huonompaan suuntaan sen mukaankenen naumlkoumlkulmasta ja kenen arvoilla asiaa tarkastelee Vaikutukset ihmiseenyhteisoumloumln ja yhteiskuntaan mainitaan maumlaumlritelmaumlssauml erikseen koska jonkin tietynvaikutuksen merkitys saattaa olla aivan erilainen yksiloumltasolla kuin esimerkiksi nsyleisen edun naumlkoumlkulmastardquo (Jusleacuten 1995)

Sosiaalisten vaikutusten arviointia on kehitetty erityisesti yhdyskuntasuunnitte-lun hankkeita ja strategisten ohjelmien laatimista varten Taumllloumlin sosiaalisten vaiku-tusten arvioinnin perusajatuksena on selvittaumlauml paumlaumltoumlksentekoa varten jonkin toi-minnan tai toimen vaikutuksia ihmisten ja yhteisoumljen hyvinvointiin ja elaumlmaumlaumln sekaumlmyoumls laajemmin yhteiskunnalliseen ympaumlristoumloumln Samalla on mahdollista arvioidamyoumls yhteiskunnallisen ympaumlristoumln vaikutuksia kyseessauml olevaan toimeen Vaiku-tusten arvioinnin kirjallisuudessa rdquotoimellardquo tarkoitetaan yleensauml hyvin konkreettisiarakennus- tai laitosprojekteja teknologista kehittaumlmistauml ja kokeilua mutta myoumlsyleisempaumlauml suunnitelmaa ohjelmaa laajempaa politiikan suuntavalintaa lakia taimuuta hanketta jolla voi olla merkittaumlviauml vaikutuksia yhteiskuntaan ja ihmisiin(Sairinen amp Kohl 2004)

Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia alettiin arvioida osana prosessia ja jaumlrjestelmaumll-lisesti lain ympaumlristoumlvaikutusten arvioinnista (YVA) tultua voimaan vuonna 1994Taumlssauml prosessissa luvanhakijat joutuvat selvittaumlmaumlaumln hankkeen ja sen vaihtoehto-jen vaikutuksia ihmisen terveyteen elinoloihin ja viihtyvyyteen luontoon rakennet-tuun ympaumlristoumloumln luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen sekauml niiden keskinaumlisiin vuo-rovaikutussuhteisiin Lisaumlksi YVA-laki velvoittaa selvittaumlmaumlaumln laajamittaisistasuunnitelmista ja ohjelmista aiheutuvia vaikutuksia Viranomaiset joutuvat maan-kaumlyttouml- ja rakennuslain (MRL) mukaan selvittaumlmaumlaumln kaavaa laadittaessa kaavanvaikutukset elinoloihin ja elinympaumlristoumloumln mukaan lukien vaikutukset kansalaistenturvallisuuteen terveyteen sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin Rakennettua ympaumlris-toumlauml koskevien hankkeiden sosiaalisten vaikutusten arviointia on tehty jo 1990-luvun lopulta alkaen kuten Reinikainen (2005) Melkas (2005) Roumlnnlund (2013) jaViinikainen (1998)

Tiivistetysti voidaan sanoa ettauml SVA tehdaumlaumln jotta voidaan1 selventaumlauml ja ennakoida ihmisten elaumlmaumln laadulle ja alueen kehitykselle

aiheutuvia muutoksia2 arvioida tai ennustaa yhteisoumln kykyauml sopeutua muuttuviin olosuhteisiin3 arvioida muutosten merkitystauml ja merkittaumlvyyttauml eri osapuolten kannalta4 ottaa huomioon ja sovitella jostakin toimesta aiheutuvia ristiriitoja ja5 kehittaumlauml haittojen vaumlhentaumlmistauml ajoissa ja tietoisesti (Sairinen ja Kohl

2004)

Sosiaalisilla vaikutuksilla tarkoitetaan ihmiseen yhteisoumloumln yhteiskuntaan tai erivaumlestoumlryhmiin kohdistuvia muutoksia jotka aiheuttavat vaikutuksia ihmisten hyvin-voinnissa hyvinvoinnin jakautumisessa tai koetussa elaumlmaumlnlaadussa Vaikutuksetvoivat olla niin myoumlnteisiauml kuin negatiivisiakin ja ne voivat naumlkyauml muun muassavarallisuuden muutoksina asenteiden tai arvojen muutoksina tai ristiriitoina(Jusleacuten 1995 Sairinen amp Kohl 2004)

22

Sairisen ja Kohlin (2004) mukaan sosiaaliset vaikutukset tarkoittavat muutoksiaihmisten

1 elaumlmaumlntavassa miten he elaumlvaumlt tyoumlskentelevaumlt leikkivaumlt ja ovat keske-naumlaumln vuorovaikutuksessa

2 kulttuurissa jaetut uskomukset tavat arvot kieli ja murre3 yhteisoumlissauml sen yhtenaumlisyydessauml vakaudessa luonteenpiirteissauml palve-

luissa ja olosuhteissa4 poliittisessa jaumlrjestelmaumlssauml ihmisten osallistumismahdollisuuksien laa-

juus omaa elaumlmaumlaumlnsauml koskeviin paumlaumltoumlksiin kaumlynnissauml olevan demokra-tisoinnin vaihe ja naumlihin liittyvaumlt resurssit

5 ympaumlristoumlssauml ruoan saatavuus ja laatu riskien taso sanitaation riittauml-vyys fyysinen turvallisuus luonnon resurssien kaumlyttouml ja kontrolli kaumlytetynilman ja veden laatu

6 terveydessauml ja hyvinvoinnissa7 henkiloumlkohtaisissa ja varallisuutta koskevissa oikeuksissa8 peloissa ja toiveissa kaumlsitykset turvallisuudesta ja yhteisoumln tulevaisuu-

desta

Kaivosteollisuudesta aiheutuvan muutoksen sosiaalisissa vaikutuksissa on kysesiitauml kuinka luonnossa luonnonvarojen kaumlytoumlssauml ja yhdyskuntien infrastruktuuris-sa tapahtuvat muutokset vaikuttavat ihmisten ja yhteisoumljen arkeen hyvinvointiinelaumlmaumlntapoihin toimintaedellytyksiin ja kulttuurisiin kaumlytaumlntoumlihin Sosiaalisia vaiku-tuksia tarkasteltaessa paumlaumlhuomio kiinnitetaumlaumln erilaisiin yhteisoumlihin vaumlestoumlryhmiinja alueisiin kohdistuviin vaikutuksiin Lisaumlksi tarkastellaan vaikutuksia myoumls muihinyhteisoumlihin kuin kiinteaumlaumln paikallisyhteisoumloumln kuten esimerkiksi elinkeinonharjoitta-jiin alkuperaumliskansoihin loma-asukkaisiin matkailijoihin retkeilijoumlihin tai tyoumlyhtei-soumlihin (Burdge amp Vanclay 2004)

Kaivostoiminnasta aiheutuvia sosiaalisia vaikutuksia on maassamme alettu tut-kia vasta viimeisten vuosien aikana 2010-luvulla (ks esim Kujala 2011 Tervo2013 Kokko et al 2013 Tiainen et al 2014 Jartti et al 2014 ja Kylaumltie 2015)Kaivostoiminnan sosiaalisten vaikutusten arviointi sai nostetta erityisesti TekesinGreen Mining -ohjelmasta jossa vuosien 2011ndash2016 aikana on rahoitettu kolmeakaivosten sosiaalisiin vaikutuksiin keskittyvaumlauml tutkimushanketta Dilacomi Solimija SAM Mm naumliden rahoituskanavien kautta Itauml-Suomen yliopiston Luonnonvaratympaumlristouml ja yhteiskunta -instituuttiin3 on vahvistunut yhteiskuntatieteelliseen kai-vostutkimukseen erikoistunut tutkimusryhmauml Ryhmaumln keskeisiauml teemoja ovatkaivostoiminnan sosiaaliset vaikutukset luonnonvarojen hallinnan kysymyksetsosiaalisten vaikutusten arviointi vaikutusten hallinnan tyoumlkalut sekauml yhteiskunta-vastuu

Kujala (2011) tutki pro gradu -tyoumlssaumlaumln sosiaalisten vaikutusten arviointia kol-messa itaumlsuomalaisessa kaivoshankkeessa ja paumlaumltyi siihen tulokseen ettauml sosiaa-listen vaikutusten arvioinnin osaaminen kaivoshankkeissa on ollut melko heikkoaViranomaiset konsultit tai kaivosyhtioumlt eivaumlt tunteneet sosiaalisten vaikutusten

3 Ueffikaivostutkimus

23

arviointia kokonaisuutena ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin menetelmaumlt rajoit-tuivat usein vain mielipiteiden kysymiseen kyselyllauml Kujalan mukaan sosiaalistenvaikutusten arviointi on jaumlaumlnyt usein laumlhinnauml mielipidetutkimukseksi sen sijaan ettaumlsiinauml tarkasteltaisiin hankkeen vaikutuksia paikallisten asukkaiden naumlkoumlkulmastaja tuotaisiin esille tasapuolisesti sekauml nollavaihtoehdon ettauml hankkeen toteuttami-sen positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia sekauml vaikutusten kohderyhmiauml (Kujala2011)

On huomattavaa ettauml vasta viime vuosina maassamme on kehitetty tyoumlvaumllineitaumlja ohjeistoja kaivosten sosiaalisten vaikutusten arviointiin kuten vuonna 2013julkaistu opaskirja kaivosten ympaumlristoumlsaumlaumlntelyyn ja sosiaalista kestaumlvyyttauml tuke-viin hankkeisiin (ks Kokko et al 2013) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)puolestaan tarjoaa ohjeistoa ja taustamateriaalia ihmisiin kohdistuvien vaikutustenarviointiin (IVA) jonka avulla voidaan kartoittaa muun muassa asukkaiden sairas-tuvuutta hankekohteiden laumlheisyydessauml (THL 2015)

24

4 Jaumlrjestelmaumln muuttumisen dynamiikkamuutoksen ohjaus ja hallinta

41 Muutoksen dynamiikka

Vakiintuneet toimijat kehittaumlvaumlt jatkuvasti vallitsevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml Poliitti-set toimijat voivat esimerkiksi tehdauml kestaumlvaumln kehityksen mukaisia lakialoitteita taikaumlynnistaumlauml alaan kohdistuvia kehittaumlmisohjelmia Kaivosteollisuuden yrityksetvoivat kehittaumlauml tuotteidensa ja tuotantoprosessinsa laatua kestaumlvaumln kehityksenmukaiseksi johtamisjaumlrjestelmaumlaumlnsauml uudistamalla Naumlin voidaan kehittaumlauml esimympaumlristoumlvaikutusten haumlirioumltilanteiden ja tyoumlturvallisuuden hallintaa toiminnaneettisyyttauml tai sidosryhmaumlyhteistyoumltauml

MLP-mallin mukaan radikaalien innovaatioiden aihiot syntyvaumlt tyypillisesti ka-peilla sovellusalueilla tai rajatuilla maantieteellisillauml alueilla toteutettavista kokei-luista (niche-taso) Uusien radikaalien innovaatioiden toimivuudesta ja vaikutta-vuudesta ei ole aluksi riittaumlvaumlauml naumlyttoumlauml Siksi kokeilu saattaa tarvita alkuvaiheessasuojattua tilaa ja tukitoimenpiteitauml Niitauml voidaan luoda rakentamalla sosiaalisiatukiverkostoja joihin voi kuulua kokeilusta kiinnostuneita tuottajia ja kaumlyttaumljiauml jayhteiskunnallisia toimijoita

MLP-mallin tasot muodostavat sisaumlkkaumlisen hierarkian Mallin keskeinen oletta-mus on se ettauml mikaumlaumln yksittaumlinen tekijauml ei voi muuttaa vallitsevaa toimintamalliaSe muuttuu eritasoisten prosessien vuorovaikutuksessa Muutos edellyttaumlauml ensin-naumlkin ettauml yhteiskunnallisen toimintaympaumlristoumln muutosprosessit kuten vaumlkiluvunkasvu kaupungistuminen ja elintason noususta johtuva metallien mineraalien jakiviaineksen kysynnaumln kasvu tai kansalaisaktiivisuuden lisaumlaumlntyminen luovatpaineita vallitsevan kaivosteollisuuden muutokselle Erilaiset kriisitilanteet lisaumlaumlvaumltpainetta ja nopeuttavat toimintatapojen tekniikoiden ja viranomaismaumlaumlraumlystenmuuttumista

Systeemisen muutoksen toteuttamiseen tarvitaan vallitsevan toimintajaumlrjestel-maumln ja niche-tason kehittaumlmisprosessien vaumllistauml vuorovaikutusta ja keskinaumlistaumlsopeuttamista Vallitsevan jaumlrjestelmaumln toimijoiden on luotava edellytyksiauml ja tilaauudenlaisen toimintajaumlrjestelmaumln kaumlyttoumloumlnotolle Lisaumlksi paikallisella tasolla onkokeilujen kautta luotava kaumlyttoumlkelpoinen konkreettinen uusi toimintamalli joka voilaajeta uudeksi toimintajaumlrjestelmaumlksi Uusi toimintajaumlrjestelmauml ja sen kaumlyttoumloumlnot-

25

toympaumlristouml tarvitsevat molemminpuolista sopeuttamista toisiinsa Mahdollisuuksi-en ikkuna avautuu silloin kun tuotettu ja toimivaksi havaittu uusi toimintajaumlrjestel-mauml voidaan integroida olemassa olevaan toimintajaumlrjestelmaumlaumln Mahdollisen muu-toksen tapahtumisen jaumllkeenkin toimintajaumlrjestelmaumln kehittaumlmisen on jatkuttava

Monitasoinen muutoksen malli tarjoaa kaumlsitteellisen viitekehyksen ja ajattelunapuvaumllineen Se auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln miksi sen enempaumlauml ulkoiset paineet kuinradikaalit uudet ideatkaan eivaumlt yksin aina riitauml aikaansaamaan vakiintuneen toi-mintamallin muuttumista ja miksi muutoksen aikaansaamiseen tarvitaan useidentoimijoiden paumlaumltoumlksiauml ja vuorovaikutteista toimintaa Monitasoisen muutoksenmallin mukaan systeemisen muutoksen edistaumlmiseen tarvitaan siis sekauml ylhaumlaumlltaumlalas (top-down) ettauml alhaalta yloumls (bottom-up) suuntautuvia toimenpiteitauml ja kehi-tysprosesseja

Toisaalta jaumlrjestelmaumlauml voivat muovata myoumls yllaumlttaumlvaumlt tapahtumat tai jopa on-nettomuudet kuten kaumlvi Suomessa Talvivaaran tapauksessa Patoaltaiden pettauml-misestauml aiheutunut kaivosvesien vuoto sekauml kuolemaan johtanut tyoumltapaturmaTalvivaaran kaivosalueella ravistivat suomalaista kaivosteollisuutta ja siihen liitty-vaumlauml sidosryhmaumlverkostoa niin ettauml esimerkiksi viranomaismaumlaumlraumlykset kiristyivaumltpainostuksesta Tapahtumien myoumltauml koko yhteiskunta heraumlsi vaatimaan kaivosyri-tysten vastuullista toimintaa Tutkimuskentaumlssauml tarjottiin rahoitusta vastuullisenkaivostoiminnan edistaumlmiseksi (esim Tekesin Green Mining -ohjelma) ja Sitrassaaloitettiin kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkoston kehittaumlminen Tulevaisuudessavoimme sitten tarkastella kuinka naumlmauml kokeilut ja muutosareenan toiminnot siirty-vaumlt kaivosalan regiimiin

Sidosryhmiauml pyydettiin SAM-hankkeen visiotyoumlpajassa (Kohl et al 2013) tyoumlpa-joissa mm kirjaamaan kaivosalalle merkityksellisiauml asioita ja tapahtumia 1960-luvulta taumlhaumln paumlivaumlaumln ja siitauml eteenpaumlin tulevaisuuteen vuoteen 2030 Tuloksenasyntyi kuvan 5 mukainen tuloste Kuvasta voidaan hahmottaa menneisyydestaumlrdquoKaivos tyoumlnantajanardquo -tarina nykyisyydestauml rdquoTalvivaaran kaivoksenrdquo tarina jatulevaisuudesta rdquoKaivos yhteiskunnassardquo -tarina Kuvan tulos voidaan tulkita niinettauml Talvivaara on ilmiouml joka mursi kaumlsityksen kaivosteollisuudesta vain tyoumlnanta-jana muutti kaumlsityksen niin ettauml kaivos on osa yhteiskuntaa Talvivaaran kaivok-sen olemassaolon ensimmaumlisten vuosien aikana kyseenalaistettiin olemassaoleva kaivosregiimi viranomaisten osaaminen ja vallitseva yrityskulttuuri joka eiriittaumlvaumlssauml maumlaumlrin ottanut huomioon sidosryhmiauml Naumlin niche-tason toimija (Talvi-vaara) muutti vallitsevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml (regime) Osaltaan muutosprosessinkaumlynnistymiseen vaikutti myoumls toimintaympaumlristouml (landscape) jossa painetta jaumlr-jestelmaumlaumln loivat muun muassa resurssiniukkuus ja laumlnsimaisen elaumlmaumlntavanluoma kasvava mineraalitarve kestaumlvaumln kehityksen ja yritysvastuullisuuden tren-dit

26

Kuva 5 Kaivosteollisuuden merkityksellisiauml ilmioumlitauml ja trendejauml menneisyy-destauml nykyisyydestauml ja tulevasta (Kohl et al 2013)

Kuva 5 kertoo osaltaan ettauml Talvivaaran kaivosta voidaan pitaumlauml uuden kaivospro-sessiteknologian kokeiluna joka johti konfliktiin (Tiainen et al 2014) ja koko suo-malaisen kaivosalan kriisiin sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta Vielaumlvuonna 2006 Vesa Kainulainen kirjoitti Talvivaarasta ettauml siellauml on Euroopansuurimmat sulfidiset nikkeliesiintymaumlt Uutta ympaumlristoumlystaumlvaumlllistauml tekniikkaa Yli25 vuoden toiminta-aika Suomalaisen kaivosteollisuusklusterin uusi alku (Kainu-lainen 2006) Naumlmauml lupaukset paumlaumltyivaumlt kuitenkin pettymykseen tyoumltapaturman jaympaumlristoumlonnettomuuksien seurauksena Voidaan sanoa ettauml Talvivaaran epaumlon-nistuminen avasi suomalaisen yhteiskunnan ymmaumlrryksen kyseenalaistamaankaivosalan kestaumlvyyden

42 Muutoksen ohjaus ja hallinta

Strategic Niche Management (SNM) ja juurruttaminen ovat laumlhestymistapoja jotkaedustavat muutosvoiman rakentamista alhaalta yloumlspaumlin Niiden avulla edistetaumlaumlnonnistuneiden kokeilujen ja nichejen rakentamista ja hyoumldyntaumlmistauml (Weber ampDorda 1999 Hoogma ym 2005 Kivisaari ym 1999 Kivisaari amp Lovio 2004) SAM-hankkeessa toteutetut kokeilut olivat luonteeltaan taumlllaisia Mainitut laumlhestymista-vat taumlhtaumlaumlvaumlt sellaisten kokeilujen toteuttamiseen jossa keskeiset sidosryhmaumltoppivat muokkaamaan uutta toimintamallia sellaiseksi ettauml se on kaikkien puoles-ta hyvaumlksyttaumlvauml Laumlhestymistavan ytimessauml ovat yhteisten odotusten luominen

1960 Nyt 2030

Politiikka

Talous

(Kansalais)yhteiskunta

Tekniikkateknologia

Ympaumlristouml

Arvot

Natura-verkosto 2000

Vaihtoehtoiset teknologiat harvinaistenmetallien talteenotolle

Lakien vaumllisetsuhteetluontoon

Raaka-aineiden niukkuus jahinnat Harvinaiset metallitUusiutuvat raaka-aineet

Radikalisoituminen

RakennemuutoksetSirpaloituminen

Uusi kaivoslaki2011

In situ-bioliuotus

Kestaumlvauml kehitys

Standardointikehittyy

Vesilaki 1962Kaivoslaki 1965

Euroopanjaumllleenrakennus

CSRkaivosalalle

Tietoisuus javaatimuksetkasvavat

Globaali kehitysAasian markkinat

Kaivosalan rdquovanhatsynnitrdquo

Logistiikka mm uudetmerivaumlylaumlt

Saumlteilyturvalaki 1991

Bric-maat IntiaAfrikka nousevat

ILO- ratifiointi(ei Suomi)

ydinenergialaki1987

EU

EU raaka-ainealoite2010

rikkidirektiiviYSL uudistus

YVA-laki 1994

Julkiset hankinnatLaki 1978 YSL

2000

Rio 1987 YVA ja sosToimilupauudistus

YVD ndashluontovahingot jakompensaatiot

Ennakoiva kompensointihaitoista ja vahingoista

ilmastolaki Jaumltteiden hyoumldyntaumlmisensaumlaumlntely

Malmioidenulkomaalaisomistus

GRIIFC GuidelinesICMM

Performance-product

Lama

Internet SOME

Lobbaus

LiekkisulattoKonepajateollisuudenkasvu

Metso ja OutotecBioliuotuksen kaumlyttouml Suomessa

Johtamisjaumlrjestelmienkehittyminen ISO

ydinmateriaalivalvonta

Jaumltteiden jatkojalostus

Urban mining kasvaa

Onko kaikille toimille tilaa

Suljetun kierron kaivos

Yhteiskuntarakenteen muutos globalisaatio

Vastuullisuus jaumlljitettaumlvyys

Tshernobyl

MMSD 1999

Vastavoimat esim StopTalvivaara

Automatisointi

Kaivosmonopoli valtiolla

Kaivostenyksityistaumlminen

Elinkeinokonfliktit

Valtauksentekeminen

helppoa

Toiminnanpolitisoituminen

Kaivostuotteidenmerkityksen kasvu -gt

hyvaumlksyttaumlvyys

Metsaumlteollisuusgt

Vesienhallinnanparantuminen

Saturoituminen

Kaivostenmerkityksen kasvu Kaivosinfran

hyoumldyntaumlminen

Riskien hallinta sosiaalisentoimiluvan lunastamiseksi

Saumlaumldoumlksettiukkeneva

t

KV-kaupan esteidenpurkaminen

Maankaumlyttoumlkiistat

Teollinen symbioosimm sivukivien

hyoumltykaumlyttouml

MMMampTEMampYM

Suljettukansantalous Oumlljykriisi

Bilateraalikauppa

Kaivoksista toumlitauml

Cleentech

Biotalous

Talvivaara

Talvivaara

Talvivaara

Talvivaara

SOME-ihmisoikeudet

On-line kansanaumlaumlnestykset

HoumlyrykoneYdinvoima

Fossiiliset energiat

PC

Internet Nokia Robotiikka

Uusiutuva energia

Naumlkymaumltoumln kaivos

Kierraumltys-teknologiat

Rajaton halpaenergia (magnetismivaumlraumlhtely kiertoliike

Konsumerismin nousuTalouden nousu etusijalle

Vihreaumlt arvot

Koijaumlrvi

Vesi

Y-heraumltys

KansalaisaktiivisuusMoniarvoisuus

Talouden ylivalta

Arvojen uudelleenarviointi

Laumlpinaumlkyvyys

Globaali informaatio ampOikeuden taju

Paikallisuuden arvostus

Kierraumltys osatuotesuunnittelua

Vesiensuojeluohjelma

TalaskangasRooman klubi

Kaivostyoumlnanta-

jana

Radikaalittapaukset

Kaivosyhteis-

kunnassa

27

(yhteinen visio) yhteinen oppiminen ja monipuolisten toimijaverkostojen rakenta-minen

SNM ja juurruttamisprosessi perustuvat keskeisten osapuolten vaumllisen vuoro-puhelun kaumlynnistaumlmiseen ja edistaumlmiseen uuden ratkaisun kaumlyttoumloumlnotossa Dialo-gin avulla uutta toimintatapaa muokataan siten ettauml se vastaa mahdollisimmanhyvin eri sidosryhmien tarpeisiin ja vaatimuksiin Lisaumlksi toimintaympaumlristoumlssaumledistetaumlaumln sellaisia muutoksia jotka helpottavat uuden innovaation laajamittaistakaumlyttoumloumlnottoa ja tavoiteltujen hyoumltyjen toteutumista Kysymyksessauml on siis kaksi-suuntainen sopeuttamisprosessi

Transition Management (TM siirtymaumln hallinta Rotmans et al 2001 Kemp etal 2007 Loorbach 2007) edustaa laumlhestymistapaa jonka avulla poliittiset paumlaumlttauml-jaumlt voivat toimillaan tukea kestaumlvaumln kehityksen mukaista muutosta yhteiskunnaneri sektoreilla (Elzen ym 2004) TM pyrkii kaumlynnissauml olevien kehityskulkujen mu-kauttamiseen halutun kehityksen suuntaiseksi ja eri toimijoiden vaumllisen yhteisym-maumlrryksen aikaansaamiseen Se painottaa teknisen ja sosiaalisen muutoksenvuorovaikutteista suhdetta ja hyoumldyntaumlauml olemassa olevia liikevoimia ja pyrkii suun-taamaan niitauml kohti yhteiskunnan valitsemia paumlaumlmaumlaumlriauml

TM-mallin punaisena lankana on naumlkemys siitauml ettauml kestaumlvauml kehitys edellyttaumlaumlsosiaalisen ja teknologisen muutoksen samanaikaisuutta ja niiden kytkemistaumlyhteen Malli kuvaa sitauml miten yhteiskunnallisia sosioteknisiauml jaumlrjestelmiauml voidaanmuuttaa kestaumlvaumln kehityksen mukaisiksi ja toisaalta sitauml miten sosiotekniset jaumlr-jestelmaumlt ylipaumlaumltaumlaumln muuttuvat historiallisen tutkimuksen valossa

Voss ja Kemp (2006) luonnehtivat TM-laumlhestymistapaa refleksiiviseksi hallinto-tavaksi (Reflexive Governance) joka painottaa hallinnollisen prosessin sosiaalistaulottuvuutta Hallintoprosessi naumlhdaumlaumln osana sitauml dynamiikkaa jota pyritaumlaumln hallit-semaan Refleksiivinen hallintotapa pyrkii hyoumldyntaumlmaumlaumln vuorovaikutteista oppi-mista laajassa toimijaverkostossa Se pyrkii pikemmin avoimeen systeemiseenoppimiseen kuin tarkkaan maumlaumlriteltyihin tavoitteisiin tai kontrolliin Ideana on ettaumlhallintoprosessit tulisi avata eri toimijoiden vuorovaikutukselle ja dialogille Taumllloumlinongelman kaumlsittelyyn saadaan mukaan monenlaista tietoa erilaisia arvoja ja vai-kutusresursseja ja ymmaumlrrys lisaumlaumlntyy siitauml miten ongelma tulisi maumlaumlritellauml mitentavoitteet tulee asettaa ja minkaumllaisia strategioita voidaan kaumlyttaumlauml Kun jo tiedon janaumlkemysten yhdistaumlmisessauml ylitetaumlaumln kaumlsitteellisiauml ja institutionaalisia rajoja voi-daan edistaumlauml palautteen saamista jo strategian kehittaumlmisvaiheessa

TM-laumlhestymistavan keskeisenauml ajatuksena on ennakoinnin naumlkoumlkulmasta pyr-kiauml ohjaamaan monimutkaisten jaumlrjestelmien kehitystauml pitkaumlllauml aikajaumlnteellauml Mallion ollut alusta pitaumlen hyvin kaumlytaumlnnoumlnhakuinen ja sitauml on pyritty soveltamaanmuun muassa Alankomaiden ympaumlristoumlpolitiikassa sekauml Belgiassa ja Englannissaenergiahallinnossa ja terveydenhoidon suunnittelussa (Rotmans amp Loorbach2009)

Keskeinen ajatus on ettauml pienet muutokset johtavat laajoihin jaumlrjestelmaumln muu-toksiin Suuri muutos on mahdollista vain taumlllauml tavoin koska jaumlrjestelmauml vastustaasuuria muutoksia Pieniauml muutoksia voidaan puolestaan tukea luomalla muutos-areenoita joiden avulla toimijat sitoutetaan toimintaan yhteisten visioiden luomisenja toiminnan kautta Muutoksen eteenpaumlin viemiseksi on myoumls tunnistettava kes-

28

keiset muutosagentit jotka kykenevaumlt ottamaan riittaumlvaumlauml etaumlisyyttauml hallitsevaanjaumlrjestelmaumlaumln ja haluavat muutosta Lisaumlksi on tuettava uusien innovatiivistentoimintavaihtoehtojen etsimistauml jotta jaumlrjestelmaumln sisaumlinen diversiteetti ja sopeu-tumiskyky lisaumlaumlntyisivaumlt Taumlmauml merkitsee uusien suojaavien lokeroiden luomistakokeilutoiminnalle esimerkiksi rahoituksen tai lainsaumlaumldaumlnnoumln avulla Lisaumlksi jaumlrjes-telmaumln kehitystauml on jatkuvasti ennakoitava jotta siinauml tapahtuviin muutoksiin onmahdollista varautua (Rotmans amp Loorbach 2009)

TM-periaatteet voidaan kiteyttaumlauml toimintaohjeiksi joista muodostuu toiminnan jaoppimisen jatkuva kehauml Naumlitauml ohjeita ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

1 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminen2 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen3 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen4 Kokeilujen toteuttaminen5 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi6 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin

Rotmansin ja Loorbachin (2009) siirtymisprosessin sykli (kuva 6) kuvaa taumltauml dy-namiikkaa Ongelman maumlaumlrittelyn toimijoiden ja toimintaohjelman suunnittelunjaumllkeen voidaan siirtymaumlauml edistaumlauml erilaisilla kokeiluilla joita voidaan tukea esimer-kiksi poliittisin paumlaumltoumlksin tuilla Osallistujien tulee pystyauml hahmottamaan komplek-sinen jaumlrjestelmauml sekauml sen haasteet ja mahdollisuudet Muutosareenaa ei tulenaumlhdauml stabiilina rakenteena vaan se on pikemminkin luonteeltaan ajassa jatku-vasti muotoutuva virtuaalinen ja muuttuvien toimijoiden eteenpaumlin kantama polku

Kuva 6 Muutoksen sykli (Rotmans amp Loorbach 2009)

29

TM-laumlhestymistavan kaumlsitteelliset tyoumlkalut on tarkoitettu laajojen kehityskulkujensuuntaamiseen Kokeilujen rakentaminen on vain yksi osa taumltauml prosessia SAM-hankkeessa TMn teoreettiset jaumlsennykset ja kaumlsitteet helpottavat tarkasteltavienalueellisten kokeilujen kytkemistauml yhteiskunnan yleisempiin kehityskulkuihinja -toimenpiteisiin TM-laumlhestymistapaa kuvataan syklisenauml prosessina jossaorganisoidaan sidosryhmien jatkuva vuorovaikutteinen oppiminen Se kaumlynnistyyongelman hahmottamisesta muutosareenan perustamisesta ja yhteisten visioidenluomisesta Taumlllaisina muutosareenoina voidaan naumlhdauml esimerkiksi kaivosteolli-suuteen liittyvaumlt kehittaumlmisohjelmat Muutosvoimaa vahvistetaan synnyttaumlmaumlllaumlsellaisia toimijaverkostoja joiden monipuolinen asiantuntemus heijastaa ratkaista-van ongelman eri puolia Toimijat pyritaumlaumln mobilisoimaan erilaisten vaihtoehtoistenkehityskulkujen kokeiluun

SAM-hankkeessa tarkasteltiin miten kaivosteollisuudessa voidaan muokatauusi suomalaiseen ympaumlristoumloumln sopiva sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlytaumlntouml jamiten voidaan luoda edellytykset sen laajamittaiselle kaumlyttoumloumlnotolle osaksi vallit-sevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml Muutoksen toteuttamiseksi tarvitaan eri toimijoidenyhteistauml ymmaumlrrystauml siitauml mitauml taumlmauml muutos tarkoittaisi keiden aktiviteetteja jaosallistumista muutoksen laumlpivientiin tarvitaan ja minkaumllaisia ovat heidaumln roolinsamuutostoimijoina

Muutosta voidaan aktivoida monesta suunnasta Voidaan erottaa erityisiauml akti-vaattoreita integraattoreita tai mahdollistajia Aktivaattorit voivat olla kansalaisiaviranomaisia aktivisteja jne Integraattoreita ovat erilaiset verkostot ja mahdollis-tajia loumlytyy esimerkiksi rahoittajista ja politiikan toimijoista Naumlmauml toimijat toimivatmuutosprosessissa

Muutosprosessi on iteratiivinen prosessi jossa tieto ja ymmaumlrrys asioista muo-dostuu muotoutuu ja leviaumlauml Tiedon luomisen prosessia voidaan kuvata SECI-mallin avulla (kuva 7 Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995) Tieto muovautuuulkoistamisen yhdistaumlmisen sisaumlistaumlmisen ja sosiaalistamisen kautta kulkevassasyklissauml Kaivosalan muutosprosessia voidaan kuvata myoumls taumlmaumln SECI-mallinavulla Esimerkiksi SAM-hankkeessa toteutetut tyoumlpajat kokoukset yhteistyoumlkaivosyritysten kanssa ja hankkeessa tuotetut julkaisut voidaan asettaa SECI-mallin mukaiseen kuvaan Olennaista on ymmaumlrtaumlauml ettauml yksittaumlinen julkaisu taityoumlryhmaumln toiminta ei saa muutosta aikaan vaan asioiden ymmaumlrtaumlmiseen tarvi-taan prosessi joka kulkee monella eri tasolla iteroiden

30

Kuva 7 SECI-malli tiedon ja ymmaumlrryksen muodostumisen prosessin syklis-tauml (Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995)

Hiljainen tieto

Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Hiljainen tieto Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto Taumlsmaumlllinen tieto

Toimintakentaumln luominen Tiedon yhdistaumlminen

Dialogi

Tekemaumlllauml oppiminen

Sosiaalistaminen Ulkoistaminen

Sisaumlistaumlminen Yhdistaumlminen

bull Hankekokouksetbull Argumenta-hankkeen seminaarit

bull Draamatyoumlpajabull Viranomaistyoumlpajabull Visiotyoumlpajabull Tiekarttatyoumlpajabull Csiro haastattelutbull Hyvaumlksyttaumlvyyskyselyt

bull Benchmarkbull Policy Briefbull Artikkelit

bull Yhteistyouml kaivosyritystenkanssa

bull Tapaukset esim Kuusamonkaavoitusprosessi

31

5 Suomalaisen kaivosalan muutosprosessinkokonaiskuva

Suomalaisen kaivosteollisuuden murrosprosessin kokonaiskuva kuten se SAM-hankkeen aineiston perusteella hahmottui on esitetty kuvassa 8 MLP-malliin sovi-tettuna MLP-mallissa niche-taso on kaumlsitetty laajasti eikauml vain teknisiauml ratkaisujaesittelevaumlnauml tasona Siihen on otettu mukaan myoumls toimintatapa- ja menettelyko-keiluja Vielauml 1960-luvulla kaivostoiminta oli valtiojohtoista suljetussa taloudessatapahtuvaa toimintaa joka tapahtui teollista toimintaa suosivassa arvomaailmas-sa Taumlssauml ympaumlristoumlssauml toiminut regiimi on parhaillaan muuttumassa uudeksiregiimiksi jonka arvellaan toteutuvan vuoden 2030 tienoilla SAM-hankkeen visio-ja tiekarttatyoumlpajoissa (kuva 1) tunnistetut ja kuvatut muutospolut ovat ehkauml taumllloumlinjohtaneet uuteen kaivosalan regiimiin

Kuva 8 Kaivosalan muutosprosessi (mukaellen Foxon et al 2010 Kohl et al2013)

Niche

RegimeLandscape

Applied Foxon et al 2010

20301960

Kaivoslaki 1965

ElinkeinopolitiikkaNatura 2000

Kestaumlvauml kehitys

Resurssiniukkuus

YVA 1994 Kaivoslaki 2011

1 Moniaumlaumlninen osaava viranomaistoiminta

2 Kestaumlvaumln kehityksen mukainenyrityskulttuuri

3 Yhteisoumln hyvaumlksymauml kaivos4 Oppiva ja uutta luova kaivosteollisuus

Kaivos tuo vaurauttaja tyoumlpaikkoja

5 Raumlaumltaumlloumlity viestintauml ja oikea-aikaisuus

6 Kaivoksen koko elinkaari huomioituKaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminenaluetaloudessa

KaivosinfrastruktuuriAsunnotTiethellip

Ympaumlristoumlarvot

JohtamisjaumlrjestelmaumltCSR kaivosalalleGRI-ohjeistusTSMISO-standarditVakuutukset riskienhallinta

VisioKestaumlvauml

hyvaumlksyttaumlvaumlkaivannaisteollisuus

TEKES Green Mining ohjelmaKaivosalan koulutus

BioliuotustekniikkaSuomessaTalvivaaran kaivos

Stressitestit

Vanhat kaivosyhtioumltesim Outokumpu

Kaivoskone- ja laitevalmistajatKansainvaumlliset kaivosyrityksetPaikallinen yritystoiminta

Suljettu kansantalous

Kaivosbuumi 2005-2010Malminetsinnaumln vastustusKaivosvastaisuus

Vanhat kaivoksetkuten Kemi

Malminetsintauml kuten SakattiKaivossuunnitelmat kuten Kuusamo

Mineraaleja vaativa elaumlmaumlntapa

Yritysvastuullisuus

SoLiMi-hankkeen hyvaumlksyttaumlvyyskysely

Media SOME

Politiikkaregulaatiomarkkinat

Arvotasenteetosaaminen

Fyysinenympaumlristouml

SAM-hankkeen sidosryhmaumlyhteistyoumlkokeilutKestaumlvaumln kaisvotoiminnan verkosto

AutomaatioDigitaalisuus

32

51 Markkinat politiikka ja regulaatio

1960-luvulla kaivokset ja malminetsintauml olivat hyvin pitkaumllle valtion suunnastaohjattuja kansallisia projekteja (esim Outokumpu keskeinen toimija) Kohti vuotta2030 mentaumlessauml markkinat ovat muuttuneet entistauml globaalimmiksi suurin osaSuomen kaivoksista ja malminetsinnaumlstauml tapahtuu ulkomaisten yritysten toimestaRegiimiin on siis tullut uusia toimijoita suuria ulkomaisia kaivosyrityksiauml Taumlmaumlaiheuttaa haasteita yrityskulttuurin luomiseen yritysten vaumlliseen yhteistyoumlhoumlnviranomaistoimintaan sidosryhmaumlsuhteisiin viestintaumlaumln jne Toimintaympaumlristouml onmuuttunut niin ettauml kestaumlvaumln toiminnan vaatimus niin sosiaalisten ja taloudellistenasioiden kuin ympaumlristoumlasioiden osalta on liiketoiminnalle merkityksellistauml

Suomen metsaumlteollisuus kamppaili 1990-luvulla vastaavien haasteiden kanssaerityisesti ympaumlristoumlkysymyksen mutta se kykeni vastaamaan muutostarpeeseenyhteistoiminnalla Metsaumlteollisuudella on pitkaumlt ja hyviksi koetut perinteet tutkimus-ympaumlristouml- ja sidosryhmaumlsuhteiden hoidossa yhteinen tutkimuslaitos (KCL) ja yhtei-nen ympaumlristoumlraportointikaumlytaumlntouml joiden avulla se vastasi muutokseen (Wessberg etal 2015a) Kaivosteollisuudessa globaalit toimijat ja markkinat tuovat erityishaasteensuomalaiseen hyvaumlksyttaumlvyysprosessiin

Uuden kaivoslain tulkinta on nykytilanteessa vielauml muotoutumassa Kaivoslainsuhde ympaumlristoumllainsaumlaumldaumlntoumloumln on niin ikaumlaumln vielauml paikoin epaumlselvauml Naumlin ollentoimintajaumlrjestelmauml on esimerkiksi taumlssauml kohtaa vielauml kehittymaumlssauml ja kaumlytaumlnnoumlssaumltaumlmauml naumlkyy esimerkiksi siinauml ettauml lupapaumlaumltoumlksiin kuuluu pitkauml aika mikauml hermos-tuttaa yritystoimijoita Turvatekniikan keskus (Tukes) myoumlntaumlauml kaumlytaumlnnoumlssauml kai-vosluvan mutta kaivoslupa ja ympaumlristoumllupa ovat vahvasti linkittyneitauml toisiinsaAluehallintovirasto (AVI) on siten ympaumlristoumlluvan myoumlntaumljaumlnauml myoumls merkittaumlvaumlkaivosalan viranomaistoimija Tukesin rinnalla Jos hanke on ympaumlristoumlvaikutuksil-taan laaja-alainen tarvitaan kaivoslupaa varten lausunto ympaumlristoumlvaikutustenarvioinnista (YVA-lausunto) jonka yhteydessauml korostuvat sidosryhmiin kohdistuvatvaikutukset ja sosiaalisten vaikutusten arviointi Suojelualueiden osalta ympaumlristouml-viranomainen on myoumls merkityksellinen toimija kaivoslupaan liittyen Kiinnostavatmalmiot ja luonnonsuojelullisesti niin ikaumlaumln kiinnostavat alueet yhtyvaumlt usein sillaumlmalmiot muokkaavat helposti maaperaumln koostumusta niin ettauml alueelle muodos-tuu poikkeuksellinen elinympaumlristouml kasveille Ympaumlristoumlluvan alainen toiminta onpuolestaan Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskuksen (ELY) valvottavaa aluettaLisaumlksi Tukes pyytaumlauml aina kaivoslupaa varten lausunnot kunnalta (kaavoitus) jaMaanmittauslaitokselta (kaivostoimitus)

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta moniaumlaumlnisen ja osaavan viran-omaistoiminnan tukeminen ja kehittaumlminen on keskeinen visiopolku politiikanregulaation ja markkinoiden suuntaamisessa

52 Arvot asenteet osaaminen

Kaivosalan hiljaiselo ennen kaivosbuumia aiheutti sen ettauml tietoisuus kaivoksistaja niiden merkityksestauml ihmisten hyvinvoinnille jaumli etaumlisiksi kansalaisille Kansalais-

33

ten arvot ja asenteet eivaumlt siis paumlaumlsseet kehittymaumlaumln yhteiskunnallisen muutos-prosessin mukana Esimerkiksi ympaumlristoumlarvojen nouseminen merkitykselliseksitekijaumlksi teollisuuden hyvaumlksyttaumlvyysprosessissa ei kehittynyt kaivosteollisuudenmukana vaan iskeytyi kasvoille vasta kaivosbuumin yhteydessauml Laaja-alainenosaaminen kaivosteollisuuden hyvaumlksyttaumlvyyteen liittyen ei kehittynyt siinauml mitassakuin voimissaan olevan teollisuuden alan tilanteessa olisi voinut olla

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolut liittyen kestaumlvaumln kehityk-sen mukaiseen yrityskulttuuriin yhteisoumln hyvaumlksymaumlaumln kaivokseen oppivaan jauutta luovaan kaivokseen ja raumlaumltaumlloumlityyn viestintaumlaumln liittyen ovat avainasemassamuutosprosessin suuntaamisessa

53 Fyysinen ympaumlristouml

Vanhat olemassa olevat kaivokset kuten Kemi ja Pyhaumlsalmi ovat esimerkkejaumljoissa kaivosinfrastruktuuriin on totuttu ja se on toimiva ja valmis Hyvaumlksyttaumlvyy-den naumlkoumlkulmasta haasteita aiheuttaa uusien kaivosten perustaminen joka uhkaaesimerkiksi olemassa olevaa matkailuelinkeinoa kuten Juomasuo Kuusamossatai luonnonsuojelua kuten Hannukainen Sodankylaumlssauml

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolku jossa otetaan huomioonkoko kaivoksen elinkaari ja kaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminen aluetaloudessaon merkityksellinen muutosprosessin suuntaamisessa Esimerkiksi merkityksellistaumlhyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta on se kuinka kaivosinfraa voidaan hyoumldyntaumlaumlkaivoksen elinkaaren jaumllkeen

34

6 Yhteenveto ja johtopaumlaumltoumlkset

Taumlssauml julkaisussa on avattu suomalaisen kaivosalan muutosprosessia ns kaivos-buumin seurauksena ja jaumllkeen Kaivosbuumin myoumltauml lisaumlaumlntynyt kaivosteollisuuson heraumlttaumlnyt yhteiskunnallisen keskustelun kaivosten sosiaalisesta toimiluvasta jasen sisaumllloumlstauml Ottamatta kantaa kaivosten sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden oikeu-tukseen taumlssauml kirjoituksessa on jaumlsennetty sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden reunaeh-toja ja yhteiskunnallisen myoumlntouml- tai epaumlaumlmisprosessiin vaikuttavia tekijoumlitauml jamekanismeja Siirtymaumlprosessin hallinnassa keskeisiauml elementtejauml myoumls kai-vosalan muutosprosessissa ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

7 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminenesimerkiksi kaivosalaan suuntautuvien tutkimusohjelmien ja muun rahoi-tuksen avulla

8 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen ja paumlivitysriittaumlvaumln tiheaumlsti esimerkiksi kaivosteollisuuden vision ja tiekartan paumlivit-taumlminen

9 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen esimerkiksiKestaumlvaumln kaivostoiminnan verkosto

10 Kokeilujen toteuttaminen esimerkiksi viranomaistyoumlpaja osana kai-voshankkeiden YVA-prosessia tai draamatyoumlpaja eri sidosryhmille osanakaavoitusprosessia

11 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi esimer-kiksi SAM-hankkeessa ideoituja kokeiluja tulee analysoida ja jatkaa lu-paavimmiksi koettujen kokeilujen kehittaumlmistauml

12 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin esimerkiksi Kaivosteol-lisuus ryn roolin sopeuttaminen toimintaympaumlristoumln muutokseen tai toi-minnan ohjausjaumlrjestelmien kehittaumlminen (esim TSM-jaumlrjestelmaumln kehit-taumlminen ja soveltaminen Suomen olosuhteissa)

Kaivosalalla on menossa muutosprosessissa erityisesti sidosryhmaumlkommunikaati-on ja sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden alueilla joissa edellauml mainitut muutosproses-sin hallinnan keskeiset elementit ovat jo naumlhtaumlvissauml Tekesin Suomen Akatemianja Sitran rahoituksella on toteutettu tutkimusohjelmia ja tutkimushankkeita jotka

35

tukevat uusien niche-avauksien muodostumista uusien verkostojen syntymistauml jakokeilujen toteuttamista

Esimerkiksi SAM-hankkeessa on kokeiltu viranomais- ja draamatyoumlpajoja sekaumlinteraktiivista digitaalista verkkotyoumlkalua kaavoitusprosessin tukena sidosryhmienvaumllisen kommunikaatioprosessin kehittaumlmisessauml SAM-hankkeessa luotiin yhdes-sauml kaivosalan sidosryhmien kanssa visio hyvaumlksyttaumlvaumln ja kestaumlvaumln kaivosteolli-suuden tulevaisuudesta

Sitran johdolla on rakennettu kaivosalan yhteistyoumlverkosto Kestaumlvaumln kaivostoi-minnan verkosto jossa on jo toteutettu suomalaisen kaivosteollisuuden yhteinenyhteiskuntavastuuraportti ja tyoumlkalupakki vastuullisuuden toteuttamiseen Lisaumlksiverkostossa on kehitteillauml kaivosteollisuuden oma kaivosvastuujaumlrjestelmauml kana-dalaisen TSM-jaumlrjestelmaumln pohjalle Jyvaumlskylaumln yliopistossa on toteutettu kai-vosalan hyvaumlksyttaumlvyyskysely kansalaisille (Jartti et al 2014)

Jatkossa naumlistauml kokeiluista voidaan valita lupaavimmat jatkokehittelyauml ja toimin-tatapojen vakiinnuttamista varten ja arvioida toimintaa Esimerkiksi viranomaistyouml-pajasta sekauml draamatyoumlpajasta voisi tulla vakiintunutta kaumlytaumlntoumlauml kaivosalan kaa-voitusprosessien sidosryhmaumldialogin toteuttamiseen ja kaivosalan hyvaumlksyttauml-vyyskyselystauml voisi tulla saumlaumlnnoumlllisesti toteutettava asia Draamatyoumlpaja voisi ollamyoumls osa YVA-prosessia Kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkostoa on suunniteltuhallinnoitavaksi Kaivosteollisuus ryn alle mikauml olisi luonteva kehityssuunta vakiin-nuttamaan verkoston toiminta

Jatkon kannalta merkityksellistauml on myoumls jatkaa alueen tutkimusta ja kehitystaumlVisiopolut voisivat esimerkiksi tarjota alustan jolla voitaisiin suunnitella jatkotutki-musta ja kehitystauml Jokainen visiopolku voisi olla oman tutkimus- ja kehityshank-keen arvoinen Esimerkiksi moniaumlaumlnisen osaavan viranomaistoiminnan kehittaumlmi-nen voisi samalla vastata kaivosalan pitkien ja raskaiden ympaumlristoumllupaprosessiennopeuttamisen ja keventaumlmisen haasteisiin kun viranomaisten vaumllistauml vuorovaiku-tusta yli sektorirajojen pystyttaumlisiin toteuttamaan ja hyoumldyntaumlmaumlaumln tehokkaasti

Jos kaivosteollisuuden muutosprosessin merkityksellisimmaumln asian haluaisi sa-noa yhdellauml sanalla se olisi luottamus Luottamus on elintaumlrkeaumlauml niin viranomais-toiminnan kuin yritystoiminnan onnistumisen kannalta Jos luottamusta ei ole ontoiminta kaikin tavoin vaikeaa Kaikkien sidosryhmien mukaan lukien viranomai-set tulee voida luottaa yritykseen ja yrityksen ja sen eri sidosryhmien tulee voidaluottaa viranomaisiin Siitauml syntyy hyvaumlksyttaumlvaumln toiminnan perusta Ja taumlmaumlnrakentamisessa on kaivosteollisuuden suurimmat haasteet taumlmaumln paumlivaumln Suo-messa Taumlmaumln haasteen voittamisessa ollaan kuitenkin jo hyvaumlssauml vauhdissa

36

AcknowledgementsThe authors would like to thank all of the SAM project all the other sustainablemining research projects that were going on at the same time and other peopleassociated with this process In addition we would like to thank the various stake-holders which inter alia participated in various events of the SAM project bring-ing material for the formulation of this report Special thanks is applied from VTT inthe SAM process retired Sirkku Kivisaari whose importance in the writing processof this report has been great Finally a special thanks to the Director of the SAMproject Helena Wessman-Jaumlaumlskelaumlinen who encouraged to write this analysis

37

LaumlhteetAumanen V 2010 Energiaregiimi muutoksessa diskursiivinen tarkastelu ener-

giapolitiikasta sosioteknologisena muutoksena Pro gradu Jyvaumlskylaumlnyliopisto

Azapagic A 2004 Developing a framework for sustainable development indica-tors for the mining and minerals industry Journal of Cleaner Production12 639ndash662

Bice S 2014 What Gives You a Social Licence An Exploration of the SocialLicence to Operate in the Australian Mining Industry Resources 3 62ndash80 doi 103390resources3010062

Burdge R J amp Vanclay F 2004 Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kaumlytaumlntouml jatulevaisuus Teoksessa Sairinen R amp Kohl J (toim) Ihminen ja ympauml-ristoumln muutos Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin teoriaa ja kaumlytaumlntoumljaumlYhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 87Espoo Teknillinen korkeakoulu S 41ndash65

Carroll A P 1979 A three-dimensional conceptual model of corporate socialperformance Academy of Management Review Vol 4 pp 497ndash505

Elzen B Geels F amp Green K (toim) 2004 System Innovation and the Transi-tion to Sustainability Theory Evidence and Policy Cheltenham UK ampNorthampton MA USA Edward Elgar Publishing

EU 2013 Strategic Implementation plan for the European Innovation partnershipon Raw materials 2013 httpseceuropaeueipraw-materialsensystemfilesged10262020130723_SIP20Part2020I20completpdf

Foxon T J Hammond G P amp Pearson P J G 2010 Developing transitionpathways for a low carbon electricity system in the UK TechnologicalForecasting amp Social Change 77 1203ndash1213 Elsevier

Geels F 2002 Technological transitions as evolutionary reconfiguration process-es a multi-level perspective and a case study Research Policy 31 891257ndash1274

Gunningham N Kagan R A amp Thornton D 2004 Social License and Environ-mental Protection Why Businesses Go Beyond Compliance Law amp So-cial Inquiry Volume 29 Issue 2 307ndash341 April 2004 DOI101111j1747-44692004tb00338x

5

1 Johdanto

Suomalaisen kaivosteollisuuden uusi nousu 2000-luvulla noin 25 vuoden hiljai-semman liiketoimintavuoden jaumllkeen on osa suurta muutosta johon kuuluvatraaka-aineiden niukkuuden ilmastonmuutoksen ja muiden niin sanottujen rdquosuurtenhaasteidenrdquo (Grand Challenges) aiheuttamat paineet ekologisesti sosiokulttuuri-sesti ja taloudellisesti kestaumlvaumlaumln kehitykseen Vaumlestoumlnkasvu kaupungistuminen jaelintason nousu ovat johtaneet metallien mineraalien ja kiviaineksen kysynnaumlnvoimakkaaseen kasvuun (TEM 2013) Suomessa on viime vuosina vallinnut kai-vosbuumi jossa vuosien 2005 2010 aikana metallimalmien ja jaumltekivien louhinta-maumlaumlraumlt kasvoivat 5 miljoonasta 46 miljoonaan tonniin (Kroumlger 2015) Alan kas-vuodotukset huomioiden elinkeinon merkityksen kasvun mahdollisuudet ovat edel-leen suuret Alan kasvun ja kasvuodotusten myoumltauml yhteiskunnassa on heraumlttykysymykseen kaivostoiminnan kestaumlvyydestauml (kts esim Tuusjaumlrvi 2013) Kaivos-teollisuus on taumlrkeauml tekijauml Suomen taloudessa tyoumlllistaumlen vaumllittoumlmaumlstauml ja vaumllillisestilaumlhes 30 000 ihmistauml (TEM 2013)

Taumlssauml julkaisussa rakennetaan viitekehystauml jonka avulla voidaan jaumlsentaumlauml jaanalysoida kestaumlvaumln ja hyvaumlksyttaumlvaumln kaivosteollisuuden muotoutumista sosiotek-nisenauml muutosprosessina Julkaisu on osa Tekesin rahoittamaa Sustainable Ac-ceptable Mining (SAM) -hanketta jonka tavoitteena on edistaumlauml kaivosteollisuudensuuntaamista alueellisesti ja sosiaalisesti hyvaumlksyttaumlvaumllle pohjalle Hanke jaumlsentaumlaumlsosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmaa kaivosteollisuudessa ja tuottaa sekaumlyritysten ettauml lupa- ja valvontaviranomaisten kaumlyttoumloumln tapoja ja tyoumlkaluja sosiaali-sen hyvaumlksyttaumlvyyden ymmaumlrtaumlmiseksi ja edistaumlmiseksi

Taumlssauml raportin johdantoluvussa kytketaumlaumln raportti SAM-hankkeen kokonaisuu-teen Luvussa 2 esitetaumlaumln monitasoisen muutoksen malli (Multilevel PerspectiveModel MLP) jonka avulla voidaan jaumlsentaumlauml muutoksen vaatimuksia ja olemustakompleksisessa sosioteknisessauml jaumlrjestelmaumlssauml Luvussa 3 kytketaumlaumln raportinaihealue yritysvastuullisuuden sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden ja sosiaalisten vaiku-tusten arvioinnin kaumlsitteisiin Luku 4 keskittyy kuvaamaan mahdollisuuksia vaikut-taa muutosprosessiin ja sen kulkuun Luvussa 5 kytketaumlaumln kaikki edellauml esiteltysuomalaisen kaivosalan muutosprosessiin Luvussa 6 esitetaumlaumln tutkimuksen joh-topaumlaumltoumlkset yhteenveto ja katse tulevaisuuteen

Taumlmaumln raportin tavoitteena on luoda ymmaumlrrystauml siitauml miten kestaumlvyyttauml ja hy-vaumlksyttaumlvyyttauml rakentavat prosessit voivat vakiintua kaivosteollisuuden kaumlytaumln-noumliksi Kaivostoiminnan uudessa nousussa on kyse laajasta systeemisestauml sosio-

6

teknisestauml muutoksesta jossa kaikki vanhat toimintatavat eivaumlt enaumlauml sovellu tauml-maumln paumlivaumln yhteiskuntaan ja sen vaikutusten tarkasteluun Vastuullisessa kaivos-teollisuudessa yritykset huolehtivat toiminnan riskeistauml yhteiskuntaa tyydyttaumlvaumlllaumltavalla ja luovat hyvinvointia ympaumlroumlivaumlaumln yhteiskuntaan jolloin kansalaiset koke-vat voivansa luottaa toimijoihin Kaivosteollisuudessa tilanne ei kaikilta osin oleollut taumlllainen vaan luottamusta on koeteltu kovastikin Muutoksen peruslaumlhtoumlkoh-tina ovatkin luottamuksen rakentaminen viestintauml uusien toimintojen juurtuminenkaumlytaumlnnoumliksi sekauml erilaisten ihmisten ja erilaisten tarpeiden ja tavoitteiden ymmaumlr-taumlminen ja huomioonottaminen Oleellista on ymmaumlrtaumlauml ettauml ympaumlristoumlvaikutuksil-la on sosiokulttuurisia ja taloudellisia vaikutuksia sekauml paumlinvastoin Siksi kokonais-valtainen tarkastelu kaivosteollisuudesta ja sen muutoksesta on tarpeen

Tutkimus on tehty paumlaumlasiassa toimintatutkimuksen keinoin (Heikkinen et al1999 Kuula 1999) Lisaumlksi on hyoumldynnetty haastatteluja ja kirjallisuustarkastelujaPaumlaumlasiallisena tutkimusmetodina ovat olleet SAM-hankkeeseen liittyneet sidos-ryhmaumltyoumlpajat (kokeilut) ja niissauml tehdyt havainnot Aineistoa on lisaumlksi keraumlttymuiden kaivosalan tutkimukseen liittyvien hankkeiden muodostamassa verkostos-sa Dilacomi (Kokko et al 2013) SoLiMi (Jartti et al 2014) Argumenta ndash vastuulli-nen kaivostoiminta seminaarisarja Kaivosten stressitestit (Vaumllisalo et al 2014) jaKestaumlvaumln kaivostoiminnan verkosto1

SAM-hankkeessa toteutettiin joukko kokeiluja joiden avulla tutkittiin sidosryh-maumlyhteistyoumlhoumln liittyvaumln dialogin toimivuutta Hankkeessa jaumlrjestettiin visio- jatiekarttatyoumlpajat viranomaistyoumlpaja draamatyoumlpaja ja kokeiltiin interaktiivisenHarava-tyoumlkalun toimivuutta kaavoitusprosessissa Seuraavassa on esitelty lyhy-esti naumlmauml toimintatavat

11 Visio- ja tiekarttatyoumlpajat

Hankkeen aluksi jaumlrjestettiin kaivosalan visio- ja tiekarttatyoumlpajoja joihin kutsuttiinkaivosalan sidosryhmiauml laajasti Tyoumlpajoissa laadittiin Suomen kaivosalan visio jatiekartta tulevaisuuteen aina vuoteen 2030 (ks prosessi ja tulokset tarkemminKohl et al 2013)

Visio- ja tiekarttatyoumlpajoissa tunnistettiin kuusi visiopolkua jotka on kuvattu ku-vassa 1 monitasoisen muutoksen malliin aseteltuina (ks monitasoisesta muutok-sen mallista luvussa 2) Visiopolut ovat siis polkuja muutokseen

1 Kaivosvastuufi

7

Kuva 1 Visiopolut monitasoisen muutoksen mallissa

12 Viranomaistyoumlpaja

SAM-hankkeessa jaumlrjestetyn viranomaistyoumlpajan tavoitteena oli luoda avoin kes-kustelufoorumi jossa viranomaiset saattoivat keskustella kaivostoiminnan aiheut-tamista ympaumlristouml- ja sosiaalisista vaikutuksista avoimesti Keskustelun aiheena oliKuusamon yleiskaavatyouml jossa pyrittiin yhdistaumlmaumlaumln eri maankaumlyttoumlmuotojenvaatimukset

Viranomaistyoumlpajassa ei annettu viranomaisten virallisia kannanottoja keskuste-lun aiheeseen jolloin keskustelu pysyi avoimena ja salli monenlaisia keskenaumlaumlnerilaisia naumlkemyksiauml Tilaisuuden tavoitteena oli lisaumltauml viranomaisten keskinaumlistaumlymmaumlrrystauml toistensa kannanottoihin

Tyoumln tuloksena saatiin viranomaisten naumlkemyksiauml siitauml miten erilaiset maan-kaumlyttoumloumln liittyvaumlt toiminnot sopivat keskenaumlaumln yhteen ja minkaumllaiset toimet aiheut-tavat ristiriitaisuuksia Tyoumlpajan tulokset on raportoitu VTTn raporttina (Molarius2015)

13 Draamatyoumlpaja

Draamatyoumlpaja jaumlrjestettiin Rovaniemellauml huhtikuussa 2015 Tyoumlpajaan kutsuttiinlaajasti kaivosalaan liittyviauml sidosryhmiauml Tavoitteena tyoumlpajassa oli monipuolistaaja kehittaumlauml kaivosalan sidosryhmien keskinaumlistauml dialogia teatterin keinoin Tyoumlpa-jan ohjelman suunnittelivat ja fasilitoivat kolme naumlyttelijaumlauml Ohjelman koostui erilai-

8

sista teatteri-interventioista joissa nostettiin esiin kaivosalan kipeitaumlkin kysymyksiaumlmm liittyen vesien suojeluun Tyoumlpajan osanottajat osallistuivat tehtaumlviin joidentavoitteena oli luottamuksen synnyttaumlminen osanottajien kesken ja erilaisten naumlkouml-kulmien ymmaumlrryksen syventaumlminen (Myllyoja et al 2015)

14 Harava

Interaktiivista ja digitaalista Harava-tyoumlkalua kokeiltiin Kuusamon kaavoitusprosessinyhteydessauml SAM-hankkeen tutkijoiden ohjaamina Digitaalisella Harava-tyoumlkalullaannettiin kuntalaisille mahdollisuus esittaumlauml mielipiteitaumlaumln maan kaumlytoumln jakamisestaKuusamon alueella eri elinkeinoille (Ks esim Koivunen et al Tulossa)

9

2 Kaivosalan muutosprosessi ja sosiaalisenhyvaumlksyttaumlvyyden muutoksen mallintaminen

21 Muutosprosessi

Luonnonvarojen tuottaminen markkinoille tarkoittaa sitauml ettauml kaivostoiminta onaina paikallisesti ja ajallisesti rajattua toimintaa Paikallisuus maumlaumlrittyy malmivaro-jen sijainnin kautta kun taas ajallisuuteen vaikuttaa louhittavan malmin riittaumlvyys jamaailman markkinahinta Markkinahinta maumlaumlrittaumlauml sen kannattaako malmia louhiavai ei Aluetaloudellisesti ajateltuna liiketoimintaa ei siis voi toteuttaa paikallisestirajattomasti vaan se loppuu joskus Taloudellisten ja sosiaalisten vaikutustenohella toiminta aiheuttaa aina myoumls ympaumlristoumlvaikutuksia

Kaivosliiketoiminnan paumlaumlomaintensiivisyys sekauml toiminnan suhdanneherkkyysovat muuttaneet Suomessa kaivosteollisuuden rakenteen niin ettauml kaivokset ovatpaumlaumlosin suurten globaalien kaivosyritysten omistuksessa esimerkiksi vuonna2015 Suomessa toimivista 19 kaivoksista vain viisi oli suomalaisomistuksessa(Kivinen amp Aumo 2015) Myoumls useat Suomessa toimivat malminetsintaumlyrityksetovat ulkomaisia Yritykset tulevat esimerkiksi Kanadasta Britanniasta Ruotsista jaAustraliasta (Ibid) Globaaleilla toimijoilla naumlyttaumlauml siis olevan paumlaumlomaa jolla toi-mia toisin kuin kotimaisilla toimijoilla

Pitkaumln ajan kaivosteollisuuden trendinauml on ettauml metallien kysyntauml kasvaa Senmyoumltauml metallien hinnat nousevat mikauml aiheuttaa sen ettauml yhauml koumlyhempiauml malmi-oita kannattaa ottaa kaumlyttoumloumln Toisaalta metallimineraalit ovat olennainen osanykyisen kaltaista elintasoa joten niitauml tarvitaan yhteiskunnassa Oletettavaa siison ettauml kaivosteollisuus ja siihen liittyvauml hyvaumlksyttaumlvyys tulee olemaan olennainenosa nykyisen kaltaista yhteiskuntaa Tyouml- ja elinkeinoministeriouml asetti vuonna 2013ohjelman jonka tavoitteena on kehittaumlauml Suomen kaivosteollisuutta edellaumlkaumlvijaumlksimaailmalla (TEM 2013) Vastuullisuuskysymykset pysyvaumlt taumlrkeinauml myoumls senvuoksi

Toimintaympaumlristoumln muutoksena ovat myoumls tulleet suuret paineet ympaumlristoumlasi-oiden huomioonottamiseen on yhauml suurempi paine paumlaumlstoumlttoumlmiin ja rdquonaumlkymaumlttouml-miinrdquo kaivoksiin EU velvoittaa jaumlsenmaitaan vaumlhentaumlmaumlaumln riippuvuuttaan tuonti-mineraaleista myoumls tehostamalla kierraumltystauml ja etsimaumlllauml korvaavia aineita erityi-sesti harvinaisten metallien tilalle Lisaumlksi se edellyttaumlauml ettauml Eurooppa on eturin-

10

tamassa mitauml tulee kaivostoiminnan negatiivisten ympaumlristouml- sosiaali- ja terveys-vaikutusten vaumlhentaumlmiseen (EU 2013)

Toimintaympaumlristouml itsessaumlaumln antaa ristiriitaista viestiauml yhteiskunnan toimijoillejoten ei ole ihme ettauml myoumls Suomen toimintajaumlrjestelmauml on ristiriitaisessa tilan-teessa Teknologiassa kehitetaumlaumln toimialan sisaumlllauml veden sisaumliseen kiertoon pe-rustuvia louhintaratkaisuja perinteisillauml rikastusmenetelmillauml Taloudessa kustan-nuspaineet ajavat saumlaumlsteliaumlisiin ratkaisuihin kaivoksia myoumls suljetaan vaumlliaikaises-ti markkinatilanteen heikennyttyauml

Poliittinen ympaumlristouml piti pitkaumlaumln kaivoksia menneisyyden alana Tiede tuki poli-tiikkaa mikauml naumlkyi pitkaumlaumln koulutuksen ja tutkimuksen puutteena kaivosalallaKaivosalan osaamiseen ei panostettu 1980- ja 90-luvuilla ja vasta viime vuosi-kymmenen aikana on saatu uutta koulutustarjontaa mm Oulun yliopistoon sekaumlKajaanin ja Lapin ammattikorkeakouluihin Taumlmauml on vaikuttanut myoumls viranomais-ten toimintaan sillauml kaivoslupia myoumlntaumlvaumlt viranomaiset eivaumlt vaumllttaumlmaumlttauml ole olleetkaivosalan asiantuntijoita

Yhteiskunnan eri sektoreiden tai toimialojen rakenteiden ja toimintamallien uu-distaminen on hidasta Esteitauml ja hidasteita on toiminnan kaikilla tasoilla Teollisetprosessit niin teollisuudessa yleensauml kuin kaivosteollisuudessakin tukeutuvatusein totuttuun ja aiemmin hyvaumlksi koettuun toimintatapaan jonka muuttaminenvaatii selkeitauml osoituksia siitauml ettauml toimintatapa ei ole enaumlauml riittaumlvauml Esimerkiksivielauml muutama vuosikymmen sitten ei Suomessa tarkasteltu teollisen toiminnanlaaja-alaista hyvaumlksyttaumlvyyttauml Toimintaympaumlristouml on kuitenkin muuttunut ja jolainsaumlaumldaumlntouml edellyttaumlauml selvittaumlmaumlaumln teollisen toiminnan vaikutuksia muutenkinkuin vain taloudellisista laumlhtoumlkohdista Entistauml enemmaumln painotetaan myoumls sosiaa-lisia vaikutuksia ja ympaumlristoumlnaumlkoumlkohtia Kaivosteollisuus on sosioteknisen muu-toksen edessauml mihin osallistuu toimijoita yhteiskunnan eri tasoilta ja aloilta Vas-taavia muutoksia on tapahtunut aiemmin muun muassa energiasektorilla 1990-luvulla (ks Aumanen 2010) ja metsaumlsektorilla 2000-luvulla (ks Wessberg et al2015a)

22 Muutoksen mallintaminen

Teoreettisen viitekehyksen muutoksen kaumlsittelylle tarjoaa niin sanottu monitasoi-nen muutoksen malli (Multi-Level Perspective MLP ks Geels 2002 Foxon et al2010) Malli kuvaa uuden toimintatavan syntyauml monenlaisten toimijoiden ja pro-sessien vuorovaikutuksesta Monitasoisen muutoksen mallin avulla voidaan jaumlsen-taumlauml kaivosteollisuuden muutosvoimia ja naumlin saada kuvaa siitauml mitkauml tekijaumlt saat-tavat vaikuttaa teollisuuden asemaan Erittelemaumlllauml systemaattisesti pitkaumln aikavauml-lin kehitystauml malli syventaumlauml ymmaumlrrystauml systeemisen muutoksen dynamiikastaSen laumlhtoumlkohtana on naumlkemys teknologisten ja sosiaalisten jaumlrjestelmien vahvastayhteenkietoutuneisuudesta

MLPn avulla voidaan tarkastella hyvin pitkaumln aikavaumllin laajoja kompleksisiamuutoksia jotka ovat tapahtuneet yhteiskunnan eri aloilla Kaivosteollisuudenkehittymisen tulkinnassa monitasoista muutoksen mallia ei ole aiemmin sovellettu

11

Suomessa monitasoista mallia hyoumldyntaumlviauml tutkimuksia on tehty esimerkiksi lii-kennejaumlrjestelmaumln (Temmes et al 2014) energiajaumlrjestelmaumln (Lovio amp Kivimaa2011 Wessberg et al 2015b) ja sosiaali- ja terveysjaumlrjestelmaumln osalta (Kohl et al2015a ja 2015b Kivisaari et al 2013)

Monitasoisen muutoksen mallissa erotetaan kolme muutoksen tasoa toimin-taympaumlristouml (landscape) vallitseva toimintajaumlrjestelmauml (regime) ja paikallisetrajatut sovellusalueet eli nichet (kuva 2) Mallin mukaan sosiotekniset jaumlrjestelmaumltmuuttuvat kaikkien naumliden kolmen eri tason keskinaumlisen vuorovaikutuksen kauttavanha toimintajaumlrjestelmauml korvautuu uudella

Jaumlrjestelmauml muodostuu viiden ulottuvuuden pohjalle Geelsin (2002) mukaannaumlmauml ovat (ks myoumls kuva 2)

1 Teknologian ulottuvuutta maumlaumlrittelee se minkaumllaista teknologiaa on kaumly-toumlssaumlmme miten kaumlytaumlmme sitauml ja mitkauml ovat mahdollisia ja olennaisiakehityskysymyksiauml kyseisten teknologioiden puitteissa Hallitseva teknolo-ginen paradigma maumlaumlrittelee sen miten maumlaumlrittelemme teknologiset on-gelmat ja etsimme vastauksia niihin Esimerkiksi kaivosteollisuudessa onkehitytty pitkaumllle kaivoksen automaatiotekniikan kehittaumlmisessauml mutta ve-sien hallinnan teknologiassa on paljon kehittaumlmiseen varaa Teknologiankaumlyttaumlmiseen liittyy olennaisesti turvallisuus sekauml ihmisen ettauml ympaumlristoumlnnaumlkoumlkulmista

2 Tiede kattaa tieteelliset instituutiot ja tiedon ja sen miten ja millaista tietoatuotamme ja kaumlytaumlmme jaumlrjestelmaumln yllaumlpitaumlmiseksi ja kehittaumlmiseksi Tie-teen kehittymisessauml on olennaista rahoitus jota tarjoavat mm erilaiset tut-kimusohjelmat Suomessa kaivosalan tieteellinen osaaminen ja sen kehit-taumlminen ovat keskittyneet Oulun ja Itauml-Suomen yliopistoihin GTKhon jaVTT Oyhyn (Kivinen amp Aumo 2015) Keskeistauml kehityksen naumlkoumlkulmastaon eri tieteenalojen vaumllinen yhteistyouml kaivosteollisuuden kontekstissa Esi-merkiksi Tekesin Green Mining -ohjelma on osa jaumlrjestelmaumln tiedeulottu-vuutta

3 Politiikka sisaumlltaumlauml yhteiskunnallisen tavoitteenasettelun saumlaumltelyn ja toimin-tamallit joilla naumlitauml toteutetaan Se vaikuttaa jaumlrjestelmaumln toimintaan kes-keisesti lainsaumlaumldaumlnnoumln ja rahoituksen kautta Politiikan kautta maumlaumlritetaumlaumlnkaivosteollisuuden asema teollisuus- ja innovaatiopolitiikassa sekauml alue-ympaumlristouml- ja luonnonvarapolitiikoissa Hyvinvointi- ja sosiaalipolitiikka ovatmyoumls vaumllillisesti linkittyneitauml kaivosteollisuuteen Esimerkiksi YVA-laki javesien suojeluohjelma ovat esimerkki poliittisista jaumlrjestelmaumln elementeistauml

4 Kulttuuri kattaa jaumlrjestelmaumlssauml vallitsevat arvot ja kulttuuriset symbolit se-kauml naumliden tuottamista ja levittaumlmistauml koskevat (julkilausumattomat) saumlaumln-noumlt Esimerkiksi teknologioille muodostuu erilaisia symbolisia arvoja senmukaan kuinka ne rakentavat kansallista kilpailukykyauml tai miten ympaumlris-toumlystaumlvaumlllisiauml ne ovat Viime vuosina keskeiseksi kaivosteollisuuden me-nestymisen naumlkoumlkulmasta ovat enenevaumlssauml maumlaumlrin tulleet vastuullisuuseettisyys ympaumlristoumlasiat sekauml eri sidosryhmien intressien huomioiminenYritysten johtamisjaumlrjestelmaumlt ovat esimerkki kulttuurista kaivosjaumlrjes-telmissauml

12

5 Kaumlyttaumljaumlt ja markkinat sisaumlltaumlvaumlt toimintamallit ja saumlaumltelyn joiden pohjaltamarkkinat ja siellauml toimivien roolit tuottajina ja kaumlyttaumljinauml muodostuvat Sesisaumlltaumlauml myoumls tuottajien ja kaumlyttaumljien toiminnan markkinoilla ja markkinoi-den vaikutukset koko jaumlrjestelmaumln toimintaan Keskeisessauml tuottajaroolissaon teollisuus (tai yritykset) Kaivostoiminnalla on suuri vaikutus paikalliseenaluetalouteen mutta myoumls kansalliseen talouteen vientituotteiden tuottaja-na ja tyoumlllistaumljaumlnauml Osakemarkkinat ja maailman markkinat heijastelevatmyoumls kaivosten kautta kansalliseen talouteen Vastuullisen toiminnan vaa-timusten myoumltauml kaumlyttaumljien rooli saattaa tulevaisuudessa kasvaa kun vas-tuullinen kuluttaja alkaa vaatia vastuullisuutta myoumls kaivosteollisuuden tuot-teilta ns veritimantit ovat jo kuluttajien tietoisuudessa mutta esimerkiksitavallisten metallituotteiden vastuullisuuden peraumlaumln ei vielauml paljon kysellaumlAluetalous on esimerkki kaumlyttaumljiin kohdistuvasta osa-alueesta

Kuva 2 Kaivosalan muutosprosessi monitasoisen muutoksen mallissa (so-vellettu Geels 2002)

Mallin ylin taso viittaa yhteiskunnalliseen toimintaympaumlristoumloumln (landscape) Siihenkuuluvat esimerkiksi sellaiset hitaasti muuttuvat asiat kuten taloudellinen kehitys jasyvaumlt kulttuuriset arvot jotka luovat puitteet ja edellytykset tarkastellulle toiminta-jaumlrjestelmaumllle Kulttuurisia pitkaumln aikavaumllin muutoksia jotka luovat taumlltauml tasoltauudistuspaineita kaivosteollisuudelle ovat esimerkiksi ympaumlristoumltietoisuuden nou-

13

su kansalaisten osallistumisen aktivoituminen luonnonvarojen hallinnassa taitietoyhteiskuntakehitykseen liittyvauml laumlpinaumlkyvyyden vaatimus

Keskimmaumlisen tason muodostaa vallitseva toimintajaumlrjestelmauml (socio-technicalregime) Se viittaa niihin saumlaumlntoumlihin ohjeistoihin ja hiljaisesti sovittuihin toimintata-poihin kuten sopimukset direktiivit ja moraalikoodit joita erilaiset toimijat esimer-kiksi kaivosteollisuuden ammattilaiset teollisuusyritykset asiakasyritykset ja tut-kimuslaitokset eri tason poliittiset paumlaumlttaumljaumlt ja viranomaiset erilaiset intressi- jaeturyhmaumlt ja media hyoumldyntaumlvaumlt Toimintajaumlrjetelmauml (regime) maumlaumlrittelee myoumlstoimijoiden vaumllistauml vuorovaikutusta Taumlmauml taso koostuu muun muassa tuotantora-kenteista alaa koskevasta saumlaumlntelystauml tuotteiden markkinoista asiakkaiden tar-peista ja kysynnaumlstauml ammattilaisten toimintatavoista toimintaa koskevasta tiedos-ta sovellettavista teknologioista sekauml alaan ja sen tuotteisiin liitetyistauml kulttuurisis-ta merkityksistauml

Vallitseva toimintamalli ei muutu helposti Sen pysyvyyttauml yllaumlpitaumlvaumlt toimijatnaumliden vaumlliset suhteet ja toimialan saumlaumltely Myoumls toimijoiden vaumlliset juridiset jamuut sopimukset lujittavat keskinaumlisten suhteiden saumlilymistauml Pysyvyyttauml edistaumlaumlmyoumls se ettauml yhteiskunta pyrkii luomaan jaumlrjestelmaumllle suotuisaa saumlaumlntelyauml Myoumlskaivosalalla yritykset ja niiden asiakkaat sopeuttavat omat toimintatapansa vakiin-tuneen jaumlrjestelmaumln mukaiseksi mikauml lisaumlauml pysyvyyttauml

Uudet teknologiat uudet toimintatavat erilaiset kokeilut ja marginaaliset ratkai-sut (nichet) luovat muutoksen mahdollisuuksia toimintajaumlrjestelmaumlaumln Jotta muutostoimintajaumlrjestelmaumlssauml tapahtuisi on jaumlrjestelmaumlssauml oltava niin sanottuna mahdol-lisuuksien ikkunoita joihin nichet voivat asettua Taumlllaisia muutoksen ikkunoita voisyntyauml esimerkiksi erilaisissa yhteiskunnan murroksissa kuten demograafisissamuutoksissa luonnon muutoksissa tms Mahdollisuuksien ikkunat voivat syntyaumlerityisesti toimintaympaumlristoumln muutostilanteissa

Mikaumlli tarkastelu laajennetaan kattamaan julkinen palvelutuotanto ja taumlhaumln liitty-vaumlt jaumlrjestelmaumlt teollisuuden sijalla voi olla esimerkiksi kunta palveluiden tuottaja-na ja tilaajana (Nieminen amp Kivisaari 2012)

14

3 Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys yhteiskunnan jayritysten naumlkoumlkulmista

Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys on sidoksissa toiminnan kestaumlvyyteen Kestaumlvaumlntoiminta on kestaumlvaumlauml taloudellisista naumlkoumlkulmista sekauml ympaumlristouml- ettauml yhteiskun-nallisista asioista katsottuna Kaivosteollisuus on erityisen herkkauml kaikkien kestauml-vaumln kehityksen ulottuvuuksien naumlkoumlkulmasta katsottuna Talous on riippuvainenglobaaleista suhdanteista ja aluetalouden reunaehdoista ja yhteiskunnallisestisidosryhmaumlyhteistyouml ja paikallisten ihmisten hyvinvoinnin tuomat haasteet sekaumlkaivosten ympaumlristoumlvaikutukset vaativat huomiota ja toimenpiteitauml Vasta viimeis-ten vuosikymmenten aikana kaivosteollisuus on alkanut omaksua toimintatapojajoilla naumlmauml haasteet voidaan hallita Epaumlonnistuneiden tilanteiden hoidon tai puut-teellisen viestinnaumln ja sidosryhmaumlyhteistyoumln vuoksi kaivosteollisuus aiheuttaausein vastustusta ja paheksuntaa etenkin siirtyessaumlaumln uusille alueille

Kaivosteollisuuden tulee olla vastuullista jotta se pystyy vastaamaan toiminnas-ta mahdollisesti aiheutuviin kestaumlvaumln kehityksen uhkiin ennaltaehkaumlisevaumlsti jakorjaavasti Kuvan 3 mukaisesti yrityksen vastuu yhteiskunnan kestaumlvaumlstauml kehi-tyksestauml laumlhtee liikkeelle viranomaisvelvoitteiden taumlyttaumlmisestauml ja laajenee vapaa-ehtoiseen ympaumlristoumln ja yhteiskunnan huomioon ottavaan toimintaan kuten eri-laisten vapaaehtoisten johtamisjaumlrjestelmien hyoumldyntaumlmiseen ja standardien nou-dattamiseen Taumlmaumln luvun alakappaleissa syvennetaumlaumln ymmaumlrrystauml keskeisistaumlkaumlsitteistauml eli yritysvastuusta sosiaalisesta hyvaumlksyttaumlvyydestauml ja sosiaalistenvaikutusten arvioinnista (SVA)

15

Kuva 3 Yritysvastuu maumlaumlriteltynauml yrityksestauml kaumlsin

31 Yritysvastuu

Yritysvastuussa on kysymys toimivien viranomaissuhteiden tyytyvaumlisten asiakkai-den ammattitaitoisen henkiloumlstoumln ja ympaumlristoumln luottamuksen ja hyvaumlksynnaumlnsaavuttamiseen taumlhtaumlaumlvistauml toimista Yritysvastuullisuudella viitataan yleensaumlyritysten vapaaehtoisiin toimiin viranomaisvelvoitteiden toteuttamisen lisaumlksi Ka-peimmillaan yritysvastuu on sitauml ettauml yritys tuottaa voittoa omistajilleen toimimallaviranomaismaumlaumlraumlysten sallimissa rajoissa Yleisimmin yritysvastuu kuitenkin kiinni-tetaumlaumln kestaumlvaumln kehityksen kaumlsitteeseen jolloin yritysvastuuta asettuvat maumlaumlrittauml-maumlaumln ympaumlristoumlvastuu sosiaalinen vastuu ja taloudellinen vastuu (Joutsenvirta etal 2011)

Suomen teollistumisen alkuvaiheesta 1820-luvulta aina 1950-luvulle asti monetyritykset huolehtivat tyoumlntekijoumlistaumlaumln paikkakunnilla mahdollistaen tyoumln tekemisenyrityksessauml Taumlmauml tarkoitti sitauml ettauml tehtaan omistaja jaumlrjesti tyoumlntekijoumlille asunnotterveydenhuollon paumlivaumlkodit harrastustoiminnan ja jopa kirkon (katso esim Koi-vuniemi 2000 Haumlggman 2006 Kuisma 2008 Koskinen 1989 Haapala 1986) Kun1960ndash70-luvuilla rakennettiin suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa teollisuusyritys-ten sosiaalitoiminnan tehtaumlvaumlkentaumlssauml olleet toiminnot jakautuivat uusille yhteis-kunnallisille toimijoille Taumlhaumln vastuunjakoon vaikutti sekauml sosiaalipoliittisen lain-saumlaumldaumlnnoumln muuttuminen ja julkishallinnon vastuutehtaumlvien laajentuminen ettaumlkulutustavaramarkkinoiden kasvu ja liikeyritysten organisatoriset muutokset (Ket-tunen 2002)

Uudelleen keskustelu yrityksen yhteiskunnallisesta vastuusta levisi Suomeen1970-luvulla jolloin yritysten vastuuksi kaumlsitettiin tuottava toiminta ja sitauml kautta

Kestaumlvauml kehitysTalous ndash Yhteiskunta ndash Ympaumlristouml

YritysvastuuVapaaehtoinen-johtamisjaumlrjestelmaumlt ja standardit-sidosryhmaumlyhteistyouml-raportointi

Viranomaisvelvoitteet- YVA (sis SVA)- Luvat ja lupaehdot- Raportointi

Sosiaalinenhyaumlksyttaumlvyys

16

tyoumlpaikkojen luominen sekauml verojen maksu yhteiskunnalle (Hanikka et al 2007)Vielauml taumlssauml vaiheessa ympaumlristoumlkysymyksiauml ei nostettu voimakkaasti esiin Vasta1980-luvulla yleisen mielipiteen ja markkinoiden painostuksesta ympaumlristoumlasioihinalettiin kiinnittaumlauml enemmaumln huomiota ja 1990-luvulta alkaen yrityksiltauml on vaadittuympaumlristoumlvastuullisuutta lainsaumlaumldaumlnnoumln velvoittamana ja erilaisten laatu- ja ympauml-ristoumljaumlrjestelmien kannustamana (Hanikka et al 2007) Globalisaation eteneminennosti yritysvastuun jaumllleen 2000-luvulla keskusteluun eettisen tuotannon naumlkoumlkul-masta mm lapsityoumlvoima ja tyoumlntekijoumliden huonot olot kehitysmaissa heraumlttivaumltpohtimaan ja toimimaan vastuukysymysten kanssa (Joutsenvirta et al 2011)

Sidosryhmaumlsuhteet luovat yrityksen vastuullisuuden reunaehdot Heikkurinen jaBonnedahl (2013) ovat analysoineet markkinaorientoitunutta ja sidosryhmaumlorien-toitunutta yritysstrategiaa Markkinaorientoituneessa strategiassa markkinat jaasiakkaat joko ohjaavat yrityksen toimintaa ja yritys mukautuu toimissaan markki-noiden ja asiakkaiden tarpeisiin tai yritys pyrkii toimillaan ohjaamaan markkinoitaja asiakkaiden tarpeita

Sidosryhmaumlorientoituneessa strategiassa puolestaan yritys joko mukautuu si-dosryhmien toiveisiin tai yrittaumlauml muokata sidosryhmien toiveita Heikkurinen jaBonnedahl (2013) yhdistaumlvaumlt naumlmauml erilaiset strategiaorientaatiot analyysissaumlaumlnkestaumlvaumln kehityksen orientaatioksi jossa yrityksen toiminta voi olla joko kestaumlvaumlnkehityksen ohjaamaa tai kestaumlvaumlauml kehitystauml ohjaavaa Taumlmauml yhdistaumlvauml strate-giaorientaatio siirtaumlauml vastuun yrityksen toiminnasta ensisijaisesti yritykselle itsel-leen pois ulkoisilta toimijoilta kuten asiakkaat tai sidosryhmaumlt Taumlmauml strategiatoiminee hyvin kaivosteollisuudessa jossa lopputuotteen asiakas on kaukanaraaka-aineen tuotannosta eikauml naumlin luo tehokkaasti painetta yritykseen

Yritysvastuun toteuttamiseen on olemassa erilaisia tyoumlkaluja julistuksista sertifi-oituihin johtamisjaumlrjestelmiin Periaatejulistuksia ja ohjelmia kutsutaan softlaw -instrumenteiksi joita pidetaumlaumln osoituksena julkisen oikeussaumlaumltelyn ja erilais-ten yksityisluonteisten saumlaumlntelyjen kasvavasta vuorovaikutuksesta (Tala 2005)Niillauml tarkoitetaan moninaisia oikeusohjeita muistuttavia normistojen joukkojajotka eivaumlt kuitenkaan ole osa lainsaumlaumldaumlntoumlauml (Tala 2005) Perinteisesti taumlllaisiaovat olleet esimerkiksi YKn ja sen yleiskokouksen asiakirjat joita pidetaumlaumln ei-sitovina mutta vaumlhintaumlaumlnkin poliittisesti merkityksellisinauml (Korkea-aho 2005)

Yrityksen johtamisjaumlrjestelmaumlauml voidaan tarkastella erityisesti yhteiskuntavastuu-jaumlrjestelmaumlnauml jonka avulla yritys pyrkii huolehtimaan yrityksen ympaumlristoumltekijoumlidensekauml sosiaalisten ja taloudellisten tekijoumliden tasapainoisesta kehittaumlmisestauml jatoteuttamisesta yhteistyoumlssauml sidosryhmien kanssa Yrityksen yhteiskuntavastuu(CSR Corporate Social Responsibility) on osa yrityksen liiketoimintamallia Osit-tain yhteiskuntavastuullisuuden toteuttamista voidaan osoittaa standardoiduillajohtamisjaumlrjestelmillauml esimerkiksi ympaumlristoumljaumlrjestelmaumlllauml ISO 14 001 ja yhteiskun-tavastuujaumlrjestelmaumlllauml ISO 26 000 tai kansallisilla rdquostandardeillardquo kuten esimerkik-si Kanadan Towards Sustainable Mining (TSM) Yhteiskuntavastuullisuuden toteu-tumista voi raportoida noudattamalla sen mittaamiseen tarkoitettua Global Repor-ting Initiative (GRI) -ohjeistoa EUn uuden direktiivin (saatettava voimaan syys-kuussa 2016) myoumltauml vaumlhintaumlaumln 500 tyoumlntekijaumln yritysten (liikevaihto 40 milj tase

17

vaumlh 20 milj euro) tulee raportoida vastuullisuudestaan julkisesti (Tyouml- ja elinkeinomi-nisteriouml 2015)

Kanadalainen TSM-jaumlrjestelmauml on valittu pohjaksi Suomen kestaumlvaumln kaivostoi-minnan verkoston suosittelemalle kaivosvastuujaumlrjestelmaumllle Kaivosvastuujaumlrjes-telmauml sisaumlltaumlauml luonnon monimuotoisuutta koskevan toimintakehyksen ja kahdek-san arviointityoumlkalua 1) sidosryhmaumlvuorovaikutus 2) luonnon monimuotoisuudensaumlilyttaumlminen 3) rikastushiekan kaumlsittely 4) vesienhallinta 5) energiatehokkuus jailmastopaumlaumlstoumlt 6) tyoumlterveys- ja turvallisuus 7) kriisinhallintavalmius ja 8) kaivok-sen sulkeminen

GRI-ohjeistus on kansainvaumllisen GRI-organisaation markkinoima ja yllaumlpitaumlmaumlohjeistus liiketoiminnan valtioiden ja muiden organisaatioiden kestaumlvaumln toiminnanymmaumlrtaumlmiseen ja viestintaumlaumln GRI keskittyy ohjeistuksissaan erityisesti kriittisiinkestaumlvyyttauml uhkaaviin asioihin kuten ilmastonmuutos ihmisoikeudet ja lahjontaOhjeistus rakentuu neljaumln paumlaumlpilarin alle valmistelu suuntaus analyysi ja viestin-tauml Valmisteluvaiheessa keskitytaumlaumln siihen ettauml kestaumlvyydestauml ja siihen liittyvaumlstaumlviestinnaumlstauml tulee suoraviivaista ja ymmaumlrrettaumlvaumlauml Suuntausvaiheessa huolehdi-taan siitauml ettauml kaikki merkityksellinen tulee huomioiduksi Analyysivaiheessa GRI-organisaatio tarjoaa asiakkaan kaumlyttoumloumln dataa jonka avulla viestintaumlauml voidaanselventaumlauml Viestintaumlvaiheessa tarjotaan laajaa verkostoa avuksi asioiden viestimi-seen ja viestien erottumiseen laajasta massasta

32 Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys

Sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlsite (engl Social Licence to Operate SLO2)syntyi 1990-luvulla tutkittaessa yritysten eettistauml toimintatapaa Yrityksen katso-taan saavuttaneen ns sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kun sen toiminnalla on jat-kuva hyvaumlksyttaumlvyys paikallisyhteisoumlissauml (Prno amp Slocombe 2012) Kaivosteolli-suudessa sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys on uusi paradigma jossa kestaumlvauml kehitys onkiteytynyt sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlsitteeseen Nelsen (2006) maumlaumlritteleesosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden sellaisten kaumlsitteiden arvojen tyoumlkalujen ja toimin-tatapojen joukoksi joiden kautta kaivosteollisuus ja sen sidosryhmaumlt voivat tarkas-tella ympaumlroumlivaumlauml todellisuutta Sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden tavoitteena on luodaneuvottelufoorumi jossa osapuolet tulevat kuulluiksi ymmaumlrretyiksi ja arvostetuik-si Sitauml voidaan kutsua teollisuuden ja sidosryhmien tavaksi ansaita uskottavuu-tensa ja asemansa

Warhurst (2001 2004) naumlkee hyvaumlksyttaumlvyyden ansaitsemisen liittyvaumln hyviensuhteiden luomiseen kaivosteollisuuden ja paikallisen yhteisoumln vaumllille Gunning-ham et al (2004) puolestaan maumlaumlrittelevaumlt sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden tarkoitta-van niitauml vaatimuksia ja odotuksia joita yhteiskunta kohdistaa liiketoimintaan jajotka nousevat yrityksen laumlhiyhteisoumlstauml Yritysten tasolla sosiaalista hyvaumlksyttauml-

2 Social Licence to Operate on yleisesti suomennettu kaumlsitteeksi sosiaalinen toimilupa Toi-milupa kaumlsitteenauml viittaa kuitenkin viranomaislupaan jollainen SLO ei ole Siksi on suosi-teltavampaa kaumlyttaumlauml kaumlsitettauml sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys jota taumlssauml julkaisussa kaumlyte-taumlaumln suomennoksena SLO-kaumlsitteelle

18

vyyttauml kaumlytetaumlaumln osana yrityksen sosiaalista vastuuohjelmaa (Corporate SocialResponsibility CSR)

Owen ja Kemp (2013) naumlkevaumlt ettauml vaikka sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden me-nettely nostaa esiin sosiaalisia naumlkoumlkohtia se ei kerro miten edetauml silloin kunpitaumlisi palauttaa yhteisoumljen sidosryhmien ja etujaumlrjestoumljen luottamus virheen jotapahduttua He vaumlittaumlvaumlt ettauml sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys -kaumlsitteen avulla eisitouduta pitkaumlaikaiseen toiminnan kehittaumlmiseen vaan sitauml kaumlytetaumlaumln tietoisestivaumlhentaumlmaumlaumln rdquooppositionrdquo vastarintaa Myoumls Bice (2014) havaitsi tutkimukses-saan ettauml sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden arviointia varten tulisi olla selkeitauml kritee-reitauml sillauml yrityksillauml on vaikeuksia paumlaumlttaumlauml miten ne mittaavat sen saavuttamista

Paikalliset yhteisoumlt odottavat alueella toimivilta yrityksiltauml ettauml ne tuovat muka-naan taloudellista hyvinvointia toimivat lainmukaisesti ja eettisesti ja harrastavatvapaaehtoista hyvaumlntekevaumlisyyttauml (Carroll 1979) Azapagic (2004) kehitti kaivos-teollisuudelle kestaumlvaumln kehityksen mallin johon liittyvaumlt indikaattorit haumln jakoikestaumlvaumln kehityksen pilareiden mukaan kolmeen ryhmaumlaumln taloudelliset tekijaumltympaumlristoumltekijaumlt ja sosiaaliset tekijaumlt Taumlssauml mallissa taloudelliset indikaattoritsisaumlltaumlvaumlt muun muassa yrityksen alueelle tuoman hyvinvoinnin mittaamisenYmpaumlristoumlindikaattorit sisaumlltaumlvaumlt ympaumlristoumlpaumlaumlstoumlt veden energian ja maankaumlytoumlnsekauml biodiversiteetin muutokset ja sosiaaliset indikaattorit tyoumlvoiman kohtelunihmisoikeudet ja paikallisen yhteisoumln sitomisen mukaan toimintaan (Azapagic2004) Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys perustuu yhteisoumln naumlkoumlkulmasta naumlihin samoi-hin tekijoumlihin

Thomson ja Joyce (2008) ovat maumlaumlrittaumlneet sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden teki-jaumlt seuraavasti (kuva 4)

1 lainmukaisuus tai oikeudenmukaisuus (toiminta on virallisten tai epaumlviral-listen vakiintuneiden lakiperusteisten sosiaalisten ja kulttuuristen normi-en mukaista)

2 uskottavuus (yrityksen voima ja kapasiteetti tehdauml itsensauml uskottavaksiyhteisoumln silmissauml) ja

3 luottamus (yhteisoumln halu asettua alttiiksi riskille ja jopa menetykselle toi-sen osapuolen toimien johdosta)

19

Kuva 4 Sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden saavuttaminen (mukaeltu Thomson ampJoyce 2006)

Myoumls Moffat ja Zhang (2014) ovat kehittaumlneet naumlkemyksensauml pohjalta mallin sosi-aalisen hyvaumlksyttaumlvyyden mittaamiseksi Siinauml malliin syoumltettaumlvaumlt arvot eri para-metrien osalta saadaan kyselytutkimuksella ihmiset ja heidaumln kokemuksensamaumlaumlrittaumlvaumlt naumlin yhteiskunnallisen hyvaumlksyttaumlvyyden Moffatin ja Zhangin mallirakentuu seuraavien elementtien varaan

1 vaikutukset yhteiskunnalliseen infrastruktuuriin (impacts on social infrast-ructure)

2 sidosryhmaumlkontaktien lukumaumlaumlrauml (contact quantity)3 sidosryhmaumlkontaktien laatu (contact quality)4 prosessien oikeudenmukaisuus (procedual fairness)

Kaksi edellauml mainittua sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden mallia poikkeavat toisistaansiinauml ettauml Thomsonin ja Joycen (2008) mallissa laumlhtoumlkohtana on yrityksen normi-en mukainen toiminta ja kyky taumlyttaumlauml lain vaatimukset (tekninen prosessi) kutenlupaehdot ja vasta sen paumlaumllle rakennetaan sosiaalista luottamusta Taumlmauml onlinjassa yritysvastuullisuudesta vallitsevan kaumlsityksen kanssa Moffatin ja Zhangin(2014) mukaan sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys saavutetaan ainoastaan sosiaalisenprosessin tuotoksena Molemmissa malleissa sidosryhmaumlyhteistyoumlllauml on suurimerkitys kasvatettaessa toiminnan hyvaumlksyttaumlvyyttauml yhteisoumln silmissauml Sidosryh-maumlyhteistyouml ei kuitenkaan ole automaattisesti sosiaalista hyvaumlksyttaumlvyyttauml lisaumlaumlvaumlasia Esimerkiksi Deleschal-Ridnell (2011) havaitsi ettauml sidosryhmaumlyhteistyoumlnlisaumlaumlminen uraanikaivoksen suunnittelun yhteydessauml Australiassa aiheutti taumlydelli-sen umpisolmun ja pikemminkin vaumlhensi kuin lisaumlsi sosiaalista hyvaumlksyttaumlvyyttaumlToisaalta Lindell (2015) vahvisti aumlskettaumlin vaumlitoumlskirjassaan ettauml sidosryhmienvaumllinen keskustelu kasvattaa luottamusta ja saattaa jopa muuttaa mielipiteitauml yh-teiseen suuntaan

Lainmukaisuus Uskottavuus

Luottamus

Vastaanottaminen

HyvaumlksyntaumlVastustus

20

Lisaumlksi on huomioitava ettauml sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden yksiselitteinen mit-taaminen ja seuranta ovat erittaumlin hankalia jo pelkaumlstaumlaumln ihmisten erilaisten tieto-jen taitojen kokemusten sosiaalisten prosessien ja erilaisten paumlaumlllekkaumlistenkinroolien vuoksi Eksplisiittisen tiedon yhtauml taumlrkeaumlnauml parina ovat implisiittinen tietosekauml subjektiiviset kokemukset ja kaumlsitykset joita ei ole helppo mitata ja todentaamutta joilla on syvaumlkin merkitys erilaisten sosioteknisten prosessien edistaumlmisessaumltai estaumlmisessauml Taumlllaisia ovat esimerkiksi pelot ja ennakkoluulot joita ei vaumllttauml-maumlttauml haumllvennetauml eksplisiittisesti mitattavilla faktoilla vaan ennen kaikkea useim-miten sidosryhmaumlyhteistyoumlllauml ja eriasteisella viestinnaumlllauml

Jyvaumlskylaumln yliopistossa on tutkittu sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden ehtoja ja rajojaUudenmaan Pohjois-Karjalan Kainuun ja Lapin maakunnissa (Jartti et al 2014)Tutkijoiden mukaan sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys kaumlsitetaumlaumln yleensauml syntyvaumlksipaikallisessa vuorovaikutuksessa kaivosyhtioumln ja sidosryhmien kesken Todelli-suudessa saattaa kuitenkin olla ettauml sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys rakentuukin mo-nimutkaisemmissa prosesseissa kuin pelkaumlssauml suorassa sosiaalisessa vuorovai-kutuksessa (ibid) Myoumls media muokkaa yleistauml mielipidettauml paikallisuudestariippumatta mutta esimerkiksi ympaumlristoumloumln liittyvaumlt ongelmat eivaumlt nouse julkisuu-teen vain siksi ettauml ne ovat olemassa vaan siksi ettauml jotkut yhteiskunnallisettoimijat maumlaumlrittelevaumlt ne ongelmiksi (Vaumlliverronen 1994) Taumlllaisina toimijoinavoivat olla poliittiset toimijat ja vapaaehtoiset jaumlrjestoumlt joiden mielikuvat ja asenteetmuovautuvat historiallisten ja kulttuuristen asioiden paineessa

33 Sosiaaliset vaikutukset ja niiden arviointi

Sosiaaliset vaikutukset ovat kestaumlvaumln kehityksen kaumlsitekokonaisuuden vaikeimminarvioitavissa oleva osa Siksi taumlssauml keskitytaumlaumln kuvaamaan erityisesti taumltauml osaasosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden elementtinauml Juho Saari (2012) kuvaa suomalaisenyhteiskunnan kehitystauml hyvinvoinnin muutoksena Hyvinvointi on sidoksissa talou-teen ja ympaumlristoumln vakauteen ja taumlten myoumls sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys on pitkauml-jaumlnteisen aluekehityksen tyoumlllisyyden ja liiketoiminnan perusedellytyksiauml Taumlmauml onvahvasti kytkoumlksissauml kaivossektorin tulevaisuuteen sillauml yksiloumliden yhteisoumljen jaalueiden kehitys ja yhteiskunnalliset tavoitteet ovat kaikki kiertyneinauml vahvastitoisiinsa

Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kehys ei tarjoa taumlssauml raportissa tiettyauml meto-dia tai formaalista mallia tarkastelulle vaan kyse on SVAn tarjoaman laumlhestymis-tavan yleisestauml hyoumldyntaumlmisestauml Taumlssauml yhteydessauml SVAsta hyoumldynnetaumlaumln erityi-sesti seuraavia kiinnostuksen kohteita muutoksen tunnistaminen vaikutusteemo-jen ja osallisten identifiointi kokemusperaumlisen tiedon hyoumldyntaumlminen ja vaikutus-mekanismien analyysi Taumlllainen arviointi auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln ja ennakoimaanmahdollisia riski-ilmioumlitauml niiden vaikutuksia yhteisoumloumln hallintoon ja paikalliseenkehitykseen

Sosiaaliset vaikutukset voidaan maumlaumlritellauml seuraavasti rdquoSosiaalisella vaikutuk-sella tarkoitetaan ihmiseen yhteisoumloumln tai yhteiskuntaan kohdistuvaa vaikutustajoka aiheuttaa muutoksia ihmisten hyvinvoinnissa tai hyvinvoinnin jakautumisessa

21

Muutos voi olla kehitystauml parempaan tai huonompaan suuntaan sen mukaankenen naumlkoumlkulmasta ja kenen arvoilla asiaa tarkastelee Vaikutukset ihmiseenyhteisoumloumln ja yhteiskuntaan mainitaan maumlaumlritelmaumlssauml erikseen koska jonkin tietynvaikutuksen merkitys saattaa olla aivan erilainen yksiloumltasolla kuin esimerkiksi nsyleisen edun naumlkoumlkulmastardquo (Jusleacuten 1995)

Sosiaalisten vaikutusten arviointia on kehitetty erityisesti yhdyskuntasuunnitte-lun hankkeita ja strategisten ohjelmien laatimista varten Taumllloumlin sosiaalisten vaiku-tusten arvioinnin perusajatuksena on selvittaumlauml paumlaumltoumlksentekoa varten jonkin toi-minnan tai toimen vaikutuksia ihmisten ja yhteisoumljen hyvinvointiin ja elaumlmaumlaumln sekaumlmyoumls laajemmin yhteiskunnalliseen ympaumlristoumloumln Samalla on mahdollista arvioidamyoumls yhteiskunnallisen ympaumlristoumln vaikutuksia kyseessauml olevaan toimeen Vaiku-tusten arvioinnin kirjallisuudessa rdquotoimellardquo tarkoitetaan yleensauml hyvin konkreettisiarakennus- tai laitosprojekteja teknologista kehittaumlmistauml ja kokeilua mutta myoumlsyleisempaumlauml suunnitelmaa ohjelmaa laajempaa politiikan suuntavalintaa lakia taimuuta hanketta jolla voi olla merkittaumlviauml vaikutuksia yhteiskuntaan ja ihmisiin(Sairinen amp Kohl 2004)

Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia alettiin arvioida osana prosessia ja jaumlrjestelmaumll-lisesti lain ympaumlristoumlvaikutusten arvioinnista (YVA) tultua voimaan vuonna 1994Taumlssauml prosessissa luvanhakijat joutuvat selvittaumlmaumlaumln hankkeen ja sen vaihtoehto-jen vaikutuksia ihmisen terveyteen elinoloihin ja viihtyvyyteen luontoon rakennet-tuun ympaumlristoumloumln luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen sekauml niiden keskinaumlisiin vuo-rovaikutussuhteisiin Lisaumlksi YVA-laki velvoittaa selvittaumlmaumlaumln laajamittaisistasuunnitelmista ja ohjelmista aiheutuvia vaikutuksia Viranomaiset joutuvat maan-kaumlyttouml- ja rakennuslain (MRL) mukaan selvittaumlmaumlaumln kaavaa laadittaessa kaavanvaikutukset elinoloihin ja elinympaumlristoumloumln mukaan lukien vaikutukset kansalaistenturvallisuuteen terveyteen sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin Rakennettua ympaumlris-toumlauml koskevien hankkeiden sosiaalisten vaikutusten arviointia on tehty jo 1990-luvun lopulta alkaen kuten Reinikainen (2005) Melkas (2005) Roumlnnlund (2013) jaViinikainen (1998)

Tiivistetysti voidaan sanoa ettauml SVA tehdaumlaumln jotta voidaan1 selventaumlauml ja ennakoida ihmisten elaumlmaumln laadulle ja alueen kehitykselle

aiheutuvia muutoksia2 arvioida tai ennustaa yhteisoumln kykyauml sopeutua muuttuviin olosuhteisiin3 arvioida muutosten merkitystauml ja merkittaumlvyyttauml eri osapuolten kannalta4 ottaa huomioon ja sovitella jostakin toimesta aiheutuvia ristiriitoja ja5 kehittaumlauml haittojen vaumlhentaumlmistauml ajoissa ja tietoisesti (Sairinen ja Kohl

2004)

Sosiaalisilla vaikutuksilla tarkoitetaan ihmiseen yhteisoumloumln yhteiskuntaan tai erivaumlestoumlryhmiin kohdistuvia muutoksia jotka aiheuttavat vaikutuksia ihmisten hyvin-voinnissa hyvinvoinnin jakautumisessa tai koetussa elaumlmaumlnlaadussa Vaikutuksetvoivat olla niin myoumlnteisiauml kuin negatiivisiakin ja ne voivat naumlkyauml muun muassavarallisuuden muutoksina asenteiden tai arvojen muutoksina tai ristiriitoina(Jusleacuten 1995 Sairinen amp Kohl 2004)

22

Sairisen ja Kohlin (2004) mukaan sosiaaliset vaikutukset tarkoittavat muutoksiaihmisten

1 elaumlmaumlntavassa miten he elaumlvaumlt tyoumlskentelevaumlt leikkivaumlt ja ovat keske-naumlaumln vuorovaikutuksessa

2 kulttuurissa jaetut uskomukset tavat arvot kieli ja murre3 yhteisoumlissauml sen yhtenaumlisyydessauml vakaudessa luonteenpiirteissauml palve-

luissa ja olosuhteissa4 poliittisessa jaumlrjestelmaumlssauml ihmisten osallistumismahdollisuuksien laa-

juus omaa elaumlmaumlaumlnsauml koskeviin paumlaumltoumlksiin kaumlynnissauml olevan demokra-tisoinnin vaihe ja naumlihin liittyvaumlt resurssit

5 ympaumlristoumlssauml ruoan saatavuus ja laatu riskien taso sanitaation riittauml-vyys fyysinen turvallisuus luonnon resurssien kaumlyttouml ja kontrolli kaumlytetynilman ja veden laatu

6 terveydessauml ja hyvinvoinnissa7 henkiloumlkohtaisissa ja varallisuutta koskevissa oikeuksissa8 peloissa ja toiveissa kaumlsitykset turvallisuudesta ja yhteisoumln tulevaisuu-

desta

Kaivosteollisuudesta aiheutuvan muutoksen sosiaalisissa vaikutuksissa on kysesiitauml kuinka luonnossa luonnonvarojen kaumlytoumlssauml ja yhdyskuntien infrastruktuuris-sa tapahtuvat muutokset vaikuttavat ihmisten ja yhteisoumljen arkeen hyvinvointiinelaumlmaumlntapoihin toimintaedellytyksiin ja kulttuurisiin kaumlytaumlntoumlihin Sosiaalisia vaiku-tuksia tarkasteltaessa paumlaumlhuomio kiinnitetaumlaumln erilaisiin yhteisoumlihin vaumlestoumlryhmiinja alueisiin kohdistuviin vaikutuksiin Lisaumlksi tarkastellaan vaikutuksia myoumls muihinyhteisoumlihin kuin kiinteaumlaumln paikallisyhteisoumloumln kuten esimerkiksi elinkeinonharjoitta-jiin alkuperaumliskansoihin loma-asukkaisiin matkailijoihin retkeilijoumlihin tai tyoumlyhtei-soumlihin (Burdge amp Vanclay 2004)

Kaivostoiminnasta aiheutuvia sosiaalisia vaikutuksia on maassamme alettu tut-kia vasta viimeisten vuosien aikana 2010-luvulla (ks esim Kujala 2011 Tervo2013 Kokko et al 2013 Tiainen et al 2014 Jartti et al 2014 ja Kylaumltie 2015)Kaivostoiminnan sosiaalisten vaikutusten arviointi sai nostetta erityisesti TekesinGreen Mining -ohjelmasta jossa vuosien 2011ndash2016 aikana on rahoitettu kolmeakaivosten sosiaalisiin vaikutuksiin keskittyvaumlauml tutkimushanketta Dilacomi Solimija SAM Mm naumliden rahoituskanavien kautta Itauml-Suomen yliopiston Luonnonvaratympaumlristouml ja yhteiskunta -instituuttiin3 on vahvistunut yhteiskuntatieteelliseen kai-vostutkimukseen erikoistunut tutkimusryhmauml Ryhmaumln keskeisiauml teemoja ovatkaivostoiminnan sosiaaliset vaikutukset luonnonvarojen hallinnan kysymyksetsosiaalisten vaikutusten arviointi vaikutusten hallinnan tyoumlkalut sekauml yhteiskunta-vastuu

Kujala (2011) tutki pro gradu -tyoumlssaumlaumln sosiaalisten vaikutusten arviointia kol-messa itaumlsuomalaisessa kaivoshankkeessa ja paumlaumltyi siihen tulokseen ettauml sosiaa-listen vaikutusten arvioinnin osaaminen kaivoshankkeissa on ollut melko heikkoaViranomaiset konsultit tai kaivosyhtioumlt eivaumlt tunteneet sosiaalisten vaikutusten

3 Ueffikaivostutkimus

23

arviointia kokonaisuutena ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin menetelmaumlt rajoit-tuivat usein vain mielipiteiden kysymiseen kyselyllauml Kujalan mukaan sosiaalistenvaikutusten arviointi on jaumlaumlnyt usein laumlhinnauml mielipidetutkimukseksi sen sijaan ettaumlsiinauml tarkasteltaisiin hankkeen vaikutuksia paikallisten asukkaiden naumlkoumlkulmastaja tuotaisiin esille tasapuolisesti sekauml nollavaihtoehdon ettauml hankkeen toteuttami-sen positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia sekauml vaikutusten kohderyhmiauml (Kujala2011)

On huomattavaa ettauml vasta viime vuosina maassamme on kehitetty tyoumlvaumllineitaumlja ohjeistoja kaivosten sosiaalisten vaikutusten arviointiin kuten vuonna 2013julkaistu opaskirja kaivosten ympaumlristoumlsaumlaumlntelyyn ja sosiaalista kestaumlvyyttauml tuke-viin hankkeisiin (ks Kokko et al 2013) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)puolestaan tarjoaa ohjeistoa ja taustamateriaalia ihmisiin kohdistuvien vaikutustenarviointiin (IVA) jonka avulla voidaan kartoittaa muun muassa asukkaiden sairas-tuvuutta hankekohteiden laumlheisyydessauml (THL 2015)

24

4 Jaumlrjestelmaumln muuttumisen dynamiikkamuutoksen ohjaus ja hallinta

41 Muutoksen dynamiikka

Vakiintuneet toimijat kehittaumlvaumlt jatkuvasti vallitsevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml Poliitti-set toimijat voivat esimerkiksi tehdauml kestaumlvaumln kehityksen mukaisia lakialoitteita taikaumlynnistaumlauml alaan kohdistuvia kehittaumlmisohjelmia Kaivosteollisuuden yrityksetvoivat kehittaumlauml tuotteidensa ja tuotantoprosessinsa laatua kestaumlvaumln kehityksenmukaiseksi johtamisjaumlrjestelmaumlaumlnsauml uudistamalla Naumlin voidaan kehittaumlauml esimympaumlristoumlvaikutusten haumlirioumltilanteiden ja tyoumlturvallisuuden hallintaa toiminnaneettisyyttauml tai sidosryhmaumlyhteistyoumltauml

MLP-mallin mukaan radikaalien innovaatioiden aihiot syntyvaumlt tyypillisesti ka-peilla sovellusalueilla tai rajatuilla maantieteellisillauml alueilla toteutettavista kokei-luista (niche-taso) Uusien radikaalien innovaatioiden toimivuudesta ja vaikutta-vuudesta ei ole aluksi riittaumlvaumlauml naumlyttoumlauml Siksi kokeilu saattaa tarvita alkuvaiheessasuojattua tilaa ja tukitoimenpiteitauml Niitauml voidaan luoda rakentamalla sosiaalisiatukiverkostoja joihin voi kuulua kokeilusta kiinnostuneita tuottajia ja kaumlyttaumljiauml jayhteiskunnallisia toimijoita

MLP-mallin tasot muodostavat sisaumlkkaumlisen hierarkian Mallin keskeinen oletta-mus on se ettauml mikaumlaumln yksittaumlinen tekijauml ei voi muuttaa vallitsevaa toimintamalliaSe muuttuu eritasoisten prosessien vuorovaikutuksessa Muutos edellyttaumlauml ensin-naumlkin ettauml yhteiskunnallisen toimintaympaumlristoumln muutosprosessit kuten vaumlkiluvunkasvu kaupungistuminen ja elintason noususta johtuva metallien mineraalien jakiviaineksen kysynnaumln kasvu tai kansalaisaktiivisuuden lisaumlaumlntyminen luovatpaineita vallitsevan kaivosteollisuuden muutokselle Erilaiset kriisitilanteet lisaumlaumlvaumltpainetta ja nopeuttavat toimintatapojen tekniikoiden ja viranomaismaumlaumlraumlystenmuuttumista

Systeemisen muutoksen toteuttamiseen tarvitaan vallitsevan toimintajaumlrjestel-maumln ja niche-tason kehittaumlmisprosessien vaumllistauml vuorovaikutusta ja keskinaumlistaumlsopeuttamista Vallitsevan jaumlrjestelmaumln toimijoiden on luotava edellytyksiauml ja tilaauudenlaisen toimintajaumlrjestelmaumln kaumlyttoumloumlnotolle Lisaumlksi paikallisella tasolla onkokeilujen kautta luotava kaumlyttoumlkelpoinen konkreettinen uusi toimintamalli joka voilaajeta uudeksi toimintajaumlrjestelmaumlksi Uusi toimintajaumlrjestelmauml ja sen kaumlyttoumloumlnot-

25

toympaumlristouml tarvitsevat molemminpuolista sopeuttamista toisiinsa Mahdollisuuksi-en ikkuna avautuu silloin kun tuotettu ja toimivaksi havaittu uusi toimintajaumlrjestel-mauml voidaan integroida olemassa olevaan toimintajaumlrjestelmaumlaumln Mahdollisen muu-toksen tapahtumisen jaumllkeenkin toimintajaumlrjestelmaumln kehittaumlmisen on jatkuttava

Monitasoinen muutoksen malli tarjoaa kaumlsitteellisen viitekehyksen ja ajattelunapuvaumllineen Se auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln miksi sen enempaumlauml ulkoiset paineet kuinradikaalit uudet ideatkaan eivaumlt yksin aina riitauml aikaansaamaan vakiintuneen toi-mintamallin muuttumista ja miksi muutoksen aikaansaamiseen tarvitaan useidentoimijoiden paumlaumltoumlksiauml ja vuorovaikutteista toimintaa Monitasoisen muutoksenmallin mukaan systeemisen muutoksen edistaumlmiseen tarvitaan siis sekauml ylhaumlaumlltaumlalas (top-down) ettauml alhaalta yloumls (bottom-up) suuntautuvia toimenpiteitauml ja kehi-tysprosesseja

Toisaalta jaumlrjestelmaumlauml voivat muovata myoumls yllaumlttaumlvaumlt tapahtumat tai jopa on-nettomuudet kuten kaumlvi Suomessa Talvivaaran tapauksessa Patoaltaiden pettauml-misestauml aiheutunut kaivosvesien vuoto sekauml kuolemaan johtanut tyoumltapaturmaTalvivaaran kaivosalueella ravistivat suomalaista kaivosteollisuutta ja siihen liitty-vaumlauml sidosryhmaumlverkostoa niin ettauml esimerkiksi viranomaismaumlaumlraumlykset kiristyivaumltpainostuksesta Tapahtumien myoumltauml koko yhteiskunta heraumlsi vaatimaan kaivosyri-tysten vastuullista toimintaa Tutkimuskentaumlssauml tarjottiin rahoitusta vastuullisenkaivostoiminnan edistaumlmiseksi (esim Tekesin Green Mining -ohjelma) ja Sitrassaaloitettiin kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkoston kehittaumlminen Tulevaisuudessavoimme sitten tarkastella kuinka naumlmauml kokeilut ja muutosareenan toiminnot siirty-vaumlt kaivosalan regiimiin

Sidosryhmiauml pyydettiin SAM-hankkeen visiotyoumlpajassa (Kohl et al 2013) tyoumlpa-joissa mm kirjaamaan kaivosalalle merkityksellisiauml asioita ja tapahtumia 1960-luvulta taumlhaumln paumlivaumlaumln ja siitauml eteenpaumlin tulevaisuuteen vuoteen 2030 Tuloksenasyntyi kuvan 5 mukainen tuloste Kuvasta voidaan hahmottaa menneisyydestaumlrdquoKaivos tyoumlnantajanardquo -tarina nykyisyydestauml rdquoTalvivaaran kaivoksenrdquo tarina jatulevaisuudesta rdquoKaivos yhteiskunnassardquo -tarina Kuvan tulos voidaan tulkita niinettauml Talvivaara on ilmiouml joka mursi kaumlsityksen kaivosteollisuudesta vain tyoumlnanta-jana muutti kaumlsityksen niin ettauml kaivos on osa yhteiskuntaa Talvivaaran kaivok-sen olemassaolon ensimmaumlisten vuosien aikana kyseenalaistettiin olemassaoleva kaivosregiimi viranomaisten osaaminen ja vallitseva yrityskulttuuri joka eiriittaumlvaumlssauml maumlaumlrin ottanut huomioon sidosryhmiauml Naumlin niche-tason toimija (Talvi-vaara) muutti vallitsevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml (regime) Osaltaan muutosprosessinkaumlynnistymiseen vaikutti myoumls toimintaympaumlristouml (landscape) jossa painetta jaumlr-jestelmaumlaumln loivat muun muassa resurssiniukkuus ja laumlnsimaisen elaumlmaumlntavanluoma kasvava mineraalitarve kestaumlvaumln kehityksen ja yritysvastuullisuuden tren-dit

26

Kuva 5 Kaivosteollisuuden merkityksellisiauml ilmioumlitauml ja trendejauml menneisyy-destauml nykyisyydestauml ja tulevasta (Kohl et al 2013)

Kuva 5 kertoo osaltaan ettauml Talvivaaran kaivosta voidaan pitaumlauml uuden kaivospro-sessiteknologian kokeiluna joka johti konfliktiin (Tiainen et al 2014) ja koko suo-malaisen kaivosalan kriisiin sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta Vielaumlvuonna 2006 Vesa Kainulainen kirjoitti Talvivaarasta ettauml siellauml on Euroopansuurimmat sulfidiset nikkeliesiintymaumlt Uutta ympaumlristoumlystaumlvaumlllistauml tekniikkaa Yli25 vuoden toiminta-aika Suomalaisen kaivosteollisuusklusterin uusi alku (Kainu-lainen 2006) Naumlmauml lupaukset paumlaumltyivaumlt kuitenkin pettymykseen tyoumltapaturman jaympaumlristoumlonnettomuuksien seurauksena Voidaan sanoa ettauml Talvivaaran epaumlon-nistuminen avasi suomalaisen yhteiskunnan ymmaumlrryksen kyseenalaistamaankaivosalan kestaumlvyyden

42 Muutoksen ohjaus ja hallinta

Strategic Niche Management (SNM) ja juurruttaminen ovat laumlhestymistapoja jotkaedustavat muutosvoiman rakentamista alhaalta yloumlspaumlin Niiden avulla edistetaumlaumlnonnistuneiden kokeilujen ja nichejen rakentamista ja hyoumldyntaumlmistauml (Weber ampDorda 1999 Hoogma ym 2005 Kivisaari ym 1999 Kivisaari amp Lovio 2004) SAM-hankkeessa toteutetut kokeilut olivat luonteeltaan taumlllaisia Mainitut laumlhestymista-vat taumlhtaumlaumlvaumlt sellaisten kokeilujen toteuttamiseen jossa keskeiset sidosryhmaumltoppivat muokkaamaan uutta toimintamallia sellaiseksi ettauml se on kaikkien puoles-ta hyvaumlksyttaumlvauml Laumlhestymistavan ytimessauml ovat yhteisten odotusten luominen

1960 Nyt 2030

Politiikka

Talous

(Kansalais)yhteiskunta

Tekniikkateknologia

Ympaumlristouml

Arvot

Natura-verkosto 2000

Vaihtoehtoiset teknologiat harvinaistenmetallien talteenotolle

Lakien vaumllisetsuhteetluontoon

Raaka-aineiden niukkuus jahinnat Harvinaiset metallitUusiutuvat raaka-aineet

Radikalisoituminen

RakennemuutoksetSirpaloituminen

Uusi kaivoslaki2011

In situ-bioliuotus

Kestaumlvauml kehitys

Standardointikehittyy

Vesilaki 1962Kaivoslaki 1965

Euroopanjaumllleenrakennus

CSRkaivosalalle

Tietoisuus javaatimuksetkasvavat

Globaali kehitysAasian markkinat

Kaivosalan rdquovanhatsynnitrdquo

Logistiikka mm uudetmerivaumlylaumlt

Saumlteilyturvalaki 1991

Bric-maat IntiaAfrikka nousevat

ILO- ratifiointi(ei Suomi)

ydinenergialaki1987

EU

EU raaka-ainealoite2010

rikkidirektiiviYSL uudistus

YVA-laki 1994

Julkiset hankinnatLaki 1978 YSL

2000

Rio 1987 YVA ja sosToimilupauudistus

YVD ndashluontovahingot jakompensaatiot

Ennakoiva kompensointihaitoista ja vahingoista

ilmastolaki Jaumltteiden hyoumldyntaumlmisensaumlaumlntely

Malmioidenulkomaalaisomistus

GRIIFC GuidelinesICMM

Performance-product

Lama

Internet SOME

Lobbaus

LiekkisulattoKonepajateollisuudenkasvu

Metso ja OutotecBioliuotuksen kaumlyttouml Suomessa

Johtamisjaumlrjestelmienkehittyminen ISO

ydinmateriaalivalvonta

Jaumltteiden jatkojalostus

Urban mining kasvaa

Onko kaikille toimille tilaa

Suljetun kierron kaivos

Yhteiskuntarakenteen muutos globalisaatio

Vastuullisuus jaumlljitettaumlvyys

Tshernobyl

MMSD 1999

Vastavoimat esim StopTalvivaara

Automatisointi

Kaivosmonopoli valtiolla

Kaivostenyksityistaumlminen

Elinkeinokonfliktit

Valtauksentekeminen

helppoa

Toiminnanpolitisoituminen

Kaivostuotteidenmerkityksen kasvu -gt

hyvaumlksyttaumlvyys

Metsaumlteollisuusgt

Vesienhallinnanparantuminen

Saturoituminen

Kaivostenmerkityksen kasvu Kaivosinfran

hyoumldyntaumlminen

Riskien hallinta sosiaalisentoimiluvan lunastamiseksi

Saumlaumldoumlksettiukkeneva

t

KV-kaupan esteidenpurkaminen

Maankaumlyttoumlkiistat

Teollinen symbioosimm sivukivien

hyoumltykaumlyttouml

MMMampTEMampYM

Suljettukansantalous Oumlljykriisi

Bilateraalikauppa

Kaivoksista toumlitauml

Cleentech

Biotalous

Talvivaara

Talvivaara

Talvivaara

Talvivaara

SOME-ihmisoikeudet

On-line kansanaumlaumlnestykset

HoumlyrykoneYdinvoima

Fossiiliset energiat

PC

Internet Nokia Robotiikka

Uusiutuva energia

Naumlkymaumltoumln kaivos

Kierraumltys-teknologiat

Rajaton halpaenergia (magnetismivaumlraumlhtely kiertoliike

Konsumerismin nousuTalouden nousu etusijalle

Vihreaumlt arvot

Koijaumlrvi

Vesi

Y-heraumltys

KansalaisaktiivisuusMoniarvoisuus

Talouden ylivalta

Arvojen uudelleenarviointi

Laumlpinaumlkyvyys

Globaali informaatio ampOikeuden taju

Paikallisuuden arvostus

Kierraumltys osatuotesuunnittelua

Vesiensuojeluohjelma

TalaskangasRooman klubi

Kaivostyoumlnanta-

jana

Radikaalittapaukset

Kaivosyhteis-

kunnassa

27

(yhteinen visio) yhteinen oppiminen ja monipuolisten toimijaverkostojen rakenta-minen

SNM ja juurruttamisprosessi perustuvat keskeisten osapuolten vaumllisen vuoro-puhelun kaumlynnistaumlmiseen ja edistaumlmiseen uuden ratkaisun kaumlyttoumloumlnotossa Dialo-gin avulla uutta toimintatapaa muokataan siten ettauml se vastaa mahdollisimmanhyvin eri sidosryhmien tarpeisiin ja vaatimuksiin Lisaumlksi toimintaympaumlristoumlssaumledistetaumlaumln sellaisia muutoksia jotka helpottavat uuden innovaation laajamittaistakaumlyttoumloumlnottoa ja tavoiteltujen hyoumltyjen toteutumista Kysymyksessauml on siis kaksi-suuntainen sopeuttamisprosessi

Transition Management (TM siirtymaumln hallinta Rotmans et al 2001 Kemp etal 2007 Loorbach 2007) edustaa laumlhestymistapaa jonka avulla poliittiset paumlaumlttauml-jaumlt voivat toimillaan tukea kestaumlvaumln kehityksen mukaista muutosta yhteiskunnaneri sektoreilla (Elzen ym 2004) TM pyrkii kaumlynnissauml olevien kehityskulkujen mu-kauttamiseen halutun kehityksen suuntaiseksi ja eri toimijoiden vaumllisen yhteisym-maumlrryksen aikaansaamiseen Se painottaa teknisen ja sosiaalisen muutoksenvuorovaikutteista suhdetta ja hyoumldyntaumlauml olemassa olevia liikevoimia ja pyrkii suun-taamaan niitauml kohti yhteiskunnan valitsemia paumlaumlmaumlaumlriauml

TM-mallin punaisena lankana on naumlkemys siitauml ettauml kestaumlvauml kehitys edellyttaumlaumlsosiaalisen ja teknologisen muutoksen samanaikaisuutta ja niiden kytkemistaumlyhteen Malli kuvaa sitauml miten yhteiskunnallisia sosioteknisiauml jaumlrjestelmiauml voidaanmuuttaa kestaumlvaumln kehityksen mukaisiksi ja toisaalta sitauml miten sosiotekniset jaumlr-jestelmaumlt ylipaumlaumltaumlaumln muuttuvat historiallisen tutkimuksen valossa

Voss ja Kemp (2006) luonnehtivat TM-laumlhestymistapaa refleksiiviseksi hallinto-tavaksi (Reflexive Governance) joka painottaa hallinnollisen prosessin sosiaalistaulottuvuutta Hallintoprosessi naumlhdaumlaumln osana sitauml dynamiikkaa jota pyritaumlaumln hallit-semaan Refleksiivinen hallintotapa pyrkii hyoumldyntaumlmaumlaumln vuorovaikutteista oppi-mista laajassa toimijaverkostossa Se pyrkii pikemmin avoimeen systeemiseenoppimiseen kuin tarkkaan maumlaumlriteltyihin tavoitteisiin tai kontrolliin Ideana on ettaumlhallintoprosessit tulisi avata eri toimijoiden vuorovaikutukselle ja dialogille Taumllloumlinongelman kaumlsittelyyn saadaan mukaan monenlaista tietoa erilaisia arvoja ja vai-kutusresursseja ja ymmaumlrrys lisaumlaumlntyy siitauml miten ongelma tulisi maumlaumlritellauml mitentavoitteet tulee asettaa ja minkaumllaisia strategioita voidaan kaumlyttaumlauml Kun jo tiedon janaumlkemysten yhdistaumlmisessauml ylitetaumlaumln kaumlsitteellisiauml ja institutionaalisia rajoja voi-daan edistaumlauml palautteen saamista jo strategian kehittaumlmisvaiheessa

TM-laumlhestymistavan keskeisenauml ajatuksena on ennakoinnin naumlkoumlkulmasta pyr-kiauml ohjaamaan monimutkaisten jaumlrjestelmien kehitystauml pitkaumlllauml aikajaumlnteellauml Mallion ollut alusta pitaumlen hyvin kaumlytaumlnnoumlnhakuinen ja sitauml on pyritty soveltamaanmuun muassa Alankomaiden ympaumlristoumlpolitiikassa sekauml Belgiassa ja Englannissaenergiahallinnossa ja terveydenhoidon suunnittelussa (Rotmans amp Loorbach2009)

Keskeinen ajatus on ettauml pienet muutokset johtavat laajoihin jaumlrjestelmaumln muu-toksiin Suuri muutos on mahdollista vain taumlllauml tavoin koska jaumlrjestelmauml vastustaasuuria muutoksia Pieniauml muutoksia voidaan puolestaan tukea luomalla muutos-areenoita joiden avulla toimijat sitoutetaan toimintaan yhteisten visioiden luomisenja toiminnan kautta Muutoksen eteenpaumlin viemiseksi on myoumls tunnistettava kes-

28

keiset muutosagentit jotka kykenevaumlt ottamaan riittaumlvaumlauml etaumlisyyttauml hallitsevaanjaumlrjestelmaumlaumln ja haluavat muutosta Lisaumlksi on tuettava uusien innovatiivistentoimintavaihtoehtojen etsimistauml jotta jaumlrjestelmaumln sisaumlinen diversiteetti ja sopeu-tumiskyky lisaumlaumlntyisivaumlt Taumlmauml merkitsee uusien suojaavien lokeroiden luomistakokeilutoiminnalle esimerkiksi rahoituksen tai lainsaumlaumldaumlnnoumln avulla Lisaumlksi jaumlrjes-telmaumln kehitystauml on jatkuvasti ennakoitava jotta siinauml tapahtuviin muutoksiin onmahdollista varautua (Rotmans amp Loorbach 2009)

TM-periaatteet voidaan kiteyttaumlauml toimintaohjeiksi joista muodostuu toiminnan jaoppimisen jatkuva kehauml Naumlitauml ohjeita ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

1 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminen2 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen3 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen4 Kokeilujen toteuttaminen5 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi6 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin

Rotmansin ja Loorbachin (2009) siirtymisprosessin sykli (kuva 6) kuvaa taumltauml dy-namiikkaa Ongelman maumlaumlrittelyn toimijoiden ja toimintaohjelman suunnittelunjaumllkeen voidaan siirtymaumlauml edistaumlauml erilaisilla kokeiluilla joita voidaan tukea esimer-kiksi poliittisin paumlaumltoumlksin tuilla Osallistujien tulee pystyauml hahmottamaan komplek-sinen jaumlrjestelmauml sekauml sen haasteet ja mahdollisuudet Muutosareenaa ei tulenaumlhdauml stabiilina rakenteena vaan se on pikemminkin luonteeltaan ajassa jatku-vasti muotoutuva virtuaalinen ja muuttuvien toimijoiden eteenpaumlin kantama polku

Kuva 6 Muutoksen sykli (Rotmans amp Loorbach 2009)

29

TM-laumlhestymistavan kaumlsitteelliset tyoumlkalut on tarkoitettu laajojen kehityskulkujensuuntaamiseen Kokeilujen rakentaminen on vain yksi osa taumltauml prosessia SAM-hankkeessa TMn teoreettiset jaumlsennykset ja kaumlsitteet helpottavat tarkasteltavienalueellisten kokeilujen kytkemistauml yhteiskunnan yleisempiin kehityskulkuihinja -toimenpiteisiin TM-laumlhestymistapaa kuvataan syklisenauml prosessina jossaorganisoidaan sidosryhmien jatkuva vuorovaikutteinen oppiminen Se kaumlynnistyyongelman hahmottamisesta muutosareenan perustamisesta ja yhteisten visioidenluomisesta Taumlllaisina muutosareenoina voidaan naumlhdauml esimerkiksi kaivosteolli-suuteen liittyvaumlt kehittaumlmisohjelmat Muutosvoimaa vahvistetaan synnyttaumlmaumlllaumlsellaisia toimijaverkostoja joiden monipuolinen asiantuntemus heijastaa ratkaista-van ongelman eri puolia Toimijat pyritaumlaumln mobilisoimaan erilaisten vaihtoehtoistenkehityskulkujen kokeiluun

SAM-hankkeessa tarkasteltiin miten kaivosteollisuudessa voidaan muokatauusi suomalaiseen ympaumlristoumloumln sopiva sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlytaumlntouml jamiten voidaan luoda edellytykset sen laajamittaiselle kaumlyttoumloumlnotolle osaksi vallit-sevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml Muutoksen toteuttamiseksi tarvitaan eri toimijoidenyhteistauml ymmaumlrrystauml siitauml mitauml taumlmauml muutos tarkoittaisi keiden aktiviteetteja jaosallistumista muutoksen laumlpivientiin tarvitaan ja minkaumllaisia ovat heidaumln roolinsamuutostoimijoina

Muutosta voidaan aktivoida monesta suunnasta Voidaan erottaa erityisiauml akti-vaattoreita integraattoreita tai mahdollistajia Aktivaattorit voivat olla kansalaisiaviranomaisia aktivisteja jne Integraattoreita ovat erilaiset verkostot ja mahdollis-tajia loumlytyy esimerkiksi rahoittajista ja politiikan toimijoista Naumlmauml toimijat toimivatmuutosprosessissa

Muutosprosessi on iteratiivinen prosessi jossa tieto ja ymmaumlrrys asioista muo-dostuu muotoutuu ja leviaumlauml Tiedon luomisen prosessia voidaan kuvata SECI-mallin avulla (kuva 7 Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995) Tieto muovautuuulkoistamisen yhdistaumlmisen sisaumlistaumlmisen ja sosiaalistamisen kautta kulkevassasyklissauml Kaivosalan muutosprosessia voidaan kuvata myoumls taumlmaumln SECI-mallinavulla Esimerkiksi SAM-hankkeessa toteutetut tyoumlpajat kokoukset yhteistyoumlkaivosyritysten kanssa ja hankkeessa tuotetut julkaisut voidaan asettaa SECI-mallin mukaiseen kuvaan Olennaista on ymmaumlrtaumlauml ettauml yksittaumlinen julkaisu taityoumlryhmaumln toiminta ei saa muutosta aikaan vaan asioiden ymmaumlrtaumlmiseen tarvi-taan prosessi joka kulkee monella eri tasolla iteroiden

30

Kuva 7 SECI-malli tiedon ja ymmaumlrryksen muodostumisen prosessin syklis-tauml (Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995)

Hiljainen tieto

Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Hiljainen tieto Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto Taumlsmaumlllinen tieto

Toimintakentaumln luominen Tiedon yhdistaumlminen

Dialogi

Tekemaumlllauml oppiminen

Sosiaalistaminen Ulkoistaminen

Sisaumlistaumlminen Yhdistaumlminen

bull Hankekokouksetbull Argumenta-hankkeen seminaarit

bull Draamatyoumlpajabull Viranomaistyoumlpajabull Visiotyoumlpajabull Tiekarttatyoumlpajabull Csiro haastattelutbull Hyvaumlksyttaumlvyyskyselyt

bull Benchmarkbull Policy Briefbull Artikkelit

bull Yhteistyouml kaivosyritystenkanssa

bull Tapaukset esim Kuusamonkaavoitusprosessi

31

5 Suomalaisen kaivosalan muutosprosessinkokonaiskuva

Suomalaisen kaivosteollisuuden murrosprosessin kokonaiskuva kuten se SAM-hankkeen aineiston perusteella hahmottui on esitetty kuvassa 8 MLP-malliin sovi-tettuna MLP-mallissa niche-taso on kaumlsitetty laajasti eikauml vain teknisiauml ratkaisujaesittelevaumlnauml tasona Siihen on otettu mukaan myoumls toimintatapa- ja menettelyko-keiluja Vielauml 1960-luvulla kaivostoiminta oli valtiojohtoista suljetussa taloudessatapahtuvaa toimintaa joka tapahtui teollista toimintaa suosivassa arvomaailmas-sa Taumlssauml ympaumlristoumlssauml toiminut regiimi on parhaillaan muuttumassa uudeksiregiimiksi jonka arvellaan toteutuvan vuoden 2030 tienoilla SAM-hankkeen visio-ja tiekarttatyoumlpajoissa (kuva 1) tunnistetut ja kuvatut muutospolut ovat ehkauml taumllloumlinjohtaneet uuteen kaivosalan regiimiin

Kuva 8 Kaivosalan muutosprosessi (mukaellen Foxon et al 2010 Kohl et al2013)

Niche

RegimeLandscape

Applied Foxon et al 2010

20301960

Kaivoslaki 1965

ElinkeinopolitiikkaNatura 2000

Kestaumlvauml kehitys

Resurssiniukkuus

YVA 1994 Kaivoslaki 2011

1 Moniaumlaumlninen osaava viranomaistoiminta

2 Kestaumlvaumln kehityksen mukainenyrityskulttuuri

3 Yhteisoumln hyvaumlksymauml kaivos4 Oppiva ja uutta luova kaivosteollisuus

Kaivos tuo vaurauttaja tyoumlpaikkoja

5 Raumlaumltaumlloumlity viestintauml ja oikea-aikaisuus

6 Kaivoksen koko elinkaari huomioituKaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminenaluetaloudessa

KaivosinfrastruktuuriAsunnotTiethellip

Ympaumlristoumlarvot

JohtamisjaumlrjestelmaumltCSR kaivosalalleGRI-ohjeistusTSMISO-standarditVakuutukset riskienhallinta

VisioKestaumlvauml

hyvaumlksyttaumlvaumlkaivannaisteollisuus

TEKES Green Mining ohjelmaKaivosalan koulutus

BioliuotustekniikkaSuomessaTalvivaaran kaivos

Stressitestit

Vanhat kaivosyhtioumltesim Outokumpu

Kaivoskone- ja laitevalmistajatKansainvaumlliset kaivosyrityksetPaikallinen yritystoiminta

Suljettu kansantalous

Kaivosbuumi 2005-2010Malminetsinnaumln vastustusKaivosvastaisuus

Vanhat kaivoksetkuten Kemi

Malminetsintauml kuten SakattiKaivossuunnitelmat kuten Kuusamo

Mineraaleja vaativa elaumlmaumlntapa

Yritysvastuullisuus

SoLiMi-hankkeen hyvaumlksyttaumlvyyskysely

Media SOME

Politiikkaregulaatiomarkkinat

Arvotasenteetosaaminen

Fyysinenympaumlristouml

SAM-hankkeen sidosryhmaumlyhteistyoumlkokeilutKestaumlvaumln kaisvotoiminnan verkosto

AutomaatioDigitaalisuus

32

51 Markkinat politiikka ja regulaatio

1960-luvulla kaivokset ja malminetsintauml olivat hyvin pitkaumllle valtion suunnastaohjattuja kansallisia projekteja (esim Outokumpu keskeinen toimija) Kohti vuotta2030 mentaumlessauml markkinat ovat muuttuneet entistauml globaalimmiksi suurin osaSuomen kaivoksista ja malminetsinnaumlstauml tapahtuu ulkomaisten yritysten toimestaRegiimiin on siis tullut uusia toimijoita suuria ulkomaisia kaivosyrityksiauml Taumlmaumlaiheuttaa haasteita yrityskulttuurin luomiseen yritysten vaumlliseen yhteistyoumlhoumlnviranomaistoimintaan sidosryhmaumlsuhteisiin viestintaumlaumln jne Toimintaympaumlristouml onmuuttunut niin ettauml kestaumlvaumln toiminnan vaatimus niin sosiaalisten ja taloudellistenasioiden kuin ympaumlristoumlasioiden osalta on liiketoiminnalle merkityksellistauml

Suomen metsaumlteollisuus kamppaili 1990-luvulla vastaavien haasteiden kanssaerityisesti ympaumlristoumlkysymyksen mutta se kykeni vastaamaan muutostarpeeseenyhteistoiminnalla Metsaumlteollisuudella on pitkaumlt ja hyviksi koetut perinteet tutkimus-ympaumlristouml- ja sidosryhmaumlsuhteiden hoidossa yhteinen tutkimuslaitos (KCL) ja yhtei-nen ympaumlristoumlraportointikaumlytaumlntouml joiden avulla se vastasi muutokseen (Wessberg etal 2015a) Kaivosteollisuudessa globaalit toimijat ja markkinat tuovat erityishaasteensuomalaiseen hyvaumlksyttaumlvyysprosessiin

Uuden kaivoslain tulkinta on nykytilanteessa vielauml muotoutumassa Kaivoslainsuhde ympaumlristoumllainsaumlaumldaumlntoumloumln on niin ikaumlaumln vielauml paikoin epaumlselvauml Naumlin ollentoimintajaumlrjestelmauml on esimerkiksi taumlssauml kohtaa vielauml kehittymaumlssauml ja kaumlytaumlnnoumlssaumltaumlmauml naumlkyy esimerkiksi siinauml ettauml lupapaumlaumltoumlksiin kuuluu pitkauml aika mikauml hermos-tuttaa yritystoimijoita Turvatekniikan keskus (Tukes) myoumlntaumlauml kaumlytaumlnnoumlssauml kai-vosluvan mutta kaivoslupa ja ympaumlristoumllupa ovat vahvasti linkittyneitauml toisiinsaAluehallintovirasto (AVI) on siten ympaumlristoumlluvan myoumlntaumljaumlnauml myoumls merkittaumlvaumlkaivosalan viranomaistoimija Tukesin rinnalla Jos hanke on ympaumlristoumlvaikutuksil-taan laaja-alainen tarvitaan kaivoslupaa varten lausunto ympaumlristoumlvaikutustenarvioinnista (YVA-lausunto) jonka yhteydessauml korostuvat sidosryhmiin kohdistuvatvaikutukset ja sosiaalisten vaikutusten arviointi Suojelualueiden osalta ympaumlristouml-viranomainen on myoumls merkityksellinen toimija kaivoslupaan liittyen Kiinnostavatmalmiot ja luonnonsuojelullisesti niin ikaumlaumln kiinnostavat alueet yhtyvaumlt usein sillaumlmalmiot muokkaavat helposti maaperaumln koostumusta niin ettauml alueelle muodos-tuu poikkeuksellinen elinympaumlristouml kasveille Ympaumlristoumlluvan alainen toiminta onpuolestaan Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskuksen (ELY) valvottavaa aluettaLisaumlksi Tukes pyytaumlauml aina kaivoslupaa varten lausunnot kunnalta (kaavoitus) jaMaanmittauslaitokselta (kaivostoimitus)

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta moniaumlaumlnisen ja osaavan viran-omaistoiminnan tukeminen ja kehittaumlminen on keskeinen visiopolku politiikanregulaation ja markkinoiden suuntaamisessa

52 Arvot asenteet osaaminen

Kaivosalan hiljaiselo ennen kaivosbuumia aiheutti sen ettauml tietoisuus kaivoksistaja niiden merkityksestauml ihmisten hyvinvoinnille jaumli etaumlisiksi kansalaisille Kansalais-

33

ten arvot ja asenteet eivaumlt siis paumlaumlsseet kehittymaumlaumln yhteiskunnallisen muutos-prosessin mukana Esimerkiksi ympaumlristoumlarvojen nouseminen merkitykselliseksitekijaumlksi teollisuuden hyvaumlksyttaumlvyysprosessissa ei kehittynyt kaivosteollisuudenmukana vaan iskeytyi kasvoille vasta kaivosbuumin yhteydessauml Laaja-alainenosaaminen kaivosteollisuuden hyvaumlksyttaumlvyyteen liittyen ei kehittynyt siinauml mitassakuin voimissaan olevan teollisuuden alan tilanteessa olisi voinut olla

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolut liittyen kestaumlvaumln kehityk-sen mukaiseen yrityskulttuuriin yhteisoumln hyvaumlksymaumlaumln kaivokseen oppivaan jauutta luovaan kaivokseen ja raumlaumltaumlloumlityyn viestintaumlaumln liittyen ovat avainasemassamuutosprosessin suuntaamisessa

53 Fyysinen ympaumlristouml

Vanhat olemassa olevat kaivokset kuten Kemi ja Pyhaumlsalmi ovat esimerkkejaumljoissa kaivosinfrastruktuuriin on totuttu ja se on toimiva ja valmis Hyvaumlksyttaumlvyy-den naumlkoumlkulmasta haasteita aiheuttaa uusien kaivosten perustaminen joka uhkaaesimerkiksi olemassa olevaa matkailuelinkeinoa kuten Juomasuo Kuusamossatai luonnonsuojelua kuten Hannukainen Sodankylaumlssauml

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolku jossa otetaan huomioonkoko kaivoksen elinkaari ja kaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminen aluetaloudessaon merkityksellinen muutosprosessin suuntaamisessa Esimerkiksi merkityksellistaumlhyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta on se kuinka kaivosinfraa voidaan hyoumldyntaumlaumlkaivoksen elinkaaren jaumllkeen

34

6 Yhteenveto ja johtopaumlaumltoumlkset

Taumlssauml julkaisussa on avattu suomalaisen kaivosalan muutosprosessia ns kaivos-buumin seurauksena ja jaumllkeen Kaivosbuumin myoumltauml lisaumlaumlntynyt kaivosteollisuuson heraumlttaumlnyt yhteiskunnallisen keskustelun kaivosten sosiaalisesta toimiluvasta jasen sisaumllloumlstauml Ottamatta kantaa kaivosten sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden oikeu-tukseen taumlssauml kirjoituksessa on jaumlsennetty sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden reunaeh-toja ja yhteiskunnallisen myoumlntouml- tai epaumlaumlmisprosessiin vaikuttavia tekijoumlitauml jamekanismeja Siirtymaumlprosessin hallinnassa keskeisiauml elementtejauml myoumls kai-vosalan muutosprosessissa ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

7 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminenesimerkiksi kaivosalaan suuntautuvien tutkimusohjelmien ja muun rahoi-tuksen avulla

8 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen ja paumlivitysriittaumlvaumln tiheaumlsti esimerkiksi kaivosteollisuuden vision ja tiekartan paumlivit-taumlminen

9 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen esimerkiksiKestaumlvaumln kaivostoiminnan verkosto

10 Kokeilujen toteuttaminen esimerkiksi viranomaistyoumlpaja osana kai-voshankkeiden YVA-prosessia tai draamatyoumlpaja eri sidosryhmille osanakaavoitusprosessia

11 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi esimer-kiksi SAM-hankkeessa ideoituja kokeiluja tulee analysoida ja jatkaa lu-paavimmiksi koettujen kokeilujen kehittaumlmistauml

12 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin esimerkiksi Kaivosteol-lisuus ryn roolin sopeuttaminen toimintaympaumlristoumln muutokseen tai toi-minnan ohjausjaumlrjestelmien kehittaumlminen (esim TSM-jaumlrjestelmaumln kehit-taumlminen ja soveltaminen Suomen olosuhteissa)

Kaivosalalla on menossa muutosprosessissa erityisesti sidosryhmaumlkommunikaati-on ja sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden alueilla joissa edellauml mainitut muutosproses-sin hallinnan keskeiset elementit ovat jo naumlhtaumlvissauml Tekesin Suomen Akatemianja Sitran rahoituksella on toteutettu tutkimusohjelmia ja tutkimushankkeita jotka

35

tukevat uusien niche-avauksien muodostumista uusien verkostojen syntymistauml jakokeilujen toteuttamista

Esimerkiksi SAM-hankkeessa on kokeiltu viranomais- ja draamatyoumlpajoja sekaumlinteraktiivista digitaalista verkkotyoumlkalua kaavoitusprosessin tukena sidosryhmienvaumllisen kommunikaatioprosessin kehittaumlmisessauml SAM-hankkeessa luotiin yhdes-sauml kaivosalan sidosryhmien kanssa visio hyvaumlksyttaumlvaumln ja kestaumlvaumln kaivosteolli-suuden tulevaisuudesta

Sitran johdolla on rakennettu kaivosalan yhteistyoumlverkosto Kestaumlvaumln kaivostoi-minnan verkosto jossa on jo toteutettu suomalaisen kaivosteollisuuden yhteinenyhteiskuntavastuuraportti ja tyoumlkalupakki vastuullisuuden toteuttamiseen Lisaumlksiverkostossa on kehitteillauml kaivosteollisuuden oma kaivosvastuujaumlrjestelmauml kana-dalaisen TSM-jaumlrjestelmaumln pohjalle Jyvaumlskylaumln yliopistossa on toteutettu kai-vosalan hyvaumlksyttaumlvyyskysely kansalaisille (Jartti et al 2014)

Jatkossa naumlistauml kokeiluista voidaan valita lupaavimmat jatkokehittelyauml ja toimin-tatapojen vakiinnuttamista varten ja arvioida toimintaa Esimerkiksi viranomaistyouml-pajasta sekauml draamatyoumlpajasta voisi tulla vakiintunutta kaumlytaumlntoumlauml kaivosalan kaa-voitusprosessien sidosryhmaumldialogin toteuttamiseen ja kaivosalan hyvaumlksyttauml-vyyskyselystauml voisi tulla saumlaumlnnoumlllisesti toteutettava asia Draamatyoumlpaja voisi ollamyoumls osa YVA-prosessia Kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkostoa on suunniteltuhallinnoitavaksi Kaivosteollisuus ryn alle mikauml olisi luonteva kehityssuunta vakiin-nuttamaan verkoston toiminta

Jatkon kannalta merkityksellistauml on myoumls jatkaa alueen tutkimusta ja kehitystaumlVisiopolut voisivat esimerkiksi tarjota alustan jolla voitaisiin suunnitella jatkotutki-musta ja kehitystauml Jokainen visiopolku voisi olla oman tutkimus- ja kehityshank-keen arvoinen Esimerkiksi moniaumlaumlnisen osaavan viranomaistoiminnan kehittaumlmi-nen voisi samalla vastata kaivosalan pitkien ja raskaiden ympaumlristoumllupaprosessiennopeuttamisen ja keventaumlmisen haasteisiin kun viranomaisten vaumllistauml vuorovaiku-tusta yli sektorirajojen pystyttaumlisiin toteuttamaan ja hyoumldyntaumlmaumlaumln tehokkaasti

Jos kaivosteollisuuden muutosprosessin merkityksellisimmaumln asian haluaisi sa-noa yhdellauml sanalla se olisi luottamus Luottamus on elintaumlrkeaumlauml niin viranomais-toiminnan kuin yritystoiminnan onnistumisen kannalta Jos luottamusta ei ole ontoiminta kaikin tavoin vaikeaa Kaikkien sidosryhmien mukaan lukien viranomai-set tulee voida luottaa yritykseen ja yrityksen ja sen eri sidosryhmien tulee voidaluottaa viranomaisiin Siitauml syntyy hyvaumlksyttaumlvaumln toiminnan perusta Ja taumlmaumlnrakentamisessa on kaivosteollisuuden suurimmat haasteet taumlmaumln paumlivaumln Suo-messa Taumlmaumln haasteen voittamisessa ollaan kuitenkin jo hyvaumlssauml vauhdissa

36

AcknowledgementsThe authors would like to thank all of the SAM project all the other sustainablemining research projects that were going on at the same time and other peopleassociated with this process In addition we would like to thank the various stake-holders which inter alia participated in various events of the SAM project bring-ing material for the formulation of this report Special thanks is applied from VTT inthe SAM process retired Sirkku Kivisaari whose importance in the writing processof this report has been great Finally a special thanks to the Director of the SAMproject Helena Wessman-Jaumlaumlskelaumlinen who encouraged to write this analysis

37

LaumlhteetAumanen V 2010 Energiaregiimi muutoksessa diskursiivinen tarkastelu ener-

giapolitiikasta sosioteknologisena muutoksena Pro gradu Jyvaumlskylaumlnyliopisto

Azapagic A 2004 Developing a framework for sustainable development indica-tors for the mining and minerals industry Journal of Cleaner Production12 639ndash662

Bice S 2014 What Gives You a Social Licence An Exploration of the SocialLicence to Operate in the Australian Mining Industry Resources 3 62ndash80 doi 103390resources3010062

Burdge R J amp Vanclay F 2004 Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kaumlytaumlntouml jatulevaisuus Teoksessa Sairinen R amp Kohl J (toim) Ihminen ja ympauml-ristoumln muutos Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin teoriaa ja kaumlytaumlntoumljaumlYhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 87Espoo Teknillinen korkeakoulu S 41ndash65

Carroll A P 1979 A three-dimensional conceptual model of corporate socialperformance Academy of Management Review Vol 4 pp 497ndash505

Elzen B Geels F amp Green K (toim) 2004 System Innovation and the Transi-tion to Sustainability Theory Evidence and Policy Cheltenham UK ampNorthampton MA USA Edward Elgar Publishing

EU 2013 Strategic Implementation plan for the European Innovation partnershipon Raw materials 2013 httpseceuropaeueipraw-materialsensystemfilesged10262020130723_SIP20Part2020I20completpdf

Foxon T J Hammond G P amp Pearson P J G 2010 Developing transitionpathways for a low carbon electricity system in the UK TechnologicalForecasting amp Social Change 77 1203ndash1213 Elsevier

Geels F 2002 Technological transitions as evolutionary reconfiguration process-es a multi-level perspective and a case study Research Policy 31 891257ndash1274

Gunningham N Kagan R A amp Thornton D 2004 Social License and Environ-mental Protection Why Businesses Go Beyond Compliance Law amp So-cial Inquiry Volume 29 Issue 2 307ndash341 April 2004 DOI101111j1747-44692004tb00338x

6

teknisestauml muutoksesta jossa kaikki vanhat toimintatavat eivaumlt enaumlauml sovellu tauml-maumln paumlivaumln yhteiskuntaan ja sen vaikutusten tarkasteluun Vastuullisessa kaivos-teollisuudessa yritykset huolehtivat toiminnan riskeistauml yhteiskuntaa tyydyttaumlvaumlllaumltavalla ja luovat hyvinvointia ympaumlroumlivaumlaumln yhteiskuntaan jolloin kansalaiset koke-vat voivansa luottaa toimijoihin Kaivosteollisuudessa tilanne ei kaikilta osin oleollut taumlllainen vaan luottamusta on koeteltu kovastikin Muutoksen peruslaumlhtoumlkoh-tina ovatkin luottamuksen rakentaminen viestintauml uusien toimintojen juurtuminenkaumlytaumlnnoumliksi sekauml erilaisten ihmisten ja erilaisten tarpeiden ja tavoitteiden ymmaumlr-taumlminen ja huomioonottaminen Oleellista on ymmaumlrtaumlauml ettauml ympaumlristoumlvaikutuksil-la on sosiokulttuurisia ja taloudellisia vaikutuksia sekauml paumlinvastoin Siksi kokonais-valtainen tarkastelu kaivosteollisuudesta ja sen muutoksesta on tarpeen

Tutkimus on tehty paumlaumlasiassa toimintatutkimuksen keinoin (Heikkinen et al1999 Kuula 1999) Lisaumlksi on hyoumldynnetty haastatteluja ja kirjallisuustarkastelujaPaumlaumlasiallisena tutkimusmetodina ovat olleet SAM-hankkeeseen liittyneet sidos-ryhmaumltyoumlpajat (kokeilut) ja niissauml tehdyt havainnot Aineistoa on lisaumlksi keraumlttymuiden kaivosalan tutkimukseen liittyvien hankkeiden muodostamassa verkostos-sa Dilacomi (Kokko et al 2013) SoLiMi (Jartti et al 2014) Argumenta ndash vastuulli-nen kaivostoiminta seminaarisarja Kaivosten stressitestit (Vaumllisalo et al 2014) jaKestaumlvaumln kaivostoiminnan verkosto1

SAM-hankkeessa toteutettiin joukko kokeiluja joiden avulla tutkittiin sidosryh-maumlyhteistyoumlhoumln liittyvaumln dialogin toimivuutta Hankkeessa jaumlrjestettiin visio- jatiekarttatyoumlpajat viranomaistyoumlpaja draamatyoumlpaja ja kokeiltiin interaktiivisenHarava-tyoumlkalun toimivuutta kaavoitusprosessissa Seuraavassa on esitelty lyhy-esti naumlmauml toimintatavat

11 Visio- ja tiekarttatyoumlpajat

Hankkeen aluksi jaumlrjestettiin kaivosalan visio- ja tiekarttatyoumlpajoja joihin kutsuttiinkaivosalan sidosryhmiauml laajasti Tyoumlpajoissa laadittiin Suomen kaivosalan visio jatiekartta tulevaisuuteen aina vuoteen 2030 (ks prosessi ja tulokset tarkemminKohl et al 2013)

Visio- ja tiekarttatyoumlpajoissa tunnistettiin kuusi visiopolkua jotka on kuvattu ku-vassa 1 monitasoisen muutoksen malliin aseteltuina (ks monitasoisesta muutok-sen mallista luvussa 2) Visiopolut ovat siis polkuja muutokseen

1 Kaivosvastuufi

7

Kuva 1 Visiopolut monitasoisen muutoksen mallissa

12 Viranomaistyoumlpaja

SAM-hankkeessa jaumlrjestetyn viranomaistyoumlpajan tavoitteena oli luoda avoin kes-kustelufoorumi jossa viranomaiset saattoivat keskustella kaivostoiminnan aiheut-tamista ympaumlristouml- ja sosiaalisista vaikutuksista avoimesti Keskustelun aiheena oliKuusamon yleiskaavatyouml jossa pyrittiin yhdistaumlmaumlaumln eri maankaumlyttoumlmuotojenvaatimukset

Viranomaistyoumlpajassa ei annettu viranomaisten virallisia kannanottoja keskuste-lun aiheeseen jolloin keskustelu pysyi avoimena ja salli monenlaisia keskenaumlaumlnerilaisia naumlkemyksiauml Tilaisuuden tavoitteena oli lisaumltauml viranomaisten keskinaumlistaumlymmaumlrrystauml toistensa kannanottoihin

Tyoumln tuloksena saatiin viranomaisten naumlkemyksiauml siitauml miten erilaiset maan-kaumlyttoumloumln liittyvaumlt toiminnot sopivat keskenaumlaumln yhteen ja minkaumllaiset toimet aiheut-tavat ristiriitaisuuksia Tyoumlpajan tulokset on raportoitu VTTn raporttina (Molarius2015)

13 Draamatyoumlpaja

Draamatyoumlpaja jaumlrjestettiin Rovaniemellauml huhtikuussa 2015 Tyoumlpajaan kutsuttiinlaajasti kaivosalaan liittyviauml sidosryhmiauml Tavoitteena tyoumlpajassa oli monipuolistaaja kehittaumlauml kaivosalan sidosryhmien keskinaumlistauml dialogia teatterin keinoin Tyoumlpa-jan ohjelman suunnittelivat ja fasilitoivat kolme naumlyttelijaumlauml Ohjelman koostui erilai-

8

sista teatteri-interventioista joissa nostettiin esiin kaivosalan kipeitaumlkin kysymyksiaumlmm liittyen vesien suojeluun Tyoumlpajan osanottajat osallistuivat tehtaumlviin joidentavoitteena oli luottamuksen synnyttaumlminen osanottajien kesken ja erilaisten naumlkouml-kulmien ymmaumlrryksen syventaumlminen (Myllyoja et al 2015)

14 Harava

Interaktiivista ja digitaalista Harava-tyoumlkalua kokeiltiin Kuusamon kaavoitusprosessinyhteydessauml SAM-hankkeen tutkijoiden ohjaamina Digitaalisella Harava-tyoumlkalullaannettiin kuntalaisille mahdollisuus esittaumlauml mielipiteitaumlaumln maan kaumlytoumln jakamisestaKuusamon alueella eri elinkeinoille (Ks esim Koivunen et al Tulossa)

9

2 Kaivosalan muutosprosessi ja sosiaalisenhyvaumlksyttaumlvyyden muutoksen mallintaminen

21 Muutosprosessi

Luonnonvarojen tuottaminen markkinoille tarkoittaa sitauml ettauml kaivostoiminta onaina paikallisesti ja ajallisesti rajattua toimintaa Paikallisuus maumlaumlrittyy malmivaro-jen sijainnin kautta kun taas ajallisuuteen vaikuttaa louhittavan malmin riittaumlvyys jamaailman markkinahinta Markkinahinta maumlaumlrittaumlauml sen kannattaako malmia louhiavai ei Aluetaloudellisesti ajateltuna liiketoimintaa ei siis voi toteuttaa paikallisestirajattomasti vaan se loppuu joskus Taloudellisten ja sosiaalisten vaikutustenohella toiminta aiheuttaa aina myoumls ympaumlristoumlvaikutuksia

Kaivosliiketoiminnan paumlaumlomaintensiivisyys sekauml toiminnan suhdanneherkkyysovat muuttaneet Suomessa kaivosteollisuuden rakenteen niin ettauml kaivokset ovatpaumlaumlosin suurten globaalien kaivosyritysten omistuksessa esimerkiksi vuonna2015 Suomessa toimivista 19 kaivoksista vain viisi oli suomalaisomistuksessa(Kivinen amp Aumo 2015) Myoumls useat Suomessa toimivat malminetsintaumlyrityksetovat ulkomaisia Yritykset tulevat esimerkiksi Kanadasta Britanniasta Ruotsista jaAustraliasta (Ibid) Globaaleilla toimijoilla naumlyttaumlauml siis olevan paumlaumlomaa jolla toi-mia toisin kuin kotimaisilla toimijoilla

Pitkaumln ajan kaivosteollisuuden trendinauml on ettauml metallien kysyntauml kasvaa Senmyoumltauml metallien hinnat nousevat mikauml aiheuttaa sen ettauml yhauml koumlyhempiauml malmi-oita kannattaa ottaa kaumlyttoumloumln Toisaalta metallimineraalit ovat olennainen osanykyisen kaltaista elintasoa joten niitauml tarvitaan yhteiskunnassa Oletettavaa siison ettauml kaivosteollisuus ja siihen liittyvauml hyvaumlksyttaumlvyys tulee olemaan olennainenosa nykyisen kaltaista yhteiskuntaa Tyouml- ja elinkeinoministeriouml asetti vuonna 2013ohjelman jonka tavoitteena on kehittaumlauml Suomen kaivosteollisuutta edellaumlkaumlvijaumlksimaailmalla (TEM 2013) Vastuullisuuskysymykset pysyvaumlt taumlrkeinauml myoumls senvuoksi

Toimintaympaumlristoumln muutoksena ovat myoumls tulleet suuret paineet ympaumlristoumlasi-oiden huomioonottamiseen on yhauml suurempi paine paumlaumlstoumlttoumlmiin ja rdquonaumlkymaumlttouml-miinrdquo kaivoksiin EU velvoittaa jaumlsenmaitaan vaumlhentaumlmaumlaumln riippuvuuttaan tuonti-mineraaleista myoumls tehostamalla kierraumltystauml ja etsimaumlllauml korvaavia aineita erityi-sesti harvinaisten metallien tilalle Lisaumlksi se edellyttaumlauml ettauml Eurooppa on eturin-

10

tamassa mitauml tulee kaivostoiminnan negatiivisten ympaumlristouml- sosiaali- ja terveys-vaikutusten vaumlhentaumlmiseen (EU 2013)

Toimintaympaumlristouml itsessaumlaumln antaa ristiriitaista viestiauml yhteiskunnan toimijoillejoten ei ole ihme ettauml myoumls Suomen toimintajaumlrjestelmauml on ristiriitaisessa tilan-teessa Teknologiassa kehitetaumlaumln toimialan sisaumlllauml veden sisaumliseen kiertoon pe-rustuvia louhintaratkaisuja perinteisillauml rikastusmenetelmillauml Taloudessa kustan-nuspaineet ajavat saumlaumlsteliaumlisiin ratkaisuihin kaivoksia myoumls suljetaan vaumlliaikaises-ti markkinatilanteen heikennyttyauml

Poliittinen ympaumlristouml piti pitkaumlaumln kaivoksia menneisyyden alana Tiede tuki poli-tiikkaa mikauml naumlkyi pitkaumlaumln koulutuksen ja tutkimuksen puutteena kaivosalallaKaivosalan osaamiseen ei panostettu 1980- ja 90-luvuilla ja vasta viime vuosi-kymmenen aikana on saatu uutta koulutustarjontaa mm Oulun yliopistoon sekaumlKajaanin ja Lapin ammattikorkeakouluihin Taumlmauml on vaikuttanut myoumls viranomais-ten toimintaan sillauml kaivoslupia myoumlntaumlvaumlt viranomaiset eivaumlt vaumllttaumlmaumlttauml ole olleetkaivosalan asiantuntijoita

Yhteiskunnan eri sektoreiden tai toimialojen rakenteiden ja toimintamallien uu-distaminen on hidasta Esteitauml ja hidasteita on toiminnan kaikilla tasoilla Teollisetprosessit niin teollisuudessa yleensauml kuin kaivosteollisuudessakin tukeutuvatusein totuttuun ja aiemmin hyvaumlksi koettuun toimintatapaan jonka muuttaminenvaatii selkeitauml osoituksia siitauml ettauml toimintatapa ei ole enaumlauml riittaumlvauml Esimerkiksivielauml muutama vuosikymmen sitten ei Suomessa tarkasteltu teollisen toiminnanlaaja-alaista hyvaumlksyttaumlvyyttauml Toimintaympaumlristouml on kuitenkin muuttunut ja jolainsaumlaumldaumlntouml edellyttaumlauml selvittaumlmaumlaumln teollisen toiminnan vaikutuksia muutenkinkuin vain taloudellisista laumlhtoumlkohdista Entistauml enemmaumln painotetaan myoumls sosiaa-lisia vaikutuksia ja ympaumlristoumlnaumlkoumlkohtia Kaivosteollisuus on sosioteknisen muu-toksen edessauml mihin osallistuu toimijoita yhteiskunnan eri tasoilta ja aloilta Vas-taavia muutoksia on tapahtunut aiemmin muun muassa energiasektorilla 1990-luvulla (ks Aumanen 2010) ja metsaumlsektorilla 2000-luvulla (ks Wessberg et al2015a)

22 Muutoksen mallintaminen

Teoreettisen viitekehyksen muutoksen kaumlsittelylle tarjoaa niin sanottu monitasoi-nen muutoksen malli (Multi-Level Perspective MLP ks Geels 2002 Foxon et al2010) Malli kuvaa uuden toimintatavan syntyauml monenlaisten toimijoiden ja pro-sessien vuorovaikutuksesta Monitasoisen muutoksen mallin avulla voidaan jaumlsen-taumlauml kaivosteollisuuden muutosvoimia ja naumlin saada kuvaa siitauml mitkauml tekijaumlt saat-tavat vaikuttaa teollisuuden asemaan Erittelemaumlllauml systemaattisesti pitkaumln aikavauml-lin kehitystauml malli syventaumlauml ymmaumlrrystauml systeemisen muutoksen dynamiikastaSen laumlhtoumlkohtana on naumlkemys teknologisten ja sosiaalisten jaumlrjestelmien vahvastayhteenkietoutuneisuudesta

MLPn avulla voidaan tarkastella hyvin pitkaumln aikavaumllin laajoja kompleksisiamuutoksia jotka ovat tapahtuneet yhteiskunnan eri aloilla Kaivosteollisuudenkehittymisen tulkinnassa monitasoista muutoksen mallia ei ole aiemmin sovellettu

11

Suomessa monitasoista mallia hyoumldyntaumlviauml tutkimuksia on tehty esimerkiksi lii-kennejaumlrjestelmaumln (Temmes et al 2014) energiajaumlrjestelmaumln (Lovio amp Kivimaa2011 Wessberg et al 2015b) ja sosiaali- ja terveysjaumlrjestelmaumln osalta (Kohl et al2015a ja 2015b Kivisaari et al 2013)

Monitasoisen muutoksen mallissa erotetaan kolme muutoksen tasoa toimin-taympaumlristouml (landscape) vallitseva toimintajaumlrjestelmauml (regime) ja paikallisetrajatut sovellusalueet eli nichet (kuva 2) Mallin mukaan sosiotekniset jaumlrjestelmaumltmuuttuvat kaikkien naumliden kolmen eri tason keskinaumlisen vuorovaikutuksen kauttavanha toimintajaumlrjestelmauml korvautuu uudella

Jaumlrjestelmauml muodostuu viiden ulottuvuuden pohjalle Geelsin (2002) mukaannaumlmauml ovat (ks myoumls kuva 2)

1 Teknologian ulottuvuutta maumlaumlrittelee se minkaumllaista teknologiaa on kaumly-toumlssaumlmme miten kaumlytaumlmme sitauml ja mitkauml ovat mahdollisia ja olennaisiakehityskysymyksiauml kyseisten teknologioiden puitteissa Hallitseva teknolo-ginen paradigma maumlaumlrittelee sen miten maumlaumlrittelemme teknologiset on-gelmat ja etsimme vastauksia niihin Esimerkiksi kaivosteollisuudessa onkehitytty pitkaumllle kaivoksen automaatiotekniikan kehittaumlmisessauml mutta ve-sien hallinnan teknologiassa on paljon kehittaumlmiseen varaa Teknologiankaumlyttaumlmiseen liittyy olennaisesti turvallisuus sekauml ihmisen ettauml ympaumlristoumlnnaumlkoumlkulmista

2 Tiede kattaa tieteelliset instituutiot ja tiedon ja sen miten ja millaista tietoatuotamme ja kaumlytaumlmme jaumlrjestelmaumln yllaumlpitaumlmiseksi ja kehittaumlmiseksi Tie-teen kehittymisessauml on olennaista rahoitus jota tarjoavat mm erilaiset tut-kimusohjelmat Suomessa kaivosalan tieteellinen osaaminen ja sen kehit-taumlminen ovat keskittyneet Oulun ja Itauml-Suomen yliopistoihin GTKhon jaVTT Oyhyn (Kivinen amp Aumo 2015) Keskeistauml kehityksen naumlkoumlkulmastaon eri tieteenalojen vaumllinen yhteistyouml kaivosteollisuuden kontekstissa Esi-merkiksi Tekesin Green Mining -ohjelma on osa jaumlrjestelmaumln tiedeulottu-vuutta

3 Politiikka sisaumlltaumlauml yhteiskunnallisen tavoitteenasettelun saumlaumltelyn ja toimin-tamallit joilla naumlitauml toteutetaan Se vaikuttaa jaumlrjestelmaumln toimintaan kes-keisesti lainsaumlaumldaumlnnoumln ja rahoituksen kautta Politiikan kautta maumlaumlritetaumlaumlnkaivosteollisuuden asema teollisuus- ja innovaatiopolitiikassa sekauml alue-ympaumlristouml- ja luonnonvarapolitiikoissa Hyvinvointi- ja sosiaalipolitiikka ovatmyoumls vaumllillisesti linkittyneitauml kaivosteollisuuteen Esimerkiksi YVA-laki javesien suojeluohjelma ovat esimerkki poliittisista jaumlrjestelmaumln elementeistauml

4 Kulttuuri kattaa jaumlrjestelmaumlssauml vallitsevat arvot ja kulttuuriset symbolit se-kauml naumliden tuottamista ja levittaumlmistauml koskevat (julkilausumattomat) saumlaumln-noumlt Esimerkiksi teknologioille muodostuu erilaisia symbolisia arvoja senmukaan kuinka ne rakentavat kansallista kilpailukykyauml tai miten ympaumlris-toumlystaumlvaumlllisiauml ne ovat Viime vuosina keskeiseksi kaivosteollisuuden me-nestymisen naumlkoumlkulmasta ovat enenevaumlssauml maumlaumlrin tulleet vastuullisuuseettisyys ympaumlristoumlasiat sekauml eri sidosryhmien intressien huomioiminenYritysten johtamisjaumlrjestelmaumlt ovat esimerkki kulttuurista kaivosjaumlrjes-telmissauml

12

5 Kaumlyttaumljaumlt ja markkinat sisaumlltaumlvaumlt toimintamallit ja saumlaumltelyn joiden pohjaltamarkkinat ja siellauml toimivien roolit tuottajina ja kaumlyttaumljinauml muodostuvat Sesisaumlltaumlauml myoumls tuottajien ja kaumlyttaumljien toiminnan markkinoilla ja markkinoi-den vaikutukset koko jaumlrjestelmaumln toimintaan Keskeisessauml tuottajaroolissaon teollisuus (tai yritykset) Kaivostoiminnalla on suuri vaikutus paikalliseenaluetalouteen mutta myoumls kansalliseen talouteen vientituotteiden tuottaja-na ja tyoumlllistaumljaumlnauml Osakemarkkinat ja maailman markkinat heijastelevatmyoumls kaivosten kautta kansalliseen talouteen Vastuullisen toiminnan vaa-timusten myoumltauml kaumlyttaumljien rooli saattaa tulevaisuudessa kasvaa kun vas-tuullinen kuluttaja alkaa vaatia vastuullisuutta myoumls kaivosteollisuuden tuot-teilta ns veritimantit ovat jo kuluttajien tietoisuudessa mutta esimerkiksitavallisten metallituotteiden vastuullisuuden peraumlaumln ei vielauml paljon kysellaumlAluetalous on esimerkki kaumlyttaumljiin kohdistuvasta osa-alueesta

Kuva 2 Kaivosalan muutosprosessi monitasoisen muutoksen mallissa (so-vellettu Geels 2002)

Mallin ylin taso viittaa yhteiskunnalliseen toimintaympaumlristoumloumln (landscape) Siihenkuuluvat esimerkiksi sellaiset hitaasti muuttuvat asiat kuten taloudellinen kehitys jasyvaumlt kulttuuriset arvot jotka luovat puitteet ja edellytykset tarkastellulle toiminta-jaumlrjestelmaumllle Kulttuurisia pitkaumln aikavaumllin muutoksia jotka luovat taumlltauml tasoltauudistuspaineita kaivosteollisuudelle ovat esimerkiksi ympaumlristoumltietoisuuden nou-

13

su kansalaisten osallistumisen aktivoituminen luonnonvarojen hallinnassa taitietoyhteiskuntakehitykseen liittyvauml laumlpinaumlkyvyyden vaatimus

Keskimmaumlisen tason muodostaa vallitseva toimintajaumlrjestelmauml (socio-technicalregime) Se viittaa niihin saumlaumlntoumlihin ohjeistoihin ja hiljaisesti sovittuihin toimintata-poihin kuten sopimukset direktiivit ja moraalikoodit joita erilaiset toimijat esimer-kiksi kaivosteollisuuden ammattilaiset teollisuusyritykset asiakasyritykset ja tut-kimuslaitokset eri tason poliittiset paumlaumlttaumljaumlt ja viranomaiset erilaiset intressi- jaeturyhmaumlt ja media hyoumldyntaumlvaumlt Toimintajaumlrjetelmauml (regime) maumlaumlrittelee myoumlstoimijoiden vaumllistauml vuorovaikutusta Taumlmauml taso koostuu muun muassa tuotantora-kenteista alaa koskevasta saumlaumlntelystauml tuotteiden markkinoista asiakkaiden tar-peista ja kysynnaumlstauml ammattilaisten toimintatavoista toimintaa koskevasta tiedos-ta sovellettavista teknologioista sekauml alaan ja sen tuotteisiin liitetyistauml kulttuurisis-ta merkityksistauml

Vallitseva toimintamalli ei muutu helposti Sen pysyvyyttauml yllaumlpitaumlvaumlt toimijatnaumliden vaumlliset suhteet ja toimialan saumlaumltely Myoumls toimijoiden vaumlliset juridiset jamuut sopimukset lujittavat keskinaumlisten suhteiden saumlilymistauml Pysyvyyttauml edistaumlaumlmyoumls se ettauml yhteiskunta pyrkii luomaan jaumlrjestelmaumllle suotuisaa saumlaumlntelyauml Myoumlskaivosalalla yritykset ja niiden asiakkaat sopeuttavat omat toimintatapansa vakiin-tuneen jaumlrjestelmaumln mukaiseksi mikauml lisaumlauml pysyvyyttauml

Uudet teknologiat uudet toimintatavat erilaiset kokeilut ja marginaaliset ratkai-sut (nichet) luovat muutoksen mahdollisuuksia toimintajaumlrjestelmaumlaumln Jotta muutostoimintajaumlrjestelmaumlssauml tapahtuisi on jaumlrjestelmaumlssauml oltava niin sanottuna mahdol-lisuuksien ikkunoita joihin nichet voivat asettua Taumlllaisia muutoksen ikkunoita voisyntyauml esimerkiksi erilaisissa yhteiskunnan murroksissa kuten demograafisissamuutoksissa luonnon muutoksissa tms Mahdollisuuksien ikkunat voivat syntyaumlerityisesti toimintaympaumlristoumln muutostilanteissa

Mikaumlli tarkastelu laajennetaan kattamaan julkinen palvelutuotanto ja taumlhaumln liitty-vaumlt jaumlrjestelmaumlt teollisuuden sijalla voi olla esimerkiksi kunta palveluiden tuottaja-na ja tilaajana (Nieminen amp Kivisaari 2012)

14

3 Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys yhteiskunnan jayritysten naumlkoumlkulmista

Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys on sidoksissa toiminnan kestaumlvyyteen Kestaumlvaumlntoiminta on kestaumlvaumlauml taloudellisista naumlkoumlkulmista sekauml ympaumlristouml- ettauml yhteiskun-nallisista asioista katsottuna Kaivosteollisuus on erityisen herkkauml kaikkien kestauml-vaumln kehityksen ulottuvuuksien naumlkoumlkulmasta katsottuna Talous on riippuvainenglobaaleista suhdanteista ja aluetalouden reunaehdoista ja yhteiskunnallisestisidosryhmaumlyhteistyouml ja paikallisten ihmisten hyvinvoinnin tuomat haasteet sekaumlkaivosten ympaumlristoumlvaikutukset vaativat huomiota ja toimenpiteitauml Vasta viimeis-ten vuosikymmenten aikana kaivosteollisuus on alkanut omaksua toimintatapojajoilla naumlmauml haasteet voidaan hallita Epaumlonnistuneiden tilanteiden hoidon tai puut-teellisen viestinnaumln ja sidosryhmaumlyhteistyoumln vuoksi kaivosteollisuus aiheuttaausein vastustusta ja paheksuntaa etenkin siirtyessaumlaumln uusille alueille

Kaivosteollisuuden tulee olla vastuullista jotta se pystyy vastaamaan toiminnas-ta mahdollisesti aiheutuviin kestaumlvaumln kehityksen uhkiin ennaltaehkaumlisevaumlsti jakorjaavasti Kuvan 3 mukaisesti yrityksen vastuu yhteiskunnan kestaumlvaumlstauml kehi-tyksestauml laumlhtee liikkeelle viranomaisvelvoitteiden taumlyttaumlmisestauml ja laajenee vapaa-ehtoiseen ympaumlristoumln ja yhteiskunnan huomioon ottavaan toimintaan kuten eri-laisten vapaaehtoisten johtamisjaumlrjestelmien hyoumldyntaumlmiseen ja standardien nou-dattamiseen Taumlmaumln luvun alakappaleissa syvennetaumlaumln ymmaumlrrystauml keskeisistaumlkaumlsitteistauml eli yritysvastuusta sosiaalisesta hyvaumlksyttaumlvyydestauml ja sosiaalistenvaikutusten arvioinnista (SVA)

15

Kuva 3 Yritysvastuu maumlaumlriteltynauml yrityksestauml kaumlsin

31 Yritysvastuu

Yritysvastuussa on kysymys toimivien viranomaissuhteiden tyytyvaumlisten asiakkai-den ammattitaitoisen henkiloumlstoumln ja ympaumlristoumln luottamuksen ja hyvaumlksynnaumlnsaavuttamiseen taumlhtaumlaumlvistauml toimista Yritysvastuullisuudella viitataan yleensaumlyritysten vapaaehtoisiin toimiin viranomaisvelvoitteiden toteuttamisen lisaumlksi Ka-peimmillaan yritysvastuu on sitauml ettauml yritys tuottaa voittoa omistajilleen toimimallaviranomaismaumlaumlraumlysten sallimissa rajoissa Yleisimmin yritysvastuu kuitenkin kiinni-tetaumlaumln kestaumlvaumln kehityksen kaumlsitteeseen jolloin yritysvastuuta asettuvat maumlaumlrittauml-maumlaumln ympaumlristoumlvastuu sosiaalinen vastuu ja taloudellinen vastuu (Joutsenvirta etal 2011)

Suomen teollistumisen alkuvaiheesta 1820-luvulta aina 1950-luvulle asti monetyritykset huolehtivat tyoumlntekijoumlistaumlaumln paikkakunnilla mahdollistaen tyoumln tekemisenyrityksessauml Taumlmauml tarkoitti sitauml ettauml tehtaan omistaja jaumlrjesti tyoumlntekijoumlille asunnotterveydenhuollon paumlivaumlkodit harrastustoiminnan ja jopa kirkon (katso esim Koi-vuniemi 2000 Haumlggman 2006 Kuisma 2008 Koskinen 1989 Haapala 1986) Kun1960ndash70-luvuilla rakennettiin suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa teollisuusyritys-ten sosiaalitoiminnan tehtaumlvaumlkentaumlssauml olleet toiminnot jakautuivat uusille yhteis-kunnallisille toimijoille Taumlhaumln vastuunjakoon vaikutti sekauml sosiaalipoliittisen lain-saumlaumldaumlnnoumln muuttuminen ja julkishallinnon vastuutehtaumlvien laajentuminen ettaumlkulutustavaramarkkinoiden kasvu ja liikeyritysten organisatoriset muutokset (Ket-tunen 2002)

Uudelleen keskustelu yrityksen yhteiskunnallisesta vastuusta levisi Suomeen1970-luvulla jolloin yritysten vastuuksi kaumlsitettiin tuottava toiminta ja sitauml kautta

Kestaumlvauml kehitysTalous ndash Yhteiskunta ndash Ympaumlristouml

YritysvastuuVapaaehtoinen-johtamisjaumlrjestelmaumlt ja standardit-sidosryhmaumlyhteistyouml-raportointi

Viranomaisvelvoitteet- YVA (sis SVA)- Luvat ja lupaehdot- Raportointi

Sosiaalinenhyaumlksyttaumlvyys

16

tyoumlpaikkojen luominen sekauml verojen maksu yhteiskunnalle (Hanikka et al 2007)Vielauml taumlssauml vaiheessa ympaumlristoumlkysymyksiauml ei nostettu voimakkaasti esiin Vasta1980-luvulla yleisen mielipiteen ja markkinoiden painostuksesta ympaumlristoumlasioihinalettiin kiinnittaumlauml enemmaumln huomiota ja 1990-luvulta alkaen yrityksiltauml on vaadittuympaumlristoumlvastuullisuutta lainsaumlaumldaumlnnoumln velvoittamana ja erilaisten laatu- ja ympauml-ristoumljaumlrjestelmien kannustamana (Hanikka et al 2007) Globalisaation eteneminennosti yritysvastuun jaumllleen 2000-luvulla keskusteluun eettisen tuotannon naumlkoumlkul-masta mm lapsityoumlvoima ja tyoumlntekijoumliden huonot olot kehitysmaissa heraumlttivaumltpohtimaan ja toimimaan vastuukysymysten kanssa (Joutsenvirta et al 2011)

Sidosryhmaumlsuhteet luovat yrityksen vastuullisuuden reunaehdot Heikkurinen jaBonnedahl (2013) ovat analysoineet markkinaorientoitunutta ja sidosryhmaumlorien-toitunutta yritysstrategiaa Markkinaorientoituneessa strategiassa markkinat jaasiakkaat joko ohjaavat yrityksen toimintaa ja yritys mukautuu toimissaan markki-noiden ja asiakkaiden tarpeisiin tai yritys pyrkii toimillaan ohjaamaan markkinoitaja asiakkaiden tarpeita

Sidosryhmaumlorientoituneessa strategiassa puolestaan yritys joko mukautuu si-dosryhmien toiveisiin tai yrittaumlauml muokata sidosryhmien toiveita Heikkurinen jaBonnedahl (2013) yhdistaumlvaumlt naumlmauml erilaiset strategiaorientaatiot analyysissaumlaumlnkestaumlvaumln kehityksen orientaatioksi jossa yrityksen toiminta voi olla joko kestaumlvaumlnkehityksen ohjaamaa tai kestaumlvaumlauml kehitystauml ohjaavaa Taumlmauml yhdistaumlvauml strate-giaorientaatio siirtaumlauml vastuun yrityksen toiminnasta ensisijaisesti yritykselle itsel-leen pois ulkoisilta toimijoilta kuten asiakkaat tai sidosryhmaumlt Taumlmauml strategiatoiminee hyvin kaivosteollisuudessa jossa lopputuotteen asiakas on kaukanaraaka-aineen tuotannosta eikauml naumlin luo tehokkaasti painetta yritykseen

Yritysvastuun toteuttamiseen on olemassa erilaisia tyoumlkaluja julistuksista sertifi-oituihin johtamisjaumlrjestelmiin Periaatejulistuksia ja ohjelmia kutsutaan softlaw -instrumenteiksi joita pidetaumlaumln osoituksena julkisen oikeussaumlaumltelyn ja erilais-ten yksityisluonteisten saumlaumlntelyjen kasvavasta vuorovaikutuksesta (Tala 2005)Niillauml tarkoitetaan moninaisia oikeusohjeita muistuttavia normistojen joukkojajotka eivaumlt kuitenkaan ole osa lainsaumlaumldaumlntoumlauml (Tala 2005) Perinteisesti taumlllaisiaovat olleet esimerkiksi YKn ja sen yleiskokouksen asiakirjat joita pidetaumlaumln ei-sitovina mutta vaumlhintaumlaumlnkin poliittisesti merkityksellisinauml (Korkea-aho 2005)

Yrityksen johtamisjaumlrjestelmaumlauml voidaan tarkastella erityisesti yhteiskuntavastuu-jaumlrjestelmaumlnauml jonka avulla yritys pyrkii huolehtimaan yrityksen ympaumlristoumltekijoumlidensekauml sosiaalisten ja taloudellisten tekijoumliden tasapainoisesta kehittaumlmisestauml jatoteuttamisesta yhteistyoumlssauml sidosryhmien kanssa Yrityksen yhteiskuntavastuu(CSR Corporate Social Responsibility) on osa yrityksen liiketoimintamallia Osit-tain yhteiskuntavastuullisuuden toteuttamista voidaan osoittaa standardoiduillajohtamisjaumlrjestelmillauml esimerkiksi ympaumlristoumljaumlrjestelmaumlllauml ISO 14 001 ja yhteiskun-tavastuujaumlrjestelmaumlllauml ISO 26 000 tai kansallisilla rdquostandardeillardquo kuten esimerkik-si Kanadan Towards Sustainable Mining (TSM) Yhteiskuntavastuullisuuden toteu-tumista voi raportoida noudattamalla sen mittaamiseen tarkoitettua Global Repor-ting Initiative (GRI) -ohjeistoa EUn uuden direktiivin (saatettava voimaan syys-kuussa 2016) myoumltauml vaumlhintaumlaumln 500 tyoumlntekijaumln yritysten (liikevaihto 40 milj tase

17

vaumlh 20 milj euro) tulee raportoida vastuullisuudestaan julkisesti (Tyouml- ja elinkeinomi-nisteriouml 2015)

Kanadalainen TSM-jaumlrjestelmauml on valittu pohjaksi Suomen kestaumlvaumln kaivostoi-minnan verkoston suosittelemalle kaivosvastuujaumlrjestelmaumllle Kaivosvastuujaumlrjes-telmauml sisaumlltaumlauml luonnon monimuotoisuutta koskevan toimintakehyksen ja kahdek-san arviointityoumlkalua 1) sidosryhmaumlvuorovaikutus 2) luonnon monimuotoisuudensaumlilyttaumlminen 3) rikastushiekan kaumlsittely 4) vesienhallinta 5) energiatehokkuus jailmastopaumlaumlstoumlt 6) tyoumlterveys- ja turvallisuus 7) kriisinhallintavalmius ja 8) kaivok-sen sulkeminen

GRI-ohjeistus on kansainvaumllisen GRI-organisaation markkinoima ja yllaumlpitaumlmaumlohjeistus liiketoiminnan valtioiden ja muiden organisaatioiden kestaumlvaumln toiminnanymmaumlrtaumlmiseen ja viestintaumlaumln GRI keskittyy ohjeistuksissaan erityisesti kriittisiinkestaumlvyyttauml uhkaaviin asioihin kuten ilmastonmuutos ihmisoikeudet ja lahjontaOhjeistus rakentuu neljaumln paumlaumlpilarin alle valmistelu suuntaus analyysi ja viestin-tauml Valmisteluvaiheessa keskitytaumlaumln siihen ettauml kestaumlvyydestauml ja siihen liittyvaumlstaumlviestinnaumlstauml tulee suoraviivaista ja ymmaumlrrettaumlvaumlauml Suuntausvaiheessa huolehdi-taan siitauml ettauml kaikki merkityksellinen tulee huomioiduksi Analyysivaiheessa GRI-organisaatio tarjoaa asiakkaan kaumlyttoumloumln dataa jonka avulla viestintaumlauml voidaanselventaumlauml Viestintaumlvaiheessa tarjotaan laajaa verkostoa avuksi asioiden viestimi-seen ja viestien erottumiseen laajasta massasta

32 Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys

Sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlsite (engl Social Licence to Operate SLO2)syntyi 1990-luvulla tutkittaessa yritysten eettistauml toimintatapaa Yrityksen katso-taan saavuttaneen ns sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kun sen toiminnalla on jat-kuva hyvaumlksyttaumlvyys paikallisyhteisoumlissauml (Prno amp Slocombe 2012) Kaivosteolli-suudessa sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys on uusi paradigma jossa kestaumlvauml kehitys onkiteytynyt sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlsitteeseen Nelsen (2006) maumlaumlritteleesosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden sellaisten kaumlsitteiden arvojen tyoumlkalujen ja toimin-tatapojen joukoksi joiden kautta kaivosteollisuus ja sen sidosryhmaumlt voivat tarkas-tella ympaumlroumlivaumlauml todellisuutta Sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden tavoitteena on luodaneuvottelufoorumi jossa osapuolet tulevat kuulluiksi ymmaumlrretyiksi ja arvostetuik-si Sitauml voidaan kutsua teollisuuden ja sidosryhmien tavaksi ansaita uskottavuu-tensa ja asemansa

Warhurst (2001 2004) naumlkee hyvaumlksyttaumlvyyden ansaitsemisen liittyvaumln hyviensuhteiden luomiseen kaivosteollisuuden ja paikallisen yhteisoumln vaumllille Gunning-ham et al (2004) puolestaan maumlaumlrittelevaumlt sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden tarkoitta-van niitauml vaatimuksia ja odotuksia joita yhteiskunta kohdistaa liiketoimintaan jajotka nousevat yrityksen laumlhiyhteisoumlstauml Yritysten tasolla sosiaalista hyvaumlksyttauml-

2 Social Licence to Operate on yleisesti suomennettu kaumlsitteeksi sosiaalinen toimilupa Toi-milupa kaumlsitteenauml viittaa kuitenkin viranomaislupaan jollainen SLO ei ole Siksi on suosi-teltavampaa kaumlyttaumlauml kaumlsitettauml sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys jota taumlssauml julkaisussa kaumlyte-taumlaumln suomennoksena SLO-kaumlsitteelle

18

vyyttauml kaumlytetaumlaumln osana yrityksen sosiaalista vastuuohjelmaa (Corporate SocialResponsibility CSR)

Owen ja Kemp (2013) naumlkevaumlt ettauml vaikka sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden me-nettely nostaa esiin sosiaalisia naumlkoumlkohtia se ei kerro miten edetauml silloin kunpitaumlisi palauttaa yhteisoumljen sidosryhmien ja etujaumlrjestoumljen luottamus virheen jotapahduttua He vaumlittaumlvaumlt ettauml sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys -kaumlsitteen avulla eisitouduta pitkaumlaikaiseen toiminnan kehittaumlmiseen vaan sitauml kaumlytetaumlaumln tietoisestivaumlhentaumlmaumlaumln rdquooppositionrdquo vastarintaa Myoumls Bice (2014) havaitsi tutkimukses-saan ettauml sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden arviointia varten tulisi olla selkeitauml kritee-reitauml sillauml yrityksillauml on vaikeuksia paumlaumlttaumlauml miten ne mittaavat sen saavuttamista

Paikalliset yhteisoumlt odottavat alueella toimivilta yrityksiltauml ettauml ne tuovat muka-naan taloudellista hyvinvointia toimivat lainmukaisesti ja eettisesti ja harrastavatvapaaehtoista hyvaumlntekevaumlisyyttauml (Carroll 1979) Azapagic (2004) kehitti kaivos-teollisuudelle kestaumlvaumln kehityksen mallin johon liittyvaumlt indikaattorit haumln jakoikestaumlvaumln kehityksen pilareiden mukaan kolmeen ryhmaumlaumln taloudelliset tekijaumltympaumlristoumltekijaumlt ja sosiaaliset tekijaumlt Taumlssauml mallissa taloudelliset indikaattoritsisaumlltaumlvaumlt muun muassa yrityksen alueelle tuoman hyvinvoinnin mittaamisenYmpaumlristoumlindikaattorit sisaumlltaumlvaumlt ympaumlristoumlpaumlaumlstoumlt veden energian ja maankaumlytoumlnsekauml biodiversiteetin muutokset ja sosiaaliset indikaattorit tyoumlvoiman kohtelunihmisoikeudet ja paikallisen yhteisoumln sitomisen mukaan toimintaan (Azapagic2004) Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys perustuu yhteisoumln naumlkoumlkulmasta naumlihin samoi-hin tekijoumlihin

Thomson ja Joyce (2008) ovat maumlaumlrittaumlneet sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden teki-jaumlt seuraavasti (kuva 4)

1 lainmukaisuus tai oikeudenmukaisuus (toiminta on virallisten tai epaumlviral-listen vakiintuneiden lakiperusteisten sosiaalisten ja kulttuuristen normi-en mukaista)

2 uskottavuus (yrityksen voima ja kapasiteetti tehdauml itsensauml uskottavaksiyhteisoumln silmissauml) ja

3 luottamus (yhteisoumln halu asettua alttiiksi riskille ja jopa menetykselle toi-sen osapuolen toimien johdosta)

19

Kuva 4 Sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden saavuttaminen (mukaeltu Thomson ampJoyce 2006)

Myoumls Moffat ja Zhang (2014) ovat kehittaumlneet naumlkemyksensauml pohjalta mallin sosi-aalisen hyvaumlksyttaumlvyyden mittaamiseksi Siinauml malliin syoumltettaumlvaumlt arvot eri para-metrien osalta saadaan kyselytutkimuksella ihmiset ja heidaumln kokemuksensamaumlaumlrittaumlvaumlt naumlin yhteiskunnallisen hyvaumlksyttaumlvyyden Moffatin ja Zhangin mallirakentuu seuraavien elementtien varaan

1 vaikutukset yhteiskunnalliseen infrastruktuuriin (impacts on social infrast-ructure)

2 sidosryhmaumlkontaktien lukumaumlaumlrauml (contact quantity)3 sidosryhmaumlkontaktien laatu (contact quality)4 prosessien oikeudenmukaisuus (procedual fairness)

Kaksi edellauml mainittua sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden mallia poikkeavat toisistaansiinauml ettauml Thomsonin ja Joycen (2008) mallissa laumlhtoumlkohtana on yrityksen normi-en mukainen toiminta ja kyky taumlyttaumlauml lain vaatimukset (tekninen prosessi) kutenlupaehdot ja vasta sen paumlaumllle rakennetaan sosiaalista luottamusta Taumlmauml onlinjassa yritysvastuullisuudesta vallitsevan kaumlsityksen kanssa Moffatin ja Zhangin(2014) mukaan sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys saavutetaan ainoastaan sosiaalisenprosessin tuotoksena Molemmissa malleissa sidosryhmaumlyhteistyoumlllauml on suurimerkitys kasvatettaessa toiminnan hyvaumlksyttaumlvyyttauml yhteisoumln silmissauml Sidosryh-maumlyhteistyouml ei kuitenkaan ole automaattisesti sosiaalista hyvaumlksyttaumlvyyttauml lisaumlaumlvaumlasia Esimerkiksi Deleschal-Ridnell (2011) havaitsi ettauml sidosryhmaumlyhteistyoumlnlisaumlaumlminen uraanikaivoksen suunnittelun yhteydessauml Australiassa aiheutti taumlydelli-sen umpisolmun ja pikemminkin vaumlhensi kuin lisaumlsi sosiaalista hyvaumlksyttaumlvyyttaumlToisaalta Lindell (2015) vahvisti aumlskettaumlin vaumlitoumlskirjassaan ettauml sidosryhmienvaumllinen keskustelu kasvattaa luottamusta ja saattaa jopa muuttaa mielipiteitauml yh-teiseen suuntaan

Lainmukaisuus Uskottavuus

Luottamus

Vastaanottaminen

HyvaumlksyntaumlVastustus

20

Lisaumlksi on huomioitava ettauml sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden yksiselitteinen mit-taaminen ja seuranta ovat erittaumlin hankalia jo pelkaumlstaumlaumln ihmisten erilaisten tieto-jen taitojen kokemusten sosiaalisten prosessien ja erilaisten paumlaumlllekkaumlistenkinroolien vuoksi Eksplisiittisen tiedon yhtauml taumlrkeaumlnauml parina ovat implisiittinen tietosekauml subjektiiviset kokemukset ja kaumlsitykset joita ei ole helppo mitata ja todentaamutta joilla on syvaumlkin merkitys erilaisten sosioteknisten prosessien edistaumlmisessaumltai estaumlmisessauml Taumlllaisia ovat esimerkiksi pelot ja ennakkoluulot joita ei vaumllttauml-maumlttauml haumllvennetauml eksplisiittisesti mitattavilla faktoilla vaan ennen kaikkea useim-miten sidosryhmaumlyhteistyoumlllauml ja eriasteisella viestinnaumlllauml

Jyvaumlskylaumln yliopistossa on tutkittu sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden ehtoja ja rajojaUudenmaan Pohjois-Karjalan Kainuun ja Lapin maakunnissa (Jartti et al 2014)Tutkijoiden mukaan sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys kaumlsitetaumlaumln yleensauml syntyvaumlksipaikallisessa vuorovaikutuksessa kaivosyhtioumln ja sidosryhmien kesken Todelli-suudessa saattaa kuitenkin olla ettauml sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys rakentuukin mo-nimutkaisemmissa prosesseissa kuin pelkaumlssauml suorassa sosiaalisessa vuorovai-kutuksessa (ibid) Myoumls media muokkaa yleistauml mielipidettauml paikallisuudestariippumatta mutta esimerkiksi ympaumlristoumloumln liittyvaumlt ongelmat eivaumlt nouse julkisuu-teen vain siksi ettauml ne ovat olemassa vaan siksi ettauml jotkut yhteiskunnallisettoimijat maumlaumlrittelevaumlt ne ongelmiksi (Vaumlliverronen 1994) Taumlllaisina toimijoinavoivat olla poliittiset toimijat ja vapaaehtoiset jaumlrjestoumlt joiden mielikuvat ja asenteetmuovautuvat historiallisten ja kulttuuristen asioiden paineessa

33 Sosiaaliset vaikutukset ja niiden arviointi

Sosiaaliset vaikutukset ovat kestaumlvaumln kehityksen kaumlsitekokonaisuuden vaikeimminarvioitavissa oleva osa Siksi taumlssauml keskitytaumlaumln kuvaamaan erityisesti taumltauml osaasosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden elementtinauml Juho Saari (2012) kuvaa suomalaisenyhteiskunnan kehitystauml hyvinvoinnin muutoksena Hyvinvointi on sidoksissa talou-teen ja ympaumlristoumln vakauteen ja taumlten myoumls sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys on pitkauml-jaumlnteisen aluekehityksen tyoumlllisyyden ja liiketoiminnan perusedellytyksiauml Taumlmauml onvahvasti kytkoumlksissauml kaivossektorin tulevaisuuteen sillauml yksiloumliden yhteisoumljen jaalueiden kehitys ja yhteiskunnalliset tavoitteet ovat kaikki kiertyneinauml vahvastitoisiinsa

Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kehys ei tarjoa taumlssauml raportissa tiettyauml meto-dia tai formaalista mallia tarkastelulle vaan kyse on SVAn tarjoaman laumlhestymis-tavan yleisestauml hyoumldyntaumlmisestauml Taumlssauml yhteydessauml SVAsta hyoumldynnetaumlaumln erityi-sesti seuraavia kiinnostuksen kohteita muutoksen tunnistaminen vaikutusteemo-jen ja osallisten identifiointi kokemusperaumlisen tiedon hyoumldyntaumlminen ja vaikutus-mekanismien analyysi Taumlllainen arviointi auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln ja ennakoimaanmahdollisia riski-ilmioumlitauml niiden vaikutuksia yhteisoumloumln hallintoon ja paikalliseenkehitykseen

Sosiaaliset vaikutukset voidaan maumlaumlritellauml seuraavasti rdquoSosiaalisella vaikutuk-sella tarkoitetaan ihmiseen yhteisoumloumln tai yhteiskuntaan kohdistuvaa vaikutustajoka aiheuttaa muutoksia ihmisten hyvinvoinnissa tai hyvinvoinnin jakautumisessa

21

Muutos voi olla kehitystauml parempaan tai huonompaan suuntaan sen mukaankenen naumlkoumlkulmasta ja kenen arvoilla asiaa tarkastelee Vaikutukset ihmiseenyhteisoumloumln ja yhteiskuntaan mainitaan maumlaumlritelmaumlssauml erikseen koska jonkin tietynvaikutuksen merkitys saattaa olla aivan erilainen yksiloumltasolla kuin esimerkiksi nsyleisen edun naumlkoumlkulmastardquo (Jusleacuten 1995)

Sosiaalisten vaikutusten arviointia on kehitetty erityisesti yhdyskuntasuunnitte-lun hankkeita ja strategisten ohjelmien laatimista varten Taumllloumlin sosiaalisten vaiku-tusten arvioinnin perusajatuksena on selvittaumlauml paumlaumltoumlksentekoa varten jonkin toi-minnan tai toimen vaikutuksia ihmisten ja yhteisoumljen hyvinvointiin ja elaumlmaumlaumln sekaumlmyoumls laajemmin yhteiskunnalliseen ympaumlristoumloumln Samalla on mahdollista arvioidamyoumls yhteiskunnallisen ympaumlristoumln vaikutuksia kyseessauml olevaan toimeen Vaiku-tusten arvioinnin kirjallisuudessa rdquotoimellardquo tarkoitetaan yleensauml hyvin konkreettisiarakennus- tai laitosprojekteja teknologista kehittaumlmistauml ja kokeilua mutta myoumlsyleisempaumlauml suunnitelmaa ohjelmaa laajempaa politiikan suuntavalintaa lakia taimuuta hanketta jolla voi olla merkittaumlviauml vaikutuksia yhteiskuntaan ja ihmisiin(Sairinen amp Kohl 2004)

Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia alettiin arvioida osana prosessia ja jaumlrjestelmaumll-lisesti lain ympaumlristoumlvaikutusten arvioinnista (YVA) tultua voimaan vuonna 1994Taumlssauml prosessissa luvanhakijat joutuvat selvittaumlmaumlaumln hankkeen ja sen vaihtoehto-jen vaikutuksia ihmisen terveyteen elinoloihin ja viihtyvyyteen luontoon rakennet-tuun ympaumlristoumloumln luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen sekauml niiden keskinaumlisiin vuo-rovaikutussuhteisiin Lisaumlksi YVA-laki velvoittaa selvittaumlmaumlaumln laajamittaisistasuunnitelmista ja ohjelmista aiheutuvia vaikutuksia Viranomaiset joutuvat maan-kaumlyttouml- ja rakennuslain (MRL) mukaan selvittaumlmaumlaumln kaavaa laadittaessa kaavanvaikutukset elinoloihin ja elinympaumlristoumloumln mukaan lukien vaikutukset kansalaistenturvallisuuteen terveyteen sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin Rakennettua ympaumlris-toumlauml koskevien hankkeiden sosiaalisten vaikutusten arviointia on tehty jo 1990-luvun lopulta alkaen kuten Reinikainen (2005) Melkas (2005) Roumlnnlund (2013) jaViinikainen (1998)

Tiivistetysti voidaan sanoa ettauml SVA tehdaumlaumln jotta voidaan1 selventaumlauml ja ennakoida ihmisten elaumlmaumln laadulle ja alueen kehitykselle

aiheutuvia muutoksia2 arvioida tai ennustaa yhteisoumln kykyauml sopeutua muuttuviin olosuhteisiin3 arvioida muutosten merkitystauml ja merkittaumlvyyttauml eri osapuolten kannalta4 ottaa huomioon ja sovitella jostakin toimesta aiheutuvia ristiriitoja ja5 kehittaumlauml haittojen vaumlhentaumlmistauml ajoissa ja tietoisesti (Sairinen ja Kohl

2004)

Sosiaalisilla vaikutuksilla tarkoitetaan ihmiseen yhteisoumloumln yhteiskuntaan tai erivaumlestoumlryhmiin kohdistuvia muutoksia jotka aiheuttavat vaikutuksia ihmisten hyvin-voinnissa hyvinvoinnin jakautumisessa tai koetussa elaumlmaumlnlaadussa Vaikutuksetvoivat olla niin myoumlnteisiauml kuin negatiivisiakin ja ne voivat naumlkyauml muun muassavarallisuuden muutoksina asenteiden tai arvojen muutoksina tai ristiriitoina(Jusleacuten 1995 Sairinen amp Kohl 2004)

22

Sairisen ja Kohlin (2004) mukaan sosiaaliset vaikutukset tarkoittavat muutoksiaihmisten

1 elaumlmaumlntavassa miten he elaumlvaumlt tyoumlskentelevaumlt leikkivaumlt ja ovat keske-naumlaumln vuorovaikutuksessa

2 kulttuurissa jaetut uskomukset tavat arvot kieli ja murre3 yhteisoumlissauml sen yhtenaumlisyydessauml vakaudessa luonteenpiirteissauml palve-

luissa ja olosuhteissa4 poliittisessa jaumlrjestelmaumlssauml ihmisten osallistumismahdollisuuksien laa-

juus omaa elaumlmaumlaumlnsauml koskeviin paumlaumltoumlksiin kaumlynnissauml olevan demokra-tisoinnin vaihe ja naumlihin liittyvaumlt resurssit

5 ympaumlristoumlssauml ruoan saatavuus ja laatu riskien taso sanitaation riittauml-vyys fyysinen turvallisuus luonnon resurssien kaumlyttouml ja kontrolli kaumlytetynilman ja veden laatu

6 terveydessauml ja hyvinvoinnissa7 henkiloumlkohtaisissa ja varallisuutta koskevissa oikeuksissa8 peloissa ja toiveissa kaumlsitykset turvallisuudesta ja yhteisoumln tulevaisuu-

desta

Kaivosteollisuudesta aiheutuvan muutoksen sosiaalisissa vaikutuksissa on kysesiitauml kuinka luonnossa luonnonvarojen kaumlytoumlssauml ja yhdyskuntien infrastruktuuris-sa tapahtuvat muutokset vaikuttavat ihmisten ja yhteisoumljen arkeen hyvinvointiinelaumlmaumlntapoihin toimintaedellytyksiin ja kulttuurisiin kaumlytaumlntoumlihin Sosiaalisia vaiku-tuksia tarkasteltaessa paumlaumlhuomio kiinnitetaumlaumln erilaisiin yhteisoumlihin vaumlestoumlryhmiinja alueisiin kohdistuviin vaikutuksiin Lisaumlksi tarkastellaan vaikutuksia myoumls muihinyhteisoumlihin kuin kiinteaumlaumln paikallisyhteisoumloumln kuten esimerkiksi elinkeinonharjoitta-jiin alkuperaumliskansoihin loma-asukkaisiin matkailijoihin retkeilijoumlihin tai tyoumlyhtei-soumlihin (Burdge amp Vanclay 2004)

Kaivostoiminnasta aiheutuvia sosiaalisia vaikutuksia on maassamme alettu tut-kia vasta viimeisten vuosien aikana 2010-luvulla (ks esim Kujala 2011 Tervo2013 Kokko et al 2013 Tiainen et al 2014 Jartti et al 2014 ja Kylaumltie 2015)Kaivostoiminnan sosiaalisten vaikutusten arviointi sai nostetta erityisesti TekesinGreen Mining -ohjelmasta jossa vuosien 2011ndash2016 aikana on rahoitettu kolmeakaivosten sosiaalisiin vaikutuksiin keskittyvaumlauml tutkimushanketta Dilacomi Solimija SAM Mm naumliden rahoituskanavien kautta Itauml-Suomen yliopiston Luonnonvaratympaumlristouml ja yhteiskunta -instituuttiin3 on vahvistunut yhteiskuntatieteelliseen kai-vostutkimukseen erikoistunut tutkimusryhmauml Ryhmaumln keskeisiauml teemoja ovatkaivostoiminnan sosiaaliset vaikutukset luonnonvarojen hallinnan kysymyksetsosiaalisten vaikutusten arviointi vaikutusten hallinnan tyoumlkalut sekauml yhteiskunta-vastuu

Kujala (2011) tutki pro gradu -tyoumlssaumlaumln sosiaalisten vaikutusten arviointia kol-messa itaumlsuomalaisessa kaivoshankkeessa ja paumlaumltyi siihen tulokseen ettauml sosiaa-listen vaikutusten arvioinnin osaaminen kaivoshankkeissa on ollut melko heikkoaViranomaiset konsultit tai kaivosyhtioumlt eivaumlt tunteneet sosiaalisten vaikutusten

3 Ueffikaivostutkimus

23

arviointia kokonaisuutena ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin menetelmaumlt rajoit-tuivat usein vain mielipiteiden kysymiseen kyselyllauml Kujalan mukaan sosiaalistenvaikutusten arviointi on jaumlaumlnyt usein laumlhinnauml mielipidetutkimukseksi sen sijaan ettaumlsiinauml tarkasteltaisiin hankkeen vaikutuksia paikallisten asukkaiden naumlkoumlkulmastaja tuotaisiin esille tasapuolisesti sekauml nollavaihtoehdon ettauml hankkeen toteuttami-sen positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia sekauml vaikutusten kohderyhmiauml (Kujala2011)

On huomattavaa ettauml vasta viime vuosina maassamme on kehitetty tyoumlvaumllineitaumlja ohjeistoja kaivosten sosiaalisten vaikutusten arviointiin kuten vuonna 2013julkaistu opaskirja kaivosten ympaumlristoumlsaumlaumlntelyyn ja sosiaalista kestaumlvyyttauml tuke-viin hankkeisiin (ks Kokko et al 2013) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)puolestaan tarjoaa ohjeistoa ja taustamateriaalia ihmisiin kohdistuvien vaikutustenarviointiin (IVA) jonka avulla voidaan kartoittaa muun muassa asukkaiden sairas-tuvuutta hankekohteiden laumlheisyydessauml (THL 2015)

24

4 Jaumlrjestelmaumln muuttumisen dynamiikkamuutoksen ohjaus ja hallinta

41 Muutoksen dynamiikka

Vakiintuneet toimijat kehittaumlvaumlt jatkuvasti vallitsevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml Poliitti-set toimijat voivat esimerkiksi tehdauml kestaumlvaumln kehityksen mukaisia lakialoitteita taikaumlynnistaumlauml alaan kohdistuvia kehittaumlmisohjelmia Kaivosteollisuuden yrityksetvoivat kehittaumlauml tuotteidensa ja tuotantoprosessinsa laatua kestaumlvaumln kehityksenmukaiseksi johtamisjaumlrjestelmaumlaumlnsauml uudistamalla Naumlin voidaan kehittaumlauml esimympaumlristoumlvaikutusten haumlirioumltilanteiden ja tyoumlturvallisuuden hallintaa toiminnaneettisyyttauml tai sidosryhmaumlyhteistyoumltauml

MLP-mallin mukaan radikaalien innovaatioiden aihiot syntyvaumlt tyypillisesti ka-peilla sovellusalueilla tai rajatuilla maantieteellisillauml alueilla toteutettavista kokei-luista (niche-taso) Uusien radikaalien innovaatioiden toimivuudesta ja vaikutta-vuudesta ei ole aluksi riittaumlvaumlauml naumlyttoumlauml Siksi kokeilu saattaa tarvita alkuvaiheessasuojattua tilaa ja tukitoimenpiteitauml Niitauml voidaan luoda rakentamalla sosiaalisiatukiverkostoja joihin voi kuulua kokeilusta kiinnostuneita tuottajia ja kaumlyttaumljiauml jayhteiskunnallisia toimijoita

MLP-mallin tasot muodostavat sisaumlkkaumlisen hierarkian Mallin keskeinen oletta-mus on se ettauml mikaumlaumln yksittaumlinen tekijauml ei voi muuttaa vallitsevaa toimintamalliaSe muuttuu eritasoisten prosessien vuorovaikutuksessa Muutos edellyttaumlauml ensin-naumlkin ettauml yhteiskunnallisen toimintaympaumlristoumln muutosprosessit kuten vaumlkiluvunkasvu kaupungistuminen ja elintason noususta johtuva metallien mineraalien jakiviaineksen kysynnaumln kasvu tai kansalaisaktiivisuuden lisaumlaumlntyminen luovatpaineita vallitsevan kaivosteollisuuden muutokselle Erilaiset kriisitilanteet lisaumlaumlvaumltpainetta ja nopeuttavat toimintatapojen tekniikoiden ja viranomaismaumlaumlraumlystenmuuttumista

Systeemisen muutoksen toteuttamiseen tarvitaan vallitsevan toimintajaumlrjestel-maumln ja niche-tason kehittaumlmisprosessien vaumllistauml vuorovaikutusta ja keskinaumlistaumlsopeuttamista Vallitsevan jaumlrjestelmaumln toimijoiden on luotava edellytyksiauml ja tilaauudenlaisen toimintajaumlrjestelmaumln kaumlyttoumloumlnotolle Lisaumlksi paikallisella tasolla onkokeilujen kautta luotava kaumlyttoumlkelpoinen konkreettinen uusi toimintamalli joka voilaajeta uudeksi toimintajaumlrjestelmaumlksi Uusi toimintajaumlrjestelmauml ja sen kaumlyttoumloumlnot-

25

toympaumlristouml tarvitsevat molemminpuolista sopeuttamista toisiinsa Mahdollisuuksi-en ikkuna avautuu silloin kun tuotettu ja toimivaksi havaittu uusi toimintajaumlrjestel-mauml voidaan integroida olemassa olevaan toimintajaumlrjestelmaumlaumln Mahdollisen muu-toksen tapahtumisen jaumllkeenkin toimintajaumlrjestelmaumln kehittaumlmisen on jatkuttava

Monitasoinen muutoksen malli tarjoaa kaumlsitteellisen viitekehyksen ja ajattelunapuvaumllineen Se auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln miksi sen enempaumlauml ulkoiset paineet kuinradikaalit uudet ideatkaan eivaumlt yksin aina riitauml aikaansaamaan vakiintuneen toi-mintamallin muuttumista ja miksi muutoksen aikaansaamiseen tarvitaan useidentoimijoiden paumlaumltoumlksiauml ja vuorovaikutteista toimintaa Monitasoisen muutoksenmallin mukaan systeemisen muutoksen edistaumlmiseen tarvitaan siis sekauml ylhaumlaumlltaumlalas (top-down) ettauml alhaalta yloumls (bottom-up) suuntautuvia toimenpiteitauml ja kehi-tysprosesseja

Toisaalta jaumlrjestelmaumlauml voivat muovata myoumls yllaumlttaumlvaumlt tapahtumat tai jopa on-nettomuudet kuten kaumlvi Suomessa Talvivaaran tapauksessa Patoaltaiden pettauml-misestauml aiheutunut kaivosvesien vuoto sekauml kuolemaan johtanut tyoumltapaturmaTalvivaaran kaivosalueella ravistivat suomalaista kaivosteollisuutta ja siihen liitty-vaumlauml sidosryhmaumlverkostoa niin ettauml esimerkiksi viranomaismaumlaumlraumlykset kiristyivaumltpainostuksesta Tapahtumien myoumltauml koko yhteiskunta heraumlsi vaatimaan kaivosyri-tysten vastuullista toimintaa Tutkimuskentaumlssauml tarjottiin rahoitusta vastuullisenkaivostoiminnan edistaumlmiseksi (esim Tekesin Green Mining -ohjelma) ja Sitrassaaloitettiin kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkoston kehittaumlminen Tulevaisuudessavoimme sitten tarkastella kuinka naumlmauml kokeilut ja muutosareenan toiminnot siirty-vaumlt kaivosalan regiimiin

Sidosryhmiauml pyydettiin SAM-hankkeen visiotyoumlpajassa (Kohl et al 2013) tyoumlpa-joissa mm kirjaamaan kaivosalalle merkityksellisiauml asioita ja tapahtumia 1960-luvulta taumlhaumln paumlivaumlaumln ja siitauml eteenpaumlin tulevaisuuteen vuoteen 2030 Tuloksenasyntyi kuvan 5 mukainen tuloste Kuvasta voidaan hahmottaa menneisyydestaumlrdquoKaivos tyoumlnantajanardquo -tarina nykyisyydestauml rdquoTalvivaaran kaivoksenrdquo tarina jatulevaisuudesta rdquoKaivos yhteiskunnassardquo -tarina Kuvan tulos voidaan tulkita niinettauml Talvivaara on ilmiouml joka mursi kaumlsityksen kaivosteollisuudesta vain tyoumlnanta-jana muutti kaumlsityksen niin ettauml kaivos on osa yhteiskuntaa Talvivaaran kaivok-sen olemassaolon ensimmaumlisten vuosien aikana kyseenalaistettiin olemassaoleva kaivosregiimi viranomaisten osaaminen ja vallitseva yrityskulttuuri joka eiriittaumlvaumlssauml maumlaumlrin ottanut huomioon sidosryhmiauml Naumlin niche-tason toimija (Talvi-vaara) muutti vallitsevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml (regime) Osaltaan muutosprosessinkaumlynnistymiseen vaikutti myoumls toimintaympaumlristouml (landscape) jossa painetta jaumlr-jestelmaumlaumln loivat muun muassa resurssiniukkuus ja laumlnsimaisen elaumlmaumlntavanluoma kasvava mineraalitarve kestaumlvaumln kehityksen ja yritysvastuullisuuden tren-dit

26

Kuva 5 Kaivosteollisuuden merkityksellisiauml ilmioumlitauml ja trendejauml menneisyy-destauml nykyisyydestauml ja tulevasta (Kohl et al 2013)

Kuva 5 kertoo osaltaan ettauml Talvivaaran kaivosta voidaan pitaumlauml uuden kaivospro-sessiteknologian kokeiluna joka johti konfliktiin (Tiainen et al 2014) ja koko suo-malaisen kaivosalan kriisiin sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta Vielaumlvuonna 2006 Vesa Kainulainen kirjoitti Talvivaarasta ettauml siellauml on Euroopansuurimmat sulfidiset nikkeliesiintymaumlt Uutta ympaumlristoumlystaumlvaumlllistauml tekniikkaa Yli25 vuoden toiminta-aika Suomalaisen kaivosteollisuusklusterin uusi alku (Kainu-lainen 2006) Naumlmauml lupaukset paumlaumltyivaumlt kuitenkin pettymykseen tyoumltapaturman jaympaumlristoumlonnettomuuksien seurauksena Voidaan sanoa ettauml Talvivaaran epaumlon-nistuminen avasi suomalaisen yhteiskunnan ymmaumlrryksen kyseenalaistamaankaivosalan kestaumlvyyden

42 Muutoksen ohjaus ja hallinta

Strategic Niche Management (SNM) ja juurruttaminen ovat laumlhestymistapoja jotkaedustavat muutosvoiman rakentamista alhaalta yloumlspaumlin Niiden avulla edistetaumlaumlnonnistuneiden kokeilujen ja nichejen rakentamista ja hyoumldyntaumlmistauml (Weber ampDorda 1999 Hoogma ym 2005 Kivisaari ym 1999 Kivisaari amp Lovio 2004) SAM-hankkeessa toteutetut kokeilut olivat luonteeltaan taumlllaisia Mainitut laumlhestymista-vat taumlhtaumlaumlvaumlt sellaisten kokeilujen toteuttamiseen jossa keskeiset sidosryhmaumltoppivat muokkaamaan uutta toimintamallia sellaiseksi ettauml se on kaikkien puoles-ta hyvaumlksyttaumlvauml Laumlhestymistavan ytimessauml ovat yhteisten odotusten luominen

1960 Nyt 2030

Politiikka

Talous

(Kansalais)yhteiskunta

Tekniikkateknologia

Ympaumlristouml

Arvot

Natura-verkosto 2000

Vaihtoehtoiset teknologiat harvinaistenmetallien talteenotolle

Lakien vaumllisetsuhteetluontoon

Raaka-aineiden niukkuus jahinnat Harvinaiset metallitUusiutuvat raaka-aineet

Radikalisoituminen

RakennemuutoksetSirpaloituminen

Uusi kaivoslaki2011

In situ-bioliuotus

Kestaumlvauml kehitys

Standardointikehittyy

Vesilaki 1962Kaivoslaki 1965

Euroopanjaumllleenrakennus

CSRkaivosalalle

Tietoisuus javaatimuksetkasvavat

Globaali kehitysAasian markkinat

Kaivosalan rdquovanhatsynnitrdquo

Logistiikka mm uudetmerivaumlylaumlt

Saumlteilyturvalaki 1991

Bric-maat IntiaAfrikka nousevat

ILO- ratifiointi(ei Suomi)

ydinenergialaki1987

EU

EU raaka-ainealoite2010

rikkidirektiiviYSL uudistus

YVA-laki 1994

Julkiset hankinnatLaki 1978 YSL

2000

Rio 1987 YVA ja sosToimilupauudistus

YVD ndashluontovahingot jakompensaatiot

Ennakoiva kompensointihaitoista ja vahingoista

ilmastolaki Jaumltteiden hyoumldyntaumlmisensaumlaumlntely

Malmioidenulkomaalaisomistus

GRIIFC GuidelinesICMM

Performance-product

Lama

Internet SOME

Lobbaus

LiekkisulattoKonepajateollisuudenkasvu

Metso ja OutotecBioliuotuksen kaumlyttouml Suomessa

Johtamisjaumlrjestelmienkehittyminen ISO

ydinmateriaalivalvonta

Jaumltteiden jatkojalostus

Urban mining kasvaa

Onko kaikille toimille tilaa

Suljetun kierron kaivos

Yhteiskuntarakenteen muutos globalisaatio

Vastuullisuus jaumlljitettaumlvyys

Tshernobyl

MMSD 1999

Vastavoimat esim StopTalvivaara

Automatisointi

Kaivosmonopoli valtiolla

Kaivostenyksityistaumlminen

Elinkeinokonfliktit

Valtauksentekeminen

helppoa

Toiminnanpolitisoituminen

Kaivostuotteidenmerkityksen kasvu -gt

hyvaumlksyttaumlvyys

Metsaumlteollisuusgt

Vesienhallinnanparantuminen

Saturoituminen

Kaivostenmerkityksen kasvu Kaivosinfran

hyoumldyntaumlminen

Riskien hallinta sosiaalisentoimiluvan lunastamiseksi

Saumlaumldoumlksettiukkeneva

t

KV-kaupan esteidenpurkaminen

Maankaumlyttoumlkiistat

Teollinen symbioosimm sivukivien

hyoumltykaumlyttouml

MMMampTEMampYM

Suljettukansantalous Oumlljykriisi

Bilateraalikauppa

Kaivoksista toumlitauml

Cleentech

Biotalous

Talvivaara

Talvivaara

Talvivaara

Talvivaara

SOME-ihmisoikeudet

On-line kansanaumlaumlnestykset

HoumlyrykoneYdinvoima

Fossiiliset energiat

PC

Internet Nokia Robotiikka

Uusiutuva energia

Naumlkymaumltoumln kaivos

Kierraumltys-teknologiat

Rajaton halpaenergia (magnetismivaumlraumlhtely kiertoliike

Konsumerismin nousuTalouden nousu etusijalle

Vihreaumlt arvot

Koijaumlrvi

Vesi

Y-heraumltys

KansalaisaktiivisuusMoniarvoisuus

Talouden ylivalta

Arvojen uudelleenarviointi

Laumlpinaumlkyvyys

Globaali informaatio ampOikeuden taju

Paikallisuuden arvostus

Kierraumltys osatuotesuunnittelua

Vesiensuojeluohjelma

TalaskangasRooman klubi

Kaivostyoumlnanta-

jana

Radikaalittapaukset

Kaivosyhteis-

kunnassa

27

(yhteinen visio) yhteinen oppiminen ja monipuolisten toimijaverkostojen rakenta-minen

SNM ja juurruttamisprosessi perustuvat keskeisten osapuolten vaumllisen vuoro-puhelun kaumlynnistaumlmiseen ja edistaumlmiseen uuden ratkaisun kaumlyttoumloumlnotossa Dialo-gin avulla uutta toimintatapaa muokataan siten ettauml se vastaa mahdollisimmanhyvin eri sidosryhmien tarpeisiin ja vaatimuksiin Lisaumlksi toimintaympaumlristoumlssaumledistetaumlaumln sellaisia muutoksia jotka helpottavat uuden innovaation laajamittaistakaumlyttoumloumlnottoa ja tavoiteltujen hyoumltyjen toteutumista Kysymyksessauml on siis kaksi-suuntainen sopeuttamisprosessi

Transition Management (TM siirtymaumln hallinta Rotmans et al 2001 Kemp etal 2007 Loorbach 2007) edustaa laumlhestymistapaa jonka avulla poliittiset paumlaumlttauml-jaumlt voivat toimillaan tukea kestaumlvaumln kehityksen mukaista muutosta yhteiskunnaneri sektoreilla (Elzen ym 2004) TM pyrkii kaumlynnissauml olevien kehityskulkujen mu-kauttamiseen halutun kehityksen suuntaiseksi ja eri toimijoiden vaumllisen yhteisym-maumlrryksen aikaansaamiseen Se painottaa teknisen ja sosiaalisen muutoksenvuorovaikutteista suhdetta ja hyoumldyntaumlauml olemassa olevia liikevoimia ja pyrkii suun-taamaan niitauml kohti yhteiskunnan valitsemia paumlaumlmaumlaumlriauml

TM-mallin punaisena lankana on naumlkemys siitauml ettauml kestaumlvauml kehitys edellyttaumlaumlsosiaalisen ja teknologisen muutoksen samanaikaisuutta ja niiden kytkemistaumlyhteen Malli kuvaa sitauml miten yhteiskunnallisia sosioteknisiauml jaumlrjestelmiauml voidaanmuuttaa kestaumlvaumln kehityksen mukaisiksi ja toisaalta sitauml miten sosiotekniset jaumlr-jestelmaumlt ylipaumlaumltaumlaumln muuttuvat historiallisen tutkimuksen valossa

Voss ja Kemp (2006) luonnehtivat TM-laumlhestymistapaa refleksiiviseksi hallinto-tavaksi (Reflexive Governance) joka painottaa hallinnollisen prosessin sosiaalistaulottuvuutta Hallintoprosessi naumlhdaumlaumln osana sitauml dynamiikkaa jota pyritaumlaumln hallit-semaan Refleksiivinen hallintotapa pyrkii hyoumldyntaumlmaumlaumln vuorovaikutteista oppi-mista laajassa toimijaverkostossa Se pyrkii pikemmin avoimeen systeemiseenoppimiseen kuin tarkkaan maumlaumlriteltyihin tavoitteisiin tai kontrolliin Ideana on ettaumlhallintoprosessit tulisi avata eri toimijoiden vuorovaikutukselle ja dialogille Taumllloumlinongelman kaumlsittelyyn saadaan mukaan monenlaista tietoa erilaisia arvoja ja vai-kutusresursseja ja ymmaumlrrys lisaumlaumlntyy siitauml miten ongelma tulisi maumlaumlritellauml mitentavoitteet tulee asettaa ja minkaumllaisia strategioita voidaan kaumlyttaumlauml Kun jo tiedon janaumlkemysten yhdistaumlmisessauml ylitetaumlaumln kaumlsitteellisiauml ja institutionaalisia rajoja voi-daan edistaumlauml palautteen saamista jo strategian kehittaumlmisvaiheessa

TM-laumlhestymistavan keskeisenauml ajatuksena on ennakoinnin naumlkoumlkulmasta pyr-kiauml ohjaamaan monimutkaisten jaumlrjestelmien kehitystauml pitkaumlllauml aikajaumlnteellauml Mallion ollut alusta pitaumlen hyvin kaumlytaumlnnoumlnhakuinen ja sitauml on pyritty soveltamaanmuun muassa Alankomaiden ympaumlristoumlpolitiikassa sekauml Belgiassa ja Englannissaenergiahallinnossa ja terveydenhoidon suunnittelussa (Rotmans amp Loorbach2009)

Keskeinen ajatus on ettauml pienet muutokset johtavat laajoihin jaumlrjestelmaumln muu-toksiin Suuri muutos on mahdollista vain taumlllauml tavoin koska jaumlrjestelmauml vastustaasuuria muutoksia Pieniauml muutoksia voidaan puolestaan tukea luomalla muutos-areenoita joiden avulla toimijat sitoutetaan toimintaan yhteisten visioiden luomisenja toiminnan kautta Muutoksen eteenpaumlin viemiseksi on myoumls tunnistettava kes-

28

keiset muutosagentit jotka kykenevaumlt ottamaan riittaumlvaumlauml etaumlisyyttauml hallitsevaanjaumlrjestelmaumlaumln ja haluavat muutosta Lisaumlksi on tuettava uusien innovatiivistentoimintavaihtoehtojen etsimistauml jotta jaumlrjestelmaumln sisaumlinen diversiteetti ja sopeu-tumiskyky lisaumlaumlntyisivaumlt Taumlmauml merkitsee uusien suojaavien lokeroiden luomistakokeilutoiminnalle esimerkiksi rahoituksen tai lainsaumlaumldaumlnnoumln avulla Lisaumlksi jaumlrjes-telmaumln kehitystauml on jatkuvasti ennakoitava jotta siinauml tapahtuviin muutoksiin onmahdollista varautua (Rotmans amp Loorbach 2009)

TM-periaatteet voidaan kiteyttaumlauml toimintaohjeiksi joista muodostuu toiminnan jaoppimisen jatkuva kehauml Naumlitauml ohjeita ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

1 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminen2 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen3 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen4 Kokeilujen toteuttaminen5 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi6 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin

Rotmansin ja Loorbachin (2009) siirtymisprosessin sykli (kuva 6) kuvaa taumltauml dy-namiikkaa Ongelman maumlaumlrittelyn toimijoiden ja toimintaohjelman suunnittelunjaumllkeen voidaan siirtymaumlauml edistaumlauml erilaisilla kokeiluilla joita voidaan tukea esimer-kiksi poliittisin paumlaumltoumlksin tuilla Osallistujien tulee pystyauml hahmottamaan komplek-sinen jaumlrjestelmauml sekauml sen haasteet ja mahdollisuudet Muutosareenaa ei tulenaumlhdauml stabiilina rakenteena vaan se on pikemminkin luonteeltaan ajassa jatku-vasti muotoutuva virtuaalinen ja muuttuvien toimijoiden eteenpaumlin kantama polku

Kuva 6 Muutoksen sykli (Rotmans amp Loorbach 2009)

29

TM-laumlhestymistavan kaumlsitteelliset tyoumlkalut on tarkoitettu laajojen kehityskulkujensuuntaamiseen Kokeilujen rakentaminen on vain yksi osa taumltauml prosessia SAM-hankkeessa TMn teoreettiset jaumlsennykset ja kaumlsitteet helpottavat tarkasteltavienalueellisten kokeilujen kytkemistauml yhteiskunnan yleisempiin kehityskulkuihinja -toimenpiteisiin TM-laumlhestymistapaa kuvataan syklisenauml prosessina jossaorganisoidaan sidosryhmien jatkuva vuorovaikutteinen oppiminen Se kaumlynnistyyongelman hahmottamisesta muutosareenan perustamisesta ja yhteisten visioidenluomisesta Taumlllaisina muutosareenoina voidaan naumlhdauml esimerkiksi kaivosteolli-suuteen liittyvaumlt kehittaumlmisohjelmat Muutosvoimaa vahvistetaan synnyttaumlmaumlllaumlsellaisia toimijaverkostoja joiden monipuolinen asiantuntemus heijastaa ratkaista-van ongelman eri puolia Toimijat pyritaumlaumln mobilisoimaan erilaisten vaihtoehtoistenkehityskulkujen kokeiluun

SAM-hankkeessa tarkasteltiin miten kaivosteollisuudessa voidaan muokatauusi suomalaiseen ympaumlristoumloumln sopiva sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlytaumlntouml jamiten voidaan luoda edellytykset sen laajamittaiselle kaumlyttoumloumlnotolle osaksi vallit-sevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml Muutoksen toteuttamiseksi tarvitaan eri toimijoidenyhteistauml ymmaumlrrystauml siitauml mitauml taumlmauml muutos tarkoittaisi keiden aktiviteetteja jaosallistumista muutoksen laumlpivientiin tarvitaan ja minkaumllaisia ovat heidaumln roolinsamuutostoimijoina

Muutosta voidaan aktivoida monesta suunnasta Voidaan erottaa erityisiauml akti-vaattoreita integraattoreita tai mahdollistajia Aktivaattorit voivat olla kansalaisiaviranomaisia aktivisteja jne Integraattoreita ovat erilaiset verkostot ja mahdollis-tajia loumlytyy esimerkiksi rahoittajista ja politiikan toimijoista Naumlmauml toimijat toimivatmuutosprosessissa

Muutosprosessi on iteratiivinen prosessi jossa tieto ja ymmaumlrrys asioista muo-dostuu muotoutuu ja leviaumlauml Tiedon luomisen prosessia voidaan kuvata SECI-mallin avulla (kuva 7 Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995) Tieto muovautuuulkoistamisen yhdistaumlmisen sisaumlistaumlmisen ja sosiaalistamisen kautta kulkevassasyklissauml Kaivosalan muutosprosessia voidaan kuvata myoumls taumlmaumln SECI-mallinavulla Esimerkiksi SAM-hankkeessa toteutetut tyoumlpajat kokoukset yhteistyoumlkaivosyritysten kanssa ja hankkeessa tuotetut julkaisut voidaan asettaa SECI-mallin mukaiseen kuvaan Olennaista on ymmaumlrtaumlauml ettauml yksittaumlinen julkaisu taityoumlryhmaumln toiminta ei saa muutosta aikaan vaan asioiden ymmaumlrtaumlmiseen tarvi-taan prosessi joka kulkee monella eri tasolla iteroiden

30

Kuva 7 SECI-malli tiedon ja ymmaumlrryksen muodostumisen prosessin syklis-tauml (Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995)

Hiljainen tieto

Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Hiljainen tieto Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto Taumlsmaumlllinen tieto

Toimintakentaumln luominen Tiedon yhdistaumlminen

Dialogi

Tekemaumlllauml oppiminen

Sosiaalistaminen Ulkoistaminen

Sisaumlistaumlminen Yhdistaumlminen

bull Hankekokouksetbull Argumenta-hankkeen seminaarit

bull Draamatyoumlpajabull Viranomaistyoumlpajabull Visiotyoumlpajabull Tiekarttatyoumlpajabull Csiro haastattelutbull Hyvaumlksyttaumlvyyskyselyt

bull Benchmarkbull Policy Briefbull Artikkelit

bull Yhteistyouml kaivosyritystenkanssa

bull Tapaukset esim Kuusamonkaavoitusprosessi

31

5 Suomalaisen kaivosalan muutosprosessinkokonaiskuva

Suomalaisen kaivosteollisuuden murrosprosessin kokonaiskuva kuten se SAM-hankkeen aineiston perusteella hahmottui on esitetty kuvassa 8 MLP-malliin sovi-tettuna MLP-mallissa niche-taso on kaumlsitetty laajasti eikauml vain teknisiauml ratkaisujaesittelevaumlnauml tasona Siihen on otettu mukaan myoumls toimintatapa- ja menettelyko-keiluja Vielauml 1960-luvulla kaivostoiminta oli valtiojohtoista suljetussa taloudessatapahtuvaa toimintaa joka tapahtui teollista toimintaa suosivassa arvomaailmas-sa Taumlssauml ympaumlristoumlssauml toiminut regiimi on parhaillaan muuttumassa uudeksiregiimiksi jonka arvellaan toteutuvan vuoden 2030 tienoilla SAM-hankkeen visio-ja tiekarttatyoumlpajoissa (kuva 1) tunnistetut ja kuvatut muutospolut ovat ehkauml taumllloumlinjohtaneet uuteen kaivosalan regiimiin

Kuva 8 Kaivosalan muutosprosessi (mukaellen Foxon et al 2010 Kohl et al2013)

Niche

RegimeLandscape

Applied Foxon et al 2010

20301960

Kaivoslaki 1965

ElinkeinopolitiikkaNatura 2000

Kestaumlvauml kehitys

Resurssiniukkuus

YVA 1994 Kaivoslaki 2011

1 Moniaumlaumlninen osaava viranomaistoiminta

2 Kestaumlvaumln kehityksen mukainenyrityskulttuuri

3 Yhteisoumln hyvaumlksymauml kaivos4 Oppiva ja uutta luova kaivosteollisuus

Kaivos tuo vaurauttaja tyoumlpaikkoja

5 Raumlaumltaumlloumlity viestintauml ja oikea-aikaisuus

6 Kaivoksen koko elinkaari huomioituKaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminenaluetaloudessa

KaivosinfrastruktuuriAsunnotTiethellip

Ympaumlristoumlarvot

JohtamisjaumlrjestelmaumltCSR kaivosalalleGRI-ohjeistusTSMISO-standarditVakuutukset riskienhallinta

VisioKestaumlvauml

hyvaumlksyttaumlvaumlkaivannaisteollisuus

TEKES Green Mining ohjelmaKaivosalan koulutus

BioliuotustekniikkaSuomessaTalvivaaran kaivos

Stressitestit

Vanhat kaivosyhtioumltesim Outokumpu

Kaivoskone- ja laitevalmistajatKansainvaumlliset kaivosyrityksetPaikallinen yritystoiminta

Suljettu kansantalous

Kaivosbuumi 2005-2010Malminetsinnaumln vastustusKaivosvastaisuus

Vanhat kaivoksetkuten Kemi

Malminetsintauml kuten SakattiKaivossuunnitelmat kuten Kuusamo

Mineraaleja vaativa elaumlmaumlntapa

Yritysvastuullisuus

SoLiMi-hankkeen hyvaumlksyttaumlvyyskysely

Media SOME

Politiikkaregulaatiomarkkinat

Arvotasenteetosaaminen

Fyysinenympaumlristouml

SAM-hankkeen sidosryhmaumlyhteistyoumlkokeilutKestaumlvaumln kaisvotoiminnan verkosto

AutomaatioDigitaalisuus

32

51 Markkinat politiikka ja regulaatio

1960-luvulla kaivokset ja malminetsintauml olivat hyvin pitkaumllle valtion suunnastaohjattuja kansallisia projekteja (esim Outokumpu keskeinen toimija) Kohti vuotta2030 mentaumlessauml markkinat ovat muuttuneet entistauml globaalimmiksi suurin osaSuomen kaivoksista ja malminetsinnaumlstauml tapahtuu ulkomaisten yritysten toimestaRegiimiin on siis tullut uusia toimijoita suuria ulkomaisia kaivosyrityksiauml Taumlmaumlaiheuttaa haasteita yrityskulttuurin luomiseen yritysten vaumlliseen yhteistyoumlhoumlnviranomaistoimintaan sidosryhmaumlsuhteisiin viestintaumlaumln jne Toimintaympaumlristouml onmuuttunut niin ettauml kestaumlvaumln toiminnan vaatimus niin sosiaalisten ja taloudellistenasioiden kuin ympaumlristoumlasioiden osalta on liiketoiminnalle merkityksellistauml

Suomen metsaumlteollisuus kamppaili 1990-luvulla vastaavien haasteiden kanssaerityisesti ympaumlristoumlkysymyksen mutta se kykeni vastaamaan muutostarpeeseenyhteistoiminnalla Metsaumlteollisuudella on pitkaumlt ja hyviksi koetut perinteet tutkimus-ympaumlristouml- ja sidosryhmaumlsuhteiden hoidossa yhteinen tutkimuslaitos (KCL) ja yhtei-nen ympaumlristoumlraportointikaumlytaumlntouml joiden avulla se vastasi muutokseen (Wessberg etal 2015a) Kaivosteollisuudessa globaalit toimijat ja markkinat tuovat erityishaasteensuomalaiseen hyvaumlksyttaumlvyysprosessiin

Uuden kaivoslain tulkinta on nykytilanteessa vielauml muotoutumassa Kaivoslainsuhde ympaumlristoumllainsaumlaumldaumlntoumloumln on niin ikaumlaumln vielauml paikoin epaumlselvauml Naumlin ollentoimintajaumlrjestelmauml on esimerkiksi taumlssauml kohtaa vielauml kehittymaumlssauml ja kaumlytaumlnnoumlssaumltaumlmauml naumlkyy esimerkiksi siinauml ettauml lupapaumlaumltoumlksiin kuuluu pitkauml aika mikauml hermos-tuttaa yritystoimijoita Turvatekniikan keskus (Tukes) myoumlntaumlauml kaumlytaumlnnoumlssauml kai-vosluvan mutta kaivoslupa ja ympaumlristoumllupa ovat vahvasti linkittyneitauml toisiinsaAluehallintovirasto (AVI) on siten ympaumlristoumlluvan myoumlntaumljaumlnauml myoumls merkittaumlvaumlkaivosalan viranomaistoimija Tukesin rinnalla Jos hanke on ympaumlristoumlvaikutuksil-taan laaja-alainen tarvitaan kaivoslupaa varten lausunto ympaumlristoumlvaikutustenarvioinnista (YVA-lausunto) jonka yhteydessauml korostuvat sidosryhmiin kohdistuvatvaikutukset ja sosiaalisten vaikutusten arviointi Suojelualueiden osalta ympaumlristouml-viranomainen on myoumls merkityksellinen toimija kaivoslupaan liittyen Kiinnostavatmalmiot ja luonnonsuojelullisesti niin ikaumlaumln kiinnostavat alueet yhtyvaumlt usein sillaumlmalmiot muokkaavat helposti maaperaumln koostumusta niin ettauml alueelle muodos-tuu poikkeuksellinen elinympaumlristouml kasveille Ympaumlristoumlluvan alainen toiminta onpuolestaan Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskuksen (ELY) valvottavaa aluettaLisaumlksi Tukes pyytaumlauml aina kaivoslupaa varten lausunnot kunnalta (kaavoitus) jaMaanmittauslaitokselta (kaivostoimitus)

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta moniaumlaumlnisen ja osaavan viran-omaistoiminnan tukeminen ja kehittaumlminen on keskeinen visiopolku politiikanregulaation ja markkinoiden suuntaamisessa

52 Arvot asenteet osaaminen

Kaivosalan hiljaiselo ennen kaivosbuumia aiheutti sen ettauml tietoisuus kaivoksistaja niiden merkityksestauml ihmisten hyvinvoinnille jaumli etaumlisiksi kansalaisille Kansalais-

33

ten arvot ja asenteet eivaumlt siis paumlaumlsseet kehittymaumlaumln yhteiskunnallisen muutos-prosessin mukana Esimerkiksi ympaumlristoumlarvojen nouseminen merkitykselliseksitekijaumlksi teollisuuden hyvaumlksyttaumlvyysprosessissa ei kehittynyt kaivosteollisuudenmukana vaan iskeytyi kasvoille vasta kaivosbuumin yhteydessauml Laaja-alainenosaaminen kaivosteollisuuden hyvaumlksyttaumlvyyteen liittyen ei kehittynyt siinauml mitassakuin voimissaan olevan teollisuuden alan tilanteessa olisi voinut olla

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolut liittyen kestaumlvaumln kehityk-sen mukaiseen yrityskulttuuriin yhteisoumln hyvaumlksymaumlaumln kaivokseen oppivaan jauutta luovaan kaivokseen ja raumlaumltaumlloumlityyn viestintaumlaumln liittyen ovat avainasemassamuutosprosessin suuntaamisessa

53 Fyysinen ympaumlristouml

Vanhat olemassa olevat kaivokset kuten Kemi ja Pyhaumlsalmi ovat esimerkkejaumljoissa kaivosinfrastruktuuriin on totuttu ja se on toimiva ja valmis Hyvaumlksyttaumlvyy-den naumlkoumlkulmasta haasteita aiheuttaa uusien kaivosten perustaminen joka uhkaaesimerkiksi olemassa olevaa matkailuelinkeinoa kuten Juomasuo Kuusamossatai luonnonsuojelua kuten Hannukainen Sodankylaumlssauml

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolku jossa otetaan huomioonkoko kaivoksen elinkaari ja kaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminen aluetaloudessaon merkityksellinen muutosprosessin suuntaamisessa Esimerkiksi merkityksellistaumlhyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta on se kuinka kaivosinfraa voidaan hyoumldyntaumlaumlkaivoksen elinkaaren jaumllkeen

34

6 Yhteenveto ja johtopaumlaumltoumlkset

Taumlssauml julkaisussa on avattu suomalaisen kaivosalan muutosprosessia ns kaivos-buumin seurauksena ja jaumllkeen Kaivosbuumin myoumltauml lisaumlaumlntynyt kaivosteollisuuson heraumlttaumlnyt yhteiskunnallisen keskustelun kaivosten sosiaalisesta toimiluvasta jasen sisaumllloumlstauml Ottamatta kantaa kaivosten sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden oikeu-tukseen taumlssauml kirjoituksessa on jaumlsennetty sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden reunaeh-toja ja yhteiskunnallisen myoumlntouml- tai epaumlaumlmisprosessiin vaikuttavia tekijoumlitauml jamekanismeja Siirtymaumlprosessin hallinnassa keskeisiauml elementtejauml myoumls kai-vosalan muutosprosessissa ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

7 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminenesimerkiksi kaivosalaan suuntautuvien tutkimusohjelmien ja muun rahoi-tuksen avulla

8 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen ja paumlivitysriittaumlvaumln tiheaumlsti esimerkiksi kaivosteollisuuden vision ja tiekartan paumlivit-taumlminen

9 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen esimerkiksiKestaumlvaumln kaivostoiminnan verkosto

10 Kokeilujen toteuttaminen esimerkiksi viranomaistyoumlpaja osana kai-voshankkeiden YVA-prosessia tai draamatyoumlpaja eri sidosryhmille osanakaavoitusprosessia

11 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi esimer-kiksi SAM-hankkeessa ideoituja kokeiluja tulee analysoida ja jatkaa lu-paavimmiksi koettujen kokeilujen kehittaumlmistauml

12 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin esimerkiksi Kaivosteol-lisuus ryn roolin sopeuttaminen toimintaympaumlristoumln muutokseen tai toi-minnan ohjausjaumlrjestelmien kehittaumlminen (esim TSM-jaumlrjestelmaumln kehit-taumlminen ja soveltaminen Suomen olosuhteissa)

Kaivosalalla on menossa muutosprosessissa erityisesti sidosryhmaumlkommunikaati-on ja sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden alueilla joissa edellauml mainitut muutosproses-sin hallinnan keskeiset elementit ovat jo naumlhtaumlvissauml Tekesin Suomen Akatemianja Sitran rahoituksella on toteutettu tutkimusohjelmia ja tutkimushankkeita jotka

35

tukevat uusien niche-avauksien muodostumista uusien verkostojen syntymistauml jakokeilujen toteuttamista

Esimerkiksi SAM-hankkeessa on kokeiltu viranomais- ja draamatyoumlpajoja sekaumlinteraktiivista digitaalista verkkotyoumlkalua kaavoitusprosessin tukena sidosryhmienvaumllisen kommunikaatioprosessin kehittaumlmisessauml SAM-hankkeessa luotiin yhdes-sauml kaivosalan sidosryhmien kanssa visio hyvaumlksyttaumlvaumln ja kestaumlvaumln kaivosteolli-suuden tulevaisuudesta

Sitran johdolla on rakennettu kaivosalan yhteistyoumlverkosto Kestaumlvaumln kaivostoi-minnan verkosto jossa on jo toteutettu suomalaisen kaivosteollisuuden yhteinenyhteiskuntavastuuraportti ja tyoumlkalupakki vastuullisuuden toteuttamiseen Lisaumlksiverkostossa on kehitteillauml kaivosteollisuuden oma kaivosvastuujaumlrjestelmauml kana-dalaisen TSM-jaumlrjestelmaumln pohjalle Jyvaumlskylaumln yliopistossa on toteutettu kai-vosalan hyvaumlksyttaumlvyyskysely kansalaisille (Jartti et al 2014)

Jatkossa naumlistauml kokeiluista voidaan valita lupaavimmat jatkokehittelyauml ja toimin-tatapojen vakiinnuttamista varten ja arvioida toimintaa Esimerkiksi viranomaistyouml-pajasta sekauml draamatyoumlpajasta voisi tulla vakiintunutta kaumlytaumlntoumlauml kaivosalan kaa-voitusprosessien sidosryhmaumldialogin toteuttamiseen ja kaivosalan hyvaumlksyttauml-vyyskyselystauml voisi tulla saumlaumlnnoumlllisesti toteutettava asia Draamatyoumlpaja voisi ollamyoumls osa YVA-prosessia Kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkostoa on suunniteltuhallinnoitavaksi Kaivosteollisuus ryn alle mikauml olisi luonteva kehityssuunta vakiin-nuttamaan verkoston toiminta

Jatkon kannalta merkityksellistauml on myoumls jatkaa alueen tutkimusta ja kehitystaumlVisiopolut voisivat esimerkiksi tarjota alustan jolla voitaisiin suunnitella jatkotutki-musta ja kehitystauml Jokainen visiopolku voisi olla oman tutkimus- ja kehityshank-keen arvoinen Esimerkiksi moniaumlaumlnisen osaavan viranomaistoiminnan kehittaumlmi-nen voisi samalla vastata kaivosalan pitkien ja raskaiden ympaumlristoumllupaprosessiennopeuttamisen ja keventaumlmisen haasteisiin kun viranomaisten vaumllistauml vuorovaiku-tusta yli sektorirajojen pystyttaumlisiin toteuttamaan ja hyoumldyntaumlmaumlaumln tehokkaasti

Jos kaivosteollisuuden muutosprosessin merkityksellisimmaumln asian haluaisi sa-noa yhdellauml sanalla se olisi luottamus Luottamus on elintaumlrkeaumlauml niin viranomais-toiminnan kuin yritystoiminnan onnistumisen kannalta Jos luottamusta ei ole ontoiminta kaikin tavoin vaikeaa Kaikkien sidosryhmien mukaan lukien viranomai-set tulee voida luottaa yritykseen ja yrityksen ja sen eri sidosryhmien tulee voidaluottaa viranomaisiin Siitauml syntyy hyvaumlksyttaumlvaumln toiminnan perusta Ja taumlmaumlnrakentamisessa on kaivosteollisuuden suurimmat haasteet taumlmaumln paumlivaumln Suo-messa Taumlmaumln haasteen voittamisessa ollaan kuitenkin jo hyvaumlssauml vauhdissa

36

AcknowledgementsThe authors would like to thank all of the SAM project all the other sustainablemining research projects that were going on at the same time and other peopleassociated with this process In addition we would like to thank the various stake-holders which inter alia participated in various events of the SAM project bring-ing material for the formulation of this report Special thanks is applied from VTT inthe SAM process retired Sirkku Kivisaari whose importance in the writing processof this report has been great Finally a special thanks to the Director of the SAMproject Helena Wessman-Jaumlaumlskelaumlinen who encouraged to write this analysis

37

LaumlhteetAumanen V 2010 Energiaregiimi muutoksessa diskursiivinen tarkastelu ener-

giapolitiikasta sosioteknologisena muutoksena Pro gradu Jyvaumlskylaumlnyliopisto

Azapagic A 2004 Developing a framework for sustainable development indica-tors for the mining and minerals industry Journal of Cleaner Production12 639ndash662

Bice S 2014 What Gives You a Social Licence An Exploration of the SocialLicence to Operate in the Australian Mining Industry Resources 3 62ndash80 doi 103390resources3010062

Burdge R J amp Vanclay F 2004 Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kaumlytaumlntouml jatulevaisuus Teoksessa Sairinen R amp Kohl J (toim) Ihminen ja ympauml-ristoumln muutos Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin teoriaa ja kaumlytaumlntoumljaumlYhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 87Espoo Teknillinen korkeakoulu S 41ndash65

Carroll A P 1979 A three-dimensional conceptual model of corporate socialperformance Academy of Management Review Vol 4 pp 497ndash505

Elzen B Geels F amp Green K (toim) 2004 System Innovation and the Transi-tion to Sustainability Theory Evidence and Policy Cheltenham UK ampNorthampton MA USA Edward Elgar Publishing

EU 2013 Strategic Implementation plan for the European Innovation partnershipon Raw materials 2013 httpseceuropaeueipraw-materialsensystemfilesged10262020130723_SIP20Part2020I20completpdf

Foxon T J Hammond G P amp Pearson P J G 2010 Developing transitionpathways for a low carbon electricity system in the UK TechnologicalForecasting amp Social Change 77 1203ndash1213 Elsevier

Geels F 2002 Technological transitions as evolutionary reconfiguration process-es a multi-level perspective and a case study Research Policy 31 891257ndash1274

Gunningham N Kagan R A amp Thornton D 2004 Social License and Environ-mental Protection Why Businesses Go Beyond Compliance Law amp So-cial Inquiry Volume 29 Issue 2 307ndash341 April 2004 DOI101111j1747-44692004tb00338x

7

Kuva 1 Visiopolut monitasoisen muutoksen mallissa

12 Viranomaistyoumlpaja

SAM-hankkeessa jaumlrjestetyn viranomaistyoumlpajan tavoitteena oli luoda avoin kes-kustelufoorumi jossa viranomaiset saattoivat keskustella kaivostoiminnan aiheut-tamista ympaumlristouml- ja sosiaalisista vaikutuksista avoimesti Keskustelun aiheena oliKuusamon yleiskaavatyouml jossa pyrittiin yhdistaumlmaumlaumln eri maankaumlyttoumlmuotojenvaatimukset

Viranomaistyoumlpajassa ei annettu viranomaisten virallisia kannanottoja keskuste-lun aiheeseen jolloin keskustelu pysyi avoimena ja salli monenlaisia keskenaumlaumlnerilaisia naumlkemyksiauml Tilaisuuden tavoitteena oli lisaumltauml viranomaisten keskinaumlistaumlymmaumlrrystauml toistensa kannanottoihin

Tyoumln tuloksena saatiin viranomaisten naumlkemyksiauml siitauml miten erilaiset maan-kaumlyttoumloumln liittyvaumlt toiminnot sopivat keskenaumlaumln yhteen ja minkaumllaiset toimet aiheut-tavat ristiriitaisuuksia Tyoumlpajan tulokset on raportoitu VTTn raporttina (Molarius2015)

13 Draamatyoumlpaja

Draamatyoumlpaja jaumlrjestettiin Rovaniemellauml huhtikuussa 2015 Tyoumlpajaan kutsuttiinlaajasti kaivosalaan liittyviauml sidosryhmiauml Tavoitteena tyoumlpajassa oli monipuolistaaja kehittaumlauml kaivosalan sidosryhmien keskinaumlistauml dialogia teatterin keinoin Tyoumlpa-jan ohjelman suunnittelivat ja fasilitoivat kolme naumlyttelijaumlauml Ohjelman koostui erilai-

8

sista teatteri-interventioista joissa nostettiin esiin kaivosalan kipeitaumlkin kysymyksiaumlmm liittyen vesien suojeluun Tyoumlpajan osanottajat osallistuivat tehtaumlviin joidentavoitteena oli luottamuksen synnyttaumlminen osanottajien kesken ja erilaisten naumlkouml-kulmien ymmaumlrryksen syventaumlminen (Myllyoja et al 2015)

14 Harava

Interaktiivista ja digitaalista Harava-tyoumlkalua kokeiltiin Kuusamon kaavoitusprosessinyhteydessauml SAM-hankkeen tutkijoiden ohjaamina Digitaalisella Harava-tyoumlkalullaannettiin kuntalaisille mahdollisuus esittaumlauml mielipiteitaumlaumln maan kaumlytoumln jakamisestaKuusamon alueella eri elinkeinoille (Ks esim Koivunen et al Tulossa)

9

2 Kaivosalan muutosprosessi ja sosiaalisenhyvaumlksyttaumlvyyden muutoksen mallintaminen

21 Muutosprosessi

Luonnonvarojen tuottaminen markkinoille tarkoittaa sitauml ettauml kaivostoiminta onaina paikallisesti ja ajallisesti rajattua toimintaa Paikallisuus maumlaumlrittyy malmivaro-jen sijainnin kautta kun taas ajallisuuteen vaikuttaa louhittavan malmin riittaumlvyys jamaailman markkinahinta Markkinahinta maumlaumlrittaumlauml sen kannattaako malmia louhiavai ei Aluetaloudellisesti ajateltuna liiketoimintaa ei siis voi toteuttaa paikallisestirajattomasti vaan se loppuu joskus Taloudellisten ja sosiaalisten vaikutustenohella toiminta aiheuttaa aina myoumls ympaumlristoumlvaikutuksia

Kaivosliiketoiminnan paumlaumlomaintensiivisyys sekauml toiminnan suhdanneherkkyysovat muuttaneet Suomessa kaivosteollisuuden rakenteen niin ettauml kaivokset ovatpaumlaumlosin suurten globaalien kaivosyritysten omistuksessa esimerkiksi vuonna2015 Suomessa toimivista 19 kaivoksista vain viisi oli suomalaisomistuksessa(Kivinen amp Aumo 2015) Myoumls useat Suomessa toimivat malminetsintaumlyrityksetovat ulkomaisia Yritykset tulevat esimerkiksi Kanadasta Britanniasta Ruotsista jaAustraliasta (Ibid) Globaaleilla toimijoilla naumlyttaumlauml siis olevan paumlaumlomaa jolla toi-mia toisin kuin kotimaisilla toimijoilla

Pitkaumln ajan kaivosteollisuuden trendinauml on ettauml metallien kysyntauml kasvaa Senmyoumltauml metallien hinnat nousevat mikauml aiheuttaa sen ettauml yhauml koumlyhempiauml malmi-oita kannattaa ottaa kaumlyttoumloumln Toisaalta metallimineraalit ovat olennainen osanykyisen kaltaista elintasoa joten niitauml tarvitaan yhteiskunnassa Oletettavaa siison ettauml kaivosteollisuus ja siihen liittyvauml hyvaumlksyttaumlvyys tulee olemaan olennainenosa nykyisen kaltaista yhteiskuntaa Tyouml- ja elinkeinoministeriouml asetti vuonna 2013ohjelman jonka tavoitteena on kehittaumlauml Suomen kaivosteollisuutta edellaumlkaumlvijaumlksimaailmalla (TEM 2013) Vastuullisuuskysymykset pysyvaumlt taumlrkeinauml myoumls senvuoksi

Toimintaympaumlristoumln muutoksena ovat myoumls tulleet suuret paineet ympaumlristoumlasi-oiden huomioonottamiseen on yhauml suurempi paine paumlaumlstoumlttoumlmiin ja rdquonaumlkymaumlttouml-miinrdquo kaivoksiin EU velvoittaa jaumlsenmaitaan vaumlhentaumlmaumlaumln riippuvuuttaan tuonti-mineraaleista myoumls tehostamalla kierraumltystauml ja etsimaumlllauml korvaavia aineita erityi-sesti harvinaisten metallien tilalle Lisaumlksi se edellyttaumlauml ettauml Eurooppa on eturin-

10

tamassa mitauml tulee kaivostoiminnan negatiivisten ympaumlristouml- sosiaali- ja terveys-vaikutusten vaumlhentaumlmiseen (EU 2013)

Toimintaympaumlristouml itsessaumlaumln antaa ristiriitaista viestiauml yhteiskunnan toimijoillejoten ei ole ihme ettauml myoumls Suomen toimintajaumlrjestelmauml on ristiriitaisessa tilan-teessa Teknologiassa kehitetaumlaumln toimialan sisaumlllauml veden sisaumliseen kiertoon pe-rustuvia louhintaratkaisuja perinteisillauml rikastusmenetelmillauml Taloudessa kustan-nuspaineet ajavat saumlaumlsteliaumlisiin ratkaisuihin kaivoksia myoumls suljetaan vaumlliaikaises-ti markkinatilanteen heikennyttyauml

Poliittinen ympaumlristouml piti pitkaumlaumln kaivoksia menneisyyden alana Tiede tuki poli-tiikkaa mikauml naumlkyi pitkaumlaumln koulutuksen ja tutkimuksen puutteena kaivosalallaKaivosalan osaamiseen ei panostettu 1980- ja 90-luvuilla ja vasta viime vuosi-kymmenen aikana on saatu uutta koulutustarjontaa mm Oulun yliopistoon sekaumlKajaanin ja Lapin ammattikorkeakouluihin Taumlmauml on vaikuttanut myoumls viranomais-ten toimintaan sillauml kaivoslupia myoumlntaumlvaumlt viranomaiset eivaumlt vaumllttaumlmaumlttauml ole olleetkaivosalan asiantuntijoita

Yhteiskunnan eri sektoreiden tai toimialojen rakenteiden ja toimintamallien uu-distaminen on hidasta Esteitauml ja hidasteita on toiminnan kaikilla tasoilla Teollisetprosessit niin teollisuudessa yleensauml kuin kaivosteollisuudessakin tukeutuvatusein totuttuun ja aiemmin hyvaumlksi koettuun toimintatapaan jonka muuttaminenvaatii selkeitauml osoituksia siitauml ettauml toimintatapa ei ole enaumlauml riittaumlvauml Esimerkiksivielauml muutama vuosikymmen sitten ei Suomessa tarkasteltu teollisen toiminnanlaaja-alaista hyvaumlksyttaumlvyyttauml Toimintaympaumlristouml on kuitenkin muuttunut ja jolainsaumlaumldaumlntouml edellyttaumlauml selvittaumlmaumlaumln teollisen toiminnan vaikutuksia muutenkinkuin vain taloudellisista laumlhtoumlkohdista Entistauml enemmaumln painotetaan myoumls sosiaa-lisia vaikutuksia ja ympaumlristoumlnaumlkoumlkohtia Kaivosteollisuus on sosioteknisen muu-toksen edessauml mihin osallistuu toimijoita yhteiskunnan eri tasoilta ja aloilta Vas-taavia muutoksia on tapahtunut aiemmin muun muassa energiasektorilla 1990-luvulla (ks Aumanen 2010) ja metsaumlsektorilla 2000-luvulla (ks Wessberg et al2015a)

22 Muutoksen mallintaminen

Teoreettisen viitekehyksen muutoksen kaumlsittelylle tarjoaa niin sanottu monitasoi-nen muutoksen malli (Multi-Level Perspective MLP ks Geels 2002 Foxon et al2010) Malli kuvaa uuden toimintatavan syntyauml monenlaisten toimijoiden ja pro-sessien vuorovaikutuksesta Monitasoisen muutoksen mallin avulla voidaan jaumlsen-taumlauml kaivosteollisuuden muutosvoimia ja naumlin saada kuvaa siitauml mitkauml tekijaumlt saat-tavat vaikuttaa teollisuuden asemaan Erittelemaumlllauml systemaattisesti pitkaumln aikavauml-lin kehitystauml malli syventaumlauml ymmaumlrrystauml systeemisen muutoksen dynamiikastaSen laumlhtoumlkohtana on naumlkemys teknologisten ja sosiaalisten jaumlrjestelmien vahvastayhteenkietoutuneisuudesta

MLPn avulla voidaan tarkastella hyvin pitkaumln aikavaumllin laajoja kompleksisiamuutoksia jotka ovat tapahtuneet yhteiskunnan eri aloilla Kaivosteollisuudenkehittymisen tulkinnassa monitasoista muutoksen mallia ei ole aiemmin sovellettu

11

Suomessa monitasoista mallia hyoumldyntaumlviauml tutkimuksia on tehty esimerkiksi lii-kennejaumlrjestelmaumln (Temmes et al 2014) energiajaumlrjestelmaumln (Lovio amp Kivimaa2011 Wessberg et al 2015b) ja sosiaali- ja terveysjaumlrjestelmaumln osalta (Kohl et al2015a ja 2015b Kivisaari et al 2013)

Monitasoisen muutoksen mallissa erotetaan kolme muutoksen tasoa toimin-taympaumlristouml (landscape) vallitseva toimintajaumlrjestelmauml (regime) ja paikallisetrajatut sovellusalueet eli nichet (kuva 2) Mallin mukaan sosiotekniset jaumlrjestelmaumltmuuttuvat kaikkien naumliden kolmen eri tason keskinaumlisen vuorovaikutuksen kauttavanha toimintajaumlrjestelmauml korvautuu uudella

Jaumlrjestelmauml muodostuu viiden ulottuvuuden pohjalle Geelsin (2002) mukaannaumlmauml ovat (ks myoumls kuva 2)

1 Teknologian ulottuvuutta maumlaumlrittelee se minkaumllaista teknologiaa on kaumly-toumlssaumlmme miten kaumlytaumlmme sitauml ja mitkauml ovat mahdollisia ja olennaisiakehityskysymyksiauml kyseisten teknologioiden puitteissa Hallitseva teknolo-ginen paradigma maumlaumlrittelee sen miten maumlaumlrittelemme teknologiset on-gelmat ja etsimme vastauksia niihin Esimerkiksi kaivosteollisuudessa onkehitytty pitkaumllle kaivoksen automaatiotekniikan kehittaumlmisessauml mutta ve-sien hallinnan teknologiassa on paljon kehittaumlmiseen varaa Teknologiankaumlyttaumlmiseen liittyy olennaisesti turvallisuus sekauml ihmisen ettauml ympaumlristoumlnnaumlkoumlkulmista

2 Tiede kattaa tieteelliset instituutiot ja tiedon ja sen miten ja millaista tietoatuotamme ja kaumlytaumlmme jaumlrjestelmaumln yllaumlpitaumlmiseksi ja kehittaumlmiseksi Tie-teen kehittymisessauml on olennaista rahoitus jota tarjoavat mm erilaiset tut-kimusohjelmat Suomessa kaivosalan tieteellinen osaaminen ja sen kehit-taumlminen ovat keskittyneet Oulun ja Itauml-Suomen yliopistoihin GTKhon jaVTT Oyhyn (Kivinen amp Aumo 2015) Keskeistauml kehityksen naumlkoumlkulmastaon eri tieteenalojen vaumllinen yhteistyouml kaivosteollisuuden kontekstissa Esi-merkiksi Tekesin Green Mining -ohjelma on osa jaumlrjestelmaumln tiedeulottu-vuutta

3 Politiikka sisaumlltaumlauml yhteiskunnallisen tavoitteenasettelun saumlaumltelyn ja toimin-tamallit joilla naumlitauml toteutetaan Se vaikuttaa jaumlrjestelmaumln toimintaan kes-keisesti lainsaumlaumldaumlnnoumln ja rahoituksen kautta Politiikan kautta maumlaumlritetaumlaumlnkaivosteollisuuden asema teollisuus- ja innovaatiopolitiikassa sekauml alue-ympaumlristouml- ja luonnonvarapolitiikoissa Hyvinvointi- ja sosiaalipolitiikka ovatmyoumls vaumllillisesti linkittyneitauml kaivosteollisuuteen Esimerkiksi YVA-laki javesien suojeluohjelma ovat esimerkki poliittisista jaumlrjestelmaumln elementeistauml

4 Kulttuuri kattaa jaumlrjestelmaumlssauml vallitsevat arvot ja kulttuuriset symbolit se-kauml naumliden tuottamista ja levittaumlmistauml koskevat (julkilausumattomat) saumlaumln-noumlt Esimerkiksi teknologioille muodostuu erilaisia symbolisia arvoja senmukaan kuinka ne rakentavat kansallista kilpailukykyauml tai miten ympaumlris-toumlystaumlvaumlllisiauml ne ovat Viime vuosina keskeiseksi kaivosteollisuuden me-nestymisen naumlkoumlkulmasta ovat enenevaumlssauml maumlaumlrin tulleet vastuullisuuseettisyys ympaumlristoumlasiat sekauml eri sidosryhmien intressien huomioiminenYritysten johtamisjaumlrjestelmaumlt ovat esimerkki kulttuurista kaivosjaumlrjes-telmissauml

12

5 Kaumlyttaumljaumlt ja markkinat sisaumlltaumlvaumlt toimintamallit ja saumlaumltelyn joiden pohjaltamarkkinat ja siellauml toimivien roolit tuottajina ja kaumlyttaumljinauml muodostuvat Sesisaumlltaumlauml myoumls tuottajien ja kaumlyttaumljien toiminnan markkinoilla ja markkinoi-den vaikutukset koko jaumlrjestelmaumln toimintaan Keskeisessauml tuottajaroolissaon teollisuus (tai yritykset) Kaivostoiminnalla on suuri vaikutus paikalliseenaluetalouteen mutta myoumls kansalliseen talouteen vientituotteiden tuottaja-na ja tyoumlllistaumljaumlnauml Osakemarkkinat ja maailman markkinat heijastelevatmyoumls kaivosten kautta kansalliseen talouteen Vastuullisen toiminnan vaa-timusten myoumltauml kaumlyttaumljien rooli saattaa tulevaisuudessa kasvaa kun vas-tuullinen kuluttaja alkaa vaatia vastuullisuutta myoumls kaivosteollisuuden tuot-teilta ns veritimantit ovat jo kuluttajien tietoisuudessa mutta esimerkiksitavallisten metallituotteiden vastuullisuuden peraumlaumln ei vielauml paljon kysellaumlAluetalous on esimerkki kaumlyttaumljiin kohdistuvasta osa-alueesta

Kuva 2 Kaivosalan muutosprosessi monitasoisen muutoksen mallissa (so-vellettu Geels 2002)

Mallin ylin taso viittaa yhteiskunnalliseen toimintaympaumlristoumloumln (landscape) Siihenkuuluvat esimerkiksi sellaiset hitaasti muuttuvat asiat kuten taloudellinen kehitys jasyvaumlt kulttuuriset arvot jotka luovat puitteet ja edellytykset tarkastellulle toiminta-jaumlrjestelmaumllle Kulttuurisia pitkaumln aikavaumllin muutoksia jotka luovat taumlltauml tasoltauudistuspaineita kaivosteollisuudelle ovat esimerkiksi ympaumlristoumltietoisuuden nou-

13

su kansalaisten osallistumisen aktivoituminen luonnonvarojen hallinnassa taitietoyhteiskuntakehitykseen liittyvauml laumlpinaumlkyvyyden vaatimus

Keskimmaumlisen tason muodostaa vallitseva toimintajaumlrjestelmauml (socio-technicalregime) Se viittaa niihin saumlaumlntoumlihin ohjeistoihin ja hiljaisesti sovittuihin toimintata-poihin kuten sopimukset direktiivit ja moraalikoodit joita erilaiset toimijat esimer-kiksi kaivosteollisuuden ammattilaiset teollisuusyritykset asiakasyritykset ja tut-kimuslaitokset eri tason poliittiset paumlaumlttaumljaumlt ja viranomaiset erilaiset intressi- jaeturyhmaumlt ja media hyoumldyntaumlvaumlt Toimintajaumlrjetelmauml (regime) maumlaumlrittelee myoumlstoimijoiden vaumllistauml vuorovaikutusta Taumlmauml taso koostuu muun muassa tuotantora-kenteista alaa koskevasta saumlaumlntelystauml tuotteiden markkinoista asiakkaiden tar-peista ja kysynnaumlstauml ammattilaisten toimintatavoista toimintaa koskevasta tiedos-ta sovellettavista teknologioista sekauml alaan ja sen tuotteisiin liitetyistauml kulttuurisis-ta merkityksistauml

Vallitseva toimintamalli ei muutu helposti Sen pysyvyyttauml yllaumlpitaumlvaumlt toimijatnaumliden vaumlliset suhteet ja toimialan saumlaumltely Myoumls toimijoiden vaumlliset juridiset jamuut sopimukset lujittavat keskinaumlisten suhteiden saumlilymistauml Pysyvyyttauml edistaumlaumlmyoumls se ettauml yhteiskunta pyrkii luomaan jaumlrjestelmaumllle suotuisaa saumlaumlntelyauml Myoumlskaivosalalla yritykset ja niiden asiakkaat sopeuttavat omat toimintatapansa vakiin-tuneen jaumlrjestelmaumln mukaiseksi mikauml lisaumlauml pysyvyyttauml

Uudet teknologiat uudet toimintatavat erilaiset kokeilut ja marginaaliset ratkai-sut (nichet) luovat muutoksen mahdollisuuksia toimintajaumlrjestelmaumlaumln Jotta muutostoimintajaumlrjestelmaumlssauml tapahtuisi on jaumlrjestelmaumlssauml oltava niin sanottuna mahdol-lisuuksien ikkunoita joihin nichet voivat asettua Taumlllaisia muutoksen ikkunoita voisyntyauml esimerkiksi erilaisissa yhteiskunnan murroksissa kuten demograafisissamuutoksissa luonnon muutoksissa tms Mahdollisuuksien ikkunat voivat syntyaumlerityisesti toimintaympaumlristoumln muutostilanteissa

Mikaumlli tarkastelu laajennetaan kattamaan julkinen palvelutuotanto ja taumlhaumln liitty-vaumlt jaumlrjestelmaumlt teollisuuden sijalla voi olla esimerkiksi kunta palveluiden tuottaja-na ja tilaajana (Nieminen amp Kivisaari 2012)

14

3 Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys yhteiskunnan jayritysten naumlkoumlkulmista

Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys on sidoksissa toiminnan kestaumlvyyteen Kestaumlvaumlntoiminta on kestaumlvaumlauml taloudellisista naumlkoumlkulmista sekauml ympaumlristouml- ettauml yhteiskun-nallisista asioista katsottuna Kaivosteollisuus on erityisen herkkauml kaikkien kestauml-vaumln kehityksen ulottuvuuksien naumlkoumlkulmasta katsottuna Talous on riippuvainenglobaaleista suhdanteista ja aluetalouden reunaehdoista ja yhteiskunnallisestisidosryhmaumlyhteistyouml ja paikallisten ihmisten hyvinvoinnin tuomat haasteet sekaumlkaivosten ympaumlristoumlvaikutukset vaativat huomiota ja toimenpiteitauml Vasta viimeis-ten vuosikymmenten aikana kaivosteollisuus on alkanut omaksua toimintatapojajoilla naumlmauml haasteet voidaan hallita Epaumlonnistuneiden tilanteiden hoidon tai puut-teellisen viestinnaumln ja sidosryhmaumlyhteistyoumln vuoksi kaivosteollisuus aiheuttaausein vastustusta ja paheksuntaa etenkin siirtyessaumlaumln uusille alueille

Kaivosteollisuuden tulee olla vastuullista jotta se pystyy vastaamaan toiminnas-ta mahdollisesti aiheutuviin kestaumlvaumln kehityksen uhkiin ennaltaehkaumlisevaumlsti jakorjaavasti Kuvan 3 mukaisesti yrityksen vastuu yhteiskunnan kestaumlvaumlstauml kehi-tyksestauml laumlhtee liikkeelle viranomaisvelvoitteiden taumlyttaumlmisestauml ja laajenee vapaa-ehtoiseen ympaumlristoumln ja yhteiskunnan huomioon ottavaan toimintaan kuten eri-laisten vapaaehtoisten johtamisjaumlrjestelmien hyoumldyntaumlmiseen ja standardien nou-dattamiseen Taumlmaumln luvun alakappaleissa syvennetaumlaumln ymmaumlrrystauml keskeisistaumlkaumlsitteistauml eli yritysvastuusta sosiaalisesta hyvaumlksyttaumlvyydestauml ja sosiaalistenvaikutusten arvioinnista (SVA)

15

Kuva 3 Yritysvastuu maumlaumlriteltynauml yrityksestauml kaumlsin

31 Yritysvastuu

Yritysvastuussa on kysymys toimivien viranomaissuhteiden tyytyvaumlisten asiakkai-den ammattitaitoisen henkiloumlstoumln ja ympaumlristoumln luottamuksen ja hyvaumlksynnaumlnsaavuttamiseen taumlhtaumlaumlvistauml toimista Yritysvastuullisuudella viitataan yleensaumlyritysten vapaaehtoisiin toimiin viranomaisvelvoitteiden toteuttamisen lisaumlksi Ka-peimmillaan yritysvastuu on sitauml ettauml yritys tuottaa voittoa omistajilleen toimimallaviranomaismaumlaumlraumlysten sallimissa rajoissa Yleisimmin yritysvastuu kuitenkin kiinni-tetaumlaumln kestaumlvaumln kehityksen kaumlsitteeseen jolloin yritysvastuuta asettuvat maumlaumlrittauml-maumlaumln ympaumlristoumlvastuu sosiaalinen vastuu ja taloudellinen vastuu (Joutsenvirta etal 2011)

Suomen teollistumisen alkuvaiheesta 1820-luvulta aina 1950-luvulle asti monetyritykset huolehtivat tyoumlntekijoumlistaumlaumln paikkakunnilla mahdollistaen tyoumln tekemisenyrityksessauml Taumlmauml tarkoitti sitauml ettauml tehtaan omistaja jaumlrjesti tyoumlntekijoumlille asunnotterveydenhuollon paumlivaumlkodit harrastustoiminnan ja jopa kirkon (katso esim Koi-vuniemi 2000 Haumlggman 2006 Kuisma 2008 Koskinen 1989 Haapala 1986) Kun1960ndash70-luvuilla rakennettiin suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa teollisuusyritys-ten sosiaalitoiminnan tehtaumlvaumlkentaumlssauml olleet toiminnot jakautuivat uusille yhteis-kunnallisille toimijoille Taumlhaumln vastuunjakoon vaikutti sekauml sosiaalipoliittisen lain-saumlaumldaumlnnoumln muuttuminen ja julkishallinnon vastuutehtaumlvien laajentuminen ettaumlkulutustavaramarkkinoiden kasvu ja liikeyritysten organisatoriset muutokset (Ket-tunen 2002)

Uudelleen keskustelu yrityksen yhteiskunnallisesta vastuusta levisi Suomeen1970-luvulla jolloin yritysten vastuuksi kaumlsitettiin tuottava toiminta ja sitauml kautta

Kestaumlvauml kehitysTalous ndash Yhteiskunta ndash Ympaumlristouml

YritysvastuuVapaaehtoinen-johtamisjaumlrjestelmaumlt ja standardit-sidosryhmaumlyhteistyouml-raportointi

Viranomaisvelvoitteet- YVA (sis SVA)- Luvat ja lupaehdot- Raportointi

Sosiaalinenhyaumlksyttaumlvyys

16

tyoumlpaikkojen luominen sekauml verojen maksu yhteiskunnalle (Hanikka et al 2007)Vielauml taumlssauml vaiheessa ympaumlristoumlkysymyksiauml ei nostettu voimakkaasti esiin Vasta1980-luvulla yleisen mielipiteen ja markkinoiden painostuksesta ympaumlristoumlasioihinalettiin kiinnittaumlauml enemmaumln huomiota ja 1990-luvulta alkaen yrityksiltauml on vaadittuympaumlristoumlvastuullisuutta lainsaumlaumldaumlnnoumln velvoittamana ja erilaisten laatu- ja ympauml-ristoumljaumlrjestelmien kannustamana (Hanikka et al 2007) Globalisaation eteneminennosti yritysvastuun jaumllleen 2000-luvulla keskusteluun eettisen tuotannon naumlkoumlkul-masta mm lapsityoumlvoima ja tyoumlntekijoumliden huonot olot kehitysmaissa heraumlttivaumltpohtimaan ja toimimaan vastuukysymysten kanssa (Joutsenvirta et al 2011)

Sidosryhmaumlsuhteet luovat yrityksen vastuullisuuden reunaehdot Heikkurinen jaBonnedahl (2013) ovat analysoineet markkinaorientoitunutta ja sidosryhmaumlorien-toitunutta yritysstrategiaa Markkinaorientoituneessa strategiassa markkinat jaasiakkaat joko ohjaavat yrityksen toimintaa ja yritys mukautuu toimissaan markki-noiden ja asiakkaiden tarpeisiin tai yritys pyrkii toimillaan ohjaamaan markkinoitaja asiakkaiden tarpeita

Sidosryhmaumlorientoituneessa strategiassa puolestaan yritys joko mukautuu si-dosryhmien toiveisiin tai yrittaumlauml muokata sidosryhmien toiveita Heikkurinen jaBonnedahl (2013) yhdistaumlvaumlt naumlmauml erilaiset strategiaorientaatiot analyysissaumlaumlnkestaumlvaumln kehityksen orientaatioksi jossa yrityksen toiminta voi olla joko kestaumlvaumlnkehityksen ohjaamaa tai kestaumlvaumlauml kehitystauml ohjaavaa Taumlmauml yhdistaumlvauml strate-giaorientaatio siirtaumlauml vastuun yrityksen toiminnasta ensisijaisesti yritykselle itsel-leen pois ulkoisilta toimijoilta kuten asiakkaat tai sidosryhmaumlt Taumlmauml strategiatoiminee hyvin kaivosteollisuudessa jossa lopputuotteen asiakas on kaukanaraaka-aineen tuotannosta eikauml naumlin luo tehokkaasti painetta yritykseen

Yritysvastuun toteuttamiseen on olemassa erilaisia tyoumlkaluja julistuksista sertifi-oituihin johtamisjaumlrjestelmiin Periaatejulistuksia ja ohjelmia kutsutaan softlaw -instrumenteiksi joita pidetaumlaumln osoituksena julkisen oikeussaumlaumltelyn ja erilais-ten yksityisluonteisten saumlaumlntelyjen kasvavasta vuorovaikutuksesta (Tala 2005)Niillauml tarkoitetaan moninaisia oikeusohjeita muistuttavia normistojen joukkojajotka eivaumlt kuitenkaan ole osa lainsaumlaumldaumlntoumlauml (Tala 2005) Perinteisesti taumlllaisiaovat olleet esimerkiksi YKn ja sen yleiskokouksen asiakirjat joita pidetaumlaumln ei-sitovina mutta vaumlhintaumlaumlnkin poliittisesti merkityksellisinauml (Korkea-aho 2005)

Yrityksen johtamisjaumlrjestelmaumlauml voidaan tarkastella erityisesti yhteiskuntavastuu-jaumlrjestelmaumlnauml jonka avulla yritys pyrkii huolehtimaan yrityksen ympaumlristoumltekijoumlidensekauml sosiaalisten ja taloudellisten tekijoumliden tasapainoisesta kehittaumlmisestauml jatoteuttamisesta yhteistyoumlssauml sidosryhmien kanssa Yrityksen yhteiskuntavastuu(CSR Corporate Social Responsibility) on osa yrityksen liiketoimintamallia Osit-tain yhteiskuntavastuullisuuden toteuttamista voidaan osoittaa standardoiduillajohtamisjaumlrjestelmillauml esimerkiksi ympaumlristoumljaumlrjestelmaumlllauml ISO 14 001 ja yhteiskun-tavastuujaumlrjestelmaumlllauml ISO 26 000 tai kansallisilla rdquostandardeillardquo kuten esimerkik-si Kanadan Towards Sustainable Mining (TSM) Yhteiskuntavastuullisuuden toteu-tumista voi raportoida noudattamalla sen mittaamiseen tarkoitettua Global Repor-ting Initiative (GRI) -ohjeistoa EUn uuden direktiivin (saatettava voimaan syys-kuussa 2016) myoumltauml vaumlhintaumlaumln 500 tyoumlntekijaumln yritysten (liikevaihto 40 milj tase

17

vaumlh 20 milj euro) tulee raportoida vastuullisuudestaan julkisesti (Tyouml- ja elinkeinomi-nisteriouml 2015)

Kanadalainen TSM-jaumlrjestelmauml on valittu pohjaksi Suomen kestaumlvaumln kaivostoi-minnan verkoston suosittelemalle kaivosvastuujaumlrjestelmaumllle Kaivosvastuujaumlrjes-telmauml sisaumlltaumlauml luonnon monimuotoisuutta koskevan toimintakehyksen ja kahdek-san arviointityoumlkalua 1) sidosryhmaumlvuorovaikutus 2) luonnon monimuotoisuudensaumlilyttaumlminen 3) rikastushiekan kaumlsittely 4) vesienhallinta 5) energiatehokkuus jailmastopaumlaumlstoumlt 6) tyoumlterveys- ja turvallisuus 7) kriisinhallintavalmius ja 8) kaivok-sen sulkeminen

GRI-ohjeistus on kansainvaumllisen GRI-organisaation markkinoima ja yllaumlpitaumlmaumlohjeistus liiketoiminnan valtioiden ja muiden organisaatioiden kestaumlvaumln toiminnanymmaumlrtaumlmiseen ja viestintaumlaumln GRI keskittyy ohjeistuksissaan erityisesti kriittisiinkestaumlvyyttauml uhkaaviin asioihin kuten ilmastonmuutos ihmisoikeudet ja lahjontaOhjeistus rakentuu neljaumln paumlaumlpilarin alle valmistelu suuntaus analyysi ja viestin-tauml Valmisteluvaiheessa keskitytaumlaumln siihen ettauml kestaumlvyydestauml ja siihen liittyvaumlstaumlviestinnaumlstauml tulee suoraviivaista ja ymmaumlrrettaumlvaumlauml Suuntausvaiheessa huolehdi-taan siitauml ettauml kaikki merkityksellinen tulee huomioiduksi Analyysivaiheessa GRI-organisaatio tarjoaa asiakkaan kaumlyttoumloumln dataa jonka avulla viestintaumlauml voidaanselventaumlauml Viestintaumlvaiheessa tarjotaan laajaa verkostoa avuksi asioiden viestimi-seen ja viestien erottumiseen laajasta massasta

32 Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys

Sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlsite (engl Social Licence to Operate SLO2)syntyi 1990-luvulla tutkittaessa yritysten eettistauml toimintatapaa Yrityksen katso-taan saavuttaneen ns sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kun sen toiminnalla on jat-kuva hyvaumlksyttaumlvyys paikallisyhteisoumlissauml (Prno amp Slocombe 2012) Kaivosteolli-suudessa sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys on uusi paradigma jossa kestaumlvauml kehitys onkiteytynyt sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlsitteeseen Nelsen (2006) maumlaumlritteleesosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden sellaisten kaumlsitteiden arvojen tyoumlkalujen ja toimin-tatapojen joukoksi joiden kautta kaivosteollisuus ja sen sidosryhmaumlt voivat tarkas-tella ympaumlroumlivaumlauml todellisuutta Sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden tavoitteena on luodaneuvottelufoorumi jossa osapuolet tulevat kuulluiksi ymmaumlrretyiksi ja arvostetuik-si Sitauml voidaan kutsua teollisuuden ja sidosryhmien tavaksi ansaita uskottavuu-tensa ja asemansa

Warhurst (2001 2004) naumlkee hyvaumlksyttaumlvyyden ansaitsemisen liittyvaumln hyviensuhteiden luomiseen kaivosteollisuuden ja paikallisen yhteisoumln vaumllille Gunning-ham et al (2004) puolestaan maumlaumlrittelevaumlt sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden tarkoitta-van niitauml vaatimuksia ja odotuksia joita yhteiskunta kohdistaa liiketoimintaan jajotka nousevat yrityksen laumlhiyhteisoumlstauml Yritysten tasolla sosiaalista hyvaumlksyttauml-

2 Social Licence to Operate on yleisesti suomennettu kaumlsitteeksi sosiaalinen toimilupa Toi-milupa kaumlsitteenauml viittaa kuitenkin viranomaislupaan jollainen SLO ei ole Siksi on suosi-teltavampaa kaumlyttaumlauml kaumlsitettauml sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys jota taumlssauml julkaisussa kaumlyte-taumlaumln suomennoksena SLO-kaumlsitteelle

18

vyyttauml kaumlytetaumlaumln osana yrityksen sosiaalista vastuuohjelmaa (Corporate SocialResponsibility CSR)

Owen ja Kemp (2013) naumlkevaumlt ettauml vaikka sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden me-nettely nostaa esiin sosiaalisia naumlkoumlkohtia se ei kerro miten edetauml silloin kunpitaumlisi palauttaa yhteisoumljen sidosryhmien ja etujaumlrjestoumljen luottamus virheen jotapahduttua He vaumlittaumlvaumlt ettauml sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys -kaumlsitteen avulla eisitouduta pitkaumlaikaiseen toiminnan kehittaumlmiseen vaan sitauml kaumlytetaumlaumln tietoisestivaumlhentaumlmaumlaumln rdquooppositionrdquo vastarintaa Myoumls Bice (2014) havaitsi tutkimukses-saan ettauml sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden arviointia varten tulisi olla selkeitauml kritee-reitauml sillauml yrityksillauml on vaikeuksia paumlaumlttaumlauml miten ne mittaavat sen saavuttamista

Paikalliset yhteisoumlt odottavat alueella toimivilta yrityksiltauml ettauml ne tuovat muka-naan taloudellista hyvinvointia toimivat lainmukaisesti ja eettisesti ja harrastavatvapaaehtoista hyvaumlntekevaumlisyyttauml (Carroll 1979) Azapagic (2004) kehitti kaivos-teollisuudelle kestaumlvaumln kehityksen mallin johon liittyvaumlt indikaattorit haumln jakoikestaumlvaumln kehityksen pilareiden mukaan kolmeen ryhmaumlaumln taloudelliset tekijaumltympaumlristoumltekijaumlt ja sosiaaliset tekijaumlt Taumlssauml mallissa taloudelliset indikaattoritsisaumlltaumlvaumlt muun muassa yrityksen alueelle tuoman hyvinvoinnin mittaamisenYmpaumlristoumlindikaattorit sisaumlltaumlvaumlt ympaumlristoumlpaumlaumlstoumlt veden energian ja maankaumlytoumlnsekauml biodiversiteetin muutokset ja sosiaaliset indikaattorit tyoumlvoiman kohtelunihmisoikeudet ja paikallisen yhteisoumln sitomisen mukaan toimintaan (Azapagic2004) Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys perustuu yhteisoumln naumlkoumlkulmasta naumlihin samoi-hin tekijoumlihin

Thomson ja Joyce (2008) ovat maumlaumlrittaumlneet sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden teki-jaumlt seuraavasti (kuva 4)

1 lainmukaisuus tai oikeudenmukaisuus (toiminta on virallisten tai epaumlviral-listen vakiintuneiden lakiperusteisten sosiaalisten ja kulttuuristen normi-en mukaista)

2 uskottavuus (yrityksen voima ja kapasiteetti tehdauml itsensauml uskottavaksiyhteisoumln silmissauml) ja

3 luottamus (yhteisoumln halu asettua alttiiksi riskille ja jopa menetykselle toi-sen osapuolen toimien johdosta)

19

Kuva 4 Sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden saavuttaminen (mukaeltu Thomson ampJoyce 2006)

Myoumls Moffat ja Zhang (2014) ovat kehittaumlneet naumlkemyksensauml pohjalta mallin sosi-aalisen hyvaumlksyttaumlvyyden mittaamiseksi Siinauml malliin syoumltettaumlvaumlt arvot eri para-metrien osalta saadaan kyselytutkimuksella ihmiset ja heidaumln kokemuksensamaumlaumlrittaumlvaumlt naumlin yhteiskunnallisen hyvaumlksyttaumlvyyden Moffatin ja Zhangin mallirakentuu seuraavien elementtien varaan

1 vaikutukset yhteiskunnalliseen infrastruktuuriin (impacts on social infrast-ructure)

2 sidosryhmaumlkontaktien lukumaumlaumlrauml (contact quantity)3 sidosryhmaumlkontaktien laatu (contact quality)4 prosessien oikeudenmukaisuus (procedual fairness)

Kaksi edellauml mainittua sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden mallia poikkeavat toisistaansiinauml ettauml Thomsonin ja Joycen (2008) mallissa laumlhtoumlkohtana on yrityksen normi-en mukainen toiminta ja kyky taumlyttaumlauml lain vaatimukset (tekninen prosessi) kutenlupaehdot ja vasta sen paumlaumllle rakennetaan sosiaalista luottamusta Taumlmauml onlinjassa yritysvastuullisuudesta vallitsevan kaumlsityksen kanssa Moffatin ja Zhangin(2014) mukaan sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys saavutetaan ainoastaan sosiaalisenprosessin tuotoksena Molemmissa malleissa sidosryhmaumlyhteistyoumlllauml on suurimerkitys kasvatettaessa toiminnan hyvaumlksyttaumlvyyttauml yhteisoumln silmissauml Sidosryh-maumlyhteistyouml ei kuitenkaan ole automaattisesti sosiaalista hyvaumlksyttaumlvyyttauml lisaumlaumlvaumlasia Esimerkiksi Deleschal-Ridnell (2011) havaitsi ettauml sidosryhmaumlyhteistyoumlnlisaumlaumlminen uraanikaivoksen suunnittelun yhteydessauml Australiassa aiheutti taumlydelli-sen umpisolmun ja pikemminkin vaumlhensi kuin lisaumlsi sosiaalista hyvaumlksyttaumlvyyttaumlToisaalta Lindell (2015) vahvisti aumlskettaumlin vaumlitoumlskirjassaan ettauml sidosryhmienvaumllinen keskustelu kasvattaa luottamusta ja saattaa jopa muuttaa mielipiteitauml yh-teiseen suuntaan

Lainmukaisuus Uskottavuus

Luottamus

Vastaanottaminen

HyvaumlksyntaumlVastustus

20

Lisaumlksi on huomioitava ettauml sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden yksiselitteinen mit-taaminen ja seuranta ovat erittaumlin hankalia jo pelkaumlstaumlaumln ihmisten erilaisten tieto-jen taitojen kokemusten sosiaalisten prosessien ja erilaisten paumlaumlllekkaumlistenkinroolien vuoksi Eksplisiittisen tiedon yhtauml taumlrkeaumlnauml parina ovat implisiittinen tietosekauml subjektiiviset kokemukset ja kaumlsitykset joita ei ole helppo mitata ja todentaamutta joilla on syvaumlkin merkitys erilaisten sosioteknisten prosessien edistaumlmisessaumltai estaumlmisessauml Taumlllaisia ovat esimerkiksi pelot ja ennakkoluulot joita ei vaumllttauml-maumlttauml haumllvennetauml eksplisiittisesti mitattavilla faktoilla vaan ennen kaikkea useim-miten sidosryhmaumlyhteistyoumlllauml ja eriasteisella viestinnaumlllauml

Jyvaumlskylaumln yliopistossa on tutkittu sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden ehtoja ja rajojaUudenmaan Pohjois-Karjalan Kainuun ja Lapin maakunnissa (Jartti et al 2014)Tutkijoiden mukaan sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys kaumlsitetaumlaumln yleensauml syntyvaumlksipaikallisessa vuorovaikutuksessa kaivosyhtioumln ja sidosryhmien kesken Todelli-suudessa saattaa kuitenkin olla ettauml sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys rakentuukin mo-nimutkaisemmissa prosesseissa kuin pelkaumlssauml suorassa sosiaalisessa vuorovai-kutuksessa (ibid) Myoumls media muokkaa yleistauml mielipidettauml paikallisuudestariippumatta mutta esimerkiksi ympaumlristoumloumln liittyvaumlt ongelmat eivaumlt nouse julkisuu-teen vain siksi ettauml ne ovat olemassa vaan siksi ettauml jotkut yhteiskunnallisettoimijat maumlaumlrittelevaumlt ne ongelmiksi (Vaumlliverronen 1994) Taumlllaisina toimijoinavoivat olla poliittiset toimijat ja vapaaehtoiset jaumlrjestoumlt joiden mielikuvat ja asenteetmuovautuvat historiallisten ja kulttuuristen asioiden paineessa

33 Sosiaaliset vaikutukset ja niiden arviointi

Sosiaaliset vaikutukset ovat kestaumlvaumln kehityksen kaumlsitekokonaisuuden vaikeimminarvioitavissa oleva osa Siksi taumlssauml keskitytaumlaumln kuvaamaan erityisesti taumltauml osaasosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden elementtinauml Juho Saari (2012) kuvaa suomalaisenyhteiskunnan kehitystauml hyvinvoinnin muutoksena Hyvinvointi on sidoksissa talou-teen ja ympaumlristoumln vakauteen ja taumlten myoumls sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys on pitkauml-jaumlnteisen aluekehityksen tyoumlllisyyden ja liiketoiminnan perusedellytyksiauml Taumlmauml onvahvasti kytkoumlksissauml kaivossektorin tulevaisuuteen sillauml yksiloumliden yhteisoumljen jaalueiden kehitys ja yhteiskunnalliset tavoitteet ovat kaikki kiertyneinauml vahvastitoisiinsa

Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kehys ei tarjoa taumlssauml raportissa tiettyauml meto-dia tai formaalista mallia tarkastelulle vaan kyse on SVAn tarjoaman laumlhestymis-tavan yleisestauml hyoumldyntaumlmisestauml Taumlssauml yhteydessauml SVAsta hyoumldynnetaumlaumln erityi-sesti seuraavia kiinnostuksen kohteita muutoksen tunnistaminen vaikutusteemo-jen ja osallisten identifiointi kokemusperaumlisen tiedon hyoumldyntaumlminen ja vaikutus-mekanismien analyysi Taumlllainen arviointi auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln ja ennakoimaanmahdollisia riski-ilmioumlitauml niiden vaikutuksia yhteisoumloumln hallintoon ja paikalliseenkehitykseen

Sosiaaliset vaikutukset voidaan maumlaumlritellauml seuraavasti rdquoSosiaalisella vaikutuk-sella tarkoitetaan ihmiseen yhteisoumloumln tai yhteiskuntaan kohdistuvaa vaikutustajoka aiheuttaa muutoksia ihmisten hyvinvoinnissa tai hyvinvoinnin jakautumisessa

21

Muutos voi olla kehitystauml parempaan tai huonompaan suuntaan sen mukaankenen naumlkoumlkulmasta ja kenen arvoilla asiaa tarkastelee Vaikutukset ihmiseenyhteisoumloumln ja yhteiskuntaan mainitaan maumlaumlritelmaumlssauml erikseen koska jonkin tietynvaikutuksen merkitys saattaa olla aivan erilainen yksiloumltasolla kuin esimerkiksi nsyleisen edun naumlkoumlkulmastardquo (Jusleacuten 1995)

Sosiaalisten vaikutusten arviointia on kehitetty erityisesti yhdyskuntasuunnitte-lun hankkeita ja strategisten ohjelmien laatimista varten Taumllloumlin sosiaalisten vaiku-tusten arvioinnin perusajatuksena on selvittaumlauml paumlaumltoumlksentekoa varten jonkin toi-minnan tai toimen vaikutuksia ihmisten ja yhteisoumljen hyvinvointiin ja elaumlmaumlaumln sekaumlmyoumls laajemmin yhteiskunnalliseen ympaumlristoumloumln Samalla on mahdollista arvioidamyoumls yhteiskunnallisen ympaumlristoumln vaikutuksia kyseessauml olevaan toimeen Vaiku-tusten arvioinnin kirjallisuudessa rdquotoimellardquo tarkoitetaan yleensauml hyvin konkreettisiarakennus- tai laitosprojekteja teknologista kehittaumlmistauml ja kokeilua mutta myoumlsyleisempaumlauml suunnitelmaa ohjelmaa laajempaa politiikan suuntavalintaa lakia taimuuta hanketta jolla voi olla merkittaumlviauml vaikutuksia yhteiskuntaan ja ihmisiin(Sairinen amp Kohl 2004)

Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia alettiin arvioida osana prosessia ja jaumlrjestelmaumll-lisesti lain ympaumlristoumlvaikutusten arvioinnista (YVA) tultua voimaan vuonna 1994Taumlssauml prosessissa luvanhakijat joutuvat selvittaumlmaumlaumln hankkeen ja sen vaihtoehto-jen vaikutuksia ihmisen terveyteen elinoloihin ja viihtyvyyteen luontoon rakennet-tuun ympaumlristoumloumln luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen sekauml niiden keskinaumlisiin vuo-rovaikutussuhteisiin Lisaumlksi YVA-laki velvoittaa selvittaumlmaumlaumln laajamittaisistasuunnitelmista ja ohjelmista aiheutuvia vaikutuksia Viranomaiset joutuvat maan-kaumlyttouml- ja rakennuslain (MRL) mukaan selvittaumlmaumlaumln kaavaa laadittaessa kaavanvaikutukset elinoloihin ja elinympaumlristoumloumln mukaan lukien vaikutukset kansalaistenturvallisuuteen terveyteen sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin Rakennettua ympaumlris-toumlauml koskevien hankkeiden sosiaalisten vaikutusten arviointia on tehty jo 1990-luvun lopulta alkaen kuten Reinikainen (2005) Melkas (2005) Roumlnnlund (2013) jaViinikainen (1998)

Tiivistetysti voidaan sanoa ettauml SVA tehdaumlaumln jotta voidaan1 selventaumlauml ja ennakoida ihmisten elaumlmaumln laadulle ja alueen kehitykselle

aiheutuvia muutoksia2 arvioida tai ennustaa yhteisoumln kykyauml sopeutua muuttuviin olosuhteisiin3 arvioida muutosten merkitystauml ja merkittaumlvyyttauml eri osapuolten kannalta4 ottaa huomioon ja sovitella jostakin toimesta aiheutuvia ristiriitoja ja5 kehittaumlauml haittojen vaumlhentaumlmistauml ajoissa ja tietoisesti (Sairinen ja Kohl

2004)

Sosiaalisilla vaikutuksilla tarkoitetaan ihmiseen yhteisoumloumln yhteiskuntaan tai erivaumlestoumlryhmiin kohdistuvia muutoksia jotka aiheuttavat vaikutuksia ihmisten hyvin-voinnissa hyvinvoinnin jakautumisessa tai koetussa elaumlmaumlnlaadussa Vaikutuksetvoivat olla niin myoumlnteisiauml kuin negatiivisiakin ja ne voivat naumlkyauml muun muassavarallisuuden muutoksina asenteiden tai arvojen muutoksina tai ristiriitoina(Jusleacuten 1995 Sairinen amp Kohl 2004)

22

Sairisen ja Kohlin (2004) mukaan sosiaaliset vaikutukset tarkoittavat muutoksiaihmisten

1 elaumlmaumlntavassa miten he elaumlvaumlt tyoumlskentelevaumlt leikkivaumlt ja ovat keske-naumlaumln vuorovaikutuksessa

2 kulttuurissa jaetut uskomukset tavat arvot kieli ja murre3 yhteisoumlissauml sen yhtenaumlisyydessauml vakaudessa luonteenpiirteissauml palve-

luissa ja olosuhteissa4 poliittisessa jaumlrjestelmaumlssauml ihmisten osallistumismahdollisuuksien laa-

juus omaa elaumlmaumlaumlnsauml koskeviin paumlaumltoumlksiin kaumlynnissauml olevan demokra-tisoinnin vaihe ja naumlihin liittyvaumlt resurssit

5 ympaumlristoumlssauml ruoan saatavuus ja laatu riskien taso sanitaation riittauml-vyys fyysinen turvallisuus luonnon resurssien kaumlyttouml ja kontrolli kaumlytetynilman ja veden laatu

6 terveydessauml ja hyvinvoinnissa7 henkiloumlkohtaisissa ja varallisuutta koskevissa oikeuksissa8 peloissa ja toiveissa kaumlsitykset turvallisuudesta ja yhteisoumln tulevaisuu-

desta

Kaivosteollisuudesta aiheutuvan muutoksen sosiaalisissa vaikutuksissa on kysesiitauml kuinka luonnossa luonnonvarojen kaumlytoumlssauml ja yhdyskuntien infrastruktuuris-sa tapahtuvat muutokset vaikuttavat ihmisten ja yhteisoumljen arkeen hyvinvointiinelaumlmaumlntapoihin toimintaedellytyksiin ja kulttuurisiin kaumlytaumlntoumlihin Sosiaalisia vaiku-tuksia tarkasteltaessa paumlaumlhuomio kiinnitetaumlaumln erilaisiin yhteisoumlihin vaumlestoumlryhmiinja alueisiin kohdistuviin vaikutuksiin Lisaumlksi tarkastellaan vaikutuksia myoumls muihinyhteisoumlihin kuin kiinteaumlaumln paikallisyhteisoumloumln kuten esimerkiksi elinkeinonharjoitta-jiin alkuperaumliskansoihin loma-asukkaisiin matkailijoihin retkeilijoumlihin tai tyoumlyhtei-soumlihin (Burdge amp Vanclay 2004)

Kaivostoiminnasta aiheutuvia sosiaalisia vaikutuksia on maassamme alettu tut-kia vasta viimeisten vuosien aikana 2010-luvulla (ks esim Kujala 2011 Tervo2013 Kokko et al 2013 Tiainen et al 2014 Jartti et al 2014 ja Kylaumltie 2015)Kaivostoiminnan sosiaalisten vaikutusten arviointi sai nostetta erityisesti TekesinGreen Mining -ohjelmasta jossa vuosien 2011ndash2016 aikana on rahoitettu kolmeakaivosten sosiaalisiin vaikutuksiin keskittyvaumlauml tutkimushanketta Dilacomi Solimija SAM Mm naumliden rahoituskanavien kautta Itauml-Suomen yliopiston Luonnonvaratympaumlristouml ja yhteiskunta -instituuttiin3 on vahvistunut yhteiskuntatieteelliseen kai-vostutkimukseen erikoistunut tutkimusryhmauml Ryhmaumln keskeisiauml teemoja ovatkaivostoiminnan sosiaaliset vaikutukset luonnonvarojen hallinnan kysymyksetsosiaalisten vaikutusten arviointi vaikutusten hallinnan tyoumlkalut sekauml yhteiskunta-vastuu

Kujala (2011) tutki pro gradu -tyoumlssaumlaumln sosiaalisten vaikutusten arviointia kol-messa itaumlsuomalaisessa kaivoshankkeessa ja paumlaumltyi siihen tulokseen ettauml sosiaa-listen vaikutusten arvioinnin osaaminen kaivoshankkeissa on ollut melko heikkoaViranomaiset konsultit tai kaivosyhtioumlt eivaumlt tunteneet sosiaalisten vaikutusten

3 Ueffikaivostutkimus

23

arviointia kokonaisuutena ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin menetelmaumlt rajoit-tuivat usein vain mielipiteiden kysymiseen kyselyllauml Kujalan mukaan sosiaalistenvaikutusten arviointi on jaumlaumlnyt usein laumlhinnauml mielipidetutkimukseksi sen sijaan ettaumlsiinauml tarkasteltaisiin hankkeen vaikutuksia paikallisten asukkaiden naumlkoumlkulmastaja tuotaisiin esille tasapuolisesti sekauml nollavaihtoehdon ettauml hankkeen toteuttami-sen positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia sekauml vaikutusten kohderyhmiauml (Kujala2011)

On huomattavaa ettauml vasta viime vuosina maassamme on kehitetty tyoumlvaumllineitaumlja ohjeistoja kaivosten sosiaalisten vaikutusten arviointiin kuten vuonna 2013julkaistu opaskirja kaivosten ympaumlristoumlsaumlaumlntelyyn ja sosiaalista kestaumlvyyttauml tuke-viin hankkeisiin (ks Kokko et al 2013) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)puolestaan tarjoaa ohjeistoa ja taustamateriaalia ihmisiin kohdistuvien vaikutustenarviointiin (IVA) jonka avulla voidaan kartoittaa muun muassa asukkaiden sairas-tuvuutta hankekohteiden laumlheisyydessauml (THL 2015)

24

4 Jaumlrjestelmaumln muuttumisen dynamiikkamuutoksen ohjaus ja hallinta

41 Muutoksen dynamiikka

Vakiintuneet toimijat kehittaumlvaumlt jatkuvasti vallitsevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml Poliitti-set toimijat voivat esimerkiksi tehdauml kestaumlvaumln kehityksen mukaisia lakialoitteita taikaumlynnistaumlauml alaan kohdistuvia kehittaumlmisohjelmia Kaivosteollisuuden yrityksetvoivat kehittaumlauml tuotteidensa ja tuotantoprosessinsa laatua kestaumlvaumln kehityksenmukaiseksi johtamisjaumlrjestelmaumlaumlnsauml uudistamalla Naumlin voidaan kehittaumlauml esimympaumlristoumlvaikutusten haumlirioumltilanteiden ja tyoumlturvallisuuden hallintaa toiminnaneettisyyttauml tai sidosryhmaumlyhteistyoumltauml

MLP-mallin mukaan radikaalien innovaatioiden aihiot syntyvaumlt tyypillisesti ka-peilla sovellusalueilla tai rajatuilla maantieteellisillauml alueilla toteutettavista kokei-luista (niche-taso) Uusien radikaalien innovaatioiden toimivuudesta ja vaikutta-vuudesta ei ole aluksi riittaumlvaumlauml naumlyttoumlauml Siksi kokeilu saattaa tarvita alkuvaiheessasuojattua tilaa ja tukitoimenpiteitauml Niitauml voidaan luoda rakentamalla sosiaalisiatukiverkostoja joihin voi kuulua kokeilusta kiinnostuneita tuottajia ja kaumlyttaumljiauml jayhteiskunnallisia toimijoita

MLP-mallin tasot muodostavat sisaumlkkaumlisen hierarkian Mallin keskeinen oletta-mus on se ettauml mikaumlaumln yksittaumlinen tekijauml ei voi muuttaa vallitsevaa toimintamalliaSe muuttuu eritasoisten prosessien vuorovaikutuksessa Muutos edellyttaumlauml ensin-naumlkin ettauml yhteiskunnallisen toimintaympaumlristoumln muutosprosessit kuten vaumlkiluvunkasvu kaupungistuminen ja elintason noususta johtuva metallien mineraalien jakiviaineksen kysynnaumln kasvu tai kansalaisaktiivisuuden lisaumlaumlntyminen luovatpaineita vallitsevan kaivosteollisuuden muutokselle Erilaiset kriisitilanteet lisaumlaumlvaumltpainetta ja nopeuttavat toimintatapojen tekniikoiden ja viranomaismaumlaumlraumlystenmuuttumista

Systeemisen muutoksen toteuttamiseen tarvitaan vallitsevan toimintajaumlrjestel-maumln ja niche-tason kehittaumlmisprosessien vaumllistauml vuorovaikutusta ja keskinaumlistaumlsopeuttamista Vallitsevan jaumlrjestelmaumln toimijoiden on luotava edellytyksiauml ja tilaauudenlaisen toimintajaumlrjestelmaumln kaumlyttoumloumlnotolle Lisaumlksi paikallisella tasolla onkokeilujen kautta luotava kaumlyttoumlkelpoinen konkreettinen uusi toimintamalli joka voilaajeta uudeksi toimintajaumlrjestelmaumlksi Uusi toimintajaumlrjestelmauml ja sen kaumlyttoumloumlnot-

25

toympaumlristouml tarvitsevat molemminpuolista sopeuttamista toisiinsa Mahdollisuuksi-en ikkuna avautuu silloin kun tuotettu ja toimivaksi havaittu uusi toimintajaumlrjestel-mauml voidaan integroida olemassa olevaan toimintajaumlrjestelmaumlaumln Mahdollisen muu-toksen tapahtumisen jaumllkeenkin toimintajaumlrjestelmaumln kehittaumlmisen on jatkuttava

Monitasoinen muutoksen malli tarjoaa kaumlsitteellisen viitekehyksen ja ajattelunapuvaumllineen Se auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln miksi sen enempaumlauml ulkoiset paineet kuinradikaalit uudet ideatkaan eivaumlt yksin aina riitauml aikaansaamaan vakiintuneen toi-mintamallin muuttumista ja miksi muutoksen aikaansaamiseen tarvitaan useidentoimijoiden paumlaumltoumlksiauml ja vuorovaikutteista toimintaa Monitasoisen muutoksenmallin mukaan systeemisen muutoksen edistaumlmiseen tarvitaan siis sekauml ylhaumlaumlltaumlalas (top-down) ettauml alhaalta yloumls (bottom-up) suuntautuvia toimenpiteitauml ja kehi-tysprosesseja

Toisaalta jaumlrjestelmaumlauml voivat muovata myoumls yllaumlttaumlvaumlt tapahtumat tai jopa on-nettomuudet kuten kaumlvi Suomessa Talvivaaran tapauksessa Patoaltaiden pettauml-misestauml aiheutunut kaivosvesien vuoto sekauml kuolemaan johtanut tyoumltapaturmaTalvivaaran kaivosalueella ravistivat suomalaista kaivosteollisuutta ja siihen liitty-vaumlauml sidosryhmaumlverkostoa niin ettauml esimerkiksi viranomaismaumlaumlraumlykset kiristyivaumltpainostuksesta Tapahtumien myoumltauml koko yhteiskunta heraumlsi vaatimaan kaivosyri-tysten vastuullista toimintaa Tutkimuskentaumlssauml tarjottiin rahoitusta vastuullisenkaivostoiminnan edistaumlmiseksi (esim Tekesin Green Mining -ohjelma) ja Sitrassaaloitettiin kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkoston kehittaumlminen Tulevaisuudessavoimme sitten tarkastella kuinka naumlmauml kokeilut ja muutosareenan toiminnot siirty-vaumlt kaivosalan regiimiin

Sidosryhmiauml pyydettiin SAM-hankkeen visiotyoumlpajassa (Kohl et al 2013) tyoumlpa-joissa mm kirjaamaan kaivosalalle merkityksellisiauml asioita ja tapahtumia 1960-luvulta taumlhaumln paumlivaumlaumln ja siitauml eteenpaumlin tulevaisuuteen vuoteen 2030 Tuloksenasyntyi kuvan 5 mukainen tuloste Kuvasta voidaan hahmottaa menneisyydestaumlrdquoKaivos tyoumlnantajanardquo -tarina nykyisyydestauml rdquoTalvivaaran kaivoksenrdquo tarina jatulevaisuudesta rdquoKaivos yhteiskunnassardquo -tarina Kuvan tulos voidaan tulkita niinettauml Talvivaara on ilmiouml joka mursi kaumlsityksen kaivosteollisuudesta vain tyoumlnanta-jana muutti kaumlsityksen niin ettauml kaivos on osa yhteiskuntaa Talvivaaran kaivok-sen olemassaolon ensimmaumlisten vuosien aikana kyseenalaistettiin olemassaoleva kaivosregiimi viranomaisten osaaminen ja vallitseva yrityskulttuuri joka eiriittaumlvaumlssauml maumlaumlrin ottanut huomioon sidosryhmiauml Naumlin niche-tason toimija (Talvi-vaara) muutti vallitsevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml (regime) Osaltaan muutosprosessinkaumlynnistymiseen vaikutti myoumls toimintaympaumlristouml (landscape) jossa painetta jaumlr-jestelmaumlaumln loivat muun muassa resurssiniukkuus ja laumlnsimaisen elaumlmaumlntavanluoma kasvava mineraalitarve kestaumlvaumln kehityksen ja yritysvastuullisuuden tren-dit

26

Kuva 5 Kaivosteollisuuden merkityksellisiauml ilmioumlitauml ja trendejauml menneisyy-destauml nykyisyydestauml ja tulevasta (Kohl et al 2013)

Kuva 5 kertoo osaltaan ettauml Talvivaaran kaivosta voidaan pitaumlauml uuden kaivospro-sessiteknologian kokeiluna joka johti konfliktiin (Tiainen et al 2014) ja koko suo-malaisen kaivosalan kriisiin sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta Vielaumlvuonna 2006 Vesa Kainulainen kirjoitti Talvivaarasta ettauml siellauml on Euroopansuurimmat sulfidiset nikkeliesiintymaumlt Uutta ympaumlristoumlystaumlvaumlllistauml tekniikkaa Yli25 vuoden toiminta-aika Suomalaisen kaivosteollisuusklusterin uusi alku (Kainu-lainen 2006) Naumlmauml lupaukset paumlaumltyivaumlt kuitenkin pettymykseen tyoumltapaturman jaympaumlristoumlonnettomuuksien seurauksena Voidaan sanoa ettauml Talvivaaran epaumlon-nistuminen avasi suomalaisen yhteiskunnan ymmaumlrryksen kyseenalaistamaankaivosalan kestaumlvyyden

42 Muutoksen ohjaus ja hallinta

Strategic Niche Management (SNM) ja juurruttaminen ovat laumlhestymistapoja jotkaedustavat muutosvoiman rakentamista alhaalta yloumlspaumlin Niiden avulla edistetaumlaumlnonnistuneiden kokeilujen ja nichejen rakentamista ja hyoumldyntaumlmistauml (Weber ampDorda 1999 Hoogma ym 2005 Kivisaari ym 1999 Kivisaari amp Lovio 2004) SAM-hankkeessa toteutetut kokeilut olivat luonteeltaan taumlllaisia Mainitut laumlhestymista-vat taumlhtaumlaumlvaumlt sellaisten kokeilujen toteuttamiseen jossa keskeiset sidosryhmaumltoppivat muokkaamaan uutta toimintamallia sellaiseksi ettauml se on kaikkien puoles-ta hyvaumlksyttaumlvauml Laumlhestymistavan ytimessauml ovat yhteisten odotusten luominen

1960 Nyt 2030

Politiikka

Talous

(Kansalais)yhteiskunta

Tekniikkateknologia

Ympaumlristouml

Arvot

Natura-verkosto 2000

Vaihtoehtoiset teknologiat harvinaistenmetallien talteenotolle

Lakien vaumllisetsuhteetluontoon

Raaka-aineiden niukkuus jahinnat Harvinaiset metallitUusiutuvat raaka-aineet

Radikalisoituminen

RakennemuutoksetSirpaloituminen

Uusi kaivoslaki2011

In situ-bioliuotus

Kestaumlvauml kehitys

Standardointikehittyy

Vesilaki 1962Kaivoslaki 1965

Euroopanjaumllleenrakennus

CSRkaivosalalle

Tietoisuus javaatimuksetkasvavat

Globaali kehitysAasian markkinat

Kaivosalan rdquovanhatsynnitrdquo

Logistiikka mm uudetmerivaumlylaumlt

Saumlteilyturvalaki 1991

Bric-maat IntiaAfrikka nousevat

ILO- ratifiointi(ei Suomi)

ydinenergialaki1987

EU

EU raaka-ainealoite2010

rikkidirektiiviYSL uudistus

YVA-laki 1994

Julkiset hankinnatLaki 1978 YSL

2000

Rio 1987 YVA ja sosToimilupauudistus

YVD ndashluontovahingot jakompensaatiot

Ennakoiva kompensointihaitoista ja vahingoista

ilmastolaki Jaumltteiden hyoumldyntaumlmisensaumlaumlntely

Malmioidenulkomaalaisomistus

GRIIFC GuidelinesICMM

Performance-product

Lama

Internet SOME

Lobbaus

LiekkisulattoKonepajateollisuudenkasvu

Metso ja OutotecBioliuotuksen kaumlyttouml Suomessa

Johtamisjaumlrjestelmienkehittyminen ISO

ydinmateriaalivalvonta

Jaumltteiden jatkojalostus

Urban mining kasvaa

Onko kaikille toimille tilaa

Suljetun kierron kaivos

Yhteiskuntarakenteen muutos globalisaatio

Vastuullisuus jaumlljitettaumlvyys

Tshernobyl

MMSD 1999

Vastavoimat esim StopTalvivaara

Automatisointi

Kaivosmonopoli valtiolla

Kaivostenyksityistaumlminen

Elinkeinokonfliktit

Valtauksentekeminen

helppoa

Toiminnanpolitisoituminen

Kaivostuotteidenmerkityksen kasvu -gt

hyvaumlksyttaumlvyys

Metsaumlteollisuusgt

Vesienhallinnanparantuminen

Saturoituminen

Kaivostenmerkityksen kasvu Kaivosinfran

hyoumldyntaumlminen

Riskien hallinta sosiaalisentoimiluvan lunastamiseksi

Saumlaumldoumlksettiukkeneva

t

KV-kaupan esteidenpurkaminen

Maankaumlyttoumlkiistat

Teollinen symbioosimm sivukivien

hyoumltykaumlyttouml

MMMampTEMampYM

Suljettukansantalous Oumlljykriisi

Bilateraalikauppa

Kaivoksista toumlitauml

Cleentech

Biotalous

Talvivaara

Talvivaara

Talvivaara

Talvivaara

SOME-ihmisoikeudet

On-line kansanaumlaumlnestykset

HoumlyrykoneYdinvoima

Fossiiliset energiat

PC

Internet Nokia Robotiikka

Uusiutuva energia

Naumlkymaumltoumln kaivos

Kierraumltys-teknologiat

Rajaton halpaenergia (magnetismivaumlraumlhtely kiertoliike

Konsumerismin nousuTalouden nousu etusijalle

Vihreaumlt arvot

Koijaumlrvi

Vesi

Y-heraumltys

KansalaisaktiivisuusMoniarvoisuus

Talouden ylivalta

Arvojen uudelleenarviointi

Laumlpinaumlkyvyys

Globaali informaatio ampOikeuden taju

Paikallisuuden arvostus

Kierraumltys osatuotesuunnittelua

Vesiensuojeluohjelma

TalaskangasRooman klubi

Kaivostyoumlnanta-

jana

Radikaalittapaukset

Kaivosyhteis-

kunnassa

27

(yhteinen visio) yhteinen oppiminen ja monipuolisten toimijaverkostojen rakenta-minen

SNM ja juurruttamisprosessi perustuvat keskeisten osapuolten vaumllisen vuoro-puhelun kaumlynnistaumlmiseen ja edistaumlmiseen uuden ratkaisun kaumlyttoumloumlnotossa Dialo-gin avulla uutta toimintatapaa muokataan siten ettauml se vastaa mahdollisimmanhyvin eri sidosryhmien tarpeisiin ja vaatimuksiin Lisaumlksi toimintaympaumlristoumlssaumledistetaumlaumln sellaisia muutoksia jotka helpottavat uuden innovaation laajamittaistakaumlyttoumloumlnottoa ja tavoiteltujen hyoumltyjen toteutumista Kysymyksessauml on siis kaksi-suuntainen sopeuttamisprosessi

Transition Management (TM siirtymaumln hallinta Rotmans et al 2001 Kemp etal 2007 Loorbach 2007) edustaa laumlhestymistapaa jonka avulla poliittiset paumlaumlttauml-jaumlt voivat toimillaan tukea kestaumlvaumln kehityksen mukaista muutosta yhteiskunnaneri sektoreilla (Elzen ym 2004) TM pyrkii kaumlynnissauml olevien kehityskulkujen mu-kauttamiseen halutun kehityksen suuntaiseksi ja eri toimijoiden vaumllisen yhteisym-maumlrryksen aikaansaamiseen Se painottaa teknisen ja sosiaalisen muutoksenvuorovaikutteista suhdetta ja hyoumldyntaumlauml olemassa olevia liikevoimia ja pyrkii suun-taamaan niitauml kohti yhteiskunnan valitsemia paumlaumlmaumlaumlriauml

TM-mallin punaisena lankana on naumlkemys siitauml ettauml kestaumlvauml kehitys edellyttaumlaumlsosiaalisen ja teknologisen muutoksen samanaikaisuutta ja niiden kytkemistaumlyhteen Malli kuvaa sitauml miten yhteiskunnallisia sosioteknisiauml jaumlrjestelmiauml voidaanmuuttaa kestaumlvaumln kehityksen mukaisiksi ja toisaalta sitauml miten sosiotekniset jaumlr-jestelmaumlt ylipaumlaumltaumlaumln muuttuvat historiallisen tutkimuksen valossa

Voss ja Kemp (2006) luonnehtivat TM-laumlhestymistapaa refleksiiviseksi hallinto-tavaksi (Reflexive Governance) joka painottaa hallinnollisen prosessin sosiaalistaulottuvuutta Hallintoprosessi naumlhdaumlaumln osana sitauml dynamiikkaa jota pyritaumlaumln hallit-semaan Refleksiivinen hallintotapa pyrkii hyoumldyntaumlmaumlaumln vuorovaikutteista oppi-mista laajassa toimijaverkostossa Se pyrkii pikemmin avoimeen systeemiseenoppimiseen kuin tarkkaan maumlaumlriteltyihin tavoitteisiin tai kontrolliin Ideana on ettaumlhallintoprosessit tulisi avata eri toimijoiden vuorovaikutukselle ja dialogille Taumllloumlinongelman kaumlsittelyyn saadaan mukaan monenlaista tietoa erilaisia arvoja ja vai-kutusresursseja ja ymmaumlrrys lisaumlaumlntyy siitauml miten ongelma tulisi maumlaumlritellauml mitentavoitteet tulee asettaa ja minkaumllaisia strategioita voidaan kaumlyttaumlauml Kun jo tiedon janaumlkemysten yhdistaumlmisessauml ylitetaumlaumln kaumlsitteellisiauml ja institutionaalisia rajoja voi-daan edistaumlauml palautteen saamista jo strategian kehittaumlmisvaiheessa

TM-laumlhestymistavan keskeisenauml ajatuksena on ennakoinnin naumlkoumlkulmasta pyr-kiauml ohjaamaan monimutkaisten jaumlrjestelmien kehitystauml pitkaumlllauml aikajaumlnteellauml Mallion ollut alusta pitaumlen hyvin kaumlytaumlnnoumlnhakuinen ja sitauml on pyritty soveltamaanmuun muassa Alankomaiden ympaumlristoumlpolitiikassa sekauml Belgiassa ja Englannissaenergiahallinnossa ja terveydenhoidon suunnittelussa (Rotmans amp Loorbach2009)

Keskeinen ajatus on ettauml pienet muutokset johtavat laajoihin jaumlrjestelmaumln muu-toksiin Suuri muutos on mahdollista vain taumlllauml tavoin koska jaumlrjestelmauml vastustaasuuria muutoksia Pieniauml muutoksia voidaan puolestaan tukea luomalla muutos-areenoita joiden avulla toimijat sitoutetaan toimintaan yhteisten visioiden luomisenja toiminnan kautta Muutoksen eteenpaumlin viemiseksi on myoumls tunnistettava kes-

28

keiset muutosagentit jotka kykenevaumlt ottamaan riittaumlvaumlauml etaumlisyyttauml hallitsevaanjaumlrjestelmaumlaumln ja haluavat muutosta Lisaumlksi on tuettava uusien innovatiivistentoimintavaihtoehtojen etsimistauml jotta jaumlrjestelmaumln sisaumlinen diversiteetti ja sopeu-tumiskyky lisaumlaumlntyisivaumlt Taumlmauml merkitsee uusien suojaavien lokeroiden luomistakokeilutoiminnalle esimerkiksi rahoituksen tai lainsaumlaumldaumlnnoumln avulla Lisaumlksi jaumlrjes-telmaumln kehitystauml on jatkuvasti ennakoitava jotta siinauml tapahtuviin muutoksiin onmahdollista varautua (Rotmans amp Loorbach 2009)

TM-periaatteet voidaan kiteyttaumlauml toimintaohjeiksi joista muodostuu toiminnan jaoppimisen jatkuva kehauml Naumlitauml ohjeita ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

1 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminen2 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen3 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen4 Kokeilujen toteuttaminen5 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi6 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin

Rotmansin ja Loorbachin (2009) siirtymisprosessin sykli (kuva 6) kuvaa taumltauml dy-namiikkaa Ongelman maumlaumlrittelyn toimijoiden ja toimintaohjelman suunnittelunjaumllkeen voidaan siirtymaumlauml edistaumlauml erilaisilla kokeiluilla joita voidaan tukea esimer-kiksi poliittisin paumlaumltoumlksin tuilla Osallistujien tulee pystyauml hahmottamaan komplek-sinen jaumlrjestelmauml sekauml sen haasteet ja mahdollisuudet Muutosareenaa ei tulenaumlhdauml stabiilina rakenteena vaan se on pikemminkin luonteeltaan ajassa jatku-vasti muotoutuva virtuaalinen ja muuttuvien toimijoiden eteenpaumlin kantama polku

Kuva 6 Muutoksen sykli (Rotmans amp Loorbach 2009)

29

TM-laumlhestymistavan kaumlsitteelliset tyoumlkalut on tarkoitettu laajojen kehityskulkujensuuntaamiseen Kokeilujen rakentaminen on vain yksi osa taumltauml prosessia SAM-hankkeessa TMn teoreettiset jaumlsennykset ja kaumlsitteet helpottavat tarkasteltavienalueellisten kokeilujen kytkemistauml yhteiskunnan yleisempiin kehityskulkuihinja -toimenpiteisiin TM-laumlhestymistapaa kuvataan syklisenauml prosessina jossaorganisoidaan sidosryhmien jatkuva vuorovaikutteinen oppiminen Se kaumlynnistyyongelman hahmottamisesta muutosareenan perustamisesta ja yhteisten visioidenluomisesta Taumlllaisina muutosareenoina voidaan naumlhdauml esimerkiksi kaivosteolli-suuteen liittyvaumlt kehittaumlmisohjelmat Muutosvoimaa vahvistetaan synnyttaumlmaumlllaumlsellaisia toimijaverkostoja joiden monipuolinen asiantuntemus heijastaa ratkaista-van ongelman eri puolia Toimijat pyritaumlaumln mobilisoimaan erilaisten vaihtoehtoistenkehityskulkujen kokeiluun

SAM-hankkeessa tarkasteltiin miten kaivosteollisuudessa voidaan muokatauusi suomalaiseen ympaumlristoumloumln sopiva sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlytaumlntouml jamiten voidaan luoda edellytykset sen laajamittaiselle kaumlyttoumloumlnotolle osaksi vallit-sevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml Muutoksen toteuttamiseksi tarvitaan eri toimijoidenyhteistauml ymmaumlrrystauml siitauml mitauml taumlmauml muutos tarkoittaisi keiden aktiviteetteja jaosallistumista muutoksen laumlpivientiin tarvitaan ja minkaumllaisia ovat heidaumln roolinsamuutostoimijoina

Muutosta voidaan aktivoida monesta suunnasta Voidaan erottaa erityisiauml akti-vaattoreita integraattoreita tai mahdollistajia Aktivaattorit voivat olla kansalaisiaviranomaisia aktivisteja jne Integraattoreita ovat erilaiset verkostot ja mahdollis-tajia loumlytyy esimerkiksi rahoittajista ja politiikan toimijoista Naumlmauml toimijat toimivatmuutosprosessissa

Muutosprosessi on iteratiivinen prosessi jossa tieto ja ymmaumlrrys asioista muo-dostuu muotoutuu ja leviaumlauml Tiedon luomisen prosessia voidaan kuvata SECI-mallin avulla (kuva 7 Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995) Tieto muovautuuulkoistamisen yhdistaumlmisen sisaumlistaumlmisen ja sosiaalistamisen kautta kulkevassasyklissauml Kaivosalan muutosprosessia voidaan kuvata myoumls taumlmaumln SECI-mallinavulla Esimerkiksi SAM-hankkeessa toteutetut tyoumlpajat kokoukset yhteistyoumlkaivosyritysten kanssa ja hankkeessa tuotetut julkaisut voidaan asettaa SECI-mallin mukaiseen kuvaan Olennaista on ymmaumlrtaumlauml ettauml yksittaumlinen julkaisu taityoumlryhmaumln toiminta ei saa muutosta aikaan vaan asioiden ymmaumlrtaumlmiseen tarvi-taan prosessi joka kulkee monella eri tasolla iteroiden

30

Kuva 7 SECI-malli tiedon ja ymmaumlrryksen muodostumisen prosessin syklis-tauml (Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995)

Hiljainen tieto

Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Hiljainen tieto Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto Taumlsmaumlllinen tieto

Toimintakentaumln luominen Tiedon yhdistaumlminen

Dialogi

Tekemaumlllauml oppiminen

Sosiaalistaminen Ulkoistaminen

Sisaumlistaumlminen Yhdistaumlminen

bull Hankekokouksetbull Argumenta-hankkeen seminaarit

bull Draamatyoumlpajabull Viranomaistyoumlpajabull Visiotyoumlpajabull Tiekarttatyoumlpajabull Csiro haastattelutbull Hyvaumlksyttaumlvyyskyselyt

bull Benchmarkbull Policy Briefbull Artikkelit

bull Yhteistyouml kaivosyritystenkanssa

bull Tapaukset esim Kuusamonkaavoitusprosessi

31

5 Suomalaisen kaivosalan muutosprosessinkokonaiskuva

Suomalaisen kaivosteollisuuden murrosprosessin kokonaiskuva kuten se SAM-hankkeen aineiston perusteella hahmottui on esitetty kuvassa 8 MLP-malliin sovi-tettuna MLP-mallissa niche-taso on kaumlsitetty laajasti eikauml vain teknisiauml ratkaisujaesittelevaumlnauml tasona Siihen on otettu mukaan myoumls toimintatapa- ja menettelyko-keiluja Vielauml 1960-luvulla kaivostoiminta oli valtiojohtoista suljetussa taloudessatapahtuvaa toimintaa joka tapahtui teollista toimintaa suosivassa arvomaailmas-sa Taumlssauml ympaumlristoumlssauml toiminut regiimi on parhaillaan muuttumassa uudeksiregiimiksi jonka arvellaan toteutuvan vuoden 2030 tienoilla SAM-hankkeen visio-ja tiekarttatyoumlpajoissa (kuva 1) tunnistetut ja kuvatut muutospolut ovat ehkauml taumllloumlinjohtaneet uuteen kaivosalan regiimiin

Kuva 8 Kaivosalan muutosprosessi (mukaellen Foxon et al 2010 Kohl et al2013)

Niche

RegimeLandscape

Applied Foxon et al 2010

20301960

Kaivoslaki 1965

ElinkeinopolitiikkaNatura 2000

Kestaumlvauml kehitys

Resurssiniukkuus

YVA 1994 Kaivoslaki 2011

1 Moniaumlaumlninen osaava viranomaistoiminta

2 Kestaumlvaumln kehityksen mukainenyrityskulttuuri

3 Yhteisoumln hyvaumlksymauml kaivos4 Oppiva ja uutta luova kaivosteollisuus

Kaivos tuo vaurauttaja tyoumlpaikkoja

5 Raumlaumltaumlloumlity viestintauml ja oikea-aikaisuus

6 Kaivoksen koko elinkaari huomioituKaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminenaluetaloudessa

KaivosinfrastruktuuriAsunnotTiethellip

Ympaumlristoumlarvot

JohtamisjaumlrjestelmaumltCSR kaivosalalleGRI-ohjeistusTSMISO-standarditVakuutukset riskienhallinta

VisioKestaumlvauml

hyvaumlksyttaumlvaumlkaivannaisteollisuus

TEKES Green Mining ohjelmaKaivosalan koulutus

BioliuotustekniikkaSuomessaTalvivaaran kaivos

Stressitestit

Vanhat kaivosyhtioumltesim Outokumpu

Kaivoskone- ja laitevalmistajatKansainvaumlliset kaivosyrityksetPaikallinen yritystoiminta

Suljettu kansantalous

Kaivosbuumi 2005-2010Malminetsinnaumln vastustusKaivosvastaisuus

Vanhat kaivoksetkuten Kemi

Malminetsintauml kuten SakattiKaivossuunnitelmat kuten Kuusamo

Mineraaleja vaativa elaumlmaumlntapa

Yritysvastuullisuus

SoLiMi-hankkeen hyvaumlksyttaumlvyyskysely

Media SOME

Politiikkaregulaatiomarkkinat

Arvotasenteetosaaminen

Fyysinenympaumlristouml

SAM-hankkeen sidosryhmaumlyhteistyoumlkokeilutKestaumlvaumln kaisvotoiminnan verkosto

AutomaatioDigitaalisuus

32

51 Markkinat politiikka ja regulaatio

1960-luvulla kaivokset ja malminetsintauml olivat hyvin pitkaumllle valtion suunnastaohjattuja kansallisia projekteja (esim Outokumpu keskeinen toimija) Kohti vuotta2030 mentaumlessauml markkinat ovat muuttuneet entistauml globaalimmiksi suurin osaSuomen kaivoksista ja malminetsinnaumlstauml tapahtuu ulkomaisten yritysten toimestaRegiimiin on siis tullut uusia toimijoita suuria ulkomaisia kaivosyrityksiauml Taumlmaumlaiheuttaa haasteita yrityskulttuurin luomiseen yritysten vaumlliseen yhteistyoumlhoumlnviranomaistoimintaan sidosryhmaumlsuhteisiin viestintaumlaumln jne Toimintaympaumlristouml onmuuttunut niin ettauml kestaumlvaumln toiminnan vaatimus niin sosiaalisten ja taloudellistenasioiden kuin ympaumlristoumlasioiden osalta on liiketoiminnalle merkityksellistauml

Suomen metsaumlteollisuus kamppaili 1990-luvulla vastaavien haasteiden kanssaerityisesti ympaumlristoumlkysymyksen mutta se kykeni vastaamaan muutostarpeeseenyhteistoiminnalla Metsaumlteollisuudella on pitkaumlt ja hyviksi koetut perinteet tutkimus-ympaumlristouml- ja sidosryhmaumlsuhteiden hoidossa yhteinen tutkimuslaitos (KCL) ja yhtei-nen ympaumlristoumlraportointikaumlytaumlntouml joiden avulla se vastasi muutokseen (Wessberg etal 2015a) Kaivosteollisuudessa globaalit toimijat ja markkinat tuovat erityishaasteensuomalaiseen hyvaumlksyttaumlvyysprosessiin

Uuden kaivoslain tulkinta on nykytilanteessa vielauml muotoutumassa Kaivoslainsuhde ympaumlristoumllainsaumlaumldaumlntoumloumln on niin ikaumlaumln vielauml paikoin epaumlselvauml Naumlin ollentoimintajaumlrjestelmauml on esimerkiksi taumlssauml kohtaa vielauml kehittymaumlssauml ja kaumlytaumlnnoumlssaumltaumlmauml naumlkyy esimerkiksi siinauml ettauml lupapaumlaumltoumlksiin kuuluu pitkauml aika mikauml hermos-tuttaa yritystoimijoita Turvatekniikan keskus (Tukes) myoumlntaumlauml kaumlytaumlnnoumlssauml kai-vosluvan mutta kaivoslupa ja ympaumlristoumllupa ovat vahvasti linkittyneitauml toisiinsaAluehallintovirasto (AVI) on siten ympaumlristoumlluvan myoumlntaumljaumlnauml myoumls merkittaumlvaumlkaivosalan viranomaistoimija Tukesin rinnalla Jos hanke on ympaumlristoumlvaikutuksil-taan laaja-alainen tarvitaan kaivoslupaa varten lausunto ympaumlristoumlvaikutustenarvioinnista (YVA-lausunto) jonka yhteydessauml korostuvat sidosryhmiin kohdistuvatvaikutukset ja sosiaalisten vaikutusten arviointi Suojelualueiden osalta ympaumlristouml-viranomainen on myoumls merkityksellinen toimija kaivoslupaan liittyen Kiinnostavatmalmiot ja luonnonsuojelullisesti niin ikaumlaumln kiinnostavat alueet yhtyvaumlt usein sillaumlmalmiot muokkaavat helposti maaperaumln koostumusta niin ettauml alueelle muodos-tuu poikkeuksellinen elinympaumlristouml kasveille Ympaumlristoumlluvan alainen toiminta onpuolestaan Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskuksen (ELY) valvottavaa aluettaLisaumlksi Tukes pyytaumlauml aina kaivoslupaa varten lausunnot kunnalta (kaavoitus) jaMaanmittauslaitokselta (kaivostoimitus)

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta moniaumlaumlnisen ja osaavan viran-omaistoiminnan tukeminen ja kehittaumlminen on keskeinen visiopolku politiikanregulaation ja markkinoiden suuntaamisessa

52 Arvot asenteet osaaminen

Kaivosalan hiljaiselo ennen kaivosbuumia aiheutti sen ettauml tietoisuus kaivoksistaja niiden merkityksestauml ihmisten hyvinvoinnille jaumli etaumlisiksi kansalaisille Kansalais-

33

ten arvot ja asenteet eivaumlt siis paumlaumlsseet kehittymaumlaumln yhteiskunnallisen muutos-prosessin mukana Esimerkiksi ympaumlristoumlarvojen nouseminen merkitykselliseksitekijaumlksi teollisuuden hyvaumlksyttaumlvyysprosessissa ei kehittynyt kaivosteollisuudenmukana vaan iskeytyi kasvoille vasta kaivosbuumin yhteydessauml Laaja-alainenosaaminen kaivosteollisuuden hyvaumlksyttaumlvyyteen liittyen ei kehittynyt siinauml mitassakuin voimissaan olevan teollisuuden alan tilanteessa olisi voinut olla

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolut liittyen kestaumlvaumln kehityk-sen mukaiseen yrityskulttuuriin yhteisoumln hyvaumlksymaumlaumln kaivokseen oppivaan jauutta luovaan kaivokseen ja raumlaumltaumlloumlityyn viestintaumlaumln liittyen ovat avainasemassamuutosprosessin suuntaamisessa

53 Fyysinen ympaumlristouml

Vanhat olemassa olevat kaivokset kuten Kemi ja Pyhaumlsalmi ovat esimerkkejaumljoissa kaivosinfrastruktuuriin on totuttu ja se on toimiva ja valmis Hyvaumlksyttaumlvyy-den naumlkoumlkulmasta haasteita aiheuttaa uusien kaivosten perustaminen joka uhkaaesimerkiksi olemassa olevaa matkailuelinkeinoa kuten Juomasuo Kuusamossatai luonnonsuojelua kuten Hannukainen Sodankylaumlssauml

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolku jossa otetaan huomioonkoko kaivoksen elinkaari ja kaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminen aluetaloudessaon merkityksellinen muutosprosessin suuntaamisessa Esimerkiksi merkityksellistaumlhyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta on se kuinka kaivosinfraa voidaan hyoumldyntaumlaumlkaivoksen elinkaaren jaumllkeen

34

6 Yhteenveto ja johtopaumlaumltoumlkset

Taumlssauml julkaisussa on avattu suomalaisen kaivosalan muutosprosessia ns kaivos-buumin seurauksena ja jaumllkeen Kaivosbuumin myoumltauml lisaumlaumlntynyt kaivosteollisuuson heraumlttaumlnyt yhteiskunnallisen keskustelun kaivosten sosiaalisesta toimiluvasta jasen sisaumllloumlstauml Ottamatta kantaa kaivosten sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden oikeu-tukseen taumlssauml kirjoituksessa on jaumlsennetty sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden reunaeh-toja ja yhteiskunnallisen myoumlntouml- tai epaumlaumlmisprosessiin vaikuttavia tekijoumlitauml jamekanismeja Siirtymaumlprosessin hallinnassa keskeisiauml elementtejauml myoumls kai-vosalan muutosprosessissa ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

7 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminenesimerkiksi kaivosalaan suuntautuvien tutkimusohjelmien ja muun rahoi-tuksen avulla

8 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen ja paumlivitysriittaumlvaumln tiheaumlsti esimerkiksi kaivosteollisuuden vision ja tiekartan paumlivit-taumlminen

9 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen esimerkiksiKestaumlvaumln kaivostoiminnan verkosto

10 Kokeilujen toteuttaminen esimerkiksi viranomaistyoumlpaja osana kai-voshankkeiden YVA-prosessia tai draamatyoumlpaja eri sidosryhmille osanakaavoitusprosessia

11 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi esimer-kiksi SAM-hankkeessa ideoituja kokeiluja tulee analysoida ja jatkaa lu-paavimmiksi koettujen kokeilujen kehittaumlmistauml

12 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin esimerkiksi Kaivosteol-lisuus ryn roolin sopeuttaminen toimintaympaumlristoumln muutokseen tai toi-minnan ohjausjaumlrjestelmien kehittaumlminen (esim TSM-jaumlrjestelmaumln kehit-taumlminen ja soveltaminen Suomen olosuhteissa)

Kaivosalalla on menossa muutosprosessissa erityisesti sidosryhmaumlkommunikaati-on ja sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden alueilla joissa edellauml mainitut muutosproses-sin hallinnan keskeiset elementit ovat jo naumlhtaumlvissauml Tekesin Suomen Akatemianja Sitran rahoituksella on toteutettu tutkimusohjelmia ja tutkimushankkeita jotka

35

tukevat uusien niche-avauksien muodostumista uusien verkostojen syntymistauml jakokeilujen toteuttamista

Esimerkiksi SAM-hankkeessa on kokeiltu viranomais- ja draamatyoumlpajoja sekaumlinteraktiivista digitaalista verkkotyoumlkalua kaavoitusprosessin tukena sidosryhmienvaumllisen kommunikaatioprosessin kehittaumlmisessauml SAM-hankkeessa luotiin yhdes-sauml kaivosalan sidosryhmien kanssa visio hyvaumlksyttaumlvaumln ja kestaumlvaumln kaivosteolli-suuden tulevaisuudesta

Sitran johdolla on rakennettu kaivosalan yhteistyoumlverkosto Kestaumlvaumln kaivostoi-minnan verkosto jossa on jo toteutettu suomalaisen kaivosteollisuuden yhteinenyhteiskuntavastuuraportti ja tyoumlkalupakki vastuullisuuden toteuttamiseen Lisaumlksiverkostossa on kehitteillauml kaivosteollisuuden oma kaivosvastuujaumlrjestelmauml kana-dalaisen TSM-jaumlrjestelmaumln pohjalle Jyvaumlskylaumln yliopistossa on toteutettu kai-vosalan hyvaumlksyttaumlvyyskysely kansalaisille (Jartti et al 2014)

Jatkossa naumlistauml kokeiluista voidaan valita lupaavimmat jatkokehittelyauml ja toimin-tatapojen vakiinnuttamista varten ja arvioida toimintaa Esimerkiksi viranomaistyouml-pajasta sekauml draamatyoumlpajasta voisi tulla vakiintunutta kaumlytaumlntoumlauml kaivosalan kaa-voitusprosessien sidosryhmaumldialogin toteuttamiseen ja kaivosalan hyvaumlksyttauml-vyyskyselystauml voisi tulla saumlaumlnnoumlllisesti toteutettava asia Draamatyoumlpaja voisi ollamyoumls osa YVA-prosessia Kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkostoa on suunniteltuhallinnoitavaksi Kaivosteollisuus ryn alle mikauml olisi luonteva kehityssuunta vakiin-nuttamaan verkoston toiminta

Jatkon kannalta merkityksellistauml on myoumls jatkaa alueen tutkimusta ja kehitystaumlVisiopolut voisivat esimerkiksi tarjota alustan jolla voitaisiin suunnitella jatkotutki-musta ja kehitystauml Jokainen visiopolku voisi olla oman tutkimus- ja kehityshank-keen arvoinen Esimerkiksi moniaumlaumlnisen osaavan viranomaistoiminnan kehittaumlmi-nen voisi samalla vastata kaivosalan pitkien ja raskaiden ympaumlristoumllupaprosessiennopeuttamisen ja keventaumlmisen haasteisiin kun viranomaisten vaumllistauml vuorovaiku-tusta yli sektorirajojen pystyttaumlisiin toteuttamaan ja hyoumldyntaumlmaumlaumln tehokkaasti

Jos kaivosteollisuuden muutosprosessin merkityksellisimmaumln asian haluaisi sa-noa yhdellauml sanalla se olisi luottamus Luottamus on elintaumlrkeaumlauml niin viranomais-toiminnan kuin yritystoiminnan onnistumisen kannalta Jos luottamusta ei ole ontoiminta kaikin tavoin vaikeaa Kaikkien sidosryhmien mukaan lukien viranomai-set tulee voida luottaa yritykseen ja yrityksen ja sen eri sidosryhmien tulee voidaluottaa viranomaisiin Siitauml syntyy hyvaumlksyttaumlvaumln toiminnan perusta Ja taumlmaumlnrakentamisessa on kaivosteollisuuden suurimmat haasteet taumlmaumln paumlivaumln Suo-messa Taumlmaumln haasteen voittamisessa ollaan kuitenkin jo hyvaumlssauml vauhdissa

36

AcknowledgementsThe authors would like to thank all of the SAM project all the other sustainablemining research projects that were going on at the same time and other peopleassociated with this process In addition we would like to thank the various stake-holders which inter alia participated in various events of the SAM project bring-ing material for the formulation of this report Special thanks is applied from VTT inthe SAM process retired Sirkku Kivisaari whose importance in the writing processof this report has been great Finally a special thanks to the Director of the SAMproject Helena Wessman-Jaumlaumlskelaumlinen who encouraged to write this analysis

37

LaumlhteetAumanen V 2010 Energiaregiimi muutoksessa diskursiivinen tarkastelu ener-

giapolitiikasta sosioteknologisena muutoksena Pro gradu Jyvaumlskylaumlnyliopisto

Azapagic A 2004 Developing a framework for sustainable development indica-tors for the mining and minerals industry Journal of Cleaner Production12 639ndash662

Bice S 2014 What Gives You a Social Licence An Exploration of the SocialLicence to Operate in the Australian Mining Industry Resources 3 62ndash80 doi 103390resources3010062

Burdge R J amp Vanclay F 2004 Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kaumlytaumlntouml jatulevaisuus Teoksessa Sairinen R amp Kohl J (toim) Ihminen ja ympauml-ristoumln muutos Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin teoriaa ja kaumlytaumlntoumljaumlYhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 87Espoo Teknillinen korkeakoulu S 41ndash65

Carroll A P 1979 A three-dimensional conceptual model of corporate socialperformance Academy of Management Review Vol 4 pp 497ndash505

Elzen B Geels F amp Green K (toim) 2004 System Innovation and the Transi-tion to Sustainability Theory Evidence and Policy Cheltenham UK ampNorthampton MA USA Edward Elgar Publishing

EU 2013 Strategic Implementation plan for the European Innovation partnershipon Raw materials 2013 httpseceuropaeueipraw-materialsensystemfilesged10262020130723_SIP20Part2020I20completpdf

Foxon T J Hammond G P amp Pearson P J G 2010 Developing transitionpathways for a low carbon electricity system in the UK TechnologicalForecasting amp Social Change 77 1203ndash1213 Elsevier

Geels F 2002 Technological transitions as evolutionary reconfiguration process-es a multi-level perspective and a case study Research Policy 31 891257ndash1274

Gunningham N Kagan R A amp Thornton D 2004 Social License and Environ-mental Protection Why Businesses Go Beyond Compliance Law amp So-cial Inquiry Volume 29 Issue 2 307ndash341 April 2004 DOI101111j1747-44692004tb00338x

8

sista teatteri-interventioista joissa nostettiin esiin kaivosalan kipeitaumlkin kysymyksiaumlmm liittyen vesien suojeluun Tyoumlpajan osanottajat osallistuivat tehtaumlviin joidentavoitteena oli luottamuksen synnyttaumlminen osanottajien kesken ja erilaisten naumlkouml-kulmien ymmaumlrryksen syventaumlminen (Myllyoja et al 2015)

14 Harava

Interaktiivista ja digitaalista Harava-tyoumlkalua kokeiltiin Kuusamon kaavoitusprosessinyhteydessauml SAM-hankkeen tutkijoiden ohjaamina Digitaalisella Harava-tyoumlkalullaannettiin kuntalaisille mahdollisuus esittaumlauml mielipiteitaumlaumln maan kaumlytoumln jakamisestaKuusamon alueella eri elinkeinoille (Ks esim Koivunen et al Tulossa)

9

2 Kaivosalan muutosprosessi ja sosiaalisenhyvaumlksyttaumlvyyden muutoksen mallintaminen

21 Muutosprosessi

Luonnonvarojen tuottaminen markkinoille tarkoittaa sitauml ettauml kaivostoiminta onaina paikallisesti ja ajallisesti rajattua toimintaa Paikallisuus maumlaumlrittyy malmivaro-jen sijainnin kautta kun taas ajallisuuteen vaikuttaa louhittavan malmin riittaumlvyys jamaailman markkinahinta Markkinahinta maumlaumlrittaumlauml sen kannattaako malmia louhiavai ei Aluetaloudellisesti ajateltuna liiketoimintaa ei siis voi toteuttaa paikallisestirajattomasti vaan se loppuu joskus Taloudellisten ja sosiaalisten vaikutustenohella toiminta aiheuttaa aina myoumls ympaumlristoumlvaikutuksia

Kaivosliiketoiminnan paumlaumlomaintensiivisyys sekauml toiminnan suhdanneherkkyysovat muuttaneet Suomessa kaivosteollisuuden rakenteen niin ettauml kaivokset ovatpaumlaumlosin suurten globaalien kaivosyritysten omistuksessa esimerkiksi vuonna2015 Suomessa toimivista 19 kaivoksista vain viisi oli suomalaisomistuksessa(Kivinen amp Aumo 2015) Myoumls useat Suomessa toimivat malminetsintaumlyrityksetovat ulkomaisia Yritykset tulevat esimerkiksi Kanadasta Britanniasta Ruotsista jaAustraliasta (Ibid) Globaaleilla toimijoilla naumlyttaumlauml siis olevan paumlaumlomaa jolla toi-mia toisin kuin kotimaisilla toimijoilla

Pitkaumln ajan kaivosteollisuuden trendinauml on ettauml metallien kysyntauml kasvaa Senmyoumltauml metallien hinnat nousevat mikauml aiheuttaa sen ettauml yhauml koumlyhempiauml malmi-oita kannattaa ottaa kaumlyttoumloumln Toisaalta metallimineraalit ovat olennainen osanykyisen kaltaista elintasoa joten niitauml tarvitaan yhteiskunnassa Oletettavaa siison ettauml kaivosteollisuus ja siihen liittyvauml hyvaumlksyttaumlvyys tulee olemaan olennainenosa nykyisen kaltaista yhteiskuntaa Tyouml- ja elinkeinoministeriouml asetti vuonna 2013ohjelman jonka tavoitteena on kehittaumlauml Suomen kaivosteollisuutta edellaumlkaumlvijaumlksimaailmalla (TEM 2013) Vastuullisuuskysymykset pysyvaumlt taumlrkeinauml myoumls senvuoksi

Toimintaympaumlristoumln muutoksena ovat myoumls tulleet suuret paineet ympaumlristoumlasi-oiden huomioonottamiseen on yhauml suurempi paine paumlaumlstoumlttoumlmiin ja rdquonaumlkymaumlttouml-miinrdquo kaivoksiin EU velvoittaa jaumlsenmaitaan vaumlhentaumlmaumlaumln riippuvuuttaan tuonti-mineraaleista myoumls tehostamalla kierraumltystauml ja etsimaumlllauml korvaavia aineita erityi-sesti harvinaisten metallien tilalle Lisaumlksi se edellyttaumlauml ettauml Eurooppa on eturin-

10

tamassa mitauml tulee kaivostoiminnan negatiivisten ympaumlristouml- sosiaali- ja terveys-vaikutusten vaumlhentaumlmiseen (EU 2013)

Toimintaympaumlristouml itsessaumlaumln antaa ristiriitaista viestiauml yhteiskunnan toimijoillejoten ei ole ihme ettauml myoumls Suomen toimintajaumlrjestelmauml on ristiriitaisessa tilan-teessa Teknologiassa kehitetaumlaumln toimialan sisaumlllauml veden sisaumliseen kiertoon pe-rustuvia louhintaratkaisuja perinteisillauml rikastusmenetelmillauml Taloudessa kustan-nuspaineet ajavat saumlaumlsteliaumlisiin ratkaisuihin kaivoksia myoumls suljetaan vaumlliaikaises-ti markkinatilanteen heikennyttyauml

Poliittinen ympaumlristouml piti pitkaumlaumln kaivoksia menneisyyden alana Tiede tuki poli-tiikkaa mikauml naumlkyi pitkaumlaumln koulutuksen ja tutkimuksen puutteena kaivosalallaKaivosalan osaamiseen ei panostettu 1980- ja 90-luvuilla ja vasta viime vuosi-kymmenen aikana on saatu uutta koulutustarjontaa mm Oulun yliopistoon sekaumlKajaanin ja Lapin ammattikorkeakouluihin Taumlmauml on vaikuttanut myoumls viranomais-ten toimintaan sillauml kaivoslupia myoumlntaumlvaumlt viranomaiset eivaumlt vaumllttaumlmaumlttauml ole olleetkaivosalan asiantuntijoita

Yhteiskunnan eri sektoreiden tai toimialojen rakenteiden ja toimintamallien uu-distaminen on hidasta Esteitauml ja hidasteita on toiminnan kaikilla tasoilla Teollisetprosessit niin teollisuudessa yleensauml kuin kaivosteollisuudessakin tukeutuvatusein totuttuun ja aiemmin hyvaumlksi koettuun toimintatapaan jonka muuttaminenvaatii selkeitauml osoituksia siitauml ettauml toimintatapa ei ole enaumlauml riittaumlvauml Esimerkiksivielauml muutama vuosikymmen sitten ei Suomessa tarkasteltu teollisen toiminnanlaaja-alaista hyvaumlksyttaumlvyyttauml Toimintaympaumlristouml on kuitenkin muuttunut ja jolainsaumlaumldaumlntouml edellyttaumlauml selvittaumlmaumlaumln teollisen toiminnan vaikutuksia muutenkinkuin vain taloudellisista laumlhtoumlkohdista Entistauml enemmaumln painotetaan myoumls sosiaa-lisia vaikutuksia ja ympaumlristoumlnaumlkoumlkohtia Kaivosteollisuus on sosioteknisen muu-toksen edessauml mihin osallistuu toimijoita yhteiskunnan eri tasoilta ja aloilta Vas-taavia muutoksia on tapahtunut aiemmin muun muassa energiasektorilla 1990-luvulla (ks Aumanen 2010) ja metsaumlsektorilla 2000-luvulla (ks Wessberg et al2015a)

22 Muutoksen mallintaminen

Teoreettisen viitekehyksen muutoksen kaumlsittelylle tarjoaa niin sanottu monitasoi-nen muutoksen malli (Multi-Level Perspective MLP ks Geels 2002 Foxon et al2010) Malli kuvaa uuden toimintatavan syntyauml monenlaisten toimijoiden ja pro-sessien vuorovaikutuksesta Monitasoisen muutoksen mallin avulla voidaan jaumlsen-taumlauml kaivosteollisuuden muutosvoimia ja naumlin saada kuvaa siitauml mitkauml tekijaumlt saat-tavat vaikuttaa teollisuuden asemaan Erittelemaumlllauml systemaattisesti pitkaumln aikavauml-lin kehitystauml malli syventaumlauml ymmaumlrrystauml systeemisen muutoksen dynamiikastaSen laumlhtoumlkohtana on naumlkemys teknologisten ja sosiaalisten jaumlrjestelmien vahvastayhteenkietoutuneisuudesta

MLPn avulla voidaan tarkastella hyvin pitkaumln aikavaumllin laajoja kompleksisiamuutoksia jotka ovat tapahtuneet yhteiskunnan eri aloilla Kaivosteollisuudenkehittymisen tulkinnassa monitasoista muutoksen mallia ei ole aiemmin sovellettu

11

Suomessa monitasoista mallia hyoumldyntaumlviauml tutkimuksia on tehty esimerkiksi lii-kennejaumlrjestelmaumln (Temmes et al 2014) energiajaumlrjestelmaumln (Lovio amp Kivimaa2011 Wessberg et al 2015b) ja sosiaali- ja terveysjaumlrjestelmaumln osalta (Kohl et al2015a ja 2015b Kivisaari et al 2013)

Monitasoisen muutoksen mallissa erotetaan kolme muutoksen tasoa toimin-taympaumlristouml (landscape) vallitseva toimintajaumlrjestelmauml (regime) ja paikallisetrajatut sovellusalueet eli nichet (kuva 2) Mallin mukaan sosiotekniset jaumlrjestelmaumltmuuttuvat kaikkien naumliden kolmen eri tason keskinaumlisen vuorovaikutuksen kauttavanha toimintajaumlrjestelmauml korvautuu uudella

Jaumlrjestelmauml muodostuu viiden ulottuvuuden pohjalle Geelsin (2002) mukaannaumlmauml ovat (ks myoumls kuva 2)

1 Teknologian ulottuvuutta maumlaumlrittelee se minkaumllaista teknologiaa on kaumly-toumlssaumlmme miten kaumlytaumlmme sitauml ja mitkauml ovat mahdollisia ja olennaisiakehityskysymyksiauml kyseisten teknologioiden puitteissa Hallitseva teknolo-ginen paradigma maumlaumlrittelee sen miten maumlaumlrittelemme teknologiset on-gelmat ja etsimme vastauksia niihin Esimerkiksi kaivosteollisuudessa onkehitytty pitkaumllle kaivoksen automaatiotekniikan kehittaumlmisessauml mutta ve-sien hallinnan teknologiassa on paljon kehittaumlmiseen varaa Teknologiankaumlyttaumlmiseen liittyy olennaisesti turvallisuus sekauml ihmisen ettauml ympaumlristoumlnnaumlkoumlkulmista

2 Tiede kattaa tieteelliset instituutiot ja tiedon ja sen miten ja millaista tietoatuotamme ja kaumlytaumlmme jaumlrjestelmaumln yllaumlpitaumlmiseksi ja kehittaumlmiseksi Tie-teen kehittymisessauml on olennaista rahoitus jota tarjoavat mm erilaiset tut-kimusohjelmat Suomessa kaivosalan tieteellinen osaaminen ja sen kehit-taumlminen ovat keskittyneet Oulun ja Itauml-Suomen yliopistoihin GTKhon jaVTT Oyhyn (Kivinen amp Aumo 2015) Keskeistauml kehityksen naumlkoumlkulmastaon eri tieteenalojen vaumllinen yhteistyouml kaivosteollisuuden kontekstissa Esi-merkiksi Tekesin Green Mining -ohjelma on osa jaumlrjestelmaumln tiedeulottu-vuutta

3 Politiikka sisaumlltaumlauml yhteiskunnallisen tavoitteenasettelun saumlaumltelyn ja toimin-tamallit joilla naumlitauml toteutetaan Se vaikuttaa jaumlrjestelmaumln toimintaan kes-keisesti lainsaumlaumldaumlnnoumln ja rahoituksen kautta Politiikan kautta maumlaumlritetaumlaumlnkaivosteollisuuden asema teollisuus- ja innovaatiopolitiikassa sekauml alue-ympaumlristouml- ja luonnonvarapolitiikoissa Hyvinvointi- ja sosiaalipolitiikka ovatmyoumls vaumllillisesti linkittyneitauml kaivosteollisuuteen Esimerkiksi YVA-laki javesien suojeluohjelma ovat esimerkki poliittisista jaumlrjestelmaumln elementeistauml

4 Kulttuuri kattaa jaumlrjestelmaumlssauml vallitsevat arvot ja kulttuuriset symbolit se-kauml naumliden tuottamista ja levittaumlmistauml koskevat (julkilausumattomat) saumlaumln-noumlt Esimerkiksi teknologioille muodostuu erilaisia symbolisia arvoja senmukaan kuinka ne rakentavat kansallista kilpailukykyauml tai miten ympaumlris-toumlystaumlvaumlllisiauml ne ovat Viime vuosina keskeiseksi kaivosteollisuuden me-nestymisen naumlkoumlkulmasta ovat enenevaumlssauml maumlaumlrin tulleet vastuullisuuseettisyys ympaumlristoumlasiat sekauml eri sidosryhmien intressien huomioiminenYritysten johtamisjaumlrjestelmaumlt ovat esimerkki kulttuurista kaivosjaumlrjes-telmissauml

12

5 Kaumlyttaumljaumlt ja markkinat sisaumlltaumlvaumlt toimintamallit ja saumlaumltelyn joiden pohjaltamarkkinat ja siellauml toimivien roolit tuottajina ja kaumlyttaumljinauml muodostuvat Sesisaumlltaumlauml myoumls tuottajien ja kaumlyttaumljien toiminnan markkinoilla ja markkinoi-den vaikutukset koko jaumlrjestelmaumln toimintaan Keskeisessauml tuottajaroolissaon teollisuus (tai yritykset) Kaivostoiminnalla on suuri vaikutus paikalliseenaluetalouteen mutta myoumls kansalliseen talouteen vientituotteiden tuottaja-na ja tyoumlllistaumljaumlnauml Osakemarkkinat ja maailman markkinat heijastelevatmyoumls kaivosten kautta kansalliseen talouteen Vastuullisen toiminnan vaa-timusten myoumltauml kaumlyttaumljien rooli saattaa tulevaisuudessa kasvaa kun vas-tuullinen kuluttaja alkaa vaatia vastuullisuutta myoumls kaivosteollisuuden tuot-teilta ns veritimantit ovat jo kuluttajien tietoisuudessa mutta esimerkiksitavallisten metallituotteiden vastuullisuuden peraumlaumln ei vielauml paljon kysellaumlAluetalous on esimerkki kaumlyttaumljiin kohdistuvasta osa-alueesta

Kuva 2 Kaivosalan muutosprosessi monitasoisen muutoksen mallissa (so-vellettu Geels 2002)

Mallin ylin taso viittaa yhteiskunnalliseen toimintaympaumlristoumloumln (landscape) Siihenkuuluvat esimerkiksi sellaiset hitaasti muuttuvat asiat kuten taloudellinen kehitys jasyvaumlt kulttuuriset arvot jotka luovat puitteet ja edellytykset tarkastellulle toiminta-jaumlrjestelmaumllle Kulttuurisia pitkaumln aikavaumllin muutoksia jotka luovat taumlltauml tasoltauudistuspaineita kaivosteollisuudelle ovat esimerkiksi ympaumlristoumltietoisuuden nou-

13

su kansalaisten osallistumisen aktivoituminen luonnonvarojen hallinnassa taitietoyhteiskuntakehitykseen liittyvauml laumlpinaumlkyvyyden vaatimus

Keskimmaumlisen tason muodostaa vallitseva toimintajaumlrjestelmauml (socio-technicalregime) Se viittaa niihin saumlaumlntoumlihin ohjeistoihin ja hiljaisesti sovittuihin toimintata-poihin kuten sopimukset direktiivit ja moraalikoodit joita erilaiset toimijat esimer-kiksi kaivosteollisuuden ammattilaiset teollisuusyritykset asiakasyritykset ja tut-kimuslaitokset eri tason poliittiset paumlaumlttaumljaumlt ja viranomaiset erilaiset intressi- jaeturyhmaumlt ja media hyoumldyntaumlvaumlt Toimintajaumlrjetelmauml (regime) maumlaumlrittelee myoumlstoimijoiden vaumllistauml vuorovaikutusta Taumlmauml taso koostuu muun muassa tuotantora-kenteista alaa koskevasta saumlaumlntelystauml tuotteiden markkinoista asiakkaiden tar-peista ja kysynnaumlstauml ammattilaisten toimintatavoista toimintaa koskevasta tiedos-ta sovellettavista teknologioista sekauml alaan ja sen tuotteisiin liitetyistauml kulttuurisis-ta merkityksistauml

Vallitseva toimintamalli ei muutu helposti Sen pysyvyyttauml yllaumlpitaumlvaumlt toimijatnaumliden vaumlliset suhteet ja toimialan saumlaumltely Myoumls toimijoiden vaumlliset juridiset jamuut sopimukset lujittavat keskinaumlisten suhteiden saumlilymistauml Pysyvyyttauml edistaumlaumlmyoumls se ettauml yhteiskunta pyrkii luomaan jaumlrjestelmaumllle suotuisaa saumlaumlntelyauml Myoumlskaivosalalla yritykset ja niiden asiakkaat sopeuttavat omat toimintatapansa vakiin-tuneen jaumlrjestelmaumln mukaiseksi mikauml lisaumlauml pysyvyyttauml

Uudet teknologiat uudet toimintatavat erilaiset kokeilut ja marginaaliset ratkai-sut (nichet) luovat muutoksen mahdollisuuksia toimintajaumlrjestelmaumlaumln Jotta muutostoimintajaumlrjestelmaumlssauml tapahtuisi on jaumlrjestelmaumlssauml oltava niin sanottuna mahdol-lisuuksien ikkunoita joihin nichet voivat asettua Taumlllaisia muutoksen ikkunoita voisyntyauml esimerkiksi erilaisissa yhteiskunnan murroksissa kuten demograafisissamuutoksissa luonnon muutoksissa tms Mahdollisuuksien ikkunat voivat syntyaumlerityisesti toimintaympaumlristoumln muutostilanteissa

Mikaumlli tarkastelu laajennetaan kattamaan julkinen palvelutuotanto ja taumlhaumln liitty-vaumlt jaumlrjestelmaumlt teollisuuden sijalla voi olla esimerkiksi kunta palveluiden tuottaja-na ja tilaajana (Nieminen amp Kivisaari 2012)

14

3 Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys yhteiskunnan jayritysten naumlkoumlkulmista

Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys on sidoksissa toiminnan kestaumlvyyteen Kestaumlvaumlntoiminta on kestaumlvaumlauml taloudellisista naumlkoumlkulmista sekauml ympaumlristouml- ettauml yhteiskun-nallisista asioista katsottuna Kaivosteollisuus on erityisen herkkauml kaikkien kestauml-vaumln kehityksen ulottuvuuksien naumlkoumlkulmasta katsottuna Talous on riippuvainenglobaaleista suhdanteista ja aluetalouden reunaehdoista ja yhteiskunnallisestisidosryhmaumlyhteistyouml ja paikallisten ihmisten hyvinvoinnin tuomat haasteet sekaumlkaivosten ympaumlristoumlvaikutukset vaativat huomiota ja toimenpiteitauml Vasta viimeis-ten vuosikymmenten aikana kaivosteollisuus on alkanut omaksua toimintatapojajoilla naumlmauml haasteet voidaan hallita Epaumlonnistuneiden tilanteiden hoidon tai puut-teellisen viestinnaumln ja sidosryhmaumlyhteistyoumln vuoksi kaivosteollisuus aiheuttaausein vastustusta ja paheksuntaa etenkin siirtyessaumlaumln uusille alueille

Kaivosteollisuuden tulee olla vastuullista jotta se pystyy vastaamaan toiminnas-ta mahdollisesti aiheutuviin kestaumlvaumln kehityksen uhkiin ennaltaehkaumlisevaumlsti jakorjaavasti Kuvan 3 mukaisesti yrityksen vastuu yhteiskunnan kestaumlvaumlstauml kehi-tyksestauml laumlhtee liikkeelle viranomaisvelvoitteiden taumlyttaumlmisestauml ja laajenee vapaa-ehtoiseen ympaumlristoumln ja yhteiskunnan huomioon ottavaan toimintaan kuten eri-laisten vapaaehtoisten johtamisjaumlrjestelmien hyoumldyntaumlmiseen ja standardien nou-dattamiseen Taumlmaumln luvun alakappaleissa syvennetaumlaumln ymmaumlrrystauml keskeisistaumlkaumlsitteistauml eli yritysvastuusta sosiaalisesta hyvaumlksyttaumlvyydestauml ja sosiaalistenvaikutusten arvioinnista (SVA)

15

Kuva 3 Yritysvastuu maumlaumlriteltynauml yrityksestauml kaumlsin

31 Yritysvastuu

Yritysvastuussa on kysymys toimivien viranomaissuhteiden tyytyvaumlisten asiakkai-den ammattitaitoisen henkiloumlstoumln ja ympaumlristoumln luottamuksen ja hyvaumlksynnaumlnsaavuttamiseen taumlhtaumlaumlvistauml toimista Yritysvastuullisuudella viitataan yleensaumlyritysten vapaaehtoisiin toimiin viranomaisvelvoitteiden toteuttamisen lisaumlksi Ka-peimmillaan yritysvastuu on sitauml ettauml yritys tuottaa voittoa omistajilleen toimimallaviranomaismaumlaumlraumlysten sallimissa rajoissa Yleisimmin yritysvastuu kuitenkin kiinni-tetaumlaumln kestaumlvaumln kehityksen kaumlsitteeseen jolloin yritysvastuuta asettuvat maumlaumlrittauml-maumlaumln ympaumlristoumlvastuu sosiaalinen vastuu ja taloudellinen vastuu (Joutsenvirta etal 2011)

Suomen teollistumisen alkuvaiheesta 1820-luvulta aina 1950-luvulle asti monetyritykset huolehtivat tyoumlntekijoumlistaumlaumln paikkakunnilla mahdollistaen tyoumln tekemisenyrityksessauml Taumlmauml tarkoitti sitauml ettauml tehtaan omistaja jaumlrjesti tyoumlntekijoumlille asunnotterveydenhuollon paumlivaumlkodit harrastustoiminnan ja jopa kirkon (katso esim Koi-vuniemi 2000 Haumlggman 2006 Kuisma 2008 Koskinen 1989 Haapala 1986) Kun1960ndash70-luvuilla rakennettiin suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa teollisuusyritys-ten sosiaalitoiminnan tehtaumlvaumlkentaumlssauml olleet toiminnot jakautuivat uusille yhteis-kunnallisille toimijoille Taumlhaumln vastuunjakoon vaikutti sekauml sosiaalipoliittisen lain-saumlaumldaumlnnoumln muuttuminen ja julkishallinnon vastuutehtaumlvien laajentuminen ettaumlkulutustavaramarkkinoiden kasvu ja liikeyritysten organisatoriset muutokset (Ket-tunen 2002)

Uudelleen keskustelu yrityksen yhteiskunnallisesta vastuusta levisi Suomeen1970-luvulla jolloin yritysten vastuuksi kaumlsitettiin tuottava toiminta ja sitauml kautta

Kestaumlvauml kehitysTalous ndash Yhteiskunta ndash Ympaumlristouml

YritysvastuuVapaaehtoinen-johtamisjaumlrjestelmaumlt ja standardit-sidosryhmaumlyhteistyouml-raportointi

Viranomaisvelvoitteet- YVA (sis SVA)- Luvat ja lupaehdot- Raportointi

Sosiaalinenhyaumlksyttaumlvyys

16

tyoumlpaikkojen luominen sekauml verojen maksu yhteiskunnalle (Hanikka et al 2007)Vielauml taumlssauml vaiheessa ympaumlristoumlkysymyksiauml ei nostettu voimakkaasti esiin Vasta1980-luvulla yleisen mielipiteen ja markkinoiden painostuksesta ympaumlristoumlasioihinalettiin kiinnittaumlauml enemmaumln huomiota ja 1990-luvulta alkaen yrityksiltauml on vaadittuympaumlristoumlvastuullisuutta lainsaumlaumldaumlnnoumln velvoittamana ja erilaisten laatu- ja ympauml-ristoumljaumlrjestelmien kannustamana (Hanikka et al 2007) Globalisaation eteneminennosti yritysvastuun jaumllleen 2000-luvulla keskusteluun eettisen tuotannon naumlkoumlkul-masta mm lapsityoumlvoima ja tyoumlntekijoumliden huonot olot kehitysmaissa heraumlttivaumltpohtimaan ja toimimaan vastuukysymysten kanssa (Joutsenvirta et al 2011)

Sidosryhmaumlsuhteet luovat yrityksen vastuullisuuden reunaehdot Heikkurinen jaBonnedahl (2013) ovat analysoineet markkinaorientoitunutta ja sidosryhmaumlorien-toitunutta yritysstrategiaa Markkinaorientoituneessa strategiassa markkinat jaasiakkaat joko ohjaavat yrityksen toimintaa ja yritys mukautuu toimissaan markki-noiden ja asiakkaiden tarpeisiin tai yritys pyrkii toimillaan ohjaamaan markkinoitaja asiakkaiden tarpeita

Sidosryhmaumlorientoituneessa strategiassa puolestaan yritys joko mukautuu si-dosryhmien toiveisiin tai yrittaumlauml muokata sidosryhmien toiveita Heikkurinen jaBonnedahl (2013) yhdistaumlvaumlt naumlmauml erilaiset strategiaorientaatiot analyysissaumlaumlnkestaumlvaumln kehityksen orientaatioksi jossa yrityksen toiminta voi olla joko kestaumlvaumlnkehityksen ohjaamaa tai kestaumlvaumlauml kehitystauml ohjaavaa Taumlmauml yhdistaumlvauml strate-giaorientaatio siirtaumlauml vastuun yrityksen toiminnasta ensisijaisesti yritykselle itsel-leen pois ulkoisilta toimijoilta kuten asiakkaat tai sidosryhmaumlt Taumlmauml strategiatoiminee hyvin kaivosteollisuudessa jossa lopputuotteen asiakas on kaukanaraaka-aineen tuotannosta eikauml naumlin luo tehokkaasti painetta yritykseen

Yritysvastuun toteuttamiseen on olemassa erilaisia tyoumlkaluja julistuksista sertifi-oituihin johtamisjaumlrjestelmiin Periaatejulistuksia ja ohjelmia kutsutaan softlaw -instrumenteiksi joita pidetaumlaumln osoituksena julkisen oikeussaumlaumltelyn ja erilais-ten yksityisluonteisten saumlaumlntelyjen kasvavasta vuorovaikutuksesta (Tala 2005)Niillauml tarkoitetaan moninaisia oikeusohjeita muistuttavia normistojen joukkojajotka eivaumlt kuitenkaan ole osa lainsaumlaumldaumlntoumlauml (Tala 2005) Perinteisesti taumlllaisiaovat olleet esimerkiksi YKn ja sen yleiskokouksen asiakirjat joita pidetaumlaumln ei-sitovina mutta vaumlhintaumlaumlnkin poliittisesti merkityksellisinauml (Korkea-aho 2005)

Yrityksen johtamisjaumlrjestelmaumlauml voidaan tarkastella erityisesti yhteiskuntavastuu-jaumlrjestelmaumlnauml jonka avulla yritys pyrkii huolehtimaan yrityksen ympaumlristoumltekijoumlidensekauml sosiaalisten ja taloudellisten tekijoumliden tasapainoisesta kehittaumlmisestauml jatoteuttamisesta yhteistyoumlssauml sidosryhmien kanssa Yrityksen yhteiskuntavastuu(CSR Corporate Social Responsibility) on osa yrityksen liiketoimintamallia Osit-tain yhteiskuntavastuullisuuden toteuttamista voidaan osoittaa standardoiduillajohtamisjaumlrjestelmillauml esimerkiksi ympaumlristoumljaumlrjestelmaumlllauml ISO 14 001 ja yhteiskun-tavastuujaumlrjestelmaumlllauml ISO 26 000 tai kansallisilla rdquostandardeillardquo kuten esimerkik-si Kanadan Towards Sustainable Mining (TSM) Yhteiskuntavastuullisuuden toteu-tumista voi raportoida noudattamalla sen mittaamiseen tarkoitettua Global Repor-ting Initiative (GRI) -ohjeistoa EUn uuden direktiivin (saatettava voimaan syys-kuussa 2016) myoumltauml vaumlhintaumlaumln 500 tyoumlntekijaumln yritysten (liikevaihto 40 milj tase

17

vaumlh 20 milj euro) tulee raportoida vastuullisuudestaan julkisesti (Tyouml- ja elinkeinomi-nisteriouml 2015)

Kanadalainen TSM-jaumlrjestelmauml on valittu pohjaksi Suomen kestaumlvaumln kaivostoi-minnan verkoston suosittelemalle kaivosvastuujaumlrjestelmaumllle Kaivosvastuujaumlrjes-telmauml sisaumlltaumlauml luonnon monimuotoisuutta koskevan toimintakehyksen ja kahdek-san arviointityoumlkalua 1) sidosryhmaumlvuorovaikutus 2) luonnon monimuotoisuudensaumlilyttaumlminen 3) rikastushiekan kaumlsittely 4) vesienhallinta 5) energiatehokkuus jailmastopaumlaumlstoumlt 6) tyoumlterveys- ja turvallisuus 7) kriisinhallintavalmius ja 8) kaivok-sen sulkeminen

GRI-ohjeistus on kansainvaumllisen GRI-organisaation markkinoima ja yllaumlpitaumlmaumlohjeistus liiketoiminnan valtioiden ja muiden organisaatioiden kestaumlvaumln toiminnanymmaumlrtaumlmiseen ja viestintaumlaumln GRI keskittyy ohjeistuksissaan erityisesti kriittisiinkestaumlvyyttauml uhkaaviin asioihin kuten ilmastonmuutos ihmisoikeudet ja lahjontaOhjeistus rakentuu neljaumln paumlaumlpilarin alle valmistelu suuntaus analyysi ja viestin-tauml Valmisteluvaiheessa keskitytaumlaumln siihen ettauml kestaumlvyydestauml ja siihen liittyvaumlstaumlviestinnaumlstauml tulee suoraviivaista ja ymmaumlrrettaumlvaumlauml Suuntausvaiheessa huolehdi-taan siitauml ettauml kaikki merkityksellinen tulee huomioiduksi Analyysivaiheessa GRI-organisaatio tarjoaa asiakkaan kaumlyttoumloumln dataa jonka avulla viestintaumlauml voidaanselventaumlauml Viestintaumlvaiheessa tarjotaan laajaa verkostoa avuksi asioiden viestimi-seen ja viestien erottumiseen laajasta massasta

32 Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys

Sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlsite (engl Social Licence to Operate SLO2)syntyi 1990-luvulla tutkittaessa yritysten eettistauml toimintatapaa Yrityksen katso-taan saavuttaneen ns sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kun sen toiminnalla on jat-kuva hyvaumlksyttaumlvyys paikallisyhteisoumlissauml (Prno amp Slocombe 2012) Kaivosteolli-suudessa sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys on uusi paradigma jossa kestaumlvauml kehitys onkiteytynyt sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlsitteeseen Nelsen (2006) maumlaumlritteleesosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden sellaisten kaumlsitteiden arvojen tyoumlkalujen ja toimin-tatapojen joukoksi joiden kautta kaivosteollisuus ja sen sidosryhmaumlt voivat tarkas-tella ympaumlroumlivaumlauml todellisuutta Sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden tavoitteena on luodaneuvottelufoorumi jossa osapuolet tulevat kuulluiksi ymmaumlrretyiksi ja arvostetuik-si Sitauml voidaan kutsua teollisuuden ja sidosryhmien tavaksi ansaita uskottavuu-tensa ja asemansa

Warhurst (2001 2004) naumlkee hyvaumlksyttaumlvyyden ansaitsemisen liittyvaumln hyviensuhteiden luomiseen kaivosteollisuuden ja paikallisen yhteisoumln vaumllille Gunning-ham et al (2004) puolestaan maumlaumlrittelevaumlt sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden tarkoitta-van niitauml vaatimuksia ja odotuksia joita yhteiskunta kohdistaa liiketoimintaan jajotka nousevat yrityksen laumlhiyhteisoumlstauml Yritysten tasolla sosiaalista hyvaumlksyttauml-

2 Social Licence to Operate on yleisesti suomennettu kaumlsitteeksi sosiaalinen toimilupa Toi-milupa kaumlsitteenauml viittaa kuitenkin viranomaislupaan jollainen SLO ei ole Siksi on suosi-teltavampaa kaumlyttaumlauml kaumlsitettauml sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys jota taumlssauml julkaisussa kaumlyte-taumlaumln suomennoksena SLO-kaumlsitteelle

18

vyyttauml kaumlytetaumlaumln osana yrityksen sosiaalista vastuuohjelmaa (Corporate SocialResponsibility CSR)

Owen ja Kemp (2013) naumlkevaumlt ettauml vaikka sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden me-nettely nostaa esiin sosiaalisia naumlkoumlkohtia se ei kerro miten edetauml silloin kunpitaumlisi palauttaa yhteisoumljen sidosryhmien ja etujaumlrjestoumljen luottamus virheen jotapahduttua He vaumlittaumlvaumlt ettauml sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys -kaumlsitteen avulla eisitouduta pitkaumlaikaiseen toiminnan kehittaumlmiseen vaan sitauml kaumlytetaumlaumln tietoisestivaumlhentaumlmaumlaumln rdquooppositionrdquo vastarintaa Myoumls Bice (2014) havaitsi tutkimukses-saan ettauml sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden arviointia varten tulisi olla selkeitauml kritee-reitauml sillauml yrityksillauml on vaikeuksia paumlaumlttaumlauml miten ne mittaavat sen saavuttamista

Paikalliset yhteisoumlt odottavat alueella toimivilta yrityksiltauml ettauml ne tuovat muka-naan taloudellista hyvinvointia toimivat lainmukaisesti ja eettisesti ja harrastavatvapaaehtoista hyvaumlntekevaumlisyyttauml (Carroll 1979) Azapagic (2004) kehitti kaivos-teollisuudelle kestaumlvaumln kehityksen mallin johon liittyvaumlt indikaattorit haumln jakoikestaumlvaumln kehityksen pilareiden mukaan kolmeen ryhmaumlaumln taloudelliset tekijaumltympaumlristoumltekijaumlt ja sosiaaliset tekijaumlt Taumlssauml mallissa taloudelliset indikaattoritsisaumlltaumlvaumlt muun muassa yrityksen alueelle tuoman hyvinvoinnin mittaamisenYmpaumlristoumlindikaattorit sisaumlltaumlvaumlt ympaumlristoumlpaumlaumlstoumlt veden energian ja maankaumlytoumlnsekauml biodiversiteetin muutokset ja sosiaaliset indikaattorit tyoumlvoiman kohtelunihmisoikeudet ja paikallisen yhteisoumln sitomisen mukaan toimintaan (Azapagic2004) Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys perustuu yhteisoumln naumlkoumlkulmasta naumlihin samoi-hin tekijoumlihin

Thomson ja Joyce (2008) ovat maumlaumlrittaumlneet sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden teki-jaumlt seuraavasti (kuva 4)

1 lainmukaisuus tai oikeudenmukaisuus (toiminta on virallisten tai epaumlviral-listen vakiintuneiden lakiperusteisten sosiaalisten ja kulttuuristen normi-en mukaista)

2 uskottavuus (yrityksen voima ja kapasiteetti tehdauml itsensauml uskottavaksiyhteisoumln silmissauml) ja

3 luottamus (yhteisoumln halu asettua alttiiksi riskille ja jopa menetykselle toi-sen osapuolen toimien johdosta)

19

Kuva 4 Sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden saavuttaminen (mukaeltu Thomson ampJoyce 2006)

Myoumls Moffat ja Zhang (2014) ovat kehittaumlneet naumlkemyksensauml pohjalta mallin sosi-aalisen hyvaumlksyttaumlvyyden mittaamiseksi Siinauml malliin syoumltettaumlvaumlt arvot eri para-metrien osalta saadaan kyselytutkimuksella ihmiset ja heidaumln kokemuksensamaumlaumlrittaumlvaumlt naumlin yhteiskunnallisen hyvaumlksyttaumlvyyden Moffatin ja Zhangin mallirakentuu seuraavien elementtien varaan

1 vaikutukset yhteiskunnalliseen infrastruktuuriin (impacts on social infrast-ructure)

2 sidosryhmaumlkontaktien lukumaumlaumlrauml (contact quantity)3 sidosryhmaumlkontaktien laatu (contact quality)4 prosessien oikeudenmukaisuus (procedual fairness)

Kaksi edellauml mainittua sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden mallia poikkeavat toisistaansiinauml ettauml Thomsonin ja Joycen (2008) mallissa laumlhtoumlkohtana on yrityksen normi-en mukainen toiminta ja kyky taumlyttaumlauml lain vaatimukset (tekninen prosessi) kutenlupaehdot ja vasta sen paumlaumllle rakennetaan sosiaalista luottamusta Taumlmauml onlinjassa yritysvastuullisuudesta vallitsevan kaumlsityksen kanssa Moffatin ja Zhangin(2014) mukaan sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys saavutetaan ainoastaan sosiaalisenprosessin tuotoksena Molemmissa malleissa sidosryhmaumlyhteistyoumlllauml on suurimerkitys kasvatettaessa toiminnan hyvaumlksyttaumlvyyttauml yhteisoumln silmissauml Sidosryh-maumlyhteistyouml ei kuitenkaan ole automaattisesti sosiaalista hyvaumlksyttaumlvyyttauml lisaumlaumlvaumlasia Esimerkiksi Deleschal-Ridnell (2011) havaitsi ettauml sidosryhmaumlyhteistyoumlnlisaumlaumlminen uraanikaivoksen suunnittelun yhteydessauml Australiassa aiheutti taumlydelli-sen umpisolmun ja pikemminkin vaumlhensi kuin lisaumlsi sosiaalista hyvaumlksyttaumlvyyttaumlToisaalta Lindell (2015) vahvisti aumlskettaumlin vaumlitoumlskirjassaan ettauml sidosryhmienvaumllinen keskustelu kasvattaa luottamusta ja saattaa jopa muuttaa mielipiteitauml yh-teiseen suuntaan

Lainmukaisuus Uskottavuus

Luottamus

Vastaanottaminen

HyvaumlksyntaumlVastustus

20

Lisaumlksi on huomioitava ettauml sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden yksiselitteinen mit-taaminen ja seuranta ovat erittaumlin hankalia jo pelkaumlstaumlaumln ihmisten erilaisten tieto-jen taitojen kokemusten sosiaalisten prosessien ja erilaisten paumlaumlllekkaumlistenkinroolien vuoksi Eksplisiittisen tiedon yhtauml taumlrkeaumlnauml parina ovat implisiittinen tietosekauml subjektiiviset kokemukset ja kaumlsitykset joita ei ole helppo mitata ja todentaamutta joilla on syvaumlkin merkitys erilaisten sosioteknisten prosessien edistaumlmisessaumltai estaumlmisessauml Taumlllaisia ovat esimerkiksi pelot ja ennakkoluulot joita ei vaumllttauml-maumlttauml haumllvennetauml eksplisiittisesti mitattavilla faktoilla vaan ennen kaikkea useim-miten sidosryhmaumlyhteistyoumlllauml ja eriasteisella viestinnaumlllauml

Jyvaumlskylaumln yliopistossa on tutkittu sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden ehtoja ja rajojaUudenmaan Pohjois-Karjalan Kainuun ja Lapin maakunnissa (Jartti et al 2014)Tutkijoiden mukaan sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys kaumlsitetaumlaumln yleensauml syntyvaumlksipaikallisessa vuorovaikutuksessa kaivosyhtioumln ja sidosryhmien kesken Todelli-suudessa saattaa kuitenkin olla ettauml sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys rakentuukin mo-nimutkaisemmissa prosesseissa kuin pelkaumlssauml suorassa sosiaalisessa vuorovai-kutuksessa (ibid) Myoumls media muokkaa yleistauml mielipidettauml paikallisuudestariippumatta mutta esimerkiksi ympaumlristoumloumln liittyvaumlt ongelmat eivaumlt nouse julkisuu-teen vain siksi ettauml ne ovat olemassa vaan siksi ettauml jotkut yhteiskunnallisettoimijat maumlaumlrittelevaumlt ne ongelmiksi (Vaumlliverronen 1994) Taumlllaisina toimijoinavoivat olla poliittiset toimijat ja vapaaehtoiset jaumlrjestoumlt joiden mielikuvat ja asenteetmuovautuvat historiallisten ja kulttuuristen asioiden paineessa

33 Sosiaaliset vaikutukset ja niiden arviointi

Sosiaaliset vaikutukset ovat kestaumlvaumln kehityksen kaumlsitekokonaisuuden vaikeimminarvioitavissa oleva osa Siksi taumlssauml keskitytaumlaumln kuvaamaan erityisesti taumltauml osaasosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden elementtinauml Juho Saari (2012) kuvaa suomalaisenyhteiskunnan kehitystauml hyvinvoinnin muutoksena Hyvinvointi on sidoksissa talou-teen ja ympaumlristoumln vakauteen ja taumlten myoumls sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys on pitkauml-jaumlnteisen aluekehityksen tyoumlllisyyden ja liiketoiminnan perusedellytyksiauml Taumlmauml onvahvasti kytkoumlksissauml kaivossektorin tulevaisuuteen sillauml yksiloumliden yhteisoumljen jaalueiden kehitys ja yhteiskunnalliset tavoitteet ovat kaikki kiertyneinauml vahvastitoisiinsa

Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kehys ei tarjoa taumlssauml raportissa tiettyauml meto-dia tai formaalista mallia tarkastelulle vaan kyse on SVAn tarjoaman laumlhestymis-tavan yleisestauml hyoumldyntaumlmisestauml Taumlssauml yhteydessauml SVAsta hyoumldynnetaumlaumln erityi-sesti seuraavia kiinnostuksen kohteita muutoksen tunnistaminen vaikutusteemo-jen ja osallisten identifiointi kokemusperaumlisen tiedon hyoumldyntaumlminen ja vaikutus-mekanismien analyysi Taumlllainen arviointi auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln ja ennakoimaanmahdollisia riski-ilmioumlitauml niiden vaikutuksia yhteisoumloumln hallintoon ja paikalliseenkehitykseen

Sosiaaliset vaikutukset voidaan maumlaumlritellauml seuraavasti rdquoSosiaalisella vaikutuk-sella tarkoitetaan ihmiseen yhteisoumloumln tai yhteiskuntaan kohdistuvaa vaikutustajoka aiheuttaa muutoksia ihmisten hyvinvoinnissa tai hyvinvoinnin jakautumisessa

21

Muutos voi olla kehitystauml parempaan tai huonompaan suuntaan sen mukaankenen naumlkoumlkulmasta ja kenen arvoilla asiaa tarkastelee Vaikutukset ihmiseenyhteisoumloumln ja yhteiskuntaan mainitaan maumlaumlritelmaumlssauml erikseen koska jonkin tietynvaikutuksen merkitys saattaa olla aivan erilainen yksiloumltasolla kuin esimerkiksi nsyleisen edun naumlkoumlkulmastardquo (Jusleacuten 1995)

Sosiaalisten vaikutusten arviointia on kehitetty erityisesti yhdyskuntasuunnitte-lun hankkeita ja strategisten ohjelmien laatimista varten Taumllloumlin sosiaalisten vaiku-tusten arvioinnin perusajatuksena on selvittaumlauml paumlaumltoumlksentekoa varten jonkin toi-minnan tai toimen vaikutuksia ihmisten ja yhteisoumljen hyvinvointiin ja elaumlmaumlaumln sekaumlmyoumls laajemmin yhteiskunnalliseen ympaumlristoumloumln Samalla on mahdollista arvioidamyoumls yhteiskunnallisen ympaumlristoumln vaikutuksia kyseessauml olevaan toimeen Vaiku-tusten arvioinnin kirjallisuudessa rdquotoimellardquo tarkoitetaan yleensauml hyvin konkreettisiarakennus- tai laitosprojekteja teknologista kehittaumlmistauml ja kokeilua mutta myoumlsyleisempaumlauml suunnitelmaa ohjelmaa laajempaa politiikan suuntavalintaa lakia taimuuta hanketta jolla voi olla merkittaumlviauml vaikutuksia yhteiskuntaan ja ihmisiin(Sairinen amp Kohl 2004)

Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia alettiin arvioida osana prosessia ja jaumlrjestelmaumll-lisesti lain ympaumlristoumlvaikutusten arvioinnista (YVA) tultua voimaan vuonna 1994Taumlssauml prosessissa luvanhakijat joutuvat selvittaumlmaumlaumln hankkeen ja sen vaihtoehto-jen vaikutuksia ihmisen terveyteen elinoloihin ja viihtyvyyteen luontoon rakennet-tuun ympaumlristoumloumln luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen sekauml niiden keskinaumlisiin vuo-rovaikutussuhteisiin Lisaumlksi YVA-laki velvoittaa selvittaumlmaumlaumln laajamittaisistasuunnitelmista ja ohjelmista aiheutuvia vaikutuksia Viranomaiset joutuvat maan-kaumlyttouml- ja rakennuslain (MRL) mukaan selvittaumlmaumlaumln kaavaa laadittaessa kaavanvaikutukset elinoloihin ja elinympaumlristoumloumln mukaan lukien vaikutukset kansalaistenturvallisuuteen terveyteen sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin Rakennettua ympaumlris-toumlauml koskevien hankkeiden sosiaalisten vaikutusten arviointia on tehty jo 1990-luvun lopulta alkaen kuten Reinikainen (2005) Melkas (2005) Roumlnnlund (2013) jaViinikainen (1998)

Tiivistetysti voidaan sanoa ettauml SVA tehdaumlaumln jotta voidaan1 selventaumlauml ja ennakoida ihmisten elaumlmaumln laadulle ja alueen kehitykselle

aiheutuvia muutoksia2 arvioida tai ennustaa yhteisoumln kykyauml sopeutua muuttuviin olosuhteisiin3 arvioida muutosten merkitystauml ja merkittaumlvyyttauml eri osapuolten kannalta4 ottaa huomioon ja sovitella jostakin toimesta aiheutuvia ristiriitoja ja5 kehittaumlauml haittojen vaumlhentaumlmistauml ajoissa ja tietoisesti (Sairinen ja Kohl

2004)

Sosiaalisilla vaikutuksilla tarkoitetaan ihmiseen yhteisoumloumln yhteiskuntaan tai erivaumlestoumlryhmiin kohdistuvia muutoksia jotka aiheuttavat vaikutuksia ihmisten hyvin-voinnissa hyvinvoinnin jakautumisessa tai koetussa elaumlmaumlnlaadussa Vaikutuksetvoivat olla niin myoumlnteisiauml kuin negatiivisiakin ja ne voivat naumlkyauml muun muassavarallisuuden muutoksina asenteiden tai arvojen muutoksina tai ristiriitoina(Jusleacuten 1995 Sairinen amp Kohl 2004)

22

Sairisen ja Kohlin (2004) mukaan sosiaaliset vaikutukset tarkoittavat muutoksiaihmisten

1 elaumlmaumlntavassa miten he elaumlvaumlt tyoumlskentelevaumlt leikkivaumlt ja ovat keske-naumlaumln vuorovaikutuksessa

2 kulttuurissa jaetut uskomukset tavat arvot kieli ja murre3 yhteisoumlissauml sen yhtenaumlisyydessauml vakaudessa luonteenpiirteissauml palve-

luissa ja olosuhteissa4 poliittisessa jaumlrjestelmaumlssauml ihmisten osallistumismahdollisuuksien laa-

juus omaa elaumlmaumlaumlnsauml koskeviin paumlaumltoumlksiin kaumlynnissauml olevan demokra-tisoinnin vaihe ja naumlihin liittyvaumlt resurssit

5 ympaumlristoumlssauml ruoan saatavuus ja laatu riskien taso sanitaation riittauml-vyys fyysinen turvallisuus luonnon resurssien kaumlyttouml ja kontrolli kaumlytetynilman ja veden laatu

6 terveydessauml ja hyvinvoinnissa7 henkiloumlkohtaisissa ja varallisuutta koskevissa oikeuksissa8 peloissa ja toiveissa kaumlsitykset turvallisuudesta ja yhteisoumln tulevaisuu-

desta

Kaivosteollisuudesta aiheutuvan muutoksen sosiaalisissa vaikutuksissa on kysesiitauml kuinka luonnossa luonnonvarojen kaumlytoumlssauml ja yhdyskuntien infrastruktuuris-sa tapahtuvat muutokset vaikuttavat ihmisten ja yhteisoumljen arkeen hyvinvointiinelaumlmaumlntapoihin toimintaedellytyksiin ja kulttuurisiin kaumlytaumlntoumlihin Sosiaalisia vaiku-tuksia tarkasteltaessa paumlaumlhuomio kiinnitetaumlaumln erilaisiin yhteisoumlihin vaumlestoumlryhmiinja alueisiin kohdistuviin vaikutuksiin Lisaumlksi tarkastellaan vaikutuksia myoumls muihinyhteisoumlihin kuin kiinteaumlaumln paikallisyhteisoumloumln kuten esimerkiksi elinkeinonharjoitta-jiin alkuperaumliskansoihin loma-asukkaisiin matkailijoihin retkeilijoumlihin tai tyoumlyhtei-soumlihin (Burdge amp Vanclay 2004)

Kaivostoiminnasta aiheutuvia sosiaalisia vaikutuksia on maassamme alettu tut-kia vasta viimeisten vuosien aikana 2010-luvulla (ks esim Kujala 2011 Tervo2013 Kokko et al 2013 Tiainen et al 2014 Jartti et al 2014 ja Kylaumltie 2015)Kaivostoiminnan sosiaalisten vaikutusten arviointi sai nostetta erityisesti TekesinGreen Mining -ohjelmasta jossa vuosien 2011ndash2016 aikana on rahoitettu kolmeakaivosten sosiaalisiin vaikutuksiin keskittyvaumlauml tutkimushanketta Dilacomi Solimija SAM Mm naumliden rahoituskanavien kautta Itauml-Suomen yliopiston Luonnonvaratympaumlristouml ja yhteiskunta -instituuttiin3 on vahvistunut yhteiskuntatieteelliseen kai-vostutkimukseen erikoistunut tutkimusryhmauml Ryhmaumln keskeisiauml teemoja ovatkaivostoiminnan sosiaaliset vaikutukset luonnonvarojen hallinnan kysymyksetsosiaalisten vaikutusten arviointi vaikutusten hallinnan tyoumlkalut sekauml yhteiskunta-vastuu

Kujala (2011) tutki pro gradu -tyoumlssaumlaumln sosiaalisten vaikutusten arviointia kol-messa itaumlsuomalaisessa kaivoshankkeessa ja paumlaumltyi siihen tulokseen ettauml sosiaa-listen vaikutusten arvioinnin osaaminen kaivoshankkeissa on ollut melko heikkoaViranomaiset konsultit tai kaivosyhtioumlt eivaumlt tunteneet sosiaalisten vaikutusten

3 Ueffikaivostutkimus

23

arviointia kokonaisuutena ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin menetelmaumlt rajoit-tuivat usein vain mielipiteiden kysymiseen kyselyllauml Kujalan mukaan sosiaalistenvaikutusten arviointi on jaumlaumlnyt usein laumlhinnauml mielipidetutkimukseksi sen sijaan ettaumlsiinauml tarkasteltaisiin hankkeen vaikutuksia paikallisten asukkaiden naumlkoumlkulmastaja tuotaisiin esille tasapuolisesti sekauml nollavaihtoehdon ettauml hankkeen toteuttami-sen positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia sekauml vaikutusten kohderyhmiauml (Kujala2011)

On huomattavaa ettauml vasta viime vuosina maassamme on kehitetty tyoumlvaumllineitaumlja ohjeistoja kaivosten sosiaalisten vaikutusten arviointiin kuten vuonna 2013julkaistu opaskirja kaivosten ympaumlristoumlsaumlaumlntelyyn ja sosiaalista kestaumlvyyttauml tuke-viin hankkeisiin (ks Kokko et al 2013) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)puolestaan tarjoaa ohjeistoa ja taustamateriaalia ihmisiin kohdistuvien vaikutustenarviointiin (IVA) jonka avulla voidaan kartoittaa muun muassa asukkaiden sairas-tuvuutta hankekohteiden laumlheisyydessauml (THL 2015)

24

4 Jaumlrjestelmaumln muuttumisen dynamiikkamuutoksen ohjaus ja hallinta

41 Muutoksen dynamiikka

Vakiintuneet toimijat kehittaumlvaumlt jatkuvasti vallitsevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml Poliitti-set toimijat voivat esimerkiksi tehdauml kestaumlvaumln kehityksen mukaisia lakialoitteita taikaumlynnistaumlauml alaan kohdistuvia kehittaumlmisohjelmia Kaivosteollisuuden yrityksetvoivat kehittaumlauml tuotteidensa ja tuotantoprosessinsa laatua kestaumlvaumln kehityksenmukaiseksi johtamisjaumlrjestelmaumlaumlnsauml uudistamalla Naumlin voidaan kehittaumlauml esimympaumlristoumlvaikutusten haumlirioumltilanteiden ja tyoumlturvallisuuden hallintaa toiminnaneettisyyttauml tai sidosryhmaumlyhteistyoumltauml

MLP-mallin mukaan radikaalien innovaatioiden aihiot syntyvaumlt tyypillisesti ka-peilla sovellusalueilla tai rajatuilla maantieteellisillauml alueilla toteutettavista kokei-luista (niche-taso) Uusien radikaalien innovaatioiden toimivuudesta ja vaikutta-vuudesta ei ole aluksi riittaumlvaumlauml naumlyttoumlauml Siksi kokeilu saattaa tarvita alkuvaiheessasuojattua tilaa ja tukitoimenpiteitauml Niitauml voidaan luoda rakentamalla sosiaalisiatukiverkostoja joihin voi kuulua kokeilusta kiinnostuneita tuottajia ja kaumlyttaumljiauml jayhteiskunnallisia toimijoita

MLP-mallin tasot muodostavat sisaumlkkaumlisen hierarkian Mallin keskeinen oletta-mus on se ettauml mikaumlaumln yksittaumlinen tekijauml ei voi muuttaa vallitsevaa toimintamalliaSe muuttuu eritasoisten prosessien vuorovaikutuksessa Muutos edellyttaumlauml ensin-naumlkin ettauml yhteiskunnallisen toimintaympaumlristoumln muutosprosessit kuten vaumlkiluvunkasvu kaupungistuminen ja elintason noususta johtuva metallien mineraalien jakiviaineksen kysynnaumln kasvu tai kansalaisaktiivisuuden lisaumlaumlntyminen luovatpaineita vallitsevan kaivosteollisuuden muutokselle Erilaiset kriisitilanteet lisaumlaumlvaumltpainetta ja nopeuttavat toimintatapojen tekniikoiden ja viranomaismaumlaumlraumlystenmuuttumista

Systeemisen muutoksen toteuttamiseen tarvitaan vallitsevan toimintajaumlrjestel-maumln ja niche-tason kehittaumlmisprosessien vaumllistauml vuorovaikutusta ja keskinaumlistaumlsopeuttamista Vallitsevan jaumlrjestelmaumln toimijoiden on luotava edellytyksiauml ja tilaauudenlaisen toimintajaumlrjestelmaumln kaumlyttoumloumlnotolle Lisaumlksi paikallisella tasolla onkokeilujen kautta luotava kaumlyttoumlkelpoinen konkreettinen uusi toimintamalli joka voilaajeta uudeksi toimintajaumlrjestelmaumlksi Uusi toimintajaumlrjestelmauml ja sen kaumlyttoumloumlnot-

25

toympaumlristouml tarvitsevat molemminpuolista sopeuttamista toisiinsa Mahdollisuuksi-en ikkuna avautuu silloin kun tuotettu ja toimivaksi havaittu uusi toimintajaumlrjestel-mauml voidaan integroida olemassa olevaan toimintajaumlrjestelmaumlaumln Mahdollisen muu-toksen tapahtumisen jaumllkeenkin toimintajaumlrjestelmaumln kehittaumlmisen on jatkuttava

Monitasoinen muutoksen malli tarjoaa kaumlsitteellisen viitekehyksen ja ajattelunapuvaumllineen Se auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln miksi sen enempaumlauml ulkoiset paineet kuinradikaalit uudet ideatkaan eivaumlt yksin aina riitauml aikaansaamaan vakiintuneen toi-mintamallin muuttumista ja miksi muutoksen aikaansaamiseen tarvitaan useidentoimijoiden paumlaumltoumlksiauml ja vuorovaikutteista toimintaa Monitasoisen muutoksenmallin mukaan systeemisen muutoksen edistaumlmiseen tarvitaan siis sekauml ylhaumlaumlltaumlalas (top-down) ettauml alhaalta yloumls (bottom-up) suuntautuvia toimenpiteitauml ja kehi-tysprosesseja

Toisaalta jaumlrjestelmaumlauml voivat muovata myoumls yllaumlttaumlvaumlt tapahtumat tai jopa on-nettomuudet kuten kaumlvi Suomessa Talvivaaran tapauksessa Patoaltaiden pettauml-misestauml aiheutunut kaivosvesien vuoto sekauml kuolemaan johtanut tyoumltapaturmaTalvivaaran kaivosalueella ravistivat suomalaista kaivosteollisuutta ja siihen liitty-vaumlauml sidosryhmaumlverkostoa niin ettauml esimerkiksi viranomaismaumlaumlraumlykset kiristyivaumltpainostuksesta Tapahtumien myoumltauml koko yhteiskunta heraumlsi vaatimaan kaivosyri-tysten vastuullista toimintaa Tutkimuskentaumlssauml tarjottiin rahoitusta vastuullisenkaivostoiminnan edistaumlmiseksi (esim Tekesin Green Mining -ohjelma) ja Sitrassaaloitettiin kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkoston kehittaumlminen Tulevaisuudessavoimme sitten tarkastella kuinka naumlmauml kokeilut ja muutosareenan toiminnot siirty-vaumlt kaivosalan regiimiin

Sidosryhmiauml pyydettiin SAM-hankkeen visiotyoumlpajassa (Kohl et al 2013) tyoumlpa-joissa mm kirjaamaan kaivosalalle merkityksellisiauml asioita ja tapahtumia 1960-luvulta taumlhaumln paumlivaumlaumln ja siitauml eteenpaumlin tulevaisuuteen vuoteen 2030 Tuloksenasyntyi kuvan 5 mukainen tuloste Kuvasta voidaan hahmottaa menneisyydestaumlrdquoKaivos tyoumlnantajanardquo -tarina nykyisyydestauml rdquoTalvivaaran kaivoksenrdquo tarina jatulevaisuudesta rdquoKaivos yhteiskunnassardquo -tarina Kuvan tulos voidaan tulkita niinettauml Talvivaara on ilmiouml joka mursi kaumlsityksen kaivosteollisuudesta vain tyoumlnanta-jana muutti kaumlsityksen niin ettauml kaivos on osa yhteiskuntaa Talvivaaran kaivok-sen olemassaolon ensimmaumlisten vuosien aikana kyseenalaistettiin olemassaoleva kaivosregiimi viranomaisten osaaminen ja vallitseva yrityskulttuuri joka eiriittaumlvaumlssauml maumlaumlrin ottanut huomioon sidosryhmiauml Naumlin niche-tason toimija (Talvi-vaara) muutti vallitsevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml (regime) Osaltaan muutosprosessinkaumlynnistymiseen vaikutti myoumls toimintaympaumlristouml (landscape) jossa painetta jaumlr-jestelmaumlaumln loivat muun muassa resurssiniukkuus ja laumlnsimaisen elaumlmaumlntavanluoma kasvava mineraalitarve kestaumlvaumln kehityksen ja yritysvastuullisuuden tren-dit

26

Kuva 5 Kaivosteollisuuden merkityksellisiauml ilmioumlitauml ja trendejauml menneisyy-destauml nykyisyydestauml ja tulevasta (Kohl et al 2013)

Kuva 5 kertoo osaltaan ettauml Talvivaaran kaivosta voidaan pitaumlauml uuden kaivospro-sessiteknologian kokeiluna joka johti konfliktiin (Tiainen et al 2014) ja koko suo-malaisen kaivosalan kriisiin sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta Vielaumlvuonna 2006 Vesa Kainulainen kirjoitti Talvivaarasta ettauml siellauml on Euroopansuurimmat sulfidiset nikkeliesiintymaumlt Uutta ympaumlristoumlystaumlvaumlllistauml tekniikkaa Yli25 vuoden toiminta-aika Suomalaisen kaivosteollisuusklusterin uusi alku (Kainu-lainen 2006) Naumlmauml lupaukset paumlaumltyivaumlt kuitenkin pettymykseen tyoumltapaturman jaympaumlristoumlonnettomuuksien seurauksena Voidaan sanoa ettauml Talvivaaran epaumlon-nistuminen avasi suomalaisen yhteiskunnan ymmaumlrryksen kyseenalaistamaankaivosalan kestaumlvyyden

42 Muutoksen ohjaus ja hallinta

Strategic Niche Management (SNM) ja juurruttaminen ovat laumlhestymistapoja jotkaedustavat muutosvoiman rakentamista alhaalta yloumlspaumlin Niiden avulla edistetaumlaumlnonnistuneiden kokeilujen ja nichejen rakentamista ja hyoumldyntaumlmistauml (Weber ampDorda 1999 Hoogma ym 2005 Kivisaari ym 1999 Kivisaari amp Lovio 2004) SAM-hankkeessa toteutetut kokeilut olivat luonteeltaan taumlllaisia Mainitut laumlhestymista-vat taumlhtaumlaumlvaumlt sellaisten kokeilujen toteuttamiseen jossa keskeiset sidosryhmaumltoppivat muokkaamaan uutta toimintamallia sellaiseksi ettauml se on kaikkien puoles-ta hyvaumlksyttaumlvauml Laumlhestymistavan ytimessauml ovat yhteisten odotusten luominen

1960 Nyt 2030

Politiikka

Talous

(Kansalais)yhteiskunta

Tekniikkateknologia

Ympaumlristouml

Arvot

Natura-verkosto 2000

Vaihtoehtoiset teknologiat harvinaistenmetallien talteenotolle

Lakien vaumllisetsuhteetluontoon

Raaka-aineiden niukkuus jahinnat Harvinaiset metallitUusiutuvat raaka-aineet

Radikalisoituminen

RakennemuutoksetSirpaloituminen

Uusi kaivoslaki2011

In situ-bioliuotus

Kestaumlvauml kehitys

Standardointikehittyy

Vesilaki 1962Kaivoslaki 1965

Euroopanjaumllleenrakennus

CSRkaivosalalle

Tietoisuus javaatimuksetkasvavat

Globaali kehitysAasian markkinat

Kaivosalan rdquovanhatsynnitrdquo

Logistiikka mm uudetmerivaumlylaumlt

Saumlteilyturvalaki 1991

Bric-maat IntiaAfrikka nousevat

ILO- ratifiointi(ei Suomi)

ydinenergialaki1987

EU

EU raaka-ainealoite2010

rikkidirektiiviYSL uudistus

YVA-laki 1994

Julkiset hankinnatLaki 1978 YSL

2000

Rio 1987 YVA ja sosToimilupauudistus

YVD ndashluontovahingot jakompensaatiot

Ennakoiva kompensointihaitoista ja vahingoista

ilmastolaki Jaumltteiden hyoumldyntaumlmisensaumlaumlntely

Malmioidenulkomaalaisomistus

GRIIFC GuidelinesICMM

Performance-product

Lama

Internet SOME

Lobbaus

LiekkisulattoKonepajateollisuudenkasvu

Metso ja OutotecBioliuotuksen kaumlyttouml Suomessa

Johtamisjaumlrjestelmienkehittyminen ISO

ydinmateriaalivalvonta

Jaumltteiden jatkojalostus

Urban mining kasvaa

Onko kaikille toimille tilaa

Suljetun kierron kaivos

Yhteiskuntarakenteen muutos globalisaatio

Vastuullisuus jaumlljitettaumlvyys

Tshernobyl

MMSD 1999

Vastavoimat esim StopTalvivaara

Automatisointi

Kaivosmonopoli valtiolla

Kaivostenyksityistaumlminen

Elinkeinokonfliktit

Valtauksentekeminen

helppoa

Toiminnanpolitisoituminen

Kaivostuotteidenmerkityksen kasvu -gt

hyvaumlksyttaumlvyys

Metsaumlteollisuusgt

Vesienhallinnanparantuminen

Saturoituminen

Kaivostenmerkityksen kasvu Kaivosinfran

hyoumldyntaumlminen

Riskien hallinta sosiaalisentoimiluvan lunastamiseksi

Saumlaumldoumlksettiukkeneva

t

KV-kaupan esteidenpurkaminen

Maankaumlyttoumlkiistat

Teollinen symbioosimm sivukivien

hyoumltykaumlyttouml

MMMampTEMampYM

Suljettukansantalous Oumlljykriisi

Bilateraalikauppa

Kaivoksista toumlitauml

Cleentech

Biotalous

Talvivaara

Talvivaara

Talvivaara

Talvivaara

SOME-ihmisoikeudet

On-line kansanaumlaumlnestykset

HoumlyrykoneYdinvoima

Fossiiliset energiat

PC

Internet Nokia Robotiikka

Uusiutuva energia

Naumlkymaumltoumln kaivos

Kierraumltys-teknologiat

Rajaton halpaenergia (magnetismivaumlraumlhtely kiertoliike

Konsumerismin nousuTalouden nousu etusijalle

Vihreaumlt arvot

Koijaumlrvi

Vesi

Y-heraumltys

KansalaisaktiivisuusMoniarvoisuus

Talouden ylivalta

Arvojen uudelleenarviointi

Laumlpinaumlkyvyys

Globaali informaatio ampOikeuden taju

Paikallisuuden arvostus

Kierraumltys osatuotesuunnittelua

Vesiensuojeluohjelma

TalaskangasRooman klubi

Kaivostyoumlnanta-

jana

Radikaalittapaukset

Kaivosyhteis-

kunnassa

27

(yhteinen visio) yhteinen oppiminen ja monipuolisten toimijaverkostojen rakenta-minen

SNM ja juurruttamisprosessi perustuvat keskeisten osapuolten vaumllisen vuoro-puhelun kaumlynnistaumlmiseen ja edistaumlmiseen uuden ratkaisun kaumlyttoumloumlnotossa Dialo-gin avulla uutta toimintatapaa muokataan siten ettauml se vastaa mahdollisimmanhyvin eri sidosryhmien tarpeisiin ja vaatimuksiin Lisaumlksi toimintaympaumlristoumlssaumledistetaumlaumln sellaisia muutoksia jotka helpottavat uuden innovaation laajamittaistakaumlyttoumloumlnottoa ja tavoiteltujen hyoumltyjen toteutumista Kysymyksessauml on siis kaksi-suuntainen sopeuttamisprosessi

Transition Management (TM siirtymaumln hallinta Rotmans et al 2001 Kemp etal 2007 Loorbach 2007) edustaa laumlhestymistapaa jonka avulla poliittiset paumlaumlttauml-jaumlt voivat toimillaan tukea kestaumlvaumln kehityksen mukaista muutosta yhteiskunnaneri sektoreilla (Elzen ym 2004) TM pyrkii kaumlynnissauml olevien kehityskulkujen mu-kauttamiseen halutun kehityksen suuntaiseksi ja eri toimijoiden vaumllisen yhteisym-maumlrryksen aikaansaamiseen Se painottaa teknisen ja sosiaalisen muutoksenvuorovaikutteista suhdetta ja hyoumldyntaumlauml olemassa olevia liikevoimia ja pyrkii suun-taamaan niitauml kohti yhteiskunnan valitsemia paumlaumlmaumlaumlriauml

TM-mallin punaisena lankana on naumlkemys siitauml ettauml kestaumlvauml kehitys edellyttaumlaumlsosiaalisen ja teknologisen muutoksen samanaikaisuutta ja niiden kytkemistaumlyhteen Malli kuvaa sitauml miten yhteiskunnallisia sosioteknisiauml jaumlrjestelmiauml voidaanmuuttaa kestaumlvaumln kehityksen mukaisiksi ja toisaalta sitauml miten sosiotekniset jaumlr-jestelmaumlt ylipaumlaumltaumlaumln muuttuvat historiallisen tutkimuksen valossa

Voss ja Kemp (2006) luonnehtivat TM-laumlhestymistapaa refleksiiviseksi hallinto-tavaksi (Reflexive Governance) joka painottaa hallinnollisen prosessin sosiaalistaulottuvuutta Hallintoprosessi naumlhdaumlaumln osana sitauml dynamiikkaa jota pyritaumlaumln hallit-semaan Refleksiivinen hallintotapa pyrkii hyoumldyntaumlmaumlaumln vuorovaikutteista oppi-mista laajassa toimijaverkostossa Se pyrkii pikemmin avoimeen systeemiseenoppimiseen kuin tarkkaan maumlaumlriteltyihin tavoitteisiin tai kontrolliin Ideana on ettaumlhallintoprosessit tulisi avata eri toimijoiden vuorovaikutukselle ja dialogille Taumllloumlinongelman kaumlsittelyyn saadaan mukaan monenlaista tietoa erilaisia arvoja ja vai-kutusresursseja ja ymmaumlrrys lisaumlaumlntyy siitauml miten ongelma tulisi maumlaumlritellauml mitentavoitteet tulee asettaa ja minkaumllaisia strategioita voidaan kaumlyttaumlauml Kun jo tiedon janaumlkemysten yhdistaumlmisessauml ylitetaumlaumln kaumlsitteellisiauml ja institutionaalisia rajoja voi-daan edistaumlauml palautteen saamista jo strategian kehittaumlmisvaiheessa

TM-laumlhestymistavan keskeisenauml ajatuksena on ennakoinnin naumlkoumlkulmasta pyr-kiauml ohjaamaan monimutkaisten jaumlrjestelmien kehitystauml pitkaumlllauml aikajaumlnteellauml Mallion ollut alusta pitaumlen hyvin kaumlytaumlnnoumlnhakuinen ja sitauml on pyritty soveltamaanmuun muassa Alankomaiden ympaumlristoumlpolitiikassa sekauml Belgiassa ja Englannissaenergiahallinnossa ja terveydenhoidon suunnittelussa (Rotmans amp Loorbach2009)

Keskeinen ajatus on ettauml pienet muutokset johtavat laajoihin jaumlrjestelmaumln muu-toksiin Suuri muutos on mahdollista vain taumlllauml tavoin koska jaumlrjestelmauml vastustaasuuria muutoksia Pieniauml muutoksia voidaan puolestaan tukea luomalla muutos-areenoita joiden avulla toimijat sitoutetaan toimintaan yhteisten visioiden luomisenja toiminnan kautta Muutoksen eteenpaumlin viemiseksi on myoumls tunnistettava kes-

28

keiset muutosagentit jotka kykenevaumlt ottamaan riittaumlvaumlauml etaumlisyyttauml hallitsevaanjaumlrjestelmaumlaumln ja haluavat muutosta Lisaumlksi on tuettava uusien innovatiivistentoimintavaihtoehtojen etsimistauml jotta jaumlrjestelmaumln sisaumlinen diversiteetti ja sopeu-tumiskyky lisaumlaumlntyisivaumlt Taumlmauml merkitsee uusien suojaavien lokeroiden luomistakokeilutoiminnalle esimerkiksi rahoituksen tai lainsaumlaumldaumlnnoumln avulla Lisaumlksi jaumlrjes-telmaumln kehitystauml on jatkuvasti ennakoitava jotta siinauml tapahtuviin muutoksiin onmahdollista varautua (Rotmans amp Loorbach 2009)

TM-periaatteet voidaan kiteyttaumlauml toimintaohjeiksi joista muodostuu toiminnan jaoppimisen jatkuva kehauml Naumlitauml ohjeita ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

1 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminen2 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen3 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen4 Kokeilujen toteuttaminen5 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi6 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin

Rotmansin ja Loorbachin (2009) siirtymisprosessin sykli (kuva 6) kuvaa taumltauml dy-namiikkaa Ongelman maumlaumlrittelyn toimijoiden ja toimintaohjelman suunnittelunjaumllkeen voidaan siirtymaumlauml edistaumlauml erilaisilla kokeiluilla joita voidaan tukea esimer-kiksi poliittisin paumlaumltoumlksin tuilla Osallistujien tulee pystyauml hahmottamaan komplek-sinen jaumlrjestelmauml sekauml sen haasteet ja mahdollisuudet Muutosareenaa ei tulenaumlhdauml stabiilina rakenteena vaan se on pikemminkin luonteeltaan ajassa jatku-vasti muotoutuva virtuaalinen ja muuttuvien toimijoiden eteenpaumlin kantama polku

Kuva 6 Muutoksen sykli (Rotmans amp Loorbach 2009)

29

TM-laumlhestymistavan kaumlsitteelliset tyoumlkalut on tarkoitettu laajojen kehityskulkujensuuntaamiseen Kokeilujen rakentaminen on vain yksi osa taumltauml prosessia SAM-hankkeessa TMn teoreettiset jaumlsennykset ja kaumlsitteet helpottavat tarkasteltavienalueellisten kokeilujen kytkemistauml yhteiskunnan yleisempiin kehityskulkuihinja -toimenpiteisiin TM-laumlhestymistapaa kuvataan syklisenauml prosessina jossaorganisoidaan sidosryhmien jatkuva vuorovaikutteinen oppiminen Se kaumlynnistyyongelman hahmottamisesta muutosareenan perustamisesta ja yhteisten visioidenluomisesta Taumlllaisina muutosareenoina voidaan naumlhdauml esimerkiksi kaivosteolli-suuteen liittyvaumlt kehittaumlmisohjelmat Muutosvoimaa vahvistetaan synnyttaumlmaumlllaumlsellaisia toimijaverkostoja joiden monipuolinen asiantuntemus heijastaa ratkaista-van ongelman eri puolia Toimijat pyritaumlaumln mobilisoimaan erilaisten vaihtoehtoistenkehityskulkujen kokeiluun

SAM-hankkeessa tarkasteltiin miten kaivosteollisuudessa voidaan muokatauusi suomalaiseen ympaumlristoumloumln sopiva sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlytaumlntouml jamiten voidaan luoda edellytykset sen laajamittaiselle kaumlyttoumloumlnotolle osaksi vallit-sevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml Muutoksen toteuttamiseksi tarvitaan eri toimijoidenyhteistauml ymmaumlrrystauml siitauml mitauml taumlmauml muutos tarkoittaisi keiden aktiviteetteja jaosallistumista muutoksen laumlpivientiin tarvitaan ja minkaumllaisia ovat heidaumln roolinsamuutostoimijoina

Muutosta voidaan aktivoida monesta suunnasta Voidaan erottaa erityisiauml akti-vaattoreita integraattoreita tai mahdollistajia Aktivaattorit voivat olla kansalaisiaviranomaisia aktivisteja jne Integraattoreita ovat erilaiset verkostot ja mahdollis-tajia loumlytyy esimerkiksi rahoittajista ja politiikan toimijoista Naumlmauml toimijat toimivatmuutosprosessissa

Muutosprosessi on iteratiivinen prosessi jossa tieto ja ymmaumlrrys asioista muo-dostuu muotoutuu ja leviaumlauml Tiedon luomisen prosessia voidaan kuvata SECI-mallin avulla (kuva 7 Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995) Tieto muovautuuulkoistamisen yhdistaumlmisen sisaumlistaumlmisen ja sosiaalistamisen kautta kulkevassasyklissauml Kaivosalan muutosprosessia voidaan kuvata myoumls taumlmaumln SECI-mallinavulla Esimerkiksi SAM-hankkeessa toteutetut tyoumlpajat kokoukset yhteistyoumlkaivosyritysten kanssa ja hankkeessa tuotetut julkaisut voidaan asettaa SECI-mallin mukaiseen kuvaan Olennaista on ymmaumlrtaumlauml ettauml yksittaumlinen julkaisu taityoumlryhmaumln toiminta ei saa muutosta aikaan vaan asioiden ymmaumlrtaumlmiseen tarvi-taan prosessi joka kulkee monella eri tasolla iteroiden

30

Kuva 7 SECI-malli tiedon ja ymmaumlrryksen muodostumisen prosessin syklis-tauml (Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995)

Hiljainen tieto

Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Hiljainen tieto Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto Taumlsmaumlllinen tieto

Toimintakentaumln luominen Tiedon yhdistaumlminen

Dialogi

Tekemaumlllauml oppiminen

Sosiaalistaminen Ulkoistaminen

Sisaumlistaumlminen Yhdistaumlminen

bull Hankekokouksetbull Argumenta-hankkeen seminaarit

bull Draamatyoumlpajabull Viranomaistyoumlpajabull Visiotyoumlpajabull Tiekarttatyoumlpajabull Csiro haastattelutbull Hyvaumlksyttaumlvyyskyselyt

bull Benchmarkbull Policy Briefbull Artikkelit

bull Yhteistyouml kaivosyritystenkanssa

bull Tapaukset esim Kuusamonkaavoitusprosessi

31

5 Suomalaisen kaivosalan muutosprosessinkokonaiskuva

Suomalaisen kaivosteollisuuden murrosprosessin kokonaiskuva kuten se SAM-hankkeen aineiston perusteella hahmottui on esitetty kuvassa 8 MLP-malliin sovi-tettuna MLP-mallissa niche-taso on kaumlsitetty laajasti eikauml vain teknisiauml ratkaisujaesittelevaumlnauml tasona Siihen on otettu mukaan myoumls toimintatapa- ja menettelyko-keiluja Vielauml 1960-luvulla kaivostoiminta oli valtiojohtoista suljetussa taloudessatapahtuvaa toimintaa joka tapahtui teollista toimintaa suosivassa arvomaailmas-sa Taumlssauml ympaumlristoumlssauml toiminut regiimi on parhaillaan muuttumassa uudeksiregiimiksi jonka arvellaan toteutuvan vuoden 2030 tienoilla SAM-hankkeen visio-ja tiekarttatyoumlpajoissa (kuva 1) tunnistetut ja kuvatut muutospolut ovat ehkauml taumllloumlinjohtaneet uuteen kaivosalan regiimiin

Kuva 8 Kaivosalan muutosprosessi (mukaellen Foxon et al 2010 Kohl et al2013)

Niche

RegimeLandscape

Applied Foxon et al 2010

20301960

Kaivoslaki 1965

ElinkeinopolitiikkaNatura 2000

Kestaumlvauml kehitys

Resurssiniukkuus

YVA 1994 Kaivoslaki 2011

1 Moniaumlaumlninen osaava viranomaistoiminta

2 Kestaumlvaumln kehityksen mukainenyrityskulttuuri

3 Yhteisoumln hyvaumlksymauml kaivos4 Oppiva ja uutta luova kaivosteollisuus

Kaivos tuo vaurauttaja tyoumlpaikkoja

5 Raumlaumltaumlloumlity viestintauml ja oikea-aikaisuus

6 Kaivoksen koko elinkaari huomioituKaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminenaluetaloudessa

KaivosinfrastruktuuriAsunnotTiethellip

Ympaumlristoumlarvot

JohtamisjaumlrjestelmaumltCSR kaivosalalleGRI-ohjeistusTSMISO-standarditVakuutukset riskienhallinta

VisioKestaumlvauml

hyvaumlksyttaumlvaumlkaivannaisteollisuus

TEKES Green Mining ohjelmaKaivosalan koulutus

BioliuotustekniikkaSuomessaTalvivaaran kaivos

Stressitestit

Vanhat kaivosyhtioumltesim Outokumpu

Kaivoskone- ja laitevalmistajatKansainvaumlliset kaivosyrityksetPaikallinen yritystoiminta

Suljettu kansantalous

Kaivosbuumi 2005-2010Malminetsinnaumln vastustusKaivosvastaisuus

Vanhat kaivoksetkuten Kemi

Malminetsintauml kuten SakattiKaivossuunnitelmat kuten Kuusamo

Mineraaleja vaativa elaumlmaumlntapa

Yritysvastuullisuus

SoLiMi-hankkeen hyvaumlksyttaumlvyyskysely

Media SOME

Politiikkaregulaatiomarkkinat

Arvotasenteetosaaminen

Fyysinenympaumlristouml

SAM-hankkeen sidosryhmaumlyhteistyoumlkokeilutKestaumlvaumln kaisvotoiminnan verkosto

AutomaatioDigitaalisuus

32

51 Markkinat politiikka ja regulaatio

1960-luvulla kaivokset ja malminetsintauml olivat hyvin pitkaumllle valtion suunnastaohjattuja kansallisia projekteja (esim Outokumpu keskeinen toimija) Kohti vuotta2030 mentaumlessauml markkinat ovat muuttuneet entistauml globaalimmiksi suurin osaSuomen kaivoksista ja malminetsinnaumlstauml tapahtuu ulkomaisten yritysten toimestaRegiimiin on siis tullut uusia toimijoita suuria ulkomaisia kaivosyrityksiauml Taumlmaumlaiheuttaa haasteita yrityskulttuurin luomiseen yritysten vaumlliseen yhteistyoumlhoumlnviranomaistoimintaan sidosryhmaumlsuhteisiin viestintaumlaumln jne Toimintaympaumlristouml onmuuttunut niin ettauml kestaumlvaumln toiminnan vaatimus niin sosiaalisten ja taloudellistenasioiden kuin ympaumlristoumlasioiden osalta on liiketoiminnalle merkityksellistauml

Suomen metsaumlteollisuus kamppaili 1990-luvulla vastaavien haasteiden kanssaerityisesti ympaumlristoumlkysymyksen mutta se kykeni vastaamaan muutostarpeeseenyhteistoiminnalla Metsaumlteollisuudella on pitkaumlt ja hyviksi koetut perinteet tutkimus-ympaumlristouml- ja sidosryhmaumlsuhteiden hoidossa yhteinen tutkimuslaitos (KCL) ja yhtei-nen ympaumlristoumlraportointikaumlytaumlntouml joiden avulla se vastasi muutokseen (Wessberg etal 2015a) Kaivosteollisuudessa globaalit toimijat ja markkinat tuovat erityishaasteensuomalaiseen hyvaumlksyttaumlvyysprosessiin

Uuden kaivoslain tulkinta on nykytilanteessa vielauml muotoutumassa Kaivoslainsuhde ympaumlristoumllainsaumlaumldaumlntoumloumln on niin ikaumlaumln vielauml paikoin epaumlselvauml Naumlin ollentoimintajaumlrjestelmauml on esimerkiksi taumlssauml kohtaa vielauml kehittymaumlssauml ja kaumlytaumlnnoumlssaumltaumlmauml naumlkyy esimerkiksi siinauml ettauml lupapaumlaumltoumlksiin kuuluu pitkauml aika mikauml hermos-tuttaa yritystoimijoita Turvatekniikan keskus (Tukes) myoumlntaumlauml kaumlytaumlnnoumlssauml kai-vosluvan mutta kaivoslupa ja ympaumlristoumllupa ovat vahvasti linkittyneitauml toisiinsaAluehallintovirasto (AVI) on siten ympaumlristoumlluvan myoumlntaumljaumlnauml myoumls merkittaumlvaumlkaivosalan viranomaistoimija Tukesin rinnalla Jos hanke on ympaumlristoumlvaikutuksil-taan laaja-alainen tarvitaan kaivoslupaa varten lausunto ympaumlristoumlvaikutustenarvioinnista (YVA-lausunto) jonka yhteydessauml korostuvat sidosryhmiin kohdistuvatvaikutukset ja sosiaalisten vaikutusten arviointi Suojelualueiden osalta ympaumlristouml-viranomainen on myoumls merkityksellinen toimija kaivoslupaan liittyen Kiinnostavatmalmiot ja luonnonsuojelullisesti niin ikaumlaumln kiinnostavat alueet yhtyvaumlt usein sillaumlmalmiot muokkaavat helposti maaperaumln koostumusta niin ettauml alueelle muodos-tuu poikkeuksellinen elinympaumlristouml kasveille Ympaumlristoumlluvan alainen toiminta onpuolestaan Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskuksen (ELY) valvottavaa aluettaLisaumlksi Tukes pyytaumlauml aina kaivoslupaa varten lausunnot kunnalta (kaavoitus) jaMaanmittauslaitokselta (kaivostoimitus)

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta moniaumlaumlnisen ja osaavan viran-omaistoiminnan tukeminen ja kehittaumlminen on keskeinen visiopolku politiikanregulaation ja markkinoiden suuntaamisessa

52 Arvot asenteet osaaminen

Kaivosalan hiljaiselo ennen kaivosbuumia aiheutti sen ettauml tietoisuus kaivoksistaja niiden merkityksestauml ihmisten hyvinvoinnille jaumli etaumlisiksi kansalaisille Kansalais-

33

ten arvot ja asenteet eivaumlt siis paumlaumlsseet kehittymaumlaumln yhteiskunnallisen muutos-prosessin mukana Esimerkiksi ympaumlristoumlarvojen nouseminen merkitykselliseksitekijaumlksi teollisuuden hyvaumlksyttaumlvyysprosessissa ei kehittynyt kaivosteollisuudenmukana vaan iskeytyi kasvoille vasta kaivosbuumin yhteydessauml Laaja-alainenosaaminen kaivosteollisuuden hyvaumlksyttaumlvyyteen liittyen ei kehittynyt siinauml mitassakuin voimissaan olevan teollisuuden alan tilanteessa olisi voinut olla

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolut liittyen kestaumlvaumln kehityk-sen mukaiseen yrityskulttuuriin yhteisoumln hyvaumlksymaumlaumln kaivokseen oppivaan jauutta luovaan kaivokseen ja raumlaumltaumlloumlityyn viestintaumlaumln liittyen ovat avainasemassamuutosprosessin suuntaamisessa

53 Fyysinen ympaumlristouml

Vanhat olemassa olevat kaivokset kuten Kemi ja Pyhaumlsalmi ovat esimerkkejaumljoissa kaivosinfrastruktuuriin on totuttu ja se on toimiva ja valmis Hyvaumlksyttaumlvyy-den naumlkoumlkulmasta haasteita aiheuttaa uusien kaivosten perustaminen joka uhkaaesimerkiksi olemassa olevaa matkailuelinkeinoa kuten Juomasuo Kuusamossatai luonnonsuojelua kuten Hannukainen Sodankylaumlssauml

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolku jossa otetaan huomioonkoko kaivoksen elinkaari ja kaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminen aluetaloudessaon merkityksellinen muutosprosessin suuntaamisessa Esimerkiksi merkityksellistaumlhyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta on se kuinka kaivosinfraa voidaan hyoumldyntaumlaumlkaivoksen elinkaaren jaumllkeen

34

6 Yhteenveto ja johtopaumlaumltoumlkset

Taumlssauml julkaisussa on avattu suomalaisen kaivosalan muutosprosessia ns kaivos-buumin seurauksena ja jaumllkeen Kaivosbuumin myoumltauml lisaumlaumlntynyt kaivosteollisuuson heraumlttaumlnyt yhteiskunnallisen keskustelun kaivosten sosiaalisesta toimiluvasta jasen sisaumllloumlstauml Ottamatta kantaa kaivosten sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden oikeu-tukseen taumlssauml kirjoituksessa on jaumlsennetty sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden reunaeh-toja ja yhteiskunnallisen myoumlntouml- tai epaumlaumlmisprosessiin vaikuttavia tekijoumlitauml jamekanismeja Siirtymaumlprosessin hallinnassa keskeisiauml elementtejauml myoumls kai-vosalan muutosprosessissa ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

7 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminenesimerkiksi kaivosalaan suuntautuvien tutkimusohjelmien ja muun rahoi-tuksen avulla

8 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen ja paumlivitysriittaumlvaumln tiheaumlsti esimerkiksi kaivosteollisuuden vision ja tiekartan paumlivit-taumlminen

9 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen esimerkiksiKestaumlvaumln kaivostoiminnan verkosto

10 Kokeilujen toteuttaminen esimerkiksi viranomaistyoumlpaja osana kai-voshankkeiden YVA-prosessia tai draamatyoumlpaja eri sidosryhmille osanakaavoitusprosessia

11 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi esimer-kiksi SAM-hankkeessa ideoituja kokeiluja tulee analysoida ja jatkaa lu-paavimmiksi koettujen kokeilujen kehittaumlmistauml

12 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin esimerkiksi Kaivosteol-lisuus ryn roolin sopeuttaminen toimintaympaumlristoumln muutokseen tai toi-minnan ohjausjaumlrjestelmien kehittaumlminen (esim TSM-jaumlrjestelmaumln kehit-taumlminen ja soveltaminen Suomen olosuhteissa)

Kaivosalalla on menossa muutosprosessissa erityisesti sidosryhmaumlkommunikaati-on ja sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden alueilla joissa edellauml mainitut muutosproses-sin hallinnan keskeiset elementit ovat jo naumlhtaumlvissauml Tekesin Suomen Akatemianja Sitran rahoituksella on toteutettu tutkimusohjelmia ja tutkimushankkeita jotka

35

tukevat uusien niche-avauksien muodostumista uusien verkostojen syntymistauml jakokeilujen toteuttamista

Esimerkiksi SAM-hankkeessa on kokeiltu viranomais- ja draamatyoumlpajoja sekaumlinteraktiivista digitaalista verkkotyoumlkalua kaavoitusprosessin tukena sidosryhmienvaumllisen kommunikaatioprosessin kehittaumlmisessauml SAM-hankkeessa luotiin yhdes-sauml kaivosalan sidosryhmien kanssa visio hyvaumlksyttaumlvaumln ja kestaumlvaumln kaivosteolli-suuden tulevaisuudesta

Sitran johdolla on rakennettu kaivosalan yhteistyoumlverkosto Kestaumlvaumln kaivostoi-minnan verkosto jossa on jo toteutettu suomalaisen kaivosteollisuuden yhteinenyhteiskuntavastuuraportti ja tyoumlkalupakki vastuullisuuden toteuttamiseen Lisaumlksiverkostossa on kehitteillauml kaivosteollisuuden oma kaivosvastuujaumlrjestelmauml kana-dalaisen TSM-jaumlrjestelmaumln pohjalle Jyvaumlskylaumln yliopistossa on toteutettu kai-vosalan hyvaumlksyttaumlvyyskysely kansalaisille (Jartti et al 2014)

Jatkossa naumlistauml kokeiluista voidaan valita lupaavimmat jatkokehittelyauml ja toimin-tatapojen vakiinnuttamista varten ja arvioida toimintaa Esimerkiksi viranomaistyouml-pajasta sekauml draamatyoumlpajasta voisi tulla vakiintunutta kaumlytaumlntoumlauml kaivosalan kaa-voitusprosessien sidosryhmaumldialogin toteuttamiseen ja kaivosalan hyvaumlksyttauml-vyyskyselystauml voisi tulla saumlaumlnnoumlllisesti toteutettava asia Draamatyoumlpaja voisi ollamyoumls osa YVA-prosessia Kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkostoa on suunniteltuhallinnoitavaksi Kaivosteollisuus ryn alle mikauml olisi luonteva kehityssuunta vakiin-nuttamaan verkoston toiminta

Jatkon kannalta merkityksellistauml on myoumls jatkaa alueen tutkimusta ja kehitystaumlVisiopolut voisivat esimerkiksi tarjota alustan jolla voitaisiin suunnitella jatkotutki-musta ja kehitystauml Jokainen visiopolku voisi olla oman tutkimus- ja kehityshank-keen arvoinen Esimerkiksi moniaumlaumlnisen osaavan viranomaistoiminnan kehittaumlmi-nen voisi samalla vastata kaivosalan pitkien ja raskaiden ympaumlristoumllupaprosessiennopeuttamisen ja keventaumlmisen haasteisiin kun viranomaisten vaumllistauml vuorovaiku-tusta yli sektorirajojen pystyttaumlisiin toteuttamaan ja hyoumldyntaumlmaumlaumln tehokkaasti

Jos kaivosteollisuuden muutosprosessin merkityksellisimmaumln asian haluaisi sa-noa yhdellauml sanalla se olisi luottamus Luottamus on elintaumlrkeaumlauml niin viranomais-toiminnan kuin yritystoiminnan onnistumisen kannalta Jos luottamusta ei ole ontoiminta kaikin tavoin vaikeaa Kaikkien sidosryhmien mukaan lukien viranomai-set tulee voida luottaa yritykseen ja yrityksen ja sen eri sidosryhmien tulee voidaluottaa viranomaisiin Siitauml syntyy hyvaumlksyttaumlvaumln toiminnan perusta Ja taumlmaumlnrakentamisessa on kaivosteollisuuden suurimmat haasteet taumlmaumln paumlivaumln Suo-messa Taumlmaumln haasteen voittamisessa ollaan kuitenkin jo hyvaumlssauml vauhdissa

36

AcknowledgementsThe authors would like to thank all of the SAM project all the other sustainablemining research projects that were going on at the same time and other peopleassociated with this process In addition we would like to thank the various stake-holders which inter alia participated in various events of the SAM project bring-ing material for the formulation of this report Special thanks is applied from VTT inthe SAM process retired Sirkku Kivisaari whose importance in the writing processof this report has been great Finally a special thanks to the Director of the SAMproject Helena Wessman-Jaumlaumlskelaumlinen who encouraged to write this analysis

37

LaumlhteetAumanen V 2010 Energiaregiimi muutoksessa diskursiivinen tarkastelu ener-

giapolitiikasta sosioteknologisena muutoksena Pro gradu Jyvaumlskylaumlnyliopisto

Azapagic A 2004 Developing a framework for sustainable development indica-tors for the mining and minerals industry Journal of Cleaner Production12 639ndash662

Bice S 2014 What Gives You a Social Licence An Exploration of the SocialLicence to Operate in the Australian Mining Industry Resources 3 62ndash80 doi 103390resources3010062

Burdge R J amp Vanclay F 2004 Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kaumlytaumlntouml jatulevaisuus Teoksessa Sairinen R amp Kohl J (toim) Ihminen ja ympauml-ristoumln muutos Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin teoriaa ja kaumlytaumlntoumljaumlYhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 87Espoo Teknillinen korkeakoulu S 41ndash65

Carroll A P 1979 A three-dimensional conceptual model of corporate socialperformance Academy of Management Review Vol 4 pp 497ndash505

Elzen B Geels F amp Green K (toim) 2004 System Innovation and the Transi-tion to Sustainability Theory Evidence and Policy Cheltenham UK ampNorthampton MA USA Edward Elgar Publishing

EU 2013 Strategic Implementation plan for the European Innovation partnershipon Raw materials 2013 httpseceuropaeueipraw-materialsensystemfilesged10262020130723_SIP20Part2020I20completpdf

Foxon T J Hammond G P amp Pearson P J G 2010 Developing transitionpathways for a low carbon electricity system in the UK TechnologicalForecasting amp Social Change 77 1203ndash1213 Elsevier

Geels F 2002 Technological transitions as evolutionary reconfiguration process-es a multi-level perspective and a case study Research Policy 31 891257ndash1274

Gunningham N Kagan R A amp Thornton D 2004 Social License and Environ-mental Protection Why Businesses Go Beyond Compliance Law amp So-cial Inquiry Volume 29 Issue 2 307ndash341 April 2004 DOI101111j1747-44692004tb00338x

9

2 Kaivosalan muutosprosessi ja sosiaalisenhyvaumlksyttaumlvyyden muutoksen mallintaminen

21 Muutosprosessi

Luonnonvarojen tuottaminen markkinoille tarkoittaa sitauml ettauml kaivostoiminta onaina paikallisesti ja ajallisesti rajattua toimintaa Paikallisuus maumlaumlrittyy malmivaro-jen sijainnin kautta kun taas ajallisuuteen vaikuttaa louhittavan malmin riittaumlvyys jamaailman markkinahinta Markkinahinta maumlaumlrittaumlauml sen kannattaako malmia louhiavai ei Aluetaloudellisesti ajateltuna liiketoimintaa ei siis voi toteuttaa paikallisestirajattomasti vaan se loppuu joskus Taloudellisten ja sosiaalisten vaikutustenohella toiminta aiheuttaa aina myoumls ympaumlristoumlvaikutuksia

Kaivosliiketoiminnan paumlaumlomaintensiivisyys sekauml toiminnan suhdanneherkkyysovat muuttaneet Suomessa kaivosteollisuuden rakenteen niin ettauml kaivokset ovatpaumlaumlosin suurten globaalien kaivosyritysten omistuksessa esimerkiksi vuonna2015 Suomessa toimivista 19 kaivoksista vain viisi oli suomalaisomistuksessa(Kivinen amp Aumo 2015) Myoumls useat Suomessa toimivat malminetsintaumlyrityksetovat ulkomaisia Yritykset tulevat esimerkiksi Kanadasta Britanniasta Ruotsista jaAustraliasta (Ibid) Globaaleilla toimijoilla naumlyttaumlauml siis olevan paumlaumlomaa jolla toi-mia toisin kuin kotimaisilla toimijoilla

Pitkaumln ajan kaivosteollisuuden trendinauml on ettauml metallien kysyntauml kasvaa Senmyoumltauml metallien hinnat nousevat mikauml aiheuttaa sen ettauml yhauml koumlyhempiauml malmi-oita kannattaa ottaa kaumlyttoumloumln Toisaalta metallimineraalit ovat olennainen osanykyisen kaltaista elintasoa joten niitauml tarvitaan yhteiskunnassa Oletettavaa siison ettauml kaivosteollisuus ja siihen liittyvauml hyvaumlksyttaumlvyys tulee olemaan olennainenosa nykyisen kaltaista yhteiskuntaa Tyouml- ja elinkeinoministeriouml asetti vuonna 2013ohjelman jonka tavoitteena on kehittaumlauml Suomen kaivosteollisuutta edellaumlkaumlvijaumlksimaailmalla (TEM 2013) Vastuullisuuskysymykset pysyvaumlt taumlrkeinauml myoumls senvuoksi

Toimintaympaumlristoumln muutoksena ovat myoumls tulleet suuret paineet ympaumlristoumlasi-oiden huomioonottamiseen on yhauml suurempi paine paumlaumlstoumlttoumlmiin ja rdquonaumlkymaumlttouml-miinrdquo kaivoksiin EU velvoittaa jaumlsenmaitaan vaumlhentaumlmaumlaumln riippuvuuttaan tuonti-mineraaleista myoumls tehostamalla kierraumltystauml ja etsimaumlllauml korvaavia aineita erityi-sesti harvinaisten metallien tilalle Lisaumlksi se edellyttaumlauml ettauml Eurooppa on eturin-

10

tamassa mitauml tulee kaivostoiminnan negatiivisten ympaumlristouml- sosiaali- ja terveys-vaikutusten vaumlhentaumlmiseen (EU 2013)

Toimintaympaumlristouml itsessaumlaumln antaa ristiriitaista viestiauml yhteiskunnan toimijoillejoten ei ole ihme ettauml myoumls Suomen toimintajaumlrjestelmauml on ristiriitaisessa tilan-teessa Teknologiassa kehitetaumlaumln toimialan sisaumlllauml veden sisaumliseen kiertoon pe-rustuvia louhintaratkaisuja perinteisillauml rikastusmenetelmillauml Taloudessa kustan-nuspaineet ajavat saumlaumlsteliaumlisiin ratkaisuihin kaivoksia myoumls suljetaan vaumlliaikaises-ti markkinatilanteen heikennyttyauml

Poliittinen ympaumlristouml piti pitkaumlaumln kaivoksia menneisyyden alana Tiede tuki poli-tiikkaa mikauml naumlkyi pitkaumlaumln koulutuksen ja tutkimuksen puutteena kaivosalallaKaivosalan osaamiseen ei panostettu 1980- ja 90-luvuilla ja vasta viime vuosi-kymmenen aikana on saatu uutta koulutustarjontaa mm Oulun yliopistoon sekaumlKajaanin ja Lapin ammattikorkeakouluihin Taumlmauml on vaikuttanut myoumls viranomais-ten toimintaan sillauml kaivoslupia myoumlntaumlvaumlt viranomaiset eivaumlt vaumllttaumlmaumlttauml ole olleetkaivosalan asiantuntijoita

Yhteiskunnan eri sektoreiden tai toimialojen rakenteiden ja toimintamallien uu-distaminen on hidasta Esteitauml ja hidasteita on toiminnan kaikilla tasoilla Teollisetprosessit niin teollisuudessa yleensauml kuin kaivosteollisuudessakin tukeutuvatusein totuttuun ja aiemmin hyvaumlksi koettuun toimintatapaan jonka muuttaminenvaatii selkeitauml osoituksia siitauml ettauml toimintatapa ei ole enaumlauml riittaumlvauml Esimerkiksivielauml muutama vuosikymmen sitten ei Suomessa tarkasteltu teollisen toiminnanlaaja-alaista hyvaumlksyttaumlvyyttauml Toimintaympaumlristouml on kuitenkin muuttunut ja jolainsaumlaumldaumlntouml edellyttaumlauml selvittaumlmaumlaumln teollisen toiminnan vaikutuksia muutenkinkuin vain taloudellisista laumlhtoumlkohdista Entistauml enemmaumln painotetaan myoumls sosiaa-lisia vaikutuksia ja ympaumlristoumlnaumlkoumlkohtia Kaivosteollisuus on sosioteknisen muu-toksen edessauml mihin osallistuu toimijoita yhteiskunnan eri tasoilta ja aloilta Vas-taavia muutoksia on tapahtunut aiemmin muun muassa energiasektorilla 1990-luvulla (ks Aumanen 2010) ja metsaumlsektorilla 2000-luvulla (ks Wessberg et al2015a)

22 Muutoksen mallintaminen

Teoreettisen viitekehyksen muutoksen kaumlsittelylle tarjoaa niin sanottu monitasoi-nen muutoksen malli (Multi-Level Perspective MLP ks Geels 2002 Foxon et al2010) Malli kuvaa uuden toimintatavan syntyauml monenlaisten toimijoiden ja pro-sessien vuorovaikutuksesta Monitasoisen muutoksen mallin avulla voidaan jaumlsen-taumlauml kaivosteollisuuden muutosvoimia ja naumlin saada kuvaa siitauml mitkauml tekijaumlt saat-tavat vaikuttaa teollisuuden asemaan Erittelemaumlllauml systemaattisesti pitkaumln aikavauml-lin kehitystauml malli syventaumlauml ymmaumlrrystauml systeemisen muutoksen dynamiikastaSen laumlhtoumlkohtana on naumlkemys teknologisten ja sosiaalisten jaumlrjestelmien vahvastayhteenkietoutuneisuudesta

MLPn avulla voidaan tarkastella hyvin pitkaumln aikavaumllin laajoja kompleksisiamuutoksia jotka ovat tapahtuneet yhteiskunnan eri aloilla Kaivosteollisuudenkehittymisen tulkinnassa monitasoista muutoksen mallia ei ole aiemmin sovellettu

11

Suomessa monitasoista mallia hyoumldyntaumlviauml tutkimuksia on tehty esimerkiksi lii-kennejaumlrjestelmaumln (Temmes et al 2014) energiajaumlrjestelmaumln (Lovio amp Kivimaa2011 Wessberg et al 2015b) ja sosiaali- ja terveysjaumlrjestelmaumln osalta (Kohl et al2015a ja 2015b Kivisaari et al 2013)

Monitasoisen muutoksen mallissa erotetaan kolme muutoksen tasoa toimin-taympaumlristouml (landscape) vallitseva toimintajaumlrjestelmauml (regime) ja paikallisetrajatut sovellusalueet eli nichet (kuva 2) Mallin mukaan sosiotekniset jaumlrjestelmaumltmuuttuvat kaikkien naumliden kolmen eri tason keskinaumlisen vuorovaikutuksen kauttavanha toimintajaumlrjestelmauml korvautuu uudella

Jaumlrjestelmauml muodostuu viiden ulottuvuuden pohjalle Geelsin (2002) mukaannaumlmauml ovat (ks myoumls kuva 2)

1 Teknologian ulottuvuutta maumlaumlrittelee se minkaumllaista teknologiaa on kaumly-toumlssaumlmme miten kaumlytaumlmme sitauml ja mitkauml ovat mahdollisia ja olennaisiakehityskysymyksiauml kyseisten teknologioiden puitteissa Hallitseva teknolo-ginen paradigma maumlaumlrittelee sen miten maumlaumlrittelemme teknologiset on-gelmat ja etsimme vastauksia niihin Esimerkiksi kaivosteollisuudessa onkehitytty pitkaumllle kaivoksen automaatiotekniikan kehittaumlmisessauml mutta ve-sien hallinnan teknologiassa on paljon kehittaumlmiseen varaa Teknologiankaumlyttaumlmiseen liittyy olennaisesti turvallisuus sekauml ihmisen ettauml ympaumlristoumlnnaumlkoumlkulmista

2 Tiede kattaa tieteelliset instituutiot ja tiedon ja sen miten ja millaista tietoatuotamme ja kaumlytaumlmme jaumlrjestelmaumln yllaumlpitaumlmiseksi ja kehittaumlmiseksi Tie-teen kehittymisessauml on olennaista rahoitus jota tarjoavat mm erilaiset tut-kimusohjelmat Suomessa kaivosalan tieteellinen osaaminen ja sen kehit-taumlminen ovat keskittyneet Oulun ja Itauml-Suomen yliopistoihin GTKhon jaVTT Oyhyn (Kivinen amp Aumo 2015) Keskeistauml kehityksen naumlkoumlkulmastaon eri tieteenalojen vaumllinen yhteistyouml kaivosteollisuuden kontekstissa Esi-merkiksi Tekesin Green Mining -ohjelma on osa jaumlrjestelmaumln tiedeulottu-vuutta

3 Politiikka sisaumlltaumlauml yhteiskunnallisen tavoitteenasettelun saumlaumltelyn ja toimin-tamallit joilla naumlitauml toteutetaan Se vaikuttaa jaumlrjestelmaumln toimintaan kes-keisesti lainsaumlaumldaumlnnoumln ja rahoituksen kautta Politiikan kautta maumlaumlritetaumlaumlnkaivosteollisuuden asema teollisuus- ja innovaatiopolitiikassa sekauml alue-ympaumlristouml- ja luonnonvarapolitiikoissa Hyvinvointi- ja sosiaalipolitiikka ovatmyoumls vaumllillisesti linkittyneitauml kaivosteollisuuteen Esimerkiksi YVA-laki javesien suojeluohjelma ovat esimerkki poliittisista jaumlrjestelmaumln elementeistauml

4 Kulttuuri kattaa jaumlrjestelmaumlssauml vallitsevat arvot ja kulttuuriset symbolit se-kauml naumliden tuottamista ja levittaumlmistauml koskevat (julkilausumattomat) saumlaumln-noumlt Esimerkiksi teknologioille muodostuu erilaisia symbolisia arvoja senmukaan kuinka ne rakentavat kansallista kilpailukykyauml tai miten ympaumlris-toumlystaumlvaumlllisiauml ne ovat Viime vuosina keskeiseksi kaivosteollisuuden me-nestymisen naumlkoumlkulmasta ovat enenevaumlssauml maumlaumlrin tulleet vastuullisuuseettisyys ympaumlristoumlasiat sekauml eri sidosryhmien intressien huomioiminenYritysten johtamisjaumlrjestelmaumlt ovat esimerkki kulttuurista kaivosjaumlrjes-telmissauml

12

5 Kaumlyttaumljaumlt ja markkinat sisaumlltaumlvaumlt toimintamallit ja saumlaumltelyn joiden pohjaltamarkkinat ja siellauml toimivien roolit tuottajina ja kaumlyttaumljinauml muodostuvat Sesisaumlltaumlauml myoumls tuottajien ja kaumlyttaumljien toiminnan markkinoilla ja markkinoi-den vaikutukset koko jaumlrjestelmaumln toimintaan Keskeisessauml tuottajaroolissaon teollisuus (tai yritykset) Kaivostoiminnalla on suuri vaikutus paikalliseenaluetalouteen mutta myoumls kansalliseen talouteen vientituotteiden tuottaja-na ja tyoumlllistaumljaumlnauml Osakemarkkinat ja maailman markkinat heijastelevatmyoumls kaivosten kautta kansalliseen talouteen Vastuullisen toiminnan vaa-timusten myoumltauml kaumlyttaumljien rooli saattaa tulevaisuudessa kasvaa kun vas-tuullinen kuluttaja alkaa vaatia vastuullisuutta myoumls kaivosteollisuuden tuot-teilta ns veritimantit ovat jo kuluttajien tietoisuudessa mutta esimerkiksitavallisten metallituotteiden vastuullisuuden peraumlaumln ei vielauml paljon kysellaumlAluetalous on esimerkki kaumlyttaumljiin kohdistuvasta osa-alueesta

Kuva 2 Kaivosalan muutosprosessi monitasoisen muutoksen mallissa (so-vellettu Geels 2002)

Mallin ylin taso viittaa yhteiskunnalliseen toimintaympaumlristoumloumln (landscape) Siihenkuuluvat esimerkiksi sellaiset hitaasti muuttuvat asiat kuten taloudellinen kehitys jasyvaumlt kulttuuriset arvot jotka luovat puitteet ja edellytykset tarkastellulle toiminta-jaumlrjestelmaumllle Kulttuurisia pitkaumln aikavaumllin muutoksia jotka luovat taumlltauml tasoltauudistuspaineita kaivosteollisuudelle ovat esimerkiksi ympaumlristoumltietoisuuden nou-

13

su kansalaisten osallistumisen aktivoituminen luonnonvarojen hallinnassa taitietoyhteiskuntakehitykseen liittyvauml laumlpinaumlkyvyyden vaatimus

Keskimmaumlisen tason muodostaa vallitseva toimintajaumlrjestelmauml (socio-technicalregime) Se viittaa niihin saumlaumlntoumlihin ohjeistoihin ja hiljaisesti sovittuihin toimintata-poihin kuten sopimukset direktiivit ja moraalikoodit joita erilaiset toimijat esimer-kiksi kaivosteollisuuden ammattilaiset teollisuusyritykset asiakasyritykset ja tut-kimuslaitokset eri tason poliittiset paumlaumlttaumljaumlt ja viranomaiset erilaiset intressi- jaeturyhmaumlt ja media hyoumldyntaumlvaumlt Toimintajaumlrjetelmauml (regime) maumlaumlrittelee myoumlstoimijoiden vaumllistauml vuorovaikutusta Taumlmauml taso koostuu muun muassa tuotantora-kenteista alaa koskevasta saumlaumlntelystauml tuotteiden markkinoista asiakkaiden tar-peista ja kysynnaumlstauml ammattilaisten toimintatavoista toimintaa koskevasta tiedos-ta sovellettavista teknologioista sekauml alaan ja sen tuotteisiin liitetyistauml kulttuurisis-ta merkityksistauml

Vallitseva toimintamalli ei muutu helposti Sen pysyvyyttauml yllaumlpitaumlvaumlt toimijatnaumliden vaumlliset suhteet ja toimialan saumlaumltely Myoumls toimijoiden vaumlliset juridiset jamuut sopimukset lujittavat keskinaumlisten suhteiden saumlilymistauml Pysyvyyttauml edistaumlaumlmyoumls se ettauml yhteiskunta pyrkii luomaan jaumlrjestelmaumllle suotuisaa saumlaumlntelyauml Myoumlskaivosalalla yritykset ja niiden asiakkaat sopeuttavat omat toimintatapansa vakiin-tuneen jaumlrjestelmaumln mukaiseksi mikauml lisaumlauml pysyvyyttauml

Uudet teknologiat uudet toimintatavat erilaiset kokeilut ja marginaaliset ratkai-sut (nichet) luovat muutoksen mahdollisuuksia toimintajaumlrjestelmaumlaumln Jotta muutostoimintajaumlrjestelmaumlssauml tapahtuisi on jaumlrjestelmaumlssauml oltava niin sanottuna mahdol-lisuuksien ikkunoita joihin nichet voivat asettua Taumlllaisia muutoksen ikkunoita voisyntyauml esimerkiksi erilaisissa yhteiskunnan murroksissa kuten demograafisissamuutoksissa luonnon muutoksissa tms Mahdollisuuksien ikkunat voivat syntyaumlerityisesti toimintaympaumlristoumln muutostilanteissa

Mikaumlli tarkastelu laajennetaan kattamaan julkinen palvelutuotanto ja taumlhaumln liitty-vaumlt jaumlrjestelmaumlt teollisuuden sijalla voi olla esimerkiksi kunta palveluiden tuottaja-na ja tilaajana (Nieminen amp Kivisaari 2012)

14

3 Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys yhteiskunnan jayritysten naumlkoumlkulmista

Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys on sidoksissa toiminnan kestaumlvyyteen Kestaumlvaumlntoiminta on kestaumlvaumlauml taloudellisista naumlkoumlkulmista sekauml ympaumlristouml- ettauml yhteiskun-nallisista asioista katsottuna Kaivosteollisuus on erityisen herkkauml kaikkien kestauml-vaumln kehityksen ulottuvuuksien naumlkoumlkulmasta katsottuna Talous on riippuvainenglobaaleista suhdanteista ja aluetalouden reunaehdoista ja yhteiskunnallisestisidosryhmaumlyhteistyouml ja paikallisten ihmisten hyvinvoinnin tuomat haasteet sekaumlkaivosten ympaumlristoumlvaikutukset vaativat huomiota ja toimenpiteitauml Vasta viimeis-ten vuosikymmenten aikana kaivosteollisuus on alkanut omaksua toimintatapojajoilla naumlmauml haasteet voidaan hallita Epaumlonnistuneiden tilanteiden hoidon tai puut-teellisen viestinnaumln ja sidosryhmaumlyhteistyoumln vuoksi kaivosteollisuus aiheuttaausein vastustusta ja paheksuntaa etenkin siirtyessaumlaumln uusille alueille

Kaivosteollisuuden tulee olla vastuullista jotta se pystyy vastaamaan toiminnas-ta mahdollisesti aiheutuviin kestaumlvaumln kehityksen uhkiin ennaltaehkaumlisevaumlsti jakorjaavasti Kuvan 3 mukaisesti yrityksen vastuu yhteiskunnan kestaumlvaumlstauml kehi-tyksestauml laumlhtee liikkeelle viranomaisvelvoitteiden taumlyttaumlmisestauml ja laajenee vapaa-ehtoiseen ympaumlristoumln ja yhteiskunnan huomioon ottavaan toimintaan kuten eri-laisten vapaaehtoisten johtamisjaumlrjestelmien hyoumldyntaumlmiseen ja standardien nou-dattamiseen Taumlmaumln luvun alakappaleissa syvennetaumlaumln ymmaumlrrystauml keskeisistaumlkaumlsitteistauml eli yritysvastuusta sosiaalisesta hyvaumlksyttaumlvyydestauml ja sosiaalistenvaikutusten arvioinnista (SVA)

15

Kuva 3 Yritysvastuu maumlaumlriteltynauml yrityksestauml kaumlsin

31 Yritysvastuu

Yritysvastuussa on kysymys toimivien viranomaissuhteiden tyytyvaumlisten asiakkai-den ammattitaitoisen henkiloumlstoumln ja ympaumlristoumln luottamuksen ja hyvaumlksynnaumlnsaavuttamiseen taumlhtaumlaumlvistauml toimista Yritysvastuullisuudella viitataan yleensaumlyritysten vapaaehtoisiin toimiin viranomaisvelvoitteiden toteuttamisen lisaumlksi Ka-peimmillaan yritysvastuu on sitauml ettauml yritys tuottaa voittoa omistajilleen toimimallaviranomaismaumlaumlraumlysten sallimissa rajoissa Yleisimmin yritysvastuu kuitenkin kiinni-tetaumlaumln kestaumlvaumln kehityksen kaumlsitteeseen jolloin yritysvastuuta asettuvat maumlaumlrittauml-maumlaumln ympaumlristoumlvastuu sosiaalinen vastuu ja taloudellinen vastuu (Joutsenvirta etal 2011)

Suomen teollistumisen alkuvaiheesta 1820-luvulta aina 1950-luvulle asti monetyritykset huolehtivat tyoumlntekijoumlistaumlaumln paikkakunnilla mahdollistaen tyoumln tekemisenyrityksessauml Taumlmauml tarkoitti sitauml ettauml tehtaan omistaja jaumlrjesti tyoumlntekijoumlille asunnotterveydenhuollon paumlivaumlkodit harrastustoiminnan ja jopa kirkon (katso esim Koi-vuniemi 2000 Haumlggman 2006 Kuisma 2008 Koskinen 1989 Haapala 1986) Kun1960ndash70-luvuilla rakennettiin suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa teollisuusyritys-ten sosiaalitoiminnan tehtaumlvaumlkentaumlssauml olleet toiminnot jakautuivat uusille yhteis-kunnallisille toimijoille Taumlhaumln vastuunjakoon vaikutti sekauml sosiaalipoliittisen lain-saumlaumldaumlnnoumln muuttuminen ja julkishallinnon vastuutehtaumlvien laajentuminen ettaumlkulutustavaramarkkinoiden kasvu ja liikeyritysten organisatoriset muutokset (Ket-tunen 2002)

Uudelleen keskustelu yrityksen yhteiskunnallisesta vastuusta levisi Suomeen1970-luvulla jolloin yritysten vastuuksi kaumlsitettiin tuottava toiminta ja sitauml kautta

Kestaumlvauml kehitysTalous ndash Yhteiskunta ndash Ympaumlristouml

YritysvastuuVapaaehtoinen-johtamisjaumlrjestelmaumlt ja standardit-sidosryhmaumlyhteistyouml-raportointi

Viranomaisvelvoitteet- YVA (sis SVA)- Luvat ja lupaehdot- Raportointi

Sosiaalinenhyaumlksyttaumlvyys

16

tyoumlpaikkojen luominen sekauml verojen maksu yhteiskunnalle (Hanikka et al 2007)Vielauml taumlssauml vaiheessa ympaumlristoumlkysymyksiauml ei nostettu voimakkaasti esiin Vasta1980-luvulla yleisen mielipiteen ja markkinoiden painostuksesta ympaumlristoumlasioihinalettiin kiinnittaumlauml enemmaumln huomiota ja 1990-luvulta alkaen yrityksiltauml on vaadittuympaumlristoumlvastuullisuutta lainsaumlaumldaumlnnoumln velvoittamana ja erilaisten laatu- ja ympauml-ristoumljaumlrjestelmien kannustamana (Hanikka et al 2007) Globalisaation eteneminennosti yritysvastuun jaumllleen 2000-luvulla keskusteluun eettisen tuotannon naumlkoumlkul-masta mm lapsityoumlvoima ja tyoumlntekijoumliden huonot olot kehitysmaissa heraumlttivaumltpohtimaan ja toimimaan vastuukysymysten kanssa (Joutsenvirta et al 2011)

Sidosryhmaumlsuhteet luovat yrityksen vastuullisuuden reunaehdot Heikkurinen jaBonnedahl (2013) ovat analysoineet markkinaorientoitunutta ja sidosryhmaumlorien-toitunutta yritysstrategiaa Markkinaorientoituneessa strategiassa markkinat jaasiakkaat joko ohjaavat yrityksen toimintaa ja yritys mukautuu toimissaan markki-noiden ja asiakkaiden tarpeisiin tai yritys pyrkii toimillaan ohjaamaan markkinoitaja asiakkaiden tarpeita

Sidosryhmaumlorientoituneessa strategiassa puolestaan yritys joko mukautuu si-dosryhmien toiveisiin tai yrittaumlauml muokata sidosryhmien toiveita Heikkurinen jaBonnedahl (2013) yhdistaumlvaumlt naumlmauml erilaiset strategiaorientaatiot analyysissaumlaumlnkestaumlvaumln kehityksen orientaatioksi jossa yrityksen toiminta voi olla joko kestaumlvaumlnkehityksen ohjaamaa tai kestaumlvaumlauml kehitystauml ohjaavaa Taumlmauml yhdistaumlvauml strate-giaorientaatio siirtaumlauml vastuun yrityksen toiminnasta ensisijaisesti yritykselle itsel-leen pois ulkoisilta toimijoilta kuten asiakkaat tai sidosryhmaumlt Taumlmauml strategiatoiminee hyvin kaivosteollisuudessa jossa lopputuotteen asiakas on kaukanaraaka-aineen tuotannosta eikauml naumlin luo tehokkaasti painetta yritykseen

Yritysvastuun toteuttamiseen on olemassa erilaisia tyoumlkaluja julistuksista sertifi-oituihin johtamisjaumlrjestelmiin Periaatejulistuksia ja ohjelmia kutsutaan softlaw -instrumenteiksi joita pidetaumlaumln osoituksena julkisen oikeussaumlaumltelyn ja erilais-ten yksityisluonteisten saumlaumlntelyjen kasvavasta vuorovaikutuksesta (Tala 2005)Niillauml tarkoitetaan moninaisia oikeusohjeita muistuttavia normistojen joukkojajotka eivaumlt kuitenkaan ole osa lainsaumlaumldaumlntoumlauml (Tala 2005) Perinteisesti taumlllaisiaovat olleet esimerkiksi YKn ja sen yleiskokouksen asiakirjat joita pidetaumlaumln ei-sitovina mutta vaumlhintaumlaumlnkin poliittisesti merkityksellisinauml (Korkea-aho 2005)

Yrityksen johtamisjaumlrjestelmaumlauml voidaan tarkastella erityisesti yhteiskuntavastuu-jaumlrjestelmaumlnauml jonka avulla yritys pyrkii huolehtimaan yrityksen ympaumlristoumltekijoumlidensekauml sosiaalisten ja taloudellisten tekijoumliden tasapainoisesta kehittaumlmisestauml jatoteuttamisesta yhteistyoumlssauml sidosryhmien kanssa Yrityksen yhteiskuntavastuu(CSR Corporate Social Responsibility) on osa yrityksen liiketoimintamallia Osit-tain yhteiskuntavastuullisuuden toteuttamista voidaan osoittaa standardoiduillajohtamisjaumlrjestelmillauml esimerkiksi ympaumlristoumljaumlrjestelmaumlllauml ISO 14 001 ja yhteiskun-tavastuujaumlrjestelmaumlllauml ISO 26 000 tai kansallisilla rdquostandardeillardquo kuten esimerkik-si Kanadan Towards Sustainable Mining (TSM) Yhteiskuntavastuullisuuden toteu-tumista voi raportoida noudattamalla sen mittaamiseen tarkoitettua Global Repor-ting Initiative (GRI) -ohjeistoa EUn uuden direktiivin (saatettava voimaan syys-kuussa 2016) myoumltauml vaumlhintaumlaumln 500 tyoumlntekijaumln yritysten (liikevaihto 40 milj tase

17

vaumlh 20 milj euro) tulee raportoida vastuullisuudestaan julkisesti (Tyouml- ja elinkeinomi-nisteriouml 2015)

Kanadalainen TSM-jaumlrjestelmauml on valittu pohjaksi Suomen kestaumlvaumln kaivostoi-minnan verkoston suosittelemalle kaivosvastuujaumlrjestelmaumllle Kaivosvastuujaumlrjes-telmauml sisaumlltaumlauml luonnon monimuotoisuutta koskevan toimintakehyksen ja kahdek-san arviointityoumlkalua 1) sidosryhmaumlvuorovaikutus 2) luonnon monimuotoisuudensaumlilyttaumlminen 3) rikastushiekan kaumlsittely 4) vesienhallinta 5) energiatehokkuus jailmastopaumlaumlstoumlt 6) tyoumlterveys- ja turvallisuus 7) kriisinhallintavalmius ja 8) kaivok-sen sulkeminen

GRI-ohjeistus on kansainvaumllisen GRI-organisaation markkinoima ja yllaumlpitaumlmaumlohjeistus liiketoiminnan valtioiden ja muiden organisaatioiden kestaumlvaumln toiminnanymmaumlrtaumlmiseen ja viestintaumlaumln GRI keskittyy ohjeistuksissaan erityisesti kriittisiinkestaumlvyyttauml uhkaaviin asioihin kuten ilmastonmuutos ihmisoikeudet ja lahjontaOhjeistus rakentuu neljaumln paumlaumlpilarin alle valmistelu suuntaus analyysi ja viestin-tauml Valmisteluvaiheessa keskitytaumlaumln siihen ettauml kestaumlvyydestauml ja siihen liittyvaumlstaumlviestinnaumlstauml tulee suoraviivaista ja ymmaumlrrettaumlvaumlauml Suuntausvaiheessa huolehdi-taan siitauml ettauml kaikki merkityksellinen tulee huomioiduksi Analyysivaiheessa GRI-organisaatio tarjoaa asiakkaan kaumlyttoumloumln dataa jonka avulla viestintaumlauml voidaanselventaumlauml Viestintaumlvaiheessa tarjotaan laajaa verkostoa avuksi asioiden viestimi-seen ja viestien erottumiseen laajasta massasta

32 Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys

Sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlsite (engl Social Licence to Operate SLO2)syntyi 1990-luvulla tutkittaessa yritysten eettistauml toimintatapaa Yrityksen katso-taan saavuttaneen ns sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kun sen toiminnalla on jat-kuva hyvaumlksyttaumlvyys paikallisyhteisoumlissauml (Prno amp Slocombe 2012) Kaivosteolli-suudessa sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys on uusi paradigma jossa kestaumlvauml kehitys onkiteytynyt sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlsitteeseen Nelsen (2006) maumlaumlritteleesosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden sellaisten kaumlsitteiden arvojen tyoumlkalujen ja toimin-tatapojen joukoksi joiden kautta kaivosteollisuus ja sen sidosryhmaumlt voivat tarkas-tella ympaumlroumlivaumlauml todellisuutta Sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden tavoitteena on luodaneuvottelufoorumi jossa osapuolet tulevat kuulluiksi ymmaumlrretyiksi ja arvostetuik-si Sitauml voidaan kutsua teollisuuden ja sidosryhmien tavaksi ansaita uskottavuu-tensa ja asemansa

Warhurst (2001 2004) naumlkee hyvaumlksyttaumlvyyden ansaitsemisen liittyvaumln hyviensuhteiden luomiseen kaivosteollisuuden ja paikallisen yhteisoumln vaumllille Gunning-ham et al (2004) puolestaan maumlaumlrittelevaumlt sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden tarkoitta-van niitauml vaatimuksia ja odotuksia joita yhteiskunta kohdistaa liiketoimintaan jajotka nousevat yrityksen laumlhiyhteisoumlstauml Yritysten tasolla sosiaalista hyvaumlksyttauml-

2 Social Licence to Operate on yleisesti suomennettu kaumlsitteeksi sosiaalinen toimilupa Toi-milupa kaumlsitteenauml viittaa kuitenkin viranomaislupaan jollainen SLO ei ole Siksi on suosi-teltavampaa kaumlyttaumlauml kaumlsitettauml sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys jota taumlssauml julkaisussa kaumlyte-taumlaumln suomennoksena SLO-kaumlsitteelle

18

vyyttauml kaumlytetaumlaumln osana yrityksen sosiaalista vastuuohjelmaa (Corporate SocialResponsibility CSR)

Owen ja Kemp (2013) naumlkevaumlt ettauml vaikka sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden me-nettely nostaa esiin sosiaalisia naumlkoumlkohtia se ei kerro miten edetauml silloin kunpitaumlisi palauttaa yhteisoumljen sidosryhmien ja etujaumlrjestoumljen luottamus virheen jotapahduttua He vaumlittaumlvaumlt ettauml sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys -kaumlsitteen avulla eisitouduta pitkaumlaikaiseen toiminnan kehittaumlmiseen vaan sitauml kaumlytetaumlaumln tietoisestivaumlhentaumlmaumlaumln rdquooppositionrdquo vastarintaa Myoumls Bice (2014) havaitsi tutkimukses-saan ettauml sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden arviointia varten tulisi olla selkeitauml kritee-reitauml sillauml yrityksillauml on vaikeuksia paumlaumlttaumlauml miten ne mittaavat sen saavuttamista

Paikalliset yhteisoumlt odottavat alueella toimivilta yrityksiltauml ettauml ne tuovat muka-naan taloudellista hyvinvointia toimivat lainmukaisesti ja eettisesti ja harrastavatvapaaehtoista hyvaumlntekevaumlisyyttauml (Carroll 1979) Azapagic (2004) kehitti kaivos-teollisuudelle kestaumlvaumln kehityksen mallin johon liittyvaumlt indikaattorit haumln jakoikestaumlvaumln kehityksen pilareiden mukaan kolmeen ryhmaumlaumln taloudelliset tekijaumltympaumlristoumltekijaumlt ja sosiaaliset tekijaumlt Taumlssauml mallissa taloudelliset indikaattoritsisaumlltaumlvaumlt muun muassa yrityksen alueelle tuoman hyvinvoinnin mittaamisenYmpaumlristoumlindikaattorit sisaumlltaumlvaumlt ympaumlristoumlpaumlaumlstoumlt veden energian ja maankaumlytoumlnsekauml biodiversiteetin muutokset ja sosiaaliset indikaattorit tyoumlvoiman kohtelunihmisoikeudet ja paikallisen yhteisoumln sitomisen mukaan toimintaan (Azapagic2004) Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys perustuu yhteisoumln naumlkoumlkulmasta naumlihin samoi-hin tekijoumlihin

Thomson ja Joyce (2008) ovat maumlaumlrittaumlneet sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden teki-jaumlt seuraavasti (kuva 4)

1 lainmukaisuus tai oikeudenmukaisuus (toiminta on virallisten tai epaumlviral-listen vakiintuneiden lakiperusteisten sosiaalisten ja kulttuuristen normi-en mukaista)

2 uskottavuus (yrityksen voima ja kapasiteetti tehdauml itsensauml uskottavaksiyhteisoumln silmissauml) ja

3 luottamus (yhteisoumln halu asettua alttiiksi riskille ja jopa menetykselle toi-sen osapuolen toimien johdosta)

19

Kuva 4 Sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden saavuttaminen (mukaeltu Thomson ampJoyce 2006)

Myoumls Moffat ja Zhang (2014) ovat kehittaumlneet naumlkemyksensauml pohjalta mallin sosi-aalisen hyvaumlksyttaumlvyyden mittaamiseksi Siinauml malliin syoumltettaumlvaumlt arvot eri para-metrien osalta saadaan kyselytutkimuksella ihmiset ja heidaumln kokemuksensamaumlaumlrittaumlvaumlt naumlin yhteiskunnallisen hyvaumlksyttaumlvyyden Moffatin ja Zhangin mallirakentuu seuraavien elementtien varaan

1 vaikutukset yhteiskunnalliseen infrastruktuuriin (impacts on social infrast-ructure)

2 sidosryhmaumlkontaktien lukumaumlaumlrauml (contact quantity)3 sidosryhmaumlkontaktien laatu (contact quality)4 prosessien oikeudenmukaisuus (procedual fairness)

Kaksi edellauml mainittua sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden mallia poikkeavat toisistaansiinauml ettauml Thomsonin ja Joycen (2008) mallissa laumlhtoumlkohtana on yrityksen normi-en mukainen toiminta ja kyky taumlyttaumlauml lain vaatimukset (tekninen prosessi) kutenlupaehdot ja vasta sen paumlaumllle rakennetaan sosiaalista luottamusta Taumlmauml onlinjassa yritysvastuullisuudesta vallitsevan kaumlsityksen kanssa Moffatin ja Zhangin(2014) mukaan sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys saavutetaan ainoastaan sosiaalisenprosessin tuotoksena Molemmissa malleissa sidosryhmaumlyhteistyoumlllauml on suurimerkitys kasvatettaessa toiminnan hyvaumlksyttaumlvyyttauml yhteisoumln silmissauml Sidosryh-maumlyhteistyouml ei kuitenkaan ole automaattisesti sosiaalista hyvaumlksyttaumlvyyttauml lisaumlaumlvaumlasia Esimerkiksi Deleschal-Ridnell (2011) havaitsi ettauml sidosryhmaumlyhteistyoumlnlisaumlaumlminen uraanikaivoksen suunnittelun yhteydessauml Australiassa aiheutti taumlydelli-sen umpisolmun ja pikemminkin vaumlhensi kuin lisaumlsi sosiaalista hyvaumlksyttaumlvyyttaumlToisaalta Lindell (2015) vahvisti aumlskettaumlin vaumlitoumlskirjassaan ettauml sidosryhmienvaumllinen keskustelu kasvattaa luottamusta ja saattaa jopa muuttaa mielipiteitauml yh-teiseen suuntaan

Lainmukaisuus Uskottavuus

Luottamus

Vastaanottaminen

HyvaumlksyntaumlVastustus

20

Lisaumlksi on huomioitava ettauml sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden yksiselitteinen mit-taaminen ja seuranta ovat erittaumlin hankalia jo pelkaumlstaumlaumln ihmisten erilaisten tieto-jen taitojen kokemusten sosiaalisten prosessien ja erilaisten paumlaumlllekkaumlistenkinroolien vuoksi Eksplisiittisen tiedon yhtauml taumlrkeaumlnauml parina ovat implisiittinen tietosekauml subjektiiviset kokemukset ja kaumlsitykset joita ei ole helppo mitata ja todentaamutta joilla on syvaumlkin merkitys erilaisten sosioteknisten prosessien edistaumlmisessaumltai estaumlmisessauml Taumlllaisia ovat esimerkiksi pelot ja ennakkoluulot joita ei vaumllttauml-maumlttauml haumllvennetauml eksplisiittisesti mitattavilla faktoilla vaan ennen kaikkea useim-miten sidosryhmaumlyhteistyoumlllauml ja eriasteisella viestinnaumlllauml

Jyvaumlskylaumln yliopistossa on tutkittu sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden ehtoja ja rajojaUudenmaan Pohjois-Karjalan Kainuun ja Lapin maakunnissa (Jartti et al 2014)Tutkijoiden mukaan sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys kaumlsitetaumlaumln yleensauml syntyvaumlksipaikallisessa vuorovaikutuksessa kaivosyhtioumln ja sidosryhmien kesken Todelli-suudessa saattaa kuitenkin olla ettauml sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys rakentuukin mo-nimutkaisemmissa prosesseissa kuin pelkaumlssauml suorassa sosiaalisessa vuorovai-kutuksessa (ibid) Myoumls media muokkaa yleistauml mielipidettauml paikallisuudestariippumatta mutta esimerkiksi ympaumlristoumloumln liittyvaumlt ongelmat eivaumlt nouse julkisuu-teen vain siksi ettauml ne ovat olemassa vaan siksi ettauml jotkut yhteiskunnallisettoimijat maumlaumlrittelevaumlt ne ongelmiksi (Vaumlliverronen 1994) Taumlllaisina toimijoinavoivat olla poliittiset toimijat ja vapaaehtoiset jaumlrjestoumlt joiden mielikuvat ja asenteetmuovautuvat historiallisten ja kulttuuristen asioiden paineessa

33 Sosiaaliset vaikutukset ja niiden arviointi

Sosiaaliset vaikutukset ovat kestaumlvaumln kehityksen kaumlsitekokonaisuuden vaikeimminarvioitavissa oleva osa Siksi taumlssauml keskitytaumlaumln kuvaamaan erityisesti taumltauml osaasosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden elementtinauml Juho Saari (2012) kuvaa suomalaisenyhteiskunnan kehitystauml hyvinvoinnin muutoksena Hyvinvointi on sidoksissa talou-teen ja ympaumlristoumln vakauteen ja taumlten myoumls sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys on pitkauml-jaumlnteisen aluekehityksen tyoumlllisyyden ja liiketoiminnan perusedellytyksiauml Taumlmauml onvahvasti kytkoumlksissauml kaivossektorin tulevaisuuteen sillauml yksiloumliden yhteisoumljen jaalueiden kehitys ja yhteiskunnalliset tavoitteet ovat kaikki kiertyneinauml vahvastitoisiinsa

Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kehys ei tarjoa taumlssauml raportissa tiettyauml meto-dia tai formaalista mallia tarkastelulle vaan kyse on SVAn tarjoaman laumlhestymis-tavan yleisestauml hyoumldyntaumlmisestauml Taumlssauml yhteydessauml SVAsta hyoumldynnetaumlaumln erityi-sesti seuraavia kiinnostuksen kohteita muutoksen tunnistaminen vaikutusteemo-jen ja osallisten identifiointi kokemusperaumlisen tiedon hyoumldyntaumlminen ja vaikutus-mekanismien analyysi Taumlllainen arviointi auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln ja ennakoimaanmahdollisia riski-ilmioumlitauml niiden vaikutuksia yhteisoumloumln hallintoon ja paikalliseenkehitykseen

Sosiaaliset vaikutukset voidaan maumlaumlritellauml seuraavasti rdquoSosiaalisella vaikutuk-sella tarkoitetaan ihmiseen yhteisoumloumln tai yhteiskuntaan kohdistuvaa vaikutustajoka aiheuttaa muutoksia ihmisten hyvinvoinnissa tai hyvinvoinnin jakautumisessa

21

Muutos voi olla kehitystauml parempaan tai huonompaan suuntaan sen mukaankenen naumlkoumlkulmasta ja kenen arvoilla asiaa tarkastelee Vaikutukset ihmiseenyhteisoumloumln ja yhteiskuntaan mainitaan maumlaumlritelmaumlssauml erikseen koska jonkin tietynvaikutuksen merkitys saattaa olla aivan erilainen yksiloumltasolla kuin esimerkiksi nsyleisen edun naumlkoumlkulmastardquo (Jusleacuten 1995)

Sosiaalisten vaikutusten arviointia on kehitetty erityisesti yhdyskuntasuunnitte-lun hankkeita ja strategisten ohjelmien laatimista varten Taumllloumlin sosiaalisten vaiku-tusten arvioinnin perusajatuksena on selvittaumlauml paumlaumltoumlksentekoa varten jonkin toi-minnan tai toimen vaikutuksia ihmisten ja yhteisoumljen hyvinvointiin ja elaumlmaumlaumln sekaumlmyoumls laajemmin yhteiskunnalliseen ympaumlristoumloumln Samalla on mahdollista arvioidamyoumls yhteiskunnallisen ympaumlristoumln vaikutuksia kyseessauml olevaan toimeen Vaiku-tusten arvioinnin kirjallisuudessa rdquotoimellardquo tarkoitetaan yleensauml hyvin konkreettisiarakennus- tai laitosprojekteja teknologista kehittaumlmistauml ja kokeilua mutta myoumlsyleisempaumlauml suunnitelmaa ohjelmaa laajempaa politiikan suuntavalintaa lakia taimuuta hanketta jolla voi olla merkittaumlviauml vaikutuksia yhteiskuntaan ja ihmisiin(Sairinen amp Kohl 2004)

Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia alettiin arvioida osana prosessia ja jaumlrjestelmaumll-lisesti lain ympaumlristoumlvaikutusten arvioinnista (YVA) tultua voimaan vuonna 1994Taumlssauml prosessissa luvanhakijat joutuvat selvittaumlmaumlaumln hankkeen ja sen vaihtoehto-jen vaikutuksia ihmisen terveyteen elinoloihin ja viihtyvyyteen luontoon rakennet-tuun ympaumlristoumloumln luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen sekauml niiden keskinaumlisiin vuo-rovaikutussuhteisiin Lisaumlksi YVA-laki velvoittaa selvittaumlmaumlaumln laajamittaisistasuunnitelmista ja ohjelmista aiheutuvia vaikutuksia Viranomaiset joutuvat maan-kaumlyttouml- ja rakennuslain (MRL) mukaan selvittaumlmaumlaumln kaavaa laadittaessa kaavanvaikutukset elinoloihin ja elinympaumlristoumloumln mukaan lukien vaikutukset kansalaistenturvallisuuteen terveyteen sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin Rakennettua ympaumlris-toumlauml koskevien hankkeiden sosiaalisten vaikutusten arviointia on tehty jo 1990-luvun lopulta alkaen kuten Reinikainen (2005) Melkas (2005) Roumlnnlund (2013) jaViinikainen (1998)

Tiivistetysti voidaan sanoa ettauml SVA tehdaumlaumln jotta voidaan1 selventaumlauml ja ennakoida ihmisten elaumlmaumln laadulle ja alueen kehitykselle

aiheutuvia muutoksia2 arvioida tai ennustaa yhteisoumln kykyauml sopeutua muuttuviin olosuhteisiin3 arvioida muutosten merkitystauml ja merkittaumlvyyttauml eri osapuolten kannalta4 ottaa huomioon ja sovitella jostakin toimesta aiheutuvia ristiriitoja ja5 kehittaumlauml haittojen vaumlhentaumlmistauml ajoissa ja tietoisesti (Sairinen ja Kohl

2004)

Sosiaalisilla vaikutuksilla tarkoitetaan ihmiseen yhteisoumloumln yhteiskuntaan tai erivaumlestoumlryhmiin kohdistuvia muutoksia jotka aiheuttavat vaikutuksia ihmisten hyvin-voinnissa hyvinvoinnin jakautumisessa tai koetussa elaumlmaumlnlaadussa Vaikutuksetvoivat olla niin myoumlnteisiauml kuin negatiivisiakin ja ne voivat naumlkyauml muun muassavarallisuuden muutoksina asenteiden tai arvojen muutoksina tai ristiriitoina(Jusleacuten 1995 Sairinen amp Kohl 2004)

22

Sairisen ja Kohlin (2004) mukaan sosiaaliset vaikutukset tarkoittavat muutoksiaihmisten

1 elaumlmaumlntavassa miten he elaumlvaumlt tyoumlskentelevaumlt leikkivaumlt ja ovat keske-naumlaumln vuorovaikutuksessa

2 kulttuurissa jaetut uskomukset tavat arvot kieli ja murre3 yhteisoumlissauml sen yhtenaumlisyydessauml vakaudessa luonteenpiirteissauml palve-

luissa ja olosuhteissa4 poliittisessa jaumlrjestelmaumlssauml ihmisten osallistumismahdollisuuksien laa-

juus omaa elaumlmaumlaumlnsauml koskeviin paumlaumltoumlksiin kaumlynnissauml olevan demokra-tisoinnin vaihe ja naumlihin liittyvaumlt resurssit

5 ympaumlristoumlssauml ruoan saatavuus ja laatu riskien taso sanitaation riittauml-vyys fyysinen turvallisuus luonnon resurssien kaumlyttouml ja kontrolli kaumlytetynilman ja veden laatu

6 terveydessauml ja hyvinvoinnissa7 henkiloumlkohtaisissa ja varallisuutta koskevissa oikeuksissa8 peloissa ja toiveissa kaumlsitykset turvallisuudesta ja yhteisoumln tulevaisuu-

desta

Kaivosteollisuudesta aiheutuvan muutoksen sosiaalisissa vaikutuksissa on kysesiitauml kuinka luonnossa luonnonvarojen kaumlytoumlssauml ja yhdyskuntien infrastruktuuris-sa tapahtuvat muutokset vaikuttavat ihmisten ja yhteisoumljen arkeen hyvinvointiinelaumlmaumlntapoihin toimintaedellytyksiin ja kulttuurisiin kaumlytaumlntoumlihin Sosiaalisia vaiku-tuksia tarkasteltaessa paumlaumlhuomio kiinnitetaumlaumln erilaisiin yhteisoumlihin vaumlestoumlryhmiinja alueisiin kohdistuviin vaikutuksiin Lisaumlksi tarkastellaan vaikutuksia myoumls muihinyhteisoumlihin kuin kiinteaumlaumln paikallisyhteisoumloumln kuten esimerkiksi elinkeinonharjoitta-jiin alkuperaumliskansoihin loma-asukkaisiin matkailijoihin retkeilijoumlihin tai tyoumlyhtei-soumlihin (Burdge amp Vanclay 2004)

Kaivostoiminnasta aiheutuvia sosiaalisia vaikutuksia on maassamme alettu tut-kia vasta viimeisten vuosien aikana 2010-luvulla (ks esim Kujala 2011 Tervo2013 Kokko et al 2013 Tiainen et al 2014 Jartti et al 2014 ja Kylaumltie 2015)Kaivostoiminnan sosiaalisten vaikutusten arviointi sai nostetta erityisesti TekesinGreen Mining -ohjelmasta jossa vuosien 2011ndash2016 aikana on rahoitettu kolmeakaivosten sosiaalisiin vaikutuksiin keskittyvaumlauml tutkimushanketta Dilacomi Solimija SAM Mm naumliden rahoituskanavien kautta Itauml-Suomen yliopiston Luonnonvaratympaumlristouml ja yhteiskunta -instituuttiin3 on vahvistunut yhteiskuntatieteelliseen kai-vostutkimukseen erikoistunut tutkimusryhmauml Ryhmaumln keskeisiauml teemoja ovatkaivostoiminnan sosiaaliset vaikutukset luonnonvarojen hallinnan kysymyksetsosiaalisten vaikutusten arviointi vaikutusten hallinnan tyoumlkalut sekauml yhteiskunta-vastuu

Kujala (2011) tutki pro gradu -tyoumlssaumlaumln sosiaalisten vaikutusten arviointia kol-messa itaumlsuomalaisessa kaivoshankkeessa ja paumlaumltyi siihen tulokseen ettauml sosiaa-listen vaikutusten arvioinnin osaaminen kaivoshankkeissa on ollut melko heikkoaViranomaiset konsultit tai kaivosyhtioumlt eivaumlt tunteneet sosiaalisten vaikutusten

3 Ueffikaivostutkimus

23

arviointia kokonaisuutena ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin menetelmaumlt rajoit-tuivat usein vain mielipiteiden kysymiseen kyselyllauml Kujalan mukaan sosiaalistenvaikutusten arviointi on jaumlaumlnyt usein laumlhinnauml mielipidetutkimukseksi sen sijaan ettaumlsiinauml tarkasteltaisiin hankkeen vaikutuksia paikallisten asukkaiden naumlkoumlkulmastaja tuotaisiin esille tasapuolisesti sekauml nollavaihtoehdon ettauml hankkeen toteuttami-sen positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia sekauml vaikutusten kohderyhmiauml (Kujala2011)

On huomattavaa ettauml vasta viime vuosina maassamme on kehitetty tyoumlvaumllineitaumlja ohjeistoja kaivosten sosiaalisten vaikutusten arviointiin kuten vuonna 2013julkaistu opaskirja kaivosten ympaumlristoumlsaumlaumlntelyyn ja sosiaalista kestaumlvyyttauml tuke-viin hankkeisiin (ks Kokko et al 2013) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)puolestaan tarjoaa ohjeistoa ja taustamateriaalia ihmisiin kohdistuvien vaikutustenarviointiin (IVA) jonka avulla voidaan kartoittaa muun muassa asukkaiden sairas-tuvuutta hankekohteiden laumlheisyydessauml (THL 2015)

24

4 Jaumlrjestelmaumln muuttumisen dynamiikkamuutoksen ohjaus ja hallinta

41 Muutoksen dynamiikka

Vakiintuneet toimijat kehittaumlvaumlt jatkuvasti vallitsevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml Poliitti-set toimijat voivat esimerkiksi tehdauml kestaumlvaumln kehityksen mukaisia lakialoitteita taikaumlynnistaumlauml alaan kohdistuvia kehittaumlmisohjelmia Kaivosteollisuuden yrityksetvoivat kehittaumlauml tuotteidensa ja tuotantoprosessinsa laatua kestaumlvaumln kehityksenmukaiseksi johtamisjaumlrjestelmaumlaumlnsauml uudistamalla Naumlin voidaan kehittaumlauml esimympaumlristoumlvaikutusten haumlirioumltilanteiden ja tyoumlturvallisuuden hallintaa toiminnaneettisyyttauml tai sidosryhmaumlyhteistyoumltauml

MLP-mallin mukaan radikaalien innovaatioiden aihiot syntyvaumlt tyypillisesti ka-peilla sovellusalueilla tai rajatuilla maantieteellisillauml alueilla toteutettavista kokei-luista (niche-taso) Uusien radikaalien innovaatioiden toimivuudesta ja vaikutta-vuudesta ei ole aluksi riittaumlvaumlauml naumlyttoumlauml Siksi kokeilu saattaa tarvita alkuvaiheessasuojattua tilaa ja tukitoimenpiteitauml Niitauml voidaan luoda rakentamalla sosiaalisiatukiverkostoja joihin voi kuulua kokeilusta kiinnostuneita tuottajia ja kaumlyttaumljiauml jayhteiskunnallisia toimijoita

MLP-mallin tasot muodostavat sisaumlkkaumlisen hierarkian Mallin keskeinen oletta-mus on se ettauml mikaumlaumln yksittaumlinen tekijauml ei voi muuttaa vallitsevaa toimintamalliaSe muuttuu eritasoisten prosessien vuorovaikutuksessa Muutos edellyttaumlauml ensin-naumlkin ettauml yhteiskunnallisen toimintaympaumlristoumln muutosprosessit kuten vaumlkiluvunkasvu kaupungistuminen ja elintason noususta johtuva metallien mineraalien jakiviaineksen kysynnaumln kasvu tai kansalaisaktiivisuuden lisaumlaumlntyminen luovatpaineita vallitsevan kaivosteollisuuden muutokselle Erilaiset kriisitilanteet lisaumlaumlvaumltpainetta ja nopeuttavat toimintatapojen tekniikoiden ja viranomaismaumlaumlraumlystenmuuttumista

Systeemisen muutoksen toteuttamiseen tarvitaan vallitsevan toimintajaumlrjestel-maumln ja niche-tason kehittaumlmisprosessien vaumllistauml vuorovaikutusta ja keskinaumlistaumlsopeuttamista Vallitsevan jaumlrjestelmaumln toimijoiden on luotava edellytyksiauml ja tilaauudenlaisen toimintajaumlrjestelmaumln kaumlyttoumloumlnotolle Lisaumlksi paikallisella tasolla onkokeilujen kautta luotava kaumlyttoumlkelpoinen konkreettinen uusi toimintamalli joka voilaajeta uudeksi toimintajaumlrjestelmaumlksi Uusi toimintajaumlrjestelmauml ja sen kaumlyttoumloumlnot-

25

toympaumlristouml tarvitsevat molemminpuolista sopeuttamista toisiinsa Mahdollisuuksi-en ikkuna avautuu silloin kun tuotettu ja toimivaksi havaittu uusi toimintajaumlrjestel-mauml voidaan integroida olemassa olevaan toimintajaumlrjestelmaumlaumln Mahdollisen muu-toksen tapahtumisen jaumllkeenkin toimintajaumlrjestelmaumln kehittaumlmisen on jatkuttava

Monitasoinen muutoksen malli tarjoaa kaumlsitteellisen viitekehyksen ja ajattelunapuvaumllineen Se auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln miksi sen enempaumlauml ulkoiset paineet kuinradikaalit uudet ideatkaan eivaumlt yksin aina riitauml aikaansaamaan vakiintuneen toi-mintamallin muuttumista ja miksi muutoksen aikaansaamiseen tarvitaan useidentoimijoiden paumlaumltoumlksiauml ja vuorovaikutteista toimintaa Monitasoisen muutoksenmallin mukaan systeemisen muutoksen edistaumlmiseen tarvitaan siis sekauml ylhaumlaumlltaumlalas (top-down) ettauml alhaalta yloumls (bottom-up) suuntautuvia toimenpiteitauml ja kehi-tysprosesseja

Toisaalta jaumlrjestelmaumlauml voivat muovata myoumls yllaumlttaumlvaumlt tapahtumat tai jopa on-nettomuudet kuten kaumlvi Suomessa Talvivaaran tapauksessa Patoaltaiden pettauml-misestauml aiheutunut kaivosvesien vuoto sekauml kuolemaan johtanut tyoumltapaturmaTalvivaaran kaivosalueella ravistivat suomalaista kaivosteollisuutta ja siihen liitty-vaumlauml sidosryhmaumlverkostoa niin ettauml esimerkiksi viranomaismaumlaumlraumlykset kiristyivaumltpainostuksesta Tapahtumien myoumltauml koko yhteiskunta heraumlsi vaatimaan kaivosyri-tysten vastuullista toimintaa Tutkimuskentaumlssauml tarjottiin rahoitusta vastuullisenkaivostoiminnan edistaumlmiseksi (esim Tekesin Green Mining -ohjelma) ja Sitrassaaloitettiin kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkoston kehittaumlminen Tulevaisuudessavoimme sitten tarkastella kuinka naumlmauml kokeilut ja muutosareenan toiminnot siirty-vaumlt kaivosalan regiimiin

Sidosryhmiauml pyydettiin SAM-hankkeen visiotyoumlpajassa (Kohl et al 2013) tyoumlpa-joissa mm kirjaamaan kaivosalalle merkityksellisiauml asioita ja tapahtumia 1960-luvulta taumlhaumln paumlivaumlaumln ja siitauml eteenpaumlin tulevaisuuteen vuoteen 2030 Tuloksenasyntyi kuvan 5 mukainen tuloste Kuvasta voidaan hahmottaa menneisyydestaumlrdquoKaivos tyoumlnantajanardquo -tarina nykyisyydestauml rdquoTalvivaaran kaivoksenrdquo tarina jatulevaisuudesta rdquoKaivos yhteiskunnassardquo -tarina Kuvan tulos voidaan tulkita niinettauml Talvivaara on ilmiouml joka mursi kaumlsityksen kaivosteollisuudesta vain tyoumlnanta-jana muutti kaumlsityksen niin ettauml kaivos on osa yhteiskuntaa Talvivaaran kaivok-sen olemassaolon ensimmaumlisten vuosien aikana kyseenalaistettiin olemassaoleva kaivosregiimi viranomaisten osaaminen ja vallitseva yrityskulttuuri joka eiriittaumlvaumlssauml maumlaumlrin ottanut huomioon sidosryhmiauml Naumlin niche-tason toimija (Talvi-vaara) muutti vallitsevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml (regime) Osaltaan muutosprosessinkaumlynnistymiseen vaikutti myoumls toimintaympaumlristouml (landscape) jossa painetta jaumlr-jestelmaumlaumln loivat muun muassa resurssiniukkuus ja laumlnsimaisen elaumlmaumlntavanluoma kasvava mineraalitarve kestaumlvaumln kehityksen ja yritysvastuullisuuden tren-dit

26

Kuva 5 Kaivosteollisuuden merkityksellisiauml ilmioumlitauml ja trendejauml menneisyy-destauml nykyisyydestauml ja tulevasta (Kohl et al 2013)

Kuva 5 kertoo osaltaan ettauml Talvivaaran kaivosta voidaan pitaumlauml uuden kaivospro-sessiteknologian kokeiluna joka johti konfliktiin (Tiainen et al 2014) ja koko suo-malaisen kaivosalan kriisiin sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta Vielaumlvuonna 2006 Vesa Kainulainen kirjoitti Talvivaarasta ettauml siellauml on Euroopansuurimmat sulfidiset nikkeliesiintymaumlt Uutta ympaumlristoumlystaumlvaumlllistauml tekniikkaa Yli25 vuoden toiminta-aika Suomalaisen kaivosteollisuusklusterin uusi alku (Kainu-lainen 2006) Naumlmauml lupaukset paumlaumltyivaumlt kuitenkin pettymykseen tyoumltapaturman jaympaumlristoumlonnettomuuksien seurauksena Voidaan sanoa ettauml Talvivaaran epaumlon-nistuminen avasi suomalaisen yhteiskunnan ymmaumlrryksen kyseenalaistamaankaivosalan kestaumlvyyden

42 Muutoksen ohjaus ja hallinta

Strategic Niche Management (SNM) ja juurruttaminen ovat laumlhestymistapoja jotkaedustavat muutosvoiman rakentamista alhaalta yloumlspaumlin Niiden avulla edistetaumlaumlnonnistuneiden kokeilujen ja nichejen rakentamista ja hyoumldyntaumlmistauml (Weber ampDorda 1999 Hoogma ym 2005 Kivisaari ym 1999 Kivisaari amp Lovio 2004) SAM-hankkeessa toteutetut kokeilut olivat luonteeltaan taumlllaisia Mainitut laumlhestymista-vat taumlhtaumlaumlvaumlt sellaisten kokeilujen toteuttamiseen jossa keskeiset sidosryhmaumltoppivat muokkaamaan uutta toimintamallia sellaiseksi ettauml se on kaikkien puoles-ta hyvaumlksyttaumlvauml Laumlhestymistavan ytimessauml ovat yhteisten odotusten luominen

1960 Nyt 2030

Politiikka

Talous

(Kansalais)yhteiskunta

Tekniikkateknologia

Ympaumlristouml

Arvot

Natura-verkosto 2000

Vaihtoehtoiset teknologiat harvinaistenmetallien talteenotolle

Lakien vaumllisetsuhteetluontoon

Raaka-aineiden niukkuus jahinnat Harvinaiset metallitUusiutuvat raaka-aineet

Radikalisoituminen

RakennemuutoksetSirpaloituminen

Uusi kaivoslaki2011

In situ-bioliuotus

Kestaumlvauml kehitys

Standardointikehittyy

Vesilaki 1962Kaivoslaki 1965

Euroopanjaumllleenrakennus

CSRkaivosalalle

Tietoisuus javaatimuksetkasvavat

Globaali kehitysAasian markkinat

Kaivosalan rdquovanhatsynnitrdquo

Logistiikka mm uudetmerivaumlylaumlt

Saumlteilyturvalaki 1991

Bric-maat IntiaAfrikka nousevat

ILO- ratifiointi(ei Suomi)

ydinenergialaki1987

EU

EU raaka-ainealoite2010

rikkidirektiiviYSL uudistus

YVA-laki 1994

Julkiset hankinnatLaki 1978 YSL

2000

Rio 1987 YVA ja sosToimilupauudistus

YVD ndashluontovahingot jakompensaatiot

Ennakoiva kompensointihaitoista ja vahingoista

ilmastolaki Jaumltteiden hyoumldyntaumlmisensaumlaumlntely

Malmioidenulkomaalaisomistus

GRIIFC GuidelinesICMM

Performance-product

Lama

Internet SOME

Lobbaus

LiekkisulattoKonepajateollisuudenkasvu

Metso ja OutotecBioliuotuksen kaumlyttouml Suomessa

Johtamisjaumlrjestelmienkehittyminen ISO

ydinmateriaalivalvonta

Jaumltteiden jatkojalostus

Urban mining kasvaa

Onko kaikille toimille tilaa

Suljetun kierron kaivos

Yhteiskuntarakenteen muutos globalisaatio

Vastuullisuus jaumlljitettaumlvyys

Tshernobyl

MMSD 1999

Vastavoimat esim StopTalvivaara

Automatisointi

Kaivosmonopoli valtiolla

Kaivostenyksityistaumlminen

Elinkeinokonfliktit

Valtauksentekeminen

helppoa

Toiminnanpolitisoituminen

Kaivostuotteidenmerkityksen kasvu -gt

hyvaumlksyttaumlvyys

Metsaumlteollisuusgt

Vesienhallinnanparantuminen

Saturoituminen

Kaivostenmerkityksen kasvu Kaivosinfran

hyoumldyntaumlminen

Riskien hallinta sosiaalisentoimiluvan lunastamiseksi

Saumlaumldoumlksettiukkeneva

t

KV-kaupan esteidenpurkaminen

Maankaumlyttoumlkiistat

Teollinen symbioosimm sivukivien

hyoumltykaumlyttouml

MMMampTEMampYM

Suljettukansantalous Oumlljykriisi

Bilateraalikauppa

Kaivoksista toumlitauml

Cleentech

Biotalous

Talvivaara

Talvivaara

Talvivaara

Talvivaara

SOME-ihmisoikeudet

On-line kansanaumlaumlnestykset

HoumlyrykoneYdinvoima

Fossiiliset energiat

PC

Internet Nokia Robotiikka

Uusiutuva energia

Naumlkymaumltoumln kaivos

Kierraumltys-teknologiat

Rajaton halpaenergia (magnetismivaumlraumlhtely kiertoliike

Konsumerismin nousuTalouden nousu etusijalle

Vihreaumlt arvot

Koijaumlrvi

Vesi

Y-heraumltys

KansalaisaktiivisuusMoniarvoisuus

Talouden ylivalta

Arvojen uudelleenarviointi

Laumlpinaumlkyvyys

Globaali informaatio ampOikeuden taju

Paikallisuuden arvostus

Kierraumltys osatuotesuunnittelua

Vesiensuojeluohjelma

TalaskangasRooman klubi

Kaivostyoumlnanta-

jana

Radikaalittapaukset

Kaivosyhteis-

kunnassa

27

(yhteinen visio) yhteinen oppiminen ja monipuolisten toimijaverkostojen rakenta-minen

SNM ja juurruttamisprosessi perustuvat keskeisten osapuolten vaumllisen vuoro-puhelun kaumlynnistaumlmiseen ja edistaumlmiseen uuden ratkaisun kaumlyttoumloumlnotossa Dialo-gin avulla uutta toimintatapaa muokataan siten ettauml se vastaa mahdollisimmanhyvin eri sidosryhmien tarpeisiin ja vaatimuksiin Lisaumlksi toimintaympaumlristoumlssaumledistetaumlaumln sellaisia muutoksia jotka helpottavat uuden innovaation laajamittaistakaumlyttoumloumlnottoa ja tavoiteltujen hyoumltyjen toteutumista Kysymyksessauml on siis kaksi-suuntainen sopeuttamisprosessi

Transition Management (TM siirtymaumln hallinta Rotmans et al 2001 Kemp etal 2007 Loorbach 2007) edustaa laumlhestymistapaa jonka avulla poliittiset paumlaumlttauml-jaumlt voivat toimillaan tukea kestaumlvaumln kehityksen mukaista muutosta yhteiskunnaneri sektoreilla (Elzen ym 2004) TM pyrkii kaumlynnissauml olevien kehityskulkujen mu-kauttamiseen halutun kehityksen suuntaiseksi ja eri toimijoiden vaumllisen yhteisym-maumlrryksen aikaansaamiseen Se painottaa teknisen ja sosiaalisen muutoksenvuorovaikutteista suhdetta ja hyoumldyntaumlauml olemassa olevia liikevoimia ja pyrkii suun-taamaan niitauml kohti yhteiskunnan valitsemia paumlaumlmaumlaumlriauml

TM-mallin punaisena lankana on naumlkemys siitauml ettauml kestaumlvauml kehitys edellyttaumlaumlsosiaalisen ja teknologisen muutoksen samanaikaisuutta ja niiden kytkemistaumlyhteen Malli kuvaa sitauml miten yhteiskunnallisia sosioteknisiauml jaumlrjestelmiauml voidaanmuuttaa kestaumlvaumln kehityksen mukaisiksi ja toisaalta sitauml miten sosiotekniset jaumlr-jestelmaumlt ylipaumlaumltaumlaumln muuttuvat historiallisen tutkimuksen valossa

Voss ja Kemp (2006) luonnehtivat TM-laumlhestymistapaa refleksiiviseksi hallinto-tavaksi (Reflexive Governance) joka painottaa hallinnollisen prosessin sosiaalistaulottuvuutta Hallintoprosessi naumlhdaumlaumln osana sitauml dynamiikkaa jota pyritaumlaumln hallit-semaan Refleksiivinen hallintotapa pyrkii hyoumldyntaumlmaumlaumln vuorovaikutteista oppi-mista laajassa toimijaverkostossa Se pyrkii pikemmin avoimeen systeemiseenoppimiseen kuin tarkkaan maumlaumlriteltyihin tavoitteisiin tai kontrolliin Ideana on ettaumlhallintoprosessit tulisi avata eri toimijoiden vuorovaikutukselle ja dialogille Taumllloumlinongelman kaumlsittelyyn saadaan mukaan monenlaista tietoa erilaisia arvoja ja vai-kutusresursseja ja ymmaumlrrys lisaumlaumlntyy siitauml miten ongelma tulisi maumlaumlritellauml mitentavoitteet tulee asettaa ja minkaumllaisia strategioita voidaan kaumlyttaumlauml Kun jo tiedon janaumlkemysten yhdistaumlmisessauml ylitetaumlaumln kaumlsitteellisiauml ja institutionaalisia rajoja voi-daan edistaumlauml palautteen saamista jo strategian kehittaumlmisvaiheessa

TM-laumlhestymistavan keskeisenauml ajatuksena on ennakoinnin naumlkoumlkulmasta pyr-kiauml ohjaamaan monimutkaisten jaumlrjestelmien kehitystauml pitkaumlllauml aikajaumlnteellauml Mallion ollut alusta pitaumlen hyvin kaumlytaumlnnoumlnhakuinen ja sitauml on pyritty soveltamaanmuun muassa Alankomaiden ympaumlristoumlpolitiikassa sekauml Belgiassa ja Englannissaenergiahallinnossa ja terveydenhoidon suunnittelussa (Rotmans amp Loorbach2009)

Keskeinen ajatus on ettauml pienet muutokset johtavat laajoihin jaumlrjestelmaumln muu-toksiin Suuri muutos on mahdollista vain taumlllauml tavoin koska jaumlrjestelmauml vastustaasuuria muutoksia Pieniauml muutoksia voidaan puolestaan tukea luomalla muutos-areenoita joiden avulla toimijat sitoutetaan toimintaan yhteisten visioiden luomisenja toiminnan kautta Muutoksen eteenpaumlin viemiseksi on myoumls tunnistettava kes-

28

keiset muutosagentit jotka kykenevaumlt ottamaan riittaumlvaumlauml etaumlisyyttauml hallitsevaanjaumlrjestelmaumlaumln ja haluavat muutosta Lisaumlksi on tuettava uusien innovatiivistentoimintavaihtoehtojen etsimistauml jotta jaumlrjestelmaumln sisaumlinen diversiteetti ja sopeu-tumiskyky lisaumlaumlntyisivaumlt Taumlmauml merkitsee uusien suojaavien lokeroiden luomistakokeilutoiminnalle esimerkiksi rahoituksen tai lainsaumlaumldaumlnnoumln avulla Lisaumlksi jaumlrjes-telmaumln kehitystauml on jatkuvasti ennakoitava jotta siinauml tapahtuviin muutoksiin onmahdollista varautua (Rotmans amp Loorbach 2009)

TM-periaatteet voidaan kiteyttaumlauml toimintaohjeiksi joista muodostuu toiminnan jaoppimisen jatkuva kehauml Naumlitauml ohjeita ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

1 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminen2 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen3 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen4 Kokeilujen toteuttaminen5 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi6 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin

Rotmansin ja Loorbachin (2009) siirtymisprosessin sykli (kuva 6) kuvaa taumltauml dy-namiikkaa Ongelman maumlaumlrittelyn toimijoiden ja toimintaohjelman suunnittelunjaumllkeen voidaan siirtymaumlauml edistaumlauml erilaisilla kokeiluilla joita voidaan tukea esimer-kiksi poliittisin paumlaumltoumlksin tuilla Osallistujien tulee pystyauml hahmottamaan komplek-sinen jaumlrjestelmauml sekauml sen haasteet ja mahdollisuudet Muutosareenaa ei tulenaumlhdauml stabiilina rakenteena vaan se on pikemminkin luonteeltaan ajassa jatku-vasti muotoutuva virtuaalinen ja muuttuvien toimijoiden eteenpaumlin kantama polku

Kuva 6 Muutoksen sykli (Rotmans amp Loorbach 2009)

29

TM-laumlhestymistavan kaumlsitteelliset tyoumlkalut on tarkoitettu laajojen kehityskulkujensuuntaamiseen Kokeilujen rakentaminen on vain yksi osa taumltauml prosessia SAM-hankkeessa TMn teoreettiset jaumlsennykset ja kaumlsitteet helpottavat tarkasteltavienalueellisten kokeilujen kytkemistauml yhteiskunnan yleisempiin kehityskulkuihinja -toimenpiteisiin TM-laumlhestymistapaa kuvataan syklisenauml prosessina jossaorganisoidaan sidosryhmien jatkuva vuorovaikutteinen oppiminen Se kaumlynnistyyongelman hahmottamisesta muutosareenan perustamisesta ja yhteisten visioidenluomisesta Taumlllaisina muutosareenoina voidaan naumlhdauml esimerkiksi kaivosteolli-suuteen liittyvaumlt kehittaumlmisohjelmat Muutosvoimaa vahvistetaan synnyttaumlmaumlllaumlsellaisia toimijaverkostoja joiden monipuolinen asiantuntemus heijastaa ratkaista-van ongelman eri puolia Toimijat pyritaumlaumln mobilisoimaan erilaisten vaihtoehtoistenkehityskulkujen kokeiluun

SAM-hankkeessa tarkasteltiin miten kaivosteollisuudessa voidaan muokatauusi suomalaiseen ympaumlristoumloumln sopiva sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlytaumlntouml jamiten voidaan luoda edellytykset sen laajamittaiselle kaumlyttoumloumlnotolle osaksi vallit-sevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml Muutoksen toteuttamiseksi tarvitaan eri toimijoidenyhteistauml ymmaumlrrystauml siitauml mitauml taumlmauml muutos tarkoittaisi keiden aktiviteetteja jaosallistumista muutoksen laumlpivientiin tarvitaan ja minkaumllaisia ovat heidaumln roolinsamuutostoimijoina

Muutosta voidaan aktivoida monesta suunnasta Voidaan erottaa erityisiauml akti-vaattoreita integraattoreita tai mahdollistajia Aktivaattorit voivat olla kansalaisiaviranomaisia aktivisteja jne Integraattoreita ovat erilaiset verkostot ja mahdollis-tajia loumlytyy esimerkiksi rahoittajista ja politiikan toimijoista Naumlmauml toimijat toimivatmuutosprosessissa

Muutosprosessi on iteratiivinen prosessi jossa tieto ja ymmaumlrrys asioista muo-dostuu muotoutuu ja leviaumlauml Tiedon luomisen prosessia voidaan kuvata SECI-mallin avulla (kuva 7 Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995) Tieto muovautuuulkoistamisen yhdistaumlmisen sisaumlistaumlmisen ja sosiaalistamisen kautta kulkevassasyklissauml Kaivosalan muutosprosessia voidaan kuvata myoumls taumlmaumln SECI-mallinavulla Esimerkiksi SAM-hankkeessa toteutetut tyoumlpajat kokoukset yhteistyoumlkaivosyritysten kanssa ja hankkeessa tuotetut julkaisut voidaan asettaa SECI-mallin mukaiseen kuvaan Olennaista on ymmaumlrtaumlauml ettauml yksittaumlinen julkaisu taityoumlryhmaumln toiminta ei saa muutosta aikaan vaan asioiden ymmaumlrtaumlmiseen tarvi-taan prosessi joka kulkee monella eri tasolla iteroiden

30

Kuva 7 SECI-malli tiedon ja ymmaumlrryksen muodostumisen prosessin syklis-tauml (Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995)

Hiljainen tieto

Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Hiljainen tieto Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto Taumlsmaumlllinen tieto

Toimintakentaumln luominen Tiedon yhdistaumlminen

Dialogi

Tekemaumlllauml oppiminen

Sosiaalistaminen Ulkoistaminen

Sisaumlistaumlminen Yhdistaumlminen

bull Hankekokouksetbull Argumenta-hankkeen seminaarit

bull Draamatyoumlpajabull Viranomaistyoumlpajabull Visiotyoumlpajabull Tiekarttatyoumlpajabull Csiro haastattelutbull Hyvaumlksyttaumlvyyskyselyt

bull Benchmarkbull Policy Briefbull Artikkelit

bull Yhteistyouml kaivosyritystenkanssa

bull Tapaukset esim Kuusamonkaavoitusprosessi

31

5 Suomalaisen kaivosalan muutosprosessinkokonaiskuva

Suomalaisen kaivosteollisuuden murrosprosessin kokonaiskuva kuten se SAM-hankkeen aineiston perusteella hahmottui on esitetty kuvassa 8 MLP-malliin sovi-tettuna MLP-mallissa niche-taso on kaumlsitetty laajasti eikauml vain teknisiauml ratkaisujaesittelevaumlnauml tasona Siihen on otettu mukaan myoumls toimintatapa- ja menettelyko-keiluja Vielauml 1960-luvulla kaivostoiminta oli valtiojohtoista suljetussa taloudessatapahtuvaa toimintaa joka tapahtui teollista toimintaa suosivassa arvomaailmas-sa Taumlssauml ympaumlristoumlssauml toiminut regiimi on parhaillaan muuttumassa uudeksiregiimiksi jonka arvellaan toteutuvan vuoden 2030 tienoilla SAM-hankkeen visio-ja tiekarttatyoumlpajoissa (kuva 1) tunnistetut ja kuvatut muutospolut ovat ehkauml taumllloumlinjohtaneet uuteen kaivosalan regiimiin

Kuva 8 Kaivosalan muutosprosessi (mukaellen Foxon et al 2010 Kohl et al2013)

Niche

RegimeLandscape

Applied Foxon et al 2010

20301960

Kaivoslaki 1965

ElinkeinopolitiikkaNatura 2000

Kestaumlvauml kehitys

Resurssiniukkuus

YVA 1994 Kaivoslaki 2011

1 Moniaumlaumlninen osaava viranomaistoiminta

2 Kestaumlvaumln kehityksen mukainenyrityskulttuuri

3 Yhteisoumln hyvaumlksymauml kaivos4 Oppiva ja uutta luova kaivosteollisuus

Kaivos tuo vaurauttaja tyoumlpaikkoja

5 Raumlaumltaumlloumlity viestintauml ja oikea-aikaisuus

6 Kaivoksen koko elinkaari huomioituKaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminenaluetaloudessa

KaivosinfrastruktuuriAsunnotTiethellip

Ympaumlristoumlarvot

JohtamisjaumlrjestelmaumltCSR kaivosalalleGRI-ohjeistusTSMISO-standarditVakuutukset riskienhallinta

VisioKestaumlvauml

hyvaumlksyttaumlvaumlkaivannaisteollisuus

TEKES Green Mining ohjelmaKaivosalan koulutus

BioliuotustekniikkaSuomessaTalvivaaran kaivos

Stressitestit

Vanhat kaivosyhtioumltesim Outokumpu

Kaivoskone- ja laitevalmistajatKansainvaumlliset kaivosyrityksetPaikallinen yritystoiminta

Suljettu kansantalous

Kaivosbuumi 2005-2010Malminetsinnaumln vastustusKaivosvastaisuus

Vanhat kaivoksetkuten Kemi

Malminetsintauml kuten SakattiKaivossuunnitelmat kuten Kuusamo

Mineraaleja vaativa elaumlmaumlntapa

Yritysvastuullisuus

SoLiMi-hankkeen hyvaumlksyttaumlvyyskysely

Media SOME

Politiikkaregulaatiomarkkinat

Arvotasenteetosaaminen

Fyysinenympaumlristouml

SAM-hankkeen sidosryhmaumlyhteistyoumlkokeilutKestaumlvaumln kaisvotoiminnan verkosto

AutomaatioDigitaalisuus

32

51 Markkinat politiikka ja regulaatio

1960-luvulla kaivokset ja malminetsintauml olivat hyvin pitkaumllle valtion suunnastaohjattuja kansallisia projekteja (esim Outokumpu keskeinen toimija) Kohti vuotta2030 mentaumlessauml markkinat ovat muuttuneet entistauml globaalimmiksi suurin osaSuomen kaivoksista ja malminetsinnaumlstauml tapahtuu ulkomaisten yritysten toimestaRegiimiin on siis tullut uusia toimijoita suuria ulkomaisia kaivosyrityksiauml Taumlmaumlaiheuttaa haasteita yrityskulttuurin luomiseen yritysten vaumlliseen yhteistyoumlhoumlnviranomaistoimintaan sidosryhmaumlsuhteisiin viestintaumlaumln jne Toimintaympaumlristouml onmuuttunut niin ettauml kestaumlvaumln toiminnan vaatimus niin sosiaalisten ja taloudellistenasioiden kuin ympaumlristoumlasioiden osalta on liiketoiminnalle merkityksellistauml

Suomen metsaumlteollisuus kamppaili 1990-luvulla vastaavien haasteiden kanssaerityisesti ympaumlristoumlkysymyksen mutta se kykeni vastaamaan muutostarpeeseenyhteistoiminnalla Metsaumlteollisuudella on pitkaumlt ja hyviksi koetut perinteet tutkimus-ympaumlristouml- ja sidosryhmaumlsuhteiden hoidossa yhteinen tutkimuslaitos (KCL) ja yhtei-nen ympaumlristoumlraportointikaumlytaumlntouml joiden avulla se vastasi muutokseen (Wessberg etal 2015a) Kaivosteollisuudessa globaalit toimijat ja markkinat tuovat erityishaasteensuomalaiseen hyvaumlksyttaumlvyysprosessiin

Uuden kaivoslain tulkinta on nykytilanteessa vielauml muotoutumassa Kaivoslainsuhde ympaumlristoumllainsaumlaumldaumlntoumloumln on niin ikaumlaumln vielauml paikoin epaumlselvauml Naumlin ollentoimintajaumlrjestelmauml on esimerkiksi taumlssauml kohtaa vielauml kehittymaumlssauml ja kaumlytaumlnnoumlssaumltaumlmauml naumlkyy esimerkiksi siinauml ettauml lupapaumlaumltoumlksiin kuuluu pitkauml aika mikauml hermos-tuttaa yritystoimijoita Turvatekniikan keskus (Tukes) myoumlntaumlauml kaumlytaumlnnoumlssauml kai-vosluvan mutta kaivoslupa ja ympaumlristoumllupa ovat vahvasti linkittyneitauml toisiinsaAluehallintovirasto (AVI) on siten ympaumlristoumlluvan myoumlntaumljaumlnauml myoumls merkittaumlvaumlkaivosalan viranomaistoimija Tukesin rinnalla Jos hanke on ympaumlristoumlvaikutuksil-taan laaja-alainen tarvitaan kaivoslupaa varten lausunto ympaumlristoumlvaikutustenarvioinnista (YVA-lausunto) jonka yhteydessauml korostuvat sidosryhmiin kohdistuvatvaikutukset ja sosiaalisten vaikutusten arviointi Suojelualueiden osalta ympaumlristouml-viranomainen on myoumls merkityksellinen toimija kaivoslupaan liittyen Kiinnostavatmalmiot ja luonnonsuojelullisesti niin ikaumlaumln kiinnostavat alueet yhtyvaumlt usein sillaumlmalmiot muokkaavat helposti maaperaumln koostumusta niin ettauml alueelle muodos-tuu poikkeuksellinen elinympaumlristouml kasveille Ympaumlristoumlluvan alainen toiminta onpuolestaan Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskuksen (ELY) valvottavaa aluettaLisaumlksi Tukes pyytaumlauml aina kaivoslupaa varten lausunnot kunnalta (kaavoitus) jaMaanmittauslaitokselta (kaivostoimitus)

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta moniaumlaumlnisen ja osaavan viran-omaistoiminnan tukeminen ja kehittaumlminen on keskeinen visiopolku politiikanregulaation ja markkinoiden suuntaamisessa

52 Arvot asenteet osaaminen

Kaivosalan hiljaiselo ennen kaivosbuumia aiheutti sen ettauml tietoisuus kaivoksistaja niiden merkityksestauml ihmisten hyvinvoinnille jaumli etaumlisiksi kansalaisille Kansalais-

33

ten arvot ja asenteet eivaumlt siis paumlaumlsseet kehittymaumlaumln yhteiskunnallisen muutos-prosessin mukana Esimerkiksi ympaumlristoumlarvojen nouseminen merkitykselliseksitekijaumlksi teollisuuden hyvaumlksyttaumlvyysprosessissa ei kehittynyt kaivosteollisuudenmukana vaan iskeytyi kasvoille vasta kaivosbuumin yhteydessauml Laaja-alainenosaaminen kaivosteollisuuden hyvaumlksyttaumlvyyteen liittyen ei kehittynyt siinauml mitassakuin voimissaan olevan teollisuuden alan tilanteessa olisi voinut olla

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolut liittyen kestaumlvaumln kehityk-sen mukaiseen yrityskulttuuriin yhteisoumln hyvaumlksymaumlaumln kaivokseen oppivaan jauutta luovaan kaivokseen ja raumlaumltaumlloumlityyn viestintaumlaumln liittyen ovat avainasemassamuutosprosessin suuntaamisessa

53 Fyysinen ympaumlristouml

Vanhat olemassa olevat kaivokset kuten Kemi ja Pyhaumlsalmi ovat esimerkkejaumljoissa kaivosinfrastruktuuriin on totuttu ja se on toimiva ja valmis Hyvaumlksyttaumlvyy-den naumlkoumlkulmasta haasteita aiheuttaa uusien kaivosten perustaminen joka uhkaaesimerkiksi olemassa olevaa matkailuelinkeinoa kuten Juomasuo Kuusamossatai luonnonsuojelua kuten Hannukainen Sodankylaumlssauml

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolku jossa otetaan huomioonkoko kaivoksen elinkaari ja kaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminen aluetaloudessaon merkityksellinen muutosprosessin suuntaamisessa Esimerkiksi merkityksellistaumlhyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta on se kuinka kaivosinfraa voidaan hyoumldyntaumlaumlkaivoksen elinkaaren jaumllkeen

34

6 Yhteenveto ja johtopaumlaumltoumlkset

Taumlssauml julkaisussa on avattu suomalaisen kaivosalan muutosprosessia ns kaivos-buumin seurauksena ja jaumllkeen Kaivosbuumin myoumltauml lisaumlaumlntynyt kaivosteollisuuson heraumlttaumlnyt yhteiskunnallisen keskustelun kaivosten sosiaalisesta toimiluvasta jasen sisaumllloumlstauml Ottamatta kantaa kaivosten sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden oikeu-tukseen taumlssauml kirjoituksessa on jaumlsennetty sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden reunaeh-toja ja yhteiskunnallisen myoumlntouml- tai epaumlaumlmisprosessiin vaikuttavia tekijoumlitauml jamekanismeja Siirtymaumlprosessin hallinnassa keskeisiauml elementtejauml myoumls kai-vosalan muutosprosessissa ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

7 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminenesimerkiksi kaivosalaan suuntautuvien tutkimusohjelmien ja muun rahoi-tuksen avulla

8 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen ja paumlivitysriittaumlvaumln tiheaumlsti esimerkiksi kaivosteollisuuden vision ja tiekartan paumlivit-taumlminen

9 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen esimerkiksiKestaumlvaumln kaivostoiminnan verkosto

10 Kokeilujen toteuttaminen esimerkiksi viranomaistyoumlpaja osana kai-voshankkeiden YVA-prosessia tai draamatyoumlpaja eri sidosryhmille osanakaavoitusprosessia

11 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi esimer-kiksi SAM-hankkeessa ideoituja kokeiluja tulee analysoida ja jatkaa lu-paavimmiksi koettujen kokeilujen kehittaumlmistauml

12 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin esimerkiksi Kaivosteol-lisuus ryn roolin sopeuttaminen toimintaympaumlristoumln muutokseen tai toi-minnan ohjausjaumlrjestelmien kehittaumlminen (esim TSM-jaumlrjestelmaumln kehit-taumlminen ja soveltaminen Suomen olosuhteissa)

Kaivosalalla on menossa muutosprosessissa erityisesti sidosryhmaumlkommunikaati-on ja sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden alueilla joissa edellauml mainitut muutosproses-sin hallinnan keskeiset elementit ovat jo naumlhtaumlvissauml Tekesin Suomen Akatemianja Sitran rahoituksella on toteutettu tutkimusohjelmia ja tutkimushankkeita jotka

35

tukevat uusien niche-avauksien muodostumista uusien verkostojen syntymistauml jakokeilujen toteuttamista

Esimerkiksi SAM-hankkeessa on kokeiltu viranomais- ja draamatyoumlpajoja sekaumlinteraktiivista digitaalista verkkotyoumlkalua kaavoitusprosessin tukena sidosryhmienvaumllisen kommunikaatioprosessin kehittaumlmisessauml SAM-hankkeessa luotiin yhdes-sauml kaivosalan sidosryhmien kanssa visio hyvaumlksyttaumlvaumln ja kestaumlvaumln kaivosteolli-suuden tulevaisuudesta

Sitran johdolla on rakennettu kaivosalan yhteistyoumlverkosto Kestaumlvaumln kaivostoi-minnan verkosto jossa on jo toteutettu suomalaisen kaivosteollisuuden yhteinenyhteiskuntavastuuraportti ja tyoumlkalupakki vastuullisuuden toteuttamiseen Lisaumlksiverkostossa on kehitteillauml kaivosteollisuuden oma kaivosvastuujaumlrjestelmauml kana-dalaisen TSM-jaumlrjestelmaumln pohjalle Jyvaumlskylaumln yliopistossa on toteutettu kai-vosalan hyvaumlksyttaumlvyyskysely kansalaisille (Jartti et al 2014)

Jatkossa naumlistauml kokeiluista voidaan valita lupaavimmat jatkokehittelyauml ja toimin-tatapojen vakiinnuttamista varten ja arvioida toimintaa Esimerkiksi viranomaistyouml-pajasta sekauml draamatyoumlpajasta voisi tulla vakiintunutta kaumlytaumlntoumlauml kaivosalan kaa-voitusprosessien sidosryhmaumldialogin toteuttamiseen ja kaivosalan hyvaumlksyttauml-vyyskyselystauml voisi tulla saumlaumlnnoumlllisesti toteutettava asia Draamatyoumlpaja voisi ollamyoumls osa YVA-prosessia Kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkostoa on suunniteltuhallinnoitavaksi Kaivosteollisuus ryn alle mikauml olisi luonteva kehityssuunta vakiin-nuttamaan verkoston toiminta

Jatkon kannalta merkityksellistauml on myoumls jatkaa alueen tutkimusta ja kehitystaumlVisiopolut voisivat esimerkiksi tarjota alustan jolla voitaisiin suunnitella jatkotutki-musta ja kehitystauml Jokainen visiopolku voisi olla oman tutkimus- ja kehityshank-keen arvoinen Esimerkiksi moniaumlaumlnisen osaavan viranomaistoiminnan kehittaumlmi-nen voisi samalla vastata kaivosalan pitkien ja raskaiden ympaumlristoumllupaprosessiennopeuttamisen ja keventaumlmisen haasteisiin kun viranomaisten vaumllistauml vuorovaiku-tusta yli sektorirajojen pystyttaumlisiin toteuttamaan ja hyoumldyntaumlmaumlaumln tehokkaasti

Jos kaivosteollisuuden muutosprosessin merkityksellisimmaumln asian haluaisi sa-noa yhdellauml sanalla se olisi luottamus Luottamus on elintaumlrkeaumlauml niin viranomais-toiminnan kuin yritystoiminnan onnistumisen kannalta Jos luottamusta ei ole ontoiminta kaikin tavoin vaikeaa Kaikkien sidosryhmien mukaan lukien viranomai-set tulee voida luottaa yritykseen ja yrityksen ja sen eri sidosryhmien tulee voidaluottaa viranomaisiin Siitauml syntyy hyvaumlksyttaumlvaumln toiminnan perusta Ja taumlmaumlnrakentamisessa on kaivosteollisuuden suurimmat haasteet taumlmaumln paumlivaumln Suo-messa Taumlmaumln haasteen voittamisessa ollaan kuitenkin jo hyvaumlssauml vauhdissa

36

AcknowledgementsThe authors would like to thank all of the SAM project all the other sustainablemining research projects that were going on at the same time and other peopleassociated with this process In addition we would like to thank the various stake-holders which inter alia participated in various events of the SAM project bring-ing material for the formulation of this report Special thanks is applied from VTT inthe SAM process retired Sirkku Kivisaari whose importance in the writing processof this report has been great Finally a special thanks to the Director of the SAMproject Helena Wessman-Jaumlaumlskelaumlinen who encouraged to write this analysis

37

LaumlhteetAumanen V 2010 Energiaregiimi muutoksessa diskursiivinen tarkastelu ener-

giapolitiikasta sosioteknologisena muutoksena Pro gradu Jyvaumlskylaumlnyliopisto

Azapagic A 2004 Developing a framework for sustainable development indica-tors for the mining and minerals industry Journal of Cleaner Production12 639ndash662

Bice S 2014 What Gives You a Social Licence An Exploration of the SocialLicence to Operate in the Australian Mining Industry Resources 3 62ndash80 doi 103390resources3010062

Burdge R J amp Vanclay F 2004 Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kaumlytaumlntouml jatulevaisuus Teoksessa Sairinen R amp Kohl J (toim) Ihminen ja ympauml-ristoumln muutos Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin teoriaa ja kaumlytaumlntoumljaumlYhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 87Espoo Teknillinen korkeakoulu S 41ndash65

Carroll A P 1979 A three-dimensional conceptual model of corporate socialperformance Academy of Management Review Vol 4 pp 497ndash505

Elzen B Geels F amp Green K (toim) 2004 System Innovation and the Transi-tion to Sustainability Theory Evidence and Policy Cheltenham UK ampNorthampton MA USA Edward Elgar Publishing

EU 2013 Strategic Implementation plan for the European Innovation partnershipon Raw materials 2013 httpseceuropaeueipraw-materialsensystemfilesged10262020130723_SIP20Part2020I20completpdf

Foxon T J Hammond G P amp Pearson P J G 2010 Developing transitionpathways for a low carbon electricity system in the UK TechnologicalForecasting amp Social Change 77 1203ndash1213 Elsevier

Geels F 2002 Technological transitions as evolutionary reconfiguration process-es a multi-level perspective and a case study Research Policy 31 891257ndash1274

Gunningham N Kagan R A amp Thornton D 2004 Social License and Environ-mental Protection Why Businesses Go Beyond Compliance Law amp So-cial Inquiry Volume 29 Issue 2 307ndash341 April 2004 DOI101111j1747-44692004tb00338x

10

tamassa mitauml tulee kaivostoiminnan negatiivisten ympaumlristouml- sosiaali- ja terveys-vaikutusten vaumlhentaumlmiseen (EU 2013)

Toimintaympaumlristouml itsessaumlaumln antaa ristiriitaista viestiauml yhteiskunnan toimijoillejoten ei ole ihme ettauml myoumls Suomen toimintajaumlrjestelmauml on ristiriitaisessa tilan-teessa Teknologiassa kehitetaumlaumln toimialan sisaumlllauml veden sisaumliseen kiertoon pe-rustuvia louhintaratkaisuja perinteisillauml rikastusmenetelmillauml Taloudessa kustan-nuspaineet ajavat saumlaumlsteliaumlisiin ratkaisuihin kaivoksia myoumls suljetaan vaumlliaikaises-ti markkinatilanteen heikennyttyauml

Poliittinen ympaumlristouml piti pitkaumlaumln kaivoksia menneisyyden alana Tiede tuki poli-tiikkaa mikauml naumlkyi pitkaumlaumln koulutuksen ja tutkimuksen puutteena kaivosalallaKaivosalan osaamiseen ei panostettu 1980- ja 90-luvuilla ja vasta viime vuosi-kymmenen aikana on saatu uutta koulutustarjontaa mm Oulun yliopistoon sekaumlKajaanin ja Lapin ammattikorkeakouluihin Taumlmauml on vaikuttanut myoumls viranomais-ten toimintaan sillauml kaivoslupia myoumlntaumlvaumlt viranomaiset eivaumlt vaumllttaumlmaumlttauml ole olleetkaivosalan asiantuntijoita

Yhteiskunnan eri sektoreiden tai toimialojen rakenteiden ja toimintamallien uu-distaminen on hidasta Esteitauml ja hidasteita on toiminnan kaikilla tasoilla Teollisetprosessit niin teollisuudessa yleensauml kuin kaivosteollisuudessakin tukeutuvatusein totuttuun ja aiemmin hyvaumlksi koettuun toimintatapaan jonka muuttaminenvaatii selkeitauml osoituksia siitauml ettauml toimintatapa ei ole enaumlauml riittaumlvauml Esimerkiksivielauml muutama vuosikymmen sitten ei Suomessa tarkasteltu teollisen toiminnanlaaja-alaista hyvaumlksyttaumlvyyttauml Toimintaympaumlristouml on kuitenkin muuttunut ja jolainsaumlaumldaumlntouml edellyttaumlauml selvittaumlmaumlaumln teollisen toiminnan vaikutuksia muutenkinkuin vain taloudellisista laumlhtoumlkohdista Entistauml enemmaumln painotetaan myoumls sosiaa-lisia vaikutuksia ja ympaumlristoumlnaumlkoumlkohtia Kaivosteollisuus on sosioteknisen muu-toksen edessauml mihin osallistuu toimijoita yhteiskunnan eri tasoilta ja aloilta Vas-taavia muutoksia on tapahtunut aiemmin muun muassa energiasektorilla 1990-luvulla (ks Aumanen 2010) ja metsaumlsektorilla 2000-luvulla (ks Wessberg et al2015a)

22 Muutoksen mallintaminen

Teoreettisen viitekehyksen muutoksen kaumlsittelylle tarjoaa niin sanottu monitasoi-nen muutoksen malli (Multi-Level Perspective MLP ks Geels 2002 Foxon et al2010) Malli kuvaa uuden toimintatavan syntyauml monenlaisten toimijoiden ja pro-sessien vuorovaikutuksesta Monitasoisen muutoksen mallin avulla voidaan jaumlsen-taumlauml kaivosteollisuuden muutosvoimia ja naumlin saada kuvaa siitauml mitkauml tekijaumlt saat-tavat vaikuttaa teollisuuden asemaan Erittelemaumlllauml systemaattisesti pitkaumln aikavauml-lin kehitystauml malli syventaumlauml ymmaumlrrystauml systeemisen muutoksen dynamiikastaSen laumlhtoumlkohtana on naumlkemys teknologisten ja sosiaalisten jaumlrjestelmien vahvastayhteenkietoutuneisuudesta

MLPn avulla voidaan tarkastella hyvin pitkaumln aikavaumllin laajoja kompleksisiamuutoksia jotka ovat tapahtuneet yhteiskunnan eri aloilla Kaivosteollisuudenkehittymisen tulkinnassa monitasoista muutoksen mallia ei ole aiemmin sovellettu

11

Suomessa monitasoista mallia hyoumldyntaumlviauml tutkimuksia on tehty esimerkiksi lii-kennejaumlrjestelmaumln (Temmes et al 2014) energiajaumlrjestelmaumln (Lovio amp Kivimaa2011 Wessberg et al 2015b) ja sosiaali- ja terveysjaumlrjestelmaumln osalta (Kohl et al2015a ja 2015b Kivisaari et al 2013)

Monitasoisen muutoksen mallissa erotetaan kolme muutoksen tasoa toimin-taympaumlristouml (landscape) vallitseva toimintajaumlrjestelmauml (regime) ja paikallisetrajatut sovellusalueet eli nichet (kuva 2) Mallin mukaan sosiotekniset jaumlrjestelmaumltmuuttuvat kaikkien naumliden kolmen eri tason keskinaumlisen vuorovaikutuksen kauttavanha toimintajaumlrjestelmauml korvautuu uudella

Jaumlrjestelmauml muodostuu viiden ulottuvuuden pohjalle Geelsin (2002) mukaannaumlmauml ovat (ks myoumls kuva 2)

1 Teknologian ulottuvuutta maumlaumlrittelee se minkaumllaista teknologiaa on kaumly-toumlssaumlmme miten kaumlytaumlmme sitauml ja mitkauml ovat mahdollisia ja olennaisiakehityskysymyksiauml kyseisten teknologioiden puitteissa Hallitseva teknolo-ginen paradigma maumlaumlrittelee sen miten maumlaumlrittelemme teknologiset on-gelmat ja etsimme vastauksia niihin Esimerkiksi kaivosteollisuudessa onkehitytty pitkaumllle kaivoksen automaatiotekniikan kehittaumlmisessauml mutta ve-sien hallinnan teknologiassa on paljon kehittaumlmiseen varaa Teknologiankaumlyttaumlmiseen liittyy olennaisesti turvallisuus sekauml ihmisen ettauml ympaumlristoumlnnaumlkoumlkulmista

2 Tiede kattaa tieteelliset instituutiot ja tiedon ja sen miten ja millaista tietoatuotamme ja kaumlytaumlmme jaumlrjestelmaumln yllaumlpitaumlmiseksi ja kehittaumlmiseksi Tie-teen kehittymisessauml on olennaista rahoitus jota tarjoavat mm erilaiset tut-kimusohjelmat Suomessa kaivosalan tieteellinen osaaminen ja sen kehit-taumlminen ovat keskittyneet Oulun ja Itauml-Suomen yliopistoihin GTKhon jaVTT Oyhyn (Kivinen amp Aumo 2015) Keskeistauml kehityksen naumlkoumlkulmastaon eri tieteenalojen vaumllinen yhteistyouml kaivosteollisuuden kontekstissa Esi-merkiksi Tekesin Green Mining -ohjelma on osa jaumlrjestelmaumln tiedeulottu-vuutta

3 Politiikka sisaumlltaumlauml yhteiskunnallisen tavoitteenasettelun saumlaumltelyn ja toimin-tamallit joilla naumlitauml toteutetaan Se vaikuttaa jaumlrjestelmaumln toimintaan kes-keisesti lainsaumlaumldaumlnnoumln ja rahoituksen kautta Politiikan kautta maumlaumlritetaumlaumlnkaivosteollisuuden asema teollisuus- ja innovaatiopolitiikassa sekauml alue-ympaumlristouml- ja luonnonvarapolitiikoissa Hyvinvointi- ja sosiaalipolitiikka ovatmyoumls vaumllillisesti linkittyneitauml kaivosteollisuuteen Esimerkiksi YVA-laki javesien suojeluohjelma ovat esimerkki poliittisista jaumlrjestelmaumln elementeistauml

4 Kulttuuri kattaa jaumlrjestelmaumlssauml vallitsevat arvot ja kulttuuriset symbolit se-kauml naumliden tuottamista ja levittaumlmistauml koskevat (julkilausumattomat) saumlaumln-noumlt Esimerkiksi teknologioille muodostuu erilaisia symbolisia arvoja senmukaan kuinka ne rakentavat kansallista kilpailukykyauml tai miten ympaumlris-toumlystaumlvaumlllisiauml ne ovat Viime vuosina keskeiseksi kaivosteollisuuden me-nestymisen naumlkoumlkulmasta ovat enenevaumlssauml maumlaumlrin tulleet vastuullisuuseettisyys ympaumlristoumlasiat sekauml eri sidosryhmien intressien huomioiminenYritysten johtamisjaumlrjestelmaumlt ovat esimerkki kulttuurista kaivosjaumlrjes-telmissauml

12

5 Kaumlyttaumljaumlt ja markkinat sisaumlltaumlvaumlt toimintamallit ja saumlaumltelyn joiden pohjaltamarkkinat ja siellauml toimivien roolit tuottajina ja kaumlyttaumljinauml muodostuvat Sesisaumlltaumlauml myoumls tuottajien ja kaumlyttaumljien toiminnan markkinoilla ja markkinoi-den vaikutukset koko jaumlrjestelmaumln toimintaan Keskeisessauml tuottajaroolissaon teollisuus (tai yritykset) Kaivostoiminnalla on suuri vaikutus paikalliseenaluetalouteen mutta myoumls kansalliseen talouteen vientituotteiden tuottaja-na ja tyoumlllistaumljaumlnauml Osakemarkkinat ja maailman markkinat heijastelevatmyoumls kaivosten kautta kansalliseen talouteen Vastuullisen toiminnan vaa-timusten myoumltauml kaumlyttaumljien rooli saattaa tulevaisuudessa kasvaa kun vas-tuullinen kuluttaja alkaa vaatia vastuullisuutta myoumls kaivosteollisuuden tuot-teilta ns veritimantit ovat jo kuluttajien tietoisuudessa mutta esimerkiksitavallisten metallituotteiden vastuullisuuden peraumlaumln ei vielauml paljon kysellaumlAluetalous on esimerkki kaumlyttaumljiin kohdistuvasta osa-alueesta

Kuva 2 Kaivosalan muutosprosessi monitasoisen muutoksen mallissa (so-vellettu Geels 2002)

Mallin ylin taso viittaa yhteiskunnalliseen toimintaympaumlristoumloumln (landscape) Siihenkuuluvat esimerkiksi sellaiset hitaasti muuttuvat asiat kuten taloudellinen kehitys jasyvaumlt kulttuuriset arvot jotka luovat puitteet ja edellytykset tarkastellulle toiminta-jaumlrjestelmaumllle Kulttuurisia pitkaumln aikavaumllin muutoksia jotka luovat taumlltauml tasoltauudistuspaineita kaivosteollisuudelle ovat esimerkiksi ympaumlristoumltietoisuuden nou-

13

su kansalaisten osallistumisen aktivoituminen luonnonvarojen hallinnassa taitietoyhteiskuntakehitykseen liittyvauml laumlpinaumlkyvyyden vaatimus

Keskimmaumlisen tason muodostaa vallitseva toimintajaumlrjestelmauml (socio-technicalregime) Se viittaa niihin saumlaumlntoumlihin ohjeistoihin ja hiljaisesti sovittuihin toimintata-poihin kuten sopimukset direktiivit ja moraalikoodit joita erilaiset toimijat esimer-kiksi kaivosteollisuuden ammattilaiset teollisuusyritykset asiakasyritykset ja tut-kimuslaitokset eri tason poliittiset paumlaumlttaumljaumlt ja viranomaiset erilaiset intressi- jaeturyhmaumlt ja media hyoumldyntaumlvaumlt Toimintajaumlrjetelmauml (regime) maumlaumlrittelee myoumlstoimijoiden vaumllistauml vuorovaikutusta Taumlmauml taso koostuu muun muassa tuotantora-kenteista alaa koskevasta saumlaumlntelystauml tuotteiden markkinoista asiakkaiden tar-peista ja kysynnaumlstauml ammattilaisten toimintatavoista toimintaa koskevasta tiedos-ta sovellettavista teknologioista sekauml alaan ja sen tuotteisiin liitetyistauml kulttuurisis-ta merkityksistauml

Vallitseva toimintamalli ei muutu helposti Sen pysyvyyttauml yllaumlpitaumlvaumlt toimijatnaumliden vaumlliset suhteet ja toimialan saumlaumltely Myoumls toimijoiden vaumlliset juridiset jamuut sopimukset lujittavat keskinaumlisten suhteiden saumlilymistauml Pysyvyyttauml edistaumlaumlmyoumls se ettauml yhteiskunta pyrkii luomaan jaumlrjestelmaumllle suotuisaa saumlaumlntelyauml Myoumlskaivosalalla yritykset ja niiden asiakkaat sopeuttavat omat toimintatapansa vakiin-tuneen jaumlrjestelmaumln mukaiseksi mikauml lisaumlauml pysyvyyttauml

Uudet teknologiat uudet toimintatavat erilaiset kokeilut ja marginaaliset ratkai-sut (nichet) luovat muutoksen mahdollisuuksia toimintajaumlrjestelmaumlaumln Jotta muutostoimintajaumlrjestelmaumlssauml tapahtuisi on jaumlrjestelmaumlssauml oltava niin sanottuna mahdol-lisuuksien ikkunoita joihin nichet voivat asettua Taumlllaisia muutoksen ikkunoita voisyntyauml esimerkiksi erilaisissa yhteiskunnan murroksissa kuten demograafisissamuutoksissa luonnon muutoksissa tms Mahdollisuuksien ikkunat voivat syntyaumlerityisesti toimintaympaumlristoumln muutostilanteissa

Mikaumlli tarkastelu laajennetaan kattamaan julkinen palvelutuotanto ja taumlhaumln liitty-vaumlt jaumlrjestelmaumlt teollisuuden sijalla voi olla esimerkiksi kunta palveluiden tuottaja-na ja tilaajana (Nieminen amp Kivisaari 2012)

14

3 Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys yhteiskunnan jayritysten naumlkoumlkulmista

Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys on sidoksissa toiminnan kestaumlvyyteen Kestaumlvaumlntoiminta on kestaumlvaumlauml taloudellisista naumlkoumlkulmista sekauml ympaumlristouml- ettauml yhteiskun-nallisista asioista katsottuna Kaivosteollisuus on erityisen herkkauml kaikkien kestauml-vaumln kehityksen ulottuvuuksien naumlkoumlkulmasta katsottuna Talous on riippuvainenglobaaleista suhdanteista ja aluetalouden reunaehdoista ja yhteiskunnallisestisidosryhmaumlyhteistyouml ja paikallisten ihmisten hyvinvoinnin tuomat haasteet sekaumlkaivosten ympaumlristoumlvaikutukset vaativat huomiota ja toimenpiteitauml Vasta viimeis-ten vuosikymmenten aikana kaivosteollisuus on alkanut omaksua toimintatapojajoilla naumlmauml haasteet voidaan hallita Epaumlonnistuneiden tilanteiden hoidon tai puut-teellisen viestinnaumln ja sidosryhmaumlyhteistyoumln vuoksi kaivosteollisuus aiheuttaausein vastustusta ja paheksuntaa etenkin siirtyessaumlaumln uusille alueille

Kaivosteollisuuden tulee olla vastuullista jotta se pystyy vastaamaan toiminnas-ta mahdollisesti aiheutuviin kestaumlvaumln kehityksen uhkiin ennaltaehkaumlisevaumlsti jakorjaavasti Kuvan 3 mukaisesti yrityksen vastuu yhteiskunnan kestaumlvaumlstauml kehi-tyksestauml laumlhtee liikkeelle viranomaisvelvoitteiden taumlyttaumlmisestauml ja laajenee vapaa-ehtoiseen ympaumlristoumln ja yhteiskunnan huomioon ottavaan toimintaan kuten eri-laisten vapaaehtoisten johtamisjaumlrjestelmien hyoumldyntaumlmiseen ja standardien nou-dattamiseen Taumlmaumln luvun alakappaleissa syvennetaumlaumln ymmaumlrrystauml keskeisistaumlkaumlsitteistauml eli yritysvastuusta sosiaalisesta hyvaumlksyttaumlvyydestauml ja sosiaalistenvaikutusten arvioinnista (SVA)

15

Kuva 3 Yritysvastuu maumlaumlriteltynauml yrityksestauml kaumlsin

31 Yritysvastuu

Yritysvastuussa on kysymys toimivien viranomaissuhteiden tyytyvaumlisten asiakkai-den ammattitaitoisen henkiloumlstoumln ja ympaumlristoumln luottamuksen ja hyvaumlksynnaumlnsaavuttamiseen taumlhtaumlaumlvistauml toimista Yritysvastuullisuudella viitataan yleensaumlyritysten vapaaehtoisiin toimiin viranomaisvelvoitteiden toteuttamisen lisaumlksi Ka-peimmillaan yritysvastuu on sitauml ettauml yritys tuottaa voittoa omistajilleen toimimallaviranomaismaumlaumlraumlysten sallimissa rajoissa Yleisimmin yritysvastuu kuitenkin kiinni-tetaumlaumln kestaumlvaumln kehityksen kaumlsitteeseen jolloin yritysvastuuta asettuvat maumlaumlrittauml-maumlaumln ympaumlristoumlvastuu sosiaalinen vastuu ja taloudellinen vastuu (Joutsenvirta etal 2011)

Suomen teollistumisen alkuvaiheesta 1820-luvulta aina 1950-luvulle asti monetyritykset huolehtivat tyoumlntekijoumlistaumlaumln paikkakunnilla mahdollistaen tyoumln tekemisenyrityksessauml Taumlmauml tarkoitti sitauml ettauml tehtaan omistaja jaumlrjesti tyoumlntekijoumlille asunnotterveydenhuollon paumlivaumlkodit harrastustoiminnan ja jopa kirkon (katso esim Koi-vuniemi 2000 Haumlggman 2006 Kuisma 2008 Koskinen 1989 Haapala 1986) Kun1960ndash70-luvuilla rakennettiin suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa teollisuusyritys-ten sosiaalitoiminnan tehtaumlvaumlkentaumlssauml olleet toiminnot jakautuivat uusille yhteis-kunnallisille toimijoille Taumlhaumln vastuunjakoon vaikutti sekauml sosiaalipoliittisen lain-saumlaumldaumlnnoumln muuttuminen ja julkishallinnon vastuutehtaumlvien laajentuminen ettaumlkulutustavaramarkkinoiden kasvu ja liikeyritysten organisatoriset muutokset (Ket-tunen 2002)

Uudelleen keskustelu yrityksen yhteiskunnallisesta vastuusta levisi Suomeen1970-luvulla jolloin yritysten vastuuksi kaumlsitettiin tuottava toiminta ja sitauml kautta

Kestaumlvauml kehitysTalous ndash Yhteiskunta ndash Ympaumlristouml

YritysvastuuVapaaehtoinen-johtamisjaumlrjestelmaumlt ja standardit-sidosryhmaumlyhteistyouml-raportointi

Viranomaisvelvoitteet- YVA (sis SVA)- Luvat ja lupaehdot- Raportointi

Sosiaalinenhyaumlksyttaumlvyys

16

tyoumlpaikkojen luominen sekauml verojen maksu yhteiskunnalle (Hanikka et al 2007)Vielauml taumlssauml vaiheessa ympaumlristoumlkysymyksiauml ei nostettu voimakkaasti esiin Vasta1980-luvulla yleisen mielipiteen ja markkinoiden painostuksesta ympaumlristoumlasioihinalettiin kiinnittaumlauml enemmaumln huomiota ja 1990-luvulta alkaen yrityksiltauml on vaadittuympaumlristoumlvastuullisuutta lainsaumlaumldaumlnnoumln velvoittamana ja erilaisten laatu- ja ympauml-ristoumljaumlrjestelmien kannustamana (Hanikka et al 2007) Globalisaation eteneminennosti yritysvastuun jaumllleen 2000-luvulla keskusteluun eettisen tuotannon naumlkoumlkul-masta mm lapsityoumlvoima ja tyoumlntekijoumliden huonot olot kehitysmaissa heraumlttivaumltpohtimaan ja toimimaan vastuukysymysten kanssa (Joutsenvirta et al 2011)

Sidosryhmaumlsuhteet luovat yrityksen vastuullisuuden reunaehdot Heikkurinen jaBonnedahl (2013) ovat analysoineet markkinaorientoitunutta ja sidosryhmaumlorien-toitunutta yritysstrategiaa Markkinaorientoituneessa strategiassa markkinat jaasiakkaat joko ohjaavat yrityksen toimintaa ja yritys mukautuu toimissaan markki-noiden ja asiakkaiden tarpeisiin tai yritys pyrkii toimillaan ohjaamaan markkinoitaja asiakkaiden tarpeita

Sidosryhmaumlorientoituneessa strategiassa puolestaan yritys joko mukautuu si-dosryhmien toiveisiin tai yrittaumlauml muokata sidosryhmien toiveita Heikkurinen jaBonnedahl (2013) yhdistaumlvaumlt naumlmauml erilaiset strategiaorientaatiot analyysissaumlaumlnkestaumlvaumln kehityksen orientaatioksi jossa yrityksen toiminta voi olla joko kestaumlvaumlnkehityksen ohjaamaa tai kestaumlvaumlauml kehitystauml ohjaavaa Taumlmauml yhdistaumlvauml strate-giaorientaatio siirtaumlauml vastuun yrityksen toiminnasta ensisijaisesti yritykselle itsel-leen pois ulkoisilta toimijoilta kuten asiakkaat tai sidosryhmaumlt Taumlmauml strategiatoiminee hyvin kaivosteollisuudessa jossa lopputuotteen asiakas on kaukanaraaka-aineen tuotannosta eikauml naumlin luo tehokkaasti painetta yritykseen

Yritysvastuun toteuttamiseen on olemassa erilaisia tyoumlkaluja julistuksista sertifi-oituihin johtamisjaumlrjestelmiin Periaatejulistuksia ja ohjelmia kutsutaan softlaw -instrumenteiksi joita pidetaumlaumln osoituksena julkisen oikeussaumlaumltelyn ja erilais-ten yksityisluonteisten saumlaumlntelyjen kasvavasta vuorovaikutuksesta (Tala 2005)Niillauml tarkoitetaan moninaisia oikeusohjeita muistuttavia normistojen joukkojajotka eivaumlt kuitenkaan ole osa lainsaumlaumldaumlntoumlauml (Tala 2005) Perinteisesti taumlllaisiaovat olleet esimerkiksi YKn ja sen yleiskokouksen asiakirjat joita pidetaumlaumln ei-sitovina mutta vaumlhintaumlaumlnkin poliittisesti merkityksellisinauml (Korkea-aho 2005)

Yrityksen johtamisjaumlrjestelmaumlauml voidaan tarkastella erityisesti yhteiskuntavastuu-jaumlrjestelmaumlnauml jonka avulla yritys pyrkii huolehtimaan yrityksen ympaumlristoumltekijoumlidensekauml sosiaalisten ja taloudellisten tekijoumliden tasapainoisesta kehittaumlmisestauml jatoteuttamisesta yhteistyoumlssauml sidosryhmien kanssa Yrityksen yhteiskuntavastuu(CSR Corporate Social Responsibility) on osa yrityksen liiketoimintamallia Osit-tain yhteiskuntavastuullisuuden toteuttamista voidaan osoittaa standardoiduillajohtamisjaumlrjestelmillauml esimerkiksi ympaumlristoumljaumlrjestelmaumlllauml ISO 14 001 ja yhteiskun-tavastuujaumlrjestelmaumlllauml ISO 26 000 tai kansallisilla rdquostandardeillardquo kuten esimerkik-si Kanadan Towards Sustainable Mining (TSM) Yhteiskuntavastuullisuuden toteu-tumista voi raportoida noudattamalla sen mittaamiseen tarkoitettua Global Repor-ting Initiative (GRI) -ohjeistoa EUn uuden direktiivin (saatettava voimaan syys-kuussa 2016) myoumltauml vaumlhintaumlaumln 500 tyoumlntekijaumln yritysten (liikevaihto 40 milj tase

17

vaumlh 20 milj euro) tulee raportoida vastuullisuudestaan julkisesti (Tyouml- ja elinkeinomi-nisteriouml 2015)

Kanadalainen TSM-jaumlrjestelmauml on valittu pohjaksi Suomen kestaumlvaumln kaivostoi-minnan verkoston suosittelemalle kaivosvastuujaumlrjestelmaumllle Kaivosvastuujaumlrjes-telmauml sisaumlltaumlauml luonnon monimuotoisuutta koskevan toimintakehyksen ja kahdek-san arviointityoumlkalua 1) sidosryhmaumlvuorovaikutus 2) luonnon monimuotoisuudensaumlilyttaumlminen 3) rikastushiekan kaumlsittely 4) vesienhallinta 5) energiatehokkuus jailmastopaumlaumlstoumlt 6) tyoumlterveys- ja turvallisuus 7) kriisinhallintavalmius ja 8) kaivok-sen sulkeminen

GRI-ohjeistus on kansainvaumllisen GRI-organisaation markkinoima ja yllaumlpitaumlmaumlohjeistus liiketoiminnan valtioiden ja muiden organisaatioiden kestaumlvaumln toiminnanymmaumlrtaumlmiseen ja viestintaumlaumln GRI keskittyy ohjeistuksissaan erityisesti kriittisiinkestaumlvyyttauml uhkaaviin asioihin kuten ilmastonmuutos ihmisoikeudet ja lahjontaOhjeistus rakentuu neljaumln paumlaumlpilarin alle valmistelu suuntaus analyysi ja viestin-tauml Valmisteluvaiheessa keskitytaumlaumln siihen ettauml kestaumlvyydestauml ja siihen liittyvaumlstaumlviestinnaumlstauml tulee suoraviivaista ja ymmaumlrrettaumlvaumlauml Suuntausvaiheessa huolehdi-taan siitauml ettauml kaikki merkityksellinen tulee huomioiduksi Analyysivaiheessa GRI-organisaatio tarjoaa asiakkaan kaumlyttoumloumln dataa jonka avulla viestintaumlauml voidaanselventaumlauml Viestintaumlvaiheessa tarjotaan laajaa verkostoa avuksi asioiden viestimi-seen ja viestien erottumiseen laajasta massasta

32 Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys

Sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlsite (engl Social Licence to Operate SLO2)syntyi 1990-luvulla tutkittaessa yritysten eettistauml toimintatapaa Yrityksen katso-taan saavuttaneen ns sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kun sen toiminnalla on jat-kuva hyvaumlksyttaumlvyys paikallisyhteisoumlissauml (Prno amp Slocombe 2012) Kaivosteolli-suudessa sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys on uusi paradigma jossa kestaumlvauml kehitys onkiteytynyt sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlsitteeseen Nelsen (2006) maumlaumlritteleesosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden sellaisten kaumlsitteiden arvojen tyoumlkalujen ja toimin-tatapojen joukoksi joiden kautta kaivosteollisuus ja sen sidosryhmaumlt voivat tarkas-tella ympaumlroumlivaumlauml todellisuutta Sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden tavoitteena on luodaneuvottelufoorumi jossa osapuolet tulevat kuulluiksi ymmaumlrretyiksi ja arvostetuik-si Sitauml voidaan kutsua teollisuuden ja sidosryhmien tavaksi ansaita uskottavuu-tensa ja asemansa

Warhurst (2001 2004) naumlkee hyvaumlksyttaumlvyyden ansaitsemisen liittyvaumln hyviensuhteiden luomiseen kaivosteollisuuden ja paikallisen yhteisoumln vaumllille Gunning-ham et al (2004) puolestaan maumlaumlrittelevaumlt sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden tarkoitta-van niitauml vaatimuksia ja odotuksia joita yhteiskunta kohdistaa liiketoimintaan jajotka nousevat yrityksen laumlhiyhteisoumlstauml Yritysten tasolla sosiaalista hyvaumlksyttauml-

2 Social Licence to Operate on yleisesti suomennettu kaumlsitteeksi sosiaalinen toimilupa Toi-milupa kaumlsitteenauml viittaa kuitenkin viranomaislupaan jollainen SLO ei ole Siksi on suosi-teltavampaa kaumlyttaumlauml kaumlsitettauml sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys jota taumlssauml julkaisussa kaumlyte-taumlaumln suomennoksena SLO-kaumlsitteelle

18

vyyttauml kaumlytetaumlaumln osana yrityksen sosiaalista vastuuohjelmaa (Corporate SocialResponsibility CSR)

Owen ja Kemp (2013) naumlkevaumlt ettauml vaikka sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden me-nettely nostaa esiin sosiaalisia naumlkoumlkohtia se ei kerro miten edetauml silloin kunpitaumlisi palauttaa yhteisoumljen sidosryhmien ja etujaumlrjestoumljen luottamus virheen jotapahduttua He vaumlittaumlvaumlt ettauml sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys -kaumlsitteen avulla eisitouduta pitkaumlaikaiseen toiminnan kehittaumlmiseen vaan sitauml kaumlytetaumlaumln tietoisestivaumlhentaumlmaumlaumln rdquooppositionrdquo vastarintaa Myoumls Bice (2014) havaitsi tutkimukses-saan ettauml sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden arviointia varten tulisi olla selkeitauml kritee-reitauml sillauml yrityksillauml on vaikeuksia paumlaumlttaumlauml miten ne mittaavat sen saavuttamista

Paikalliset yhteisoumlt odottavat alueella toimivilta yrityksiltauml ettauml ne tuovat muka-naan taloudellista hyvinvointia toimivat lainmukaisesti ja eettisesti ja harrastavatvapaaehtoista hyvaumlntekevaumlisyyttauml (Carroll 1979) Azapagic (2004) kehitti kaivos-teollisuudelle kestaumlvaumln kehityksen mallin johon liittyvaumlt indikaattorit haumln jakoikestaumlvaumln kehityksen pilareiden mukaan kolmeen ryhmaumlaumln taloudelliset tekijaumltympaumlristoumltekijaumlt ja sosiaaliset tekijaumlt Taumlssauml mallissa taloudelliset indikaattoritsisaumlltaumlvaumlt muun muassa yrityksen alueelle tuoman hyvinvoinnin mittaamisenYmpaumlristoumlindikaattorit sisaumlltaumlvaumlt ympaumlristoumlpaumlaumlstoumlt veden energian ja maankaumlytoumlnsekauml biodiversiteetin muutokset ja sosiaaliset indikaattorit tyoumlvoiman kohtelunihmisoikeudet ja paikallisen yhteisoumln sitomisen mukaan toimintaan (Azapagic2004) Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys perustuu yhteisoumln naumlkoumlkulmasta naumlihin samoi-hin tekijoumlihin

Thomson ja Joyce (2008) ovat maumlaumlrittaumlneet sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden teki-jaumlt seuraavasti (kuva 4)

1 lainmukaisuus tai oikeudenmukaisuus (toiminta on virallisten tai epaumlviral-listen vakiintuneiden lakiperusteisten sosiaalisten ja kulttuuristen normi-en mukaista)

2 uskottavuus (yrityksen voima ja kapasiteetti tehdauml itsensauml uskottavaksiyhteisoumln silmissauml) ja

3 luottamus (yhteisoumln halu asettua alttiiksi riskille ja jopa menetykselle toi-sen osapuolen toimien johdosta)

19

Kuva 4 Sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden saavuttaminen (mukaeltu Thomson ampJoyce 2006)

Myoumls Moffat ja Zhang (2014) ovat kehittaumlneet naumlkemyksensauml pohjalta mallin sosi-aalisen hyvaumlksyttaumlvyyden mittaamiseksi Siinauml malliin syoumltettaumlvaumlt arvot eri para-metrien osalta saadaan kyselytutkimuksella ihmiset ja heidaumln kokemuksensamaumlaumlrittaumlvaumlt naumlin yhteiskunnallisen hyvaumlksyttaumlvyyden Moffatin ja Zhangin mallirakentuu seuraavien elementtien varaan

1 vaikutukset yhteiskunnalliseen infrastruktuuriin (impacts on social infrast-ructure)

2 sidosryhmaumlkontaktien lukumaumlaumlrauml (contact quantity)3 sidosryhmaumlkontaktien laatu (contact quality)4 prosessien oikeudenmukaisuus (procedual fairness)

Kaksi edellauml mainittua sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden mallia poikkeavat toisistaansiinauml ettauml Thomsonin ja Joycen (2008) mallissa laumlhtoumlkohtana on yrityksen normi-en mukainen toiminta ja kyky taumlyttaumlauml lain vaatimukset (tekninen prosessi) kutenlupaehdot ja vasta sen paumlaumllle rakennetaan sosiaalista luottamusta Taumlmauml onlinjassa yritysvastuullisuudesta vallitsevan kaumlsityksen kanssa Moffatin ja Zhangin(2014) mukaan sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys saavutetaan ainoastaan sosiaalisenprosessin tuotoksena Molemmissa malleissa sidosryhmaumlyhteistyoumlllauml on suurimerkitys kasvatettaessa toiminnan hyvaumlksyttaumlvyyttauml yhteisoumln silmissauml Sidosryh-maumlyhteistyouml ei kuitenkaan ole automaattisesti sosiaalista hyvaumlksyttaumlvyyttauml lisaumlaumlvaumlasia Esimerkiksi Deleschal-Ridnell (2011) havaitsi ettauml sidosryhmaumlyhteistyoumlnlisaumlaumlminen uraanikaivoksen suunnittelun yhteydessauml Australiassa aiheutti taumlydelli-sen umpisolmun ja pikemminkin vaumlhensi kuin lisaumlsi sosiaalista hyvaumlksyttaumlvyyttaumlToisaalta Lindell (2015) vahvisti aumlskettaumlin vaumlitoumlskirjassaan ettauml sidosryhmienvaumllinen keskustelu kasvattaa luottamusta ja saattaa jopa muuttaa mielipiteitauml yh-teiseen suuntaan

Lainmukaisuus Uskottavuus

Luottamus

Vastaanottaminen

HyvaumlksyntaumlVastustus

20

Lisaumlksi on huomioitava ettauml sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden yksiselitteinen mit-taaminen ja seuranta ovat erittaumlin hankalia jo pelkaumlstaumlaumln ihmisten erilaisten tieto-jen taitojen kokemusten sosiaalisten prosessien ja erilaisten paumlaumlllekkaumlistenkinroolien vuoksi Eksplisiittisen tiedon yhtauml taumlrkeaumlnauml parina ovat implisiittinen tietosekauml subjektiiviset kokemukset ja kaumlsitykset joita ei ole helppo mitata ja todentaamutta joilla on syvaumlkin merkitys erilaisten sosioteknisten prosessien edistaumlmisessaumltai estaumlmisessauml Taumlllaisia ovat esimerkiksi pelot ja ennakkoluulot joita ei vaumllttauml-maumlttauml haumllvennetauml eksplisiittisesti mitattavilla faktoilla vaan ennen kaikkea useim-miten sidosryhmaumlyhteistyoumlllauml ja eriasteisella viestinnaumlllauml

Jyvaumlskylaumln yliopistossa on tutkittu sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden ehtoja ja rajojaUudenmaan Pohjois-Karjalan Kainuun ja Lapin maakunnissa (Jartti et al 2014)Tutkijoiden mukaan sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys kaumlsitetaumlaumln yleensauml syntyvaumlksipaikallisessa vuorovaikutuksessa kaivosyhtioumln ja sidosryhmien kesken Todelli-suudessa saattaa kuitenkin olla ettauml sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys rakentuukin mo-nimutkaisemmissa prosesseissa kuin pelkaumlssauml suorassa sosiaalisessa vuorovai-kutuksessa (ibid) Myoumls media muokkaa yleistauml mielipidettauml paikallisuudestariippumatta mutta esimerkiksi ympaumlristoumloumln liittyvaumlt ongelmat eivaumlt nouse julkisuu-teen vain siksi ettauml ne ovat olemassa vaan siksi ettauml jotkut yhteiskunnallisettoimijat maumlaumlrittelevaumlt ne ongelmiksi (Vaumlliverronen 1994) Taumlllaisina toimijoinavoivat olla poliittiset toimijat ja vapaaehtoiset jaumlrjestoumlt joiden mielikuvat ja asenteetmuovautuvat historiallisten ja kulttuuristen asioiden paineessa

33 Sosiaaliset vaikutukset ja niiden arviointi

Sosiaaliset vaikutukset ovat kestaumlvaumln kehityksen kaumlsitekokonaisuuden vaikeimminarvioitavissa oleva osa Siksi taumlssauml keskitytaumlaumln kuvaamaan erityisesti taumltauml osaasosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden elementtinauml Juho Saari (2012) kuvaa suomalaisenyhteiskunnan kehitystauml hyvinvoinnin muutoksena Hyvinvointi on sidoksissa talou-teen ja ympaumlristoumln vakauteen ja taumlten myoumls sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys on pitkauml-jaumlnteisen aluekehityksen tyoumlllisyyden ja liiketoiminnan perusedellytyksiauml Taumlmauml onvahvasti kytkoumlksissauml kaivossektorin tulevaisuuteen sillauml yksiloumliden yhteisoumljen jaalueiden kehitys ja yhteiskunnalliset tavoitteet ovat kaikki kiertyneinauml vahvastitoisiinsa

Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kehys ei tarjoa taumlssauml raportissa tiettyauml meto-dia tai formaalista mallia tarkastelulle vaan kyse on SVAn tarjoaman laumlhestymis-tavan yleisestauml hyoumldyntaumlmisestauml Taumlssauml yhteydessauml SVAsta hyoumldynnetaumlaumln erityi-sesti seuraavia kiinnostuksen kohteita muutoksen tunnistaminen vaikutusteemo-jen ja osallisten identifiointi kokemusperaumlisen tiedon hyoumldyntaumlminen ja vaikutus-mekanismien analyysi Taumlllainen arviointi auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln ja ennakoimaanmahdollisia riski-ilmioumlitauml niiden vaikutuksia yhteisoumloumln hallintoon ja paikalliseenkehitykseen

Sosiaaliset vaikutukset voidaan maumlaumlritellauml seuraavasti rdquoSosiaalisella vaikutuk-sella tarkoitetaan ihmiseen yhteisoumloumln tai yhteiskuntaan kohdistuvaa vaikutustajoka aiheuttaa muutoksia ihmisten hyvinvoinnissa tai hyvinvoinnin jakautumisessa

21

Muutos voi olla kehitystauml parempaan tai huonompaan suuntaan sen mukaankenen naumlkoumlkulmasta ja kenen arvoilla asiaa tarkastelee Vaikutukset ihmiseenyhteisoumloumln ja yhteiskuntaan mainitaan maumlaumlritelmaumlssauml erikseen koska jonkin tietynvaikutuksen merkitys saattaa olla aivan erilainen yksiloumltasolla kuin esimerkiksi nsyleisen edun naumlkoumlkulmastardquo (Jusleacuten 1995)

Sosiaalisten vaikutusten arviointia on kehitetty erityisesti yhdyskuntasuunnitte-lun hankkeita ja strategisten ohjelmien laatimista varten Taumllloumlin sosiaalisten vaiku-tusten arvioinnin perusajatuksena on selvittaumlauml paumlaumltoumlksentekoa varten jonkin toi-minnan tai toimen vaikutuksia ihmisten ja yhteisoumljen hyvinvointiin ja elaumlmaumlaumln sekaumlmyoumls laajemmin yhteiskunnalliseen ympaumlristoumloumln Samalla on mahdollista arvioidamyoumls yhteiskunnallisen ympaumlristoumln vaikutuksia kyseessauml olevaan toimeen Vaiku-tusten arvioinnin kirjallisuudessa rdquotoimellardquo tarkoitetaan yleensauml hyvin konkreettisiarakennus- tai laitosprojekteja teknologista kehittaumlmistauml ja kokeilua mutta myoumlsyleisempaumlauml suunnitelmaa ohjelmaa laajempaa politiikan suuntavalintaa lakia taimuuta hanketta jolla voi olla merkittaumlviauml vaikutuksia yhteiskuntaan ja ihmisiin(Sairinen amp Kohl 2004)

Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia alettiin arvioida osana prosessia ja jaumlrjestelmaumll-lisesti lain ympaumlristoumlvaikutusten arvioinnista (YVA) tultua voimaan vuonna 1994Taumlssauml prosessissa luvanhakijat joutuvat selvittaumlmaumlaumln hankkeen ja sen vaihtoehto-jen vaikutuksia ihmisen terveyteen elinoloihin ja viihtyvyyteen luontoon rakennet-tuun ympaumlristoumloumln luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen sekauml niiden keskinaumlisiin vuo-rovaikutussuhteisiin Lisaumlksi YVA-laki velvoittaa selvittaumlmaumlaumln laajamittaisistasuunnitelmista ja ohjelmista aiheutuvia vaikutuksia Viranomaiset joutuvat maan-kaumlyttouml- ja rakennuslain (MRL) mukaan selvittaumlmaumlaumln kaavaa laadittaessa kaavanvaikutukset elinoloihin ja elinympaumlristoumloumln mukaan lukien vaikutukset kansalaistenturvallisuuteen terveyteen sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin Rakennettua ympaumlris-toumlauml koskevien hankkeiden sosiaalisten vaikutusten arviointia on tehty jo 1990-luvun lopulta alkaen kuten Reinikainen (2005) Melkas (2005) Roumlnnlund (2013) jaViinikainen (1998)

Tiivistetysti voidaan sanoa ettauml SVA tehdaumlaumln jotta voidaan1 selventaumlauml ja ennakoida ihmisten elaumlmaumln laadulle ja alueen kehitykselle

aiheutuvia muutoksia2 arvioida tai ennustaa yhteisoumln kykyauml sopeutua muuttuviin olosuhteisiin3 arvioida muutosten merkitystauml ja merkittaumlvyyttauml eri osapuolten kannalta4 ottaa huomioon ja sovitella jostakin toimesta aiheutuvia ristiriitoja ja5 kehittaumlauml haittojen vaumlhentaumlmistauml ajoissa ja tietoisesti (Sairinen ja Kohl

2004)

Sosiaalisilla vaikutuksilla tarkoitetaan ihmiseen yhteisoumloumln yhteiskuntaan tai erivaumlestoumlryhmiin kohdistuvia muutoksia jotka aiheuttavat vaikutuksia ihmisten hyvin-voinnissa hyvinvoinnin jakautumisessa tai koetussa elaumlmaumlnlaadussa Vaikutuksetvoivat olla niin myoumlnteisiauml kuin negatiivisiakin ja ne voivat naumlkyauml muun muassavarallisuuden muutoksina asenteiden tai arvojen muutoksina tai ristiriitoina(Jusleacuten 1995 Sairinen amp Kohl 2004)

22

Sairisen ja Kohlin (2004) mukaan sosiaaliset vaikutukset tarkoittavat muutoksiaihmisten

1 elaumlmaumlntavassa miten he elaumlvaumlt tyoumlskentelevaumlt leikkivaumlt ja ovat keske-naumlaumln vuorovaikutuksessa

2 kulttuurissa jaetut uskomukset tavat arvot kieli ja murre3 yhteisoumlissauml sen yhtenaumlisyydessauml vakaudessa luonteenpiirteissauml palve-

luissa ja olosuhteissa4 poliittisessa jaumlrjestelmaumlssauml ihmisten osallistumismahdollisuuksien laa-

juus omaa elaumlmaumlaumlnsauml koskeviin paumlaumltoumlksiin kaumlynnissauml olevan demokra-tisoinnin vaihe ja naumlihin liittyvaumlt resurssit

5 ympaumlristoumlssauml ruoan saatavuus ja laatu riskien taso sanitaation riittauml-vyys fyysinen turvallisuus luonnon resurssien kaumlyttouml ja kontrolli kaumlytetynilman ja veden laatu

6 terveydessauml ja hyvinvoinnissa7 henkiloumlkohtaisissa ja varallisuutta koskevissa oikeuksissa8 peloissa ja toiveissa kaumlsitykset turvallisuudesta ja yhteisoumln tulevaisuu-

desta

Kaivosteollisuudesta aiheutuvan muutoksen sosiaalisissa vaikutuksissa on kysesiitauml kuinka luonnossa luonnonvarojen kaumlytoumlssauml ja yhdyskuntien infrastruktuuris-sa tapahtuvat muutokset vaikuttavat ihmisten ja yhteisoumljen arkeen hyvinvointiinelaumlmaumlntapoihin toimintaedellytyksiin ja kulttuurisiin kaumlytaumlntoumlihin Sosiaalisia vaiku-tuksia tarkasteltaessa paumlaumlhuomio kiinnitetaumlaumln erilaisiin yhteisoumlihin vaumlestoumlryhmiinja alueisiin kohdistuviin vaikutuksiin Lisaumlksi tarkastellaan vaikutuksia myoumls muihinyhteisoumlihin kuin kiinteaumlaumln paikallisyhteisoumloumln kuten esimerkiksi elinkeinonharjoitta-jiin alkuperaumliskansoihin loma-asukkaisiin matkailijoihin retkeilijoumlihin tai tyoumlyhtei-soumlihin (Burdge amp Vanclay 2004)

Kaivostoiminnasta aiheutuvia sosiaalisia vaikutuksia on maassamme alettu tut-kia vasta viimeisten vuosien aikana 2010-luvulla (ks esim Kujala 2011 Tervo2013 Kokko et al 2013 Tiainen et al 2014 Jartti et al 2014 ja Kylaumltie 2015)Kaivostoiminnan sosiaalisten vaikutusten arviointi sai nostetta erityisesti TekesinGreen Mining -ohjelmasta jossa vuosien 2011ndash2016 aikana on rahoitettu kolmeakaivosten sosiaalisiin vaikutuksiin keskittyvaumlauml tutkimushanketta Dilacomi Solimija SAM Mm naumliden rahoituskanavien kautta Itauml-Suomen yliopiston Luonnonvaratympaumlristouml ja yhteiskunta -instituuttiin3 on vahvistunut yhteiskuntatieteelliseen kai-vostutkimukseen erikoistunut tutkimusryhmauml Ryhmaumln keskeisiauml teemoja ovatkaivostoiminnan sosiaaliset vaikutukset luonnonvarojen hallinnan kysymyksetsosiaalisten vaikutusten arviointi vaikutusten hallinnan tyoumlkalut sekauml yhteiskunta-vastuu

Kujala (2011) tutki pro gradu -tyoumlssaumlaumln sosiaalisten vaikutusten arviointia kol-messa itaumlsuomalaisessa kaivoshankkeessa ja paumlaumltyi siihen tulokseen ettauml sosiaa-listen vaikutusten arvioinnin osaaminen kaivoshankkeissa on ollut melko heikkoaViranomaiset konsultit tai kaivosyhtioumlt eivaumlt tunteneet sosiaalisten vaikutusten

3 Ueffikaivostutkimus

23

arviointia kokonaisuutena ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin menetelmaumlt rajoit-tuivat usein vain mielipiteiden kysymiseen kyselyllauml Kujalan mukaan sosiaalistenvaikutusten arviointi on jaumlaumlnyt usein laumlhinnauml mielipidetutkimukseksi sen sijaan ettaumlsiinauml tarkasteltaisiin hankkeen vaikutuksia paikallisten asukkaiden naumlkoumlkulmastaja tuotaisiin esille tasapuolisesti sekauml nollavaihtoehdon ettauml hankkeen toteuttami-sen positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia sekauml vaikutusten kohderyhmiauml (Kujala2011)

On huomattavaa ettauml vasta viime vuosina maassamme on kehitetty tyoumlvaumllineitaumlja ohjeistoja kaivosten sosiaalisten vaikutusten arviointiin kuten vuonna 2013julkaistu opaskirja kaivosten ympaumlristoumlsaumlaumlntelyyn ja sosiaalista kestaumlvyyttauml tuke-viin hankkeisiin (ks Kokko et al 2013) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)puolestaan tarjoaa ohjeistoa ja taustamateriaalia ihmisiin kohdistuvien vaikutustenarviointiin (IVA) jonka avulla voidaan kartoittaa muun muassa asukkaiden sairas-tuvuutta hankekohteiden laumlheisyydessauml (THL 2015)

24

4 Jaumlrjestelmaumln muuttumisen dynamiikkamuutoksen ohjaus ja hallinta

41 Muutoksen dynamiikka

Vakiintuneet toimijat kehittaumlvaumlt jatkuvasti vallitsevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml Poliitti-set toimijat voivat esimerkiksi tehdauml kestaumlvaumln kehityksen mukaisia lakialoitteita taikaumlynnistaumlauml alaan kohdistuvia kehittaumlmisohjelmia Kaivosteollisuuden yrityksetvoivat kehittaumlauml tuotteidensa ja tuotantoprosessinsa laatua kestaumlvaumln kehityksenmukaiseksi johtamisjaumlrjestelmaumlaumlnsauml uudistamalla Naumlin voidaan kehittaumlauml esimympaumlristoumlvaikutusten haumlirioumltilanteiden ja tyoumlturvallisuuden hallintaa toiminnaneettisyyttauml tai sidosryhmaumlyhteistyoumltauml

MLP-mallin mukaan radikaalien innovaatioiden aihiot syntyvaumlt tyypillisesti ka-peilla sovellusalueilla tai rajatuilla maantieteellisillauml alueilla toteutettavista kokei-luista (niche-taso) Uusien radikaalien innovaatioiden toimivuudesta ja vaikutta-vuudesta ei ole aluksi riittaumlvaumlauml naumlyttoumlauml Siksi kokeilu saattaa tarvita alkuvaiheessasuojattua tilaa ja tukitoimenpiteitauml Niitauml voidaan luoda rakentamalla sosiaalisiatukiverkostoja joihin voi kuulua kokeilusta kiinnostuneita tuottajia ja kaumlyttaumljiauml jayhteiskunnallisia toimijoita

MLP-mallin tasot muodostavat sisaumlkkaumlisen hierarkian Mallin keskeinen oletta-mus on se ettauml mikaumlaumln yksittaumlinen tekijauml ei voi muuttaa vallitsevaa toimintamalliaSe muuttuu eritasoisten prosessien vuorovaikutuksessa Muutos edellyttaumlauml ensin-naumlkin ettauml yhteiskunnallisen toimintaympaumlristoumln muutosprosessit kuten vaumlkiluvunkasvu kaupungistuminen ja elintason noususta johtuva metallien mineraalien jakiviaineksen kysynnaumln kasvu tai kansalaisaktiivisuuden lisaumlaumlntyminen luovatpaineita vallitsevan kaivosteollisuuden muutokselle Erilaiset kriisitilanteet lisaumlaumlvaumltpainetta ja nopeuttavat toimintatapojen tekniikoiden ja viranomaismaumlaumlraumlystenmuuttumista

Systeemisen muutoksen toteuttamiseen tarvitaan vallitsevan toimintajaumlrjestel-maumln ja niche-tason kehittaumlmisprosessien vaumllistauml vuorovaikutusta ja keskinaumlistaumlsopeuttamista Vallitsevan jaumlrjestelmaumln toimijoiden on luotava edellytyksiauml ja tilaauudenlaisen toimintajaumlrjestelmaumln kaumlyttoumloumlnotolle Lisaumlksi paikallisella tasolla onkokeilujen kautta luotava kaumlyttoumlkelpoinen konkreettinen uusi toimintamalli joka voilaajeta uudeksi toimintajaumlrjestelmaumlksi Uusi toimintajaumlrjestelmauml ja sen kaumlyttoumloumlnot-

25

toympaumlristouml tarvitsevat molemminpuolista sopeuttamista toisiinsa Mahdollisuuksi-en ikkuna avautuu silloin kun tuotettu ja toimivaksi havaittu uusi toimintajaumlrjestel-mauml voidaan integroida olemassa olevaan toimintajaumlrjestelmaumlaumln Mahdollisen muu-toksen tapahtumisen jaumllkeenkin toimintajaumlrjestelmaumln kehittaumlmisen on jatkuttava

Monitasoinen muutoksen malli tarjoaa kaumlsitteellisen viitekehyksen ja ajattelunapuvaumllineen Se auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln miksi sen enempaumlauml ulkoiset paineet kuinradikaalit uudet ideatkaan eivaumlt yksin aina riitauml aikaansaamaan vakiintuneen toi-mintamallin muuttumista ja miksi muutoksen aikaansaamiseen tarvitaan useidentoimijoiden paumlaumltoumlksiauml ja vuorovaikutteista toimintaa Monitasoisen muutoksenmallin mukaan systeemisen muutoksen edistaumlmiseen tarvitaan siis sekauml ylhaumlaumlltaumlalas (top-down) ettauml alhaalta yloumls (bottom-up) suuntautuvia toimenpiteitauml ja kehi-tysprosesseja

Toisaalta jaumlrjestelmaumlauml voivat muovata myoumls yllaumlttaumlvaumlt tapahtumat tai jopa on-nettomuudet kuten kaumlvi Suomessa Talvivaaran tapauksessa Patoaltaiden pettauml-misestauml aiheutunut kaivosvesien vuoto sekauml kuolemaan johtanut tyoumltapaturmaTalvivaaran kaivosalueella ravistivat suomalaista kaivosteollisuutta ja siihen liitty-vaumlauml sidosryhmaumlverkostoa niin ettauml esimerkiksi viranomaismaumlaumlraumlykset kiristyivaumltpainostuksesta Tapahtumien myoumltauml koko yhteiskunta heraumlsi vaatimaan kaivosyri-tysten vastuullista toimintaa Tutkimuskentaumlssauml tarjottiin rahoitusta vastuullisenkaivostoiminnan edistaumlmiseksi (esim Tekesin Green Mining -ohjelma) ja Sitrassaaloitettiin kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkoston kehittaumlminen Tulevaisuudessavoimme sitten tarkastella kuinka naumlmauml kokeilut ja muutosareenan toiminnot siirty-vaumlt kaivosalan regiimiin

Sidosryhmiauml pyydettiin SAM-hankkeen visiotyoumlpajassa (Kohl et al 2013) tyoumlpa-joissa mm kirjaamaan kaivosalalle merkityksellisiauml asioita ja tapahtumia 1960-luvulta taumlhaumln paumlivaumlaumln ja siitauml eteenpaumlin tulevaisuuteen vuoteen 2030 Tuloksenasyntyi kuvan 5 mukainen tuloste Kuvasta voidaan hahmottaa menneisyydestaumlrdquoKaivos tyoumlnantajanardquo -tarina nykyisyydestauml rdquoTalvivaaran kaivoksenrdquo tarina jatulevaisuudesta rdquoKaivos yhteiskunnassardquo -tarina Kuvan tulos voidaan tulkita niinettauml Talvivaara on ilmiouml joka mursi kaumlsityksen kaivosteollisuudesta vain tyoumlnanta-jana muutti kaumlsityksen niin ettauml kaivos on osa yhteiskuntaa Talvivaaran kaivok-sen olemassaolon ensimmaumlisten vuosien aikana kyseenalaistettiin olemassaoleva kaivosregiimi viranomaisten osaaminen ja vallitseva yrityskulttuuri joka eiriittaumlvaumlssauml maumlaumlrin ottanut huomioon sidosryhmiauml Naumlin niche-tason toimija (Talvi-vaara) muutti vallitsevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml (regime) Osaltaan muutosprosessinkaumlynnistymiseen vaikutti myoumls toimintaympaumlristouml (landscape) jossa painetta jaumlr-jestelmaumlaumln loivat muun muassa resurssiniukkuus ja laumlnsimaisen elaumlmaumlntavanluoma kasvava mineraalitarve kestaumlvaumln kehityksen ja yritysvastuullisuuden tren-dit

26

Kuva 5 Kaivosteollisuuden merkityksellisiauml ilmioumlitauml ja trendejauml menneisyy-destauml nykyisyydestauml ja tulevasta (Kohl et al 2013)

Kuva 5 kertoo osaltaan ettauml Talvivaaran kaivosta voidaan pitaumlauml uuden kaivospro-sessiteknologian kokeiluna joka johti konfliktiin (Tiainen et al 2014) ja koko suo-malaisen kaivosalan kriisiin sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta Vielaumlvuonna 2006 Vesa Kainulainen kirjoitti Talvivaarasta ettauml siellauml on Euroopansuurimmat sulfidiset nikkeliesiintymaumlt Uutta ympaumlristoumlystaumlvaumlllistauml tekniikkaa Yli25 vuoden toiminta-aika Suomalaisen kaivosteollisuusklusterin uusi alku (Kainu-lainen 2006) Naumlmauml lupaukset paumlaumltyivaumlt kuitenkin pettymykseen tyoumltapaturman jaympaumlristoumlonnettomuuksien seurauksena Voidaan sanoa ettauml Talvivaaran epaumlon-nistuminen avasi suomalaisen yhteiskunnan ymmaumlrryksen kyseenalaistamaankaivosalan kestaumlvyyden

42 Muutoksen ohjaus ja hallinta

Strategic Niche Management (SNM) ja juurruttaminen ovat laumlhestymistapoja jotkaedustavat muutosvoiman rakentamista alhaalta yloumlspaumlin Niiden avulla edistetaumlaumlnonnistuneiden kokeilujen ja nichejen rakentamista ja hyoumldyntaumlmistauml (Weber ampDorda 1999 Hoogma ym 2005 Kivisaari ym 1999 Kivisaari amp Lovio 2004) SAM-hankkeessa toteutetut kokeilut olivat luonteeltaan taumlllaisia Mainitut laumlhestymista-vat taumlhtaumlaumlvaumlt sellaisten kokeilujen toteuttamiseen jossa keskeiset sidosryhmaumltoppivat muokkaamaan uutta toimintamallia sellaiseksi ettauml se on kaikkien puoles-ta hyvaumlksyttaumlvauml Laumlhestymistavan ytimessauml ovat yhteisten odotusten luominen

1960 Nyt 2030

Politiikka

Talous

(Kansalais)yhteiskunta

Tekniikkateknologia

Ympaumlristouml

Arvot

Natura-verkosto 2000

Vaihtoehtoiset teknologiat harvinaistenmetallien talteenotolle

Lakien vaumllisetsuhteetluontoon

Raaka-aineiden niukkuus jahinnat Harvinaiset metallitUusiutuvat raaka-aineet

Radikalisoituminen

RakennemuutoksetSirpaloituminen

Uusi kaivoslaki2011

In situ-bioliuotus

Kestaumlvauml kehitys

Standardointikehittyy

Vesilaki 1962Kaivoslaki 1965

Euroopanjaumllleenrakennus

CSRkaivosalalle

Tietoisuus javaatimuksetkasvavat

Globaali kehitysAasian markkinat

Kaivosalan rdquovanhatsynnitrdquo

Logistiikka mm uudetmerivaumlylaumlt

Saumlteilyturvalaki 1991

Bric-maat IntiaAfrikka nousevat

ILO- ratifiointi(ei Suomi)

ydinenergialaki1987

EU

EU raaka-ainealoite2010

rikkidirektiiviYSL uudistus

YVA-laki 1994

Julkiset hankinnatLaki 1978 YSL

2000

Rio 1987 YVA ja sosToimilupauudistus

YVD ndashluontovahingot jakompensaatiot

Ennakoiva kompensointihaitoista ja vahingoista

ilmastolaki Jaumltteiden hyoumldyntaumlmisensaumlaumlntely

Malmioidenulkomaalaisomistus

GRIIFC GuidelinesICMM

Performance-product

Lama

Internet SOME

Lobbaus

LiekkisulattoKonepajateollisuudenkasvu

Metso ja OutotecBioliuotuksen kaumlyttouml Suomessa

Johtamisjaumlrjestelmienkehittyminen ISO

ydinmateriaalivalvonta

Jaumltteiden jatkojalostus

Urban mining kasvaa

Onko kaikille toimille tilaa

Suljetun kierron kaivos

Yhteiskuntarakenteen muutos globalisaatio

Vastuullisuus jaumlljitettaumlvyys

Tshernobyl

MMSD 1999

Vastavoimat esim StopTalvivaara

Automatisointi

Kaivosmonopoli valtiolla

Kaivostenyksityistaumlminen

Elinkeinokonfliktit

Valtauksentekeminen

helppoa

Toiminnanpolitisoituminen

Kaivostuotteidenmerkityksen kasvu -gt

hyvaumlksyttaumlvyys

Metsaumlteollisuusgt

Vesienhallinnanparantuminen

Saturoituminen

Kaivostenmerkityksen kasvu Kaivosinfran

hyoumldyntaumlminen

Riskien hallinta sosiaalisentoimiluvan lunastamiseksi

Saumlaumldoumlksettiukkeneva

t

KV-kaupan esteidenpurkaminen

Maankaumlyttoumlkiistat

Teollinen symbioosimm sivukivien

hyoumltykaumlyttouml

MMMampTEMampYM

Suljettukansantalous Oumlljykriisi

Bilateraalikauppa

Kaivoksista toumlitauml

Cleentech

Biotalous

Talvivaara

Talvivaara

Talvivaara

Talvivaara

SOME-ihmisoikeudet

On-line kansanaumlaumlnestykset

HoumlyrykoneYdinvoima

Fossiiliset energiat

PC

Internet Nokia Robotiikka

Uusiutuva energia

Naumlkymaumltoumln kaivos

Kierraumltys-teknologiat

Rajaton halpaenergia (magnetismivaumlraumlhtely kiertoliike

Konsumerismin nousuTalouden nousu etusijalle

Vihreaumlt arvot

Koijaumlrvi

Vesi

Y-heraumltys

KansalaisaktiivisuusMoniarvoisuus

Talouden ylivalta

Arvojen uudelleenarviointi

Laumlpinaumlkyvyys

Globaali informaatio ampOikeuden taju

Paikallisuuden arvostus

Kierraumltys osatuotesuunnittelua

Vesiensuojeluohjelma

TalaskangasRooman klubi

Kaivostyoumlnanta-

jana

Radikaalittapaukset

Kaivosyhteis-

kunnassa

27

(yhteinen visio) yhteinen oppiminen ja monipuolisten toimijaverkostojen rakenta-minen

SNM ja juurruttamisprosessi perustuvat keskeisten osapuolten vaumllisen vuoro-puhelun kaumlynnistaumlmiseen ja edistaumlmiseen uuden ratkaisun kaumlyttoumloumlnotossa Dialo-gin avulla uutta toimintatapaa muokataan siten ettauml se vastaa mahdollisimmanhyvin eri sidosryhmien tarpeisiin ja vaatimuksiin Lisaumlksi toimintaympaumlristoumlssaumledistetaumlaumln sellaisia muutoksia jotka helpottavat uuden innovaation laajamittaistakaumlyttoumloumlnottoa ja tavoiteltujen hyoumltyjen toteutumista Kysymyksessauml on siis kaksi-suuntainen sopeuttamisprosessi

Transition Management (TM siirtymaumln hallinta Rotmans et al 2001 Kemp etal 2007 Loorbach 2007) edustaa laumlhestymistapaa jonka avulla poliittiset paumlaumlttauml-jaumlt voivat toimillaan tukea kestaumlvaumln kehityksen mukaista muutosta yhteiskunnaneri sektoreilla (Elzen ym 2004) TM pyrkii kaumlynnissauml olevien kehityskulkujen mu-kauttamiseen halutun kehityksen suuntaiseksi ja eri toimijoiden vaumllisen yhteisym-maumlrryksen aikaansaamiseen Se painottaa teknisen ja sosiaalisen muutoksenvuorovaikutteista suhdetta ja hyoumldyntaumlauml olemassa olevia liikevoimia ja pyrkii suun-taamaan niitauml kohti yhteiskunnan valitsemia paumlaumlmaumlaumlriauml

TM-mallin punaisena lankana on naumlkemys siitauml ettauml kestaumlvauml kehitys edellyttaumlaumlsosiaalisen ja teknologisen muutoksen samanaikaisuutta ja niiden kytkemistaumlyhteen Malli kuvaa sitauml miten yhteiskunnallisia sosioteknisiauml jaumlrjestelmiauml voidaanmuuttaa kestaumlvaumln kehityksen mukaisiksi ja toisaalta sitauml miten sosiotekniset jaumlr-jestelmaumlt ylipaumlaumltaumlaumln muuttuvat historiallisen tutkimuksen valossa

Voss ja Kemp (2006) luonnehtivat TM-laumlhestymistapaa refleksiiviseksi hallinto-tavaksi (Reflexive Governance) joka painottaa hallinnollisen prosessin sosiaalistaulottuvuutta Hallintoprosessi naumlhdaumlaumln osana sitauml dynamiikkaa jota pyritaumlaumln hallit-semaan Refleksiivinen hallintotapa pyrkii hyoumldyntaumlmaumlaumln vuorovaikutteista oppi-mista laajassa toimijaverkostossa Se pyrkii pikemmin avoimeen systeemiseenoppimiseen kuin tarkkaan maumlaumlriteltyihin tavoitteisiin tai kontrolliin Ideana on ettaumlhallintoprosessit tulisi avata eri toimijoiden vuorovaikutukselle ja dialogille Taumllloumlinongelman kaumlsittelyyn saadaan mukaan monenlaista tietoa erilaisia arvoja ja vai-kutusresursseja ja ymmaumlrrys lisaumlaumlntyy siitauml miten ongelma tulisi maumlaumlritellauml mitentavoitteet tulee asettaa ja minkaumllaisia strategioita voidaan kaumlyttaumlauml Kun jo tiedon janaumlkemysten yhdistaumlmisessauml ylitetaumlaumln kaumlsitteellisiauml ja institutionaalisia rajoja voi-daan edistaumlauml palautteen saamista jo strategian kehittaumlmisvaiheessa

TM-laumlhestymistavan keskeisenauml ajatuksena on ennakoinnin naumlkoumlkulmasta pyr-kiauml ohjaamaan monimutkaisten jaumlrjestelmien kehitystauml pitkaumlllauml aikajaumlnteellauml Mallion ollut alusta pitaumlen hyvin kaumlytaumlnnoumlnhakuinen ja sitauml on pyritty soveltamaanmuun muassa Alankomaiden ympaumlristoumlpolitiikassa sekauml Belgiassa ja Englannissaenergiahallinnossa ja terveydenhoidon suunnittelussa (Rotmans amp Loorbach2009)

Keskeinen ajatus on ettauml pienet muutokset johtavat laajoihin jaumlrjestelmaumln muu-toksiin Suuri muutos on mahdollista vain taumlllauml tavoin koska jaumlrjestelmauml vastustaasuuria muutoksia Pieniauml muutoksia voidaan puolestaan tukea luomalla muutos-areenoita joiden avulla toimijat sitoutetaan toimintaan yhteisten visioiden luomisenja toiminnan kautta Muutoksen eteenpaumlin viemiseksi on myoumls tunnistettava kes-

28

keiset muutosagentit jotka kykenevaumlt ottamaan riittaumlvaumlauml etaumlisyyttauml hallitsevaanjaumlrjestelmaumlaumln ja haluavat muutosta Lisaumlksi on tuettava uusien innovatiivistentoimintavaihtoehtojen etsimistauml jotta jaumlrjestelmaumln sisaumlinen diversiteetti ja sopeu-tumiskyky lisaumlaumlntyisivaumlt Taumlmauml merkitsee uusien suojaavien lokeroiden luomistakokeilutoiminnalle esimerkiksi rahoituksen tai lainsaumlaumldaumlnnoumln avulla Lisaumlksi jaumlrjes-telmaumln kehitystauml on jatkuvasti ennakoitava jotta siinauml tapahtuviin muutoksiin onmahdollista varautua (Rotmans amp Loorbach 2009)

TM-periaatteet voidaan kiteyttaumlauml toimintaohjeiksi joista muodostuu toiminnan jaoppimisen jatkuva kehauml Naumlitauml ohjeita ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

1 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminen2 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen3 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen4 Kokeilujen toteuttaminen5 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi6 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin

Rotmansin ja Loorbachin (2009) siirtymisprosessin sykli (kuva 6) kuvaa taumltauml dy-namiikkaa Ongelman maumlaumlrittelyn toimijoiden ja toimintaohjelman suunnittelunjaumllkeen voidaan siirtymaumlauml edistaumlauml erilaisilla kokeiluilla joita voidaan tukea esimer-kiksi poliittisin paumlaumltoumlksin tuilla Osallistujien tulee pystyauml hahmottamaan komplek-sinen jaumlrjestelmauml sekauml sen haasteet ja mahdollisuudet Muutosareenaa ei tulenaumlhdauml stabiilina rakenteena vaan se on pikemminkin luonteeltaan ajassa jatku-vasti muotoutuva virtuaalinen ja muuttuvien toimijoiden eteenpaumlin kantama polku

Kuva 6 Muutoksen sykli (Rotmans amp Loorbach 2009)

29

TM-laumlhestymistavan kaumlsitteelliset tyoumlkalut on tarkoitettu laajojen kehityskulkujensuuntaamiseen Kokeilujen rakentaminen on vain yksi osa taumltauml prosessia SAM-hankkeessa TMn teoreettiset jaumlsennykset ja kaumlsitteet helpottavat tarkasteltavienalueellisten kokeilujen kytkemistauml yhteiskunnan yleisempiin kehityskulkuihinja -toimenpiteisiin TM-laumlhestymistapaa kuvataan syklisenauml prosessina jossaorganisoidaan sidosryhmien jatkuva vuorovaikutteinen oppiminen Se kaumlynnistyyongelman hahmottamisesta muutosareenan perustamisesta ja yhteisten visioidenluomisesta Taumlllaisina muutosareenoina voidaan naumlhdauml esimerkiksi kaivosteolli-suuteen liittyvaumlt kehittaumlmisohjelmat Muutosvoimaa vahvistetaan synnyttaumlmaumlllaumlsellaisia toimijaverkostoja joiden monipuolinen asiantuntemus heijastaa ratkaista-van ongelman eri puolia Toimijat pyritaumlaumln mobilisoimaan erilaisten vaihtoehtoistenkehityskulkujen kokeiluun

SAM-hankkeessa tarkasteltiin miten kaivosteollisuudessa voidaan muokatauusi suomalaiseen ympaumlristoumloumln sopiva sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlytaumlntouml jamiten voidaan luoda edellytykset sen laajamittaiselle kaumlyttoumloumlnotolle osaksi vallit-sevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml Muutoksen toteuttamiseksi tarvitaan eri toimijoidenyhteistauml ymmaumlrrystauml siitauml mitauml taumlmauml muutos tarkoittaisi keiden aktiviteetteja jaosallistumista muutoksen laumlpivientiin tarvitaan ja minkaumllaisia ovat heidaumln roolinsamuutostoimijoina

Muutosta voidaan aktivoida monesta suunnasta Voidaan erottaa erityisiauml akti-vaattoreita integraattoreita tai mahdollistajia Aktivaattorit voivat olla kansalaisiaviranomaisia aktivisteja jne Integraattoreita ovat erilaiset verkostot ja mahdollis-tajia loumlytyy esimerkiksi rahoittajista ja politiikan toimijoista Naumlmauml toimijat toimivatmuutosprosessissa

Muutosprosessi on iteratiivinen prosessi jossa tieto ja ymmaumlrrys asioista muo-dostuu muotoutuu ja leviaumlauml Tiedon luomisen prosessia voidaan kuvata SECI-mallin avulla (kuva 7 Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995) Tieto muovautuuulkoistamisen yhdistaumlmisen sisaumlistaumlmisen ja sosiaalistamisen kautta kulkevassasyklissauml Kaivosalan muutosprosessia voidaan kuvata myoumls taumlmaumln SECI-mallinavulla Esimerkiksi SAM-hankkeessa toteutetut tyoumlpajat kokoukset yhteistyoumlkaivosyritysten kanssa ja hankkeessa tuotetut julkaisut voidaan asettaa SECI-mallin mukaiseen kuvaan Olennaista on ymmaumlrtaumlauml ettauml yksittaumlinen julkaisu taityoumlryhmaumln toiminta ei saa muutosta aikaan vaan asioiden ymmaumlrtaumlmiseen tarvi-taan prosessi joka kulkee monella eri tasolla iteroiden

30

Kuva 7 SECI-malli tiedon ja ymmaumlrryksen muodostumisen prosessin syklis-tauml (Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995)

Hiljainen tieto

Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Hiljainen tieto Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto Taumlsmaumlllinen tieto

Toimintakentaumln luominen Tiedon yhdistaumlminen

Dialogi

Tekemaumlllauml oppiminen

Sosiaalistaminen Ulkoistaminen

Sisaumlistaumlminen Yhdistaumlminen

bull Hankekokouksetbull Argumenta-hankkeen seminaarit

bull Draamatyoumlpajabull Viranomaistyoumlpajabull Visiotyoumlpajabull Tiekarttatyoumlpajabull Csiro haastattelutbull Hyvaumlksyttaumlvyyskyselyt

bull Benchmarkbull Policy Briefbull Artikkelit

bull Yhteistyouml kaivosyritystenkanssa

bull Tapaukset esim Kuusamonkaavoitusprosessi

31

5 Suomalaisen kaivosalan muutosprosessinkokonaiskuva

Suomalaisen kaivosteollisuuden murrosprosessin kokonaiskuva kuten se SAM-hankkeen aineiston perusteella hahmottui on esitetty kuvassa 8 MLP-malliin sovi-tettuna MLP-mallissa niche-taso on kaumlsitetty laajasti eikauml vain teknisiauml ratkaisujaesittelevaumlnauml tasona Siihen on otettu mukaan myoumls toimintatapa- ja menettelyko-keiluja Vielauml 1960-luvulla kaivostoiminta oli valtiojohtoista suljetussa taloudessatapahtuvaa toimintaa joka tapahtui teollista toimintaa suosivassa arvomaailmas-sa Taumlssauml ympaumlristoumlssauml toiminut regiimi on parhaillaan muuttumassa uudeksiregiimiksi jonka arvellaan toteutuvan vuoden 2030 tienoilla SAM-hankkeen visio-ja tiekarttatyoumlpajoissa (kuva 1) tunnistetut ja kuvatut muutospolut ovat ehkauml taumllloumlinjohtaneet uuteen kaivosalan regiimiin

Kuva 8 Kaivosalan muutosprosessi (mukaellen Foxon et al 2010 Kohl et al2013)

Niche

RegimeLandscape

Applied Foxon et al 2010

20301960

Kaivoslaki 1965

ElinkeinopolitiikkaNatura 2000

Kestaumlvauml kehitys

Resurssiniukkuus

YVA 1994 Kaivoslaki 2011

1 Moniaumlaumlninen osaava viranomaistoiminta

2 Kestaumlvaumln kehityksen mukainenyrityskulttuuri

3 Yhteisoumln hyvaumlksymauml kaivos4 Oppiva ja uutta luova kaivosteollisuus

Kaivos tuo vaurauttaja tyoumlpaikkoja

5 Raumlaumltaumlloumlity viestintauml ja oikea-aikaisuus

6 Kaivoksen koko elinkaari huomioituKaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminenaluetaloudessa

KaivosinfrastruktuuriAsunnotTiethellip

Ympaumlristoumlarvot

JohtamisjaumlrjestelmaumltCSR kaivosalalleGRI-ohjeistusTSMISO-standarditVakuutukset riskienhallinta

VisioKestaumlvauml

hyvaumlksyttaumlvaumlkaivannaisteollisuus

TEKES Green Mining ohjelmaKaivosalan koulutus

BioliuotustekniikkaSuomessaTalvivaaran kaivos

Stressitestit

Vanhat kaivosyhtioumltesim Outokumpu

Kaivoskone- ja laitevalmistajatKansainvaumlliset kaivosyrityksetPaikallinen yritystoiminta

Suljettu kansantalous

Kaivosbuumi 2005-2010Malminetsinnaumln vastustusKaivosvastaisuus

Vanhat kaivoksetkuten Kemi

Malminetsintauml kuten SakattiKaivossuunnitelmat kuten Kuusamo

Mineraaleja vaativa elaumlmaumlntapa

Yritysvastuullisuus

SoLiMi-hankkeen hyvaumlksyttaumlvyyskysely

Media SOME

Politiikkaregulaatiomarkkinat

Arvotasenteetosaaminen

Fyysinenympaumlristouml

SAM-hankkeen sidosryhmaumlyhteistyoumlkokeilutKestaumlvaumln kaisvotoiminnan verkosto

AutomaatioDigitaalisuus

32

51 Markkinat politiikka ja regulaatio

1960-luvulla kaivokset ja malminetsintauml olivat hyvin pitkaumllle valtion suunnastaohjattuja kansallisia projekteja (esim Outokumpu keskeinen toimija) Kohti vuotta2030 mentaumlessauml markkinat ovat muuttuneet entistauml globaalimmiksi suurin osaSuomen kaivoksista ja malminetsinnaumlstauml tapahtuu ulkomaisten yritysten toimestaRegiimiin on siis tullut uusia toimijoita suuria ulkomaisia kaivosyrityksiauml Taumlmaumlaiheuttaa haasteita yrityskulttuurin luomiseen yritysten vaumlliseen yhteistyoumlhoumlnviranomaistoimintaan sidosryhmaumlsuhteisiin viestintaumlaumln jne Toimintaympaumlristouml onmuuttunut niin ettauml kestaumlvaumln toiminnan vaatimus niin sosiaalisten ja taloudellistenasioiden kuin ympaumlristoumlasioiden osalta on liiketoiminnalle merkityksellistauml

Suomen metsaumlteollisuus kamppaili 1990-luvulla vastaavien haasteiden kanssaerityisesti ympaumlristoumlkysymyksen mutta se kykeni vastaamaan muutostarpeeseenyhteistoiminnalla Metsaumlteollisuudella on pitkaumlt ja hyviksi koetut perinteet tutkimus-ympaumlristouml- ja sidosryhmaumlsuhteiden hoidossa yhteinen tutkimuslaitos (KCL) ja yhtei-nen ympaumlristoumlraportointikaumlytaumlntouml joiden avulla se vastasi muutokseen (Wessberg etal 2015a) Kaivosteollisuudessa globaalit toimijat ja markkinat tuovat erityishaasteensuomalaiseen hyvaumlksyttaumlvyysprosessiin

Uuden kaivoslain tulkinta on nykytilanteessa vielauml muotoutumassa Kaivoslainsuhde ympaumlristoumllainsaumlaumldaumlntoumloumln on niin ikaumlaumln vielauml paikoin epaumlselvauml Naumlin ollentoimintajaumlrjestelmauml on esimerkiksi taumlssauml kohtaa vielauml kehittymaumlssauml ja kaumlytaumlnnoumlssaumltaumlmauml naumlkyy esimerkiksi siinauml ettauml lupapaumlaumltoumlksiin kuuluu pitkauml aika mikauml hermos-tuttaa yritystoimijoita Turvatekniikan keskus (Tukes) myoumlntaumlauml kaumlytaumlnnoumlssauml kai-vosluvan mutta kaivoslupa ja ympaumlristoumllupa ovat vahvasti linkittyneitauml toisiinsaAluehallintovirasto (AVI) on siten ympaumlristoumlluvan myoumlntaumljaumlnauml myoumls merkittaumlvaumlkaivosalan viranomaistoimija Tukesin rinnalla Jos hanke on ympaumlristoumlvaikutuksil-taan laaja-alainen tarvitaan kaivoslupaa varten lausunto ympaumlristoumlvaikutustenarvioinnista (YVA-lausunto) jonka yhteydessauml korostuvat sidosryhmiin kohdistuvatvaikutukset ja sosiaalisten vaikutusten arviointi Suojelualueiden osalta ympaumlristouml-viranomainen on myoumls merkityksellinen toimija kaivoslupaan liittyen Kiinnostavatmalmiot ja luonnonsuojelullisesti niin ikaumlaumln kiinnostavat alueet yhtyvaumlt usein sillaumlmalmiot muokkaavat helposti maaperaumln koostumusta niin ettauml alueelle muodos-tuu poikkeuksellinen elinympaumlristouml kasveille Ympaumlristoumlluvan alainen toiminta onpuolestaan Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskuksen (ELY) valvottavaa aluettaLisaumlksi Tukes pyytaumlauml aina kaivoslupaa varten lausunnot kunnalta (kaavoitus) jaMaanmittauslaitokselta (kaivostoimitus)

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta moniaumlaumlnisen ja osaavan viran-omaistoiminnan tukeminen ja kehittaumlminen on keskeinen visiopolku politiikanregulaation ja markkinoiden suuntaamisessa

52 Arvot asenteet osaaminen

Kaivosalan hiljaiselo ennen kaivosbuumia aiheutti sen ettauml tietoisuus kaivoksistaja niiden merkityksestauml ihmisten hyvinvoinnille jaumli etaumlisiksi kansalaisille Kansalais-

33

ten arvot ja asenteet eivaumlt siis paumlaumlsseet kehittymaumlaumln yhteiskunnallisen muutos-prosessin mukana Esimerkiksi ympaumlristoumlarvojen nouseminen merkitykselliseksitekijaumlksi teollisuuden hyvaumlksyttaumlvyysprosessissa ei kehittynyt kaivosteollisuudenmukana vaan iskeytyi kasvoille vasta kaivosbuumin yhteydessauml Laaja-alainenosaaminen kaivosteollisuuden hyvaumlksyttaumlvyyteen liittyen ei kehittynyt siinauml mitassakuin voimissaan olevan teollisuuden alan tilanteessa olisi voinut olla

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolut liittyen kestaumlvaumln kehityk-sen mukaiseen yrityskulttuuriin yhteisoumln hyvaumlksymaumlaumln kaivokseen oppivaan jauutta luovaan kaivokseen ja raumlaumltaumlloumlityyn viestintaumlaumln liittyen ovat avainasemassamuutosprosessin suuntaamisessa

53 Fyysinen ympaumlristouml

Vanhat olemassa olevat kaivokset kuten Kemi ja Pyhaumlsalmi ovat esimerkkejaumljoissa kaivosinfrastruktuuriin on totuttu ja se on toimiva ja valmis Hyvaumlksyttaumlvyy-den naumlkoumlkulmasta haasteita aiheuttaa uusien kaivosten perustaminen joka uhkaaesimerkiksi olemassa olevaa matkailuelinkeinoa kuten Juomasuo Kuusamossatai luonnonsuojelua kuten Hannukainen Sodankylaumlssauml

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolku jossa otetaan huomioonkoko kaivoksen elinkaari ja kaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminen aluetaloudessaon merkityksellinen muutosprosessin suuntaamisessa Esimerkiksi merkityksellistaumlhyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta on se kuinka kaivosinfraa voidaan hyoumldyntaumlaumlkaivoksen elinkaaren jaumllkeen

34

6 Yhteenveto ja johtopaumlaumltoumlkset

Taumlssauml julkaisussa on avattu suomalaisen kaivosalan muutosprosessia ns kaivos-buumin seurauksena ja jaumllkeen Kaivosbuumin myoumltauml lisaumlaumlntynyt kaivosteollisuuson heraumlttaumlnyt yhteiskunnallisen keskustelun kaivosten sosiaalisesta toimiluvasta jasen sisaumllloumlstauml Ottamatta kantaa kaivosten sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden oikeu-tukseen taumlssauml kirjoituksessa on jaumlsennetty sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden reunaeh-toja ja yhteiskunnallisen myoumlntouml- tai epaumlaumlmisprosessiin vaikuttavia tekijoumlitauml jamekanismeja Siirtymaumlprosessin hallinnassa keskeisiauml elementtejauml myoumls kai-vosalan muutosprosessissa ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

7 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminenesimerkiksi kaivosalaan suuntautuvien tutkimusohjelmien ja muun rahoi-tuksen avulla

8 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen ja paumlivitysriittaumlvaumln tiheaumlsti esimerkiksi kaivosteollisuuden vision ja tiekartan paumlivit-taumlminen

9 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen esimerkiksiKestaumlvaumln kaivostoiminnan verkosto

10 Kokeilujen toteuttaminen esimerkiksi viranomaistyoumlpaja osana kai-voshankkeiden YVA-prosessia tai draamatyoumlpaja eri sidosryhmille osanakaavoitusprosessia

11 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi esimer-kiksi SAM-hankkeessa ideoituja kokeiluja tulee analysoida ja jatkaa lu-paavimmiksi koettujen kokeilujen kehittaumlmistauml

12 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin esimerkiksi Kaivosteol-lisuus ryn roolin sopeuttaminen toimintaympaumlristoumln muutokseen tai toi-minnan ohjausjaumlrjestelmien kehittaumlminen (esim TSM-jaumlrjestelmaumln kehit-taumlminen ja soveltaminen Suomen olosuhteissa)

Kaivosalalla on menossa muutosprosessissa erityisesti sidosryhmaumlkommunikaati-on ja sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden alueilla joissa edellauml mainitut muutosproses-sin hallinnan keskeiset elementit ovat jo naumlhtaumlvissauml Tekesin Suomen Akatemianja Sitran rahoituksella on toteutettu tutkimusohjelmia ja tutkimushankkeita jotka

35

tukevat uusien niche-avauksien muodostumista uusien verkostojen syntymistauml jakokeilujen toteuttamista

Esimerkiksi SAM-hankkeessa on kokeiltu viranomais- ja draamatyoumlpajoja sekaumlinteraktiivista digitaalista verkkotyoumlkalua kaavoitusprosessin tukena sidosryhmienvaumllisen kommunikaatioprosessin kehittaumlmisessauml SAM-hankkeessa luotiin yhdes-sauml kaivosalan sidosryhmien kanssa visio hyvaumlksyttaumlvaumln ja kestaumlvaumln kaivosteolli-suuden tulevaisuudesta

Sitran johdolla on rakennettu kaivosalan yhteistyoumlverkosto Kestaumlvaumln kaivostoi-minnan verkosto jossa on jo toteutettu suomalaisen kaivosteollisuuden yhteinenyhteiskuntavastuuraportti ja tyoumlkalupakki vastuullisuuden toteuttamiseen Lisaumlksiverkostossa on kehitteillauml kaivosteollisuuden oma kaivosvastuujaumlrjestelmauml kana-dalaisen TSM-jaumlrjestelmaumln pohjalle Jyvaumlskylaumln yliopistossa on toteutettu kai-vosalan hyvaumlksyttaumlvyyskysely kansalaisille (Jartti et al 2014)

Jatkossa naumlistauml kokeiluista voidaan valita lupaavimmat jatkokehittelyauml ja toimin-tatapojen vakiinnuttamista varten ja arvioida toimintaa Esimerkiksi viranomaistyouml-pajasta sekauml draamatyoumlpajasta voisi tulla vakiintunutta kaumlytaumlntoumlauml kaivosalan kaa-voitusprosessien sidosryhmaumldialogin toteuttamiseen ja kaivosalan hyvaumlksyttauml-vyyskyselystauml voisi tulla saumlaumlnnoumlllisesti toteutettava asia Draamatyoumlpaja voisi ollamyoumls osa YVA-prosessia Kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkostoa on suunniteltuhallinnoitavaksi Kaivosteollisuus ryn alle mikauml olisi luonteva kehityssuunta vakiin-nuttamaan verkoston toiminta

Jatkon kannalta merkityksellistauml on myoumls jatkaa alueen tutkimusta ja kehitystaumlVisiopolut voisivat esimerkiksi tarjota alustan jolla voitaisiin suunnitella jatkotutki-musta ja kehitystauml Jokainen visiopolku voisi olla oman tutkimus- ja kehityshank-keen arvoinen Esimerkiksi moniaumlaumlnisen osaavan viranomaistoiminnan kehittaumlmi-nen voisi samalla vastata kaivosalan pitkien ja raskaiden ympaumlristoumllupaprosessiennopeuttamisen ja keventaumlmisen haasteisiin kun viranomaisten vaumllistauml vuorovaiku-tusta yli sektorirajojen pystyttaumlisiin toteuttamaan ja hyoumldyntaumlmaumlaumln tehokkaasti

Jos kaivosteollisuuden muutosprosessin merkityksellisimmaumln asian haluaisi sa-noa yhdellauml sanalla se olisi luottamus Luottamus on elintaumlrkeaumlauml niin viranomais-toiminnan kuin yritystoiminnan onnistumisen kannalta Jos luottamusta ei ole ontoiminta kaikin tavoin vaikeaa Kaikkien sidosryhmien mukaan lukien viranomai-set tulee voida luottaa yritykseen ja yrityksen ja sen eri sidosryhmien tulee voidaluottaa viranomaisiin Siitauml syntyy hyvaumlksyttaumlvaumln toiminnan perusta Ja taumlmaumlnrakentamisessa on kaivosteollisuuden suurimmat haasteet taumlmaumln paumlivaumln Suo-messa Taumlmaumln haasteen voittamisessa ollaan kuitenkin jo hyvaumlssauml vauhdissa

36

AcknowledgementsThe authors would like to thank all of the SAM project all the other sustainablemining research projects that were going on at the same time and other peopleassociated with this process In addition we would like to thank the various stake-holders which inter alia participated in various events of the SAM project bring-ing material for the formulation of this report Special thanks is applied from VTT inthe SAM process retired Sirkku Kivisaari whose importance in the writing processof this report has been great Finally a special thanks to the Director of the SAMproject Helena Wessman-Jaumlaumlskelaumlinen who encouraged to write this analysis

37

LaumlhteetAumanen V 2010 Energiaregiimi muutoksessa diskursiivinen tarkastelu ener-

giapolitiikasta sosioteknologisena muutoksena Pro gradu Jyvaumlskylaumlnyliopisto

Azapagic A 2004 Developing a framework for sustainable development indica-tors for the mining and minerals industry Journal of Cleaner Production12 639ndash662

Bice S 2014 What Gives You a Social Licence An Exploration of the SocialLicence to Operate in the Australian Mining Industry Resources 3 62ndash80 doi 103390resources3010062

Burdge R J amp Vanclay F 2004 Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kaumlytaumlntouml jatulevaisuus Teoksessa Sairinen R amp Kohl J (toim) Ihminen ja ympauml-ristoumln muutos Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin teoriaa ja kaumlytaumlntoumljaumlYhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 87Espoo Teknillinen korkeakoulu S 41ndash65

Carroll A P 1979 A three-dimensional conceptual model of corporate socialperformance Academy of Management Review Vol 4 pp 497ndash505

Elzen B Geels F amp Green K (toim) 2004 System Innovation and the Transi-tion to Sustainability Theory Evidence and Policy Cheltenham UK ampNorthampton MA USA Edward Elgar Publishing

EU 2013 Strategic Implementation plan for the European Innovation partnershipon Raw materials 2013 httpseceuropaeueipraw-materialsensystemfilesged10262020130723_SIP20Part2020I20completpdf

Foxon T J Hammond G P amp Pearson P J G 2010 Developing transitionpathways for a low carbon electricity system in the UK TechnologicalForecasting amp Social Change 77 1203ndash1213 Elsevier

Geels F 2002 Technological transitions as evolutionary reconfiguration process-es a multi-level perspective and a case study Research Policy 31 891257ndash1274

Gunningham N Kagan R A amp Thornton D 2004 Social License and Environ-mental Protection Why Businesses Go Beyond Compliance Law amp So-cial Inquiry Volume 29 Issue 2 307ndash341 April 2004 DOI101111j1747-44692004tb00338x

11

Suomessa monitasoista mallia hyoumldyntaumlviauml tutkimuksia on tehty esimerkiksi lii-kennejaumlrjestelmaumln (Temmes et al 2014) energiajaumlrjestelmaumln (Lovio amp Kivimaa2011 Wessberg et al 2015b) ja sosiaali- ja terveysjaumlrjestelmaumln osalta (Kohl et al2015a ja 2015b Kivisaari et al 2013)

Monitasoisen muutoksen mallissa erotetaan kolme muutoksen tasoa toimin-taympaumlristouml (landscape) vallitseva toimintajaumlrjestelmauml (regime) ja paikallisetrajatut sovellusalueet eli nichet (kuva 2) Mallin mukaan sosiotekniset jaumlrjestelmaumltmuuttuvat kaikkien naumliden kolmen eri tason keskinaumlisen vuorovaikutuksen kauttavanha toimintajaumlrjestelmauml korvautuu uudella

Jaumlrjestelmauml muodostuu viiden ulottuvuuden pohjalle Geelsin (2002) mukaannaumlmauml ovat (ks myoumls kuva 2)

1 Teknologian ulottuvuutta maumlaumlrittelee se minkaumllaista teknologiaa on kaumly-toumlssaumlmme miten kaumlytaumlmme sitauml ja mitkauml ovat mahdollisia ja olennaisiakehityskysymyksiauml kyseisten teknologioiden puitteissa Hallitseva teknolo-ginen paradigma maumlaumlrittelee sen miten maumlaumlrittelemme teknologiset on-gelmat ja etsimme vastauksia niihin Esimerkiksi kaivosteollisuudessa onkehitytty pitkaumllle kaivoksen automaatiotekniikan kehittaumlmisessauml mutta ve-sien hallinnan teknologiassa on paljon kehittaumlmiseen varaa Teknologiankaumlyttaumlmiseen liittyy olennaisesti turvallisuus sekauml ihmisen ettauml ympaumlristoumlnnaumlkoumlkulmista

2 Tiede kattaa tieteelliset instituutiot ja tiedon ja sen miten ja millaista tietoatuotamme ja kaumlytaumlmme jaumlrjestelmaumln yllaumlpitaumlmiseksi ja kehittaumlmiseksi Tie-teen kehittymisessauml on olennaista rahoitus jota tarjoavat mm erilaiset tut-kimusohjelmat Suomessa kaivosalan tieteellinen osaaminen ja sen kehit-taumlminen ovat keskittyneet Oulun ja Itauml-Suomen yliopistoihin GTKhon jaVTT Oyhyn (Kivinen amp Aumo 2015) Keskeistauml kehityksen naumlkoumlkulmastaon eri tieteenalojen vaumllinen yhteistyouml kaivosteollisuuden kontekstissa Esi-merkiksi Tekesin Green Mining -ohjelma on osa jaumlrjestelmaumln tiedeulottu-vuutta

3 Politiikka sisaumlltaumlauml yhteiskunnallisen tavoitteenasettelun saumlaumltelyn ja toimin-tamallit joilla naumlitauml toteutetaan Se vaikuttaa jaumlrjestelmaumln toimintaan kes-keisesti lainsaumlaumldaumlnnoumln ja rahoituksen kautta Politiikan kautta maumlaumlritetaumlaumlnkaivosteollisuuden asema teollisuus- ja innovaatiopolitiikassa sekauml alue-ympaumlristouml- ja luonnonvarapolitiikoissa Hyvinvointi- ja sosiaalipolitiikka ovatmyoumls vaumllillisesti linkittyneitauml kaivosteollisuuteen Esimerkiksi YVA-laki javesien suojeluohjelma ovat esimerkki poliittisista jaumlrjestelmaumln elementeistauml

4 Kulttuuri kattaa jaumlrjestelmaumlssauml vallitsevat arvot ja kulttuuriset symbolit se-kauml naumliden tuottamista ja levittaumlmistauml koskevat (julkilausumattomat) saumlaumln-noumlt Esimerkiksi teknologioille muodostuu erilaisia symbolisia arvoja senmukaan kuinka ne rakentavat kansallista kilpailukykyauml tai miten ympaumlris-toumlystaumlvaumlllisiauml ne ovat Viime vuosina keskeiseksi kaivosteollisuuden me-nestymisen naumlkoumlkulmasta ovat enenevaumlssauml maumlaumlrin tulleet vastuullisuuseettisyys ympaumlristoumlasiat sekauml eri sidosryhmien intressien huomioiminenYritysten johtamisjaumlrjestelmaumlt ovat esimerkki kulttuurista kaivosjaumlrjes-telmissauml

12

5 Kaumlyttaumljaumlt ja markkinat sisaumlltaumlvaumlt toimintamallit ja saumlaumltelyn joiden pohjaltamarkkinat ja siellauml toimivien roolit tuottajina ja kaumlyttaumljinauml muodostuvat Sesisaumlltaumlauml myoumls tuottajien ja kaumlyttaumljien toiminnan markkinoilla ja markkinoi-den vaikutukset koko jaumlrjestelmaumln toimintaan Keskeisessauml tuottajaroolissaon teollisuus (tai yritykset) Kaivostoiminnalla on suuri vaikutus paikalliseenaluetalouteen mutta myoumls kansalliseen talouteen vientituotteiden tuottaja-na ja tyoumlllistaumljaumlnauml Osakemarkkinat ja maailman markkinat heijastelevatmyoumls kaivosten kautta kansalliseen talouteen Vastuullisen toiminnan vaa-timusten myoumltauml kaumlyttaumljien rooli saattaa tulevaisuudessa kasvaa kun vas-tuullinen kuluttaja alkaa vaatia vastuullisuutta myoumls kaivosteollisuuden tuot-teilta ns veritimantit ovat jo kuluttajien tietoisuudessa mutta esimerkiksitavallisten metallituotteiden vastuullisuuden peraumlaumln ei vielauml paljon kysellaumlAluetalous on esimerkki kaumlyttaumljiin kohdistuvasta osa-alueesta

Kuva 2 Kaivosalan muutosprosessi monitasoisen muutoksen mallissa (so-vellettu Geels 2002)

Mallin ylin taso viittaa yhteiskunnalliseen toimintaympaumlristoumloumln (landscape) Siihenkuuluvat esimerkiksi sellaiset hitaasti muuttuvat asiat kuten taloudellinen kehitys jasyvaumlt kulttuuriset arvot jotka luovat puitteet ja edellytykset tarkastellulle toiminta-jaumlrjestelmaumllle Kulttuurisia pitkaumln aikavaumllin muutoksia jotka luovat taumlltauml tasoltauudistuspaineita kaivosteollisuudelle ovat esimerkiksi ympaumlristoumltietoisuuden nou-

13

su kansalaisten osallistumisen aktivoituminen luonnonvarojen hallinnassa taitietoyhteiskuntakehitykseen liittyvauml laumlpinaumlkyvyyden vaatimus

Keskimmaumlisen tason muodostaa vallitseva toimintajaumlrjestelmauml (socio-technicalregime) Se viittaa niihin saumlaumlntoumlihin ohjeistoihin ja hiljaisesti sovittuihin toimintata-poihin kuten sopimukset direktiivit ja moraalikoodit joita erilaiset toimijat esimer-kiksi kaivosteollisuuden ammattilaiset teollisuusyritykset asiakasyritykset ja tut-kimuslaitokset eri tason poliittiset paumlaumlttaumljaumlt ja viranomaiset erilaiset intressi- jaeturyhmaumlt ja media hyoumldyntaumlvaumlt Toimintajaumlrjetelmauml (regime) maumlaumlrittelee myoumlstoimijoiden vaumllistauml vuorovaikutusta Taumlmauml taso koostuu muun muassa tuotantora-kenteista alaa koskevasta saumlaumlntelystauml tuotteiden markkinoista asiakkaiden tar-peista ja kysynnaumlstauml ammattilaisten toimintatavoista toimintaa koskevasta tiedos-ta sovellettavista teknologioista sekauml alaan ja sen tuotteisiin liitetyistauml kulttuurisis-ta merkityksistauml

Vallitseva toimintamalli ei muutu helposti Sen pysyvyyttauml yllaumlpitaumlvaumlt toimijatnaumliden vaumlliset suhteet ja toimialan saumlaumltely Myoumls toimijoiden vaumlliset juridiset jamuut sopimukset lujittavat keskinaumlisten suhteiden saumlilymistauml Pysyvyyttauml edistaumlaumlmyoumls se ettauml yhteiskunta pyrkii luomaan jaumlrjestelmaumllle suotuisaa saumlaumlntelyauml Myoumlskaivosalalla yritykset ja niiden asiakkaat sopeuttavat omat toimintatapansa vakiin-tuneen jaumlrjestelmaumln mukaiseksi mikauml lisaumlauml pysyvyyttauml

Uudet teknologiat uudet toimintatavat erilaiset kokeilut ja marginaaliset ratkai-sut (nichet) luovat muutoksen mahdollisuuksia toimintajaumlrjestelmaumlaumln Jotta muutostoimintajaumlrjestelmaumlssauml tapahtuisi on jaumlrjestelmaumlssauml oltava niin sanottuna mahdol-lisuuksien ikkunoita joihin nichet voivat asettua Taumlllaisia muutoksen ikkunoita voisyntyauml esimerkiksi erilaisissa yhteiskunnan murroksissa kuten demograafisissamuutoksissa luonnon muutoksissa tms Mahdollisuuksien ikkunat voivat syntyaumlerityisesti toimintaympaumlristoumln muutostilanteissa

Mikaumlli tarkastelu laajennetaan kattamaan julkinen palvelutuotanto ja taumlhaumln liitty-vaumlt jaumlrjestelmaumlt teollisuuden sijalla voi olla esimerkiksi kunta palveluiden tuottaja-na ja tilaajana (Nieminen amp Kivisaari 2012)

14

3 Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys yhteiskunnan jayritysten naumlkoumlkulmista

Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys on sidoksissa toiminnan kestaumlvyyteen Kestaumlvaumlntoiminta on kestaumlvaumlauml taloudellisista naumlkoumlkulmista sekauml ympaumlristouml- ettauml yhteiskun-nallisista asioista katsottuna Kaivosteollisuus on erityisen herkkauml kaikkien kestauml-vaumln kehityksen ulottuvuuksien naumlkoumlkulmasta katsottuna Talous on riippuvainenglobaaleista suhdanteista ja aluetalouden reunaehdoista ja yhteiskunnallisestisidosryhmaumlyhteistyouml ja paikallisten ihmisten hyvinvoinnin tuomat haasteet sekaumlkaivosten ympaumlristoumlvaikutukset vaativat huomiota ja toimenpiteitauml Vasta viimeis-ten vuosikymmenten aikana kaivosteollisuus on alkanut omaksua toimintatapojajoilla naumlmauml haasteet voidaan hallita Epaumlonnistuneiden tilanteiden hoidon tai puut-teellisen viestinnaumln ja sidosryhmaumlyhteistyoumln vuoksi kaivosteollisuus aiheuttaausein vastustusta ja paheksuntaa etenkin siirtyessaumlaumln uusille alueille

Kaivosteollisuuden tulee olla vastuullista jotta se pystyy vastaamaan toiminnas-ta mahdollisesti aiheutuviin kestaumlvaumln kehityksen uhkiin ennaltaehkaumlisevaumlsti jakorjaavasti Kuvan 3 mukaisesti yrityksen vastuu yhteiskunnan kestaumlvaumlstauml kehi-tyksestauml laumlhtee liikkeelle viranomaisvelvoitteiden taumlyttaumlmisestauml ja laajenee vapaa-ehtoiseen ympaumlristoumln ja yhteiskunnan huomioon ottavaan toimintaan kuten eri-laisten vapaaehtoisten johtamisjaumlrjestelmien hyoumldyntaumlmiseen ja standardien nou-dattamiseen Taumlmaumln luvun alakappaleissa syvennetaumlaumln ymmaumlrrystauml keskeisistaumlkaumlsitteistauml eli yritysvastuusta sosiaalisesta hyvaumlksyttaumlvyydestauml ja sosiaalistenvaikutusten arvioinnista (SVA)

15

Kuva 3 Yritysvastuu maumlaumlriteltynauml yrityksestauml kaumlsin

31 Yritysvastuu

Yritysvastuussa on kysymys toimivien viranomaissuhteiden tyytyvaumlisten asiakkai-den ammattitaitoisen henkiloumlstoumln ja ympaumlristoumln luottamuksen ja hyvaumlksynnaumlnsaavuttamiseen taumlhtaumlaumlvistauml toimista Yritysvastuullisuudella viitataan yleensaumlyritysten vapaaehtoisiin toimiin viranomaisvelvoitteiden toteuttamisen lisaumlksi Ka-peimmillaan yritysvastuu on sitauml ettauml yritys tuottaa voittoa omistajilleen toimimallaviranomaismaumlaumlraumlysten sallimissa rajoissa Yleisimmin yritysvastuu kuitenkin kiinni-tetaumlaumln kestaumlvaumln kehityksen kaumlsitteeseen jolloin yritysvastuuta asettuvat maumlaumlrittauml-maumlaumln ympaumlristoumlvastuu sosiaalinen vastuu ja taloudellinen vastuu (Joutsenvirta etal 2011)

Suomen teollistumisen alkuvaiheesta 1820-luvulta aina 1950-luvulle asti monetyritykset huolehtivat tyoumlntekijoumlistaumlaumln paikkakunnilla mahdollistaen tyoumln tekemisenyrityksessauml Taumlmauml tarkoitti sitauml ettauml tehtaan omistaja jaumlrjesti tyoumlntekijoumlille asunnotterveydenhuollon paumlivaumlkodit harrastustoiminnan ja jopa kirkon (katso esim Koi-vuniemi 2000 Haumlggman 2006 Kuisma 2008 Koskinen 1989 Haapala 1986) Kun1960ndash70-luvuilla rakennettiin suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa teollisuusyritys-ten sosiaalitoiminnan tehtaumlvaumlkentaumlssauml olleet toiminnot jakautuivat uusille yhteis-kunnallisille toimijoille Taumlhaumln vastuunjakoon vaikutti sekauml sosiaalipoliittisen lain-saumlaumldaumlnnoumln muuttuminen ja julkishallinnon vastuutehtaumlvien laajentuminen ettaumlkulutustavaramarkkinoiden kasvu ja liikeyritysten organisatoriset muutokset (Ket-tunen 2002)

Uudelleen keskustelu yrityksen yhteiskunnallisesta vastuusta levisi Suomeen1970-luvulla jolloin yritysten vastuuksi kaumlsitettiin tuottava toiminta ja sitauml kautta

Kestaumlvauml kehitysTalous ndash Yhteiskunta ndash Ympaumlristouml

YritysvastuuVapaaehtoinen-johtamisjaumlrjestelmaumlt ja standardit-sidosryhmaumlyhteistyouml-raportointi

Viranomaisvelvoitteet- YVA (sis SVA)- Luvat ja lupaehdot- Raportointi

Sosiaalinenhyaumlksyttaumlvyys

16

tyoumlpaikkojen luominen sekauml verojen maksu yhteiskunnalle (Hanikka et al 2007)Vielauml taumlssauml vaiheessa ympaumlristoumlkysymyksiauml ei nostettu voimakkaasti esiin Vasta1980-luvulla yleisen mielipiteen ja markkinoiden painostuksesta ympaumlristoumlasioihinalettiin kiinnittaumlauml enemmaumln huomiota ja 1990-luvulta alkaen yrityksiltauml on vaadittuympaumlristoumlvastuullisuutta lainsaumlaumldaumlnnoumln velvoittamana ja erilaisten laatu- ja ympauml-ristoumljaumlrjestelmien kannustamana (Hanikka et al 2007) Globalisaation eteneminennosti yritysvastuun jaumllleen 2000-luvulla keskusteluun eettisen tuotannon naumlkoumlkul-masta mm lapsityoumlvoima ja tyoumlntekijoumliden huonot olot kehitysmaissa heraumlttivaumltpohtimaan ja toimimaan vastuukysymysten kanssa (Joutsenvirta et al 2011)

Sidosryhmaumlsuhteet luovat yrityksen vastuullisuuden reunaehdot Heikkurinen jaBonnedahl (2013) ovat analysoineet markkinaorientoitunutta ja sidosryhmaumlorien-toitunutta yritysstrategiaa Markkinaorientoituneessa strategiassa markkinat jaasiakkaat joko ohjaavat yrityksen toimintaa ja yritys mukautuu toimissaan markki-noiden ja asiakkaiden tarpeisiin tai yritys pyrkii toimillaan ohjaamaan markkinoitaja asiakkaiden tarpeita

Sidosryhmaumlorientoituneessa strategiassa puolestaan yritys joko mukautuu si-dosryhmien toiveisiin tai yrittaumlauml muokata sidosryhmien toiveita Heikkurinen jaBonnedahl (2013) yhdistaumlvaumlt naumlmauml erilaiset strategiaorientaatiot analyysissaumlaumlnkestaumlvaumln kehityksen orientaatioksi jossa yrityksen toiminta voi olla joko kestaumlvaumlnkehityksen ohjaamaa tai kestaumlvaumlauml kehitystauml ohjaavaa Taumlmauml yhdistaumlvauml strate-giaorientaatio siirtaumlauml vastuun yrityksen toiminnasta ensisijaisesti yritykselle itsel-leen pois ulkoisilta toimijoilta kuten asiakkaat tai sidosryhmaumlt Taumlmauml strategiatoiminee hyvin kaivosteollisuudessa jossa lopputuotteen asiakas on kaukanaraaka-aineen tuotannosta eikauml naumlin luo tehokkaasti painetta yritykseen

Yritysvastuun toteuttamiseen on olemassa erilaisia tyoumlkaluja julistuksista sertifi-oituihin johtamisjaumlrjestelmiin Periaatejulistuksia ja ohjelmia kutsutaan softlaw -instrumenteiksi joita pidetaumlaumln osoituksena julkisen oikeussaumlaumltelyn ja erilais-ten yksityisluonteisten saumlaumlntelyjen kasvavasta vuorovaikutuksesta (Tala 2005)Niillauml tarkoitetaan moninaisia oikeusohjeita muistuttavia normistojen joukkojajotka eivaumlt kuitenkaan ole osa lainsaumlaumldaumlntoumlauml (Tala 2005) Perinteisesti taumlllaisiaovat olleet esimerkiksi YKn ja sen yleiskokouksen asiakirjat joita pidetaumlaumln ei-sitovina mutta vaumlhintaumlaumlnkin poliittisesti merkityksellisinauml (Korkea-aho 2005)

Yrityksen johtamisjaumlrjestelmaumlauml voidaan tarkastella erityisesti yhteiskuntavastuu-jaumlrjestelmaumlnauml jonka avulla yritys pyrkii huolehtimaan yrityksen ympaumlristoumltekijoumlidensekauml sosiaalisten ja taloudellisten tekijoumliden tasapainoisesta kehittaumlmisestauml jatoteuttamisesta yhteistyoumlssauml sidosryhmien kanssa Yrityksen yhteiskuntavastuu(CSR Corporate Social Responsibility) on osa yrityksen liiketoimintamallia Osit-tain yhteiskuntavastuullisuuden toteuttamista voidaan osoittaa standardoiduillajohtamisjaumlrjestelmillauml esimerkiksi ympaumlristoumljaumlrjestelmaumlllauml ISO 14 001 ja yhteiskun-tavastuujaumlrjestelmaumlllauml ISO 26 000 tai kansallisilla rdquostandardeillardquo kuten esimerkik-si Kanadan Towards Sustainable Mining (TSM) Yhteiskuntavastuullisuuden toteu-tumista voi raportoida noudattamalla sen mittaamiseen tarkoitettua Global Repor-ting Initiative (GRI) -ohjeistoa EUn uuden direktiivin (saatettava voimaan syys-kuussa 2016) myoumltauml vaumlhintaumlaumln 500 tyoumlntekijaumln yritysten (liikevaihto 40 milj tase

17

vaumlh 20 milj euro) tulee raportoida vastuullisuudestaan julkisesti (Tyouml- ja elinkeinomi-nisteriouml 2015)

Kanadalainen TSM-jaumlrjestelmauml on valittu pohjaksi Suomen kestaumlvaumln kaivostoi-minnan verkoston suosittelemalle kaivosvastuujaumlrjestelmaumllle Kaivosvastuujaumlrjes-telmauml sisaumlltaumlauml luonnon monimuotoisuutta koskevan toimintakehyksen ja kahdek-san arviointityoumlkalua 1) sidosryhmaumlvuorovaikutus 2) luonnon monimuotoisuudensaumlilyttaumlminen 3) rikastushiekan kaumlsittely 4) vesienhallinta 5) energiatehokkuus jailmastopaumlaumlstoumlt 6) tyoumlterveys- ja turvallisuus 7) kriisinhallintavalmius ja 8) kaivok-sen sulkeminen

GRI-ohjeistus on kansainvaumllisen GRI-organisaation markkinoima ja yllaumlpitaumlmaumlohjeistus liiketoiminnan valtioiden ja muiden organisaatioiden kestaumlvaumln toiminnanymmaumlrtaumlmiseen ja viestintaumlaumln GRI keskittyy ohjeistuksissaan erityisesti kriittisiinkestaumlvyyttauml uhkaaviin asioihin kuten ilmastonmuutos ihmisoikeudet ja lahjontaOhjeistus rakentuu neljaumln paumlaumlpilarin alle valmistelu suuntaus analyysi ja viestin-tauml Valmisteluvaiheessa keskitytaumlaumln siihen ettauml kestaumlvyydestauml ja siihen liittyvaumlstaumlviestinnaumlstauml tulee suoraviivaista ja ymmaumlrrettaumlvaumlauml Suuntausvaiheessa huolehdi-taan siitauml ettauml kaikki merkityksellinen tulee huomioiduksi Analyysivaiheessa GRI-organisaatio tarjoaa asiakkaan kaumlyttoumloumln dataa jonka avulla viestintaumlauml voidaanselventaumlauml Viestintaumlvaiheessa tarjotaan laajaa verkostoa avuksi asioiden viestimi-seen ja viestien erottumiseen laajasta massasta

32 Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys

Sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlsite (engl Social Licence to Operate SLO2)syntyi 1990-luvulla tutkittaessa yritysten eettistauml toimintatapaa Yrityksen katso-taan saavuttaneen ns sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kun sen toiminnalla on jat-kuva hyvaumlksyttaumlvyys paikallisyhteisoumlissauml (Prno amp Slocombe 2012) Kaivosteolli-suudessa sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys on uusi paradigma jossa kestaumlvauml kehitys onkiteytynyt sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlsitteeseen Nelsen (2006) maumlaumlritteleesosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden sellaisten kaumlsitteiden arvojen tyoumlkalujen ja toimin-tatapojen joukoksi joiden kautta kaivosteollisuus ja sen sidosryhmaumlt voivat tarkas-tella ympaumlroumlivaumlauml todellisuutta Sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden tavoitteena on luodaneuvottelufoorumi jossa osapuolet tulevat kuulluiksi ymmaumlrretyiksi ja arvostetuik-si Sitauml voidaan kutsua teollisuuden ja sidosryhmien tavaksi ansaita uskottavuu-tensa ja asemansa

Warhurst (2001 2004) naumlkee hyvaumlksyttaumlvyyden ansaitsemisen liittyvaumln hyviensuhteiden luomiseen kaivosteollisuuden ja paikallisen yhteisoumln vaumllille Gunning-ham et al (2004) puolestaan maumlaumlrittelevaumlt sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden tarkoitta-van niitauml vaatimuksia ja odotuksia joita yhteiskunta kohdistaa liiketoimintaan jajotka nousevat yrityksen laumlhiyhteisoumlstauml Yritysten tasolla sosiaalista hyvaumlksyttauml-

2 Social Licence to Operate on yleisesti suomennettu kaumlsitteeksi sosiaalinen toimilupa Toi-milupa kaumlsitteenauml viittaa kuitenkin viranomaislupaan jollainen SLO ei ole Siksi on suosi-teltavampaa kaumlyttaumlauml kaumlsitettauml sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys jota taumlssauml julkaisussa kaumlyte-taumlaumln suomennoksena SLO-kaumlsitteelle

18

vyyttauml kaumlytetaumlaumln osana yrityksen sosiaalista vastuuohjelmaa (Corporate SocialResponsibility CSR)

Owen ja Kemp (2013) naumlkevaumlt ettauml vaikka sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden me-nettely nostaa esiin sosiaalisia naumlkoumlkohtia se ei kerro miten edetauml silloin kunpitaumlisi palauttaa yhteisoumljen sidosryhmien ja etujaumlrjestoumljen luottamus virheen jotapahduttua He vaumlittaumlvaumlt ettauml sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys -kaumlsitteen avulla eisitouduta pitkaumlaikaiseen toiminnan kehittaumlmiseen vaan sitauml kaumlytetaumlaumln tietoisestivaumlhentaumlmaumlaumln rdquooppositionrdquo vastarintaa Myoumls Bice (2014) havaitsi tutkimukses-saan ettauml sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden arviointia varten tulisi olla selkeitauml kritee-reitauml sillauml yrityksillauml on vaikeuksia paumlaumlttaumlauml miten ne mittaavat sen saavuttamista

Paikalliset yhteisoumlt odottavat alueella toimivilta yrityksiltauml ettauml ne tuovat muka-naan taloudellista hyvinvointia toimivat lainmukaisesti ja eettisesti ja harrastavatvapaaehtoista hyvaumlntekevaumlisyyttauml (Carroll 1979) Azapagic (2004) kehitti kaivos-teollisuudelle kestaumlvaumln kehityksen mallin johon liittyvaumlt indikaattorit haumln jakoikestaumlvaumln kehityksen pilareiden mukaan kolmeen ryhmaumlaumln taloudelliset tekijaumltympaumlristoumltekijaumlt ja sosiaaliset tekijaumlt Taumlssauml mallissa taloudelliset indikaattoritsisaumlltaumlvaumlt muun muassa yrityksen alueelle tuoman hyvinvoinnin mittaamisenYmpaumlristoumlindikaattorit sisaumlltaumlvaumlt ympaumlristoumlpaumlaumlstoumlt veden energian ja maankaumlytoumlnsekauml biodiversiteetin muutokset ja sosiaaliset indikaattorit tyoumlvoiman kohtelunihmisoikeudet ja paikallisen yhteisoumln sitomisen mukaan toimintaan (Azapagic2004) Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys perustuu yhteisoumln naumlkoumlkulmasta naumlihin samoi-hin tekijoumlihin

Thomson ja Joyce (2008) ovat maumlaumlrittaumlneet sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden teki-jaumlt seuraavasti (kuva 4)

1 lainmukaisuus tai oikeudenmukaisuus (toiminta on virallisten tai epaumlviral-listen vakiintuneiden lakiperusteisten sosiaalisten ja kulttuuristen normi-en mukaista)

2 uskottavuus (yrityksen voima ja kapasiteetti tehdauml itsensauml uskottavaksiyhteisoumln silmissauml) ja

3 luottamus (yhteisoumln halu asettua alttiiksi riskille ja jopa menetykselle toi-sen osapuolen toimien johdosta)

19

Kuva 4 Sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden saavuttaminen (mukaeltu Thomson ampJoyce 2006)

Myoumls Moffat ja Zhang (2014) ovat kehittaumlneet naumlkemyksensauml pohjalta mallin sosi-aalisen hyvaumlksyttaumlvyyden mittaamiseksi Siinauml malliin syoumltettaumlvaumlt arvot eri para-metrien osalta saadaan kyselytutkimuksella ihmiset ja heidaumln kokemuksensamaumlaumlrittaumlvaumlt naumlin yhteiskunnallisen hyvaumlksyttaumlvyyden Moffatin ja Zhangin mallirakentuu seuraavien elementtien varaan

1 vaikutukset yhteiskunnalliseen infrastruktuuriin (impacts on social infrast-ructure)

2 sidosryhmaumlkontaktien lukumaumlaumlrauml (contact quantity)3 sidosryhmaumlkontaktien laatu (contact quality)4 prosessien oikeudenmukaisuus (procedual fairness)

Kaksi edellauml mainittua sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden mallia poikkeavat toisistaansiinauml ettauml Thomsonin ja Joycen (2008) mallissa laumlhtoumlkohtana on yrityksen normi-en mukainen toiminta ja kyky taumlyttaumlauml lain vaatimukset (tekninen prosessi) kutenlupaehdot ja vasta sen paumlaumllle rakennetaan sosiaalista luottamusta Taumlmauml onlinjassa yritysvastuullisuudesta vallitsevan kaumlsityksen kanssa Moffatin ja Zhangin(2014) mukaan sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys saavutetaan ainoastaan sosiaalisenprosessin tuotoksena Molemmissa malleissa sidosryhmaumlyhteistyoumlllauml on suurimerkitys kasvatettaessa toiminnan hyvaumlksyttaumlvyyttauml yhteisoumln silmissauml Sidosryh-maumlyhteistyouml ei kuitenkaan ole automaattisesti sosiaalista hyvaumlksyttaumlvyyttauml lisaumlaumlvaumlasia Esimerkiksi Deleschal-Ridnell (2011) havaitsi ettauml sidosryhmaumlyhteistyoumlnlisaumlaumlminen uraanikaivoksen suunnittelun yhteydessauml Australiassa aiheutti taumlydelli-sen umpisolmun ja pikemminkin vaumlhensi kuin lisaumlsi sosiaalista hyvaumlksyttaumlvyyttaumlToisaalta Lindell (2015) vahvisti aumlskettaumlin vaumlitoumlskirjassaan ettauml sidosryhmienvaumllinen keskustelu kasvattaa luottamusta ja saattaa jopa muuttaa mielipiteitauml yh-teiseen suuntaan

Lainmukaisuus Uskottavuus

Luottamus

Vastaanottaminen

HyvaumlksyntaumlVastustus

20

Lisaumlksi on huomioitava ettauml sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden yksiselitteinen mit-taaminen ja seuranta ovat erittaumlin hankalia jo pelkaumlstaumlaumln ihmisten erilaisten tieto-jen taitojen kokemusten sosiaalisten prosessien ja erilaisten paumlaumlllekkaumlistenkinroolien vuoksi Eksplisiittisen tiedon yhtauml taumlrkeaumlnauml parina ovat implisiittinen tietosekauml subjektiiviset kokemukset ja kaumlsitykset joita ei ole helppo mitata ja todentaamutta joilla on syvaumlkin merkitys erilaisten sosioteknisten prosessien edistaumlmisessaumltai estaumlmisessauml Taumlllaisia ovat esimerkiksi pelot ja ennakkoluulot joita ei vaumllttauml-maumlttauml haumllvennetauml eksplisiittisesti mitattavilla faktoilla vaan ennen kaikkea useim-miten sidosryhmaumlyhteistyoumlllauml ja eriasteisella viestinnaumlllauml

Jyvaumlskylaumln yliopistossa on tutkittu sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden ehtoja ja rajojaUudenmaan Pohjois-Karjalan Kainuun ja Lapin maakunnissa (Jartti et al 2014)Tutkijoiden mukaan sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys kaumlsitetaumlaumln yleensauml syntyvaumlksipaikallisessa vuorovaikutuksessa kaivosyhtioumln ja sidosryhmien kesken Todelli-suudessa saattaa kuitenkin olla ettauml sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys rakentuukin mo-nimutkaisemmissa prosesseissa kuin pelkaumlssauml suorassa sosiaalisessa vuorovai-kutuksessa (ibid) Myoumls media muokkaa yleistauml mielipidettauml paikallisuudestariippumatta mutta esimerkiksi ympaumlristoumloumln liittyvaumlt ongelmat eivaumlt nouse julkisuu-teen vain siksi ettauml ne ovat olemassa vaan siksi ettauml jotkut yhteiskunnallisettoimijat maumlaumlrittelevaumlt ne ongelmiksi (Vaumlliverronen 1994) Taumlllaisina toimijoinavoivat olla poliittiset toimijat ja vapaaehtoiset jaumlrjestoumlt joiden mielikuvat ja asenteetmuovautuvat historiallisten ja kulttuuristen asioiden paineessa

33 Sosiaaliset vaikutukset ja niiden arviointi

Sosiaaliset vaikutukset ovat kestaumlvaumln kehityksen kaumlsitekokonaisuuden vaikeimminarvioitavissa oleva osa Siksi taumlssauml keskitytaumlaumln kuvaamaan erityisesti taumltauml osaasosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden elementtinauml Juho Saari (2012) kuvaa suomalaisenyhteiskunnan kehitystauml hyvinvoinnin muutoksena Hyvinvointi on sidoksissa talou-teen ja ympaumlristoumln vakauteen ja taumlten myoumls sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys on pitkauml-jaumlnteisen aluekehityksen tyoumlllisyyden ja liiketoiminnan perusedellytyksiauml Taumlmauml onvahvasti kytkoumlksissauml kaivossektorin tulevaisuuteen sillauml yksiloumliden yhteisoumljen jaalueiden kehitys ja yhteiskunnalliset tavoitteet ovat kaikki kiertyneinauml vahvastitoisiinsa

Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kehys ei tarjoa taumlssauml raportissa tiettyauml meto-dia tai formaalista mallia tarkastelulle vaan kyse on SVAn tarjoaman laumlhestymis-tavan yleisestauml hyoumldyntaumlmisestauml Taumlssauml yhteydessauml SVAsta hyoumldynnetaumlaumln erityi-sesti seuraavia kiinnostuksen kohteita muutoksen tunnistaminen vaikutusteemo-jen ja osallisten identifiointi kokemusperaumlisen tiedon hyoumldyntaumlminen ja vaikutus-mekanismien analyysi Taumlllainen arviointi auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln ja ennakoimaanmahdollisia riski-ilmioumlitauml niiden vaikutuksia yhteisoumloumln hallintoon ja paikalliseenkehitykseen

Sosiaaliset vaikutukset voidaan maumlaumlritellauml seuraavasti rdquoSosiaalisella vaikutuk-sella tarkoitetaan ihmiseen yhteisoumloumln tai yhteiskuntaan kohdistuvaa vaikutustajoka aiheuttaa muutoksia ihmisten hyvinvoinnissa tai hyvinvoinnin jakautumisessa

21

Muutos voi olla kehitystauml parempaan tai huonompaan suuntaan sen mukaankenen naumlkoumlkulmasta ja kenen arvoilla asiaa tarkastelee Vaikutukset ihmiseenyhteisoumloumln ja yhteiskuntaan mainitaan maumlaumlritelmaumlssauml erikseen koska jonkin tietynvaikutuksen merkitys saattaa olla aivan erilainen yksiloumltasolla kuin esimerkiksi nsyleisen edun naumlkoumlkulmastardquo (Jusleacuten 1995)

Sosiaalisten vaikutusten arviointia on kehitetty erityisesti yhdyskuntasuunnitte-lun hankkeita ja strategisten ohjelmien laatimista varten Taumllloumlin sosiaalisten vaiku-tusten arvioinnin perusajatuksena on selvittaumlauml paumlaumltoumlksentekoa varten jonkin toi-minnan tai toimen vaikutuksia ihmisten ja yhteisoumljen hyvinvointiin ja elaumlmaumlaumln sekaumlmyoumls laajemmin yhteiskunnalliseen ympaumlristoumloumln Samalla on mahdollista arvioidamyoumls yhteiskunnallisen ympaumlristoumln vaikutuksia kyseessauml olevaan toimeen Vaiku-tusten arvioinnin kirjallisuudessa rdquotoimellardquo tarkoitetaan yleensauml hyvin konkreettisiarakennus- tai laitosprojekteja teknologista kehittaumlmistauml ja kokeilua mutta myoumlsyleisempaumlauml suunnitelmaa ohjelmaa laajempaa politiikan suuntavalintaa lakia taimuuta hanketta jolla voi olla merkittaumlviauml vaikutuksia yhteiskuntaan ja ihmisiin(Sairinen amp Kohl 2004)

Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia alettiin arvioida osana prosessia ja jaumlrjestelmaumll-lisesti lain ympaumlristoumlvaikutusten arvioinnista (YVA) tultua voimaan vuonna 1994Taumlssauml prosessissa luvanhakijat joutuvat selvittaumlmaumlaumln hankkeen ja sen vaihtoehto-jen vaikutuksia ihmisen terveyteen elinoloihin ja viihtyvyyteen luontoon rakennet-tuun ympaumlristoumloumln luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen sekauml niiden keskinaumlisiin vuo-rovaikutussuhteisiin Lisaumlksi YVA-laki velvoittaa selvittaumlmaumlaumln laajamittaisistasuunnitelmista ja ohjelmista aiheutuvia vaikutuksia Viranomaiset joutuvat maan-kaumlyttouml- ja rakennuslain (MRL) mukaan selvittaumlmaumlaumln kaavaa laadittaessa kaavanvaikutukset elinoloihin ja elinympaumlristoumloumln mukaan lukien vaikutukset kansalaistenturvallisuuteen terveyteen sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin Rakennettua ympaumlris-toumlauml koskevien hankkeiden sosiaalisten vaikutusten arviointia on tehty jo 1990-luvun lopulta alkaen kuten Reinikainen (2005) Melkas (2005) Roumlnnlund (2013) jaViinikainen (1998)

Tiivistetysti voidaan sanoa ettauml SVA tehdaumlaumln jotta voidaan1 selventaumlauml ja ennakoida ihmisten elaumlmaumln laadulle ja alueen kehitykselle

aiheutuvia muutoksia2 arvioida tai ennustaa yhteisoumln kykyauml sopeutua muuttuviin olosuhteisiin3 arvioida muutosten merkitystauml ja merkittaumlvyyttauml eri osapuolten kannalta4 ottaa huomioon ja sovitella jostakin toimesta aiheutuvia ristiriitoja ja5 kehittaumlauml haittojen vaumlhentaumlmistauml ajoissa ja tietoisesti (Sairinen ja Kohl

2004)

Sosiaalisilla vaikutuksilla tarkoitetaan ihmiseen yhteisoumloumln yhteiskuntaan tai erivaumlestoumlryhmiin kohdistuvia muutoksia jotka aiheuttavat vaikutuksia ihmisten hyvin-voinnissa hyvinvoinnin jakautumisessa tai koetussa elaumlmaumlnlaadussa Vaikutuksetvoivat olla niin myoumlnteisiauml kuin negatiivisiakin ja ne voivat naumlkyauml muun muassavarallisuuden muutoksina asenteiden tai arvojen muutoksina tai ristiriitoina(Jusleacuten 1995 Sairinen amp Kohl 2004)

22

Sairisen ja Kohlin (2004) mukaan sosiaaliset vaikutukset tarkoittavat muutoksiaihmisten

1 elaumlmaumlntavassa miten he elaumlvaumlt tyoumlskentelevaumlt leikkivaumlt ja ovat keske-naumlaumln vuorovaikutuksessa

2 kulttuurissa jaetut uskomukset tavat arvot kieli ja murre3 yhteisoumlissauml sen yhtenaumlisyydessauml vakaudessa luonteenpiirteissauml palve-

luissa ja olosuhteissa4 poliittisessa jaumlrjestelmaumlssauml ihmisten osallistumismahdollisuuksien laa-

juus omaa elaumlmaumlaumlnsauml koskeviin paumlaumltoumlksiin kaumlynnissauml olevan demokra-tisoinnin vaihe ja naumlihin liittyvaumlt resurssit

5 ympaumlristoumlssauml ruoan saatavuus ja laatu riskien taso sanitaation riittauml-vyys fyysinen turvallisuus luonnon resurssien kaumlyttouml ja kontrolli kaumlytetynilman ja veden laatu

6 terveydessauml ja hyvinvoinnissa7 henkiloumlkohtaisissa ja varallisuutta koskevissa oikeuksissa8 peloissa ja toiveissa kaumlsitykset turvallisuudesta ja yhteisoumln tulevaisuu-

desta

Kaivosteollisuudesta aiheutuvan muutoksen sosiaalisissa vaikutuksissa on kysesiitauml kuinka luonnossa luonnonvarojen kaumlytoumlssauml ja yhdyskuntien infrastruktuuris-sa tapahtuvat muutokset vaikuttavat ihmisten ja yhteisoumljen arkeen hyvinvointiinelaumlmaumlntapoihin toimintaedellytyksiin ja kulttuurisiin kaumlytaumlntoumlihin Sosiaalisia vaiku-tuksia tarkasteltaessa paumlaumlhuomio kiinnitetaumlaumln erilaisiin yhteisoumlihin vaumlestoumlryhmiinja alueisiin kohdistuviin vaikutuksiin Lisaumlksi tarkastellaan vaikutuksia myoumls muihinyhteisoumlihin kuin kiinteaumlaumln paikallisyhteisoumloumln kuten esimerkiksi elinkeinonharjoitta-jiin alkuperaumliskansoihin loma-asukkaisiin matkailijoihin retkeilijoumlihin tai tyoumlyhtei-soumlihin (Burdge amp Vanclay 2004)

Kaivostoiminnasta aiheutuvia sosiaalisia vaikutuksia on maassamme alettu tut-kia vasta viimeisten vuosien aikana 2010-luvulla (ks esim Kujala 2011 Tervo2013 Kokko et al 2013 Tiainen et al 2014 Jartti et al 2014 ja Kylaumltie 2015)Kaivostoiminnan sosiaalisten vaikutusten arviointi sai nostetta erityisesti TekesinGreen Mining -ohjelmasta jossa vuosien 2011ndash2016 aikana on rahoitettu kolmeakaivosten sosiaalisiin vaikutuksiin keskittyvaumlauml tutkimushanketta Dilacomi Solimija SAM Mm naumliden rahoituskanavien kautta Itauml-Suomen yliopiston Luonnonvaratympaumlristouml ja yhteiskunta -instituuttiin3 on vahvistunut yhteiskuntatieteelliseen kai-vostutkimukseen erikoistunut tutkimusryhmauml Ryhmaumln keskeisiauml teemoja ovatkaivostoiminnan sosiaaliset vaikutukset luonnonvarojen hallinnan kysymyksetsosiaalisten vaikutusten arviointi vaikutusten hallinnan tyoumlkalut sekauml yhteiskunta-vastuu

Kujala (2011) tutki pro gradu -tyoumlssaumlaumln sosiaalisten vaikutusten arviointia kol-messa itaumlsuomalaisessa kaivoshankkeessa ja paumlaumltyi siihen tulokseen ettauml sosiaa-listen vaikutusten arvioinnin osaaminen kaivoshankkeissa on ollut melko heikkoaViranomaiset konsultit tai kaivosyhtioumlt eivaumlt tunteneet sosiaalisten vaikutusten

3 Ueffikaivostutkimus

23

arviointia kokonaisuutena ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin menetelmaumlt rajoit-tuivat usein vain mielipiteiden kysymiseen kyselyllauml Kujalan mukaan sosiaalistenvaikutusten arviointi on jaumlaumlnyt usein laumlhinnauml mielipidetutkimukseksi sen sijaan ettaumlsiinauml tarkasteltaisiin hankkeen vaikutuksia paikallisten asukkaiden naumlkoumlkulmastaja tuotaisiin esille tasapuolisesti sekauml nollavaihtoehdon ettauml hankkeen toteuttami-sen positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia sekauml vaikutusten kohderyhmiauml (Kujala2011)

On huomattavaa ettauml vasta viime vuosina maassamme on kehitetty tyoumlvaumllineitaumlja ohjeistoja kaivosten sosiaalisten vaikutusten arviointiin kuten vuonna 2013julkaistu opaskirja kaivosten ympaumlristoumlsaumlaumlntelyyn ja sosiaalista kestaumlvyyttauml tuke-viin hankkeisiin (ks Kokko et al 2013) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)puolestaan tarjoaa ohjeistoa ja taustamateriaalia ihmisiin kohdistuvien vaikutustenarviointiin (IVA) jonka avulla voidaan kartoittaa muun muassa asukkaiden sairas-tuvuutta hankekohteiden laumlheisyydessauml (THL 2015)

24

4 Jaumlrjestelmaumln muuttumisen dynamiikkamuutoksen ohjaus ja hallinta

41 Muutoksen dynamiikka

Vakiintuneet toimijat kehittaumlvaumlt jatkuvasti vallitsevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml Poliitti-set toimijat voivat esimerkiksi tehdauml kestaumlvaumln kehityksen mukaisia lakialoitteita taikaumlynnistaumlauml alaan kohdistuvia kehittaumlmisohjelmia Kaivosteollisuuden yrityksetvoivat kehittaumlauml tuotteidensa ja tuotantoprosessinsa laatua kestaumlvaumln kehityksenmukaiseksi johtamisjaumlrjestelmaumlaumlnsauml uudistamalla Naumlin voidaan kehittaumlauml esimympaumlristoumlvaikutusten haumlirioumltilanteiden ja tyoumlturvallisuuden hallintaa toiminnaneettisyyttauml tai sidosryhmaumlyhteistyoumltauml

MLP-mallin mukaan radikaalien innovaatioiden aihiot syntyvaumlt tyypillisesti ka-peilla sovellusalueilla tai rajatuilla maantieteellisillauml alueilla toteutettavista kokei-luista (niche-taso) Uusien radikaalien innovaatioiden toimivuudesta ja vaikutta-vuudesta ei ole aluksi riittaumlvaumlauml naumlyttoumlauml Siksi kokeilu saattaa tarvita alkuvaiheessasuojattua tilaa ja tukitoimenpiteitauml Niitauml voidaan luoda rakentamalla sosiaalisiatukiverkostoja joihin voi kuulua kokeilusta kiinnostuneita tuottajia ja kaumlyttaumljiauml jayhteiskunnallisia toimijoita

MLP-mallin tasot muodostavat sisaumlkkaumlisen hierarkian Mallin keskeinen oletta-mus on se ettauml mikaumlaumln yksittaumlinen tekijauml ei voi muuttaa vallitsevaa toimintamalliaSe muuttuu eritasoisten prosessien vuorovaikutuksessa Muutos edellyttaumlauml ensin-naumlkin ettauml yhteiskunnallisen toimintaympaumlristoumln muutosprosessit kuten vaumlkiluvunkasvu kaupungistuminen ja elintason noususta johtuva metallien mineraalien jakiviaineksen kysynnaumln kasvu tai kansalaisaktiivisuuden lisaumlaumlntyminen luovatpaineita vallitsevan kaivosteollisuuden muutokselle Erilaiset kriisitilanteet lisaumlaumlvaumltpainetta ja nopeuttavat toimintatapojen tekniikoiden ja viranomaismaumlaumlraumlystenmuuttumista

Systeemisen muutoksen toteuttamiseen tarvitaan vallitsevan toimintajaumlrjestel-maumln ja niche-tason kehittaumlmisprosessien vaumllistauml vuorovaikutusta ja keskinaumlistaumlsopeuttamista Vallitsevan jaumlrjestelmaumln toimijoiden on luotava edellytyksiauml ja tilaauudenlaisen toimintajaumlrjestelmaumln kaumlyttoumloumlnotolle Lisaumlksi paikallisella tasolla onkokeilujen kautta luotava kaumlyttoumlkelpoinen konkreettinen uusi toimintamalli joka voilaajeta uudeksi toimintajaumlrjestelmaumlksi Uusi toimintajaumlrjestelmauml ja sen kaumlyttoumloumlnot-

25

toympaumlristouml tarvitsevat molemminpuolista sopeuttamista toisiinsa Mahdollisuuksi-en ikkuna avautuu silloin kun tuotettu ja toimivaksi havaittu uusi toimintajaumlrjestel-mauml voidaan integroida olemassa olevaan toimintajaumlrjestelmaumlaumln Mahdollisen muu-toksen tapahtumisen jaumllkeenkin toimintajaumlrjestelmaumln kehittaumlmisen on jatkuttava

Monitasoinen muutoksen malli tarjoaa kaumlsitteellisen viitekehyksen ja ajattelunapuvaumllineen Se auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln miksi sen enempaumlauml ulkoiset paineet kuinradikaalit uudet ideatkaan eivaumlt yksin aina riitauml aikaansaamaan vakiintuneen toi-mintamallin muuttumista ja miksi muutoksen aikaansaamiseen tarvitaan useidentoimijoiden paumlaumltoumlksiauml ja vuorovaikutteista toimintaa Monitasoisen muutoksenmallin mukaan systeemisen muutoksen edistaumlmiseen tarvitaan siis sekauml ylhaumlaumlltaumlalas (top-down) ettauml alhaalta yloumls (bottom-up) suuntautuvia toimenpiteitauml ja kehi-tysprosesseja

Toisaalta jaumlrjestelmaumlauml voivat muovata myoumls yllaumlttaumlvaumlt tapahtumat tai jopa on-nettomuudet kuten kaumlvi Suomessa Talvivaaran tapauksessa Patoaltaiden pettauml-misestauml aiheutunut kaivosvesien vuoto sekauml kuolemaan johtanut tyoumltapaturmaTalvivaaran kaivosalueella ravistivat suomalaista kaivosteollisuutta ja siihen liitty-vaumlauml sidosryhmaumlverkostoa niin ettauml esimerkiksi viranomaismaumlaumlraumlykset kiristyivaumltpainostuksesta Tapahtumien myoumltauml koko yhteiskunta heraumlsi vaatimaan kaivosyri-tysten vastuullista toimintaa Tutkimuskentaumlssauml tarjottiin rahoitusta vastuullisenkaivostoiminnan edistaumlmiseksi (esim Tekesin Green Mining -ohjelma) ja Sitrassaaloitettiin kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkoston kehittaumlminen Tulevaisuudessavoimme sitten tarkastella kuinka naumlmauml kokeilut ja muutosareenan toiminnot siirty-vaumlt kaivosalan regiimiin

Sidosryhmiauml pyydettiin SAM-hankkeen visiotyoumlpajassa (Kohl et al 2013) tyoumlpa-joissa mm kirjaamaan kaivosalalle merkityksellisiauml asioita ja tapahtumia 1960-luvulta taumlhaumln paumlivaumlaumln ja siitauml eteenpaumlin tulevaisuuteen vuoteen 2030 Tuloksenasyntyi kuvan 5 mukainen tuloste Kuvasta voidaan hahmottaa menneisyydestaumlrdquoKaivos tyoumlnantajanardquo -tarina nykyisyydestauml rdquoTalvivaaran kaivoksenrdquo tarina jatulevaisuudesta rdquoKaivos yhteiskunnassardquo -tarina Kuvan tulos voidaan tulkita niinettauml Talvivaara on ilmiouml joka mursi kaumlsityksen kaivosteollisuudesta vain tyoumlnanta-jana muutti kaumlsityksen niin ettauml kaivos on osa yhteiskuntaa Talvivaaran kaivok-sen olemassaolon ensimmaumlisten vuosien aikana kyseenalaistettiin olemassaoleva kaivosregiimi viranomaisten osaaminen ja vallitseva yrityskulttuuri joka eiriittaumlvaumlssauml maumlaumlrin ottanut huomioon sidosryhmiauml Naumlin niche-tason toimija (Talvi-vaara) muutti vallitsevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml (regime) Osaltaan muutosprosessinkaumlynnistymiseen vaikutti myoumls toimintaympaumlristouml (landscape) jossa painetta jaumlr-jestelmaumlaumln loivat muun muassa resurssiniukkuus ja laumlnsimaisen elaumlmaumlntavanluoma kasvava mineraalitarve kestaumlvaumln kehityksen ja yritysvastuullisuuden tren-dit

26

Kuva 5 Kaivosteollisuuden merkityksellisiauml ilmioumlitauml ja trendejauml menneisyy-destauml nykyisyydestauml ja tulevasta (Kohl et al 2013)

Kuva 5 kertoo osaltaan ettauml Talvivaaran kaivosta voidaan pitaumlauml uuden kaivospro-sessiteknologian kokeiluna joka johti konfliktiin (Tiainen et al 2014) ja koko suo-malaisen kaivosalan kriisiin sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta Vielaumlvuonna 2006 Vesa Kainulainen kirjoitti Talvivaarasta ettauml siellauml on Euroopansuurimmat sulfidiset nikkeliesiintymaumlt Uutta ympaumlristoumlystaumlvaumlllistauml tekniikkaa Yli25 vuoden toiminta-aika Suomalaisen kaivosteollisuusklusterin uusi alku (Kainu-lainen 2006) Naumlmauml lupaukset paumlaumltyivaumlt kuitenkin pettymykseen tyoumltapaturman jaympaumlristoumlonnettomuuksien seurauksena Voidaan sanoa ettauml Talvivaaran epaumlon-nistuminen avasi suomalaisen yhteiskunnan ymmaumlrryksen kyseenalaistamaankaivosalan kestaumlvyyden

42 Muutoksen ohjaus ja hallinta

Strategic Niche Management (SNM) ja juurruttaminen ovat laumlhestymistapoja jotkaedustavat muutosvoiman rakentamista alhaalta yloumlspaumlin Niiden avulla edistetaumlaumlnonnistuneiden kokeilujen ja nichejen rakentamista ja hyoumldyntaumlmistauml (Weber ampDorda 1999 Hoogma ym 2005 Kivisaari ym 1999 Kivisaari amp Lovio 2004) SAM-hankkeessa toteutetut kokeilut olivat luonteeltaan taumlllaisia Mainitut laumlhestymista-vat taumlhtaumlaumlvaumlt sellaisten kokeilujen toteuttamiseen jossa keskeiset sidosryhmaumltoppivat muokkaamaan uutta toimintamallia sellaiseksi ettauml se on kaikkien puoles-ta hyvaumlksyttaumlvauml Laumlhestymistavan ytimessauml ovat yhteisten odotusten luominen

1960 Nyt 2030

Politiikka

Talous

(Kansalais)yhteiskunta

Tekniikkateknologia

Ympaumlristouml

Arvot

Natura-verkosto 2000

Vaihtoehtoiset teknologiat harvinaistenmetallien talteenotolle

Lakien vaumllisetsuhteetluontoon

Raaka-aineiden niukkuus jahinnat Harvinaiset metallitUusiutuvat raaka-aineet

Radikalisoituminen

RakennemuutoksetSirpaloituminen

Uusi kaivoslaki2011

In situ-bioliuotus

Kestaumlvauml kehitys

Standardointikehittyy

Vesilaki 1962Kaivoslaki 1965

Euroopanjaumllleenrakennus

CSRkaivosalalle

Tietoisuus javaatimuksetkasvavat

Globaali kehitysAasian markkinat

Kaivosalan rdquovanhatsynnitrdquo

Logistiikka mm uudetmerivaumlylaumlt

Saumlteilyturvalaki 1991

Bric-maat IntiaAfrikka nousevat

ILO- ratifiointi(ei Suomi)

ydinenergialaki1987

EU

EU raaka-ainealoite2010

rikkidirektiiviYSL uudistus

YVA-laki 1994

Julkiset hankinnatLaki 1978 YSL

2000

Rio 1987 YVA ja sosToimilupauudistus

YVD ndashluontovahingot jakompensaatiot

Ennakoiva kompensointihaitoista ja vahingoista

ilmastolaki Jaumltteiden hyoumldyntaumlmisensaumlaumlntely

Malmioidenulkomaalaisomistus

GRIIFC GuidelinesICMM

Performance-product

Lama

Internet SOME

Lobbaus

LiekkisulattoKonepajateollisuudenkasvu

Metso ja OutotecBioliuotuksen kaumlyttouml Suomessa

Johtamisjaumlrjestelmienkehittyminen ISO

ydinmateriaalivalvonta

Jaumltteiden jatkojalostus

Urban mining kasvaa

Onko kaikille toimille tilaa

Suljetun kierron kaivos

Yhteiskuntarakenteen muutos globalisaatio

Vastuullisuus jaumlljitettaumlvyys

Tshernobyl

MMSD 1999

Vastavoimat esim StopTalvivaara

Automatisointi

Kaivosmonopoli valtiolla

Kaivostenyksityistaumlminen

Elinkeinokonfliktit

Valtauksentekeminen

helppoa

Toiminnanpolitisoituminen

Kaivostuotteidenmerkityksen kasvu -gt

hyvaumlksyttaumlvyys

Metsaumlteollisuusgt

Vesienhallinnanparantuminen

Saturoituminen

Kaivostenmerkityksen kasvu Kaivosinfran

hyoumldyntaumlminen

Riskien hallinta sosiaalisentoimiluvan lunastamiseksi

Saumlaumldoumlksettiukkeneva

t

KV-kaupan esteidenpurkaminen

Maankaumlyttoumlkiistat

Teollinen symbioosimm sivukivien

hyoumltykaumlyttouml

MMMampTEMampYM

Suljettukansantalous Oumlljykriisi

Bilateraalikauppa

Kaivoksista toumlitauml

Cleentech

Biotalous

Talvivaara

Talvivaara

Talvivaara

Talvivaara

SOME-ihmisoikeudet

On-line kansanaumlaumlnestykset

HoumlyrykoneYdinvoima

Fossiiliset energiat

PC

Internet Nokia Robotiikka

Uusiutuva energia

Naumlkymaumltoumln kaivos

Kierraumltys-teknologiat

Rajaton halpaenergia (magnetismivaumlraumlhtely kiertoliike

Konsumerismin nousuTalouden nousu etusijalle

Vihreaumlt arvot

Koijaumlrvi

Vesi

Y-heraumltys

KansalaisaktiivisuusMoniarvoisuus

Talouden ylivalta

Arvojen uudelleenarviointi

Laumlpinaumlkyvyys

Globaali informaatio ampOikeuden taju

Paikallisuuden arvostus

Kierraumltys osatuotesuunnittelua

Vesiensuojeluohjelma

TalaskangasRooman klubi

Kaivostyoumlnanta-

jana

Radikaalittapaukset

Kaivosyhteis-

kunnassa

27

(yhteinen visio) yhteinen oppiminen ja monipuolisten toimijaverkostojen rakenta-minen

SNM ja juurruttamisprosessi perustuvat keskeisten osapuolten vaumllisen vuoro-puhelun kaumlynnistaumlmiseen ja edistaumlmiseen uuden ratkaisun kaumlyttoumloumlnotossa Dialo-gin avulla uutta toimintatapaa muokataan siten ettauml se vastaa mahdollisimmanhyvin eri sidosryhmien tarpeisiin ja vaatimuksiin Lisaumlksi toimintaympaumlristoumlssaumledistetaumlaumln sellaisia muutoksia jotka helpottavat uuden innovaation laajamittaistakaumlyttoumloumlnottoa ja tavoiteltujen hyoumltyjen toteutumista Kysymyksessauml on siis kaksi-suuntainen sopeuttamisprosessi

Transition Management (TM siirtymaumln hallinta Rotmans et al 2001 Kemp etal 2007 Loorbach 2007) edustaa laumlhestymistapaa jonka avulla poliittiset paumlaumlttauml-jaumlt voivat toimillaan tukea kestaumlvaumln kehityksen mukaista muutosta yhteiskunnaneri sektoreilla (Elzen ym 2004) TM pyrkii kaumlynnissauml olevien kehityskulkujen mu-kauttamiseen halutun kehityksen suuntaiseksi ja eri toimijoiden vaumllisen yhteisym-maumlrryksen aikaansaamiseen Se painottaa teknisen ja sosiaalisen muutoksenvuorovaikutteista suhdetta ja hyoumldyntaumlauml olemassa olevia liikevoimia ja pyrkii suun-taamaan niitauml kohti yhteiskunnan valitsemia paumlaumlmaumlaumlriauml

TM-mallin punaisena lankana on naumlkemys siitauml ettauml kestaumlvauml kehitys edellyttaumlaumlsosiaalisen ja teknologisen muutoksen samanaikaisuutta ja niiden kytkemistaumlyhteen Malli kuvaa sitauml miten yhteiskunnallisia sosioteknisiauml jaumlrjestelmiauml voidaanmuuttaa kestaumlvaumln kehityksen mukaisiksi ja toisaalta sitauml miten sosiotekniset jaumlr-jestelmaumlt ylipaumlaumltaumlaumln muuttuvat historiallisen tutkimuksen valossa

Voss ja Kemp (2006) luonnehtivat TM-laumlhestymistapaa refleksiiviseksi hallinto-tavaksi (Reflexive Governance) joka painottaa hallinnollisen prosessin sosiaalistaulottuvuutta Hallintoprosessi naumlhdaumlaumln osana sitauml dynamiikkaa jota pyritaumlaumln hallit-semaan Refleksiivinen hallintotapa pyrkii hyoumldyntaumlmaumlaumln vuorovaikutteista oppi-mista laajassa toimijaverkostossa Se pyrkii pikemmin avoimeen systeemiseenoppimiseen kuin tarkkaan maumlaumlriteltyihin tavoitteisiin tai kontrolliin Ideana on ettaumlhallintoprosessit tulisi avata eri toimijoiden vuorovaikutukselle ja dialogille Taumllloumlinongelman kaumlsittelyyn saadaan mukaan monenlaista tietoa erilaisia arvoja ja vai-kutusresursseja ja ymmaumlrrys lisaumlaumlntyy siitauml miten ongelma tulisi maumlaumlritellauml mitentavoitteet tulee asettaa ja minkaumllaisia strategioita voidaan kaumlyttaumlauml Kun jo tiedon janaumlkemysten yhdistaumlmisessauml ylitetaumlaumln kaumlsitteellisiauml ja institutionaalisia rajoja voi-daan edistaumlauml palautteen saamista jo strategian kehittaumlmisvaiheessa

TM-laumlhestymistavan keskeisenauml ajatuksena on ennakoinnin naumlkoumlkulmasta pyr-kiauml ohjaamaan monimutkaisten jaumlrjestelmien kehitystauml pitkaumlllauml aikajaumlnteellauml Mallion ollut alusta pitaumlen hyvin kaumlytaumlnnoumlnhakuinen ja sitauml on pyritty soveltamaanmuun muassa Alankomaiden ympaumlristoumlpolitiikassa sekauml Belgiassa ja Englannissaenergiahallinnossa ja terveydenhoidon suunnittelussa (Rotmans amp Loorbach2009)

Keskeinen ajatus on ettauml pienet muutokset johtavat laajoihin jaumlrjestelmaumln muu-toksiin Suuri muutos on mahdollista vain taumlllauml tavoin koska jaumlrjestelmauml vastustaasuuria muutoksia Pieniauml muutoksia voidaan puolestaan tukea luomalla muutos-areenoita joiden avulla toimijat sitoutetaan toimintaan yhteisten visioiden luomisenja toiminnan kautta Muutoksen eteenpaumlin viemiseksi on myoumls tunnistettava kes-

28

keiset muutosagentit jotka kykenevaumlt ottamaan riittaumlvaumlauml etaumlisyyttauml hallitsevaanjaumlrjestelmaumlaumln ja haluavat muutosta Lisaumlksi on tuettava uusien innovatiivistentoimintavaihtoehtojen etsimistauml jotta jaumlrjestelmaumln sisaumlinen diversiteetti ja sopeu-tumiskyky lisaumlaumlntyisivaumlt Taumlmauml merkitsee uusien suojaavien lokeroiden luomistakokeilutoiminnalle esimerkiksi rahoituksen tai lainsaumlaumldaumlnnoumln avulla Lisaumlksi jaumlrjes-telmaumln kehitystauml on jatkuvasti ennakoitava jotta siinauml tapahtuviin muutoksiin onmahdollista varautua (Rotmans amp Loorbach 2009)

TM-periaatteet voidaan kiteyttaumlauml toimintaohjeiksi joista muodostuu toiminnan jaoppimisen jatkuva kehauml Naumlitauml ohjeita ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

1 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminen2 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen3 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen4 Kokeilujen toteuttaminen5 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi6 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin

Rotmansin ja Loorbachin (2009) siirtymisprosessin sykli (kuva 6) kuvaa taumltauml dy-namiikkaa Ongelman maumlaumlrittelyn toimijoiden ja toimintaohjelman suunnittelunjaumllkeen voidaan siirtymaumlauml edistaumlauml erilaisilla kokeiluilla joita voidaan tukea esimer-kiksi poliittisin paumlaumltoumlksin tuilla Osallistujien tulee pystyauml hahmottamaan komplek-sinen jaumlrjestelmauml sekauml sen haasteet ja mahdollisuudet Muutosareenaa ei tulenaumlhdauml stabiilina rakenteena vaan se on pikemminkin luonteeltaan ajassa jatku-vasti muotoutuva virtuaalinen ja muuttuvien toimijoiden eteenpaumlin kantama polku

Kuva 6 Muutoksen sykli (Rotmans amp Loorbach 2009)

29

TM-laumlhestymistavan kaumlsitteelliset tyoumlkalut on tarkoitettu laajojen kehityskulkujensuuntaamiseen Kokeilujen rakentaminen on vain yksi osa taumltauml prosessia SAM-hankkeessa TMn teoreettiset jaumlsennykset ja kaumlsitteet helpottavat tarkasteltavienalueellisten kokeilujen kytkemistauml yhteiskunnan yleisempiin kehityskulkuihinja -toimenpiteisiin TM-laumlhestymistapaa kuvataan syklisenauml prosessina jossaorganisoidaan sidosryhmien jatkuva vuorovaikutteinen oppiminen Se kaumlynnistyyongelman hahmottamisesta muutosareenan perustamisesta ja yhteisten visioidenluomisesta Taumlllaisina muutosareenoina voidaan naumlhdauml esimerkiksi kaivosteolli-suuteen liittyvaumlt kehittaumlmisohjelmat Muutosvoimaa vahvistetaan synnyttaumlmaumlllaumlsellaisia toimijaverkostoja joiden monipuolinen asiantuntemus heijastaa ratkaista-van ongelman eri puolia Toimijat pyritaumlaumln mobilisoimaan erilaisten vaihtoehtoistenkehityskulkujen kokeiluun

SAM-hankkeessa tarkasteltiin miten kaivosteollisuudessa voidaan muokatauusi suomalaiseen ympaumlristoumloumln sopiva sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlytaumlntouml jamiten voidaan luoda edellytykset sen laajamittaiselle kaumlyttoumloumlnotolle osaksi vallit-sevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml Muutoksen toteuttamiseksi tarvitaan eri toimijoidenyhteistauml ymmaumlrrystauml siitauml mitauml taumlmauml muutos tarkoittaisi keiden aktiviteetteja jaosallistumista muutoksen laumlpivientiin tarvitaan ja minkaumllaisia ovat heidaumln roolinsamuutostoimijoina

Muutosta voidaan aktivoida monesta suunnasta Voidaan erottaa erityisiauml akti-vaattoreita integraattoreita tai mahdollistajia Aktivaattorit voivat olla kansalaisiaviranomaisia aktivisteja jne Integraattoreita ovat erilaiset verkostot ja mahdollis-tajia loumlytyy esimerkiksi rahoittajista ja politiikan toimijoista Naumlmauml toimijat toimivatmuutosprosessissa

Muutosprosessi on iteratiivinen prosessi jossa tieto ja ymmaumlrrys asioista muo-dostuu muotoutuu ja leviaumlauml Tiedon luomisen prosessia voidaan kuvata SECI-mallin avulla (kuva 7 Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995) Tieto muovautuuulkoistamisen yhdistaumlmisen sisaumlistaumlmisen ja sosiaalistamisen kautta kulkevassasyklissauml Kaivosalan muutosprosessia voidaan kuvata myoumls taumlmaumln SECI-mallinavulla Esimerkiksi SAM-hankkeessa toteutetut tyoumlpajat kokoukset yhteistyoumlkaivosyritysten kanssa ja hankkeessa tuotetut julkaisut voidaan asettaa SECI-mallin mukaiseen kuvaan Olennaista on ymmaumlrtaumlauml ettauml yksittaumlinen julkaisu taityoumlryhmaumln toiminta ei saa muutosta aikaan vaan asioiden ymmaumlrtaumlmiseen tarvi-taan prosessi joka kulkee monella eri tasolla iteroiden

30

Kuva 7 SECI-malli tiedon ja ymmaumlrryksen muodostumisen prosessin syklis-tauml (Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995)

Hiljainen tieto

Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Hiljainen tieto Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto Taumlsmaumlllinen tieto

Toimintakentaumln luominen Tiedon yhdistaumlminen

Dialogi

Tekemaumlllauml oppiminen

Sosiaalistaminen Ulkoistaminen

Sisaumlistaumlminen Yhdistaumlminen

bull Hankekokouksetbull Argumenta-hankkeen seminaarit

bull Draamatyoumlpajabull Viranomaistyoumlpajabull Visiotyoumlpajabull Tiekarttatyoumlpajabull Csiro haastattelutbull Hyvaumlksyttaumlvyyskyselyt

bull Benchmarkbull Policy Briefbull Artikkelit

bull Yhteistyouml kaivosyritystenkanssa

bull Tapaukset esim Kuusamonkaavoitusprosessi

31

5 Suomalaisen kaivosalan muutosprosessinkokonaiskuva

Suomalaisen kaivosteollisuuden murrosprosessin kokonaiskuva kuten se SAM-hankkeen aineiston perusteella hahmottui on esitetty kuvassa 8 MLP-malliin sovi-tettuna MLP-mallissa niche-taso on kaumlsitetty laajasti eikauml vain teknisiauml ratkaisujaesittelevaumlnauml tasona Siihen on otettu mukaan myoumls toimintatapa- ja menettelyko-keiluja Vielauml 1960-luvulla kaivostoiminta oli valtiojohtoista suljetussa taloudessatapahtuvaa toimintaa joka tapahtui teollista toimintaa suosivassa arvomaailmas-sa Taumlssauml ympaumlristoumlssauml toiminut regiimi on parhaillaan muuttumassa uudeksiregiimiksi jonka arvellaan toteutuvan vuoden 2030 tienoilla SAM-hankkeen visio-ja tiekarttatyoumlpajoissa (kuva 1) tunnistetut ja kuvatut muutospolut ovat ehkauml taumllloumlinjohtaneet uuteen kaivosalan regiimiin

Kuva 8 Kaivosalan muutosprosessi (mukaellen Foxon et al 2010 Kohl et al2013)

Niche

RegimeLandscape

Applied Foxon et al 2010

20301960

Kaivoslaki 1965

ElinkeinopolitiikkaNatura 2000

Kestaumlvauml kehitys

Resurssiniukkuus

YVA 1994 Kaivoslaki 2011

1 Moniaumlaumlninen osaava viranomaistoiminta

2 Kestaumlvaumln kehityksen mukainenyrityskulttuuri

3 Yhteisoumln hyvaumlksymauml kaivos4 Oppiva ja uutta luova kaivosteollisuus

Kaivos tuo vaurauttaja tyoumlpaikkoja

5 Raumlaumltaumlloumlity viestintauml ja oikea-aikaisuus

6 Kaivoksen koko elinkaari huomioituKaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminenaluetaloudessa

KaivosinfrastruktuuriAsunnotTiethellip

Ympaumlristoumlarvot

JohtamisjaumlrjestelmaumltCSR kaivosalalleGRI-ohjeistusTSMISO-standarditVakuutukset riskienhallinta

VisioKestaumlvauml

hyvaumlksyttaumlvaumlkaivannaisteollisuus

TEKES Green Mining ohjelmaKaivosalan koulutus

BioliuotustekniikkaSuomessaTalvivaaran kaivos

Stressitestit

Vanhat kaivosyhtioumltesim Outokumpu

Kaivoskone- ja laitevalmistajatKansainvaumlliset kaivosyrityksetPaikallinen yritystoiminta

Suljettu kansantalous

Kaivosbuumi 2005-2010Malminetsinnaumln vastustusKaivosvastaisuus

Vanhat kaivoksetkuten Kemi

Malminetsintauml kuten SakattiKaivossuunnitelmat kuten Kuusamo

Mineraaleja vaativa elaumlmaumlntapa

Yritysvastuullisuus

SoLiMi-hankkeen hyvaumlksyttaumlvyyskysely

Media SOME

Politiikkaregulaatiomarkkinat

Arvotasenteetosaaminen

Fyysinenympaumlristouml

SAM-hankkeen sidosryhmaumlyhteistyoumlkokeilutKestaumlvaumln kaisvotoiminnan verkosto

AutomaatioDigitaalisuus

32

51 Markkinat politiikka ja regulaatio

1960-luvulla kaivokset ja malminetsintauml olivat hyvin pitkaumllle valtion suunnastaohjattuja kansallisia projekteja (esim Outokumpu keskeinen toimija) Kohti vuotta2030 mentaumlessauml markkinat ovat muuttuneet entistauml globaalimmiksi suurin osaSuomen kaivoksista ja malminetsinnaumlstauml tapahtuu ulkomaisten yritysten toimestaRegiimiin on siis tullut uusia toimijoita suuria ulkomaisia kaivosyrityksiauml Taumlmaumlaiheuttaa haasteita yrityskulttuurin luomiseen yritysten vaumlliseen yhteistyoumlhoumlnviranomaistoimintaan sidosryhmaumlsuhteisiin viestintaumlaumln jne Toimintaympaumlristouml onmuuttunut niin ettauml kestaumlvaumln toiminnan vaatimus niin sosiaalisten ja taloudellistenasioiden kuin ympaumlristoumlasioiden osalta on liiketoiminnalle merkityksellistauml

Suomen metsaumlteollisuus kamppaili 1990-luvulla vastaavien haasteiden kanssaerityisesti ympaumlristoumlkysymyksen mutta se kykeni vastaamaan muutostarpeeseenyhteistoiminnalla Metsaumlteollisuudella on pitkaumlt ja hyviksi koetut perinteet tutkimus-ympaumlristouml- ja sidosryhmaumlsuhteiden hoidossa yhteinen tutkimuslaitos (KCL) ja yhtei-nen ympaumlristoumlraportointikaumlytaumlntouml joiden avulla se vastasi muutokseen (Wessberg etal 2015a) Kaivosteollisuudessa globaalit toimijat ja markkinat tuovat erityishaasteensuomalaiseen hyvaumlksyttaumlvyysprosessiin

Uuden kaivoslain tulkinta on nykytilanteessa vielauml muotoutumassa Kaivoslainsuhde ympaumlristoumllainsaumlaumldaumlntoumloumln on niin ikaumlaumln vielauml paikoin epaumlselvauml Naumlin ollentoimintajaumlrjestelmauml on esimerkiksi taumlssauml kohtaa vielauml kehittymaumlssauml ja kaumlytaumlnnoumlssaumltaumlmauml naumlkyy esimerkiksi siinauml ettauml lupapaumlaumltoumlksiin kuuluu pitkauml aika mikauml hermos-tuttaa yritystoimijoita Turvatekniikan keskus (Tukes) myoumlntaumlauml kaumlytaumlnnoumlssauml kai-vosluvan mutta kaivoslupa ja ympaumlristoumllupa ovat vahvasti linkittyneitauml toisiinsaAluehallintovirasto (AVI) on siten ympaumlristoumlluvan myoumlntaumljaumlnauml myoumls merkittaumlvaumlkaivosalan viranomaistoimija Tukesin rinnalla Jos hanke on ympaumlristoumlvaikutuksil-taan laaja-alainen tarvitaan kaivoslupaa varten lausunto ympaumlristoumlvaikutustenarvioinnista (YVA-lausunto) jonka yhteydessauml korostuvat sidosryhmiin kohdistuvatvaikutukset ja sosiaalisten vaikutusten arviointi Suojelualueiden osalta ympaumlristouml-viranomainen on myoumls merkityksellinen toimija kaivoslupaan liittyen Kiinnostavatmalmiot ja luonnonsuojelullisesti niin ikaumlaumln kiinnostavat alueet yhtyvaumlt usein sillaumlmalmiot muokkaavat helposti maaperaumln koostumusta niin ettauml alueelle muodos-tuu poikkeuksellinen elinympaumlristouml kasveille Ympaumlristoumlluvan alainen toiminta onpuolestaan Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskuksen (ELY) valvottavaa aluettaLisaumlksi Tukes pyytaumlauml aina kaivoslupaa varten lausunnot kunnalta (kaavoitus) jaMaanmittauslaitokselta (kaivostoimitus)

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta moniaumlaumlnisen ja osaavan viran-omaistoiminnan tukeminen ja kehittaumlminen on keskeinen visiopolku politiikanregulaation ja markkinoiden suuntaamisessa

52 Arvot asenteet osaaminen

Kaivosalan hiljaiselo ennen kaivosbuumia aiheutti sen ettauml tietoisuus kaivoksistaja niiden merkityksestauml ihmisten hyvinvoinnille jaumli etaumlisiksi kansalaisille Kansalais-

33

ten arvot ja asenteet eivaumlt siis paumlaumlsseet kehittymaumlaumln yhteiskunnallisen muutos-prosessin mukana Esimerkiksi ympaumlristoumlarvojen nouseminen merkitykselliseksitekijaumlksi teollisuuden hyvaumlksyttaumlvyysprosessissa ei kehittynyt kaivosteollisuudenmukana vaan iskeytyi kasvoille vasta kaivosbuumin yhteydessauml Laaja-alainenosaaminen kaivosteollisuuden hyvaumlksyttaumlvyyteen liittyen ei kehittynyt siinauml mitassakuin voimissaan olevan teollisuuden alan tilanteessa olisi voinut olla

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolut liittyen kestaumlvaumln kehityk-sen mukaiseen yrityskulttuuriin yhteisoumln hyvaumlksymaumlaumln kaivokseen oppivaan jauutta luovaan kaivokseen ja raumlaumltaumlloumlityyn viestintaumlaumln liittyen ovat avainasemassamuutosprosessin suuntaamisessa

53 Fyysinen ympaumlristouml

Vanhat olemassa olevat kaivokset kuten Kemi ja Pyhaumlsalmi ovat esimerkkejaumljoissa kaivosinfrastruktuuriin on totuttu ja se on toimiva ja valmis Hyvaumlksyttaumlvyy-den naumlkoumlkulmasta haasteita aiheuttaa uusien kaivosten perustaminen joka uhkaaesimerkiksi olemassa olevaa matkailuelinkeinoa kuten Juomasuo Kuusamossatai luonnonsuojelua kuten Hannukainen Sodankylaumlssauml

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolku jossa otetaan huomioonkoko kaivoksen elinkaari ja kaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminen aluetaloudessaon merkityksellinen muutosprosessin suuntaamisessa Esimerkiksi merkityksellistaumlhyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta on se kuinka kaivosinfraa voidaan hyoumldyntaumlaumlkaivoksen elinkaaren jaumllkeen

34

6 Yhteenveto ja johtopaumlaumltoumlkset

Taumlssauml julkaisussa on avattu suomalaisen kaivosalan muutosprosessia ns kaivos-buumin seurauksena ja jaumllkeen Kaivosbuumin myoumltauml lisaumlaumlntynyt kaivosteollisuuson heraumlttaumlnyt yhteiskunnallisen keskustelun kaivosten sosiaalisesta toimiluvasta jasen sisaumllloumlstauml Ottamatta kantaa kaivosten sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden oikeu-tukseen taumlssauml kirjoituksessa on jaumlsennetty sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden reunaeh-toja ja yhteiskunnallisen myoumlntouml- tai epaumlaumlmisprosessiin vaikuttavia tekijoumlitauml jamekanismeja Siirtymaumlprosessin hallinnassa keskeisiauml elementtejauml myoumls kai-vosalan muutosprosessissa ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

7 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminenesimerkiksi kaivosalaan suuntautuvien tutkimusohjelmien ja muun rahoi-tuksen avulla

8 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen ja paumlivitysriittaumlvaumln tiheaumlsti esimerkiksi kaivosteollisuuden vision ja tiekartan paumlivit-taumlminen

9 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen esimerkiksiKestaumlvaumln kaivostoiminnan verkosto

10 Kokeilujen toteuttaminen esimerkiksi viranomaistyoumlpaja osana kai-voshankkeiden YVA-prosessia tai draamatyoumlpaja eri sidosryhmille osanakaavoitusprosessia

11 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi esimer-kiksi SAM-hankkeessa ideoituja kokeiluja tulee analysoida ja jatkaa lu-paavimmiksi koettujen kokeilujen kehittaumlmistauml

12 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin esimerkiksi Kaivosteol-lisuus ryn roolin sopeuttaminen toimintaympaumlristoumln muutokseen tai toi-minnan ohjausjaumlrjestelmien kehittaumlminen (esim TSM-jaumlrjestelmaumln kehit-taumlminen ja soveltaminen Suomen olosuhteissa)

Kaivosalalla on menossa muutosprosessissa erityisesti sidosryhmaumlkommunikaati-on ja sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden alueilla joissa edellauml mainitut muutosproses-sin hallinnan keskeiset elementit ovat jo naumlhtaumlvissauml Tekesin Suomen Akatemianja Sitran rahoituksella on toteutettu tutkimusohjelmia ja tutkimushankkeita jotka

35

tukevat uusien niche-avauksien muodostumista uusien verkostojen syntymistauml jakokeilujen toteuttamista

Esimerkiksi SAM-hankkeessa on kokeiltu viranomais- ja draamatyoumlpajoja sekaumlinteraktiivista digitaalista verkkotyoumlkalua kaavoitusprosessin tukena sidosryhmienvaumllisen kommunikaatioprosessin kehittaumlmisessauml SAM-hankkeessa luotiin yhdes-sauml kaivosalan sidosryhmien kanssa visio hyvaumlksyttaumlvaumln ja kestaumlvaumln kaivosteolli-suuden tulevaisuudesta

Sitran johdolla on rakennettu kaivosalan yhteistyoumlverkosto Kestaumlvaumln kaivostoi-minnan verkosto jossa on jo toteutettu suomalaisen kaivosteollisuuden yhteinenyhteiskuntavastuuraportti ja tyoumlkalupakki vastuullisuuden toteuttamiseen Lisaumlksiverkostossa on kehitteillauml kaivosteollisuuden oma kaivosvastuujaumlrjestelmauml kana-dalaisen TSM-jaumlrjestelmaumln pohjalle Jyvaumlskylaumln yliopistossa on toteutettu kai-vosalan hyvaumlksyttaumlvyyskysely kansalaisille (Jartti et al 2014)

Jatkossa naumlistauml kokeiluista voidaan valita lupaavimmat jatkokehittelyauml ja toimin-tatapojen vakiinnuttamista varten ja arvioida toimintaa Esimerkiksi viranomaistyouml-pajasta sekauml draamatyoumlpajasta voisi tulla vakiintunutta kaumlytaumlntoumlauml kaivosalan kaa-voitusprosessien sidosryhmaumldialogin toteuttamiseen ja kaivosalan hyvaumlksyttauml-vyyskyselystauml voisi tulla saumlaumlnnoumlllisesti toteutettava asia Draamatyoumlpaja voisi ollamyoumls osa YVA-prosessia Kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkostoa on suunniteltuhallinnoitavaksi Kaivosteollisuus ryn alle mikauml olisi luonteva kehityssuunta vakiin-nuttamaan verkoston toiminta

Jatkon kannalta merkityksellistauml on myoumls jatkaa alueen tutkimusta ja kehitystaumlVisiopolut voisivat esimerkiksi tarjota alustan jolla voitaisiin suunnitella jatkotutki-musta ja kehitystauml Jokainen visiopolku voisi olla oman tutkimus- ja kehityshank-keen arvoinen Esimerkiksi moniaumlaumlnisen osaavan viranomaistoiminnan kehittaumlmi-nen voisi samalla vastata kaivosalan pitkien ja raskaiden ympaumlristoumllupaprosessiennopeuttamisen ja keventaumlmisen haasteisiin kun viranomaisten vaumllistauml vuorovaiku-tusta yli sektorirajojen pystyttaumlisiin toteuttamaan ja hyoumldyntaumlmaumlaumln tehokkaasti

Jos kaivosteollisuuden muutosprosessin merkityksellisimmaumln asian haluaisi sa-noa yhdellauml sanalla se olisi luottamus Luottamus on elintaumlrkeaumlauml niin viranomais-toiminnan kuin yritystoiminnan onnistumisen kannalta Jos luottamusta ei ole ontoiminta kaikin tavoin vaikeaa Kaikkien sidosryhmien mukaan lukien viranomai-set tulee voida luottaa yritykseen ja yrityksen ja sen eri sidosryhmien tulee voidaluottaa viranomaisiin Siitauml syntyy hyvaumlksyttaumlvaumln toiminnan perusta Ja taumlmaumlnrakentamisessa on kaivosteollisuuden suurimmat haasteet taumlmaumln paumlivaumln Suo-messa Taumlmaumln haasteen voittamisessa ollaan kuitenkin jo hyvaumlssauml vauhdissa

36

AcknowledgementsThe authors would like to thank all of the SAM project all the other sustainablemining research projects that were going on at the same time and other peopleassociated with this process In addition we would like to thank the various stake-holders which inter alia participated in various events of the SAM project bring-ing material for the formulation of this report Special thanks is applied from VTT inthe SAM process retired Sirkku Kivisaari whose importance in the writing processof this report has been great Finally a special thanks to the Director of the SAMproject Helena Wessman-Jaumlaumlskelaumlinen who encouraged to write this analysis

37

LaumlhteetAumanen V 2010 Energiaregiimi muutoksessa diskursiivinen tarkastelu ener-

giapolitiikasta sosioteknologisena muutoksena Pro gradu Jyvaumlskylaumlnyliopisto

Azapagic A 2004 Developing a framework for sustainable development indica-tors for the mining and minerals industry Journal of Cleaner Production12 639ndash662

Bice S 2014 What Gives You a Social Licence An Exploration of the SocialLicence to Operate in the Australian Mining Industry Resources 3 62ndash80 doi 103390resources3010062

Burdge R J amp Vanclay F 2004 Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kaumlytaumlntouml jatulevaisuus Teoksessa Sairinen R amp Kohl J (toim) Ihminen ja ympauml-ristoumln muutos Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin teoriaa ja kaumlytaumlntoumljaumlYhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 87Espoo Teknillinen korkeakoulu S 41ndash65

Carroll A P 1979 A three-dimensional conceptual model of corporate socialperformance Academy of Management Review Vol 4 pp 497ndash505

Elzen B Geels F amp Green K (toim) 2004 System Innovation and the Transi-tion to Sustainability Theory Evidence and Policy Cheltenham UK ampNorthampton MA USA Edward Elgar Publishing

EU 2013 Strategic Implementation plan for the European Innovation partnershipon Raw materials 2013 httpseceuropaeueipraw-materialsensystemfilesged10262020130723_SIP20Part2020I20completpdf

Foxon T J Hammond G P amp Pearson P J G 2010 Developing transitionpathways for a low carbon electricity system in the UK TechnologicalForecasting amp Social Change 77 1203ndash1213 Elsevier

Geels F 2002 Technological transitions as evolutionary reconfiguration process-es a multi-level perspective and a case study Research Policy 31 891257ndash1274

Gunningham N Kagan R A amp Thornton D 2004 Social License and Environ-mental Protection Why Businesses Go Beyond Compliance Law amp So-cial Inquiry Volume 29 Issue 2 307ndash341 April 2004 DOI101111j1747-44692004tb00338x

12

5 Kaumlyttaumljaumlt ja markkinat sisaumlltaumlvaumlt toimintamallit ja saumlaumltelyn joiden pohjaltamarkkinat ja siellauml toimivien roolit tuottajina ja kaumlyttaumljinauml muodostuvat Sesisaumlltaumlauml myoumls tuottajien ja kaumlyttaumljien toiminnan markkinoilla ja markkinoi-den vaikutukset koko jaumlrjestelmaumln toimintaan Keskeisessauml tuottajaroolissaon teollisuus (tai yritykset) Kaivostoiminnalla on suuri vaikutus paikalliseenaluetalouteen mutta myoumls kansalliseen talouteen vientituotteiden tuottaja-na ja tyoumlllistaumljaumlnauml Osakemarkkinat ja maailman markkinat heijastelevatmyoumls kaivosten kautta kansalliseen talouteen Vastuullisen toiminnan vaa-timusten myoumltauml kaumlyttaumljien rooli saattaa tulevaisuudessa kasvaa kun vas-tuullinen kuluttaja alkaa vaatia vastuullisuutta myoumls kaivosteollisuuden tuot-teilta ns veritimantit ovat jo kuluttajien tietoisuudessa mutta esimerkiksitavallisten metallituotteiden vastuullisuuden peraumlaumln ei vielauml paljon kysellaumlAluetalous on esimerkki kaumlyttaumljiin kohdistuvasta osa-alueesta

Kuva 2 Kaivosalan muutosprosessi monitasoisen muutoksen mallissa (so-vellettu Geels 2002)

Mallin ylin taso viittaa yhteiskunnalliseen toimintaympaumlristoumloumln (landscape) Siihenkuuluvat esimerkiksi sellaiset hitaasti muuttuvat asiat kuten taloudellinen kehitys jasyvaumlt kulttuuriset arvot jotka luovat puitteet ja edellytykset tarkastellulle toiminta-jaumlrjestelmaumllle Kulttuurisia pitkaumln aikavaumllin muutoksia jotka luovat taumlltauml tasoltauudistuspaineita kaivosteollisuudelle ovat esimerkiksi ympaumlristoumltietoisuuden nou-

13

su kansalaisten osallistumisen aktivoituminen luonnonvarojen hallinnassa taitietoyhteiskuntakehitykseen liittyvauml laumlpinaumlkyvyyden vaatimus

Keskimmaumlisen tason muodostaa vallitseva toimintajaumlrjestelmauml (socio-technicalregime) Se viittaa niihin saumlaumlntoumlihin ohjeistoihin ja hiljaisesti sovittuihin toimintata-poihin kuten sopimukset direktiivit ja moraalikoodit joita erilaiset toimijat esimer-kiksi kaivosteollisuuden ammattilaiset teollisuusyritykset asiakasyritykset ja tut-kimuslaitokset eri tason poliittiset paumlaumlttaumljaumlt ja viranomaiset erilaiset intressi- jaeturyhmaumlt ja media hyoumldyntaumlvaumlt Toimintajaumlrjetelmauml (regime) maumlaumlrittelee myoumlstoimijoiden vaumllistauml vuorovaikutusta Taumlmauml taso koostuu muun muassa tuotantora-kenteista alaa koskevasta saumlaumlntelystauml tuotteiden markkinoista asiakkaiden tar-peista ja kysynnaumlstauml ammattilaisten toimintatavoista toimintaa koskevasta tiedos-ta sovellettavista teknologioista sekauml alaan ja sen tuotteisiin liitetyistauml kulttuurisis-ta merkityksistauml

Vallitseva toimintamalli ei muutu helposti Sen pysyvyyttauml yllaumlpitaumlvaumlt toimijatnaumliden vaumlliset suhteet ja toimialan saumlaumltely Myoumls toimijoiden vaumlliset juridiset jamuut sopimukset lujittavat keskinaumlisten suhteiden saumlilymistauml Pysyvyyttauml edistaumlaumlmyoumls se ettauml yhteiskunta pyrkii luomaan jaumlrjestelmaumllle suotuisaa saumlaumlntelyauml Myoumlskaivosalalla yritykset ja niiden asiakkaat sopeuttavat omat toimintatapansa vakiin-tuneen jaumlrjestelmaumln mukaiseksi mikauml lisaumlauml pysyvyyttauml

Uudet teknologiat uudet toimintatavat erilaiset kokeilut ja marginaaliset ratkai-sut (nichet) luovat muutoksen mahdollisuuksia toimintajaumlrjestelmaumlaumln Jotta muutostoimintajaumlrjestelmaumlssauml tapahtuisi on jaumlrjestelmaumlssauml oltava niin sanottuna mahdol-lisuuksien ikkunoita joihin nichet voivat asettua Taumlllaisia muutoksen ikkunoita voisyntyauml esimerkiksi erilaisissa yhteiskunnan murroksissa kuten demograafisissamuutoksissa luonnon muutoksissa tms Mahdollisuuksien ikkunat voivat syntyaumlerityisesti toimintaympaumlristoumln muutostilanteissa

Mikaumlli tarkastelu laajennetaan kattamaan julkinen palvelutuotanto ja taumlhaumln liitty-vaumlt jaumlrjestelmaumlt teollisuuden sijalla voi olla esimerkiksi kunta palveluiden tuottaja-na ja tilaajana (Nieminen amp Kivisaari 2012)

14

3 Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys yhteiskunnan jayritysten naumlkoumlkulmista

Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys on sidoksissa toiminnan kestaumlvyyteen Kestaumlvaumlntoiminta on kestaumlvaumlauml taloudellisista naumlkoumlkulmista sekauml ympaumlristouml- ettauml yhteiskun-nallisista asioista katsottuna Kaivosteollisuus on erityisen herkkauml kaikkien kestauml-vaumln kehityksen ulottuvuuksien naumlkoumlkulmasta katsottuna Talous on riippuvainenglobaaleista suhdanteista ja aluetalouden reunaehdoista ja yhteiskunnallisestisidosryhmaumlyhteistyouml ja paikallisten ihmisten hyvinvoinnin tuomat haasteet sekaumlkaivosten ympaumlristoumlvaikutukset vaativat huomiota ja toimenpiteitauml Vasta viimeis-ten vuosikymmenten aikana kaivosteollisuus on alkanut omaksua toimintatapojajoilla naumlmauml haasteet voidaan hallita Epaumlonnistuneiden tilanteiden hoidon tai puut-teellisen viestinnaumln ja sidosryhmaumlyhteistyoumln vuoksi kaivosteollisuus aiheuttaausein vastustusta ja paheksuntaa etenkin siirtyessaumlaumln uusille alueille

Kaivosteollisuuden tulee olla vastuullista jotta se pystyy vastaamaan toiminnas-ta mahdollisesti aiheutuviin kestaumlvaumln kehityksen uhkiin ennaltaehkaumlisevaumlsti jakorjaavasti Kuvan 3 mukaisesti yrityksen vastuu yhteiskunnan kestaumlvaumlstauml kehi-tyksestauml laumlhtee liikkeelle viranomaisvelvoitteiden taumlyttaumlmisestauml ja laajenee vapaa-ehtoiseen ympaumlristoumln ja yhteiskunnan huomioon ottavaan toimintaan kuten eri-laisten vapaaehtoisten johtamisjaumlrjestelmien hyoumldyntaumlmiseen ja standardien nou-dattamiseen Taumlmaumln luvun alakappaleissa syvennetaumlaumln ymmaumlrrystauml keskeisistaumlkaumlsitteistauml eli yritysvastuusta sosiaalisesta hyvaumlksyttaumlvyydestauml ja sosiaalistenvaikutusten arvioinnista (SVA)

15

Kuva 3 Yritysvastuu maumlaumlriteltynauml yrityksestauml kaumlsin

31 Yritysvastuu

Yritysvastuussa on kysymys toimivien viranomaissuhteiden tyytyvaumlisten asiakkai-den ammattitaitoisen henkiloumlstoumln ja ympaumlristoumln luottamuksen ja hyvaumlksynnaumlnsaavuttamiseen taumlhtaumlaumlvistauml toimista Yritysvastuullisuudella viitataan yleensaumlyritysten vapaaehtoisiin toimiin viranomaisvelvoitteiden toteuttamisen lisaumlksi Ka-peimmillaan yritysvastuu on sitauml ettauml yritys tuottaa voittoa omistajilleen toimimallaviranomaismaumlaumlraumlysten sallimissa rajoissa Yleisimmin yritysvastuu kuitenkin kiinni-tetaumlaumln kestaumlvaumln kehityksen kaumlsitteeseen jolloin yritysvastuuta asettuvat maumlaumlrittauml-maumlaumln ympaumlristoumlvastuu sosiaalinen vastuu ja taloudellinen vastuu (Joutsenvirta etal 2011)

Suomen teollistumisen alkuvaiheesta 1820-luvulta aina 1950-luvulle asti monetyritykset huolehtivat tyoumlntekijoumlistaumlaumln paikkakunnilla mahdollistaen tyoumln tekemisenyrityksessauml Taumlmauml tarkoitti sitauml ettauml tehtaan omistaja jaumlrjesti tyoumlntekijoumlille asunnotterveydenhuollon paumlivaumlkodit harrastustoiminnan ja jopa kirkon (katso esim Koi-vuniemi 2000 Haumlggman 2006 Kuisma 2008 Koskinen 1989 Haapala 1986) Kun1960ndash70-luvuilla rakennettiin suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa teollisuusyritys-ten sosiaalitoiminnan tehtaumlvaumlkentaumlssauml olleet toiminnot jakautuivat uusille yhteis-kunnallisille toimijoille Taumlhaumln vastuunjakoon vaikutti sekauml sosiaalipoliittisen lain-saumlaumldaumlnnoumln muuttuminen ja julkishallinnon vastuutehtaumlvien laajentuminen ettaumlkulutustavaramarkkinoiden kasvu ja liikeyritysten organisatoriset muutokset (Ket-tunen 2002)

Uudelleen keskustelu yrityksen yhteiskunnallisesta vastuusta levisi Suomeen1970-luvulla jolloin yritysten vastuuksi kaumlsitettiin tuottava toiminta ja sitauml kautta

Kestaumlvauml kehitysTalous ndash Yhteiskunta ndash Ympaumlristouml

YritysvastuuVapaaehtoinen-johtamisjaumlrjestelmaumlt ja standardit-sidosryhmaumlyhteistyouml-raportointi

Viranomaisvelvoitteet- YVA (sis SVA)- Luvat ja lupaehdot- Raportointi

Sosiaalinenhyaumlksyttaumlvyys

16

tyoumlpaikkojen luominen sekauml verojen maksu yhteiskunnalle (Hanikka et al 2007)Vielauml taumlssauml vaiheessa ympaumlristoumlkysymyksiauml ei nostettu voimakkaasti esiin Vasta1980-luvulla yleisen mielipiteen ja markkinoiden painostuksesta ympaumlristoumlasioihinalettiin kiinnittaumlauml enemmaumln huomiota ja 1990-luvulta alkaen yrityksiltauml on vaadittuympaumlristoumlvastuullisuutta lainsaumlaumldaumlnnoumln velvoittamana ja erilaisten laatu- ja ympauml-ristoumljaumlrjestelmien kannustamana (Hanikka et al 2007) Globalisaation eteneminennosti yritysvastuun jaumllleen 2000-luvulla keskusteluun eettisen tuotannon naumlkoumlkul-masta mm lapsityoumlvoima ja tyoumlntekijoumliden huonot olot kehitysmaissa heraumlttivaumltpohtimaan ja toimimaan vastuukysymysten kanssa (Joutsenvirta et al 2011)

Sidosryhmaumlsuhteet luovat yrityksen vastuullisuuden reunaehdot Heikkurinen jaBonnedahl (2013) ovat analysoineet markkinaorientoitunutta ja sidosryhmaumlorien-toitunutta yritysstrategiaa Markkinaorientoituneessa strategiassa markkinat jaasiakkaat joko ohjaavat yrityksen toimintaa ja yritys mukautuu toimissaan markki-noiden ja asiakkaiden tarpeisiin tai yritys pyrkii toimillaan ohjaamaan markkinoitaja asiakkaiden tarpeita

Sidosryhmaumlorientoituneessa strategiassa puolestaan yritys joko mukautuu si-dosryhmien toiveisiin tai yrittaumlauml muokata sidosryhmien toiveita Heikkurinen jaBonnedahl (2013) yhdistaumlvaumlt naumlmauml erilaiset strategiaorientaatiot analyysissaumlaumlnkestaumlvaumln kehityksen orientaatioksi jossa yrityksen toiminta voi olla joko kestaumlvaumlnkehityksen ohjaamaa tai kestaumlvaumlauml kehitystauml ohjaavaa Taumlmauml yhdistaumlvauml strate-giaorientaatio siirtaumlauml vastuun yrityksen toiminnasta ensisijaisesti yritykselle itsel-leen pois ulkoisilta toimijoilta kuten asiakkaat tai sidosryhmaumlt Taumlmauml strategiatoiminee hyvin kaivosteollisuudessa jossa lopputuotteen asiakas on kaukanaraaka-aineen tuotannosta eikauml naumlin luo tehokkaasti painetta yritykseen

Yritysvastuun toteuttamiseen on olemassa erilaisia tyoumlkaluja julistuksista sertifi-oituihin johtamisjaumlrjestelmiin Periaatejulistuksia ja ohjelmia kutsutaan softlaw -instrumenteiksi joita pidetaumlaumln osoituksena julkisen oikeussaumlaumltelyn ja erilais-ten yksityisluonteisten saumlaumlntelyjen kasvavasta vuorovaikutuksesta (Tala 2005)Niillauml tarkoitetaan moninaisia oikeusohjeita muistuttavia normistojen joukkojajotka eivaumlt kuitenkaan ole osa lainsaumlaumldaumlntoumlauml (Tala 2005) Perinteisesti taumlllaisiaovat olleet esimerkiksi YKn ja sen yleiskokouksen asiakirjat joita pidetaumlaumln ei-sitovina mutta vaumlhintaumlaumlnkin poliittisesti merkityksellisinauml (Korkea-aho 2005)

Yrityksen johtamisjaumlrjestelmaumlauml voidaan tarkastella erityisesti yhteiskuntavastuu-jaumlrjestelmaumlnauml jonka avulla yritys pyrkii huolehtimaan yrityksen ympaumlristoumltekijoumlidensekauml sosiaalisten ja taloudellisten tekijoumliden tasapainoisesta kehittaumlmisestauml jatoteuttamisesta yhteistyoumlssauml sidosryhmien kanssa Yrityksen yhteiskuntavastuu(CSR Corporate Social Responsibility) on osa yrityksen liiketoimintamallia Osit-tain yhteiskuntavastuullisuuden toteuttamista voidaan osoittaa standardoiduillajohtamisjaumlrjestelmillauml esimerkiksi ympaumlristoumljaumlrjestelmaumlllauml ISO 14 001 ja yhteiskun-tavastuujaumlrjestelmaumlllauml ISO 26 000 tai kansallisilla rdquostandardeillardquo kuten esimerkik-si Kanadan Towards Sustainable Mining (TSM) Yhteiskuntavastuullisuuden toteu-tumista voi raportoida noudattamalla sen mittaamiseen tarkoitettua Global Repor-ting Initiative (GRI) -ohjeistoa EUn uuden direktiivin (saatettava voimaan syys-kuussa 2016) myoumltauml vaumlhintaumlaumln 500 tyoumlntekijaumln yritysten (liikevaihto 40 milj tase

17

vaumlh 20 milj euro) tulee raportoida vastuullisuudestaan julkisesti (Tyouml- ja elinkeinomi-nisteriouml 2015)

Kanadalainen TSM-jaumlrjestelmauml on valittu pohjaksi Suomen kestaumlvaumln kaivostoi-minnan verkoston suosittelemalle kaivosvastuujaumlrjestelmaumllle Kaivosvastuujaumlrjes-telmauml sisaumlltaumlauml luonnon monimuotoisuutta koskevan toimintakehyksen ja kahdek-san arviointityoumlkalua 1) sidosryhmaumlvuorovaikutus 2) luonnon monimuotoisuudensaumlilyttaumlminen 3) rikastushiekan kaumlsittely 4) vesienhallinta 5) energiatehokkuus jailmastopaumlaumlstoumlt 6) tyoumlterveys- ja turvallisuus 7) kriisinhallintavalmius ja 8) kaivok-sen sulkeminen

GRI-ohjeistus on kansainvaumllisen GRI-organisaation markkinoima ja yllaumlpitaumlmaumlohjeistus liiketoiminnan valtioiden ja muiden organisaatioiden kestaumlvaumln toiminnanymmaumlrtaumlmiseen ja viestintaumlaumln GRI keskittyy ohjeistuksissaan erityisesti kriittisiinkestaumlvyyttauml uhkaaviin asioihin kuten ilmastonmuutos ihmisoikeudet ja lahjontaOhjeistus rakentuu neljaumln paumlaumlpilarin alle valmistelu suuntaus analyysi ja viestin-tauml Valmisteluvaiheessa keskitytaumlaumln siihen ettauml kestaumlvyydestauml ja siihen liittyvaumlstaumlviestinnaumlstauml tulee suoraviivaista ja ymmaumlrrettaumlvaumlauml Suuntausvaiheessa huolehdi-taan siitauml ettauml kaikki merkityksellinen tulee huomioiduksi Analyysivaiheessa GRI-organisaatio tarjoaa asiakkaan kaumlyttoumloumln dataa jonka avulla viestintaumlauml voidaanselventaumlauml Viestintaumlvaiheessa tarjotaan laajaa verkostoa avuksi asioiden viestimi-seen ja viestien erottumiseen laajasta massasta

32 Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys

Sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlsite (engl Social Licence to Operate SLO2)syntyi 1990-luvulla tutkittaessa yritysten eettistauml toimintatapaa Yrityksen katso-taan saavuttaneen ns sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kun sen toiminnalla on jat-kuva hyvaumlksyttaumlvyys paikallisyhteisoumlissauml (Prno amp Slocombe 2012) Kaivosteolli-suudessa sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys on uusi paradigma jossa kestaumlvauml kehitys onkiteytynyt sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlsitteeseen Nelsen (2006) maumlaumlritteleesosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden sellaisten kaumlsitteiden arvojen tyoumlkalujen ja toimin-tatapojen joukoksi joiden kautta kaivosteollisuus ja sen sidosryhmaumlt voivat tarkas-tella ympaumlroumlivaumlauml todellisuutta Sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden tavoitteena on luodaneuvottelufoorumi jossa osapuolet tulevat kuulluiksi ymmaumlrretyiksi ja arvostetuik-si Sitauml voidaan kutsua teollisuuden ja sidosryhmien tavaksi ansaita uskottavuu-tensa ja asemansa

Warhurst (2001 2004) naumlkee hyvaumlksyttaumlvyyden ansaitsemisen liittyvaumln hyviensuhteiden luomiseen kaivosteollisuuden ja paikallisen yhteisoumln vaumllille Gunning-ham et al (2004) puolestaan maumlaumlrittelevaumlt sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden tarkoitta-van niitauml vaatimuksia ja odotuksia joita yhteiskunta kohdistaa liiketoimintaan jajotka nousevat yrityksen laumlhiyhteisoumlstauml Yritysten tasolla sosiaalista hyvaumlksyttauml-

2 Social Licence to Operate on yleisesti suomennettu kaumlsitteeksi sosiaalinen toimilupa Toi-milupa kaumlsitteenauml viittaa kuitenkin viranomaislupaan jollainen SLO ei ole Siksi on suosi-teltavampaa kaumlyttaumlauml kaumlsitettauml sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys jota taumlssauml julkaisussa kaumlyte-taumlaumln suomennoksena SLO-kaumlsitteelle

18

vyyttauml kaumlytetaumlaumln osana yrityksen sosiaalista vastuuohjelmaa (Corporate SocialResponsibility CSR)

Owen ja Kemp (2013) naumlkevaumlt ettauml vaikka sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden me-nettely nostaa esiin sosiaalisia naumlkoumlkohtia se ei kerro miten edetauml silloin kunpitaumlisi palauttaa yhteisoumljen sidosryhmien ja etujaumlrjestoumljen luottamus virheen jotapahduttua He vaumlittaumlvaumlt ettauml sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys -kaumlsitteen avulla eisitouduta pitkaumlaikaiseen toiminnan kehittaumlmiseen vaan sitauml kaumlytetaumlaumln tietoisestivaumlhentaumlmaumlaumln rdquooppositionrdquo vastarintaa Myoumls Bice (2014) havaitsi tutkimukses-saan ettauml sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden arviointia varten tulisi olla selkeitauml kritee-reitauml sillauml yrityksillauml on vaikeuksia paumlaumlttaumlauml miten ne mittaavat sen saavuttamista

Paikalliset yhteisoumlt odottavat alueella toimivilta yrityksiltauml ettauml ne tuovat muka-naan taloudellista hyvinvointia toimivat lainmukaisesti ja eettisesti ja harrastavatvapaaehtoista hyvaumlntekevaumlisyyttauml (Carroll 1979) Azapagic (2004) kehitti kaivos-teollisuudelle kestaumlvaumln kehityksen mallin johon liittyvaumlt indikaattorit haumln jakoikestaumlvaumln kehityksen pilareiden mukaan kolmeen ryhmaumlaumln taloudelliset tekijaumltympaumlristoumltekijaumlt ja sosiaaliset tekijaumlt Taumlssauml mallissa taloudelliset indikaattoritsisaumlltaumlvaumlt muun muassa yrityksen alueelle tuoman hyvinvoinnin mittaamisenYmpaumlristoumlindikaattorit sisaumlltaumlvaumlt ympaumlristoumlpaumlaumlstoumlt veden energian ja maankaumlytoumlnsekauml biodiversiteetin muutokset ja sosiaaliset indikaattorit tyoumlvoiman kohtelunihmisoikeudet ja paikallisen yhteisoumln sitomisen mukaan toimintaan (Azapagic2004) Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys perustuu yhteisoumln naumlkoumlkulmasta naumlihin samoi-hin tekijoumlihin

Thomson ja Joyce (2008) ovat maumlaumlrittaumlneet sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden teki-jaumlt seuraavasti (kuva 4)

1 lainmukaisuus tai oikeudenmukaisuus (toiminta on virallisten tai epaumlviral-listen vakiintuneiden lakiperusteisten sosiaalisten ja kulttuuristen normi-en mukaista)

2 uskottavuus (yrityksen voima ja kapasiteetti tehdauml itsensauml uskottavaksiyhteisoumln silmissauml) ja

3 luottamus (yhteisoumln halu asettua alttiiksi riskille ja jopa menetykselle toi-sen osapuolen toimien johdosta)

19

Kuva 4 Sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden saavuttaminen (mukaeltu Thomson ampJoyce 2006)

Myoumls Moffat ja Zhang (2014) ovat kehittaumlneet naumlkemyksensauml pohjalta mallin sosi-aalisen hyvaumlksyttaumlvyyden mittaamiseksi Siinauml malliin syoumltettaumlvaumlt arvot eri para-metrien osalta saadaan kyselytutkimuksella ihmiset ja heidaumln kokemuksensamaumlaumlrittaumlvaumlt naumlin yhteiskunnallisen hyvaumlksyttaumlvyyden Moffatin ja Zhangin mallirakentuu seuraavien elementtien varaan

1 vaikutukset yhteiskunnalliseen infrastruktuuriin (impacts on social infrast-ructure)

2 sidosryhmaumlkontaktien lukumaumlaumlrauml (contact quantity)3 sidosryhmaumlkontaktien laatu (contact quality)4 prosessien oikeudenmukaisuus (procedual fairness)

Kaksi edellauml mainittua sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden mallia poikkeavat toisistaansiinauml ettauml Thomsonin ja Joycen (2008) mallissa laumlhtoumlkohtana on yrityksen normi-en mukainen toiminta ja kyky taumlyttaumlauml lain vaatimukset (tekninen prosessi) kutenlupaehdot ja vasta sen paumlaumllle rakennetaan sosiaalista luottamusta Taumlmauml onlinjassa yritysvastuullisuudesta vallitsevan kaumlsityksen kanssa Moffatin ja Zhangin(2014) mukaan sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys saavutetaan ainoastaan sosiaalisenprosessin tuotoksena Molemmissa malleissa sidosryhmaumlyhteistyoumlllauml on suurimerkitys kasvatettaessa toiminnan hyvaumlksyttaumlvyyttauml yhteisoumln silmissauml Sidosryh-maumlyhteistyouml ei kuitenkaan ole automaattisesti sosiaalista hyvaumlksyttaumlvyyttauml lisaumlaumlvaumlasia Esimerkiksi Deleschal-Ridnell (2011) havaitsi ettauml sidosryhmaumlyhteistyoumlnlisaumlaumlminen uraanikaivoksen suunnittelun yhteydessauml Australiassa aiheutti taumlydelli-sen umpisolmun ja pikemminkin vaumlhensi kuin lisaumlsi sosiaalista hyvaumlksyttaumlvyyttaumlToisaalta Lindell (2015) vahvisti aumlskettaumlin vaumlitoumlskirjassaan ettauml sidosryhmienvaumllinen keskustelu kasvattaa luottamusta ja saattaa jopa muuttaa mielipiteitauml yh-teiseen suuntaan

Lainmukaisuus Uskottavuus

Luottamus

Vastaanottaminen

HyvaumlksyntaumlVastustus

20

Lisaumlksi on huomioitava ettauml sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden yksiselitteinen mit-taaminen ja seuranta ovat erittaumlin hankalia jo pelkaumlstaumlaumln ihmisten erilaisten tieto-jen taitojen kokemusten sosiaalisten prosessien ja erilaisten paumlaumlllekkaumlistenkinroolien vuoksi Eksplisiittisen tiedon yhtauml taumlrkeaumlnauml parina ovat implisiittinen tietosekauml subjektiiviset kokemukset ja kaumlsitykset joita ei ole helppo mitata ja todentaamutta joilla on syvaumlkin merkitys erilaisten sosioteknisten prosessien edistaumlmisessaumltai estaumlmisessauml Taumlllaisia ovat esimerkiksi pelot ja ennakkoluulot joita ei vaumllttauml-maumlttauml haumllvennetauml eksplisiittisesti mitattavilla faktoilla vaan ennen kaikkea useim-miten sidosryhmaumlyhteistyoumlllauml ja eriasteisella viestinnaumlllauml

Jyvaumlskylaumln yliopistossa on tutkittu sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden ehtoja ja rajojaUudenmaan Pohjois-Karjalan Kainuun ja Lapin maakunnissa (Jartti et al 2014)Tutkijoiden mukaan sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys kaumlsitetaumlaumln yleensauml syntyvaumlksipaikallisessa vuorovaikutuksessa kaivosyhtioumln ja sidosryhmien kesken Todelli-suudessa saattaa kuitenkin olla ettauml sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys rakentuukin mo-nimutkaisemmissa prosesseissa kuin pelkaumlssauml suorassa sosiaalisessa vuorovai-kutuksessa (ibid) Myoumls media muokkaa yleistauml mielipidettauml paikallisuudestariippumatta mutta esimerkiksi ympaumlristoumloumln liittyvaumlt ongelmat eivaumlt nouse julkisuu-teen vain siksi ettauml ne ovat olemassa vaan siksi ettauml jotkut yhteiskunnallisettoimijat maumlaumlrittelevaumlt ne ongelmiksi (Vaumlliverronen 1994) Taumlllaisina toimijoinavoivat olla poliittiset toimijat ja vapaaehtoiset jaumlrjestoumlt joiden mielikuvat ja asenteetmuovautuvat historiallisten ja kulttuuristen asioiden paineessa

33 Sosiaaliset vaikutukset ja niiden arviointi

Sosiaaliset vaikutukset ovat kestaumlvaumln kehityksen kaumlsitekokonaisuuden vaikeimminarvioitavissa oleva osa Siksi taumlssauml keskitytaumlaumln kuvaamaan erityisesti taumltauml osaasosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden elementtinauml Juho Saari (2012) kuvaa suomalaisenyhteiskunnan kehitystauml hyvinvoinnin muutoksena Hyvinvointi on sidoksissa talou-teen ja ympaumlristoumln vakauteen ja taumlten myoumls sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys on pitkauml-jaumlnteisen aluekehityksen tyoumlllisyyden ja liiketoiminnan perusedellytyksiauml Taumlmauml onvahvasti kytkoumlksissauml kaivossektorin tulevaisuuteen sillauml yksiloumliden yhteisoumljen jaalueiden kehitys ja yhteiskunnalliset tavoitteet ovat kaikki kiertyneinauml vahvastitoisiinsa

Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kehys ei tarjoa taumlssauml raportissa tiettyauml meto-dia tai formaalista mallia tarkastelulle vaan kyse on SVAn tarjoaman laumlhestymis-tavan yleisestauml hyoumldyntaumlmisestauml Taumlssauml yhteydessauml SVAsta hyoumldynnetaumlaumln erityi-sesti seuraavia kiinnostuksen kohteita muutoksen tunnistaminen vaikutusteemo-jen ja osallisten identifiointi kokemusperaumlisen tiedon hyoumldyntaumlminen ja vaikutus-mekanismien analyysi Taumlllainen arviointi auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln ja ennakoimaanmahdollisia riski-ilmioumlitauml niiden vaikutuksia yhteisoumloumln hallintoon ja paikalliseenkehitykseen

Sosiaaliset vaikutukset voidaan maumlaumlritellauml seuraavasti rdquoSosiaalisella vaikutuk-sella tarkoitetaan ihmiseen yhteisoumloumln tai yhteiskuntaan kohdistuvaa vaikutustajoka aiheuttaa muutoksia ihmisten hyvinvoinnissa tai hyvinvoinnin jakautumisessa

21

Muutos voi olla kehitystauml parempaan tai huonompaan suuntaan sen mukaankenen naumlkoumlkulmasta ja kenen arvoilla asiaa tarkastelee Vaikutukset ihmiseenyhteisoumloumln ja yhteiskuntaan mainitaan maumlaumlritelmaumlssauml erikseen koska jonkin tietynvaikutuksen merkitys saattaa olla aivan erilainen yksiloumltasolla kuin esimerkiksi nsyleisen edun naumlkoumlkulmastardquo (Jusleacuten 1995)

Sosiaalisten vaikutusten arviointia on kehitetty erityisesti yhdyskuntasuunnitte-lun hankkeita ja strategisten ohjelmien laatimista varten Taumllloumlin sosiaalisten vaiku-tusten arvioinnin perusajatuksena on selvittaumlauml paumlaumltoumlksentekoa varten jonkin toi-minnan tai toimen vaikutuksia ihmisten ja yhteisoumljen hyvinvointiin ja elaumlmaumlaumln sekaumlmyoumls laajemmin yhteiskunnalliseen ympaumlristoumloumln Samalla on mahdollista arvioidamyoumls yhteiskunnallisen ympaumlristoumln vaikutuksia kyseessauml olevaan toimeen Vaiku-tusten arvioinnin kirjallisuudessa rdquotoimellardquo tarkoitetaan yleensauml hyvin konkreettisiarakennus- tai laitosprojekteja teknologista kehittaumlmistauml ja kokeilua mutta myoumlsyleisempaumlauml suunnitelmaa ohjelmaa laajempaa politiikan suuntavalintaa lakia taimuuta hanketta jolla voi olla merkittaumlviauml vaikutuksia yhteiskuntaan ja ihmisiin(Sairinen amp Kohl 2004)

Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia alettiin arvioida osana prosessia ja jaumlrjestelmaumll-lisesti lain ympaumlristoumlvaikutusten arvioinnista (YVA) tultua voimaan vuonna 1994Taumlssauml prosessissa luvanhakijat joutuvat selvittaumlmaumlaumln hankkeen ja sen vaihtoehto-jen vaikutuksia ihmisen terveyteen elinoloihin ja viihtyvyyteen luontoon rakennet-tuun ympaumlristoumloumln luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen sekauml niiden keskinaumlisiin vuo-rovaikutussuhteisiin Lisaumlksi YVA-laki velvoittaa selvittaumlmaumlaumln laajamittaisistasuunnitelmista ja ohjelmista aiheutuvia vaikutuksia Viranomaiset joutuvat maan-kaumlyttouml- ja rakennuslain (MRL) mukaan selvittaumlmaumlaumln kaavaa laadittaessa kaavanvaikutukset elinoloihin ja elinympaumlristoumloumln mukaan lukien vaikutukset kansalaistenturvallisuuteen terveyteen sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin Rakennettua ympaumlris-toumlauml koskevien hankkeiden sosiaalisten vaikutusten arviointia on tehty jo 1990-luvun lopulta alkaen kuten Reinikainen (2005) Melkas (2005) Roumlnnlund (2013) jaViinikainen (1998)

Tiivistetysti voidaan sanoa ettauml SVA tehdaumlaumln jotta voidaan1 selventaumlauml ja ennakoida ihmisten elaumlmaumln laadulle ja alueen kehitykselle

aiheutuvia muutoksia2 arvioida tai ennustaa yhteisoumln kykyauml sopeutua muuttuviin olosuhteisiin3 arvioida muutosten merkitystauml ja merkittaumlvyyttauml eri osapuolten kannalta4 ottaa huomioon ja sovitella jostakin toimesta aiheutuvia ristiriitoja ja5 kehittaumlauml haittojen vaumlhentaumlmistauml ajoissa ja tietoisesti (Sairinen ja Kohl

2004)

Sosiaalisilla vaikutuksilla tarkoitetaan ihmiseen yhteisoumloumln yhteiskuntaan tai erivaumlestoumlryhmiin kohdistuvia muutoksia jotka aiheuttavat vaikutuksia ihmisten hyvin-voinnissa hyvinvoinnin jakautumisessa tai koetussa elaumlmaumlnlaadussa Vaikutuksetvoivat olla niin myoumlnteisiauml kuin negatiivisiakin ja ne voivat naumlkyauml muun muassavarallisuuden muutoksina asenteiden tai arvojen muutoksina tai ristiriitoina(Jusleacuten 1995 Sairinen amp Kohl 2004)

22

Sairisen ja Kohlin (2004) mukaan sosiaaliset vaikutukset tarkoittavat muutoksiaihmisten

1 elaumlmaumlntavassa miten he elaumlvaumlt tyoumlskentelevaumlt leikkivaumlt ja ovat keske-naumlaumln vuorovaikutuksessa

2 kulttuurissa jaetut uskomukset tavat arvot kieli ja murre3 yhteisoumlissauml sen yhtenaumlisyydessauml vakaudessa luonteenpiirteissauml palve-

luissa ja olosuhteissa4 poliittisessa jaumlrjestelmaumlssauml ihmisten osallistumismahdollisuuksien laa-

juus omaa elaumlmaumlaumlnsauml koskeviin paumlaumltoumlksiin kaumlynnissauml olevan demokra-tisoinnin vaihe ja naumlihin liittyvaumlt resurssit

5 ympaumlristoumlssauml ruoan saatavuus ja laatu riskien taso sanitaation riittauml-vyys fyysinen turvallisuus luonnon resurssien kaumlyttouml ja kontrolli kaumlytetynilman ja veden laatu

6 terveydessauml ja hyvinvoinnissa7 henkiloumlkohtaisissa ja varallisuutta koskevissa oikeuksissa8 peloissa ja toiveissa kaumlsitykset turvallisuudesta ja yhteisoumln tulevaisuu-

desta

Kaivosteollisuudesta aiheutuvan muutoksen sosiaalisissa vaikutuksissa on kysesiitauml kuinka luonnossa luonnonvarojen kaumlytoumlssauml ja yhdyskuntien infrastruktuuris-sa tapahtuvat muutokset vaikuttavat ihmisten ja yhteisoumljen arkeen hyvinvointiinelaumlmaumlntapoihin toimintaedellytyksiin ja kulttuurisiin kaumlytaumlntoumlihin Sosiaalisia vaiku-tuksia tarkasteltaessa paumlaumlhuomio kiinnitetaumlaumln erilaisiin yhteisoumlihin vaumlestoumlryhmiinja alueisiin kohdistuviin vaikutuksiin Lisaumlksi tarkastellaan vaikutuksia myoumls muihinyhteisoumlihin kuin kiinteaumlaumln paikallisyhteisoumloumln kuten esimerkiksi elinkeinonharjoitta-jiin alkuperaumliskansoihin loma-asukkaisiin matkailijoihin retkeilijoumlihin tai tyoumlyhtei-soumlihin (Burdge amp Vanclay 2004)

Kaivostoiminnasta aiheutuvia sosiaalisia vaikutuksia on maassamme alettu tut-kia vasta viimeisten vuosien aikana 2010-luvulla (ks esim Kujala 2011 Tervo2013 Kokko et al 2013 Tiainen et al 2014 Jartti et al 2014 ja Kylaumltie 2015)Kaivostoiminnan sosiaalisten vaikutusten arviointi sai nostetta erityisesti TekesinGreen Mining -ohjelmasta jossa vuosien 2011ndash2016 aikana on rahoitettu kolmeakaivosten sosiaalisiin vaikutuksiin keskittyvaumlauml tutkimushanketta Dilacomi Solimija SAM Mm naumliden rahoituskanavien kautta Itauml-Suomen yliopiston Luonnonvaratympaumlristouml ja yhteiskunta -instituuttiin3 on vahvistunut yhteiskuntatieteelliseen kai-vostutkimukseen erikoistunut tutkimusryhmauml Ryhmaumln keskeisiauml teemoja ovatkaivostoiminnan sosiaaliset vaikutukset luonnonvarojen hallinnan kysymyksetsosiaalisten vaikutusten arviointi vaikutusten hallinnan tyoumlkalut sekauml yhteiskunta-vastuu

Kujala (2011) tutki pro gradu -tyoumlssaumlaumln sosiaalisten vaikutusten arviointia kol-messa itaumlsuomalaisessa kaivoshankkeessa ja paumlaumltyi siihen tulokseen ettauml sosiaa-listen vaikutusten arvioinnin osaaminen kaivoshankkeissa on ollut melko heikkoaViranomaiset konsultit tai kaivosyhtioumlt eivaumlt tunteneet sosiaalisten vaikutusten

3 Ueffikaivostutkimus

23

arviointia kokonaisuutena ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin menetelmaumlt rajoit-tuivat usein vain mielipiteiden kysymiseen kyselyllauml Kujalan mukaan sosiaalistenvaikutusten arviointi on jaumlaumlnyt usein laumlhinnauml mielipidetutkimukseksi sen sijaan ettaumlsiinauml tarkasteltaisiin hankkeen vaikutuksia paikallisten asukkaiden naumlkoumlkulmastaja tuotaisiin esille tasapuolisesti sekauml nollavaihtoehdon ettauml hankkeen toteuttami-sen positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia sekauml vaikutusten kohderyhmiauml (Kujala2011)

On huomattavaa ettauml vasta viime vuosina maassamme on kehitetty tyoumlvaumllineitaumlja ohjeistoja kaivosten sosiaalisten vaikutusten arviointiin kuten vuonna 2013julkaistu opaskirja kaivosten ympaumlristoumlsaumlaumlntelyyn ja sosiaalista kestaumlvyyttauml tuke-viin hankkeisiin (ks Kokko et al 2013) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)puolestaan tarjoaa ohjeistoa ja taustamateriaalia ihmisiin kohdistuvien vaikutustenarviointiin (IVA) jonka avulla voidaan kartoittaa muun muassa asukkaiden sairas-tuvuutta hankekohteiden laumlheisyydessauml (THL 2015)

24

4 Jaumlrjestelmaumln muuttumisen dynamiikkamuutoksen ohjaus ja hallinta

41 Muutoksen dynamiikka

Vakiintuneet toimijat kehittaumlvaumlt jatkuvasti vallitsevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml Poliitti-set toimijat voivat esimerkiksi tehdauml kestaumlvaumln kehityksen mukaisia lakialoitteita taikaumlynnistaumlauml alaan kohdistuvia kehittaumlmisohjelmia Kaivosteollisuuden yrityksetvoivat kehittaumlauml tuotteidensa ja tuotantoprosessinsa laatua kestaumlvaumln kehityksenmukaiseksi johtamisjaumlrjestelmaumlaumlnsauml uudistamalla Naumlin voidaan kehittaumlauml esimympaumlristoumlvaikutusten haumlirioumltilanteiden ja tyoumlturvallisuuden hallintaa toiminnaneettisyyttauml tai sidosryhmaumlyhteistyoumltauml

MLP-mallin mukaan radikaalien innovaatioiden aihiot syntyvaumlt tyypillisesti ka-peilla sovellusalueilla tai rajatuilla maantieteellisillauml alueilla toteutettavista kokei-luista (niche-taso) Uusien radikaalien innovaatioiden toimivuudesta ja vaikutta-vuudesta ei ole aluksi riittaumlvaumlauml naumlyttoumlauml Siksi kokeilu saattaa tarvita alkuvaiheessasuojattua tilaa ja tukitoimenpiteitauml Niitauml voidaan luoda rakentamalla sosiaalisiatukiverkostoja joihin voi kuulua kokeilusta kiinnostuneita tuottajia ja kaumlyttaumljiauml jayhteiskunnallisia toimijoita

MLP-mallin tasot muodostavat sisaumlkkaumlisen hierarkian Mallin keskeinen oletta-mus on se ettauml mikaumlaumln yksittaumlinen tekijauml ei voi muuttaa vallitsevaa toimintamalliaSe muuttuu eritasoisten prosessien vuorovaikutuksessa Muutos edellyttaumlauml ensin-naumlkin ettauml yhteiskunnallisen toimintaympaumlristoumln muutosprosessit kuten vaumlkiluvunkasvu kaupungistuminen ja elintason noususta johtuva metallien mineraalien jakiviaineksen kysynnaumln kasvu tai kansalaisaktiivisuuden lisaumlaumlntyminen luovatpaineita vallitsevan kaivosteollisuuden muutokselle Erilaiset kriisitilanteet lisaumlaumlvaumltpainetta ja nopeuttavat toimintatapojen tekniikoiden ja viranomaismaumlaumlraumlystenmuuttumista

Systeemisen muutoksen toteuttamiseen tarvitaan vallitsevan toimintajaumlrjestel-maumln ja niche-tason kehittaumlmisprosessien vaumllistauml vuorovaikutusta ja keskinaumlistaumlsopeuttamista Vallitsevan jaumlrjestelmaumln toimijoiden on luotava edellytyksiauml ja tilaauudenlaisen toimintajaumlrjestelmaumln kaumlyttoumloumlnotolle Lisaumlksi paikallisella tasolla onkokeilujen kautta luotava kaumlyttoumlkelpoinen konkreettinen uusi toimintamalli joka voilaajeta uudeksi toimintajaumlrjestelmaumlksi Uusi toimintajaumlrjestelmauml ja sen kaumlyttoumloumlnot-

25

toympaumlristouml tarvitsevat molemminpuolista sopeuttamista toisiinsa Mahdollisuuksi-en ikkuna avautuu silloin kun tuotettu ja toimivaksi havaittu uusi toimintajaumlrjestel-mauml voidaan integroida olemassa olevaan toimintajaumlrjestelmaumlaumln Mahdollisen muu-toksen tapahtumisen jaumllkeenkin toimintajaumlrjestelmaumln kehittaumlmisen on jatkuttava

Monitasoinen muutoksen malli tarjoaa kaumlsitteellisen viitekehyksen ja ajattelunapuvaumllineen Se auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln miksi sen enempaumlauml ulkoiset paineet kuinradikaalit uudet ideatkaan eivaumlt yksin aina riitauml aikaansaamaan vakiintuneen toi-mintamallin muuttumista ja miksi muutoksen aikaansaamiseen tarvitaan useidentoimijoiden paumlaumltoumlksiauml ja vuorovaikutteista toimintaa Monitasoisen muutoksenmallin mukaan systeemisen muutoksen edistaumlmiseen tarvitaan siis sekauml ylhaumlaumlltaumlalas (top-down) ettauml alhaalta yloumls (bottom-up) suuntautuvia toimenpiteitauml ja kehi-tysprosesseja

Toisaalta jaumlrjestelmaumlauml voivat muovata myoumls yllaumlttaumlvaumlt tapahtumat tai jopa on-nettomuudet kuten kaumlvi Suomessa Talvivaaran tapauksessa Patoaltaiden pettauml-misestauml aiheutunut kaivosvesien vuoto sekauml kuolemaan johtanut tyoumltapaturmaTalvivaaran kaivosalueella ravistivat suomalaista kaivosteollisuutta ja siihen liitty-vaumlauml sidosryhmaumlverkostoa niin ettauml esimerkiksi viranomaismaumlaumlraumlykset kiristyivaumltpainostuksesta Tapahtumien myoumltauml koko yhteiskunta heraumlsi vaatimaan kaivosyri-tysten vastuullista toimintaa Tutkimuskentaumlssauml tarjottiin rahoitusta vastuullisenkaivostoiminnan edistaumlmiseksi (esim Tekesin Green Mining -ohjelma) ja Sitrassaaloitettiin kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkoston kehittaumlminen Tulevaisuudessavoimme sitten tarkastella kuinka naumlmauml kokeilut ja muutosareenan toiminnot siirty-vaumlt kaivosalan regiimiin

Sidosryhmiauml pyydettiin SAM-hankkeen visiotyoumlpajassa (Kohl et al 2013) tyoumlpa-joissa mm kirjaamaan kaivosalalle merkityksellisiauml asioita ja tapahtumia 1960-luvulta taumlhaumln paumlivaumlaumln ja siitauml eteenpaumlin tulevaisuuteen vuoteen 2030 Tuloksenasyntyi kuvan 5 mukainen tuloste Kuvasta voidaan hahmottaa menneisyydestaumlrdquoKaivos tyoumlnantajanardquo -tarina nykyisyydestauml rdquoTalvivaaran kaivoksenrdquo tarina jatulevaisuudesta rdquoKaivos yhteiskunnassardquo -tarina Kuvan tulos voidaan tulkita niinettauml Talvivaara on ilmiouml joka mursi kaumlsityksen kaivosteollisuudesta vain tyoumlnanta-jana muutti kaumlsityksen niin ettauml kaivos on osa yhteiskuntaa Talvivaaran kaivok-sen olemassaolon ensimmaumlisten vuosien aikana kyseenalaistettiin olemassaoleva kaivosregiimi viranomaisten osaaminen ja vallitseva yrityskulttuuri joka eiriittaumlvaumlssauml maumlaumlrin ottanut huomioon sidosryhmiauml Naumlin niche-tason toimija (Talvi-vaara) muutti vallitsevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml (regime) Osaltaan muutosprosessinkaumlynnistymiseen vaikutti myoumls toimintaympaumlristouml (landscape) jossa painetta jaumlr-jestelmaumlaumln loivat muun muassa resurssiniukkuus ja laumlnsimaisen elaumlmaumlntavanluoma kasvava mineraalitarve kestaumlvaumln kehityksen ja yritysvastuullisuuden tren-dit

26

Kuva 5 Kaivosteollisuuden merkityksellisiauml ilmioumlitauml ja trendejauml menneisyy-destauml nykyisyydestauml ja tulevasta (Kohl et al 2013)

Kuva 5 kertoo osaltaan ettauml Talvivaaran kaivosta voidaan pitaumlauml uuden kaivospro-sessiteknologian kokeiluna joka johti konfliktiin (Tiainen et al 2014) ja koko suo-malaisen kaivosalan kriisiin sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta Vielaumlvuonna 2006 Vesa Kainulainen kirjoitti Talvivaarasta ettauml siellauml on Euroopansuurimmat sulfidiset nikkeliesiintymaumlt Uutta ympaumlristoumlystaumlvaumlllistauml tekniikkaa Yli25 vuoden toiminta-aika Suomalaisen kaivosteollisuusklusterin uusi alku (Kainu-lainen 2006) Naumlmauml lupaukset paumlaumltyivaumlt kuitenkin pettymykseen tyoumltapaturman jaympaumlristoumlonnettomuuksien seurauksena Voidaan sanoa ettauml Talvivaaran epaumlon-nistuminen avasi suomalaisen yhteiskunnan ymmaumlrryksen kyseenalaistamaankaivosalan kestaumlvyyden

42 Muutoksen ohjaus ja hallinta

Strategic Niche Management (SNM) ja juurruttaminen ovat laumlhestymistapoja jotkaedustavat muutosvoiman rakentamista alhaalta yloumlspaumlin Niiden avulla edistetaumlaumlnonnistuneiden kokeilujen ja nichejen rakentamista ja hyoumldyntaumlmistauml (Weber ampDorda 1999 Hoogma ym 2005 Kivisaari ym 1999 Kivisaari amp Lovio 2004) SAM-hankkeessa toteutetut kokeilut olivat luonteeltaan taumlllaisia Mainitut laumlhestymista-vat taumlhtaumlaumlvaumlt sellaisten kokeilujen toteuttamiseen jossa keskeiset sidosryhmaumltoppivat muokkaamaan uutta toimintamallia sellaiseksi ettauml se on kaikkien puoles-ta hyvaumlksyttaumlvauml Laumlhestymistavan ytimessauml ovat yhteisten odotusten luominen

1960 Nyt 2030

Politiikka

Talous

(Kansalais)yhteiskunta

Tekniikkateknologia

Ympaumlristouml

Arvot

Natura-verkosto 2000

Vaihtoehtoiset teknologiat harvinaistenmetallien talteenotolle

Lakien vaumllisetsuhteetluontoon

Raaka-aineiden niukkuus jahinnat Harvinaiset metallitUusiutuvat raaka-aineet

Radikalisoituminen

RakennemuutoksetSirpaloituminen

Uusi kaivoslaki2011

In situ-bioliuotus

Kestaumlvauml kehitys

Standardointikehittyy

Vesilaki 1962Kaivoslaki 1965

Euroopanjaumllleenrakennus

CSRkaivosalalle

Tietoisuus javaatimuksetkasvavat

Globaali kehitysAasian markkinat

Kaivosalan rdquovanhatsynnitrdquo

Logistiikka mm uudetmerivaumlylaumlt

Saumlteilyturvalaki 1991

Bric-maat IntiaAfrikka nousevat

ILO- ratifiointi(ei Suomi)

ydinenergialaki1987

EU

EU raaka-ainealoite2010

rikkidirektiiviYSL uudistus

YVA-laki 1994

Julkiset hankinnatLaki 1978 YSL

2000

Rio 1987 YVA ja sosToimilupauudistus

YVD ndashluontovahingot jakompensaatiot

Ennakoiva kompensointihaitoista ja vahingoista

ilmastolaki Jaumltteiden hyoumldyntaumlmisensaumlaumlntely

Malmioidenulkomaalaisomistus

GRIIFC GuidelinesICMM

Performance-product

Lama

Internet SOME

Lobbaus

LiekkisulattoKonepajateollisuudenkasvu

Metso ja OutotecBioliuotuksen kaumlyttouml Suomessa

Johtamisjaumlrjestelmienkehittyminen ISO

ydinmateriaalivalvonta

Jaumltteiden jatkojalostus

Urban mining kasvaa

Onko kaikille toimille tilaa

Suljetun kierron kaivos

Yhteiskuntarakenteen muutos globalisaatio

Vastuullisuus jaumlljitettaumlvyys

Tshernobyl

MMSD 1999

Vastavoimat esim StopTalvivaara

Automatisointi

Kaivosmonopoli valtiolla

Kaivostenyksityistaumlminen

Elinkeinokonfliktit

Valtauksentekeminen

helppoa

Toiminnanpolitisoituminen

Kaivostuotteidenmerkityksen kasvu -gt

hyvaumlksyttaumlvyys

Metsaumlteollisuusgt

Vesienhallinnanparantuminen

Saturoituminen

Kaivostenmerkityksen kasvu Kaivosinfran

hyoumldyntaumlminen

Riskien hallinta sosiaalisentoimiluvan lunastamiseksi

Saumlaumldoumlksettiukkeneva

t

KV-kaupan esteidenpurkaminen

Maankaumlyttoumlkiistat

Teollinen symbioosimm sivukivien

hyoumltykaumlyttouml

MMMampTEMampYM

Suljettukansantalous Oumlljykriisi

Bilateraalikauppa

Kaivoksista toumlitauml

Cleentech

Biotalous

Talvivaara

Talvivaara

Talvivaara

Talvivaara

SOME-ihmisoikeudet

On-line kansanaumlaumlnestykset

HoumlyrykoneYdinvoima

Fossiiliset energiat

PC

Internet Nokia Robotiikka

Uusiutuva energia

Naumlkymaumltoumln kaivos

Kierraumltys-teknologiat

Rajaton halpaenergia (magnetismivaumlraumlhtely kiertoliike

Konsumerismin nousuTalouden nousu etusijalle

Vihreaumlt arvot

Koijaumlrvi

Vesi

Y-heraumltys

KansalaisaktiivisuusMoniarvoisuus

Talouden ylivalta

Arvojen uudelleenarviointi

Laumlpinaumlkyvyys

Globaali informaatio ampOikeuden taju

Paikallisuuden arvostus

Kierraumltys osatuotesuunnittelua

Vesiensuojeluohjelma

TalaskangasRooman klubi

Kaivostyoumlnanta-

jana

Radikaalittapaukset

Kaivosyhteis-

kunnassa

27

(yhteinen visio) yhteinen oppiminen ja monipuolisten toimijaverkostojen rakenta-minen

SNM ja juurruttamisprosessi perustuvat keskeisten osapuolten vaumllisen vuoro-puhelun kaumlynnistaumlmiseen ja edistaumlmiseen uuden ratkaisun kaumlyttoumloumlnotossa Dialo-gin avulla uutta toimintatapaa muokataan siten ettauml se vastaa mahdollisimmanhyvin eri sidosryhmien tarpeisiin ja vaatimuksiin Lisaumlksi toimintaympaumlristoumlssaumledistetaumlaumln sellaisia muutoksia jotka helpottavat uuden innovaation laajamittaistakaumlyttoumloumlnottoa ja tavoiteltujen hyoumltyjen toteutumista Kysymyksessauml on siis kaksi-suuntainen sopeuttamisprosessi

Transition Management (TM siirtymaumln hallinta Rotmans et al 2001 Kemp etal 2007 Loorbach 2007) edustaa laumlhestymistapaa jonka avulla poliittiset paumlaumlttauml-jaumlt voivat toimillaan tukea kestaumlvaumln kehityksen mukaista muutosta yhteiskunnaneri sektoreilla (Elzen ym 2004) TM pyrkii kaumlynnissauml olevien kehityskulkujen mu-kauttamiseen halutun kehityksen suuntaiseksi ja eri toimijoiden vaumllisen yhteisym-maumlrryksen aikaansaamiseen Se painottaa teknisen ja sosiaalisen muutoksenvuorovaikutteista suhdetta ja hyoumldyntaumlauml olemassa olevia liikevoimia ja pyrkii suun-taamaan niitauml kohti yhteiskunnan valitsemia paumlaumlmaumlaumlriauml

TM-mallin punaisena lankana on naumlkemys siitauml ettauml kestaumlvauml kehitys edellyttaumlaumlsosiaalisen ja teknologisen muutoksen samanaikaisuutta ja niiden kytkemistaumlyhteen Malli kuvaa sitauml miten yhteiskunnallisia sosioteknisiauml jaumlrjestelmiauml voidaanmuuttaa kestaumlvaumln kehityksen mukaisiksi ja toisaalta sitauml miten sosiotekniset jaumlr-jestelmaumlt ylipaumlaumltaumlaumln muuttuvat historiallisen tutkimuksen valossa

Voss ja Kemp (2006) luonnehtivat TM-laumlhestymistapaa refleksiiviseksi hallinto-tavaksi (Reflexive Governance) joka painottaa hallinnollisen prosessin sosiaalistaulottuvuutta Hallintoprosessi naumlhdaumlaumln osana sitauml dynamiikkaa jota pyritaumlaumln hallit-semaan Refleksiivinen hallintotapa pyrkii hyoumldyntaumlmaumlaumln vuorovaikutteista oppi-mista laajassa toimijaverkostossa Se pyrkii pikemmin avoimeen systeemiseenoppimiseen kuin tarkkaan maumlaumlriteltyihin tavoitteisiin tai kontrolliin Ideana on ettaumlhallintoprosessit tulisi avata eri toimijoiden vuorovaikutukselle ja dialogille Taumllloumlinongelman kaumlsittelyyn saadaan mukaan monenlaista tietoa erilaisia arvoja ja vai-kutusresursseja ja ymmaumlrrys lisaumlaumlntyy siitauml miten ongelma tulisi maumlaumlritellauml mitentavoitteet tulee asettaa ja minkaumllaisia strategioita voidaan kaumlyttaumlauml Kun jo tiedon janaumlkemysten yhdistaumlmisessauml ylitetaumlaumln kaumlsitteellisiauml ja institutionaalisia rajoja voi-daan edistaumlauml palautteen saamista jo strategian kehittaumlmisvaiheessa

TM-laumlhestymistavan keskeisenauml ajatuksena on ennakoinnin naumlkoumlkulmasta pyr-kiauml ohjaamaan monimutkaisten jaumlrjestelmien kehitystauml pitkaumlllauml aikajaumlnteellauml Mallion ollut alusta pitaumlen hyvin kaumlytaumlnnoumlnhakuinen ja sitauml on pyritty soveltamaanmuun muassa Alankomaiden ympaumlristoumlpolitiikassa sekauml Belgiassa ja Englannissaenergiahallinnossa ja terveydenhoidon suunnittelussa (Rotmans amp Loorbach2009)

Keskeinen ajatus on ettauml pienet muutokset johtavat laajoihin jaumlrjestelmaumln muu-toksiin Suuri muutos on mahdollista vain taumlllauml tavoin koska jaumlrjestelmauml vastustaasuuria muutoksia Pieniauml muutoksia voidaan puolestaan tukea luomalla muutos-areenoita joiden avulla toimijat sitoutetaan toimintaan yhteisten visioiden luomisenja toiminnan kautta Muutoksen eteenpaumlin viemiseksi on myoumls tunnistettava kes-

28

keiset muutosagentit jotka kykenevaumlt ottamaan riittaumlvaumlauml etaumlisyyttauml hallitsevaanjaumlrjestelmaumlaumln ja haluavat muutosta Lisaumlksi on tuettava uusien innovatiivistentoimintavaihtoehtojen etsimistauml jotta jaumlrjestelmaumln sisaumlinen diversiteetti ja sopeu-tumiskyky lisaumlaumlntyisivaumlt Taumlmauml merkitsee uusien suojaavien lokeroiden luomistakokeilutoiminnalle esimerkiksi rahoituksen tai lainsaumlaumldaumlnnoumln avulla Lisaumlksi jaumlrjes-telmaumln kehitystauml on jatkuvasti ennakoitava jotta siinauml tapahtuviin muutoksiin onmahdollista varautua (Rotmans amp Loorbach 2009)

TM-periaatteet voidaan kiteyttaumlauml toimintaohjeiksi joista muodostuu toiminnan jaoppimisen jatkuva kehauml Naumlitauml ohjeita ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

1 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminen2 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen3 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen4 Kokeilujen toteuttaminen5 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi6 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin

Rotmansin ja Loorbachin (2009) siirtymisprosessin sykli (kuva 6) kuvaa taumltauml dy-namiikkaa Ongelman maumlaumlrittelyn toimijoiden ja toimintaohjelman suunnittelunjaumllkeen voidaan siirtymaumlauml edistaumlauml erilaisilla kokeiluilla joita voidaan tukea esimer-kiksi poliittisin paumlaumltoumlksin tuilla Osallistujien tulee pystyauml hahmottamaan komplek-sinen jaumlrjestelmauml sekauml sen haasteet ja mahdollisuudet Muutosareenaa ei tulenaumlhdauml stabiilina rakenteena vaan se on pikemminkin luonteeltaan ajassa jatku-vasti muotoutuva virtuaalinen ja muuttuvien toimijoiden eteenpaumlin kantama polku

Kuva 6 Muutoksen sykli (Rotmans amp Loorbach 2009)

29

TM-laumlhestymistavan kaumlsitteelliset tyoumlkalut on tarkoitettu laajojen kehityskulkujensuuntaamiseen Kokeilujen rakentaminen on vain yksi osa taumltauml prosessia SAM-hankkeessa TMn teoreettiset jaumlsennykset ja kaumlsitteet helpottavat tarkasteltavienalueellisten kokeilujen kytkemistauml yhteiskunnan yleisempiin kehityskulkuihinja -toimenpiteisiin TM-laumlhestymistapaa kuvataan syklisenauml prosessina jossaorganisoidaan sidosryhmien jatkuva vuorovaikutteinen oppiminen Se kaumlynnistyyongelman hahmottamisesta muutosareenan perustamisesta ja yhteisten visioidenluomisesta Taumlllaisina muutosareenoina voidaan naumlhdauml esimerkiksi kaivosteolli-suuteen liittyvaumlt kehittaumlmisohjelmat Muutosvoimaa vahvistetaan synnyttaumlmaumlllaumlsellaisia toimijaverkostoja joiden monipuolinen asiantuntemus heijastaa ratkaista-van ongelman eri puolia Toimijat pyritaumlaumln mobilisoimaan erilaisten vaihtoehtoistenkehityskulkujen kokeiluun

SAM-hankkeessa tarkasteltiin miten kaivosteollisuudessa voidaan muokatauusi suomalaiseen ympaumlristoumloumln sopiva sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlytaumlntouml jamiten voidaan luoda edellytykset sen laajamittaiselle kaumlyttoumloumlnotolle osaksi vallit-sevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml Muutoksen toteuttamiseksi tarvitaan eri toimijoidenyhteistauml ymmaumlrrystauml siitauml mitauml taumlmauml muutos tarkoittaisi keiden aktiviteetteja jaosallistumista muutoksen laumlpivientiin tarvitaan ja minkaumllaisia ovat heidaumln roolinsamuutostoimijoina

Muutosta voidaan aktivoida monesta suunnasta Voidaan erottaa erityisiauml akti-vaattoreita integraattoreita tai mahdollistajia Aktivaattorit voivat olla kansalaisiaviranomaisia aktivisteja jne Integraattoreita ovat erilaiset verkostot ja mahdollis-tajia loumlytyy esimerkiksi rahoittajista ja politiikan toimijoista Naumlmauml toimijat toimivatmuutosprosessissa

Muutosprosessi on iteratiivinen prosessi jossa tieto ja ymmaumlrrys asioista muo-dostuu muotoutuu ja leviaumlauml Tiedon luomisen prosessia voidaan kuvata SECI-mallin avulla (kuva 7 Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995) Tieto muovautuuulkoistamisen yhdistaumlmisen sisaumlistaumlmisen ja sosiaalistamisen kautta kulkevassasyklissauml Kaivosalan muutosprosessia voidaan kuvata myoumls taumlmaumln SECI-mallinavulla Esimerkiksi SAM-hankkeessa toteutetut tyoumlpajat kokoukset yhteistyoumlkaivosyritysten kanssa ja hankkeessa tuotetut julkaisut voidaan asettaa SECI-mallin mukaiseen kuvaan Olennaista on ymmaumlrtaumlauml ettauml yksittaumlinen julkaisu taityoumlryhmaumln toiminta ei saa muutosta aikaan vaan asioiden ymmaumlrtaumlmiseen tarvi-taan prosessi joka kulkee monella eri tasolla iteroiden

30

Kuva 7 SECI-malli tiedon ja ymmaumlrryksen muodostumisen prosessin syklis-tauml (Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995)

Hiljainen tieto

Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Hiljainen tieto Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto Taumlsmaumlllinen tieto

Toimintakentaumln luominen Tiedon yhdistaumlminen

Dialogi

Tekemaumlllauml oppiminen

Sosiaalistaminen Ulkoistaminen

Sisaumlistaumlminen Yhdistaumlminen

bull Hankekokouksetbull Argumenta-hankkeen seminaarit

bull Draamatyoumlpajabull Viranomaistyoumlpajabull Visiotyoumlpajabull Tiekarttatyoumlpajabull Csiro haastattelutbull Hyvaumlksyttaumlvyyskyselyt

bull Benchmarkbull Policy Briefbull Artikkelit

bull Yhteistyouml kaivosyritystenkanssa

bull Tapaukset esim Kuusamonkaavoitusprosessi

31

5 Suomalaisen kaivosalan muutosprosessinkokonaiskuva

Suomalaisen kaivosteollisuuden murrosprosessin kokonaiskuva kuten se SAM-hankkeen aineiston perusteella hahmottui on esitetty kuvassa 8 MLP-malliin sovi-tettuna MLP-mallissa niche-taso on kaumlsitetty laajasti eikauml vain teknisiauml ratkaisujaesittelevaumlnauml tasona Siihen on otettu mukaan myoumls toimintatapa- ja menettelyko-keiluja Vielauml 1960-luvulla kaivostoiminta oli valtiojohtoista suljetussa taloudessatapahtuvaa toimintaa joka tapahtui teollista toimintaa suosivassa arvomaailmas-sa Taumlssauml ympaumlristoumlssauml toiminut regiimi on parhaillaan muuttumassa uudeksiregiimiksi jonka arvellaan toteutuvan vuoden 2030 tienoilla SAM-hankkeen visio-ja tiekarttatyoumlpajoissa (kuva 1) tunnistetut ja kuvatut muutospolut ovat ehkauml taumllloumlinjohtaneet uuteen kaivosalan regiimiin

Kuva 8 Kaivosalan muutosprosessi (mukaellen Foxon et al 2010 Kohl et al2013)

Niche

RegimeLandscape

Applied Foxon et al 2010

20301960

Kaivoslaki 1965

ElinkeinopolitiikkaNatura 2000

Kestaumlvauml kehitys

Resurssiniukkuus

YVA 1994 Kaivoslaki 2011

1 Moniaumlaumlninen osaava viranomaistoiminta

2 Kestaumlvaumln kehityksen mukainenyrityskulttuuri

3 Yhteisoumln hyvaumlksymauml kaivos4 Oppiva ja uutta luova kaivosteollisuus

Kaivos tuo vaurauttaja tyoumlpaikkoja

5 Raumlaumltaumlloumlity viestintauml ja oikea-aikaisuus

6 Kaivoksen koko elinkaari huomioituKaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminenaluetaloudessa

KaivosinfrastruktuuriAsunnotTiethellip

Ympaumlristoumlarvot

JohtamisjaumlrjestelmaumltCSR kaivosalalleGRI-ohjeistusTSMISO-standarditVakuutukset riskienhallinta

VisioKestaumlvauml

hyvaumlksyttaumlvaumlkaivannaisteollisuus

TEKES Green Mining ohjelmaKaivosalan koulutus

BioliuotustekniikkaSuomessaTalvivaaran kaivos

Stressitestit

Vanhat kaivosyhtioumltesim Outokumpu

Kaivoskone- ja laitevalmistajatKansainvaumlliset kaivosyrityksetPaikallinen yritystoiminta

Suljettu kansantalous

Kaivosbuumi 2005-2010Malminetsinnaumln vastustusKaivosvastaisuus

Vanhat kaivoksetkuten Kemi

Malminetsintauml kuten SakattiKaivossuunnitelmat kuten Kuusamo

Mineraaleja vaativa elaumlmaumlntapa

Yritysvastuullisuus

SoLiMi-hankkeen hyvaumlksyttaumlvyyskysely

Media SOME

Politiikkaregulaatiomarkkinat

Arvotasenteetosaaminen

Fyysinenympaumlristouml

SAM-hankkeen sidosryhmaumlyhteistyoumlkokeilutKestaumlvaumln kaisvotoiminnan verkosto

AutomaatioDigitaalisuus

32

51 Markkinat politiikka ja regulaatio

1960-luvulla kaivokset ja malminetsintauml olivat hyvin pitkaumllle valtion suunnastaohjattuja kansallisia projekteja (esim Outokumpu keskeinen toimija) Kohti vuotta2030 mentaumlessauml markkinat ovat muuttuneet entistauml globaalimmiksi suurin osaSuomen kaivoksista ja malminetsinnaumlstauml tapahtuu ulkomaisten yritysten toimestaRegiimiin on siis tullut uusia toimijoita suuria ulkomaisia kaivosyrityksiauml Taumlmaumlaiheuttaa haasteita yrityskulttuurin luomiseen yritysten vaumlliseen yhteistyoumlhoumlnviranomaistoimintaan sidosryhmaumlsuhteisiin viestintaumlaumln jne Toimintaympaumlristouml onmuuttunut niin ettauml kestaumlvaumln toiminnan vaatimus niin sosiaalisten ja taloudellistenasioiden kuin ympaumlristoumlasioiden osalta on liiketoiminnalle merkityksellistauml

Suomen metsaumlteollisuus kamppaili 1990-luvulla vastaavien haasteiden kanssaerityisesti ympaumlristoumlkysymyksen mutta se kykeni vastaamaan muutostarpeeseenyhteistoiminnalla Metsaumlteollisuudella on pitkaumlt ja hyviksi koetut perinteet tutkimus-ympaumlristouml- ja sidosryhmaumlsuhteiden hoidossa yhteinen tutkimuslaitos (KCL) ja yhtei-nen ympaumlristoumlraportointikaumlytaumlntouml joiden avulla se vastasi muutokseen (Wessberg etal 2015a) Kaivosteollisuudessa globaalit toimijat ja markkinat tuovat erityishaasteensuomalaiseen hyvaumlksyttaumlvyysprosessiin

Uuden kaivoslain tulkinta on nykytilanteessa vielauml muotoutumassa Kaivoslainsuhde ympaumlristoumllainsaumlaumldaumlntoumloumln on niin ikaumlaumln vielauml paikoin epaumlselvauml Naumlin ollentoimintajaumlrjestelmauml on esimerkiksi taumlssauml kohtaa vielauml kehittymaumlssauml ja kaumlytaumlnnoumlssaumltaumlmauml naumlkyy esimerkiksi siinauml ettauml lupapaumlaumltoumlksiin kuuluu pitkauml aika mikauml hermos-tuttaa yritystoimijoita Turvatekniikan keskus (Tukes) myoumlntaumlauml kaumlytaumlnnoumlssauml kai-vosluvan mutta kaivoslupa ja ympaumlristoumllupa ovat vahvasti linkittyneitauml toisiinsaAluehallintovirasto (AVI) on siten ympaumlristoumlluvan myoumlntaumljaumlnauml myoumls merkittaumlvaumlkaivosalan viranomaistoimija Tukesin rinnalla Jos hanke on ympaumlristoumlvaikutuksil-taan laaja-alainen tarvitaan kaivoslupaa varten lausunto ympaumlristoumlvaikutustenarvioinnista (YVA-lausunto) jonka yhteydessauml korostuvat sidosryhmiin kohdistuvatvaikutukset ja sosiaalisten vaikutusten arviointi Suojelualueiden osalta ympaumlristouml-viranomainen on myoumls merkityksellinen toimija kaivoslupaan liittyen Kiinnostavatmalmiot ja luonnonsuojelullisesti niin ikaumlaumln kiinnostavat alueet yhtyvaumlt usein sillaumlmalmiot muokkaavat helposti maaperaumln koostumusta niin ettauml alueelle muodos-tuu poikkeuksellinen elinympaumlristouml kasveille Ympaumlristoumlluvan alainen toiminta onpuolestaan Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskuksen (ELY) valvottavaa aluettaLisaumlksi Tukes pyytaumlauml aina kaivoslupaa varten lausunnot kunnalta (kaavoitus) jaMaanmittauslaitokselta (kaivostoimitus)

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta moniaumlaumlnisen ja osaavan viran-omaistoiminnan tukeminen ja kehittaumlminen on keskeinen visiopolku politiikanregulaation ja markkinoiden suuntaamisessa

52 Arvot asenteet osaaminen

Kaivosalan hiljaiselo ennen kaivosbuumia aiheutti sen ettauml tietoisuus kaivoksistaja niiden merkityksestauml ihmisten hyvinvoinnille jaumli etaumlisiksi kansalaisille Kansalais-

33

ten arvot ja asenteet eivaumlt siis paumlaumlsseet kehittymaumlaumln yhteiskunnallisen muutos-prosessin mukana Esimerkiksi ympaumlristoumlarvojen nouseminen merkitykselliseksitekijaumlksi teollisuuden hyvaumlksyttaumlvyysprosessissa ei kehittynyt kaivosteollisuudenmukana vaan iskeytyi kasvoille vasta kaivosbuumin yhteydessauml Laaja-alainenosaaminen kaivosteollisuuden hyvaumlksyttaumlvyyteen liittyen ei kehittynyt siinauml mitassakuin voimissaan olevan teollisuuden alan tilanteessa olisi voinut olla

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolut liittyen kestaumlvaumln kehityk-sen mukaiseen yrityskulttuuriin yhteisoumln hyvaumlksymaumlaumln kaivokseen oppivaan jauutta luovaan kaivokseen ja raumlaumltaumlloumlityyn viestintaumlaumln liittyen ovat avainasemassamuutosprosessin suuntaamisessa

53 Fyysinen ympaumlristouml

Vanhat olemassa olevat kaivokset kuten Kemi ja Pyhaumlsalmi ovat esimerkkejaumljoissa kaivosinfrastruktuuriin on totuttu ja se on toimiva ja valmis Hyvaumlksyttaumlvyy-den naumlkoumlkulmasta haasteita aiheuttaa uusien kaivosten perustaminen joka uhkaaesimerkiksi olemassa olevaa matkailuelinkeinoa kuten Juomasuo Kuusamossatai luonnonsuojelua kuten Hannukainen Sodankylaumlssauml

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolku jossa otetaan huomioonkoko kaivoksen elinkaari ja kaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminen aluetaloudessaon merkityksellinen muutosprosessin suuntaamisessa Esimerkiksi merkityksellistaumlhyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta on se kuinka kaivosinfraa voidaan hyoumldyntaumlaumlkaivoksen elinkaaren jaumllkeen

34

6 Yhteenveto ja johtopaumlaumltoumlkset

Taumlssauml julkaisussa on avattu suomalaisen kaivosalan muutosprosessia ns kaivos-buumin seurauksena ja jaumllkeen Kaivosbuumin myoumltauml lisaumlaumlntynyt kaivosteollisuuson heraumlttaumlnyt yhteiskunnallisen keskustelun kaivosten sosiaalisesta toimiluvasta jasen sisaumllloumlstauml Ottamatta kantaa kaivosten sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden oikeu-tukseen taumlssauml kirjoituksessa on jaumlsennetty sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden reunaeh-toja ja yhteiskunnallisen myoumlntouml- tai epaumlaumlmisprosessiin vaikuttavia tekijoumlitauml jamekanismeja Siirtymaumlprosessin hallinnassa keskeisiauml elementtejauml myoumls kai-vosalan muutosprosessissa ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

7 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminenesimerkiksi kaivosalaan suuntautuvien tutkimusohjelmien ja muun rahoi-tuksen avulla

8 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen ja paumlivitysriittaumlvaumln tiheaumlsti esimerkiksi kaivosteollisuuden vision ja tiekartan paumlivit-taumlminen

9 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen esimerkiksiKestaumlvaumln kaivostoiminnan verkosto

10 Kokeilujen toteuttaminen esimerkiksi viranomaistyoumlpaja osana kai-voshankkeiden YVA-prosessia tai draamatyoumlpaja eri sidosryhmille osanakaavoitusprosessia

11 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi esimer-kiksi SAM-hankkeessa ideoituja kokeiluja tulee analysoida ja jatkaa lu-paavimmiksi koettujen kokeilujen kehittaumlmistauml

12 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin esimerkiksi Kaivosteol-lisuus ryn roolin sopeuttaminen toimintaympaumlristoumln muutokseen tai toi-minnan ohjausjaumlrjestelmien kehittaumlminen (esim TSM-jaumlrjestelmaumln kehit-taumlminen ja soveltaminen Suomen olosuhteissa)

Kaivosalalla on menossa muutosprosessissa erityisesti sidosryhmaumlkommunikaati-on ja sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden alueilla joissa edellauml mainitut muutosproses-sin hallinnan keskeiset elementit ovat jo naumlhtaumlvissauml Tekesin Suomen Akatemianja Sitran rahoituksella on toteutettu tutkimusohjelmia ja tutkimushankkeita jotka

35

tukevat uusien niche-avauksien muodostumista uusien verkostojen syntymistauml jakokeilujen toteuttamista

Esimerkiksi SAM-hankkeessa on kokeiltu viranomais- ja draamatyoumlpajoja sekaumlinteraktiivista digitaalista verkkotyoumlkalua kaavoitusprosessin tukena sidosryhmienvaumllisen kommunikaatioprosessin kehittaumlmisessauml SAM-hankkeessa luotiin yhdes-sauml kaivosalan sidosryhmien kanssa visio hyvaumlksyttaumlvaumln ja kestaumlvaumln kaivosteolli-suuden tulevaisuudesta

Sitran johdolla on rakennettu kaivosalan yhteistyoumlverkosto Kestaumlvaumln kaivostoi-minnan verkosto jossa on jo toteutettu suomalaisen kaivosteollisuuden yhteinenyhteiskuntavastuuraportti ja tyoumlkalupakki vastuullisuuden toteuttamiseen Lisaumlksiverkostossa on kehitteillauml kaivosteollisuuden oma kaivosvastuujaumlrjestelmauml kana-dalaisen TSM-jaumlrjestelmaumln pohjalle Jyvaumlskylaumln yliopistossa on toteutettu kai-vosalan hyvaumlksyttaumlvyyskysely kansalaisille (Jartti et al 2014)

Jatkossa naumlistauml kokeiluista voidaan valita lupaavimmat jatkokehittelyauml ja toimin-tatapojen vakiinnuttamista varten ja arvioida toimintaa Esimerkiksi viranomaistyouml-pajasta sekauml draamatyoumlpajasta voisi tulla vakiintunutta kaumlytaumlntoumlauml kaivosalan kaa-voitusprosessien sidosryhmaumldialogin toteuttamiseen ja kaivosalan hyvaumlksyttauml-vyyskyselystauml voisi tulla saumlaumlnnoumlllisesti toteutettava asia Draamatyoumlpaja voisi ollamyoumls osa YVA-prosessia Kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkostoa on suunniteltuhallinnoitavaksi Kaivosteollisuus ryn alle mikauml olisi luonteva kehityssuunta vakiin-nuttamaan verkoston toiminta

Jatkon kannalta merkityksellistauml on myoumls jatkaa alueen tutkimusta ja kehitystaumlVisiopolut voisivat esimerkiksi tarjota alustan jolla voitaisiin suunnitella jatkotutki-musta ja kehitystauml Jokainen visiopolku voisi olla oman tutkimus- ja kehityshank-keen arvoinen Esimerkiksi moniaumlaumlnisen osaavan viranomaistoiminnan kehittaumlmi-nen voisi samalla vastata kaivosalan pitkien ja raskaiden ympaumlristoumllupaprosessiennopeuttamisen ja keventaumlmisen haasteisiin kun viranomaisten vaumllistauml vuorovaiku-tusta yli sektorirajojen pystyttaumlisiin toteuttamaan ja hyoumldyntaumlmaumlaumln tehokkaasti

Jos kaivosteollisuuden muutosprosessin merkityksellisimmaumln asian haluaisi sa-noa yhdellauml sanalla se olisi luottamus Luottamus on elintaumlrkeaumlauml niin viranomais-toiminnan kuin yritystoiminnan onnistumisen kannalta Jos luottamusta ei ole ontoiminta kaikin tavoin vaikeaa Kaikkien sidosryhmien mukaan lukien viranomai-set tulee voida luottaa yritykseen ja yrityksen ja sen eri sidosryhmien tulee voidaluottaa viranomaisiin Siitauml syntyy hyvaumlksyttaumlvaumln toiminnan perusta Ja taumlmaumlnrakentamisessa on kaivosteollisuuden suurimmat haasteet taumlmaumln paumlivaumln Suo-messa Taumlmaumln haasteen voittamisessa ollaan kuitenkin jo hyvaumlssauml vauhdissa

36

AcknowledgementsThe authors would like to thank all of the SAM project all the other sustainablemining research projects that were going on at the same time and other peopleassociated with this process In addition we would like to thank the various stake-holders which inter alia participated in various events of the SAM project bring-ing material for the formulation of this report Special thanks is applied from VTT inthe SAM process retired Sirkku Kivisaari whose importance in the writing processof this report has been great Finally a special thanks to the Director of the SAMproject Helena Wessman-Jaumlaumlskelaumlinen who encouraged to write this analysis

37

LaumlhteetAumanen V 2010 Energiaregiimi muutoksessa diskursiivinen tarkastelu ener-

giapolitiikasta sosioteknologisena muutoksena Pro gradu Jyvaumlskylaumlnyliopisto

Azapagic A 2004 Developing a framework for sustainable development indica-tors for the mining and minerals industry Journal of Cleaner Production12 639ndash662

Bice S 2014 What Gives You a Social Licence An Exploration of the SocialLicence to Operate in the Australian Mining Industry Resources 3 62ndash80 doi 103390resources3010062

Burdge R J amp Vanclay F 2004 Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kaumlytaumlntouml jatulevaisuus Teoksessa Sairinen R amp Kohl J (toim) Ihminen ja ympauml-ristoumln muutos Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin teoriaa ja kaumlytaumlntoumljaumlYhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 87Espoo Teknillinen korkeakoulu S 41ndash65

Carroll A P 1979 A three-dimensional conceptual model of corporate socialperformance Academy of Management Review Vol 4 pp 497ndash505

Elzen B Geels F amp Green K (toim) 2004 System Innovation and the Transi-tion to Sustainability Theory Evidence and Policy Cheltenham UK ampNorthampton MA USA Edward Elgar Publishing

EU 2013 Strategic Implementation plan for the European Innovation partnershipon Raw materials 2013 httpseceuropaeueipraw-materialsensystemfilesged10262020130723_SIP20Part2020I20completpdf

Foxon T J Hammond G P amp Pearson P J G 2010 Developing transitionpathways for a low carbon electricity system in the UK TechnologicalForecasting amp Social Change 77 1203ndash1213 Elsevier

Geels F 2002 Technological transitions as evolutionary reconfiguration process-es a multi-level perspective and a case study Research Policy 31 891257ndash1274

Gunningham N Kagan R A amp Thornton D 2004 Social License and Environ-mental Protection Why Businesses Go Beyond Compliance Law amp So-cial Inquiry Volume 29 Issue 2 307ndash341 April 2004 DOI101111j1747-44692004tb00338x

13

su kansalaisten osallistumisen aktivoituminen luonnonvarojen hallinnassa taitietoyhteiskuntakehitykseen liittyvauml laumlpinaumlkyvyyden vaatimus

Keskimmaumlisen tason muodostaa vallitseva toimintajaumlrjestelmauml (socio-technicalregime) Se viittaa niihin saumlaumlntoumlihin ohjeistoihin ja hiljaisesti sovittuihin toimintata-poihin kuten sopimukset direktiivit ja moraalikoodit joita erilaiset toimijat esimer-kiksi kaivosteollisuuden ammattilaiset teollisuusyritykset asiakasyritykset ja tut-kimuslaitokset eri tason poliittiset paumlaumlttaumljaumlt ja viranomaiset erilaiset intressi- jaeturyhmaumlt ja media hyoumldyntaumlvaumlt Toimintajaumlrjetelmauml (regime) maumlaumlrittelee myoumlstoimijoiden vaumllistauml vuorovaikutusta Taumlmauml taso koostuu muun muassa tuotantora-kenteista alaa koskevasta saumlaumlntelystauml tuotteiden markkinoista asiakkaiden tar-peista ja kysynnaumlstauml ammattilaisten toimintatavoista toimintaa koskevasta tiedos-ta sovellettavista teknologioista sekauml alaan ja sen tuotteisiin liitetyistauml kulttuurisis-ta merkityksistauml

Vallitseva toimintamalli ei muutu helposti Sen pysyvyyttauml yllaumlpitaumlvaumlt toimijatnaumliden vaumlliset suhteet ja toimialan saumlaumltely Myoumls toimijoiden vaumlliset juridiset jamuut sopimukset lujittavat keskinaumlisten suhteiden saumlilymistauml Pysyvyyttauml edistaumlaumlmyoumls se ettauml yhteiskunta pyrkii luomaan jaumlrjestelmaumllle suotuisaa saumlaumlntelyauml Myoumlskaivosalalla yritykset ja niiden asiakkaat sopeuttavat omat toimintatapansa vakiin-tuneen jaumlrjestelmaumln mukaiseksi mikauml lisaumlauml pysyvyyttauml

Uudet teknologiat uudet toimintatavat erilaiset kokeilut ja marginaaliset ratkai-sut (nichet) luovat muutoksen mahdollisuuksia toimintajaumlrjestelmaumlaumln Jotta muutostoimintajaumlrjestelmaumlssauml tapahtuisi on jaumlrjestelmaumlssauml oltava niin sanottuna mahdol-lisuuksien ikkunoita joihin nichet voivat asettua Taumlllaisia muutoksen ikkunoita voisyntyauml esimerkiksi erilaisissa yhteiskunnan murroksissa kuten demograafisissamuutoksissa luonnon muutoksissa tms Mahdollisuuksien ikkunat voivat syntyaumlerityisesti toimintaympaumlristoumln muutostilanteissa

Mikaumlli tarkastelu laajennetaan kattamaan julkinen palvelutuotanto ja taumlhaumln liitty-vaumlt jaumlrjestelmaumlt teollisuuden sijalla voi olla esimerkiksi kunta palveluiden tuottaja-na ja tilaajana (Nieminen amp Kivisaari 2012)

14

3 Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys yhteiskunnan jayritysten naumlkoumlkulmista

Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys on sidoksissa toiminnan kestaumlvyyteen Kestaumlvaumlntoiminta on kestaumlvaumlauml taloudellisista naumlkoumlkulmista sekauml ympaumlristouml- ettauml yhteiskun-nallisista asioista katsottuna Kaivosteollisuus on erityisen herkkauml kaikkien kestauml-vaumln kehityksen ulottuvuuksien naumlkoumlkulmasta katsottuna Talous on riippuvainenglobaaleista suhdanteista ja aluetalouden reunaehdoista ja yhteiskunnallisestisidosryhmaumlyhteistyouml ja paikallisten ihmisten hyvinvoinnin tuomat haasteet sekaumlkaivosten ympaumlristoumlvaikutukset vaativat huomiota ja toimenpiteitauml Vasta viimeis-ten vuosikymmenten aikana kaivosteollisuus on alkanut omaksua toimintatapojajoilla naumlmauml haasteet voidaan hallita Epaumlonnistuneiden tilanteiden hoidon tai puut-teellisen viestinnaumln ja sidosryhmaumlyhteistyoumln vuoksi kaivosteollisuus aiheuttaausein vastustusta ja paheksuntaa etenkin siirtyessaumlaumln uusille alueille

Kaivosteollisuuden tulee olla vastuullista jotta se pystyy vastaamaan toiminnas-ta mahdollisesti aiheutuviin kestaumlvaumln kehityksen uhkiin ennaltaehkaumlisevaumlsti jakorjaavasti Kuvan 3 mukaisesti yrityksen vastuu yhteiskunnan kestaumlvaumlstauml kehi-tyksestauml laumlhtee liikkeelle viranomaisvelvoitteiden taumlyttaumlmisestauml ja laajenee vapaa-ehtoiseen ympaumlristoumln ja yhteiskunnan huomioon ottavaan toimintaan kuten eri-laisten vapaaehtoisten johtamisjaumlrjestelmien hyoumldyntaumlmiseen ja standardien nou-dattamiseen Taumlmaumln luvun alakappaleissa syvennetaumlaumln ymmaumlrrystauml keskeisistaumlkaumlsitteistauml eli yritysvastuusta sosiaalisesta hyvaumlksyttaumlvyydestauml ja sosiaalistenvaikutusten arvioinnista (SVA)

15

Kuva 3 Yritysvastuu maumlaumlriteltynauml yrityksestauml kaumlsin

31 Yritysvastuu

Yritysvastuussa on kysymys toimivien viranomaissuhteiden tyytyvaumlisten asiakkai-den ammattitaitoisen henkiloumlstoumln ja ympaumlristoumln luottamuksen ja hyvaumlksynnaumlnsaavuttamiseen taumlhtaumlaumlvistauml toimista Yritysvastuullisuudella viitataan yleensaumlyritysten vapaaehtoisiin toimiin viranomaisvelvoitteiden toteuttamisen lisaumlksi Ka-peimmillaan yritysvastuu on sitauml ettauml yritys tuottaa voittoa omistajilleen toimimallaviranomaismaumlaumlraumlysten sallimissa rajoissa Yleisimmin yritysvastuu kuitenkin kiinni-tetaumlaumln kestaumlvaumln kehityksen kaumlsitteeseen jolloin yritysvastuuta asettuvat maumlaumlrittauml-maumlaumln ympaumlristoumlvastuu sosiaalinen vastuu ja taloudellinen vastuu (Joutsenvirta etal 2011)

Suomen teollistumisen alkuvaiheesta 1820-luvulta aina 1950-luvulle asti monetyritykset huolehtivat tyoumlntekijoumlistaumlaumln paikkakunnilla mahdollistaen tyoumln tekemisenyrityksessauml Taumlmauml tarkoitti sitauml ettauml tehtaan omistaja jaumlrjesti tyoumlntekijoumlille asunnotterveydenhuollon paumlivaumlkodit harrastustoiminnan ja jopa kirkon (katso esim Koi-vuniemi 2000 Haumlggman 2006 Kuisma 2008 Koskinen 1989 Haapala 1986) Kun1960ndash70-luvuilla rakennettiin suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa teollisuusyritys-ten sosiaalitoiminnan tehtaumlvaumlkentaumlssauml olleet toiminnot jakautuivat uusille yhteis-kunnallisille toimijoille Taumlhaumln vastuunjakoon vaikutti sekauml sosiaalipoliittisen lain-saumlaumldaumlnnoumln muuttuminen ja julkishallinnon vastuutehtaumlvien laajentuminen ettaumlkulutustavaramarkkinoiden kasvu ja liikeyritysten organisatoriset muutokset (Ket-tunen 2002)

Uudelleen keskustelu yrityksen yhteiskunnallisesta vastuusta levisi Suomeen1970-luvulla jolloin yritysten vastuuksi kaumlsitettiin tuottava toiminta ja sitauml kautta

Kestaumlvauml kehitysTalous ndash Yhteiskunta ndash Ympaumlristouml

YritysvastuuVapaaehtoinen-johtamisjaumlrjestelmaumlt ja standardit-sidosryhmaumlyhteistyouml-raportointi

Viranomaisvelvoitteet- YVA (sis SVA)- Luvat ja lupaehdot- Raportointi

Sosiaalinenhyaumlksyttaumlvyys

16

tyoumlpaikkojen luominen sekauml verojen maksu yhteiskunnalle (Hanikka et al 2007)Vielauml taumlssauml vaiheessa ympaumlristoumlkysymyksiauml ei nostettu voimakkaasti esiin Vasta1980-luvulla yleisen mielipiteen ja markkinoiden painostuksesta ympaumlristoumlasioihinalettiin kiinnittaumlauml enemmaumln huomiota ja 1990-luvulta alkaen yrityksiltauml on vaadittuympaumlristoumlvastuullisuutta lainsaumlaumldaumlnnoumln velvoittamana ja erilaisten laatu- ja ympauml-ristoumljaumlrjestelmien kannustamana (Hanikka et al 2007) Globalisaation eteneminennosti yritysvastuun jaumllleen 2000-luvulla keskusteluun eettisen tuotannon naumlkoumlkul-masta mm lapsityoumlvoima ja tyoumlntekijoumliden huonot olot kehitysmaissa heraumlttivaumltpohtimaan ja toimimaan vastuukysymysten kanssa (Joutsenvirta et al 2011)

Sidosryhmaumlsuhteet luovat yrityksen vastuullisuuden reunaehdot Heikkurinen jaBonnedahl (2013) ovat analysoineet markkinaorientoitunutta ja sidosryhmaumlorien-toitunutta yritysstrategiaa Markkinaorientoituneessa strategiassa markkinat jaasiakkaat joko ohjaavat yrityksen toimintaa ja yritys mukautuu toimissaan markki-noiden ja asiakkaiden tarpeisiin tai yritys pyrkii toimillaan ohjaamaan markkinoitaja asiakkaiden tarpeita

Sidosryhmaumlorientoituneessa strategiassa puolestaan yritys joko mukautuu si-dosryhmien toiveisiin tai yrittaumlauml muokata sidosryhmien toiveita Heikkurinen jaBonnedahl (2013) yhdistaumlvaumlt naumlmauml erilaiset strategiaorientaatiot analyysissaumlaumlnkestaumlvaumln kehityksen orientaatioksi jossa yrityksen toiminta voi olla joko kestaumlvaumlnkehityksen ohjaamaa tai kestaumlvaumlauml kehitystauml ohjaavaa Taumlmauml yhdistaumlvauml strate-giaorientaatio siirtaumlauml vastuun yrityksen toiminnasta ensisijaisesti yritykselle itsel-leen pois ulkoisilta toimijoilta kuten asiakkaat tai sidosryhmaumlt Taumlmauml strategiatoiminee hyvin kaivosteollisuudessa jossa lopputuotteen asiakas on kaukanaraaka-aineen tuotannosta eikauml naumlin luo tehokkaasti painetta yritykseen

Yritysvastuun toteuttamiseen on olemassa erilaisia tyoumlkaluja julistuksista sertifi-oituihin johtamisjaumlrjestelmiin Periaatejulistuksia ja ohjelmia kutsutaan softlaw -instrumenteiksi joita pidetaumlaumln osoituksena julkisen oikeussaumlaumltelyn ja erilais-ten yksityisluonteisten saumlaumlntelyjen kasvavasta vuorovaikutuksesta (Tala 2005)Niillauml tarkoitetaan moninaisia oikeusohjeita muistuttavia normistojen joukkojajotka eivaumlt kuitenkaan ole osa lainsaumlaumldaumlntoumlauml (Tala 2005) Perinteisesti taumlllaisiaovat olleet esimerkiksi YKn ja sen yleiskokouksen asiakirjat joita pidetaumlaumln ei-sitovina mutta vaumlhintaumlaumlnkin poliittisesti merkityksellisinauml (Korkea-aho 2005)

Yrityksen johtamisjaumlrjestelmaumlauml voidaan tarkastella erityisesti yhteiskuntavastuu-jaumlrjestelmaumlnauml jonka avulla yritys pyrkii huolehtimaan yrityksen ympaumlristoumltekijoumlidensekauml sosiaalisten ja taloudellisten tekijoumliden tasapainoisesta kehittaumlmisestauml jatoteuttamisesta yhteistyoumlssauml sidosryhmien kanssa Yrityksen yhteiskuntavastuu(CSR Corporate Social Responsibility) on osa yrityksen liiketoimintamallia Osit-tain yhteiskuntavastuullisuuden toteuttamista voidaan osoittaa standardoiduillajohtamisjaumlrjestelmillauml esimerkiksi ympaumlristoumljaumlrjestelmaumlllauml ISO 14 001 ja yhteiskun-tavastuujaumlrjestelmaumlllauml ISO 26 000 tai kansallisilla rdquostandardeillardquo kuten esimerkik-si Kanadan Towards Sustainable Mining (TSM) Yhteiskuntavastuullisuuden toteu-tumista voi raportoida noudattamalla sen mittaamiseen tarkoitettua Global Repor-ting Initiative (GRI) -ohjeistoa EUn uuden direktiivin (saatettava voimaan syys-kuussa 2016) myoumltauml vaumlhintaumlaumln 500 tyoumlntekijaumln yritysten (liikevaihto 40 milj tase

17

vaumlh 20 milj euro) tulee raportoida vastuullisuudestaan julkisesti (Tyouml- ja elinkeinomi-nisteriouml 2015)

Kanadalainen TSM-jaumlrjestelmauml on valittu pohjaksi Suomen kestaumlvaumln kaivostoi-minnan verkoston suosittelemalle kaivosvastuujaumlrjestelmaumllle Kaivosvastuujaumlrjes-telmauml sisaumlltaumlauml luonnon monimuotoisuutta koskevan toimintakehyksen ja kahdek-san arviointityoumlkalua 1) sidosryhmaumlvuorovaikutus 2) luonnon monimuotoisuudensaumlilyttaumlminen 3) rikastushiekan kaumlsittely 4) vesienhallinta 5) energiatehokkuus jailmastopaumlaumlstoumlt 6) tyoumlterveys- ja turvallisuus 7) kriisinhallintavalmius ja 8) kaivok-sen sulkeminen

GRI-ohjeistus on kansainvaumllisen GRI-organisaation markkinoima ja yllaumlpitaumlmaumlohjeistus liiketoiminnan valtioiden ja muiden organisaatioiden kestaumlvaumln toiminnanymmaumlrtaumlmiseen ja viestintaumlaumln GRI keskittyy ohjeistuksissaan erityisesti kriittisiinkestaumlvyyttauml uhkaaviin asioihin kuten ilmastonmuutos ihmisoikeudet ja lahjontaOhjeistus rakentuu neljaumln paumlaumlpilarin alle valmistelu suuntaus analyysi ja viestin-tauml Valmisteluvaiheessa keskitytaumlaumln siihen ettauml kestaumlvyydestauml ja siihen liittyvaumlstaumlviestinnaumlstauml tulee suoraviivaista ja ymmaumlrrettaumlvaumlauml Suuntausvaiheessa huolehdi-taan siitauml ettauml kaikki merkityksellinen tulee huomioiduksi Analyysivaiheessa GRI-organisaatio tarjoaa asiakkaan kaumlyttoumloumln dataa jonka avulla viestintaumlauml voidaanselventaumlauml Viestintaumlvaiheessa tarjotaan laajaa verkostoa avuksi asioiden viestimi-seen ja viestien erottumiseen laajasta massasta

32 Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys

Sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlsite (engl Social Licence to Operate SLO2)syntyi 1990-luvulla tutkittaessa yritysten eettistauml toimintatapaa Yrityksen katso-taan saavuttaneen ns sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kun sen toiminnalla on jat-kuva hyvaumlksyttaumlvyys paikallisyhteisoumlissauml (Prno amp Slocombe 2012) Kaivosteolli-suudessa sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys on uusi paradigma jossa kestaumlvauml kehitys onkiteytynyt sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlsitteeseen Nelsen (2006) maumlaumlritteleesosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden sellaisten kaumlsitteiden arvojen tyoumlkalujen ja toimin-tatapojen joukoksi joiden kautta kaivosteollisuus ja sen sidosryhmaumlt voivat tarkas-tella ympaumlroumlivaumlauml todellisuutta Sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden tavoitteena on luodaneuvottelufoorumi jossa osapuolet tulevat kuulluiksi ymmaumlrretyiksi ja arvostetuik-si Sitauml voidaan kutsua teollisuuden ja sidosryhmien tavaksi ansaita uskottavuu-tensa ja asemansa

Warhurst (2001 2004) naumlkee hyvaumlksyttaumlvyyden ansaitsemisen liittyvaumln hyviensuhteiden luomiseen kaivosteollisuuden ja paikallisen yhteisoumln vaumllille Gunning-ham et al (2004) puolestaan maumlaumlrittelevaumlt sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden tarkoitta-van niitauml vaatimuksia ja odotuksia joita yhteiskunta kohdistaa liiketoimintaan jajotka nousevat yrityksen laumlhiyhteisoumlstauml Yritysten tasolla sosiaalista hyvaumlksyttauml-

2 Social Licence to Operate on yleisesti suomennettu kaumlsitteeksi sosiaalinen toimilupa Toi-milupa kaumlsitteenauml viittaa kuitenkin viranomaislupaan jollainen SLO ei ole Siksi on suosi-teltavampaa kaumlyttaumlauml kaumlsitettauml sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys jota taumlssauml julkaisussa kaumlyte-taumlaumln suomennoksena SLO-kaumlsitteelle

18

vyyttauml kaumlytetaumlaumln osana yrityksen sosiaalista vastuuohjelmaa (Corporate SocialResponsibility CSR)

Owen ja Kemp (2013) naumlkevaumlt ettauml vaikka sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden me-nettely nostaa esiin sosiaalisia naumlkoumlkohtia se ei kerro miten edetauml silloin kunpitaumlisi palauttaa yhteisoumljen sidosryhmien ja etujaumlrjestoumljen luottamus virheen jotapahduttua He vaumlittaumlvaumlt ettauml sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys -kaumlsitteen avulla eisitouduta pitkaumlaikaiseen toiminnan kehittaumlmiseen vaan sitauml kaumlytetaumlaumln tietoisestivaumlhentaumlmaumlaumln rdquooppositionrdquo vastarintaa Myoumls Bice (2014) havaitsi tutkimukses-saan ettauml sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden arviointia varten tulisi olla selkeitauml kritee-reitauml sillauml yrityksillauml on vaikeuksia paumlaumlttaumlauml miten ne mittaavat sen saavuttamista

Paikalliset yhteisoumlt odottavat alueella toimivilta yrityksiltauml ettauml ne tuovat muka-naan taloudellista hyvinvointia toimivat lainmukaisesti ja eettisesti ja harrastavatvapaaehtoista hyvaumlntekevaumlisyyttauml (Carroll 1979) Azapagic (2004) kehitti kaivos-teollisuudelle kestaumlvaumln kehityksen mallin johon liittyvaumlt indikaattorit haumln jakoikestaumlvaumln kehityksen pilareiden mukaan kolmeen ryhmaumlaumln taloudelliset tekijaumltympaumlristoumltekijaumlt ja sosiaaliset tekijaumlt Taumlssauml mallissa taloudelliset indikaattoritsisaumlltaumlvaumlt muun muassa yrityksen alueelle tuoman hyvinvoinnin mittaamisenYmpaumlristoumlindikaattorit sisaumlltaumlvaumlt ympaumlristoumlpaumlaumlstoumlt veden energian ja maankaumlytoumlnsekauml biodiversiteetin muutokset ja sosiaaliset indikaattorit tyoumlvoiman kohtelunihmisoikeudet ja paikallisen yhteisoumln sitomisen mukaan toimintaan (Azapagic2004) Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys perustuu yhteisoumln naumlkoumlkulmasta naumlihin samoi-hin tekijoumlihin

Thomson ja Joyce (2008) ovat maumlaumlrittaumlneet sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden teki-jaumlt seuraavasti (kuva 4)

1 lainmukaisuus tai oikeudenmukaisuus (toiminta on virallisten tai epaumlviral-listen vakiintuneiden lakiperusteisten sosiaalisten ja kulttuuristen normi-en mukaista)

2 uskottavuus (yrityksen voima ja kapasiteetti tehdauml itsensauml uskottavaksiyhteisoumln silmissauml) ja

3 luottamus (yhteisoumln halu asettua alttiiksi riskille ja jopa menetykselle toi-sen osapuolen toimien johdosta)

19

Kuva 4 Sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden saavuttaminen (mukaeltu Thomson ampJoyce 2006)

Myoumls Moffat ja Zhang (2014) ovat kehittaumlneet naumlkemyksensauml pohjalta mallin sosi-aalisen hyvaumlksyttaumlvyyden mittaamiseksi Siinauml malliin syoumltettaumlvaumlt arvot eri para-metrien osalta saadaan kyselytutkimuksella ihmiset ja heidaumln kokemuksensamaumlaumlrittaumlvaumlt naumlin yhteiskunnallisen hyvaumlksyttaumlvyyden Moffatin ja Zhangin mallirakentuu seuraavien elementtien varaan

1 vaikutukset yhteiskunnalliseen infrastruktuuriin (impacts on social infrast-ructure)

2 sidosryhmaumlkontaktien lukumaumlaumlrauml (contact quantity)3 sidosryhmaumlkontaktien laatu (contact quality)4 prosessien oikeudenmukaisuus (procedual fairness)

Kaksi edellauml mainittua sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden mallia poikkeavat toisistaansiinauml ettauml Thomsonin ja Joycen (2008) mallissa laumlhtoumlkohtana on yrityksen normi-en mukainen toiminta ja kyky taumlyttaumlauml lain vaatimukset (tekninen prosessi) kutenlupaehdot ja vasta sen paumlaumllle rakennetaan sosiaalista luottamusta Taumlmauml onlinjassa yritysvastuullisuudesta vallitsevan kaumlsityksen kanssa Moffatin ja Zhangin(2014) mukaan sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys saavutetaan ainoastaan sosiaalisenprosessin tuotoksena Molemmissa malleissa sidosryhmaumlyhteistyoumlllauml on suurimerkitys kasvatettaessa toiminnan hyvaumlksyttaumlvyyttauml yhteisoumln silmissauml Sidosryh-maumlyhteistyouml ei kuitenkaan ole automaattisesti sosiaalista hyvaumlksyttaumlvyyttauml lisaumlaumlvaumlasia Esimerkiksi Deleschal-Ridnell (2011) havaitsi ettauml sidosryhmaumlyhteistyoumlnlisaumlaumlminen uraanikaivoksen suunnittelun yhteydessauml Australiassa aiheutti taumlydelli-sen umpisolmun ja pikemminkin vaumlhensi kuin lisaumlsi sosiaalista hyvaumlksyttaumlvyyttaumlToisaalta Lindell (2015) vahvisti aumlskettaumlin vaumlitoumlskirjassaan ettauml sidosryhmienvaumllinen keskustelu kasvattaa luottamusta ja saattaa jopa muuttaa mielipiteitauml yh-teiseen suuntaan

Lainmukaisuus Uskottavuus

Luottamus

Vastaanottaminen

HyvaumlksyntaumlVastustus

20

Lisaumlksi on huomioitava ettauml sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden yksiselitteinen mit-taaminen ja seuranta ovat erittaumlin hankalia jo pelkaumlstaumlaumln ihmisten erilaisten tieto-jen taitojen kokemusten sosiaalisten prosessien ja erilaisten paumlaumlllekkaumlistenkinroolien vuoksi Eksplisiittisen tiedon yhtauml taumlrkeaumlnauml parina ovat implisiittinen tietosekauml subjektiiviset kokemukset ja kaumlsitykset joita ei ole helppo mitata ja todentaamutta joilla on syvaumlkin merkitys erilaisten sosioteknisten prosessien edistaumlmisessaumltai estaumlmisessauml Taumlllaisia ovat esimerkiksi pelot ja ennakkoluulot joita ei vaumllttauml-maumlttauml haumllvennetauml eksplisiittisesti mitattavilla faktoilla vaan ennen kaikkea useim-miten sidosryhmaumlyhteistyoumlllauml ja eriasteisella viestinnaumlllauml

Jyvaumlskylaumln yliopistossa on tutkittu sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden ehtoja ja rajojaUudenmaan Pohjois-Karjalan Kainuun ja Lapin maakunnissa (Jartti et al 2014)Tutkijoiden mukaan sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys kaumlsitetaumlaumln yleensauml syntyvaumlksipaikallisessa vuorovaikutuksessa kaivosyhtioumln ja sidosryhmien kesken Todelli-suudessa saattaa kuitenkin olla ettauml sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys rakentuukin mo-nimutkaisemmissa prosesseissa kuin pelkaumlssauml suorassa sosiaalisessa vuorovai-kutuksessa (ibid) Myoumls media muokkaa yleistauml mielipidettauml paikallisuudestariippumatta mutta esimerkiksi ympaumlristoumloumln liittyvaumlt ongelmat eivaumlt nouse julkisuu-teen vain siksi ettauml ne ovat olemassa vaan siksi ettauml jotkut yhteiskunnallisettoimijat maumlaumlrittelevaumlt ne ongelmiksi (Vaumlliverronen 1994) Taumlllaisina toimijoinavoivat olla poliittiset toimijat ja vapaaehtoiset jaumlrjestoumlt joiden mielikuvat ja asenteetmuovautuvat historiallisten ja kulttuuristen asioiden paineessa

33 Sosiaaliset vaikutukset ja niiden arviointi

Sosiaaliset vaikutukset ovat kestaumlvaumln kehityksen kaumlsitekokonaisuuden vaikeimminarvioitavissa oleva osa Siksi taumlssauml keskitytaumlaumln kuvaamaan erityisesti taumltauml osaasosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden elementtinauml Juho Saari (2012) kuvaa suomalaisenyhteiskunnan kehitystauml hyvinvoinnin muutoksena Hyvinvointi on sidoksissa talou-teen ja ympaumlristoumln vakauteen ja taumlten myoumls sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys on pitkauml-jaumlnteisen aluekehityksen tyoumlllisyyden ja liiketoiminnan perusedellytyksiauml Taumlmauml onvahvasti kytkoumlksissauml kaivossektorin tulevaisuuteen sillauml yksiloumliden yhteisoumljen jaalueiden kehitys ja yhteiskunnalliset tavoitteet ovat kaikki kiertyneinauml vahvastitoisiinsa

Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kehys ei tarjoa taumlssauml raportissa tiettyauml meto-dia tai formaalista mallia tarkastelulle vaan kyse on SVAn tarjoaman laumlhestymis-tavan yleisestauml hyoumldyntaumlmisestauml Taumlssauml yhteydessauml SVAsta hyoumldynnetaumlaumln erityi-sesti seuraavia kiinnostuksen kohteita muutoksen tunnistaminen vaikutusteemo-jen ja osallisten identifiointi kokemusperaumlisen tiedon hyoumldyntaumlminen ja vaikutus-mekanismien analyysi Taumlllainen arviointi auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln ja ennakoimaanmahdollisia riski-ilmioumlitauml niiden vaikutuksia yhteisoumloumln hallintoon ja paikalliseenkehitykseen

Sosiaaliset vaikutukset voidaan maumlaumlritellauml seuraavasti rdquoSosiaalisella vaikutuk-sella tarkoitetaan ihmiseen yhteisoumloumln tai yhteiskuntaan kohdistuvaa vaikutustajoka aiheuttaa muutoksia ihmisten hyvinvoinnissa tai hyvinvoinnin jakautumisessa

21

Muutos voi olla kehitystauml parempaan tai huonompaan suuntaan sen mukaankenen naumlkoumlkulmasta ja kenen arvoilla asiaa tarkastelee Vaikutukset ihmiseenyhteisoumloumln ja yhteiskuntaan mainitaan maumlaumlritelmaumlssauml erikseen koska jonkin tietynvaikutuksen merkitys saattaa olla aivan erilainen yksiloumltasolla kuin esimerkiksi nsyleisen edun naumlkoumlkulmastardquo (Jusleacuten 1995)

Sosiaalisten vaikutusten arviointia on kehitetty erityisesti yhdyskuntasuunnitte-lun hankkeita ja strategisten ohjelmien laatimista varten Taumllloumlin sosiaalisten vaiku-tusten arvioinnin perusajatuksena on selvittaumlauml paumlaumltoumlksentekoa varten jonkin toi-minnan tai toimen vaikutuksia ihmisten ja yhteisoumljen hyvinvointiin ja elaumlmaumlaumln sekaumlmyoumls laajemmin yhteiskunnalliseen ympaumlristoumloumln Samalla on mahdollista arvioidamyoumls yhteiskunnallisen ympaumlristoumln vaikutuksia kyseessauml olevaan toimeen Vaiku-tusten arvioinnin kirjallisuudessa rdquotoimellardquo tarkoitetaan yleensauml hyvin konkreettisiarakennus- tai laitosprojekteja teknologista kehittaumlmistauml ja kokeilua mutta myoumlsyleisempaumlauml suunnitelmaa ohjelmaa laajempaa politiikan suuntavalintaa lakia taimuuta hanketta jolla voi olla merkittaumlviauml vaikutuksia yhteiskuntaan ja ihmisiin(Sairinen amp Kohl 2004)

Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia alettiin arvioida osana prosessia ja jaumlrjestelmaumll-lisesti lain ympaumlristoumlvaikutusten arvioinnista (YVA) tultua voimaan vuonna 1994Taumlssauml prosessissa luvanhakijat joutuvat selvittaumlmaumlaumln hankkeen ja sen vaihtoehto-jen vaikutuksia ihmisen terveyteen elinoloihin ja viihtyvyyteen luontoon rakennet-tuun ympaumlristoumloumln luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen sekauml niiden keskinaumlisiin vuo-rovaikutussuhteisiin Lisaumlksi YVA-laki velvoittaa selvittaumlmaumlaumln laajamittaisistasuunnitelmista ja ohjelmista aiheutuvia vaikutuksia Viranomaiset joutuvat maan-kaumlyttouml- ja rakennuslain (MRL) mukaan selvittaumlmaumlaumln kaavaa laadittaessa kaavanvaikutukset elinoloihin ja elinympaumlristoumloumln mukaan lukien vaikutukset kansalaistenturvallisuuteen terveyteen sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin Rakennettua ympaumlris-toumlauml koskevien hankkeiden sosiaalisten vaikutusten arviointia on tehty jo 1990-luvun lopulta alkaen kuten Reinikainen (2005) Melkas (2005) Roumlnnlund (2013) jaViinikainen (1998)

Tiivistetysti voidaan sanoa ettauml SVA tehdaumlaumln jotta voidaan1 selventaumlauml ja ennakoida ihmisten elaumlmaumln laadulle ja alueen kehitykselle

aiheutuvia muutoksia2 arvioida tai ennustaa yhteisoumln kykyauml sopeutua muuttuviin olosuhteisiin3 arvioida muutosten merkitystauml ja merkittaumlvyyttauml eri osapuolten kannalta4 ottaa huomioon ja sovitella jostakin toimesta aiheutuvia ristiriitoja ja5 kehittaumlauml haittojen vaumlhentaumlmistauml ajoissa ja tietoisesti (Sairinen ja Kohl

2004)

Sosiaalisilla vaikutuksilla tarkoitetaan ihmiseen yhteisoumloumln yhteiskuntaan tai erivaumlestoumlryhmiin kohdistuvia muutoksia jotka aiheuttavat vaikutuksia ihmisten hyvin-voinnissa hyvinvoinnin jakautumisessa tai koetussa elaumlmaumlnlaadussa Vaikutuksetvoivat olla niin myoumlnteisiauml kuin negatiivisiakin ja ne voivat naumlkyauml muun muassavarallisuuden muutoksina asenteiden tai arvojen muutoksina tai ristiriitoina(Jusleacuten 1995 Sairinen amp Kohl 2004)

22

Sairisen ja Kohlin (2004) mukaan sosiaaliset vaikutukset tarkoittavat muutoksiaihmisten

1 elaumlmaumlntavassa miten he elaumlvaumlt tyoumlskentelevaumlt leikkivaumlt ja ovat keske-naumlaumln vuorovaikutuksessa

2 kulttuurissa jaetut uskomukset tavat arvot kieli ja murre3 yhteisoumlissauml sen yhtenaumlisyydessauml vakaudessa luonteenpiirteissauml palve-

luissa ja olosuhteissa4 poliittisessa jaumlrjestelmaumlssauml ihmisten osallistumismahdollisuuksien laa-

juus omaa elaumlmaumlaumlnsauml koskeviin paumlaumltoumlksiin kaumlynnissauml olevan demokra-tisoinnin vaihe ja naumlihin liittyvaumlt resurssit

5 ympaumlristoumlssauml ruoan saatavuus ja laatu riskien taso sanitaation riittauml-vyys fyysinen turvallisuus luonnon resurssien kaumlyttouml ja kontrolli kaumlytetynilman ja veden laatu

6 terveydessauml ja hyvinvoinnissa7 henkiloumlkohtaisissa ja varallisuutta koskevissa oikeuksissa8 peloissa ja toiveissa kaumlsitykset turvallisuudesta ja yhteisoumln tulevaisuu-

desta

Kaivosteollisuudesta aiheutuvan muutoksen sosiaalisissa vaikutuksissa on kysesiitauml kuinka luonnossa luonnonvarojen kaumlytoumlssauml ja yhdyskuntien infrastruktuuris-sa tapahtuvat muutokset vaikuttavat ihmisten ja yhteisoumljen arkeen hyvinvointiinelaumlmaumlntapoihin toimintaedellytyksiin ja kulttuurisiin kaumlytaumlntoumlihin Sosiaalisia vaiku-tuksia tarkasteltaessa paumlaumlhuomio kiinnitetaumlaumln erilaisiin yhteisoumlihin vaumlestoumlryhmiinja alueisiin kohdistuviin vaikutuksiin Lisaumlksi tarkastellaan vaikutuksia myoumls muihinyhteisoumlihin kuin kiinteaumlaumln paikallisyhteisoumloumln kuten esimerkiksi elinkeinonharjoitta-jiin alkuperaumliskansoihin loma-asukkaisiin matkailijoihin retkeilijoumlihin tai tyoumlyhtei-soumlihin (Burdge amp Vanclay 2004)

Kaivostoiminnasta aiheutuvia sosiaalisia vaikutuksia on maassamme alettu tut-kia vasta viimeisten vuosien aikana 2010-luvulla (ks esim Kujala 2011 Tervo2013 Kokko et al 2013 Tiainen et al 2014 Jartti et al 2014 ja Kylaumltie 2015)Kaivostoiminnan sosiaalisten vaikutusten arviointi sai nostetta erityisesti TekesinGreen Mining -ohjelmasta jossa vuosien 2011ndash2016 aikana on rahoitettu kolmeakaivosten sosiaalisiin vaikutuksiin keskittyvaumlauml tutkimushanketta Dilacomi Solimija SAM Mm naumliden rahoituskanavien kautta Itauml-Suomen yliopiston Luonnonvaratympaumlristouml ja yhteiskunta -instituuttiin3 on vahvistunut yhteiskuntatieteelliseen kai-vostutkimukseen erikoistunut tutkimusryhmauml Ryhmaumln keskeisiauml teemoja ovatkaivostoiminnan sosiaaliset vaikutukset luonnonvarojen hallinnan kysymyksetsosiaalisten vaikutusten arviointi vaikutusten hallinnan tyoumlkalut sekauml yhteiskunta-vastuu

Kujala (2011) tutki pro gradu -tyoumlssaumlaumln sosiaalisten vaikutusten arviointia kol-messa itaumlsuomalaisessa kaivoshankkeessa ja paumlaumltyi siihen tulokseen ettauml sosiaa-listen vaikutusten arvioinnin osaaminen kaivoshankkeissa on ollut melko heikkoaViranomaiset konsultit tai kaivosyhtioumlt eivaumlt tunteneet sosiaalisten vaikutusten

3 Ueffikaivostutkimus

23

arviointia kokonaisuutena ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin menetelmaumlt rajoit-tuivat usein vain mielipiteiden kysymiseen kyselyllauml Kujalan mukaan sosiaalistenvaikutusten arviointi on jaumlaumlnyt usein laumlhinnauml mielipidetutkimukseksi sen sijaan ettaumlsiinauml tarkasteltaisiin hankkeen vaikutuksia paikallisten asukkaiden naumlkoumlkulmastaja tuotaisiin esille tasapuolisesti sekauml nollavaihtoehdon ettauml hankkeen toteuttami-sen positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia sekauml vaikutusten kohderyhmiauml (Kujala2011)

On huomattavaa ettauml vasta viime vuosina maassamme on kehitetty tyoumlvaumllineitaumlja ohjeistoja kaivosten sosiaalisten vaikutusten arviointiin kuten vuonna 2013julkaistu opaskirja kaivosten ympaumlristoumlsaumlaumlntelyyn ja sosiaalista kestaumlvyyttauml tuke-viin hankkeisiin (ks Kokko et al 2013) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)puolestaan tarjoaa ohjeistoa ja taustamateriaalia ihmisiin kohdistuvien vaikutustenarviointiin (IVA) jonka avulla voidaan kartoittaa muun muassa asukkaiden sairas-tuvuutta hankekohteiden laumlheisyydessauml (THL 2015)

24

4 Jaumlrjestelmaumln muuttumisen dynamiikkamuutoksen ohjaus ja hallinta

41 Muutoksen dynamiikka

Vakiintuneet toimijat kehittaumlvaumlt jatkuvasti vallitsevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml Poliitti-set toimijat voivat esimerkiksi tehdauml kestaumlvaumln kehityksen mukaisia lakialoitteita taikaumlynnistaumlauml alaan kohdistuvia kehittaumlmisohjelmia Kaivosteollisuuden yrityksetvoivat kehittaumlauml tuotteidensa ja tuotantoprosessinsa laatua kestaumlvaumln kehityksenmukaiseksi johtamisjaumlrjestelmaumlaumlnsauml uudistamalla Naumlin voidaan kehittaumlauml esimympaumlristoumlvaikutusten haumlirioumltilanteiden ja tyoumlturvallisuuden hallintaa toiminnaneettisyyttauml tai sidosryhmaumlyhteistyoumltauml

MLP-mallin mukaan radikaalien innovaatioiden aihiot syntyvaumlt tyypillisesti ka-peilla sovellusalueilla tai rajatuilla maantieteellisillauml alueilla toteutettavista kokei-luista (niche-taso) Uusien radikaalien innovaatioiden toimivuudesta ja vaikutta-vuudesta ei ole aluksi riittaumlvaumlauml naumlyttoumlauml Siksi kokeilu saattaa tarvita alkuvaiheessasuojattua tilaa ja tukitoimenpiteitauml Niitauml voidaan luoda rakentamalla sosiaalisiatukiverkostoja joihin voi kuulua kokeilusta kiinnostuneita tuottajia ja kaumlyttaumljiauml jayhteiskunnallisia toimijoita

MLP-mallin tasot muodostavat sisaumlkkaumlisen hierarkian Mallin keskeinen oletta-mus on se ettauml mikaumlaumln yksittaumlinen tekijauml ei voi muuttaa vallitsevaa toimintamalliaSe muuttuu eritasoisten prosessien vuorovaikutuksessa Muutos edellyttaumlauml ensin-naumlkin ettauml yhteiskunnallisen toimintaympaumlristoumln muutosprosessit kuten vaumlkiluvunkasvu kaupungistuminen ja elintason noususta johtuva metallien mineraalien jakiviaineksen kysynnaumln kasvu tai kansalaisaktiivisuuden lisaumlaumlntyminen luovatpaineita vallitsevan kaivosteollisuuden muutokselle Erilaiset kriisitilanteet lisaumlaumlvaumltpainetta ja nopeuttavat toimintatapojen tekniikoiden ja viranomaismaumlaumlraumlystenmuuttumista

Systeemisen muutoksen toteuttamiseen tarvitaan vallitsevan toimintajaumlrjestel-maumln ja niche-tason kehittaumlmisprosessien vaumllistauml vuorovaikutusta ja keskinaumlistaumlsopeuttamista Vallitsevan jaumlrjestelmaumln toimijoiden on luotava edellytyksiauml ja tilaauudenlaisen toimintajaumlrjestelmaumln kaumlyttoumloumlnotolle Lisaumlksi paikallisella tasolla onkokeilujen kautta luotava kaumlyttoumlkelpoinen konkreettinen uusi toimintamalli joka voilaajeta uudeksi toimintajaumlrjestelmaumlksi Uusi toimintajaumlrjestelmauml ja sen kaumlyttoumloumlnot-

25

toympaumlristouml tarvitsevat molemminpuolista sopeuttamista toisiinsa Mahdollisuuksi-en ikkuna avautuu silloin kun tuotettu ja toimivaksi havaittu uusi toimintajaumlrjestel-mauml voidaan integroida olemassa olevaan toimintajaumlrjestelmaumlaumln Mahdollisen muu-toksen tapahtumisen jaumllkeenkin toimintajaumlrjestelmaumln kehittaumlmisen on jatkuttava

Monitasoinen muutoksen malli tarjoaa kaumlsitteellisen viitekehyksen ja ajattelunapuvaumllineen Se auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln miksi sen enempaumlauml ulkoiset paineet kuinradikaalit uudet ideatkaan eivaumlt yksin aina riitauml aikaansaamaan vakiintuneen toi-mintamallin muuttumista ja miksi muutoksen aikaansaamiseen tarvitaan useidentoimijoiden paumlaumltoumlksiauml ja vuorovaikutteista toimintaa Monitasoisen muutoksenmallin mukaan systeemisen muutoksen edistaumlmiseen tarvitaan siis sekauml ylhaumlaumlltaumlalas (top-down) ettauml alhaalta yloumls (bottom-up) suuntautuvia toimenpiteitauml ja kehi-tysprosesseja

Toisaalta jaumlrjestelmaumlauml voivat muovata myoumls yllaumlttaumlvaumlt tapahtumat tai jopa on-nettomuudet kuten kaumlvi Suomessa Talvivaaran tapauksessa Patoaltaiden pettauml-misestauml aiheutunut kaivosvesien vuoto sekauml kuolemaan johtanut tyoumltapaturmaTalvivaaran kaivosalueella ravistivat suomalaista kaivosteollisuutta ja siihen liitty-vaumlauml sidosryhmaumlverkostoa niin ettauml esimerkiksi viranomaismaumlaumlraumlykset kiristyivaumltpainostuksesta Tapahtumien myoumltauml koko yhteiskunta heraumlsi vaatimaan kaivosyri-tysten vastuullista toimintaa Tutkimuskentaumlssauml tarjottiin rahoitusta vastuullisenkaivostoiminnan edistaumlmiseksi (esim Tekesin Green Mining -ohjelma) ja Sitrassaaloitettiin kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkoston kehittaumlminen Tulevaisuudessavoimme sitten tarkastella kuinka naumlmauml kokeilut ja muutosareenan toiminnot siirty-vaumlt kaivosalan regiimiin

Sidosryhmiauml pyydettiin SAM-hankkeen visiotyoumlpajassa (Kohl et al 2013) tyoumlpa-joissa mm kirjaamaan kaivosalalle merkityksellisiauml asioita ja tapahtumia 1960-luvulta taumlhaumln paumlivaumlaumln ja siitauml eteenpaumlin tulevaisuuteen vuoteen 2030 Tuloksenasyntyi kuvan 5 mukainen tuloste Kuvasta voidaan hahmottaa menneisyydestaumlrdquoKaivos tyoumlnantajanardquo -tarina nykyisyydestauml rdquoTalvivaaran kaivoksenrdquo tarina jatulevaisuudesta rdquoKaivos yhteiskunnassardquo -tarina Kuvan tulos voidaan tulkita niinettauml Talvivaara on ilmiouml joka mursi kaumlsityksen kaivosteollisuudesta vain tyoumlnanta-jana muutti kaumlsityksen niin ettauml kaivos on osa yhteiskuntaa Talvivaaran kaivok-sen olemassaolon ensimmaumlisten vuosien aikana kyseenalaistettiin olemassaoleva kaivosregiimi viranomaisten osaaminen ja vallitseva yrityskulttuuri joka eiriittaumlvaumlssauml maumlaumlrin ottanut huomioon sidosryhmiauml Naumlin niche-tason toimija (Talvi-vaara) muutti vallitsevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml (regime) Osaltaan muutosprosessinkaumlynnistymiseen vaikutti myoumls toimintaympaumlristouml (landscape) jossa painetta jaumlr-jestelmaumlaumln loivat muun muassa resurssiniukkuus ja laumlnsimaisen elaumlmaumlntavanluoma kasvava mineraalitarve kestaumlvaumln kehityksen ja yritysvastuullisuuden tren-dit

26

Kuva 5 Kaivosteollisuuden merkityksellisiauml ilmioumlitauml ja trendejauml menneisyy-destauml nykyisyydestauml ja tulevasta (Kohl et al 2013)

Kuva 5 kertoo osaltaan ettauml Talvivaaran kaivosta voidaan pitaumlauml uuden kaivospro-sessiteknologian kokeiluna joka johti konfliktiin (Tiainen et al 2014) ja koko suo-malaisen kaivosalan kriisiin sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta Vielaumlvuonna 2006 Vesa Kainulainen kirjoitti Talvivaarasta ettauml siellauml on Euroopansuurimmat sulfidiset nikkeliesiintymaumlt Uutta ympaumlristoumlystaumlvaumlllistauml tekniikkaa Yli25 vuoden toiminta-aika Suomalaisen kaivosteollisuusklusterin uusi alku (Kainu-lainen 2006) Naumlmauml lupaukset paumlaumltyivaumlt kuitenkin pettymykseen tyoumltapaturman jaympaumlristoumlonnettomuuksien seurauksena Voidaan sanoa ettauml Talvivaaran epaumlon-nistuminen avasi suomalaisen yhteiskunnan ymmaumlrryksen kyseenalaistamaankaivosalan kestaumlvyyden

42 Muutoksen ohjaus ja hallinta

Strategic Niche Management (SNM) ja juurruttaminen ovat laumlhestymistapoja jotkaedustavat muutosvoiman rakentamista alhaalta yloumlspaumlin Niiden avulla edistetaumlaumlnonnistuneiden kokeilujen ja nichejen rakentamista ja hyoumldyntaumlmistauml (Weber ampDorda 1999 Hoogma ym 2005 Kivisaari ym 1999 Kivisaari amp Lovio 2004) SAM-hankkeessa toteutetut kokeilut olivat luonteeltaan taumlllaisia Mainitut laumlhestymista-vat taumlhtaumlaumlvaumlt sellaisten kokeilujen toteuttamiseen jossa keskeiset sidosryhmaumltoppivat muokkaamaan uutta toimintamallia sellaiseksi ettauml se on kaikkien puoles-ta hyvaumlksyttaumlvauml Laumlhestymistavan ytimessauml ovat yhteisten odotusten luominen

1960 Nyt 2030

Politiikka

Talous

(Kansalais)yhteiskunta

Tekniikkateknologia

Ympaumlristouml

Arvot

Natura-verkosto 2000

Vaihtoehtoiset teknologiat harvinaistenmetallien talteenotolle

Lakien vaumllisetsuhteetluontoon

Raaka-aineiden niukkuus jahinnat Harvinaiset metallitUusiutuvat raaka-aineet

Radikalisoituminen

RakennemuutoksetSirpaloituminen

Uusi kaivoslaki2011

In situ-bioliuotus

Kestaumlvauml kehitys

Standardointikehittyy

Vesilaki 1962Kaivoslaki 1965

Euroopanjaumllleenrakennus

CSRkaivosalalle

Tietoisuus javaatimuksetkasvavat

Globaali kehitysAasian markkinat

Kaivosalan rdquovanhatsynnitrdquo

Logistiikka mm uudetmerivaumlylaumlt

Saumlteilyturvalaki 1991

Bric-maat IntiaAfrikka nousevat

ILO- ratifiointi(ei Suomi)

ydinenergialaki1987

EU

EU raaka-ainealoite2010

rikkidirektiiviYSL uudistus

YVA-laki 1994

Julkiset hankinnatLaki 1978 YSL

2000

Rio 1987 YVA ja sosToimilupauudistus

YVD ndashluontovahingot jakompensaatiot

Ennakoiva kompensointihaitoista ja vahingoista

ilmastolaki Jaumltteiden hyoumldyntaumlmisensaumlaumlntely

Malmioidenulkomaalaisomistus

GRIIFC GuidelinesICMM

Performance-product

Lama

Internet SOME

Lobbaus

LiekkisulattoKonepajateollisuudenkasvu

Metso ja OutotecBioliuotuksen kaumlyttouml Suomessa

Johtamisjaumlrjestelmienkehittyminen ISO

ydinmateriaalivalvonta

Jaumltteiden jatkojalostus

Urban mining kasvaa

Onko kaikille toimille tilaa

Suljetun kierron kaivos

Yhteiskuntarakenteen muutos globalisaatio

Vastuullisuus jaumlljitettaumlvyys

Tshernobyl

MMSD 1999

Vastavoimat esim StopTalvivaara

Automatisointi

Kaivosmonopoli valtiolla

Kaivostenyksityistaumlminen

Elinkeinokonfliktit

Valtauksentekeminen

helppoa

Toiminnanpolitisoituminen

Kaivostuotteidenmerkityksen kasvu -gt

hyvaumlksyttaumlvyys

Metsaumlteollisuusgt

Vesienhallinnanparantuminen

Saturoituminen

Kaivostenmerkityksen kasvu Kaivosinfran

hyoumldyntaumlminen

Riskien hallinta sosiaalisentoimiluvan lunastamiseksi

Saumlaumldoumlksettiukkeneva

t

KV-kaupan esteidenpurkaminen

Maankaumlyttoumlkiistat

Teollinen symbioosimm sivukivien

hyoumltykaumlyttouml

MMMampTEMampYM

Suljettukansantalous Oumlljykriisi

Bilateraalikauppa

Kaivoksista toumlitauml

Cleentech

Biotalous

Talvivaara

Talvivaara

Talvivaara

Talvivaara

SOME-ihmisoikeudet

On-line kansanaumlaumlnestykset

HoumlyrykoneYdinvoima

Fossiiliset energiat

PC

Internet Nokia Robotiikka

Uusiutuva energia

Naumlkymaumltoumln kaivos

Kierraumltys-teknologiat

Rajaton halpaenergia (magnetismivaumlraumlhtely kiertoliike

Konsumerismin nousuTalouden nousu etusijalle

Vihreaumlt arvot

Koijaumlrvi

Vesi

Y-heraumltys

KansalaisaktiivisuusMoniarvoisuus

Talouden ylivalta

Arvojen uudelleenarviointi

Laumlpinaumlkyvyys

Globaali informaatio ampOikeuden taju

Paikallisuuden arvostus

Kierraumltys osatuotesuunnittelua

Vesiensuojeluohjelma

TalaskangasRooman klubi

Kaivostyoumlnanta-

jana

Radikaalittapaukset

Kaivosyhteis-

kunnassa

27

(yhteinen visio) yhteinen oppiminen ja monipuolisten toimijaverkostojen rakenta-minen

SNM ja juurruttamisprosessi perustuvat keskeisten osapuolten vaumllisen vuoro-puhelun kaumlynnistaumlmiseen ja edistaumlmiseen uuden ratkaisun kaumlyttoumloumlnotossa Dialo-gin avulla uutta toimintatapaa muokataan siten ettauml se vastaa mahdollisimmanhyvin eri sidosryhmien tarpeisiin ja vaatimuksiin Lisaumlksi toimintaympaumlristoumlssaumledistetaumlaumln sellaisia muutoksia jotka helpottavat uuden innovaation laajamittaistakaumlyttoumloumlnottoa ja tavoiteltujen hyoumltyjen toteutumista Kysymyksessauml on siis kaksi-suuntainen sopeuttamisprosessi

Transition Management (TM siirtymaumln hallinta Rotmans et al 2001 Kemp etal 2007 Loorbach 2007) edustaa laumlhestymistapaa jonka avulla poliittiset paumlaumlttauml-jaumlt voivat toimillaan tukea kestaumlvaumln kehityksen mukaista muutosta yhteiskunnaneri sektoreilla (Elzen ym 2004) TM pyrkii kaumlynnissauml olevien kehityskulkujen mu-kauttamiseen halutun kehityksen suuntaiseksi ja eri toimijoiden vaumllisen yhteisym-maumlrryksen aikaansaamiseen Se painottaa teknisen ja sosiaalisen muutoksenvuorovaikutteista suhdetta ja hyoumldyntaumlauml olemassa olevia liikevoimia ja pyrkii suun-taamaan niitauml kohti yhteiskunnan valitsemia paumlaumlmaumlaumlriauml

TM-mallin punaisena lankana on naumlkemys siitauml ettauml kestaumlvauml kehitys edellyttaumlaumlsosiaalisen ja teknologisen muutoksen samanaikaisuutta ja niiden kytkemistaumlyhteen Malli kuvaa sitauml miten yhteiskunnallisia sosioteknisiauml jaumlrjestelmiauml voidaanmuuttaa kestaumlvaumln kehityksen mukaisiksi ja toisaalta sitauml miten sosiotekniset jaumlr-jestelmaumlt ylipaumlaumltaumlaumln muuttuvat historiallisen tutkimuksen valossa

Voss ja Kemp (2006) luonnehtivat TM-laumlhestymistapaa refleksiiviseksi hallinto-tavaksi (Reflexive Governance) joka painottaa hallinnollisen prosessin sosiaalistaulottuvuutta Hallintoprosessi naumlhdaumlaumln osana sitauml dynamiikkaa jota pyritaumlaumln hallit-semaan Refleksiivinen hallintotapa pyrkii hyoumldyntaumlmaumlaumln vuorovaikutteista oppi-mista laajassa toimijaverkostossa Se pyrkii pikemmin avoimeen systeemiseenoppimiseen kuin tarkkaan maumlaumlriteltyihin tavoitteisiin tai kontrolliin Ideana on ettaumlhallintoprosessit tulisi avata eri toimijoiden vuorovaikutukselle ja dialogille Taumllloumlinongelman kaumlsittelyyn saadaan mukaan monenlaista tietoa erilaisia arvoja ja vai-kutusresursseja ja ymmaumlrrys lisaumlaumlntyy siitauml miten ongelma tulisi maumlaumlritellauml mitentavoitteet tulee asettaa ja minkaumllaisia strategioita voidaan kaumlyttaumlauml Kun jo tiedon janaumlkemysten yhdistaumlmisessauml ylitetaumlaumln kaumlsitteellisiauml ja institutionaalisia rajoja voi-daan edistaumlauml palautteen saamista jo strategian kehittaumlmisvaiheessa

TM-laumlhestymistavan keskeisenauml ajatuksena on ennakoinnin naumlkoumlkulmasta pyr-kiauml ohjaamaan monimutkaisten jaumlrjestelmien kehitystauml pitkaumlllauml aikajaumlnteellauml Mallion ollut alusta pitaumlen hyvin kaumlytaumlnnoumlnhakuinen ja sitauml on pyritty soveltamaanmuun muassa Alankomaiden ympaumlristoumlpolitiikassa sekauml Belgiassa ja Englannissaenergiahallinnossa ja terveydenhoidon suunnittelussa (Rotmans amp Loorbach2009)

Keskeinen ajatus on ettauml pienet muutokset johtavat laajoihin jaumlrjestelmaumln muu-toksiin Suuri muutos on mahdollista vain taumlllauml tavoin koska jaumlrjestelmauml vastustaasuuria muutoksia Pieniauml muutoksia voidaan puolestaan tukea luomalla muutos-areenoita joiden avulla toimijat sitoutetaan toimintaan yhteisten visioiden luomisenja toiminnan kautta Muutoksen eteenpaumlin viemiseksi on myoumls tunnistettava kes-

28

keiset muutosagentit jotka kykenevaumlt ottamaan riittaumlvaumlauml etaumlisyyttauml hallitsevaanjaumlrjestelmaumlaumln ja haluavat muutosta Lisaumlksi on tuettava uusien innovatiivistentoimintavaihtoehtojen etsimistauml jotta jaumlrjestelmaumln sisaumlinen diversiteetti ja sopeu-tumiskyky lisaumlaumlntyisivaumlt Taumlmauml merkitsee uusien suojaavien lokeroiden luomistakokeilutoiminnalle esimerkiksi rahoituksen tai lainsaumlaumldaumlnnoumln avulla Lisaumlksi jaumlrjes-telmaumln kehitystauml on jatkuvasti ennakoitava jotta siinauml tapahtuviin muutoksiin onmahdollista varautua (Rotmans amp Loorbach 2009)

TM-periaatteet voidaan kiteyttaumlauml toimintaohjeiksi joista muodostuu toiminnan jaoppimisen jatkuva kehauml Naumlitauml ohjeita ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

1 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminen2 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen3 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen4 Kokeilujen toteuttaminen5 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi6 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin

Rotmansin ja Loorbachin (2009) siirtymisprosessin sykli (kuva 6) kuvaa taumltauml dy-namiikkaa Ongelman maumlaumlrittelyn toimijoiden ja toimintaohjelman suunnittelunjaumllkeen voidaan siirtymaumlauml edistaumlauml erilaisilla kokeiluilla joita voidaan tukea esimer-kiksi poliittisin paumlaumltoumlksin tuilla Osallistujien tulee pystyauml hahmottamaan komplek-sinen jaumlrjestelmauml sekauml sen haasteet ja mahdollisuudet Muutosareenaa ei tulenaumlhdauml stabiilina rakenteena vaan se on pikemminkin luonteeltaan ajassa jatku-vasti muotoutuva virtuaalinen ja muuttuvien toimijoiden eteenpaumlin kantama polku

Kuva 6 Muutoksen sykli (Rotmans amp Loorbach 2009)

29

TM-laumlhestymistavan kaumlsitteelliset tyoumlkalut on tarkoitettu laajojen kehityskulkujensuuntaamiseen Kokeilujen rakentaminen on vain yksi osa taumltauml prosessia SAM-hankkeessa TMn teoreettiset jaumlsennykset ja kaumlsitteet helpottavat tarkasteltavienalueellisten kokeilujen kytkemistauml yhteiskunnan yleisempiin kehityskulkuihinja -toimenpiteisiin TM-laumlhestymistapaa kuvataan syklisenauml prosessina jossaorganisoidaan sidosryhmien jatkuva vuorovaikutteinen oppiminen Se kaumlynnistyyongelman hahmottamisesta muutosareenan perustamisesta ja yhteisten visioidenluomisesta Taumlllaisina muutosareenoina voidaan naumlhdauml esimerkiksi kaivosteolli-suuteen liittyvaumlt kehittaumlmisohjelmat Muutosvoimaa vahvistetaan synnyttaumlmaumlllaumlsellaisia toimijaverkostoja joiden monipuolinen asiantuntemus heijastaa ratkaista-van ongelman eri puolia Toimijat pyritaumlaumln mobilisoimaan erilaisten vaihtoehtoistenkehityskulkujen kokeiluun

SAM-hankkeessa tarkasteltiin miten kaivosteollisuudessa voidaan muokatauusi suomalaiseen ympaumlristoumloumln sopiva sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlytaumlntouml jamiten voidaan luoda edellytykset sen laajamittaiselle kaumlyttoumloumlnotolle osaksi vallit-sevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml Muutoksen toteuttamiseksi tarvitaan eri toimijoidenyhteistauml ymmaumlrrystauml siitauml mitauml taumlmauml muutos tarkoittaisi keiden aktiviteetteja jaosallistumista muutoksen laumlpivientiin tarvitaan ja minkaumllaisia ovat heidaumln roolinsamuutostoimijoina

Muutosta voidaan aktivoida monesta suunnasta Voidaan erottaa erityisiauml akti-vaattoreita integraattoreita tai mahdollistajia Aktivaattorit voivat olla kansalaisiaviranomaisia aktivisteja jne Integraattoreita ovat erilaiset verkostot ja mahdollis-tajia loumlytyy esimerkiksi rahoittajista ja politiikan toimijoista Naumlmauml toimijat toimivatmuutosprosessissa

Muutosprosessi on iteratiivinen prosessi jossa tieto ja ymmaumlrrys asioista muo-dostuu muotoutuu ja leviaumlauml Tiedon luomisen prosessia voidaan kuvata SECI-mallin avulla (kuva 7 Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995) Tieto muovautuuulkoistamisen yhdistaumlmisen sisaumlistaumlmisen ja sosiaalistamisen kautta kulkevassasyklissauml Kaivosalan muutosprosessia voidaan kuvata myoumls taumlmaumln SECI-mallinavulla Esimerkiksi SAM-hankkeessa toteutetut tyoumlpajat kokoukset yhteistyoumlkaivosyritysten kanssa ja hankkeessa tuotetut julkaisut voidaan asettaa SECI-mallin mukaiseen kuvaan Olennaista on ymmaumlrtaumlauml ettauml yksittaumlinen julkaisu taityoumlryhmaumln toiminta ei saa muutosta aikaan vaan asioiden ymmaumlrtaumlmiseen tarvi-taan prosessi joka kulkee monella eri tasolla iteroiden

30

Kuva 7 SECI-malli tiedon ja ymmaumlrryksen muodostumisen prosessin syklis-tauml (Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995)

Hiljainen tieto

Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Hiljainen tieto Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto Taumlsmaumlllinen tieto

Toimintakentaumln luominen Tiedon yhdistaumlminen

Dialogi

Tekemaumlllauml oppiminen

Sosiaalistaminen Ulkoistaminen

Sisaumlistaumlminen Yhdistaumlminen

bull Hankekokouksetbull Argumenta-hankkeen seminaarit

bull Draamatyoumlpajabull Viranomaistyoumlpajabull Visiotyoumlpajabull Tiekarttatyoumlpajabull Csiro haastattelutbull Hyvaumlksyttaumlvyyskyselyt

bull Benchmarkbull Policy Briefbull Artikkelit

bull Yhteistyouml kaivosyritystenkanssa

bull Tapaukset esim Kuusamonkaavoitusprosessi

31

5 Suomalaisen kaivosalan muutosprosessinkokonaiskuva

Suomalaisen kaivosteollisuuden murrosprosessin kokonaiskuva kuten se SAM-hankkeen aineiston perusteella hahmottui on esitetty kuvassa 8 MLP-malliin sovi-tettuna MLP-mallissa niche-taso on kaumlsitetty laajasti eikauml vain teknisiauml ratkaisujaesittelevaumlnauml tasona Siihen on otettu mukaan myoumls toimintatapa- ja menettelyko-keiluja Vielauml 1960-luvulla kaivostoiminta oli valtiojohtoista suljetussa taloudessatapahtuvaa toimintaa joka tapahtui teollista toimintaa suosivassa arvomaailmas-sa Taumlssauml ympaumlristoumlssauml toiminut regiimi on parhaillaan muuttumassa uudeksiregiimiksi jonka arvellaan toteutuvan vuoden 2030 tienoilla SAM-hankkeen visio-ja tiekarttatyoumlpajoissa (kuva 1) tunnistetut ja kuvatut muutospolut ovat ehkauml taumllloumlinjohtaneet uuteen kaivosalan regiimiin

Kuva 8 Kaivosalan muutosprosessi (mukaellen Foxon et al 2010 Kohl et al2013)

Niche

RegimeLandscape

Applied Foxon et al 2010

20301960

Kaivoslaki 1965

ElinkeinopolitiikkaNatura 2000

Kestaumlvauml kehitys

Resurssiniukkuus

YVA 1994 Kaivoslaki 2011

1 Moniaumlaumlninen osaava viranomaistoiminta

2 Kestaumlvaumln kehityksen mukainenyrityskulttuuri

3 Yhteisoumln hyvaumlksymauml kaivos4 Oppiva ja uutta luova kaivosteollisuus

Kaivos tuo vaurauttaja tyoumlpaikkoja

5 Raumlaumltaumlloumlity viestintauml ja oikea-aikaisuus

6 Kaivoksen koko elinkaari huomioituKaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminenaluetaloudessa

KaivosinfrastruktuuriAsunnotTiethellip

Ympaumlristoumlarvot

JohtamisjaumlrjestelmaumltCSR kaivosalalleGRI-ohjeistusTSMISO-standarditVakuutukset riskienhallinta

VisioKestaumlvauml

hyvaumlksyttaumlvaumlkaivannaisteollisuus

TEKES Green Mining ohjelmaKaivosalan koulutus

BioliuotustekniikkaSuomessaTalvivaaran kaivos

Stressitestit

Vanhat kaivosyhtioumltesim Outokumpu

Kaivoskone- ja laitevalmistajatKansainvaumlliset kaivosyrityksetPaikallinen yritystoiminta

Suljettu kansantalous

Kaivosbuumi 2005-2010Malminetsinnaumln vastustusKaivosvastaisuus

Vanhat kaivoksetkuten Kemi

Malminetsintauml kuten SakattiKaivossuunnitelmat kuten Kuusamo

Mineraaleja vaativa elaumlmaumlntapa

Yritysvastuullisuus

SoLiMi-hankkeen hyvaumlksyttaumlvyyskysely

Media SOME

Politiikkaregulaatiomarkkinat

Arvotasenteetosaaminen

Fyysinenympaumlristouml

SAM-hankkeen sidosryhmaumlyhteistyoumlkokeilutKestaumlvaumln kaisvotoiminnan verkosto

AutomaatioDigitaalisuus

32

51 Markkinat politiikka ja regulaatio

1960-luvulla kaivokset ja malminetsintauml olivat hyvin pitkaumllle valtion suunnastaohjattuja kansallisia projekteja (esim Outokumpu keskeinen toimija) Kohti vuotta2030 mentaumlessauml markkinat ovat muuttuneet entistauml globaalimmiksi suurin osaSuomen kaivoksista ja malminetsinnaumlstauml tapahtuu ulkomaisten yritysten toimestaRegiimiin on siis tullut uusia toimijoita suuria ulkomaisia kaivosyrityksiauml Taumlmaumlaiheuttaa haasteita yrityskulttuurin luomiseen yritysten vaumlliseen yhteistyoumlhoumlnviranomaistoimintaan sidosryhmaumlsuhteisiin viestintaumlaumln jne Toimintaympaumlristouml onmuuttunut niin ettauml kestaumlvaumln toiminnan vaatimus niin sosiaalisten ja taloudellistenasioiden kuin ympaumlristoumlasioiden osalta on liiketoiminnalle merkityksellistauml

Suomen metsaumlteollisuus kamppaili 1990-luvulla vastaavien haasteiden kanssaerityisesti ympaumlristoumlkysymyksen mutta se kykeni vastaamaan muutostarpeeseenyhteistoiminnalla Metsaumlteollisuudella on pitkaumlt ja hyviksi koetut perinteet tutkimus-ympaumlristouml- ja sidosryhmaumlsuhteiden hoidossa yhteinen tutkimuslaitos (KCL) ja yhtei-nen ympaumlristoumlraportointikaumlytaumlntouml joiden avulla se vastasi muutokseen (Wessberg etal 2015a) Kaivosteollisuudessa globaalit toimijat ja markkinat tuovat erityishaasteensuomalaiseen hyvaumlksyttaumlvyysprosessiin

Uuden kaivoslain tulkinta on nykytilanteessa vielauml muotoutumassa Kaivoslainsuhde ympaumlristoumllainsaumlaumldaumlntoumloumln on niin ikaumlaumln vielauml paikoin epaumlselvauml Naumlin ollentoimintajaumlrjestelmauml on esimerkiksi taumlssauml kohtaa vielauml kehittymaumlssauml ja kaumlytaumlnnoumlssaumltaumlmauml naumlkyy esimerkiksi siinauml ettauml lupapaumlaumltoumlksiin kuuluu pitkauml aika mikauml hermos-tuttaa yritystoimijoita Turvatekniikan keskus (Tukes) myoumlntaumlauml kaumlytaumlnnoumlssauml kai-vosluvan mutta kaivoslupa ja ympaumlristoumllupa ovat vahvasti linkittyneitauml toisiinsaAluehallintovirasto (AVI) on siten ympaumlristoumlluvan myoumlntaumljaumlnauml myoumls merkittaumlvaumlkaivosalan viranomaistoimija Tukesin rinnalla Jos hanke on ympaumlristoumlvaikutuksil-taan laaja-alainen tarvitaan kaivoslupaa varten lausunto ympaumlristoumlvaikutustenarvioinnista (YVA-lausunto) jonka yhteydessauml korostuvat sidosryhmiin kohdistuvatvaikutukset ja sosiaalisten vaikutusten arviointi Suojelualueiden osalta ympaumlristouml-viranomainen on myoumls merkityksellinen toimija kaivoslupaan liittyen Kiinnostavatmalmiot ja luonnonsuojelullisesti niin ikaumlaumln kiinnostavat alueet yhtyvaumlt usein sillaumlmalmiot muokkaavat helposti maaperaumln koostumusta niin ettauml alueelle muodos-tuu poikkeuksellinen elinympaumlristouml kasveille Ympaumlristoumlluvan alainen toiminta onpuolestaan Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskuksen (ELY) valvottavaa aluettaLisaumlksi Tukes pyytaumlauml aina kaivoslupaa varten lausunnot kunnalta (kaavoitus) jaMaanmittauslaitokselta (kaivostoimitus)

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta moniaumlaumlnisen ja osaavan viran-omaistoiminnan tukeminen ja kehittaumlminen on keskeinen visiopolku politiikanregulaation ja markkinoiden suuntaamisessa

52 Arvot asenteet osaaminen

Kaivosalan hiljaiselo ennen kaivosbuumia aiheutti sen ettauml tietoisuus kaivoksistaja niiden merkityksestauml ihmisten hyvinvoinnille jaumli etaumlisiksi kansalaisille Kansalais-

33

ten arvot ja asenteet eivaumlt siis paumlaumlsseet kehittymaumlaumln yhteiskunnallisen muutos-prosessin mukana Esimerkiksi ympaumlristoumlarvojen nouseminen merkitykselliseksitekijaumlksi teollisuuden hyvaumlksyttaumlvyysprosessissa ei kehittynyt kaivosteollisuudenmukana vaan iskeytyi kasvoille vasta kaivosbuumin yhteydessauml Laaja-alainenosaaminen kaivosteollisuuden hyvaumlksyttaumlvyyteen liittyen ei kehittynyt siinauml mitassakuin voimissaan olevan teollisuuden alan tilanteessa olisi voinut olla

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolut liittyen kestaumlvaumln kehityk-sen mukaiseen yrityskulttuuriin yhteisoumln hyvaumlksymaumlaumln kaivokseen oppivaan jauutta luovaan kaivokseen ja raumlaumltaumlloumlityyn viestintaumlaumln liittyen ovat avainasemassamuutosprosessin suuntaamisessa

53 Fyysinen ympaumlristouml

Vanhat olemassa olevat kaivokset kuten Kemi ja Pyhaumlsalmi ovat esimerkkejaumljoissa kaivosinfrastruktuuriin on totuttu ja se on toimiva ja valmis Hyvaumlksyttaumlvyy-den naumlkoumlkulmasta haasteita aiheuttaa uusien kaivosten perustaminen joka uhkaaesimerkiksi olemassa olevaa matkailuelinkeinoa kuten Juomasuo Kuusamossatai luonnonsuojelua kuten Hannukainen Sodankylaumlssauml

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolku jossa otetaan huomioonkoko kaivoksen elinkaari ja kaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminen aluetaloudessaon merkityksellinen muutosprosessin suuntaamisessa Esimerkiksi merkityksellistaumlhyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta on se kuinka kaivosinfraa voidaan hyoumldyntaumlaumlkaivoksen elinkaaren jaumllkeen

34

6 Yhteenveto ja johtopaumlaumltoumlkset

Taumlssauml julkaisussa on avattu suomalaisen kaivosalan muutosprosessia ns kaivos-buumin seurauksena ja jaumllkeen Kaivosbuumin myoumltauml lisaumlaumlntynyt kaivosteollisuuson heraumlttaumlnyt yhteiskunnallisen keskustelun kaivosten sosiaalisesta toimiluvasta jasen sisaumllloumlstauml Ottamatta kantaa kaivosten sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden oikeu-tukseen taumlssauml kirjoituksessa on jaumlsennetty sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden reunaeh-toja ja yhteiskunnallisen myoumlntouml- tai epaumlaumlmisprosessiin vaikuttavia tekijoumlitauml jamekanismeja Siirtymaumlprosessin hallinnassa keskeisiauml elementtejauml myoumls kai-vosalan muutosprosessissa ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

7 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminenesimerkiksi kaivosalaan suuntautuvien tutkimusohjelmien ja muun rahoi-tuksen avulla

8 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen ja paumlivitysriittaumlvaumln tiheaumlsti esimerkiksi kaivosteollisuuden vision ja tiekartan paumlivit-taumlminen

9 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen esimerkiksiKestaumlvaumln kaivostoiminnan verkosto

10 Kokeilujen toteuttaminen esimerkiksi viranomaistyoumlpaja osana kai-voshankkeiden YVA-prosessia tai draamatyoumlpaja eri sidosryhmille osanakaavoitusprosessia

11 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi esimer-kiksi SAM-hankkeessa ideoituja kokeiluja tulee analysoida ja jatkaa lu-paavimmiksi koettujen kokeilujen kehittaumlmistauml

12 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin esimerkiksi Kaivosteol-lisuus ryn roolin sopeuttaminen toimintaympaumlristoumln muutokseen tai toi-minnan ohjausjaumlrjestelmien kehittaumlminen (esim TSM-jaumlrjestelmaumln kehit-taumlminen ja soveltaminen Suomen olosuhteissa)

Kaivosalalla on menossa muutosprosessissa erityisesti sidosryhmaumlkommunikaati-on ja sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden alueilla joissa edellauml mainitut muutosproses-sin hallinnan keskeiset elementit ovat jo naumlhtaumlvissauml Tekesin Suomen Akatemianja Sitran rahoituksella on toteutettu tutkimusohjelmia ja tutkimushankkeita jotka

35

tukevat uusien niche-avauksien muodostumista uusien verkostojen syntymistauml jakokeilujen toteuttamista

Esimerkiksi SAM-hankkeessa on kokeiltu viranomais- ja draamatyoumlpajoja sekaumlinteraktiivista digitaalista verkkotyoumlkalua kaavoitusprosessin tukena sidosryhmienvaumllisen kommunikaatioprosessin kehittaumlmisessauml SAM-hankkeessa luotiin yhdes-sauml kaivosalan sidosryhmien kanssa visio hyvaumlksyttaumlvaumln ja kestaumlvaumln kaivosteolli-suuden tulevaisuudesta

Sitran johdolla on rakennettu kaivosalan yhteistyoumlverkosto Kestaumlvaumln kaivostoi-minnan verkosto jossa on jo toteutettu suomalaisen kaivosteollisuuden yhteinenyhteiskuntavastuuraportti ja tyoumlkalupakki vastuullisuuden toteuttamiseen Lisaumlksiverkostossa on kehitteillauml kaivosteollisuuden oma kaivosvastuujaumlrjestelmauml kana-dalaisen TSM-jaumlrjestelmaumln pohjalle Jyvaumlskylaumln yliopistossa on toteutettu kai-vosalan hyvaumlksyttaumlvyyskysely kansalaisille (Jartti et al 2014)

Jatkossa naumlistauml kokeiluista voidaan valita lupaavimmat jatkokehittelyauml ja toimin-tatapojen vakiinnuttamista varten ja arvioida toimintaa Esimerkiksi viranomaistyouml-pajasta sekauml draamatyoumlpajasta voisi tulla vakiintunutta kaumlytaumlntoumlauml kaivosalan kaa-voitusprosessien sidosryhmaumldialogin toteuttamiseen ja kaivosalan hyvaumlksyttauml-vyyskyselystauml voisi tulla saumlaumlnnoumlllisesti toteutettava asia Draamatyoumlpaja voisi ollamyoumls osa YVA-prosessia Kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkostoa on suunniteltuhallinnoitavaksi Kaivosteollisuus ryn alle mikauml olisi luonteva kehityssuunta vakiin-nuttamaan verkoston toiminta

Jatkon kannalta merkityksellistauml on myoumls jatkaa alueen tutkimusta ja kehitystaumlVisiopolut voisivat esimerkiksi tarjota alustan jolla voitaisiin suunnitella jatkotutki-musta ja kehitystauml Jokainen visiopolku voisi olla oman tutkimus- ja kehityshank-keen arvoinen Esimerkiksi moniaumlaumlnisen osaavan viranomaistoiminnan kehittaumlmi-nen voisi samalla vastata kaivosalan pitkien ja raskaiden ympaumlristoumllupaprosessiennopeuttamisen ja keventaumlmisen haasteisiin kun viranomaisten vaumllistauml vuorovaiku-tusta yli sektorirajojen pystyttaumlisiin toteuttamaan ja hyoumldyntaumlmaumlaumln tehokkaasti

Jos kaivosteollisuuden muutosprosessin merkityksellisimmaumln asian haluaisi sa-noa yhdellauml sanalla se olisi luottamus Luottamus on elintaumlrkeaumlauml niin viranomais-toiminnan kuin yritystoiminnan onnistumisen kannalta Jos luottamusta ei ole ontoiminta kaikin tavoin vaikeaa Kaikkien sidosryhmien mukaan lukien viranomai-set tulee voida luottaa yritykseen ja yrityksen ja sen eri sidosryhmien tulee voidaluottaa viranomaisiin Siitauml syntyy hyvaumlksyttaumlvaumln toiminnan perusta Ja taumlmaumlnrakentamisessa on kaivosteollisuuden suurimmat haasteet taumlmaumln paumlivaumln Suo-messa Taumlmaumln haasteen voittamisessa ollaan kuitenkin jo hyvaumlssauml vauhdissa

36

AcknowledgementsThe authors would like to thank all of the SAM project all the other sustainablemining research projects that were going on at the same time and other peopleassociated with this process In addition we would like to thank the various stake-holders which inter alia participated in various events of the SAM project bring-ing material for the formulation of this report Special thanks is applied from VTT inthe SAM process retired Sirkku Kivisaari whose importance in the writing processof this report has been great Finally a special thanks to the Director of the SAMproject Helena Wessman-Jaumlaumlskelaumlinen who encouraged to write this analysis

37

LaumlhteetAumanen V 2010 Energiaregiimi muutoksessa diskursiivinen tarkastelu ener-

giapolitiikasta sosioteknologisena muutoksena Pro gradu Jyvaumlskylaumlnyliopisto

Azapagic A 2004 Developing a framework for sustainable development indica-tors for the mining and minerals industry Journal of Cleaner Production12 639ndash662

Bice S 2014 What Gives You a Social Licence An Exploration of the SocialLicence to Operate in the Australian Mining Industry Resources 3 62ndash80 doi 103390resources3010062

Burdge R J amp Vanclay F 2004 Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kaumlytaumlntouml jatulevaisuus Teoksessa Sairinen R amp Kohl J (toim) Ihminen ja ympauml-ristoumln muutos Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin teoriaa ja kaumlytaumlntoumljaumlYhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 87Espoo Teknillinen korkeakoulu S 41ndash65

Carroll A P 1979 A three-dimensional conceptual model of corporate socialperformance Academy of Management Review Vol 4 pp 497ndash505

Elzen B Geels F amp Green K (toim) 2004 System Innovation and the Transi-tion to Sustainability Theory Evidence and Policy Cheltenham UK ampNorthampton MA USA Edward Elgar Publishing

EU 2013 Strategic Implementation plan for the European Innovation partnershipon Raw materials 2013 httpseceuropaeueipraw-materialsensystemfilesged10262020130723_SIP20Part2020I20completpdf

Foxon T J Hammond G P amp Pearson P J G 2010 Developing transitionpathways for a low carbon electricity system in the UK TechnologicalForecasting amp Social Change 77 1203ndash1213 Elsevier

Geels F 2002 Technological transitions as evolutionary reconfiguration process-es a multi-level perspective and a case study Research Policy 31 891257ndash1274

Gunningham N Kagan R A amp Thornton D 2004 Social License and Environ-mental Protection Why Businesses Go Beyond Compliance Law amp So-cial Inquiry Volume 29 Issue 2 307ndash341 April 2004 DOI101111j1747-44692004tb00338x

14

3 Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys yhteiskunnan jayritysten naumlkoumlkulmista

Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys on sidoksissa toiminnan kestaumlvyyteen Kestaumlvaumlntoiminta on kestaumlvaumlauml taloudellisista naumlkoumlkulmista sekauml ympaumlristouml- ettauml yhteiskun-nallisista asioista katsottuna Kaivosteollisuus on erityisen herkkauml kaikkien kestauml-vaumln kehityksen ulottuvuuksien naumlkoumlkulmasta katsottuna Talous on riippuvainenglobaaleista suhdanteista ja aluetalouden reunaehdoista ja yhteiskunnallisestisidosryhmaumlyhteistyouml ja paikallisten ihmisten hyvinvoinnin tuomat haasteet sekaumlkaivosten ympaumlristoumlvaikutukset vaativat huomiota ja toimenpiteitauml Vasta viimeis-ten vuosikymmenten aikana kaivosteollisuus on alkanut omaksua toimintatapojajoilla naumlmauml haasteet voidaan hallita Epaumlonnistuneiden tilanteiden hoidon tai puut-teellisen viestinnaumln ja sidosryhmaumlyhteistyoumln vuoksi kaivosteollisuus aiheuttaausein vastustusta ja paheksuntaa etenkin siirtyessaumlaumln uusille alueille

Kaivosteollisuuden tulee olla vastuullista jotta se pystyy vastaamaan toiminnas-ta mahdollisesti aiheutuviin kestaumlvaumln kehityksen uhkiin ennaltaehkaumlisevaumlsti jakorjaavasti Kuvan 3 mukaisesti yrityksen vastuu yhteiskunnan kestaumlvaumlstauml kehi-tyksestauml laumlhtee liikkeelle viranomaisvelvoitteiden taumlyttaumlmisestauml ja laajenee vapaa-ehtoiseen ympaumlristoumln ja yhteiskunnan huomioon ottavaan toimintaan kuten eri-laisten vapaaehtoisten johtamisjaumlrjestelmien hyoumldyntaumlmiseen ja standardien nou-dattamiseen Taumlmaumln luvun alakappaleissa syvennetaumlaumln ymmaumlrrystauml keskeisistaumlkaumlsitteistauml eli yritysvastuusta sosiaalisesta hyvaumlksyttaumlvyydestauml ja sosiaalistenvaikutusten arvioinnista (SVA)

15

Kuva 3 Yritysvastuu maumlaumlriteltynauml yrityksestauml kaumlsin

31 Yritysvastuu

Yritysvastuussa on kysymys toimivien viranomaissuhteiden tyytyvaumlisten asiakkai-den ammattitaitoisen henkiloumlstoumln ja ympaumlristoumln luottamuksen ja hyvaumlksynnaumlnsaavuttamiseen taumlhtaumlaumlvistauml toimista Yritysvastuullisuudella viitataan yleensaumlyritysten vapaaehtoisiin toimiin viranomaisvelvoitteiden toteuttamisen lisaumlksi Ka-peimmillaan yritysvastuu on sitauml ettauml yritys tuottaa voittoa omistajilleen toimimallaviranomaismaumlaumlraumlysten sallimissa rajoissa Yleisimmin yritysvastuu kuitenkin kiinni-tetaumlaumln kestaumlvaumln kehityksen kaumlsitteeseen jolloin yritysvastuuta asettuvat maumlaumlrittauml-maumlaumln ympaumlristoumlvastuu sosiaalinen vastuu ja taloudellinen vastuu (Joutsenvirta etal 2011)

Suomen teollistumisen alkuvaiheesta 1820-luvulta aina 1950-luvulle asti monetyritykset huolehtivat tyoumlntekijoumlistaumlaumln paikkakunnilla mahdollistaen tyoumln tekemisenyrityksessauml Taumlmauml tarkoitti sitauml ettauml tehtaan omistaja jaumlrjesti tyoumlntekijoumlille asunnotterveydenhuollon paumlivaumlkodit harrastustoiminnan ja jopa kirkon (katso esim Koi-vuniemi 2000 Haumlggman 2006 Kuisma 2008 Koskinen 1989 Haapala 1986) Kun1960ndash70-luvuilla rakennettiin suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa teollisuusyritys-ten sosiaalitoiminnan tehtaumlvaumlkentaumlssauml olleet toiminnot jakautuivat uusille yhteis-kunnallisille toimijoille Taumlhaumln vastuunjakoon vaikutti sekauml sosiaalipoliittisen lain-saumlaumldaumlnnoumln muuttuminen ja julkishallinnon vastuutehtaumlvien laajentuminen ettaumlkulutustavaramarkkinoiden kasvu ja liikeyritysten organisatoriset muutokset (Ket-tunen 2002)

Uudelleen keskustelu yrityksen yhteiskunnallisesta vastuusta levisi Suomeen1970-luvulla jolloin yritysten vastuuksi kaumlsitettiin tuottava toiminta ja sitauml kautta

Kestaumlvauml kehitysTalous ndash Yhteiskunta ndash Ympaumlristouml

YritysvastuuVapaaehtoinen-johtamisjaumlrjestelmaumlt ja standardit-sidosryhmaumlyhteistyouml-raportointi

Viranomaisvelvoitteet- YVA (sis SVA)- Luvat ja lupaehdot- Raportointi

Sosiaalinenhyaumlksyttaumlvyys

16

tyoumlpaikkojen luominen sekauml verojen maksu yhteiskunnalle (Hanikka et al 2007)Vielauml taumlssauml vaiheessa ympaumlristoumlkysymyksiauml ei nostettu voimakkaasti esiin Vasta1980-luvulla yleisen mielipiteen ja markkinoiden painostuksesta ympaumlristoumlasioihinalettiin kiinnittaumlauml enemmaumln huomiota ja 1990-luvulta alkaen yrityksiltauml on vaadittuympaumlristoumlvastuullisuutta lainsaumlaumldaumlnnoumln velvoittamana ja erilaisten laatu- ja ympauml-ristoumljaumlrjestelmien kannustamana (Hanikka et al 2007) Globalisaation eteneminennosti yritysvastuun jaumllleen 2000-luvulla keskusteluun eettisen tuotannon naumlkoumlkul-masta mm lapsityoumlvoima ja tyoumlntekijoumliden huonot olot kehitysmaissa heraumlttivaumltpohtimaan ja toimimaan vastuukysymysten kanssa (Joutsenvirta et al 2011)

Sidosryhmaumlsuhteet luovat yrityksen vastuullisuuden reunaehdot Heikkurinen jaBonnedahl (2013) ovat analysoineet markkinaorientoitunutta ja sidosryhmaumlorien-toitunutta yritysstrategiaa Markkinaorientoituneessa strategiassa markkinat jaasiakkaat joko ohjaavat yrityksen toimintaa ja yritys mukautuu toimissaan markki-noiden ja asiakkaiden tarpeisiin tai yritys pyrkii toimillaan ohjaamaan markkinoitaja asiakkaiden tarpeita

Sidosryhmaumlorientoituneessa strategiassa puolestaan yritys joko mukautuu si-dosryhmien toiveisiin tai yrittaumlauml muokata sidosryhmien toiveita Heikkurinen jaBonnedahl (2013) yhdistaumlvaumlt naumlmauml erilaiset strategiaorientaatiot analyysissaumlaumlnkestaumlvaumln kehityksen orientaatioksi jossa yrityksen toiminta voi olla joko kestaumlvaumlnkehityksen ohjaamaa tai kestaumlvaumlauml kehitystauml ohjaavaa Taumlmauml yhdistaumlvauml strate-giaorientaatio siirtaumlauml vastuun yrityksen toiminnasta ensisijaisesti yritykselle itsel-leen pois ulkoisilta toimijoilta kuten asiakkaat tai sidosryhmaumlt Taumlmauml strategiatoiminee hyvin kaivosteollisuudessa jossa lopputuotteen asiakas on kaukanaraaka-aineen tuotannosta eikauml naumlin luo tehokkaasti painetta yritykseen

Yritysvastuun toteuttamiseen on olemassa erilaisia tyoumlkaluja julistuksista sertifi-oituihin johtamisjaumlrjestelmiin Periaatejulistuksia ja ohjelmia kutsutaan softlaw -instrumenteiksi joita pidetaumlaumln osoituksena julkisen oikeussaumlaumltelyn ja erilais-ten yksityisluonteisten saumlaumlntelyjen kasvavasta vuorovaikutuksesta (Tala 2005)Niillauml tarkoitetaan moninaisia oikeusohjeita muistuttavia normistojen joukkojajotka eivaumlt kuitenkaan ole osa lainsaumlaumldaumlntoumlauml (Tala 2005) Perinteisesti taumlllaisiaovat olleet esimerkiksi YKn ja sen yleiskokouksen asiakirjat joita pidetaumlaumln ei-sitovina mutta vaumlhintaumlaumlnkin poliittisesti merkityksellisinauml (Korkea-aho 2005)

Yrityksen johtamisjaumlrjestelmaumlauml voidaan tarkastella erityisesti yhteiskuntavastuu-jaumlrjestelmaumlnauml jonka avulla yritys pyrkii huolehtimaan yrityksen ympaumlristoumltekijoumlidensekauml sosiaalisten ja taloudellisten tekijoumliden tasapainoisesta kehittaumlmisestauml jatoteuttamisesta yhteistyoumlssauml sidosryhmien kanssa Yrityksen yhteiskuntavastuu(CSR Corporate Social Responsibility) on osa yrityksen liiketoimintamallia Osit-tain yhteiskuntavastuullisuuden toteuttamista voidaan osoittaa standardoiduillajohtamisjaumlrjestelmillauml esimerkiksi ympaumlristoumljaumlrjestelmaumlllauml ISO 14 001 ja yhteiskun-tavastuujaumlrjestelmaumlllauml ISO 26 000 tai kansallisilla rdquostandardeillardquo kuten esimerkik-si Kanadan Towards Sustainable Mining (TSM) Yhteiskuntavastuullisuuden toteu-tumista voi raportoida noudattamalla sen mittaamiseen tarkoitettua Global Repor-ting Initiative (GRI) -ohjeistoa EUn uuden direktiivin (saatettava voimaan syys-kuussa 2016) myoumltauml vaumlhintaumlaumln 500 tyoumlntekijaumln yritysten (liikevaihto 40 milj tase

17

vaumlh 20 milj euro) tulee raportoida vastuullisuudestaan julkisesti (Tyouml- ja elinkeinomi-nisteriouml 2015)

Kanadalainen TSM-jaumlrjestelmauml on valittu pohjaksi Suomen kestaumlvaumln kaivostoi-minnan verkoston suosittelemalle kaivosvastuujaumlrjestelmaumllle Kaivosvastuujaumlrjes-telmauml sisaumlltaumlauml luonnon monimuotoisuutta koskevan toimintakehyksen ja kahdek-san arviointityoumlkalua 1) sidosryhmaumlvuorovaikutus 2) luonnon monimuotoisuudensaumlilyttaumlminen 3) rikastushiekan kaumlsittely 4) vesienhallinta 5) energiatehokkuus jailmastopaumlaumlstoumlt 6) tyoumlterveys- ja turvallisuus 7) kriisinhallintavalmius ja 8) kaivok-sen sulkeminen

GRI-ohjeistus on kansainvaumllisen GRI-organisaation markkinoima ja yllaumlpitaumlmaumlohjeistus liiketoiminnan valtioiden ja muiden organisaatioiden kestaumlvaumln toiminnanymmaumlrtaumlmiseen ja viestintaumlaumln GRI keskittyy ohjeistuksissaan erityisesti kriittisiinkestaumlvyyttauml uhkaaviin asioihin kuten ilmastonmuutos ihmisoikeudet ja lahjontaOhjeistus rakentuu neljaumln paumlaumlpilarin alle valmistelu suuntaus analyysi ja viestin-tauml Valmisteluvaiheessa keskitytaumlaumln siihen ettauml kestaumlvyydestauml ja siihen liittyvaumlstaumlviestinnaumlstauml tulee suoraviivaista ja ymmaumlrrettaumlvaumlauml Suuntausvaiheessa huolehdi-taan siitauml ettauml kaikki merkityksellinen tulee huomioiduksi Analyysivaiheessa GRI-organisaatio tarjoaa asiakkaan kaumlyttoumloumln dataa jonka avulla viestintaumlauml voidaanselventaumlauml Viestintaumlvaiheessa tarjotaan laajaa verkostoa avuksi asioiden viestimi-seen ja viestien erottumiseen laajasta massasta

32 Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys

Sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlsite (engl Social Licence to Operate SLO2)syntyi 1990-luvulla tutkittaessa yritysten eettistauml toimintatapaa Yrityksen katso-taan saavuttaneen ns sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kun sen toiminnalla on jat-kuva hyvaumlksyttaumlvyys paikallisyhteisoumlissauml (Prno amp Slocombe 2012) Kaivosteolli-suudessa sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys on uusi paradigma jossa kestaumlvauml kehitys onkiteytynyt sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlsitteeseen Nelsen (2006) maumlaumlritteleesosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden sellaisten kaumlsitteiden arvojen tyoumlkalujen ja toimin-tatapojen joukoksi joiden kautta kaivosteollisuus ja sen sidosryhmaumlt voivat tarkas-tella ympaumlroumlivaumlauml todellisuutta Sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden tavoitteena on luodaneuvottelufoorumi jossa osapuolet tulevat kuulluiksi ymmaumlrretyiksi ja arvostetuik-si Sitauml voidaan kutsua teollisuuden ja sidosryhmien tavaksi ansaita uskottavuu-tensa ja asemansa

Warhurst (2001 2004) naumlkee hyvaumlksyttaumlvyyden ansaitsemisen liittyvaumln hyviensuhteiden luomiseen kaivosteollisuuden ja paikallisen yhteisoumln vaumllille Gunning-ham et al (2004) puolestaan maumlaumlrittelevaumlt sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden tarkoitta-van niitauml vaatimuksia ja odotuksia joita yhteiskunta kohdistaa liiketoimintaan jajotka nousevat yrityksen laumlhiyhteisoumlstauml Yritysten tasolla sosiaalista hyvaumlksyttauml-

2 Social Licence to Operate on yleisesti suomennettu kaumlsitteeksi sosiaalinen toimilupa Toi-milupa kaumlsitteenauml viittaa kuitenkin viranomaislupaan jollainen SLO ei ole Siksi on suosi-teltavampaa kaumlyttaumlauml kaumlsitettauml sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys jota taumlssauml julkaisussa kaumlyte-taumlaumln suomennoksena SLO-kaumlsitteelle

18

vyyttauml kaumlytetaumlaumln osana yrityksen sosiaalista vastuuohjelmaa (Corporate SocialResponsibility CSR)

Owen ja Kemp (2013) naumlkevaumlt ettauml vaikka sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden me-nettely nostaa esiin sosiaalisia naumlkoumlkohtia se ei kerro miten edetauml silloin kunpitaumlisi palauttaa yhteisoumljen sidosryhmien ja etujaumlrjestoumljen luottamus virheen jotapahduttua He vaumlittaumlvaumlt ettauml sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys -kaumlsitteen avulla eisitouduta pitkaumlaikaiseen toiminnan kehittaumlmiseen vaan sitauml kaumlytetaumlaumln tietoisestivaumlhentaumlmaumlaumln rdquooppositionrdquo vastarintaa Myoumls Bice (2014) havaitsi tutkimukses-saan ettauml sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden arviointia varten tulisi olla selkeitauml kritee-reitauml sillauml yrityksillauml on vaikeuksia paumlaumlttaumlauml miten ne mittaavat sen saavuttamista

Paikalliset yhteisoumlt odottavat alueella toimivilta yrityksiltauml ettauml ne tuovat muka-naan taloudellista hyvinvointia toimivat lainmukaisesti ja eettisesti ja harrastavatvapaaehtoista hyvaumlntekevaumlisyyttauml (Carroll 1979) Azapagic (2004) kehitti kaivos-teollisuudelle kestaumlvaumln kehityksen mallin johon liittyvaumlt indikaattorit haumln jakoikestaumlvaumln kehityksen pilareiden mukaan kolmeen ryhmaumlaumln taloudelliset tekijaumltympaumlristoumltekijaumlt ja sosiaaliset tekijaumlt Taumlssauml mallissa taloudelliset indikaattoritsisaumlltaumlvaumlt muun muassa yrityksen alueelle tuoman hyvinvoinnin mittaamisenYmpaumlristoumlindikaattorit sisaumlltaumlvaumlt ympaumlristoumlpaumlaumlstoumlt veden energian ja maankaumlytoumlnsekauml biodiversiteetin muutokset ja sosiaaliset indikaattorit tyoumlvoiman kohtelunihmisoikeudet ja paikallisen yhteisoumln sitomisen mukaan toimintaan (Azapagic2004) Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys perustuu yhteisoumln naumlkoumlkulmasta naumlihin samoi-hin tekijoumlihin

Thomson ja Joyce (2008) ovat maumlaumlrittaumlneet sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden teki-jaumlt seuraavasti (kuva 4)

1 lainmukaisuus tai oikeudenmukaisuus (toiminta on virallisten tai epaumlviral-listen vakiintuneiden lakiperusteisten sosiaalisten ja kulttuuristen normi-en mukaista)

2 uskottavuus (yrityksen voima ja kapasiteetti tehdauml itsensauml uskottavaksiyhteisoumln silmissauml) ja

3 luottamus (yhteisoumln halu asettua alttiiksi riskille ja jopa menetykselle toi-sen osapuolen toimien johdosta)

19

Kuva 4 Sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden saavuttaminen (mukaeltu Thomson ampJoyce 2006)

Myoumls Moffat ja Zhang (2014) ovat kehittaumlneet naumlkemyksensauml pohjalta mallin sosi-aalisen hyvaumlksyttaumlvyyden mittaamiseksi Siinauml malliin syoumltettaumlvaumlt arvot eri para-metrien osalta saadaan kyselytutkimuksella ihmiset ja heidaumln kokemuksensamaumlaumlrittaumlvaumlt naumlin yhteiskunnallisen hyvaumlksyttaumlvyyden Moffatin ja Zhangin mallirakentuu seuraavien elementtien varaan

1 vaikutukset yhteiskunnalliseen infrastruktuuriin (impacts on social infrast-ructure)

2 sidosryhmaumlkontaktien lukumaumlaumlrauml (contact quantity)3 sidosryhmaumlkontaktien laatu (contact quality)4 prosessien oikeudenmukaisuus (procedual fairness)

Kaksi edellauml mainittua sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden mallia poikkeavat toisistaansiinauml ettauml Thomsonin ja Joycen (2008) mallissa laumlhtoumlkohtana on yrityksen normi-en mukainen toiminta ja kyky taumlyttaumlauml lain vaatimukset (tekninen prosessi) kutenlupaehdot ja vasta sen paumlaumllle rakennetaan sosiaalista luottamusta Taumlmauml onlinjassa yritysvastuullisuudesta vallitsevan kaumlsityksen kanssa Moffatin ja Zhangin(2014) mukaan sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys saavutetaan ainoastaan sosiaalisenprosessin tuotoksena Molemmissa malleissa sidosryhmaumlyhteistyoumlllauml on suurimerkitys kasvatettaessa toiminnan hyvaumlksyttaumlvyyttauml yhteisoumln silmissauml Sidosryh-maumlyhteistyouml ei kuitenkaan ole automaattisesti sosiaalista hyvaumlksyttaumlvyyttauml lisaumlaumlvaumlasia Esimerkiksi Deleschal-Ridnell (2011) havaitsi ettauml sidosryhmaumlyhteistyoumlnlisaumlaumlminen uraanikaivoksen suunnittelun yhteydessauml Australiassa aiheutti taumlydelli-sen umpisolmun ja pikemminkin vaumlhensi kuin lisaumlsi sosiaalista hyvaumlksyttaumlvyyttaumlToisaalta Lindell (2015) vahvisti aumlskettaumlin vaumlitoumlskirjassaan ettauml sidosryhmienvaumllinen keskustelu kasvattaa luottamusta ja saattaa jopa muuttaa mielipiteitauml yh-teiseen suuntaan

Lainmukaisuus Uskottavuus

Luottamus

Vastaanottaminen

HyvaumlksyntaumlVastustus

20

Lisaumlksi on huomioitava ettauml sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden yksiselitteinen mit-taaminen ja seuranta ovat erittaumlin hankalia jo pelkaumlstaumlaumln ihmisten erilaisten tieto-jen taitojen kokemusten sosiaalisten prosessien ja erilaisten paumlaumlllekkaumlistenkinroolien vuoksi Eksplisiittisen tiedon yhtauml taumlrkeaumlnauml parina ovat implisiittinen tietosekauml subjektiiviset kokemukset ja kaumlsitykset joita ei ole helppo mitata ja todentaamutta joilla on syvaumlkin merkitys erilaisten sosioteknisten prosessien edistaumlmisessaumltai estaumlmisessauml Taumlllaisia ovat esimerkiksi pelot ja ennakkoluulot joita ei vaumllttauml-maumlttauml haumllvennetauml eksplisiittisesti mitattavilla faktoilla vaan ennen kaikkea useim-miten sidosryhmaumlyhteistyoumlllauml ja eriasteisella viestinnaumlllauml

Jyvaumlskylaumln yliopistossa on tutkittu sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden ehtoja ja rajojaUudenmaan Pohjois-Karjalan Kainuun ja Lapin maakunnissa (Jartti et al 2014)Tutkijoiden mukaan sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys kaumlsitetaumlaumln yleensauml syntyvaumlksipaikallisessa vuorovaikutuksessa kaivosyhtioumln ja sidosryhmien kesken Todelli-suudessa saattaa kuitenkin olla ettauml sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys rakentuukin mo-nimutkaisemmissa prosesseissa kuin pelkaumlssauml suorassa sosiaalisessa vuorovai-kutuksessa (ibid) Myoumls media muokkaa yleistauml mielipidettauml paikallisuudestariippumatta mutta esimerkiksi ympaumlristoumloumln liittyvaumlt ongelmat eivaumlt nouse julkisuu-teen vain siksi ettauml ne ovat olemassa vaan siksi ettauml jotkut yhteiskunnallisettoimijat maumlaumlrittelevaumlt ne ongelmiksi (Vaumlliverronen 1994) Taumlllaisina toimijoinavoivat olla poliittiset toimijat ja vapaaehtoiset jaumlrjestoumlt joiden mielikuvat ja asenteetmuovautuvat historiallisten ja kulttuuristen asioiden paineessa

33 Sosiaaliset vaikutukset ja niiden arviointi

Sosiaaliset vaikutukset ovat kestaumlvaumln kehityksen kaumlsitekokonaisuuden vaikeimminarvioitavissa oleva osa Siksi taumlssauml keskitytaumlaumln kuvaamaan erityisesti taumltauml osaasosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden elementtinauml Juho Saari (2012) kuvaa suomalaisenyhteiskunnan kehitystauml hyvinvoinnin muutoksena Hyvinvointi on sidoksissa talou-teen ja ympaumlristoumln vakauteen ja taumlten myoumls sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys on pitkauml-jaumlnteisen aluekehityksen tyoumlllisyyden ja liiketoiminnan perusedellytyksiauml Taumlmauml onvahvasti kytkoumlksissauml kaivossektorin tulevaisuuteen sillauml yksiloumliden yhteisoumljen jaalueiden kehitys ja yhteiskunnalliset tavoitteet ovat kaikki kiertyneinauml vahvastitoisiinsa

Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kehys ei tarjoa taumlssauml raportissa tiettyauml meto-dia tai formaalista mallia tarkastelulle vaan kyse on SVAn tarjoaman laumlhestymis-tavan yleisestauml hyoumldyntaumlmisestauml Taumlssauml yhteydessauml SVAsta hyoumldynnetaumlaumln erityi-sesti seuraavia kiinnostuksen kohteita muutoksen tunnistaminen vaikutusteemo-jen ja osallisten identifiointi kokemusperaumlisen tiedon hyoumldyntaumlminen ja vaikutus-mekanismien analyysi Taumlllainen arviointi auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln ja ennakoimaanmahdollisia riski-ilmioumlitauml niiden vaikutuksia yhteisoumloumln hallintoon ja paikalliseenkehitykseen

Sosiaaliset vaikutukset voidaan maumlaumlritellauml seuraavasti rdquoSosiaalisella vaikutuk-sella tarkoitetaan ihmiseen yhteisoumloumln tai yhteiskuntaan kohdistuvaa vaikutustajoka aiheuttaa muutoksia ihmisten hyvinvoinnissa tai hyvinvoinnin jakautumisessa

21

Muutos voi olla kehitystauml parempaan tai huonompaan suuntaan sen mukaankenen naumlkoumlkulmasta ja kenen arvoilla asiaa tarkastelee Vaikutukset ihmiseenyhteisoumloumln ja yhteiskuntaan mainitaan maumlaumlritelmaumlssauml erikseen koska jonkin tietynvaikutuksen merkitys saattaa olla aivan erilainen yksiloumltasolla kuin esimerkiksi nsyleisen edun naumlkoumlkulmastardquo (Jusleacuten 1995)

Sosiaalisten vaikutusten arviointia on kehitetty erityisesti yhdyskuntasuunnitte-lun hankkeita ja strategisten ohjelmien laatimista varten Taumllloumlin sosiaalisten vaiku-tusten arvioinnin perusajatuksena on selvittaumlauml paumlaumltoumlksentekoa varten jonkin toi-minnan tai toimen vaikutuksia ihmisten ja yhteisoumljen hyvinvointiin ja elaumlmaumlaumln sekaumlmyoumls laajemmin yhteiskunnalliseen ympaumlristoumloumln Samalla on mahdollista arvioidamyoumls yhteiskunnallisen ympaumlristoumln vaikutuksia kyseessauml olevaan toimeen Vaiku-tusten arvioinnin kirjallisuudessa rdquotoimellardquo tarkoitetaan yleensauml hyvin konkreettisiarakennus- tai laitosprojekteja teknologista kehittaumlmistauml ja kokeilua mutta myoumlsyleisempaumlauml suunnitelmaa ohjelmaa laajempaa politiikan suuntavalintaa lakia taimuuta hanketta jolla voi olla merkittaumlviauml vaikutuksia yhteiskuntaan ja ihmisiin(Sairinen amp Kohl 2004)

Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia alettiin arvioida osana prosessia ja jaumlrjestelmaumll-lisesti lain ympaumlristoumlvaikutusten arvioinnista (YVA) tultua voimaan vuonna 1994Taumlssauml prosessissa luvanhakijat joutuvat selvittaumlmaumlaumln hankkeen ja sen vaihtoehto-jen vaikutuksia ihmisen terveyteen elinoloihin ja viihtyvyyteen luontoon rakennet-tuun ympaumlristoumloumln luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen sekauml niiden keskinaumlisiin vuo-rovaikutussuhteisiin Lisaumlksi YVA-laki velvoittaa selvittaumlmaumlaumln laajamittaisistasuunnitelmista ja ohjelmista aiheutuvia vaikutuksia Viranomaiset joutuvat maan-kaumlyttouml- ja rakennuslain (MRL) mukaan selvittaumlmaumlaumln kaavaa laadittaessa kaavanvaikutukset elinoloihin ja elinympaumlristoumloumln mukaan lukien vaikutukset kansalaistenturvallisuuteen terveyteen sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin Rakennettua ympaumlris-toumlauml koskevien hankkeiden sosiaalisten vaikutusten arviointia on tehty jo 1990-luvun lopulta alkaen kuten Reinikainen (2005) Melkas (2005) Roumlnnlund (2013) jaViinikainen (1998)

Tiivistetysti voidaan sanoa ettauml SVA tehdaumlaumln jotta voidaan1 selventaumlauml ja ennakoida ihmisten elaumlmaumln laadulle ja alueen kehitykselle

aiheutuvia muutoksia2 arvioida tai ennustaa yhteisoumln kykyauml sopeutua muuttuviin olosuhteisiin3 arvioida muutosten merkitystauml ja merkittaumlvyyttauml eri osapuolten kannalta4 ottaa huomioon ja sovitella jostakin toimesta aiheutuvia ristiriitoja ja5 kehittaumlauml haittojen vaumlhentaumlmistauml ajoissa ja tietoisesti (Sairinen ja Kohl

2004)

Sosiaalisilla vaikutuksilla tarkoitetaan ihmiseen yhteisoumloumln yhteiskuntaan tai erivaumlestoumlryhmiin kohdistuvia muutoksia jotka aiheuttavat vaikutuksia ihmisten hyvin-voinnissa hyvinvoinnin jakautumisessa tai koetussa elaumlmaumlnlaadussa Vaikutuksetvoivat olla niin myoumlnteisiauml kuin negatiivisiakin ja ne voivat naumlkyauml muun muassavarallisuuden muutoksina asenteiden tai arvojen muutoksina tai ristiriitoina(Jusleacuten 1995 Sairinen amp Kohl 2004)

22

Sairisen ja Kohlin (2004) mukaan sosiaaliset vaikutukset tarkoittavat muutoksiaihmisten

1 elaumlmaumlntavassa miten he elaumlvaumlt tyoumlskentelevaumlt leikkivaumlt ja ovat keske-naumlaumln vuorovaikutuksessa

2 kulttuurissa jaetut uskomukset tavat arvot kieli ja murre3 yhteisoumlissauml sen yhtenaumlisyydessauml vakaudessa luonteenpiirteissauml palve-

luissa ja olosuhteissa4 poliittisessa jaumlrjestelmaumlssauml ihmisten osallistumismahdollisuuksien laa-

juus omaa elaumlmaumlaumlnsauml koskeviin paumlaumltoumlksiin kaumlynnissauml olevan demokra-tisoinnin vaihe ja naumlihin liittyvaumlt resurssit

5 ympaumlristoumlssauml ruoan saatavuus ja laatu riskien taso sanitaation riittauml-vyys fyysinen turvallisuus luonnon resurssien kaumlyttouml ja kontrolli kaumlytetynilman ja veden laatu

6 terveydessauml ja hyvinvoinnissa7 henkiloumlkohtaisissa ja varallisuutta koskevissa oikeuksissa8 peloissa ja toiveissa kaumlsitykset turvallisuudesta ja yhteisoumln tulevaisuu-

desta

Kaivosteollisuudesta aiheutuvan muutoksen sosiaalisissa vaikutuksissa on kysesiitauml kuinka luonnossa luonnonvarojen kaumlytoumlssauml ja yhdyskuntien infrastruktuuris-sa tapahtuvat muutokset vaikuttavat ihmisten ja yhteisoumljen arkeen hyvinvointiinelaumlmaumlntapoihin toimintaedellytyksiin ja kulttuurisiin kaumlytaumlntoumlihin Sosiaalisia vaiku-tuksia tarkasteltaessa paumlaumlhuomio kiinnitetaumlaumln erilaisiin yhteisoumlihin vaumlestoumlryhmiinja alueisiin kohdistuviin vaikutuksiin Lisaumlksi tarkastellaan vaikutuksia myoumls muihinyhteisoumlihin kuin kiinteaumlaumln paikallisyhteisoumloumln kuten esimerkiksi elinkeinonharjoitta-jiin alkuperaumliskansoihin loma-asukkaisiin matkailijoihin retkeilijoumlihin tai tyoumlyhtei-soumlihin (Burdge amp Vanclay 2004)

Kaivostoiminnasta aiheutuvia sosiaalisia vaikutuksia on maassamme alettu tut-kia vasta viimeisten vuosien aikana 2010-luvulla (ks esim Kujala 2011 Tervo2013 Kokko et al 2013 Tiainen et al 2014 Jartti et al 2014 ja Kylaumltie 2015)Kaivostoiminnan sosiaalisten vaikutusten arviointi sai nostetta erityisesti TekesinGreen Mining -ohjelmasta jossa vuosien 2011ndash2016 aikana on rahoitettu kolmeakaivosten sosiaalisiin vaikutuksiin keskittyvaumlauml tutkimushanketta Dilacomi Solimija SAM Mm naumliden rahoituskanavien kautta Itauml-Suomen yliopiston Luonnonvaratympaumlristouml ja yhteiskunta -instituuttiin3 on vahvistunut yhteiskuntatieteelliseen kai-vostutkimukseen erikoistunut tutkimusryhmauml Ryhmaumln keskeisiauml teemoja ovatkaivostoiminnan sosiaaliset vaikutukset luonnonvarojen hallinnan kysymyksetsosiaalisten vaikutusten arviointi vaikutusten hallinnan tyoumlkalut sekauml yhteiskunta-vastuu

Kujala (2011) tutki pro gradu -tyoumlssaumlaumln sosiaalisten vaikutusten arviointia kol-messa itaumlsuomalaisessa kaivoshankkeessa ja paumlaumltyi siihen tulokseen ettauml sosiaa-listen vaikutusten arvioinnin osaaminen kaivoshankkeissa on ollut melko heikkoaViranomaiset konsultit tai kaivosyhtioumlt eivaumlt tunteneet sosiaalisten vaikutusten

3 Ueffikaivostutkimus

23

arviointia kokonaisuutena ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin menetelmaumlt rajoit-tuivat usein vain mielipiteiden kysymiseen kyselyllauml Kujalan mukaan sosiaalistenvaikutusten arviointi on jaumlaumlnyt usein laumlhinnauml mielipidetutkimukseksi sen sijaan ettaumlsiinauml tarkasteltaisiin hankkeen vaikutuksia paikallisten asukkaiden naumlkoumlkulmastaja tuotaisiin esille tasapuolisesti sekauml nollavaihtoehdon ettauml hankkeen toteuttami-sen positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia sekauml vaikutusten kohderyhmiauml (Kujala2011)

On huomattavaa ettauml vasta viime vuosina maassamme on kehitetty tyoumlvaumllineitaumlja ohjeistoja kaivosten sosiaalisten vaikutusten arviointiin kuten vuonna 2013julkaistu opaskirja kaivosten ympaumlristoumlsaumlaumlntelyyn ja sosiaalista kestaumlvyyttauml tuke-viin hankkeisiin (ks Kokko et al 2013) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)puolestaan tarjoaa ohjeistoa ja taustamateriaalia ihmisiin kohdistuvien vaikutustenarviointiin (IVA) jonka avulla voidaan kartoittaa muun muassa asukkaiden sairas-tuvuutta hankekohteiden laumlheisyydessauml (THL 2015)

24

4 Jaumlrjestelmaumln muuttumisen dynamiikkamuutoksen ohjaus ja hallinta

41 Muutoksen dynamiikka

Vakiintuneet toimijat kehittaumlvaumlt jatkuvasti vallitsevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml Poliitti-set toimijat voivat esimerkiksi tehdauml kestaumlvaumln kehityksen mukaisia lakialoitteita taikaumlynnistaumlauml alaan kohdistuvia kehittaumlmisohjelmia Kaivosteollisuuden yrityksetvoivat kehittaumlauml tuotteidensa ja tuotantoprosessinsa laatua kestaumlvaumln kehityksenmukaiseksi johtamisjaumlrjestelmaumlaumlnsauml uudistamalla Naumlin voidaan kehittaumlauml esimympaumlristoumlvaikutusten haumlirioumltilanteiden ja tyoumlturvallisuuden hallintaa toiminnaneettisyyttauml tai sidosryhmaumlyhteistyoumltauml

MLP-mallin mukaan radikaalien innovaatioiden aihiot syntyvaumlt tyypillisesti ka-peilla sovellusalueilla tai rajatuilla maantieteellisillauml alueilla toteutettavista kokei-luista (niche-taso) Uusien radikaalien innovaatioiden toimivuudesta ja vaikutta-vuudesta ei ole aluksi riittaumlvaumlauml naumlyttoumlauml Siksi kokeilu saattaa tarvita alkuvaiheessasuojattua tilaa ja tukitoimenpiteitauml Niitauml voidaan luoda rakentamalla sosiaalisiatukiverkostoja joihin voi kuulua kokeilusta kiinnostuneita tuottajia ja kaumlyttaumljiauml jayhteiskunnallisia toimijoita

MLP-mallin tasot muodostavat sisaumlkkaumlisen hierarkian Mallin keskeinen oletta-mus on se ettauml mikaumlaumln yksittaumlinen tekijauml ei voi muuttaa vallitsevaa toimintamalliaSe muuttuu eritasoisten prosessien vuorovaikutuksessa Muutos edellyttaumlauml ensin-naumlkin ettauml yhteiskunnallisen toimintaympaumlristoumln muutosprosessit kuten vaumlkiluvunkasvu kaupungistuminen ja elintason noususta johtuva metallien mineraalien jakiviaineksen kysynnaumln kasvu tai kansalaisaktiivisuuden lisaumlaumlntyminen luovatpaineita vallitsevan kaivosteollisuuden muutokselle Erilaiset kriisitilanteet lisaumlaumlvaumltpainetta ja nopeuttavat toimintatapojen tekniikoiden ja viranomaismaumlaumlraumlystenmuuttumista

Systeemisen muutoksen toteuttamiseen tarvitaan vallitsevan toimintajaumlrjestel-maumln ja niche-tason kehittaumlmisprosessien vaumllistauml vuorovaikutusta ja keskinaumlistaumlsopeuttamista Vallitsevan jaumlrjestelmaumln toimijoiden on luotava edellytyksiauml ja tilaauudenlaisen toimintajaumlrjestelmaumln kaumlyttoumloumlnotolle Lisaumlksi paikallisella tasolla onkokeilujen kautta luotava kaumlyttoumlkelpoinen konkreettinen uusi toimintamalli joka voilaajeta uudeksi toimintajaumlrjestelmaumlksi Uusi toimintajaumlrjestelmauml ja sen kaumlyttoumloumlnot-

25

toympaumlristouml tarvitsevat molemminpuolista sopeuttamista toisiinsa Mahdollisuuksi-en ikkuna avautuu silloin kun tuotettu ja toimivaksi havaittu uusi toimintajaumlrjestel-mauml voidaan integroida olemassa olevaan toimintajaumlrjestelmaumlaumln Mahdollisen muu-toksen tapahtumisen jaumllkeenkin toimintajaumlrjestelmaumln kehittaumlmisen on jatkuttava

Monitasoinen muutoksen malli tarjoaa kaumlsitteellisen viitekehyksen ja ajattelunapuvaumllineen Se auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln miksi sen enempaumlauml ulkoiset paineet kuinradikaalit uudet ideatkaan eivaumlt yksin aina riitauml aikaansaamaan vakiintuneen toi-mintamallin muuttumista ja miksi muutoksen aikaansaamiseen tarvitaan useidentoimijoiden paumlaumltoumlksiauml ja vuorovaikutteista toimintaa Monitasoisen muutoksenmallin mukaan systeemisen muutoksen edistaumlmiseen tarvitaan siis sekauml ylhaumlaumlltaumlalas (top-down) ettauml alhaalta yloumls (bottom-up) suuntautuvia toimenpiteitauml ja kehi-tysprosesseja

Toisaalta jaumlrjestelmaumlauml voivat muovata myoumls yllaumlttaumlvaumlt tapahtumat tai jopa on-nettomuudet kuten kaumlvi Suomessa Talvivaaran tapauksessa Patoaltaiden pettauml-misestauml aiheutunut kaivosvesien vuoto sekauml kuolemaan johtanut tyoumltapaturmaTalvivaaran kaivosalueella ravistivat suomalaista kaivosteollisuutta ja siihen liitty-vaumlauml sidosryhmaumlverkostoa niin ettauml esimerkiksi viranomaismaumlaumlraumlykset kiristyivaumltpainostuksesta Tapahtumien myoumltauml koko yhteiskunta heraumlsi vaatimaan kaivosyri-tysten vastuullista toimintaa Tutkimuskentaumlssauml tarjottiin rahoitusta vastuullisenkaivostoiminnan edistaumlmiseksi (esim Tekesin Green Mining -ohjelma) ja Sitrassaaloitettiin kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkoston kehittaumlminen Tulevaisuudessavoimme sitten tarkastella kuinka naumlmauml kokeilut ja muutosareenan toiminnot siirty-vaumlt kaivosalan regiimiin

Sidosryhmiauml pyydettiin SAM-hankkeen visiotyoumlpajassa (Kohl et al 2013) tyoumlpa-joissa mm kirjaamaan kaivosalalle merkityksellisiauml asioita ja tapahtumia 1960-luvulta taumlhaumln paumlivaumlaumln ja siitauml eteenpaumlin tulevaisuuteen vuoteen 2030 Tuloksenasyntyi kuvan 5 mukainen tuloste Kuvasta voidaan hahmottaa menneisyydestaumlrdquoKaivos tyoumlnantajanardquo -tarina nykyisyydestauml rdquoTalvivaaran kaivoksenrdquo tarina jatulevaisuudesta rdquoKaivos yhteiskunnassardquo -tarina Kuvan tulos voidaan tulkita niinettauml Talvivaara on ilmiouml joka mursi kaumlsityksen kaivosteollisuudesta vain tyoumlnanta-jana muutti kaumlsityksen niin ettauml kaivos on osa yhteiskuntaa Talvivaaran kaivok-sen olemassaolon ensimmaumlisten vuosien aikana kyseenalaistettiin olemassaoleva kaivosregiimi viranomaisten osaaminen ja vallitseva yrityskulttuuri joka eiriittaumlvaumlssauml maumlaumlrin ottanut huomioon sidosryhmiauml Naumlin niche-tason toimija (Talvi-vaara) muutti vallitsevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml (regime) Osaltaan muutosprosessinkaumlynnistymiseen vaikutti myoumls toimintaympaumlristouml (landscape) jossa painetta jaumlr-jestelmaumlaumln loivat muun muassa resurssiniukkuus ja laumlnsimaisen elaumlmaumlntavanluoma kasvava mineraalitarve kestaumlvaumln kehityksen ja yritysvastuullisuuden tren-dit

26

Kuva 5 Kaivosteollisuuden merkityksellisiauml ilmioumlitauml ja trendejauml menneisyy-destauml nykyisyydestauml ja tulevasta (Kohl et al 2013)

Kuva 5 kertoo osaltaan ettauml Talvivaaran kaivosta voidaan pitaumlauml uuden kaivospro-sessiteknologian kokeiluna joka johti konfliktiin (Tiainen et al 2014) ja koko suo-malaisen kaivosalan kriisiin sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta Vielaumlvuonna 2006 Vesa Kainulainen kirjoitti Talvivaarasta ettauml siellauml on Euroopansuurimmat sulfidiset nikkeliesiintymaumlt Uutta ympaumlristoumlystaumlvaumlllistauml tekniikkaa Yli25 vuoden toiminta-aika Suomalaisen kaivosteollisuusklusterin uusi alku (Kainu-lainen 2006) Naumlmauml lupaukset paumlaumltyivaumlt kuitenkin pettymykseen tyoumltapaturman jaympaumlristoumlonnettomuuksien seurauksena Voidaan sanoa ettauml Talvivaaran epaumlon-nistuminen avasi suomalaisen yhteiskunnan ymmaumlrryksen kyseenalaistamaankaivosalan kestaumlvyyden

42 Muutoksen ohjaus ja hallinta

Strategic Niche Management (SNM) ja juurruttaminen ovat laumlhestymistapoja jotkaedustavat muutosvoiman rakentamista alhaalta yloumlspaumlin Niiden avulla edistetaumlaumlnonnistuneiden kokeilujen ja nichejen rakentamista ja hyoumldyntaumlmistauml (Weber ampDorda 1999 Hoogma ym 2005 Kivisaari ym 1999 Kivisaari amp Lovio 2004) SAM-hankkeessa toteutetut kokeilut olivat luonteeltaan taumlllaisia Mainitut laumlhestymista-vat taumlhtaumlaumlvaumlt sellaisten kokeilujen toteuttamiseen jossa keskeiset sidosryhmaumltoppivat muokkaamaan uutta toimintamallia sellaiseksi ettauml se on kaikkien puoles-ta hyvaumlksyttaumlvauml Laumlhestymistavan ytimessauml ovat yhteisten odotusten luominen

1960 Nyt 2030

Politiikka

Talous

(Kansalais)yhteiskunta

Tekniikkateknologia

Ympaumlristouml

Arvot

Natura-verkosto 2000

Vaihtoehtoiset teknologiat harvinaistenmetallien talteenotolle

Lakien vaumllisetsuhteetluontoon

Raaka-aineiden niukkuus jahinnat Harvinaiset metallitUusiutuvat raaka-aineet

Radikalisoituminen

RakennemuutoksetSirpaloituminen

Uusi kaivoslaki2011

In situ-bioliuotus

Kestaumlvauml kehitys

Standardointikehittyy

Vesilaki 1962Kaivoslaki 1965

Euroopanjaumllleenrakennus

CSRkaivosalalle

Tietoisuus javaatimuksetkasvavat

Globaali kehitysAasian markkinat

Kaivosalan rdquovanhatsynnitrdquo

Logistiikka mm uudetmerivaumlylaumlt

Saumlteilyturvalaki 1991

Bric-maat IntiaAfrikka nousevat

ILO- ratifiointi(ei Suomi)

ydinenergialaki1987

EU

EU raaka-ainealoite2010

rikkidirektiiviYSL uudistus

YVA-laki 1994

Julkiset hankinnatLaki 1978 YSL

2000

Rio 1987 YVA ja sosToimilupauudistus

YVD ndashluontovahingot jakompensaatiot

Ennakoiva kompensointihaitoista ja vahingoista

ilmastolaki Jaumltteiden hyoumldyntaumlmisensaumlaumlntely

Malmioidenulkomaalaisomistus

GRIIFC GuidelinesICMM

Performance-product

Lama

Internet SOME

Lobbaus

LiekkisulattoKonepajateollisuudenkasvu

Metso ja OutotecBioliuotuksen kaumlyttouml Suomessa

Johtamisjaumlrjestelmienkehittyminen ISO

ydinmateriaalivalvonta

Jaumltteiden jatkojalostus

Urban mining kasvaa

Onko kaikille toimille tilaa

Suljetun kierron kaivos

Yhteiskuntarakenteen muutos globalisaatio

Vastuullisuus jaumlljitettaumlvyys

Tshernobyl

MMSD 1999

Vastavoimat esim StopTalvivaara

Automatisointi

Kaivosmonopoli valtiolla

Kaivostenyksityistaumlminen

Elinkeinokonfliktit

Valtauksentekeminen

helppoa

Toiminnanpolitisoituminen

Kaivostuotteidenmerkityksen kasvu -gt

hyvaumlksyttaumlvyys

Metsaumlteollisuusgt

Vesienhallinnanparantuminen

Saturoituminen

Kaivostenmerkityksen kasvu Kaivosinfran

hyoumldyntaumlminen

Riskien hallinta sosiaalisentoimiluvan lunastamiseksi

Saumlaumldoumlksettiukkeneva

t

KV-kaupan esteidenpurkaminen

Maankaumlyttoumlkiistat

Teollinen symbioosimm sivukivien

hyoumltykaumlyttouml

MMMampTEMampYM

Suljettukansantalous Oumlljykriisi

Bilateraalikauppa

Kaivoksista toumlitauml

Cleentech

Biotalous

Talvivaara

Talvivaara

Talvivaara

Talvivaara

SOME-ihmisoikeudet

On-line kansanaumlaumlnestykset

HoumlyrykoneYdinvoima

Fossiiliset energiat

PC

Internet Nokia Robotiikka

Uusiutuva energia

Naumlkymaumltoumln kaivos

Kierraumltys-teknologiat

Rajaton halpaenergia (magnetismivaumlraumlhtely kiertoliike

Konsumerismin nousuTalouden nousu etusijalle

Vihreaumlt arvot

Koijaumlrvi

Vesi

Y-heraumltys

KansalaisaktiivisuusMoniarvoisuus

Talouden ylivalta

Arvojen uudelleenarviointi

Laumlpinaumlkyvyys

Globaali informaatio ampOikeuden taju

Paikallisuuden arvostus

Kierraumltys osatuotesuunnittelua

Vesiensuojeluohjelma

TalaskangasRooman klubi

Kaivostyoumlnanta-

jana

Radikaalittapaukset

Kaivosyhteis-

kunnassa

27

(yhteinen visio) yhteinen oppiminen ja monipuolisten toimijaverkostojen rakenta-minen

SNM ja juurruttamisprosessi perustuvat keskeisten osapuolten vaumllisen vuoro-puhelun kaumlynnistaumlmiseen ja edistaumlmiseen uuden ratkaisun kaumlyttoumloumlnotossa Dialo-gin avulla uutta toimintatapaa muokataan siten ettauml se vastaa mahdollisimmanhyvin eri sidosryhmien tarpeisiin ja vaatimuksiin Lisaumlksi toimintaympaumlristoumlssaumledistetaumlaumln sellaisia muutoksia jotka helpottavat uuden innovaation laajamittaistakaumlyttoumloumlnottoa ja tavoiteltujen hyoumltyjen toteutumista Kysymyksessauml on siis kaksi-suuntainen sopeuttamisprosessi

Transition Management (TM siirtymaumln hallinta Rotmans et al 2001 Kemp etal 2007 Loorbach 2007) edustaa laumlhestymistapaa jonka avulla poliittiset paumlaumlttauml-jaumlt voivat toimillaan tukea kestaumlvaumln kehityksen mukaista muutosta yhteiskunnaneri sektoreilla (Elzen ym 2004) TM pyrkii kaumlynnissauml olevien kehityskulkujen mu-kauttamiseen halutun kehityksen suuntaiseksi ja eri toimijoiden vaumllisen yhteisym-maumlrryksen aikaansaamiseen Se painottaa teknisen ja sosiaalisen muutoksenvuorovaikutteista suhdetta ja hyoumldyntaumlauml olemassa olevia liikevoimia ja pyrkii suun-taamaan niitauml kohti yhteiskunnan valitsemia paumlaumlmaumlaumlriauml

TM-mallin punaisena lankana on naumlkemys siitauml ettauml kestaumlvauml kehitys edellyttaumlaumlsosiaalisen ja teknologisen muutoksen samanaikaisuutta ja niiden kytkemistaumlyhteen Malli kuvaa sitauml miten yhteiskunnallisia sosioteknisiauml jaumlrjestelmiauml voidaanmuuttaa kestaumlvaumln kehityksen mukaisiksi ja toisaalta sitauml miten sosiotekniset jaumlr-jestelmaumlt ylipaumlaumltaumlaumln muuttuvat historiallisen tutkimuksen valossa

Voss ja Kemp (2006) luonnehtivat TM-laumlhestymistapaa refleksiiviseksi hallinto-tavaksi (Reflexive Governance) joka painottaa hallinnollisen prosessin sosiaalistaulottuvuutta Hallintoprosessi naumlhdaumlaumln osana sitauml dynamiikkaa jota pyritaumlaumln hallit-semaan Refleksiivinen hallintotapa pyrkii hyoumldyntaumlmaumlaumln vuorovaikutteista oppi-mista laajassa toimijaverkostossa Se pyrkii pikemmin avoimeen systeemiseenoppimiseen kuin tarkkaan maumlaumlriteltyihin tavoitteisiin tai kontrolliin Ideana on ettaumlhallintoprosessit tulisi avata eri toimijoiden vuorovaikutukselle ja dialogille Taumllloumlinongelman kaumlsittelyyn saadaan mukaan monenlaista tietoa erilaisia arvoja ja vai-kutusresursseja ja ymmaumlrrys lisaumlaumlntyy siitauml miten ongelma tulisi maumlaumlritellauml mitentavoitteet tulee asettaa ja minkaumllaisia strategioita voidaan kaumlyttaumlauml Kun jo tiedon janaumlkemysten yhdistaumlmisessauml ylitetaumlaumln kaumlsitteellisiauml ja institutionaalisia rajoja voi-daan edistaumlauml palautteen saamista jo strategian kehittaumlmisvaiheessa

TM-laumlhestymistavan keskeisenauml ajatuksena on ennakoinnin naumlkoumlkulmasta pyr-kiauml ohjaamaan monimutkaisten jaumlrjestelmien kehitystauml pitkaumlllauml aikajaumlnteellauml Mallion ollut alusta pitaumlen hyvin kaumlytaumlnnoumlnhakuinen ja sitauml on pyritty soveltamaanmuun muassa Alankomaiden ympaumlristoumlpolitiikassa sekauml Belgiassa ja Englannissaenergiahallinnossa ja terveydenhoidon suunnittelussa (Rotmans amp Loorbach2009)

Keskeinen ajatus on ettauml pienet muutokset johtavat laajoihin jaumlrjestelmaumln muu-toksiin Suuri muutos on mahdollista vain taumlllauml tavoin koska jaumlrjestelmauml vastustaasuuria muutoksia Pieniauml muutoksia voidaan puolestaan tukea luomalla muutos-areenoita joiden avulla toimijat sitoutetaan toimintaan yhteisten visioiden luomisenja toiminnan kautta Muutoksen eteenpaumlin viemiseksi on myoumls tunnistettava kes-

28

keiset muutosagentit jotka kykenevaumlt ottamaan riittaumlvaumlauml etaumlisyyttauml hallitsevaanjaumlrjestelmaumlaumln ja haluavat muutosta Lisaumlksi on tuettava uusien innovatiivistentoimintavaihtoehtojen etsimistauml jotta jaumlrjestelmaumln sisaumlinen diversiteetti ja sopeu-tumiskyky lisaumlaumlntyisivaumlt Taumlmauml merkitsee uusien suojaavien lokeroiden luomistakokeilutoiminnalle esimerkiksi rahoituksen tai lainsaumlaumldaumlnnoumln avulla Lisaumlksi jaumlrjes-telmaumln kehitystauml on jatkuvasti ennakoitava jotta siinauml tapahtuviin muutoksiin onmahdollista varautua (Rotmans amp Loorbach 2009)

TM-periaatteet voidaan kiteyttaumlauml toimintaohjeiksi joista muodostuu toiminnan jaoppimisen jatkuva kehauml Naumlitauml ohjeita ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

1 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminen2 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen3 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen4 Kokeilujen toteuttaminen5 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi6 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin

Rotmansin ja Loorbachin (2009) siirtymisprosessin sykli (kuva 6) kuvaa taumltauml dy-namiikkaa Ongelman maumlaumlrittelyn toimijoiden ja toimintaohjelman suunnittelunjaumllkeen voidaan siirtymaumlauml edistaumlauml erilaisilla kokeiluilla joita voidaan tukea esimer-kiksi poliittisin paumlaumltoumlksin tuilla Osallistujien tulee pystyauml hahmottamaan komplek-sinen jaumlrjestelmauml sekauml sen haasteet ja mahdollisuudet Muutosareenaa ei tulenaumlhdauml stabiilina rakenteena vaan se on pikemminkin luonteeltaan ajassa jatku-vasti muotoutuva virtuaalinen ja muuttuvien toimijoiden eteenpaumlin kantama polku

Kuva 6 Muutoksen sykli (Rotmans amp Loorbach 2009)

29

TM-laumlhestymistavan kaumlsitteelliset tyoumlkalut on tarkoitettu laajojen kehityskulkujensuuntaamiseen Kokeilujen rakentaminen on vain yksi osa taumltauml prosessia SAM-hankkeessa TMn teoreettiset jaumlsennykset ja kaumlsitteet helpottavat tarkasteltavienalueellisten kokeilujen kytkemistauml yhteiskunnan yleisempiin kehityskulkuihinja -toimenpiteisiin TM-laumlhestymistapaa kuvataan syklisenauml prosessina jossaorganisoidaan sidosryhmien jatkuva vuorovaikutteinen oppiminen Se kaumlynnistyyongelman hahmottamisesta muutosareenan perustamisesta ja yhteisten visioidenluomisesta Taumlllaisina muutosareenoina voidaan naumlhdauml esimerkiksi kaivosteolli-suuteen liittyvaumlt kehittaumlmisohjelmat Muutosvoimaa vahvistetaan synnyttaumlmaumlllaumlsellaisia toimijaverkostoja joiden monipuolinen asiantuntemus heijastaa ratkaista-van ongelman eri puolia Toimijat pyritaumlaumln mobilisoimaan erilaisten vaihtoehtoistenkehityskulkujen kokeiluun

SAM-hankkeessa tarkasteltiin miten kaivosteollisuudessa voidaan muokatauusi suomalaiseen ympaumlristoumloumln sopiva sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlytaumlntouml jamiten voidaan luoda edellytykset sen laajamittaiselle kaumlyttoumloumlnotolle osaksi vallit-sevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml Muutoksen toteuttamiseksi tarvitaan eri toimijoidenyhteistauml ymmaumlrrystauml siitauml mitauml taumlmauml muutos tarkoittaisi keiden aktiviteetteja jaosallistumista muutoksen laumlpivientiin tarvitaan ja minkaumllaisia ovat heidaumln roolinsamuutostoimijoina

Muutosta voidaan aktivoida monesta suunnasta Voidaan erottaa erityisiauml akti-vaattoreita integraattoreita tai mahdollistajia Aktivaattorit voivat olla kansalaisiaviranomaisia aktivisteja jne Integraattoreita ovat erilaiset verkostot ja mahdollis-tajia loumlytyy esimerkiksi rahoittajista ja politiikan toimijoista Naumlmauml toimijat toimivatmuutosprosessissa

Muutosprosessi on iteratiivinen prosessi jossa tieto ja ymmaumlrrys asioista muo-dostuu muotoutuu ja leviaumlauml Tiedon luomisen prosessia voidaan kuvata SECI-mallin avulla (kuva 7 Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995) Tieto muovautuuulkoistamisen yhdistaumlmisen sisaumlistaumlmisen ja sosiaalistamisen kautta kulkevassasyklissauml Kaivosalan muutosprosessia voidaan kuvata myoumls taumlmaumln SECI-mallinavulla Esimerkiksi SAM-hankkeessa toteutetut tyoumlpajat kokoukset yhteistyoumlkaivosyritysten kanssa ja hankkeessa tuotetut julkaisut voidaan asettaa SECI-mallin mukaiseen kuvaan Olennaista on ymmaumlrtaumlauml ettauml yksittaumlinen julkaisu taityoumlryhmaumln toiminta ei saa muutosta aikaan vaan asioiden ymmaumlrtaumlmiseen tarvi-taan prosessi joka kulkee monella eri tasolla iteroiden

30

Kuva 7 SECI-malli tiedon ja ymmaumlrryksen muodostumisen prosessin syklis-tauml (Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995)

Hiljainen tieto

Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Hiljainen tieto Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto Taumlsmaumlllinen tieto

Toimintakentaumln luominen Tiedon yhdistaumlminen

Dialogi

Tekemaumlllauml oppiminen

Sosiaalistaminen Ulkoistaminen

Sisaumlistaumlminen Yhdistaumlminen

bull Hankekokouksetbull Argumenta-hankkeen seminaarit

bull Draamatyoumlpajabull Viranomaistyoumlpajabull Visiotyoumlpajabull Tiekarttatyoumlpajabull Csiro haastattelutbull Hyvaumlksyttaumlvyyskyselyt

bull Benchmarkbull Policy Briefbull Artikkelit

bull Yhteistyouml kaivosyritystenkanssa

bull Tapaukset esim Kuusamonkaavoitusprosessi

31

5 Suomalaisen kaivosalan muutosprosessinkokonaiskuva

Suomalaisen kaivosteollisuuden murrosprosessin kokonaiskuva kuten se SAM-hankkeen aineiston perusteella hahmottui on esitetty kuvassa 8 MLP-malliin sovi-tettuna MLP-mallissa niche-taso on kaumlsitetty laajasti eikauml vain teknisiauml ratkaisujaesittelevaumlnauml tasona Siihen on otettu mukaan myoumls toimintatapa- ja menettelyko-keiluja Vielauml 1960-luvulla kaivostoiminta oli valtiojohtoista suljetussa taloudessatapahtuvaa toimintaa joka tapahtui teollista toimintaa suosivassa arvomaailmas-sa Taumlssauml ympaumlristoumlssauml toiminut regiimi on parhaillaan muuttumassa uudeksiregiimiksi jonka arvellaan toteutuvan vuoden 2030 tienoilla SAM-hankkeen visio-ja tiekarttatyoumlpajoissa (kuva 1) tunnistetut ja kuvatut muutospolut ovat ehkauml taumllloumlinjohtaneet uuteen kaivosalan regiimiin

Kuva 8 Kaivosalan muutosprosessi (mukaellen Foxon et al 2010 Kohl et al2013)

Niche

RegimeLandscape

Applied Foxon et al 2010

20301960

Kaivoslaki 1965

ElinkeinopolitiikkaNatura 2000

Kestaumlvauml kehitys

Resurssiniukkuus

YVA 1994 Kaivoslaki 2011

1 Moniaumlaumlninen osaava viranomaistoiminta

2 Kestaumlvaumln kehityksen mukainenyrityskulttuuri

3 Yhteisoumln hyvaumlksymauml kaivos4 Oppiva ja uutta luova kaivosteollisuus

Kaivos tuo vaurauttaja tyoumlpaikkoja

5 Raumlaumltaumlloumlity viestintauml ja oikea-aikaisuus

6 Kaivoksen koko elinkaari huomioituKaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminenaluetaloudessa

KaivosinfrastruktuuriAsunnotTiethellip

Ympaumlristoumlarvot

JohtamisjaumlrjestelmaumltCSR kaivosalalleGRI-ohjeistusTSMISO-standarditVakuutukset riskienhallinta

VisioKestaumlvauml

hyvaumlksyttaumlvaumlkaivannaisteollisuus

TEKES Green Mining ohjelmaKaivosalan koulutus

BioliuotustekniikkaSuomessaTalvivaaran kaivos

Stressitestit

Vanhat kaivosyhtioumltesim Outokumpu

Kaivoskone- ja laitevalmistajatKansainvaumlliset kaivosyrityksetPaikallinen yritystoiminta

Suljettu kansantalous

Kaivosbuumi 2005-2010Malminetsinnaumln vastustusKaivosvastaisuus

Vanhat kaivoksetkuten Kemi

Malminetsintauml kuten SakattiKaivossuunnitelmat kuten Kuusamo

Mineraaleja vaativa elaumlmaumlntapa

Yritysvastuullisuus

SoLiMi-hankkeen hyvaumlksyttaumlvyyskysely

Media SOME

Politiikkaregulaatiomarkkinat

Arvotasenteetosaaminen

Fyysinenympaumlristouml

SAM-hankkeen sidosryhmaumlyhteistyoumlkokeilutKestaumlvaumln kaisvotoiminnan verkosto

AutomaatioDigitaalisuus

32

51 Markkinat politiikka ja regulaatio

1960-luvulla kaivokset ja malminetsintauml olivat hyvin pitkaumllle valtion suunnastaohjattuja kansallisia projekteja (esim Outokumpu keskeinen toimija) Kohti vuotta2030 mentaumlessauml markkinat ovat muuttuneet entistauml globaalimmiksi suurin osaSuomen kaivoksista ja malminetsinnaumlstauml tapahtuu ulkomaisten yritysten toimestaRegiimiin on siis tullut uusia toimijoita suuria ulkomaisia kaivosyrityksiauml Taumlmaumlaiheuttaa haasteita yrityskulttuurin luomiseen yritysten vaumlliseen yhteistyoumlhoumlnviranomaistoimintaan sidosryhmaumlsuhteisiin viestintaumlaumln jne Toimintaympaumlristouml onmuuttunut niin ettauml kestaumlvaumln toiminnan vaatimus niin sosiaalisten ja taloudellistenasioiden kuin ympaumlristoumlasioiden osalta on liiketoiminnalle merkityksellistauml

Suomen metsaumlteollisuus kamppaili 1990-luvulla vastaavien haasteiden kanssaerityisesti ympaumlristoumlkysymyksen mutta se kykeni vastaamaan muutostarpeeseenyhteistoiminnalla Metsaumlteollisuudella on pitkaumlt ja hyviksi koetut perinteet tutkimus-ympaumlristouml- ja sidosryhmaumlsuhteiden hoidossa yhteinen tutkimuslaitos (KCL) ja yhtei-nen ympaumlristoumlraportointikaumlytaumlntouml joiden avulla se vastasi muutokseen (Wessberg etal 2015a) Kaivosteollisuudessa globaalit toimijat ja markkinat tuovat erityishaasteensuomalaiseen hyvaumlksyttaumlvyysprosessiin

Uuden kaivoslain tulkinta on nykytilanteessa vielauml muotoutumassa Kaivoslainsuhde ympaumlristoumllainsaumlaumldaumlntoumloumln on niin ikaumlaumln vielauml paikoin epaumlselvauml Naumlin ollentoimintajaumlrjestelmauml on esimerkiksi taumlssauml kohtaa vielauml kehittymaumlssauml ja kaumlytaumlnnoumlssaumltaumlmauml naumlkyy esimerkiksi siinauml ettauml lupapaumlaumltoumlksiin kuuluu pitkauml aika mikauml hermos-tuttaa yritystoimijoita Turvatekniikan keskus (Tukes) myoumlntaumlauml kaumlytaumlnnoumlssauml kai-vosluvan mutta kaivoslupa ja ympaumlristoumllupa ovat vahvasti linkittyneitauml toisiinsaAluehallintovirasto (AVI) on siten ympaumlristoumlluvan myoumlntaumljaumlnauml myoumls merkittaumlvaumlkaivosalan viranomaistoimija Tukesin rinnalla Jos hanke on ympaumlristoumlvaikutuksil-taan laaja-alainen tarvitaan kaivoslupaa varten lausunto ympaumlristoumlvaikutustenarvioinnista (YVA-lausunto) jonka yhteydessauml korostuvat sidosryhmiin kohdistuvatvaikutukset ja sosiaalisten vaikutusten arviointi Suojelualueiden osalta ympaumlristouml-viranomainen on myoumls merkityksellinen toimija kaivoslupaan liittyen Kiinnostavatmalmiot ja luonnonsuojelullisesti niin ikaumlaumln kiinnostavat alueet yhtyvaumlt usein sillaumlmalmiot muokkaavat helposti maaperaumln koostumusta niin ettauml alueelle muodos-tuu poikkeuksellinen elinympaumlristouml kasveille Ympaumlristoumlluvan alainen toiminta onpuolestaan Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskuksen (ELY) valvottavaa aluettaLisaumlksi Tukes pyytaumlauml aina kaivoslupaa varten lausunnot kunnalta (kaavoitus) jaMaanmittauslaitokselta (kaivostoimitus)

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta moniaumlaumlnisen ja osaavan viran-omaistoiminnan tukeminen ja kehittaumlminen on keskeinen visiopolku politiikanregulaation ja markkinoiden suuntaamisessa

52 Arvot asenteet osaaminen

Kaivosalan hiljaiselo ennen kaivosbuumia aiheutti sen ettauml tietoisuus kaivoksistaja niiden merkityksestauml ihmisten hyvinvoinnille jaumli etaumlisiksi kansalaisille Kansalais-

33

ten arvot ja asenteet eivaumlt siis paumlaumlsseet kehittymaumlaumln yhteiskunnallisen muutos-prosessin mukana Esimerkiksi ympaumlristoumlarvojen nouseminen merkitykselliseksitekijaumlksi teollisuuden hyvaumlksyttaumlvyysprosessissa ei kehittynyt kaivosteollisuudenmukana vaan iskeytyi kasvoille vasta kaivosbuumin yhteydessauml Laaja-alainenosaaminen kaivosteollisuuden hyvaumlksyttaumlvyyteen liittyen ei kehittynyt siinauml mitassakuin voimissaan olevan teollisuuden alan tilanteessa olisi voinut olla

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolut liittyen kestaumlvaumln kehityk-sen mukaiseen yrityskulttuuriin yhteisoumln hyvaumlksymaumlaumln kaivokseen oppivaan jauutta luovaan kaivokseen ja raumlaumltaumlloumlityyn viestintaumlaumln liittyen ovat avainasemassamuutosprosessin suuntaamisessa

53 Fyysinen ympaumlristouml

Vanhat olemassa olevat kaivokset kuten Kemi ja Pyhaumlsalmi ovat esimerkkejaumljoissa kaivosinfrastruktuuriin on totuttu ja se on toimiva ja valmis Hyvaumlksyttaumlvyy-den naumlkoumlkulmasta haasteita aiheuttaa uusien kaivosten perustaminen joka uhkaaesimerkiksi olemassa olevaa matkailuelinkeinoa kuten Juomasuo Kuusamossatai luonnonsuojelua kuten Hannukainen Sodankylaumlssauml

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolku jossa otetaan huomioonkoko kaivoksen elinkaari ja kaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminen aluetaloudessaon merkityksellinen muutosprosessin suuntaamisessa Esimerkiksi merkityksellistaumlhyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta on se kuinka kaivosinfraa voidaan hyoumldyntaumlaumlkaivoksen elinkaaren jaumllkeen

34

6 Yhteenveto ja johtopaumlaumltoumlkset

Taumlssauml julkaisussa on avattu suomalaisen kaivosalan muutosprosessia ns kaivos-buumin seurauksena ja jaumllkeen Kaivosbuumin myoumltauml lisaumlaumlntynyt kaivosteollisuuson heraumlttaumlnyt yhteiskunnallisen keskustelun kaivosten sosiaalisesta toimiluvasta jasen sisaumllloumlstauml Ottamatta kantaa kaivosten sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden oikeu-tukseen taumlssauml kirjoituksessa on jaumlsennetty sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden reunaeh-toja ja yhteiskunnallisen myoumlntouml- tai epaumlaumlmisprosessiin vaikuttavia tekijoumlitauml jamekanismeja Siirtymaumlprosessin hallinnassa keskeisiauml elementtejauml myoumls kai-vosalan muutosprosessissa ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

7 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminenesimerkiksi kaivosalaan suuntautuvien tutkimusohjelmien ja muun rahoi-tuksen avulla

8 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen ja paumlivitysriittaumlvaumln tiheaumlsti esimerkiksi kaivosteollisuuden vision ja tiekartan paumlivit-taumlminen

9 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen esimerkiksiKestaumlvaumln kaivostoiminnan verkosto

10 Kokeilujen toteuttaminen esimerkiksi viranomaistyoumlpaja osana kai-voshankkeiden YVA-prosessia tai draamatyoumlpaja eri sidosryhmille osanakaavoitusprosessia

11 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi esimer-kiksi SAM-hankkeessa ideoituja kokeiluja tulee analysoida ja jatkaa lu-paavimmiksi koettujen kokeilujen kehittaumlmistauml

12 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin esimerkiksi Kaivosteol-lisuus ryn roolin sopeuttaminen toimintaympaumlristoumln muutokseen tai toi-minnan ohjausjaumlrjestelmien kehittaumlminen (esim TSM-jaumlrjestelmaumln kehit-taumlminen ja soveltaminen Suomen olosuhteissa)

Kaivosalalla on menossa muutosprosessissa erityisesti sidosryhmaumlkommunikaati-on ja sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden alueilla joissa edellauml mainitut muutosproses-sin hallinnan keskeiset elementit ovat jo naumlhtaumlvissauml Tekesin Suomen Akatemianja Sitran rahoituksella on toteutettu tutkimusohjelmia ja tutkimushankkeita jotka

35

tukevat uusien niche-avauksien muodostumista uusien verkostojen syntymistauml jakokeilujen toteuttamista

Esimerkiksi SAM-hankkeessa on kokeiltu viranomais- ja draamatyoumlpajoja sekaumlinteraktiivista digitaalista verkkotyoumlkalua kaavoitusprosessin tukena sidosryhmienvaumllisen kommunikaatioprosessin kehittaumlmisessauml SAM-hankkeessa luotiin yhdes-sauml kaivosalan sidosryhmien kanssa visio hyvaumlksyttaumlvaumln ja kestaumlvaumln kaivosteolli-suuden tulevaisuudesta

Sitran johdolla on rakennettu kaivosalan yhteistyoumlverkosto Kestaumlvaumln kaivostoi-minnan verkosto jossa on jo toteutettu suomalaisen kaivosteollisuuden yhteinenyhteiskuntavastuuraportti ja tyoumlkalupakki vastuullisuuden toteuttamiseen Lisaumlksiverkostossa on kehitteillauml kaivosteollisuuden oma kaivosvastuujaumlrjestelmauml kana-dalaisen TSM-jaumlrjestelmaumln pohjalle Jyvaumlskylaumln yliopistossa on toteutettu kai-vosalan hyvaumlksyttaumlvyyskysely kansalaisille (Jartti et al 2014)

Jatkossa naumlistauml kokeiluista voidaan valita lupaavimmat jatkokehittelyauml ja toimin-tatapojen vakiinnuttamista varten ja arvioida toimintaa Esimerkiksi viranomaistyouml-pajasta sekauml draamatyoumlpajasta voisi tulla vakiintunutta kaumlytaumlntoumlauml kaivosalan kaa-voitusprosessien sidosryhmaumldialogin toteuttamiseen ja kaivosalan hyvaumlksyttauml-vyyskyselystauml voisi tulla saumlaumlnnoumlllisesti toteutettava asia Draamatyoumlpaja voisi ollamyoumls osa YVA-prosessia Kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkostoa on suunniteltuhallinnoitavaksi Kaivosteollisuus ryn alle mikauml olisi luonteva kehityssuunta vakiin-nuttamaan verkoston toiminta

Jatkon kannalta merkityksellistauml on myoumls jatkaa alueen tutkimusta ja kehitystaumlVisiopolut voisivat esimerkiksi tarjota alustan jolla voitaisiin suunnitella jatkotutki-musta ja kehitystauml Jokainen visiopolku voisi olla oman tutkimus- ja kehityshank-keen arvoinen Esimerkiksi moniaumlaumlnisen osaavan viranomaistoiminnan kehittaumlmi-nen voisi samalla vastata kaivosalan pitkien ja raskaiden ympaumlristoumllupaprosessiennopeuttamisen ja keventaumlmisen haasteisiin kun viranomaisten vaumllistauml vuorovaiku-tusta yli sektorirajojen pystyttaumlisiin toteuttamaan ja hyoumldyntaumlmaumlaumln tehokkaasti

Jos kaivosteollisuuden muutosprosessin merkityksellisimmaumln asian haluaisi sa-noa yhdellauml sanalla se olisi luottamus Luottamus on elintaumlrkeaumlauml niin viranomais-toiminnan kuin yritystoiminnan onnistumisen kannalta Jos luottamusta ei ole ontoiminta kaikin tavoin vaikeaa Kaikkien sidosryhmien mukaan lukien viranomai-set tulee voida luottaa yritykseen ja yrityksen ja sen eri sidosryhmien tulee voidaluottaa viranomaisiin Siitauml syntyy hyvaumlksyttaumlvaumln toiminnan perusta Ja taumlmaumlnrakentamisessa on kaivosteollisuuden suurimmat haasteet taumlmaumln paumlivaumln Suo-messa Taumlmaumln haasteen voittamisessa ollaan kuitenkin jo hyvaumlssauml vauhdissa

36

AcknowledgementsThe authors would like to thank all of the SAM project all the other sustainablemining research projects that were going on at the same time and other peopleassociated with this process In addition we would like to thank the various stake-holders which inter alia participated in various events of the SAM project bring-ing material for the formulation of this report Special thanks is applied from VTT inthe SAM process retired Sirkku Kivisaari whose importance in the writing processof this report has been great Finally a special thanks to the Director of the SAMproject Helena Wessman-Jaumlaumlskelaumlinen who encouraged to write this analysis

37

LaumlhteetAumanen V 2010 Energiaregiimi muutoksessa diskursiivinen tarkastelu ener-

giapolitiikasta sosioteknologisena muutoksena Pro gradu Jyvaumlskylaumlnyliopisto

Azapagic A 2004 Developing a framework for sustainable development indica-tors for the mining and minerals industry Journal of Cleaner Production12 639ndash662

Bice S 2014 What Gives You a Social Licence An Exploration of the SocialLicence to Operate in the Australian Mining Industry Resources 3 62ndash80 doi 103390resources3010062

Burdge R J amp Vanclay F 2004 Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kaumlytaumlntouml jatulevaisuus Teoksessa Sairinen R amp Kohl J (toim) Ihminen ja ympauml-ristoumln muutos Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin teoriaa ja kaumlytaumlntoumljaumlYhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 87Espoo Teknillinen korkeakoulu S 41ndash65

Carroll A P 1979 A three-dimensional conceptual model of corporate socialperformance Academy of Management Review Vol 4 pp 497ndash505

Elzen B Geels F amp Green K (toim) 2004 System Innovation and the Transi-tion to Sustainability Theory Evidence and Policy Cheltenham UK ampNorthampton MA USA Edward Elgar Publishing

EU 2013 Strategic Implementation plan for the European Innovation partnershipon Raw materials 2013 httpseceuropaeueipraw-materialsensystemfilesged10262020130723_SIP20Part2020I20completpdf

Foxon T J Hammond G P amp Pearson P J G 2010 Developing transitionpathways for a low carbon electricity system in the UK TechnologicalForecasting amp Social Change 77 1203ndash1213 Elsevier

Geels F 2002 Technological transitions as evolutionary reconfiguration process-es a multi-level perspective and a case study Research Policy 31 891257ndash1274

Gunningham N Kagan R A amp Thornton D 2004 Social License and Environ-mental Protection Why Businesses Go Beyond Compliance Law amp So-cial Inquiry Volume 29 Issue 2 307ndash341 April 2004 DOI101111j1747-44692004tb00338x

15

Kuva 3 Yritysvastuu maumlaumlriteltynauml yrityksestauml kaumlsin

31 Yritysvastuu

Yritysvastuussa on kysymys toimivien viranomaissuhteiden tyytyvaumlisten asiakkai-den ammattitaitoisen henkiloumlstoumln ja ympaumlristoumln luottamuksen ja hyvaumlksynnaumlnsaavuttamiseen taumlhtaumlaumlvistauml toimista Yritysvastuullisuudella viitataan yleensaumlyritysten vapaaehtoisiin toimiin viranomaisvelvoitteiden toteuttamisen lisaumlksi Ka-peimmillaan yritysvastuu on sitauml ettauml yritys tuottaa voittoa omistajilleen toimimallaviranomaismaumlaumlraumlysten sallimissa rajoissa Yleisimmin yritysvastuu kuitenkin kiinni-tetaumlaumln kestaumlvaumln kehityksen kaumlsitteeseen jolloin yritysvastuuta asettuvat maumlaumlrittauml-maumlaumln ympaumlristoumlvastuu sosiaalinen vastuu ja taloudellinen vastuu (Joutsenvirta etal 2011)

Suomen teollistumisen alkuvaiheesta 1820-luvulta aina 1950-luvulle asti monetyritykset huolehtivat tyoumlntekijoumlistaumlaumln paikkakunnilla mahdollistaen tyoumln tekemisenyrityksessauml Taumlmauml tarkoitti sitauml ettauml tehtaan omistaja jaumlrjesti tyoumlntekijoumlille asunnotterveydenhuollon paumlivaumlkodit harrastustoiminnan ja jopa kirkon (katso esim Koi-vuniemi 2000 Haumlggman 2006 Kuisma 2008 Koskinen 1989 Haapala 1986) Kun1960ndash70-luvuilla rakennettiin suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa teollisuusyritys-ten sosiaalitoiminnan tehtaumlvaumlkentaumlssauml olleet toiminnot jakautuivat uusille yhteis-kunnallisille toimijoille Taumlhaumln vastuunjakoon vaikutti sekauml sosiaalipoliittisen lain-saumlaumldaumlnnoumln muuttuminen ja julkishallinnon vastuutehtaumlvien laajentuminen ettaumlkulutustavaramarkkinoiden kasvu ja liikeyritysten organisatoriset muutokset (Ket-tunen 2002)

Uudelleen keskustelu yrityksen yhteiskunnallisesta vastuusta levisi Suomeen1970-luvulla jolloin yritysten vastuuksi kaumlsitettiin tuottava toiminta ja sitauml kautta

Kestaumlvauml kehitysTalous ndash Yhteiskunta ndash Ympaumlristouml

YritysvastuuVapaaehtoinen-johtamisjaumlrjestelmaumlt ja standardit-sidosryhmaumlyhteistyouml-raportointi

Viranomaisvelvoitteet- YVA (sis SVA)- Luvat ja lupaehdot- Raportointi

Sosiaalinenhyaumlksyttaumlvyys

16

tyoumlpaikkojen luominen sekauml verojen maksu yhteiskunnalle (Hanikka et al 2007)Vielauml taumlssauml vaiheessa ympaumlristoumlkysymyksiauml ei nostettu voimakkaasti esiin Vasta1980-luvulla yleisen mielipiteen ja markkinoiden painostuksesta ympaumlristoumlasioihinalettiin kiinnittaumlauml enemmaumln huomiota ja 1990-luvulta alkaen yrityksiltauml on vaadittuympaumlristoumlvastuullisuutta lainsaumlaumldaumlnnoumln velvoittamana ja erilaisten laatu- ja ympauml-ristoumljaumlrjestelmien kannustamana (Hanikka et al 2007) Globalisaation eteneminennosti yritysvastuun jaumllleen 2000-luvulla keskusteluun eettisen tuotannon naumlkoumlkul-masta mm lapsityoumlvoima ja tyoumlntekijoumliden huonot olot kehitysmaissa heraumlttivaumltpohtimaan ja toimimaan vastuukysymysten kanssa (Joutsenvirta et al 2011)

Sidosryhmaumlsuhteet luovat yrityksen vastuullisuuden reunaehdot Heikkurinen jaBonnedahl (2013) ovat analysoineet markkinaorientoitunutta ja sidosryhmaumlorien-toitunutta yritysstrategiaa Markkinaorientoituneessa strategiassa markkinat jaasiakkaat joko ohjaavat yrityksen toimintaa ja yritys mukautuu toimissaan markki-noiden ja asiakkaiden tarpeisiin tai yritys pyrkii toimillaan ohjaamaan markkinoitaja asiakkaiden tarpeita

Sidosryhmaumlorientoituneessa strategiassa puolestaan yritys joko mukautuu si-dosryhmien toiveisiin tai yrittaumlauml muokata sidosryhmien toiveita Heikkurinen jaBonnedahl (2013) yhdistaumlvaumlt naumlmauml erilaiset strategiaorientaatiot analyysissaumlaumlnkestaumlvaumln kehityksen orientaatioksi jossa yrityksen toiminta voi olla joko kestaumlvaumlnkehityksen ohjaamaa tai kestaumlvaumlauml kehitystauml ohjaavaa Taumlmauml yhdistaumlvauml strate-giaorientaatio siirtaumlauml vastuun yrityksen toiminnasta ensisijaisesti yritykselle itsel-leen pois ulkoisilta toimijoilta kuten asiakkaat tai sidosryhmaumlt Taumlmauml strategiatoiminee hyvin kaivosteollisuudessa jossa lopputuotteen asiakas on kaukanaraaka-aineen tuotannosta eikauml naumlin luo tehokkaasti painetta yritykseen

Yritysvastuun toteuttamiseen on olemassa erilaisia tyoumlkaluja julistuksista sertifi-oituihin johtamisjaumlrjestelmiin Periaatejulistuksia ja ohjelmia kutsutaan softlaw -instrumenteiksi joita pidetaumlaumln osoituksena julkisen oikeussaumlaumltelyn ja erilais-ten yksityisluonteisten saumlaumlntelyjen kasvavasta vuorovaikutuksesta (Tala 2005)Niillauml tarkoitetaan moninaisia oikeusohjeita muistuttavia normistojen joukkojajotka eivaumlt kuitenkaan ole osa lainsaumlaumldaumlntoumlauml (Tala 2005) Perinteisesti taumlllaisiaovat olleet esimerkiksi YKn ja sen yleiskokouksen asiakirjat joita pidetaumlaumln ei-sitovina mutta vaumlhintaumlaumlnkin poliittisesti merkityksellisinauml (Korkea-aho 2005)

Yrityksen johtamisjaumlrjestelmaumlauml voidaan tarkastella erityisesti yhteiskuntavastuu-jaumlrjestelmaumlnauml jonka avulla yritys pyrkii huolehtimaan yrityksen ympaumlristoumltekijoumlidensekauml sosiaalisten ja taloudellisten tekijoumliden tasapainoisesta kehittaumlmisestauml jatoteuttamisesta yhteistyoumlssauml sidosryhmien kanssa Yrityksen yhteiskuntavastuu(CSR Corporate Social Responsibility) on osa yrityksen liiketoimintamallia Osit-tain yhteiskuntavastuullisuuden toteuttamista voidaan osoittaa standardoiduillajohtamisjaumlrjestelmillauml esimerkiksi ympaumlristoumljaumlrjestelmaumlllauml ISO 14 001 ja yhteiskun-tavastuujaumlrjestelmaumlllauml ISO 26 000 tai kansallisilla rdquostandardeillardquo kuten esimerkik-si Kanadan Towards Sustainable Mining (TSM) Yhteiskuntavastuullisuuden toteu-tumista voi raportoida noudattamalla sen mittaamiseen tarkoitettua Global Repor-ting Initiative (GRI) -ohjeistoa EUn uuden direktiivin (saatettava voimaan syys-kuussa 2016) myoumltauml vaumlhintaumlaumln 500 tyoumlntekijaumln yritysten (liikevaihto 40 milj tase

17

vaumlh 20 milj euro) tulee raportoida vastuullisuudestaan julkisesti (Tyouml- ja elinkeinomi-nisteriouml 2015)

Kanadalainen TSM-jaumlrjestelmauml on valittu pohjaksi Suomen kestaumlvaumln kaivostoi-minnan verkoston suosittelemalle kaivosvastuujaumlrjestelmaumllle Kaivosvastuujaumlrjes-telmauml sisaumlltaumlauml luonnon monimuotoisuutta koskevan toimintakehyksen ja kahdek-san arviointityoumlkalua 1) sidosryhmaumlvuorovaikutus 2) luonnon monimuotoisuudensaumlilyttaumlminen 3) rikastushiekan kaumlsittely 4) vesienhallinta 5) energiatehokkuus jailmastopaumlaumlstoumlt 6) tyoumlterveys- ja turvallisuus 7) kriisinhallintavalmius ja 8) kaivok-sen sulkeminen

GRI-ohjeistus on kansainvaumllisen GRI-organisaation markkinoima ja yllaumlpitaumlmaumlohjeistus liiketoiminnan valtioiden ja muiden organisaatioiden kestaumlvaumln toiminnanymmaumlrtaumlmiseen ja viestintaumlaumln GRI keskittyy ohjeistuksissaan erityisesti kriittisiinkestaumlvyyttauml uhkaaviin asioihin kuten ilmastonmuutos ihmisoikeudet ja lahjontaOhjeistus rakentuu neljaumln paumlaumlpilarin alle valmistelu suuntaus analyysi ja viestin-tauml Valmisteluvaiheessa keskitytaumlaumln siihen ettauml kestaumlvyydestauml ja siihen liittyvaumlstaumlviestinnaumlstauml tulee suoraviivaista ja ymmaumlrrettaumlvaumlauml Suuntausvaiheessa huolehdi-taan siitauml ettauml kaikki merkityksellinen tulee huomioiduksi Analyysivaiheessa GRI-organisaatio tarjoaa asiakkaan kaumlyttoumloumln dataa jonka avulla viestintaumlauml voidaanselventaumlauml Viestintaumlvaiheessa tarjotaan laajaa verkostoa avuksi asioiden viestimi-seen ja viestien erottumiseen laajasta massasta

32 Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys

Sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlsite (engl Social Licence to Operate SLO2)syntyi 1990-luvulla tutkittaessa yritysten eettistauml toimintatapaa Yrityksen katso-taan saavuttaneen ns sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kun sen toiminnalla on jat-kuva hyvaumlksyttaumlvyys paikallisyhteisoumlissauml (Prno amp Slocombe 2012) Kaivosteolli-suudessa sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys on uusi paradigma jossa kestaumlvauml kehitys onkiteytynyt sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlsitteeseen Nelsen (2006) maumlaumlritteleesosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden sellaisten kaumlsitteiden arvojen tyoumlkalujen ja toimin-tatapojen joukoksi joiden kautta kaivosteollisuus ja sen sidosryhmaumlt voivat tarkas-tella ympaumlroumlivaumlauml todellisuutta Sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden tavoitteena on luodaneuvottelufoorumi jossa osapuolet tulevat kuulluiksi ymmaumlrretyiksi ja arvostetuik-si Sitauml voidaan kutsua teollisuuden ja sidosryhmien tavaksi ansaita uskottavuu-tensa ja asemansa

Warhurst (2001 2004) naumlkee hyvaumlksyttaumlvyyden ansaitsemisen liittyvaumln hyviensuhteiden luomiseen kaivosteollisuuden ja paikallisen yhteisoumln vaumllille Gunning-ham et al (2004) puolestaan maumlaumlrittelevaumlt sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden tarkoitta-van niitauml vaatimuksia ja odotuksia joita yhteiskunta kohdistaa liiketoimintaan jajotka nousevat yrityksen laumlhiyhteisoumlstauml Yritysten tasolla sosiaalista hyvaumlksyttauml-

2 Social Licence to Operate on yleisesti suomennettu kaumlsitteeksi sosiaalinen toimilupa Toi-milupa kaumlsitteenauml viittaa kuitenkin viranomaislupaan jollainen SLO ei ole Siksi on suosi-teltavampaa kaumlyttaumlauml kaumlsitettauml sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys jota taumlssauml julkaisussa kaumlyte-taumlaumln suomennoksena SLO-kaumlsitteelle

18

vyyttauml kaumlytetaumlaumln osana yrityksen sosiaalista vastuuohjelmaa (Corporate SocialResponsibility CSR)

Owen ja Kemp (2013) naumlkevaumlt ettauml vaikka sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden me-nettely nostaa esiin sosiaalisia naumlkoumlkohtia se ei kerro miten edetauml silloin kunpitaumlisi palauttaa yhteisoumljen sidosryhmien ja etujaumlrjestoumljen luottamus virheen jotapahduttua He vaumlittaumlvaumlt ettauml sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys -kaumlsitteen avulla eisitouduta pitkaumlaikaiseen toiminnan kehittaumlmiseen vaan sitauml kaumlytetaumlaumln tietoisestivaumlhentaumlmaumlaumln rdquooppositionrdquo vastarintaa Myoumls Bice (2014) havaitsi tutkimukses-saan ettauml sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden arviointia varten tulisi olla selkeitauml kritee-reitauml sillauml yrityksillauml on vaikeuksia paumlaumlttaumlauml miten ne mittaavat sen saavuttamista

Paikalliset yhteisoumlt odottavat alueella toimivilta yrityksiltauml ettauml ne tuovat muka-naan taloudellista hyvinvointia toimivat lainmukaisesti ja eettisesti ja harrastavatvapaaehtoista hyvaumlntekevaumlisyyttauml (Carroll 1979) Azapagic (2004) kehitti kaivos-teollisuudelle kestaumlvaumln kehityksen mallin johon liittyvaumlt indikaattorit haumln jakoikestaumlvaumln kehityksen pilareiden mukaan kolmeen ryhmaumlaumln taloudelliset tekijaumltympaumlristoumltekijaumlt ja sosiaaliset tekijaumlt Taumlssauml mallissa taloudelliset indikaattoritsisaumlltaumlvaumlt muun muassa yrityksen alueelle tuoman hyvinvoinnin mittaamisenYmpaumlristoumlindikaattorit sisaumlltaumlvaumlt ympaumlristoumlpaumlaumlstoumlt veden energian ja maankaumlytoumlnsekauml biodiversiteetin muutokset ja sosiaaliset indikaattorit tyoumlvoiman kohtelunihmisoikeudet ja paikallisen yhteisoumln sitomisen mukaan toimintaan (Azapagic2004) Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys perustuu yhteisoumln naumlkoumlkulmasta naumlihin samoi-hin tekijoumlihin

Thomson ja Joyce (2008) ovat maumlaumlrittaumlneet sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden teki-jaumlt seuraavasti (kuva 4)

1 lainmukaisuus tai oikeudenmukaisuus (toiminta on virallisten tai epaumlviral-listen vakiintuneiden lakiperusteisten sosiaalisten ja kulttuuristen normi-en mukaista)

2 uskottavuus (yrityksen voima ja kapasiteetti tehdauml itsensauml uskottavaksiyhteisoumln silmissauml) ja

3 luottamus (yhteisoumln halu asettua alttiiksi riskille ja jopa menetykselle toi-sen osapuolen toimien johdosta)

19

Kuva 4 Sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden saavuttaminen (mukaeltu Thomson ampJoyce 2006)

Myoumls Moffat ja Zhang (2014) ovat kehittaumlneet naumlkemyksensauml pohjalta mallin sosi-aalisen hyvaumlksyttaumlvyyden mittaamiseksi Siinauml malliin syoumltettaumlvaumlt arvot eri para-metrien osalta saadaan kyselytutkimuksella ihmiset ja heidaumln kokemuksensamaumlaumlrittaumlvaumlt naumlin yhteiskunnallisen hyvaumlksyttaumlvyyden Moffatin ja Zhangin mallirakentuu seuraavien elementtien varaan

1 vaikutukset yhteiskunnalliseen infrastruktuuriin (impacts on social infrast-ructure)

2 sidosryhmaumlkontaktien lukumaumlaumlrauml (contact quantity)3 sidosryhmaumlkontaktien laatu (contact quality)4 prosessien oikeudenmukaisuus (procedual fairness)

Kaksi edellauml mainittua sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden mallia poikkeavat toisistaansiinauml ettauml Thomsonin ja Joycen (2008) mallissa laumlhtoumlkohtana on yrityksen normi-en mukainen toiminta ja kyky taumlyttaumlauml lain vaatimukset (tekninen prosessi) kutenlupaehdot ja vasta sen paumlaumllle rakennetaan sosiaalista luottamusta Taumlmauml onlinjassa yritysvastuullisuudesta vallitsevan kaumlsityksen kanssa Moffatin ja Zhangin(2014) mukaan sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys saavutetaan ainoastaan sosiaalisenprosessin tuotoksena Molemmissa malleissa sidosryhmaumlyhteistyoumlllauml on suurimerkitys kasvatettaessa toiminnan hyvaumlksyttaumlvyyttauml yhteisoumln silmissauml Sidosryh-maumlyhteistyouml ei kuitenkaan ole automaattisesti sosiaalista hyvaumlksyttaumlvyyttauml lisaumlaumlvaumlasia Esimerkiksi Deleschal-Ridnell (2011) havaitsi ettauml sidosryhmaumlyhteistyoumlnlisaumlaumlminen uraanikaivoksen suunnittelun yhteydessauml Australiassa aiheutti taumlydelli-sen umpisolmun ja pikemminkin vaumlhensi kuin lisaumlsi sosiaalista hyvaumlksyttaumlvyyttaumlToisaalta Lindell (2015) vahvisti aumlskettaumlin vaumlitoumlskirjassaan ettauml sidosryhmienvaumllinen keskustelu kasvattaa luottamusta ja saattaa jopa muuttaa mielipiteitauml yh-teiseen suuntaan

Lainmukaisuus Uskottavuus

Luottamus

Vastaanottaminen

HyvaumlksyntaumlVastustus

20

Lisaumlksi on huomioitava ettauml sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden yksiselitteinen mit-taaminen ja seuranta ovat erittaumlin hankalia jo pelkaumlstaumlaumln ihmisten erilaisten tieto-jen taitojen kokemusten sosiaalisten prosessien ja erilaisten paumlaumlllekkaumlistenkinroolien vuoksi Eksplisiittisen tiedon yhtauml taumlrkeaumlnauml parina ovat implisiittinen tietosekauml subjektiiviset kokemukset ja kaumlsitykset joita ei ole helppo mitata ja todentaamutta joilla on syvaumlkin merkitys erilaisten sosioteknisten prosessien edistaumlmisessaumltai estaumlmisessauml Taumlllaisia ovat esimerkiksi pelot ja ennakkoluulot joita ei vaumllttauml-maumlttauml haumllvennetauml eksplisiittisesti mitattavilla faktoilla vaan ennen kaikkea useim-miten sidosryhmaumlyhteistyoumlllauml ja eriasteisella viestinnaumlllauml

Jyvaumlskylaumln yliopistossa on tutkittu sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden ehtoja ja rajojaUudenmaan Pohjois-Karjalan Kainuun ja Lapin maakunnissa (Jartti et al 2014)Tutkijoiden mukaan sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys kaumlsitetaumlaumln yleensauml syntyvaumlksipaikallisessa vuorovaikutuksessa kaivosyhtioumln ja sidosryhmien kesken Todelli-suudessa saattaa kuitenkin olla ettauml sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys rakentuukin mo-nimutkaisemmissa prosesseissa kuin pelkaumlssauml suorassa sosiaalisessa vuorovai-kutuksessa (ibid) Myoumls media muokkaa yleistauml mielipidettauml paikallisuudestariippumatta mutta esimerkiksi ympaumlristoumloumln liittyvaumlt ongelmat eivaumlt nouse julkisuu-teen vain siksi ettauml ne ovat olemassa vaan siksi ettauml jotkut yhteiskunnallisettoimijat maumlaumlrittelevaumlt ne ongelmiksi (Vaumlliverronen 1994) Taumlllaisina toimijoinavoivat olla poliittiset toimijat ja vapaaehtoiset jaumlrjestoumlt joiden mielikuvat ja asenteetmuovautuvat historiallisten ja kulttuuristen asioiden paineessa

33 Sosiaaliset vaikutukset ja niiden arviointi

Sosiaaliset vaikutukset ovat kestaumlvaumln kehityksen kaumlsitekokonaisuuden vaikeimminarvioitavissa oleva osa Siksi taumlssauml keskitytaumlaumln kuvaamaan erityisesti taumltauml osaasosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden elementtinauml Juho Saari (2012) kuvaa suomalaisenyhteiskunnan kehitystauml hyvinvoinnin muutoksena Hyvinvointi on sidoksissa talou-teen ja ympaumlristoumln vakauteen ja taumlten myoumls sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys on pitkauml-jaumlnteisen aluekehityksen tyoumlllisyyden ja liiketoiminnan perusedellytyksiauml Taumlmauml onvahvasti kytkoumlksissauml kaivossektorin tulevaisuuteen sillauml yksiloumliden yhteisoumljen jaalueiden kehitys ja yhteiskunnalliset tavoitteet ovat kaikki kiertyneinauml vahvastitoisiinsa

Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kehys ei tarjoa taumlssauml raportissa tiettyauml meto-dia tai formaalista mallia tarkastelulle vaan kyse on SVAn tarjoaman laumlhestymis-tavan yleisestauml hyoumldyntaumlmisestauml Taumlssauml yhteydessauml SVAsta hyoumldynnetaumlaumln erityi-sesti seuraavia kiinnostuksen kohteita muutoksen tunnistaminen vaikutusteemo-jen ja osallisten identifiointi kokemusperaumlisen tiedon hyoumldyntaumlminen ja vaikutus-mekanismien analyysi Taumlllainen arviointi auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln ja ennakoimaanmahdollisia riski-ilmioumlitauml niiden vaikutuksia yhteisoumloumln hallintoon ja paikalliseenkehitykseen

Sosiaaliset vaikutukset voidaan maumlaumlritellauml seuraavasti rdquoSosiaalisella vaikutuk-sella tarkoitetaan ihmiseen yhteisoumloumln tai yhteiskuntaan kohdistuvaa vaikutustajoka aiheuttaa muutoksia ihmisten hyvinvoinnissa tai hyvinvoinnin jakautumisessa

21

Muutos voi olla kehitystauml parempaan tai huonompaan suuntaan sen mukaankenen naumlkoumlkulmasta ja kenen arvoilla asiaa tarkastelee Vaikutukset ihmiseenyhteisoumloumln ja yhteiskuntaan mainitaan maumlaumlritelmaumlssauml erikseen koska jonkin tietynvaikutuksen merkitys saattaa olla aivan erilainen yksiloumltasolla kuin esimerkiksi nsyleisen edun naumlkoumlkulmastardquo (Jusleacuten 1995)

Sosiaalisten vaikutusten arviointia on kehitetty erityisesti yhdyskuntasuunnitte-lun hankkeita ja strategisten ohjelmien laatimista varten Taumllloumlin sosiaalisten vaiku-tusten arvioinnin perusajatuksena on selvittaumlauml paumlaumltoumlksentekoa varten jonkin toi-minnan tai toimen vaikutuksia ihmisten ja yhteisoumljen hyvinvointiin ja elaumlmaumlaumln sekaumlmyoumls laajemmin yhteiskunnalliseen ympaumlristoumloumln Samalla on mahdollista arvioidamyoumls yhteiskunnallisen ympaumlristoumln vaikutuksia kyseessauml olevaan toimeen Vaiku-tusten arvioinnin kirjallisuudessa rdquotoimellardquo tarkoitetaan yleensauml hyvin konkreettisiarakennus- tai laitosprojekteja teknologista kehittaumlmistauml ja kokeilua mutta myoumlsyleisempaumlauml suunnitelmaa ohjelmaa laajempaa politiikan suuntavalintaa lakia taimuuta hanketta jolla voi olla merkittaumlviauml vaikutuksia yhteiskuntaan ja ihmisiin(Sairinen amp Kohl 2004)

Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia alettiin arvioida osana prosessia ja jaumlrjestelmaumll-lisesti lain ympaumlristoumlvaikutusten arvioinnista (YVA) tultua voimaan vuonna 1994Taumlssauml prosessissa luvanhakijat joutuvat selvittaumlmaumlaumln hankkeen ja sen vaihtoehto-jen vaikutuksia ihmisen terveyteen elinoloihin ja viihtyvyyteen luontoon rakennet-tuun ympaumlristoumloumln luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen sekauml niiden keskinaumlisiin vuo-rovaikutussuhteisiin Lisaumlksi YVA-laki velvoittaa selvittaumlmaumlaumln laajamittaisistasuunnitelmista ja ohjelmista aiheutuvia vaikutuksia Viranomaiset joutuvat maan-kaumlyttouml- ja rakennuslain (MRL) mukaan selvittaumlmaumlaumln kaavaa laadittaessa kaavanvaikutukset elinoloihin ja elinympaumlristoumloumln mukaan lukien vaikutukset kansalaistenturvallisuuteen terveyteen sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin Rakennettua ympaumlris-toumlauml koskevien hankkeiden sosiaalisten vaikutusten arviointia on tehty jo 1990-luvun lopulta alkaen kuten Reinikainen (2005) Melkas (2005) Roumlnnlund (2013) jaViinikainen (1998)

Tiivistetysti voidaan sanoa ettauml SVA tehdaumlaumln jotta voidaan1 selventaumlauml ja ennakoida ihmisten elaumlmaumln laadulle ja alueen kehitykselle

aiheutuvia muutoksia2 arvioida tai ennustaa yhteisoumln kykyauml sopeutua muuttuviin olosuhteisiin3 arvioida muutosten merkitystauml ja merkittaumlvyyttauml eri osapuolten kannalta4 ottaa huomioon ja sovitella jostakin toimesta aiheutuvia ristiriitoja ja5 kehittaumlauml haittojen vaumlhentaumlmistauml ajoissa ja tietoisesti (Sairinen ja Kohl

2004)

Sosiaalisilla vaikutuksilla tarkoitetaan ihmiseen yhteisoumloumln yhteiskuntaan tai erivaumlestoumlryhmiin kohdistuvia muutoksia jotka aiheuttavat vaikutuksia ihmisten hyvin-voinnissa hyvinvoinnin jakautumisessa tai koetussa elaumlmaumlnlaadussa Vaikutuksetvoivat olla niin myoumlnteisiauml kuin negatiivisiakin ja ne voivat naumlkyauml muun muassavarallisuuden muutoksina asenteiden tai arvojen muutoksina tai ristiriitoina(Jusleacuten 1995 Sairinen amp Kohl 2004)

22

Sairisen ja Kohlin (2004) mukaan sosiaaliset vaikutukset tarkoittavat muutoksiaihmisten

1 elaumlmaumlntavassa miten he elaumlvaumlt tyoumlskentelevaumlt leikkivaumlt ja ovat keske-naumlaumln vuorovaikutuksessa

2 kulttuurissa jaetut uskomukset tavat arvot kieli ja murre3 yhteisoumlissauml sen yhtenaumlisyydessauml vakaudessa luonteenpiirteissauml palve-

luissa ja olosuhteissa4 poliittisessa jaumlrjestelmaumlssauml ihmisten osallistumismahdollisuuksien laa-

juus omaa elaumlmaumlaumlnsauml koskeviin paumlaumltoumlksiin kaumlynnissauml olevan demokra-tisoinnin vaihe ja naumlihin liittyvaumlt resurssit

5 ympaumlristoumlssauml ruoan saatavuus ja laatu riskien taso sanitaation riittauml-vyys fyysinen turvallisuus luonnon resurssien kaumlyttouml ja kontrolli kaumlytetynilman ja veden laatu

6 terveydessauml ja hyvinvoinnissa7 henkiloumlkohtaisissa ja varallisuutta koskevissa oikeuksissa8 peloissa ja toiveissa kaumlsitykset turvallisuudesta ja yhteisoumln tulevaisuu-

desta

Kaivosteollisuudesta aiheutuvan muutoksen sosiaalisissa vaikutuksissa on kysesiitauml kuinka luonnossa luonnonvarojen kaumlytoumlssauml ja yhdyskuntien infrastruktuuris-sa tapahtuvat muutokset vaikuttavat ihmisten ja yhteisoumljen arkeen hyvinvointiinelaumlmaumlntapoihin toimintaedellytyksiin ja kulttuurisiin kaumlytaumlntoumlihin Sosiaalisia vaiku-tuksia tarkasteltaessa paumlaumlhuomio kiinnitetaumlaumln erilaisiin yhteisoumlihin vaumlestoumlryhmiinja alueisiin kohdistuviin vaikutuksiin Lisaumlksi tarkastellaan vaikutuksia myoumls muihinyhteisoumlihin kuin kiinteaumlaumln paikallisyhteisoumloumln kuten esimerkiksi elinkeinonharjoitta-jiin alkuperaumliskansoihin loma-asukkaisiin matkailijoihin retkeilijoumlihin tai tyoumlyhtei-soumlihin (Burdge amp Vanclay 2004)

Kaivostoiminnasta aiheutuvia sosiaalisia vaikutuksia on maassamme alettu tut-kia vasta viimeisten vuosien aikana 2010-luvulla (ks esim Kujala 2011 Tervo2013 Kokko et al 2013 Tiainen et al 2014 Jartti et al 2014 ja Kylaumltie 2015)Kaivostoiminnan sosiaalisten vaikutusten arviointi sai nostetta erityisesti TekesinGreen Mining -ohjelmasta jossa vuosien 2011ndash2016 aikana on rahoitettu kolmeakaivosten sosiaalisiin vaikutuksiin keskittyvaumlauml tutkimushanketta Dilacomi Solimija SAM Mm naumliden rahoituskanavien kautta Itauml-Suomen yliopiston Luonnonvaratympaumlristouml ja yhteiskunta -instituuttiin3 on vahvistunut yhteiskuntatieteelliseen kai-vostutkimukseen erikoistunut tutkimusryhmauml Ryhmaumln keskeisiauml teemoja ovatkaivostoiminnan sosiaaliset vaikutukset luonnonvarojen hallinnan kysymyksetsosiaalisten vaikutusten arviointi vaikutusten hallinnan tyoumlkalut sekauml yhteiskunta-vastuu

Kujala (2011) tutki pro gradu -tyoumlssaumlaumln sosiaalisten vaikutusten arviointia kol-messa itaumlsuomalaisessa kaivoshankkeessa ja paumlaumltyi siihen tulokseen ettauml sosiaa-listen vaikutusten arvioinnin osaaminen kaivoshankkeissa on ollut melko heikkoaViranomaiset konsultit tai kaivosyhtioumlt eivaumlt tunteneet sosiaalisten vaikutusten

3 Ueffikaivostutkimus

23

arviointia kokonaisuutena ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin menetelmaumlt rajoit-tuivat usein vain mielipiteiden kysymiseen kyselyllauml Kujalan mukaan sosiaalistenvaikutusten arviointi on jaumlaumlnyt usein laumlhinnauml mielipidetutkimukseksi sen sijaan ettaumlsiinauml tarkasteltaisiin hankkeen vaikutuksia paikallisten asukkaiden naumlkoumlkulmastaja tuotaisiin esille tasapuolisesti sekauml nollavaihtoehdon ettauml hankkeen toteuttami-sen positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia sekauml vaikutusten kohderyhmiauml (Kujala2011)

On huomattavaa ettauml vasta viime vuosina maassamme on kehitetty tyoumlvaumllineitaumlja ohjeistoja kaivosten sosiaalisten vaikutusten arviointiin kuten vuonna 2013julkaistu opaskirja kaivosten ympaumlristoumlsaumlaumlntelyyn ja sosiaalista kestaumlvyyttauml tuke-viin hankkeisiin (ks Kokko et al 2013) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)puolestaan tarjoaa ohjeistoa ja taustamateriaalia ihmisiin kohdistuvien vaikutustenarviointiin (IVA) jonka avulla voidaan kartoittaa muun muassa asukkaiden sairas-tuvuutta hankekohteiden laumlheisyydessauml (THL 2015)

24

4 Jaumlrjestelmaumln muuttumisen dynamiikkamuutoksen ohjaus ja hallinta

41 Muutoksen dynamiikka

Vakiintuneet toimijat kehittaumlvaumlt jatkuvasti vallitsevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml Poliitti-set toimijat voivat esimerkiksi tehdauml kestaumlvaumln kehityksen mukaisia lakialoitteita taikaumlynnistaumlauml alaan kohdistuvia kehittaumlmisohjelmia Kaivosteollisuuden yrityksetvoivat kehittaumlauml tuotteidensa ja tuotantoprosessinsa laatua kestaumlvaumln kehityksenmukaiseksi johtamisjaumlrjestelmaumlaumlnsauml uudistamalla Naumlin voidaan kehittaumlauml esimympaumlristoumlvaikutusten haumlirioumltilanteiden ja tyoumlturvallisuuden hallintaa toiminnaneettisyyttauml tai sidosryhmaumlyhteistyoumltauml

MLP-mallin mukaan radikaalien innovaatioiden aihiot syntyvaumlt tyypillisesti ka-peilla sovellusalueilla tai rajatuilla maantieteellisillauml alueilla toteutettavista kokei-luista (niche-taso) Uusien radikaalien innovaatioiden toimivuudesta ja vaikutta-vuudesta ei ole aluksi riittaumlvaumlauml naumlyttoumlauml Siksi kokeilu saattaa tarvita alkuvaiheessasuojattua tilaa ja tukitoimenpiteitauml Niitauml voidaan luoda rakentamalla sosiaalisiatukiverkostoja joihin voi kuulua kokeilusta kiinnostuneita tuottajia ja kaumlyttaumljiauml jayhteiskunnallisia toimijoita

MLP-mallin tasot muodostavat sisaumlkkaumlisen hierarkian Mallin keskeinen oletta-mus on se ettauml mikaumlaumln yksittaumlinen tekijauml ei voi muuttaa vallitsevaa toimintamalliaSe muuttuu eritasoisten prosessien vuorovaikutuksessa Muutos edellyttaumlauml ensin-naumlkin ettauml yhteiskunnallisen toimintaympaumlristoumln muutosprosessit kuten vaumlkiluvunkasvu kaupungistuminen ja elintason noususta johtuva metallien mineraalien jakiviaineksen kysynnaumln kasvu tai kansalaisaktiivisuuden lisaumlaumlntyminen luovatpaineita vallitsevan kaivosteollisuuden muutokselle Erilaiset kriisitilanteet lisaumlaumlvaumltpainetta ja nopeuttavat toimintatapojen tekniikoiden ja viranomaismaumlaumlraumlystenmuuttumista

Systeemisen muutoksen toteuttamiseen tarvitaan vallitsevan toimintajaumlrjestel-maumln ja niche-tason kehittaumlmisprosessien vaumllistauml vuorovaikutusta ja keskinaumlistaumlsopeuttamista Vallitsevan jaumlrjestelmaumln toimijoiden on luotava edellytyksiauml ja tilaauudenlaisen toimintajaumlrjestelmaumln kaumlyttoumloumlnotolle Lisaumlksi paikallisella tasolla onkokeilujen kautta luotava kaumlyttoumlkelpoinen konkreettinen uusi toimintamalli joka voilaajeta uudeksi toimintajaumlrjestelmaumlksi Uusi toimintajaumlrjestelmauml ja sen kaumlyttoumloumlnot-

25

toympaumlristouml tarvitsevat molemminpuolista sopeuttamista toisiinsa Mahdollisuuksi-en ikkuna avautuu silloin kun tuotettu ja toimivaksi havaittu uusi toimintajaumlrjestel-mauml voidaan integroida olemassa olevaan toimintajaumlrjestelmaumlaumln Mahdollisen muu-toksen tapahtumisen jaumllkeenkin toimintajaumlrjestelmaumln kehittaumlmisen on jatkuttava

Monitasoinen muutoksen malli tarjoaa kaumlsitteellisen viitekehyksen ja ajattelunapuvaumllineen Se auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln miksi sen enempaumlauml ulkoiset paineet kuinradikaalit uudet ideatkaan eivaumlt yksin aina riitauml aikaansaamaan vakiintuneen toi-mintamallin muuttumista ja miksi muutoksen aikaansaamiseen tarvitaan useidentoimijoiden paumlaumltoumlksiauml ja vuorovaikutteista toimintaa Monitasoisen muutoksenmallin mukaan systeemisen muutoksen edistaumlmiseen tarvitaan siis sekauml ylhaumlaumlltaumlalas (top-down) ettauml alhaalta yloumls (bottom-up) suuntautuvia toimenpiteitauml ja kehi-tysprosesseja

Toisaalta jaumlrjestelmaumlauml voivat muovata myoumls yllaumlttaumlvaumlt tapahtumat tai jopa on-nettomuudet kuten kaumlvi Suomessa Talvivaaran tapauksessa Patoaltaiden pettauml-misestauml aiheutunut kaivosvesien vuoto sekauml kuolemaan johtanut tyoumltapaturmaTalvivaaran kaivosalueella ravistivat suomalaista kaivosteollisuutta ja siihen liitty-vaumlauml sidosryhmaumlverkostoa niin ettauml esimerkiksi viranomaismaumlaumlraumlykset kiristyivaumltpainostuksesta Tapahtumien myoumltauml koko yhteiskunta heraumlsi vaatimaan kaivosyri-tysten vastuullista toimintaa Tutkimuskentaumlssauml tarjottiin rahoitusta vastuullisenkaivostoiminnan edistaumlmiseksi (esim Tekesin Green Mining -ohjelma) ja Sitrassaaloitettiin kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkoston kehittaumlminen Tulevaisuudessavoimme sitten tarkastella kuinka naumlmauml kokeilut ja muutosareenan toiminnot siirty-vaumlt kaivosalan regiimiin

Sidosryhmiauml pyydettiin SAM-hankkeen visiotyoumlpajassa (Kohl et al 2013) tyoumlpa-joissa mm kirjaamaan kaivosalalle merkityksellisiauml asioita ja tapahtumia 1960-luvulta taumlhaumln paumlivaumlaumln ja siitauml eteenpaumlin tulevaisuuteen vuoteen 2030 Tuloksenasyntyi kuvan 5 mukainen tuloste Kuvasta voidaan hahmottaa menneisyydestaumlrdquoKaivos tyoumlnantajanardquo -tarina nykyisyydestauml rdquoTalvivaaran kaivoksenrdquo tarina jatulevaisuudesta rdquoKaivos yhteiskunnassardquo -tarina Kuvan tulos voidaan tulkita niinettauml Talvivaara on ilmiouml joka mursi kaumlsityksen kaivosteollisuudesta vain tyoumlnanta-jana muutti kaumlsityksen niin ettauml kaivos on osa yhteiskuntaa Talvivaaran kaivok-sen olemassaolon ensimmaumlisten vuosien aikana kyseenalaistettiin olemassaoleva kaivosregiimi viranomaisten osaaminen ja vallitseva yrityskulttuuri joka eiriittaumlvaumlssauml maumlaumlrin ottanut huomioon sidosryhmiauml Naumlin niche-tason toimija (Talvi-vaara) muutti vallitsevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml (regime) Osaltaan muutosprosessinkaumlynnistymiseen vaikutti myoumls toimintaympaumlristouml (landscape) jossa painetta jaumlr-jestelmaumlaumln loivat muun muassa resurssiniukkuus ja laumlnsimaisen elaumlmaumlntavanluoma kasvava mineraalitarve kestaumlvaumln kehityksen ja yritysvastuullisuuden tren-dit

26

Kuva 5 Kaivosteollisuuden merkityksellisiauml ilmioumlitauml ja trendejauml menneisyy-destauml nykyisyydestauml ja tulevasta (Kohl et al 2013)

Kuva 5 kertoo osaltaan ettauml Talvivaaran kaivosta voidaan pitaumlauml uuden kaivospro-sessiteknologian kokeiluna joka johti konfliktiin (Tiainen et al 2014) ja koko suo-malaisen kaivosalan kriisiin sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta Vielaumlvuonna 2006 Vesa Kainulainen kirjoitti Talvivaarasta ettauml siellauml on Euroopansuurimmat sulfidiset nikkeliesiintymaumlt Uutta ympaumlristoumlystaumlvaumlllistauml tekniikkaa Yli25 vuoden toiminta-aika Suomalaisen kaivosteollisuusklusterin uusi alku (Kainu-lainen 2006) Naumlmauml lupaukset paumlaumltyivaumlt kuitenkin pettymykseen tyoumltapaturman jaympaumlristoumlonnettomuuksien seurauksena Voidaan sanoa ettauml Talvivaaran epaumlon-nistuminen avasi suomalaisen yhteiskunnan ymmaumlrryksen kyseenalaistamaankaivosalan kestaumlvyyden

42 Muutoksen ohjaus ja hallinta

Strategic Niche Management (SNM) ja juurruttaminen ovat laumlhestymistapoja jotkaedustavat muutosvoiman rakentamista alhaalta yloumlspaumlin Niiden avulla edistetaumlaumlnonnistuneiden kokeilujen ja nichejen rakentamista ja hyoumldyntaumlmistauml (Weber ampDorda 1999 Hoogma ym 2005 Kivisaari ym 1999 Kivisaari amp Lovio 2004) SAM-hankkeessa toteutetut kokeilut olivat luonteeltaan taumlllaisia Mainitut laumlhestymista-vat taumlhtaumlaumlvaumlt sellaisten kokeilujen toteuttamiseen jossa keskeiset sidosryhmaumltoppivat muokkaamaan uutta toimintamallia sellaiseksi ettauml se on kaikkien puoles-ta hyvaumlksyttaumlvauml Laumlhestymistavan ytimessauml ovat yhteisten odotusten luominen

1960 Nyt 2030

Politiikka

Talous

(Kansalais)yhteiskunta

Tekniikkateknologia

Ympaumlristouml

Arvot

Natura-verkosto 2000

Vaihtoehtoiset teknologiat harvinaistenmetallien talteenotolle

Lakien vaumllisetsuhteetluontoon

Raaka-aineiden niukkuus jahinnat Harvinaiset metallitUusiutuvat raaka-aineet

Radikalisoituminen

RakennemuutoksetSirpaloituminen

Uusi kaivoslaki2011

In situ-bioliuotus

Kestaumlvauml kehitys

Standardointikehittyy

Vesilaki 1962Kaivoslaki 1965

Euroopanjaumllleenrakennus

CSRkaivosalalle

Tietoisuus javaatimuksetkasvavat

Globaali kehitysAasian markkinat

Kaivosalan rdquovanhatsynnitrdquo

Logistiikka mm uudetmerivaumlylaumlt

Saumlteilyturvalaki 1991

Bric-maat IntiaAfrikka nousevat

ILO- ratifiointi(ei Suomi)

ydinenergialaki1987

EU

EU raaka-ainealoite2010

rikkidirektiiviYSL uudistus

YVA-laki 1994

Julkiset hankinnatLaki 1978 YSL

2000

Rio 1987 YVA ja sosToimilupauudistus

YVD ndashluontovahingot jakompensaatiot

Ennakoiva kompensointihaitoista ja vahingoista

ilmastolaki Jaumltteiden hyoumldyntaumlmisensaumlaumlntely

Malmioidenulkomaalaisomistus

GRIIFC GuidelinesICMM

Performance-product

Lama

Internet SOME

Lobbaus

LiekkisulattoKonepajateollisuudenkasvu

Metso ja OutotecBioliuotuksen kaumlyttouml Suomessa

Johtamisjaumlrjestelmienkehittyminen ISO

ydinmateriaalivalvonta

Jaumltteiden jatkojalostus

Urban mining kasvaa

Onko kaikille toimille tilaa

Suljetun kierron kaivos

Yhteiskuntarakenteen muutos globalisaatio

Vastuullisuus jaumlljitettaumlvyys

Tshernobyl

MMSD 1999

Vastavoimat esim StopTalvivaara

Automatisointi

Kaivosmonopoli valtiolla

Kaivostenyksityistaumlminen

Elinkeinokonfliktit

Valtauksentekeminen

helppoa

Toiminnanpolitisoituminen

Kaivostuotteidenmerkityksen kasvu -gt

hyvaumlksyttaumlvyys

Metsaumlteollisuusgt

Vesienhallinnanparantuminen

Saturoituminen

Kaivostenmerkityksen kasvu Kaivosinfran

hyoumldyntaumlminen

Riskien hallinta sosiaalisentoimiluvan lunastamiseksi

Saumlaumldoumlksettiukkeneva

t

KV-kaupan esteidenpurkaminen

Maankaumlyttoumlkiistat

Teollinen symbioosimm sivukivien

hyoumltykaumlyttouml

MMMampTEMampYM

Suljettukansantalous Oumlljykriisi

Bilateraalikauppa

Kaivoksista toumlitauml

Cleentech

Biotalous

Talvivaara

Talvivaara

Talvivaara

Talvivaara

SOME-ihmisoikeudet

On-line kansanaumlaumlnestykset

HoumlyrykoneYdinvoima

Fossiiliset energiat

PC

Internet Nokia Robotiikka

Uusiutuva energia

Naumlkymaumltoumln kaivos

Kierraumltys-teknologiat

Rajaton halpaenergia (magnetismivaumlraumlhtely kiertoliike

Konsumerismin nousuTalouden nousu etusijalle

Vihreaumlt arvot

Koijaumlrvi

Vesi

Y-heraumltys

KansalaisaktiivisuusMoniarvoisuus

Talouden ylivalta

Arvojen uudelleenarviointi

Laumlpinaumlkyvyys

Globaali informaatio ampOikeuden taju

Paikallisuuden arvostus

Kierraumltys osatuotesuunnittelua

Vesiensuojeluohjelma

TalaskangasRooman klubi

Kaivostyoumlnanta-

jana

Radikaalittapaukset

Kaivosyhteis-

kunnassa

27

(yhteinen visio) yhteinen oppiminen ja monipuolisten toimijaverkostojen rakenta-minen

SNM ja juurruttamisprosessi perustuvat keskeisten osapuolten vaumllisen vuoro-puhelun kaumlynnistaumlmiseen ja edistaumlmiseen uuden ratkaisun kaumlyttoumloumlnotossa Dialo-gin avulla uutta toimintatapaa muokataan siten ettauml se vastaa mahdollisimmanhyvin eri sidosryhmien tarpeisiin ja vaatimuksiin Lisaumlksi toimintaympaumlristoumlssaumledistetaumlaumln sellaisia muutoksia jotka helpottavat uuden innovaation laajamittaistakaumlyttoumloumlnottoa ja tavoiteltujen hyoumltyjen toteutumista Kysymyksessauml on siis kaksi-suuntainen sopeuttamisprosessi

Transition Management (TM siirtymaumln hallinta Rotmans et al 2001 Kemp etal 2007 Loorbach 2007) edustaa laumlhestymistapaa jonka avulla poliittiset paumlaumlttauml-jaumlt voivat toimillaan tukea kestaumlvaumln kehityksen mukaista muutosta yhteiskunnaneri sektoreilla (Elzen ym 2004) TM pyrkii kaumlynnissauml olevien kehityskulkujen mu-kauttamiseen halutun kehityksen suuntaiseksi ja eri toimijoiden vaumllisen yhteisym-maumlrryksen aikaansaamiseen Se painottaa teknisen ja sosiaalisen muutoksenvuorovaikutteista suhdetta ja hyoumldyntaumlauml olemassa olevia liikevoimia ja pyrkii suun-taamaan niitauml kohti yhteiskunnan valitsemia paumlaumlmaumlaumlriauml

TM-mallin punaisena lankana on naumlkemys siitauml ettauml kestaumlvauml kehitys edellyttaumlaumlsosiaalisen ja teknologisen muutoksen samanaikaisuutta ja niiden kytkemistaumlyhteen Malli kuvaa sitauml miten yhteiskunnallisia sosioteknisiauml jaumlrjestelmiauml voidaanmuuttaa kestaumlvaumln kehityksen mukaisiksi ja toisaalta sitauml miten sosiotekniset jaumlr-jestelmaumlt ylipaumlaumltaumlaumln muuttuvat historiallisen tutkimuksen valossa

Voss ja Kemp (2006) luonnehtivat TM-laumlhestymistapaa refleksiiviseksi hallinto-tavaksi (Reflexive Governance) joka painottaa hallinnollisen prosessin sosiaalistaulottuvuutta Hallintoprosessi naumlhdaumlaumln osana sitauml dynamiikkaa jota pyritaumlaumln hallit-semaan Refleksiivinen hallintotapa pyrkii hyoumldyntaumlmaumlaumln vuorovaikutteista oppi-mista laajassa toimijaverkostossa Se pyrkii pikemmin avoimeen systeemiseenoppimiseen kuin tarkkaan maumlaumlriteltyihin tavoitteisiin tai kontrolliin Ideana on ettaumlhallintoprosessit tulisi avata eri toimijoiden vuorovaikutukselle ja dialogille Taumllloumlinongelman kaumlsittelyyn saadaan mukaan monenlaista tietoa erilaisia arvoja ja vai-kutusresursseja ja ymmaumlrrys lisaumlaumlntyy siitauml miten ongelma tulisi maumlaumlritellauml mitentavoitteet tulee asettaa ja minkaumllaisia strategioita voidaan kaumlyttaumlauml Kun jo tiedon janaumlkemysten yhdistaumlmisessauml ylitetaumlaumln kaumlsitteellisiauml ja institutionaalisia rajoja voi-daan edistaumlauml palautteen saamista jo strategian kehittaumlmisvaiheessa

TM-laumlhestymistavan keskeisenauml ajatuksena on ennakoinnin naumlkoumlkulmasta pyr-kiauml ohjaamaan monimutkaisten jaumlrjestelmien kehitystauml pitkaumlllauml aikajaumlnteellauml Mallion ollut alusta pitaumlen hyvin kaumlytaumlnnoumlnhakuinen ja sitauml on pyritty soveltamaanmuun muassa Alankomaiden ympaumlristoumlpolitiikassa sekauml Belgiassa ja Englannissaenergiahallinnossa ja terveydenhoidon suunnittelussa (Rotmans amp Loorbach2009)

Keskeinen ajatus on ettauml pienet muutokset johtavat laajoihin jaumlrjestelmaumln muu-toksiin Suuri muutos on mahdollista vain taumlllauml tavoin koska jaumlrjestelmauml vastustaasuuria muutoksia Pieniauml muutoksia voidaan puolestaan tukea luomalla muutos-areenoita joiden avulla toimijat sitoutetaan toimintaan yhteisten visioiden luomisenja toiminnan kautta Muutoksen eteenpaumlin viemiseksi on myoumls tunnistettava kes-

28

keiset muutosagentit jotka kykenevaumlt ottamaan riittaumlvaumlauml etaumlisyyttauml hallitsevaanjaumlrjestelmaumlaumln ja haluavat muutosta Lisaumlksi on tuettava uusien innovatiivistentoimintavaihtoehtojen etsimistauml jotta jaumlrjestelmaumln sisaumlinen diversiteetti ja sopeu-tumiskyky lisaumlaumlntyisivaumlt Taumlmauml merkitsee uusien suojaavien lokeroiden luomistakokeilutoiminnalle esimerkiksi rahoituksen tai lainsaumlaumldaumlnnoumln avulla Lisaumlksi jaumlrjes-telmaumln kehitystauml on jatkuvasti ennakoitava jotta siinauml tapahtuviin muutoksiin onmahdollista varautua (Rotmans amp Loorbach 2009)

TM-periaatteet voidaan kiteyttaumlauml toimintaohjeiksi joista muodostuu toiminnan jaoppimisen jatkuva kehauml Naumlitauml ohjeita ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

1 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminen2 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen3 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen4 Kokeilujen toteuttaminen5 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi6 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin

Rotmansin ja Loorbachin (2009) siirtymisprosessin sykli (kuva 6) kuvaa taumltauml dy-namiikkaa Ongelman maumlaumlrittelyn toimijoiden ja toimintaohjelman suunnittelunjaumllkeen voidaan siirtymaumlauml edistaumlauml erilaisilla kokeiluilla joita voidaan tukea esimer-kiksi poliittisin paumlaumltoumlksin tuilla Osallistujien tulee pystyauml hahmottamaan komplek-sinen jaumlrjestelmauml sekauml sen haasteet ja mahdollisuudet Muutosareenaa ei tulenaumlhdauml stabiilina rakenteena vaan se on pikemminkin luonteeltaan ajassa jatku-vasti muotoutuva virtuaalinen ja muuttuvien toimijoiden eteenpaumlin kantama polku

Kuva 6 Muutoksen sykli (Rotmans amp Loorbach 2009)

29

TM-laumlhestymistavan kaumlsitteelliset tyoumlkalut on tarkoitettu laajojen kehityskulkujensuuntaamiseen Kokeilujen rakentaminen on vain yksi osa taumltauml prosessia SAM-hankkeessa TMn teoreettiset jaumlsennykset ja kaumlsitteet helpottavat tarkasteltavienalueellisten kokeilujen kytkemistauml yhteiskunnan yleisempiin kehityskulkuihinja -toimenpiteisiin TM-laumlhestymistapaa kuvataan syklisenauml prosessina jossaorganisoidaan sidosryhmien jatkuva vuorovaikutteinen oppiminen Se kaumlynnistyyongelman hahmottamisesta muutosareenan perustamisesta ja yhteisten visioidenluomisesta Taumlllaisina muutosareenoina voidaan naumlhdauml esimerkiksi kaivosteolli-suuteen liittyvaumlt kehittaumlmisohjelmat Muutosvoimaa vahvistetaan synnyttaumlmaumlllaumlsellaisia toimijaverkostoja joiden monipuolinen asiantuntemus heijastaa ratkaista-van ongelman eri puolia Toimijat pyritaumlaumln mobilisoimaan erilaisten vaihtoehtoistenkehityskulkujen kokeiluun

SAM-hankkeessa tarkasteltiin miten kaivosteollisuudessa voidaan muokatauusi suomalaiseen ympaumlristoumloumln sopiva sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlytaumlntouml jamiten voidaan luoda edellytykset sen laajamittaiselle kaumlyttoumloumlnotolle osaksi vallit-sevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml Muutoksen toteuttamiseksi tarvitaan eri toimijoidenyhteistauml ymmaumlrrystauml siitauml mitauml taumlmauml muutos tarkoittaisi keiden aktiviteetteja jaosallistumista muutoksen laumlpivientiin tarvitaan ja minkaumllaisia ovat heidaumln roolinsamuutostoimijoina

Muutosta voidaan aktivoida monesta suunnasta Voidaan erottaa erityisiauml akti-vaattoreita integraattoreita tai mahdollistajia Aktivaattorit voivat olla kansalaisiaviranomaisia aktivisteja jne Integraattoreita ovat erilaiset verkostot ja mahdollis-tajia loumlytyy esimerkiksi rahoittajista ja politiikan toimijoista Naumlmauml toimijat toimivatmuutosprosessissa

Muutosprosessi on iteratiivinen prosessi jossa tieto ja ymmaumlrrys asioista muo-dostuu muotoutuu ja leviaumlauml Tiedon luomisen prosessia voidaan kuvata SECI-mallin avulla (kuva 7 Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995) Tieto muovautuuulkoistamisen yhdistaumlmisen sisaumlistaumlmisen ja sosiaalistamisen kautta kulkevassasyklissauml Kaivosalan muutosprosessia voidaan kuvata myoumls taumlmaumln SECI-mallinavulla Esimerkiksi SAM-hankkeessa toteutetut tyoumlpajat kokoukset yhteistyoumlkaivosyritysten kanssa ja hankkeessa tuotetut julkaisut voidaan asettaa SECI-mallin mukaiseen kuvaan Olennaista on ymmaumlrtaumlauml ettauml yksittaumlinen julkaisu taityoumlryhmaumln toiminta ei saa muutosta aikaan vaan asioiden ymmaumlrtaumlmiseen tarvi-taan prosessi joka kulkee monella eri tasolla iteroiden

30

Kuva 7 SECI-malli tiedon ja ymmaumlrryksen muodostumisen prosessin syklis-tauml (Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995)

Hiljainen tieto

Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Hiljainen tieto Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto Taumlsmaumlllinen tieto

Toimintakentaumln luominen Tiedon yhdistaumlminen

Dialogi

Tekemaumlllauml oppiminen

Sosiaalistaminen Ulkoistaminen

Sisaumlistaumlminen Yhdistaumlminen

bull Hankekokouksetbull Argumenta-hankkeen seminaarit

bull Draamatyoumlpajabull Viranomaistyoumlpajabull Visiotyoumlpajabull Tiekarttatyoumlpajabull Csiro haastattelutbull Hyvaumlksyttaumlvyyskyselyt

bull Benchmarkbull Policy Briefbull Artikkelit

bull Yhteistyouml kaivosyritystenkanssa

bull Tapaukset esim Kuusamonkaavoitusprosessi

31

5 Suomalaisen kaivosalan muutosprosessinkokonaiskuva

Suomalaisen kaivosteollisuuden murrosprosessin kokonaiskuva kuten se SAM-hankkeen aineiston perusteella hahmottui on esitetty kuvassa 8 MLP-malliin sovi-tettuna MLP-mallissa niche-taso on kaumlsitetty laajasti eikauml vain teknisiauml ratkaisujaesittelevaumlnauml tasona Siihen on otettu mukaan myoumls toimintatapa- ja menettelyko-keiluja Vielauml 1960-luvulla kaivostoiminta oli valtiojohtoista suljetussa taloudessatapahtuvaa toimintaa joka tapahtui teollista toimintaa suosivassa arvomaailmas-sa Taumlssauml ympaumlristoumlssauml toiminut regiimi on parhaillaan muuttumassa uudeksiregiimiksi jonka arvellaan toteutuvan vuoden 2030 tienoilla SAM-hankkeen visio-ja tiekarttatyoumlpajoissa (kuva 1) tunnistetut ja kuvatut muutospolut ovat ehkauml taumllloumlinjohtaneet uuteen kaivosalan regiimiin

Kuva 8 Kaivosalan muutosprosessi (mukaellen Foxon et al 2010 Kohl et al2013)

Niche

RegimeLandscape

Applied Foxon et al 2010

20301960

Kaivoslaki 1965

ElinkeinopolitiikkaNatura 2000

Kestaumlvauml kehitys

Resurssiniukkuus

YVA 1994 Kaivoslaki 2011

1 Moniaumlaumlninen osaava viranomaistoiminta

2 Kestaumlvaumln kehityksen mukainenyrityskulttuuri

3 Yhteisoumln hyvaumlksymauml kaivos4 Oppiva ja uutta luova kaivosteollisuus

Kaivos tuo vaurauttaja tyoumlpaikkoja

5 Raumlaumltaumlloumlity viestintauml ja oikea-aikaisuus

6 Kaivoksen koko elinkaari huomioituKaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminenaluetaloudessa

KaivosinfrastruktuuriAsunnotTiethellip

Ympaumlristoumlarvot

JohtamisjaumlrjestelmaumltCSR kaivosalalleGRI-ohjeistusTSMISO-standarditVakuutukset riskienhallinta

VisioKestaumlvauml

hyvaumlksyttaumlvaumlkaivannaisteollisuus

TEKES Green Mining ohjelmaKaivosalan koulutus

BioliuotustekniikkaSuomessaTalvivaaran kaivos

Stressitestit

Vanhat kaivosyhtioumltesim Outokumpu

Kaivoskone- ja laitevalmistajatKansainvaumlliset kaivosyrityksetPaikallinen yritystoiminta

Suljettu kansantalous

Kaivosbuumi 2005-2010Malminetsinnaumln vastustusKaivosvastaisuus

Vanhat kaivoksetkuten Kemi

Malminetsintauml kuten SakattiKaivossuunnitelmat kuten Kuusamo

Mineraaleja vaativa elaumlmaumlntapa

Yritysvastuullisuus

SoLiMi-hankkeen hyvaumlksyttaumlvyyskysely

Media SOME

Politiikkaregulaatiomarkkinat

Arvotasenteetosaaminen

Fyysinenympaumlristouml

SAM-hankkeen sidosryhmaumlyhteistyoumlkokeilutKestaumlvaumln kaisvotoiminnan verkosto

AutomaatioDigitaalisuus

32

51 Markkinat politiikka ja regulaatio

1960-luvulla kaivokset ja malminetsintauml olivat hyvin pitkaumllle valtion suunnastaohjattuja kansallisia projekteja (esim Outokumpu keskeinen toimija) Kohti vuotta2030 mentaumlessauml markkinat ovat muuttuneet entistauml globaalimmiksi suurin osaSuomen kaivoksista ja malminetsinnaumlstauml tapahtuu ulkomaisten yritysten toimestaRegiimiin on siis tullut uusia toimijoita suuria ulkomaisia kaivosyrityksiauml Taumlmaumlaiheuttaa haasteita yrityskulttuurin luomiseen yritysten vaumlliseen yhteistyoumlhoumlnviranomaistoimintaan sidosryhmaumlsuhteisiin viestintaumlaumln jne Toimintaympaumlristouml onmuuttunut niin ettauml kestaumlvaumln toiminnan vaatimus niin sosiaalisten ja taloudellistenasioiden kuin ympaumlristoumlasioiden osalta on liiketoiminnalle merkityksellistauml

Suomen metsaumlteollisuus kamppaili 1990-luvulla vastaavien haasteiden kanssaerityisesti ympaumlristoumlkysymyksen mutta se kykeni vastaamaan muutostarpeeseenyhteistoiminnalla Metsaumlteollisuudella on pitkaumlt ja hyviksi koetut perinteet tutkimus-ympaumlristouml- ja sidosryhmaumlsuhteiden hoidossa yhteinen tutkimuslaitos (KCL) ja yhtei-nen ympaumlristoumlraportointikaumlytaumlntouml joiden avulla se vastasi muutokseen (Wessberg etal 2015a) Kaivosteollisuudessa globaalit toimijat ja markkinat tuovat erityishaasteensuomalaiseen hyvaumlksyttaumlvyysprosessiin

Uuden kaivoslain tulkinta on nykytilanteessa vielauml muotoutumassa Kaivoslainsuhde ympaumlristoumllainsaumlaumldaumlntoumloumln on niin ikaumlaumln vielauml paikoin epaumlselvauml Naumlin ollentoimintajaumlrjestelmauml on esimerkiksi taumlssauml kohtaa vielauml kehittymaumlssauml ja kaumlytaumlnnoumlssaumltaumlmauml naumlkyy esimerkiksi siinauml ettauml lupapaumlaumltoumlksiin kuuluu pitkauml aika mikauml hermos-tuttaa yritystoimijoita Turvatekniikan keskus (Tukes) myoumlntaumlauml kaumlytaumlnnoumlssauml kai-vosluvan mutta kaivoslupa ja ympaumlristoumllupa ovat vahvasti linkittyneitauml toisiinsaAluehallintovirasto (AVI) on siten ympaumlristoumlluvan myoumlntaumljaumlnauml myoumls merkittaumlvaumlkaivosalan viranomaistoimija Tukesin rinnalla Jos hanke on ympaumlristoumlvaikutuksil-taan laaja-alainen tarvitaan kaivoslupaa varten lausunto ympaumlristoumlvaikutustenarvioinnista (YVA-lausunto) jonka yhteydessauml korostuvat sidosryhmiin kohdistuvatvaikutukset ja sosiaalisten vaikutusten arviointi Suojelualueiden osalta ympaumlristouml-viranomainen on myoumls merkityksellinen toimija kaivoslupaan liittyen Kiinnostavatmalmiot ja luonnonsuojelullisesti niin ikaumlaumln kiinnostavat alueet yhtyvaumlt usein sillaumlmalmiot muokkaavat helposti maaperaumln koostumusta niin ettauml alueelle muodos-tuu poikkeuksellinen elinympaumlristouml kasveille Ympaumlristoumlluvan alainen toiminta onpuolestaan Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskuksen (ELY) valvottavaa aluettaLisaumlksi Tukes pyytaumlauml aina kaivoslupaa varten lausunnot kunnalta (kaavoitus) jaMaanmittauslaitokselta (kaivostoimitus)

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta moniaumlaumlnisen ja osaavan viran-omaistoiminnan tukeminen ja kehittaumlminen on keskeinen visiopolku politiikanregulaation ja markkinoiden suuntaamisessa

52 Arvot asenteet osaaminen

Kaivosalan hiljaiselo ennen kaivosbuumia aiheutti sen ettauml tietoisuus kaivoksistaja niiden merkityksestauml ihmisten hyvinvoinnille jaumli etaumlisiksi kansalaisille Kansalais-

33

ten arvot ja asenteet eivaumlt siis paumlaumlsseet kehittymaumlaumln yhteiskunnallisen muutos-prosessin mukana Esimerkiksi ympaumlristoumlarvojen nouseminen merkitykselliseksitekijaumlksi teollisuuden hyvaumlksyttaumlvyysprosessissa ei kehittynyt kaivosteollisuudenmukana vaan iskeytyi kasvoille vasta kaivosbuumin yhteydessauml Laaja-alainenosaaminen kaivosteollisuuden hyvaumlksyttaumlvyyteen liittyen ei kehittynyt siinauml mitassakuin voimissaan olevan teollisuuden alan tilanteessa olisi voinut olla

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolut liittyen kestaumlvaumln kehityk-sen mukaiseen yrityskulttuuriin yhteisoumln hyvaumlksymaumlaumln kaivokseen oppivaan jauutta luovaan kaivokseen ja raumlaumltaumlloumlityyn viestintaumlaumln liittyen ovat avainasemassamuutosprosessin suuntaamisessa

53 Fyysinen ympaumlristouml

Vanhat olemassa olevat kaivokset kuten Kemi ja Pyhaumlsalmi ovat esimerkkejaumljoissa kaivosinfrastruktuuriin on totuttu ja se on toimiva ja valmis Hyvaumlksyttaumlvyy-den naumlkoumlkulmasta haasteita aiheuttaa uusien kaivosten perustaminen joka uhkaaesimerkiksi olemassa olevaa matkailuelinkeinoa kuten Juomasuo Kuusamossatai luonnonsuojelua kuten Hannukainen Sodankylaumlssauml

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolku jossa otetaan huomioonkoko kaivoksen elinkaari ja kaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminen aluetaloudessaon merkityksellinen muutosprosessin suuntaamisessa Esimerkiksi merkityksellistaumlhyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta on se kuinka kaivosinfraa voidaan hyoumldyntaumlaumlkaivoksen elinkaaren jaumllkeen

34

6 Yhteenveto ja johtopaumlaumltoumlkset

Taumlssauml julkaisussa on avattu suomalaisen kaivosalan muutosprosessia ns kaivos-buumin seurauksena ja jaumllkeen Kaivosbuumin myoumltauml lisaumlaumlntynyt kaivosteollisuuson heraumlttaumlnyt yhteiskunnallisen keskustelun kaivosten sosiaalisesta toimiluvasta jasen sisaumllloumlstauml Ottamatta kantaa kaivosten sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden oikeu-tukseen taumlssauml kirjoituksessa on jaumlsennetty sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden reunaeh-toja ja yhteiskunnallisen myoumlntouml- tai epaumlaumlmisprosessiin vaikuttavia tekijoumlitauml jamekanismeja Siirtymaumlprosessin hallinnassa keskeisiauml elementtejauml myoumls kai-vosalan muutosprosessissa ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

7 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminenesimerkiksi kaivosalaan suuntautuvien tutkimusohjelmien ja muun rahoi-tuksen avulla

8 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen ja paumlivitysriittaumlvaumln tiheaumlsti esimerkiksi kaivosteollisuuden vision ja tiekartan paumlivit-taumlminen

9 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen esimerkiksiKestaumlvaumln kaivostoiminnan verkosto

10 Kokeilujen toteuttaminen esimerkiksi viranomaistyoumlpaja osana kai-voshankkeiden YVA-prosessia tai draamatyoumlpaja eri sidosryhmille osanakaavoitusprosessia

11 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi esimer-kiksi SAM-hankkeessa ideoituja kokeiluja tulee analysoida ja jatkaa lu-paavimmiksi koettujen kokeilujen kehittaumlmistauml

12 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin esimerkiksi Kaivosteol-lisuus ryn roolin sopeuttaminen toimintaympaumlristoumln muutokseen tai toi-minnan ohjausjaumlrjestelmien kehittaumlminen (esim TSM-jaumlrjestelmaumln kehit-taumlminen ja soveltaminen Suomen olosuhteissa)

Kaivosalalla on menossa muutosprosessissa erityisesti sidosryhmaumlkommunikaati-on ja sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden alueilla joissa edellauml mainitut muutosproses-sin hallinnan keskeiset elementit ovat jo naumlhtaumlvissauml Tekesin Suomen Akatemianja Sitran rahoituksella on toteutettu tutkimusohjelmia ja tutkimushankkeita jotka

35

tukevat uusien niche-avauksien muodostumista uusien verkostojen syntymistauml jakokeilujen toteuttamista

Esimerkiksi SAM-hankkeessa on kokeiltu viranomais- ja draamatyoumlpajoja sekaumlinteraktiivista digitaalista verkkotyoumlkalua kaavoitusprosessin tukena sidosryhmienvaumllisen kommunikaatioprosessin kehittaumlmisessauml SAM-hankkeessa luotiin yhdes-sauml kaivosalan sidosryhmien kanssa visio hyvaumlksyttaumlvaumln ja kestaumlvaumln kaivosteolli-suuden tulevaisuudesta

Sitran johdolla on rakennettu kaivosalan yhteistyoumlverkosto Kestaumlvaumln kaivostoi-minnan verkosto jossa on jo toteutettu suomalaisen kaivosteollisuuden yhteinenyhteiskuntavastuuraportti ja tyoumlkalupakki vastuullisuuden toteuttamiseen Lisaumlksiverkostossa on kehitteillauml kaivosteollisuuden oma kaivosvastuujaumlrjestelmauml kana-dalaisen TSM-jaumlrjestelmaumln pohjalle Jyvaumlskylaumln yliopistossa on toteutettu kai-vosalan hyvaumlksyttaumlvyyskysely kansalaisille (Jartti et al 2014)

Jatkossa naumlistauml kokeiluista voidaan valita lupaavimmat jatkokehittelyauml ja toimin-tatapojen vakiinnuttamista varten ja arvioida toimintaa Esimerkiksi viranomaistyouml-pajasta sekauml draamatyoumlpajasta voisi tulla vakiintunutta kaumlytaumlntoumlauml kaivosalan kaa-voitusprosessien sidosryhmaumldialogin toteuttamiseen ja kaivosalan hyvaumlksyttauml-vyyskyselystauml voisi tulla saumlaumlnnoumlllisesti toteutettava asia Draamatyoumlpaja voisi ollamyoumls osa YVA-prosessia Kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkostoa on suunniteltuhallinnoitavaksi Kaivosteollisuus ryn alle mikauml olisi luonteva kehityssuunta vakiin-nuttamaan verkoston toiminta

Jatkon kannalta merkityksellistauml on myoumls jatkaa alueen tutkimusta ja kehitystaumlVisiopolut voisivat esimerkiksi tarjota alustan jolla voitaisiin suunnitella jatkotutki-musta ja kehitystauml Jokainen visiopolku voisi olla oman tutkimus- ja kehityshank-keen arvoinen Esimerkiksi moniaumlaumlnisen osaavan viranomaistoiminnan kehittaumlmi-nen voisi samalla vastata kaivosalan pitkien ja raskaiden ympaumlristoumllupaprosessiennopeuttamisen ja keventaumlmisen haasteisiin kun viranomaisten vaumllistauml vuorovaiku-tusta yli sektorirajojen pystyttaumlisiin toteuttamaan ja hyoumldyntaumlmaumlaumln tehokkaasti

Jos kaivosteollisuuden muutosprosessin merkityksellisimmaumln asian haluaisi sa-noa yhdellauml sanalla se olisi luottamus Luottamus on elintaumlrkeaumlauml niin viranomais-toiminnan kuin yritystoiminnan onnistumisen kannalta Jos luottamusta ei ole ontoiminta kaikin tavoin vaikeaa Kaikkien sidosryhmien mukaan lukien viranomai-set tulee voida luottaa yritykseen ja yrityksen ja sen eri sidosryhmien tulee voidaluottaa viranomaisiin Siitauml syntyy hyvaumlksyttaumlvaumln toiminnan perusta Ja taumlmaumlnrakentamisessa on kaivosteollisuuden suurimmat haasteet taumlmaumln paumlivaumln Suo-messa Taumlmaumln haasteen voittamisessa ollaan kuitenkin jo hyvaumlssauml vauhdissa

36

AcknowledgementsThe authors would like to thank all of the SAM project all the other sustainablemining research projects that were going on at the same time and other peopleassociated with this process In addition we would like to thank the various stake-holders which inter alia participated in various events of the SAM project bring-ing material for the formulation of this report Special thanks is applied from VTT inthe SAM process retired Sirkku Kivisaari whose importance in the writing processof this report has been great Finally a special thanks to the Director of the SAMproject Helena Wessman-Jaumlaumlskelaumlinen who encouraged to write this analysis

37

LaumlhteetAumanen V 2010 Energiaregiimi muutoksessa diskursiivinen tarkastelu ener-

giapolitiikasta sosioteknologisena muutoksena Pro gradu Jyvaumlskylaumlnyliopisto

Azapagic A 2004 Developing a framework for sustainable development indica-tors for the mining and minerals industry Journal of Cleaner Production12 639ndash662

Bice S 2014 What Gives You a Social Licence An Exploration of the SocialLicence to Operate in the Australian Mining Industry Resources 3 62ndash80 doi 103390resources3010062

Burdge R J amp Vanclay F 2004 Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kaumlytaumlntouml jatulevaisuus Teoksessa Sairinen R amp Kohl J (toim) Ihminen ja ympauml-ristoumln muutos Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin teoriaa ja kaumlytaumlntoumljaumlYhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 87Espoo Teknillinen korkeakoulu S 41ndash65

Carroll A P 1979 A three-dimensional conceptual model of corporate socialperformance Academy of Management Review Vol 4 pp 497ndash505

Elzen B Geels F amp Green K (toim) 2004 System Innovation and the Transi-tion to Sustainability Theory Evidence and Policy Cheltenham UK ampNorthampton MA USA Edward Elgar Publishing

EU 2013 Strategic Implementation plan for the European Innovation partnershipon Raw materials 2013 httpseceuropaeueipraw-materialsensystemfilesged10262020130723_SIP20Part2020I20completpdf

Foxon T J Hammond G P amp Pearson P J G 2010 Developing transitionpathways for a low carbon electricity system in the UK TechnologicalForecasting amp Social Change 77 1203ndash1213 Elsevier

Geels F 2002 Technological transitions as evolutionary reconfiguration process-es a multi-level perspective and a case study Research Policy 31 891257ndash1274

Gunningham N Kagan R A amp Thornton D 2004 Social License and Environ-mental Protection Why Businesses Go Beyond Compliance Law amp So-cial Inquiry Volume 29 Issue 2 307ndash341 April 2004 DOI101111j1747-44692004tb00338x

16

tyoumlpaikkojen luominen sekauml verojen maksu yhteiskunnalle (Hanikka et al 2007)Vielauml taumlssauml vaiheessa ympaumlristoumlkysymyksiauml ei nostettu voimakkaasti esiin Vasta1980-luvulla yleisen mielipiteen ja markkinoiden painostuksesta ympaumlristoumlasioihinalettiin kiinnittaumlauml enemmaumln huomiota ja 1990-luvulta alkaen yrityksiltauml on vaadittuympaumlristoumlvastuullisuutta lainsaumlaumldaumlnnoumln velvoittamana ja erilaisten laatu- ja ympauml-ristoumljaumlrjestelmien kannustamana (Hanikka et al 2007) Globalisaation eteneminennosti yritysvastuun jaumllleen 2000-luvulla keskusteluun eettisen tuotannon naumlkoumlkul-masta mm lapsityoumlvoima ja tyoumlntekijoumliden huonot olot kehitysmaissa heraumlttivaumltpohtimaan ja toimimaan vastuukysymysten kanssa (Joutsenvirta et al 2011)

Sidosryhmaumlsuhteet luovat yrityksen vastuullisuuden reunaehdot Heikkurinen jaBonnedahl (2013) ovat analysoineet markkinaorientoitunutta ja sidosryhmaumlorien-toitunutta yritysstrategiaa Markkinaorientoituneessa strategiassa markkinat jaasiakkaat joko ohjaavat yrityksen toimintaa ja yritys mukautuu toimissaan markki-noiden ja asiakkaiden tarpeisiin tai yritys pyrkii toimillaan ohjaamaan markkinoitaja asiakkaiden tarpeita

Sidosryhmaumlorientoituneessa strategiassa puolestaan yritys joko mukautuu si-dosryhmien toiveisiin tai yrittaumlauml muokata sidosryhmien toiveita Heikkurinen jaBonnedahl (2013) yhdistaumlvaumlt naumlmauml erilaiset strategiaorientaatiot analyysissaumlaumlnkestaumlvaumln kehityksen orientaatioksi jossa yrityksen toiminta voi olla joko kestaumlvaumlnkehityksen ohjaamaa tai kestaumlvaumlauml kehitystauml ohjaavaa Taumlmauml yhdistaumlvauml strate-giaorientaatio siirtaumlauml vastuun yrityksen toiminnasta ensisijaisesti yritykselle itsel-leen pois ulkoisilta toimijoilta kuten asiakkaat tai sidosryhmaumlt Taumlmauml strategiatoiminee hyvin kaivosteollisuudessa jossa lopputuotteen asiakas on kaukanaraaka-aineen tuotannosta eikauml naumlin luo tehokkaasti painetta yritykseen

Yritysvastuun toteuttamiseen on olemassa erilaisia tyoumlkaluja julistuksista sertifi-oituihin johtamisjaumlrjestelmiin Periaatejulistuksia ja ohjelmia kutsutaan softlaw -instrumenteiksi joita pidetaumlaumln osoituksena julkisen oikeussaumlaumltelyn ja erilais-ten yksityisluonteisten saumlaumlntelyjen kasvavasta vuorovaikutuksesta (Tala 2005)Niillauml tarkoitetaan moninaisia oikeusohjeita muistuttavia normistojen joukkojajotka eivaumlt kuitenkaan ole osa lainsaumlaumldaumlntoumlauml (Tala 2005) Perinteisesti taumlllaisiaovat olleet esimerkiksi YKn ja sen yleiskokouksen asiakirjat joita pidetaumlaumln ei-sitovina mutta vaumlhintaumlaumlnkin poliittisesti merkityksellisinauml (Korkea-aho 2005)

Yrityksen johtamisjaumlrjestelmaumlauml voidaan tarkastella erityisesti yhteiskuntavastuu-jaumlrjestelmaumlnauml jonka avulla yritys pyrkii huolehtimaan yrityksen ympaumlristoumltekijoumlidensekauml sosiaalisten ja taloudellisten tekijoumliden tasapainoisesta kehittaumlmisestauml jatoteuttamisesta yhteistyoumlssauml sidosryhmien kanssa Yrityksen yhteiskuntavastuu(CSR Corporate Social Responsibility) on osa yrityksen liiketoimintamallia Osit-tain yhteiskuntavastuullisuuden toteuttamista voidaan osoittaa standardoiduillajohtamisjaumlrjestelmillauml esimerkiksi ympaumlristoumljaumlrjestelmaumlllauml ISO 14 001 ja yhteiskun-tavastuujaumlrjestelmaumlllauml ISO 26 000 tai kansallisilla rdquostandardeillardquo kuten esimerkik-si Kanadan Towards Sustainable Mining (TSM) Yhteiskuntavastuullisuuden toteu-tumista voi raportoida noudattamalla sen mittaamiseen tarkoitettua Global Repor-ting Initiative (GRI) -ohjeistoa EUn uuden direktiivin (saatettava voimaan syys-kuussa 2016) myoumltauml vaumlhintaumlaumln 500 tyoumlntekijaumln yritysten (liikevaihto 40 milj tase

17

vaumlh 20 milj euro) tulee raportoida vastuullisuudestaan julkisesti (Tyouml- ja elinkeinomi-nisteriouml 2015)

Kanadalainen TSM-jaumlrjestelmauml on valittu pohjaksi Suomen kestaumlvaumln kaivostoi-minnan verkoston suosittelemalle kaivosvastuujaumlrjestelmaumllle Kaivosvastuujaumlrjes-telmauml sisaumlltaumlauml luonnon monimuotoisuutta koskevan toimintakehyksen ja kahdek-san arviointityoumlkalua 1) sidosryhmaumlvuorovaikutus 2) luonnon monimuotoisuudensaumlilyttaumlminen 3) rikastushiekan kaumlsittely 4) vesienhallinta 5) energiatehokkuus jailmastopaumlaumlstoumlt 6) tyoumlterveys- ja turvallisuus 7) kriisinhallintavalmius ja 8) kaivok-sen sulkeminen

GRI-ohjeistus on kansainvaumllisen GRI-organisaation markkinoima ja yllaumlpitaumlmaumlohjeistus liiketoiminnan valtioiden ja muiden organisaatioiden kestaumlvaumln toiminnanymmaumlrtaumlmiseen ja viestintaumlaumln GRI keskittyy ohjeistuksissaan erityisesti kriittisiinkestaumlvyyttauml uhkaaviin asioihin kuten ilmastonmuutos ihmisoikeudet ja lahjontaOhjeistus rakentuu neljaumln paumlaumlpilarin alle valmistelu suuntaus analyysi ja viestin-tauml Valmisteluvaiheessa keskitytaumlaumln siihen ettauml kestaumlvyydestauml ja siihen liittyvaumlstaumlviestinnaumlstauml tulee suoraviivaista ja ymmaumlrrettaumlvaumlauml Suuntausvaiheessa huolehdi-taan siitauml ettauml kaikki merkityksellinen tulee huomioiduksi Analyysivaiheessa GRI-organisaatio tarjoaa asiakkaan kaumlyttoumloumln dataa jonka avulla viestintaumlauml voidaanselventaumlauml Viestintaumlvaiheessa tarjotaan laajaa verkostoa avuksi asioiden viestimi-seen ja viestien erottumiseen laajasta massasta

32 Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys

Sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlsite (engl Social Licence to Operate SLO2)syntyi 1990-luvulla tutkittaessa yritysten eettistauml toimintatapaa Yrityksen katso-taan saavuttaneen ns sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kun sen toiminnalla on jat-kuva hyvaumlksyttaumlvyys paikallisyhteisoumlissauml (Prno amp Slocombe 2012) Kaivosteolli-suudessa sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys on uusi paradigma jossa kestaumlvauml kehitys onkiteytynyt sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlsitteeseen Nelsen (2006) maumlaumlritteleesosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden sellaisten kaumlsitteiden arvojen tyoumlkalujen ja toimin-tatapojen joukoksi joiden kautta kaivosteollisuus ja sen sidosryhmaumlt voivat tarkas-tella ympaumlroumlivaumlauml todellisuutta Sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden tavoitteena on luodaneuvottelufoorumi jossa osapuolet tulevat kuulluiksi ymmaumlrretyiksi ja arvostetuik-si Sitauml voidaan kutsua teollisuuden ja sidosryhmien tavaksi ansaita uskottavuu-tensa ja asemansa

Warhurst (2001 2004) naumlkee hyvaumlksyttaumlvyyden ansaitsemisen liittyvaumln hyviensuhteiden luomiseen kaivosteollisuuden ja paikallisen yhteisoumln vaumllille Gunning-ham et al (2004) puolestaan maumlaumlrittelevaumlt sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden tarkoitta-van niitauml vaatimuksia ja odotuksia joita yhteiskunta kohdistaa liiketoimintaan jajotka nousevat yrityksen laumlhiyhteisoumlstauml Yritysten tasolla sosiaalista hyvaumlksyttauml-

2 Social Licence to Operate on yleisesti suomennettu kaumlsitteeksi sosiaalinen toimilupa Toi-milupa kaumlsitteenauml viittaa kuitenkin viranomaislupaan jollainen SLO ei ole Siksi on suosi-teltavampaa kaumlyttaumlauml kaumlsitettauml sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys jota taumlssauml julkaisussa kaumlyte-taumlaumln suomennoksena SLO-kaumlsitteelle

18

vyyttauml kaumlytetaumlaumln osana yrityksen sosiaalista vastuuohjelmaa (Corporate SocialResponsibility CSR)

Owen ja Kemp (2013) naumlkevaumlt ettauml vaikka sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden me-nettely nostaa esiin sosiaalisia naumlkoumlkohtia se ei kerro miten edetauml silloin kunpitaumlisi palauttaa yhteisoumljen sidosryhmien ja etujaumlrjestoumljen luottamus virheen jotapahduttua He vaumlittaumlvaumlt ettauml sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys -kaumlsitteen avulla eisitouduta pitkaumlaikaiseen toiminnan kehittaumlmiseen vaan sitauml kaumlytetaumlaumln tietoisestivaumlhentaumlmaumlaumln rdquooppositionrdquo vastarintaa Myoumls Bice (2014) havaitsi tutkimukses-saan ettauml sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden arviointia varten tulisi olla selkeitauml kritee-reitauml sillauml yrityksillauml on vaikeuksia paumlaumlttaumlauml miten ne mittaavat sen saavuttamista

Paikalliset yhteisoumlt odottavat alueella toimivilta yrityksiltauml ettauml ne tuovat muka-naan taloudellista hyvinvointia toimivat lainmukaisesti ja eettisesti ja harrastavatvapaaehtoista hyvaumlntekevaumlisyyttauml (Carroll 1979) Azapagic (2004) kehitti kaivos-teollisuudelle kestaumlvaumln kehityksen mallin johon liittyvaumlt indikaattorit haumln jakoikestaumlvaumln kehityksen pilareiden mukaan kolmeen ryhmaumlaumln taloudelliset tekijaumltympaumlristoumltekijaumlt ja sosiaaliset tekijaumlt Taumlssauml mallissa taloudelliset indikaattoritsisaumlltaumlvaumlt muun muassa yrityksen alueelle tuoman hyvinvoinnin mittaamisenYmpaumlristoumlindikaattorit sisaumlltaumlvaumlt ympaumlristoumlpaumlaumlstoumlt veden energian ja maankaumlytoumlnsekauml biodiversiteetin muutokset ja sosiaaliset indikaattorit tyoumlvoiman kohtelunihmisoikeudet ja paikallisen yhteisoumln sitomisen mukaan toimintaan (Azapagic2004) Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys perustuu yhteisoumln naumlkoumlkulmasta naumlihin samoi-hin tekijoumlihin

Thomson ja Joyce (2008) ovat maumlaumlrittaumlneet sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden teki-jaumlt seuraavasti (kuva 4)

1 lainmukaisuus tai oikeudenmukaisuus (toiminta on virallisten tai epaumlviral-listen vakiintuneiden lakiperusteisten sosiaalisten ja kulttuuristen normi-en mukaista)

2 uskottavuus (yrityksen voima ja kapasiteetti tehdauml itsensauml uskottavaksiyhteisoumln silmissauml) ja

3 luottamus (yhteisoumln halu asettua alttiiksi riskille ja jopa menetykselle toi-sen osapuolen toimien johdosta)

19

Kuva 4 Sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden saavuttaminen (mukaeltu Thomson ampJoyce 2006)

Myoumls Moffat ja Zhang (2014) ovat kehittaumlneet naumlkemyksensauml pohjalta mallin sosi-aalisen hyvaumlksyttaumlvyyden mittaamiseksi Siinauml malliin syoumltettaumlvaumlt arvot eri para-metrien osalta saadaan kyselytutkimuksella ihmiset ja heidaumln kokemuksensamaumlaumlrittaumlvaumlt naumlin yhteiskunnallisen hyvaumlksyttaumlvyyden Moffatin ja Zhangin mallirakentuu seuraavien elementtien varaan

1 vaikutukset yhteiskunnalliseen infrastruktuuriin (impacts on social infrast-ructure)

2 sidosryhmaumlkontaktien lukumaumlaumlrauml (contact quantity)3 sidosryhmaumlkontaktien laatu (contact quality)4 prosessien oikeudenmukaisuus (procedual fairness)

Kaksi edellauml mainittua sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden mallia poikkeavat toisistaansiinauml ettauml Thomsonin ja Joycen (2008) mallissa laumlhtoumlkohtana on yrityksen normi-en mukainen toiminta ja kyky taumlyttaumlauml lain vaatimukset (tekninen prosessi) kutenlupaehdot ja vasta sen paumlaumllle rakennetaan sosiaalista luottamusta Taumlmauml onlinjassa yritysvastuullisuudesta vallitsevan kaumlsityksen kanssa Moffatin ja Zhangin(2014) mukaan sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys saavutetaan ainoastaan sosiaalisenprosessin tuotoksena Molemmissa malleissa sidosryhmaumlyhteistyoumlllauml on suurimerkitys kasvatettaessa toiminnan hyvaumlksyttaumlvyyttauml yhteisoumln silmissauml Sidosryh-maumlyhteistyouml ei kuitenkaan ole automaattisesti sosiaalista hyvaumlksyttaumlvyyttauml lisaumlaumlvaumlasia Esimerkiksi Deleschal-Ridnell (2011) havaitsi ettauml sidosryhmaumlyhteistyoumlnlisaumlaumlminen uraanikaivoksen suunnittelun yhteydessauml Australiassa aiheutti taumlydelli-sen umpisolmun ja pikemminkin vaumlhensi kuin lisaumlsi sosiaalista hyvaumlksyttaumlvyyttaumlToisaalta Lindell (2015) vahvisti aumlskettaumlin vaumlitoumlskirjassaan ettauml sidosryhmienvaumllinen keskustelu kasvattaa luottamusta ja saattaa jopa muuttaa mielipiteitauml yh-teiseen suuntaan

Lainmukaisuus Uskottavuus

Luottamus

Vastaanottaminen

HyvaumlksyntaumlVastustus

20

Lisaumlksi on huomioitava ettauml sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden yksiselitteinen mit-taaminen ja seuranta ovat erittaumlin hankalia jo pelkaumlstaumlaumln ihmisten erilaisten tieto-jen taitojen kokemusten sosiaalisten prosessien ja erilaisten paumlaumlllekkaumlistenkinroolien vuoksi Eksplisiittisen tiedon yhtauml taumlrkeaumlnauml parina ovat implisiittinen tietosekauml subjektiiviset kokemukset ja kaumlsitykset joita ei ole helppo mitata ja todentaamutta joilla on syvaumlkin merkitys erilaisten sosioteknisten prosessien edistaumlmisessaumltai estaumlmisessauml Taumlllaisia ovat esimerkiksi pelot ja ennakkoluulot joita ei vaumllttauml-maumlttauml haumllvennetauml eksplisiittisesti mitattavilla faktoilla vaan ennen kaikkea useim-miten sidosryhmaumlyhteistyoumlllauml ja eriasteisella viestinnaumlllauml

Jyvaumlskylaumln yliopistossa on tutkittu sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden ehtoja ja rajojaUudenmaan Pohjois-Karjalan Kainuun ja Lapin maakunnissa (Jartti et al 2014)Tutkijoiden mukaan sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys kaumlsitetaumlaumln yleensauml syntyvaumlksipaikallisessa vuorovaikutuksessa kaivosyhtioumln ja sidosryhmien kesken Todelli-suudessa saattaa kuitenkin olla ettauml sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys rakentuukin mo-nimutkaisemmissa prosesseissa kuin pelkaumlssauml suorassa sosiaalisessa vuorovai-kutuksessa (ibid) Myoumls media muokkaa yleistauml mielipidettauml paikallisuudestariippumatta mutta esimerkiksi ympaumlristoumloumln liittyvaumlt ongelmat eivaumlt nouse julkisuu-teen vain siksi ettauml ne ovat olemassa vaan siksi ettauml jotkut yhteiskunnallisettoimijat maumlaumlrittelevaumlt ne ongelmiksi (Vaumlliverronen 1994) Taumlllaisina toimijoinavoivat olla poliittiset toimijat ja vapaaehtoiset jaumlrjestoumlt joiden mielikuvat ja asenteetmuovautuvat historiallisten ja kulttuuristen asioiden paineessa

33 Sosiaaliset vaikutukset ja niiden arviointi

Sosiaaliset vaikutukset ovat kestaumlvaumln kehityksen kaumlsitekokonaisuuden vaikeimminarvioitavissa oleva osa Siksi taumlssauml keskitytaumlaumln kuvaamaan erityisesti taumltauml osaasosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden elementtinauml Juho Saari (2012) kuvaa suomalaisenyhteiskunnan kehitystauml hyvinvoinnin muutoksena Hyvinvointi on sidoksissa talou-teen ja ympaumlristoumln vakauteen ja taumlten myoumls sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys on pitkauml-jaumlnteisen aluekehityksen tyoumlllisyyden ja liiketoiminnan perusedellytyksiauml Taumlmauml onvahvasti kytkoumlksissauml kaivossektorin tulevaisuuteen sillauml yksiloumliden yhteisoumljen jaalueiden kehitys ja yhteiskunnalliset tavoitteet ovat kaikki kiertyneinauml vahvastitoisiinsa

Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kehys ei tarjoa taumlssauml raportissa tiettyauml meto-dia tai formaalista mallia tarkastelulle vaan kyse on SVAn tarjoaman laumlhestymis-tavan yleisestauml hyoumldyntaumlmisestauml Taumlssauml yhteydessauml SVAsta hyoumldynnetaumlaumln erityi-sesti seuraavia kiinnostuksen kohteita muutoksen tunnistaminen vaikutusteemo-jen ja osallisten identifiointi kokemusperaumlisen tiedon hyoumldyntaumlminen ja vaikutus-mekanismien analyysi Taumlllainen arviointi auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln ja ennakoimaanmahdollisia riski-ilmioumlitauml niiden vaikutuksia yhteisoumloumln hallintoon ja paikalliseenkehitykseen

Sosiaaliset vaikutukset voidaan maumlaumlritellauml seuraavasti rdquoSosiaalisella vaikutuk-sella tarkoitetaan ihmiseen yhteisoumloumln tai yhteiskuntaan kohdistuvaa vaikutustajoka aiheuttaa muutoksia ihmisten hyvinvoinnissa tai hyvinvoinnin jakautumisessa

21

Muutos voi olla kehitystauml parempaan tai huonompaan suuntaan sen mukaankenen naumlkoumlkulmasta ja kenen arvoilla asiaa tarkastelee Vaikutukset ihmiseenyhteisoumloumln ja yhteiskuntaan mainitaan maumlaumlritelmaumlssauml erikseen koska jonkin tietynvaikutuksen merkitys saattaa olla aivan erilainen yksiloumltasolla kuin esimerkiksi nsyleisen edun naumlkoumlkulmastardquo (Jusleacuten 1995)

Sosiaalisten vaikutusten arviointia on kehitetty erityisesti yhdyskuntasuunnitte-lun hankkeita ja strategisten ohjelmien laatimista varten Taumllloumlin sosiaalisten vaiku-tusten arvioinnin perusajatuksena on selvittaumlauml paumlaumltoumlksentekoa varten jonkin toi-minnan tai toimen vaikutuksia ihmisten ja yhteisoumljen hyvinvointiin ja elaumlmaumlaumln sekaumlmyoumls laajemmin yhteiskunnalliseen ympaumlristoumloumln Samalla on mahdollista arvioidamyoumls yhteiskunnallisen ympaumlristoumln vaikutuksia kyseessauml olevaan toimeen Vaiku-tusten arvioinnin kirjallisuudessa rdquotoimellardquo tarkoitetaan yleensauml hyvin konkreettisiarakennus- tai laitosprojekteja teknologista kehittaumlmistauml ja kokeilua mutta myoumlsyleisempaumlauml suunnitelmaa ohjelmaa laajempaa politiikan suuntavalintaa lakia taimuuta hanketta jolla voi olla merkittaumlviauml vaikutuksia yhteiskuntaan ja ihmisiin(Sairinen amp Kohl 2004)

Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia alettiin arvioida osana prosessia ja jaumlrjestelmaumll-lisesti lain ympaumlristoumlvaikutusten arvioinnista (YVA) tultua voimaan vuonna 1994Taumlssauml prosessissa luvanhakijat joutuvat selvittaumlmaumlaumln hankkeen ja sen vaihtoehto-jen vaikutuksia ihmisen terveyteen elinoloihin ja viihtyvyyteen luontoon rakennet-tuun ympaumlristoumloumln luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen sekauml niiden keskinaumlisiin vuo-rovaikutussuhteisiin Lisaumlksi YVA-laki velvoittaa selvittaumlmaumlaumln laajamittaisistasuunnitelmista ja ohjelmista aiheutuvia vaikutuksia Viranomaiset joutuvat maan-kaumlyttouml- ja rakennuslain (MRL) mukaan selvittaumlmaumlaumln kaavaa laadittaessa kaavanvaikutukset elinoloihin ja elinympaumlristoumloumln mukaan lukien vaikutukset kansalaistenturvallisuuteen terveyteen sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin Rakennettua ympaumlris-toumlauml koskevien hankkeiden sosiaalisten vaikutusten arviointia on tehty jo 1990-luvun lopulta alkaen kuten Reinikainen (2005) Melkas (2005) Roumlnnlund (2013) jaViinikainen (1998)

Tiivistetysti voidaan sanoa ettauml SVA tehdaumlaumln jotta voidaan1 selventaumlauml ja ennakoida ihmisten elaumlmaumln laadulle ja alueen kehitykselle

aiheutuvia muutoksia2 arvioida tai ennustaa yhteisoumln kykyauml sopeutua muuttuviin olosuhteisiin3 arvioida muutosten merkitystauml ja merkittaumlvyyttauml eri osapuolten kannalta4 ottaa huomioon ja sovitella jostakin toimesta aiheutuvia ristiriitoja ja5 kehittaumlauml haittojen vaumlhentaumlmistauml ajoissa ja tietoisesti (Sairinen ja Kohl

2004)

Sosiaalisilla vaikutuksilla tarkoitetaan ihmiseen yhteisoumloumln yhteiskuntaan tai erivaumlestoumlryhmiin kohdistuvia muutoksia jotka aiheuttavat vaikutuksia ihmisten hyvin-voinnissa hyvinvoinnin jakautumisessa tai koetussa elaumlmaumlnlaadussa Vaikutuksetvoivat olla niin myoumlnteisiauml kuin negatiivisiakin ja ne voivat naumlkyauml muun muassavarallisuuden muutoksina asenteiden tai arvojen muutoksina tai ristiriitoina(Jusleacuten 1995 Sairinen amp Kohl 2004)

22

Sairisen ja Kohlin (2004) mukaan sosiaaliset vaikutukset tarkoittavat muutoksiaihmisten

1 elaumlmaumlntavassa miten he elaumlvaumlt tyoumlskentelevaumlt leikkivaumlt ja ovat keske-naumlaumln vuorovaikutuksessa

2 kulttuurissa jaetut uskomukset tavat arvot kieli ja murre3 yhteisoumlissauml sen yhtenaumlisyydessauml vakaudessa luonteenpiirteissauml palve-

luissa ja olosuhteissa4 poliittisessa jaumlrjestelmaumlssauml ihmisten osallistumismahdollisuuksien laa-

juus omaa elaumlmaumlaumlnsauml koskeviin paumlaumltoumlksiin kaumlynnissauml olevan demokra-tisoinnin vaihe ja naumlihin liittyvaumlt resurssit

5 ympaumlristoumlssauml ruoan saatavuus ja laatu riskien taso sanitaation riittauml-vyys fyysinen turvallisuus luonnon resurssien kaumlyttouml ja kontrolli kaumlytetynilman ja veden laatu

6 terveydessauml ja hyvinvoinnissa7 henkiloumlkohtaisissa ja varallisuutta koskevissa oikeuksissa8 peloissa ja toiveissa kaumlsitykset turvallisuudesta ja yhteisoumln tulevaisuu-

desta

Kaivosteollisuudesta aiheutuvan muutoksen sosiaalisissa vaikutuksissa on kysesiitauml kuinka luonnossa luonnonvarojen kaumlytoumlssauml ja yhdyskuntien infrastruktuuris-sa tapahtuvat muutokset vaikuttavat ihmisten ja yhteisoumljen arkeen hyvinvointiinelaumlmaumlntapoihin toimintaedellytyksiin ja kulttuurisiin kaumlytaumlntoumlihin Sosiaalisia vaiku-tuksia tarkasteltaessa paumlaumlhuomio kiinnitetaumlaumln erilaisiin yhteisoumlihin vaumlestoumlryhmiinja alueisiin kohdistuviin vaikutuksiin Lisaumlksi tarkastellaan vaikutuksia myoumls muihinyhteisoumlihin kuin kiinteaumlaumln paikallisyhteisoumloumln kuten esimerkiksi elinkeinonharjoitta-jiin alkuperaumliskansoihin loma-asukkaisiin matkailijoihin retkeilijoumlihin tai tyoumlyhtei-soumlihin (Burdge amp Vanclay 2004)

Kaivostoiminnasta aiheutuvia sosiaalisia vaikutuksia on maassamme alettu tut-kia vasta viimeisten vuosien aikana 2010-luvulla (ks esim Kujala 2011 Tervo2013 Kokko et al 2013 Tiainen et al 2014 Jartti et al 2014 ja Kylaumltie 2015)Kaivostoiminnan sosiaalisten vaikutusten arviointi sai nostetta erityisesti TekesinGreen Mining -ohjelmasta jossa vuosien 2011ndash2016 aikana on rahoitettu kolmeakaivosten sosiaalisiin vaikutuksiin keskittyvaumlauml tutkimushanketta Dilacomi Solimija SAM Mm naumliden rahoituskanavien kautta Itauml-Suomen yliopiston Luonnonvaratympaumlristouml ja yhteiskunta -instituuttiin3 on vahvistunut yhteiskuntatieteelliseen kai-vostutkimukseen erikoistunut tutkimusryhmauml Ryhmaumln keskeisiauml teemoja ovatkaivostoiminnan sosiaaliset vaikutukset luonnonvarojen hallinnan kysymyksetsosiaalisten vaikutusten arviointi vaikutusten hallinnan tyoumlkalut sekauml yhteiskunta-vastuu

Kujala (2011) tutki pro gradu -tyoumlssaumlaumln sosiaalisten vaikutusten arviointia kol-messa itaumlsuomalaisessa kaivoshankkeessa ja paumlaumltyi siihen tulokseen ettauml sosiaa-listen vaikutusten arvioinnin osaaminen kaivoshankkeissa on ollut melko heikkoaViranomaiset konsultit tai kaivosyhtioumlt eivaumlt tunteneet sosiaalisten vaikutusten

3 Ueffikaivostutkimus

23

arviointia kokonaisuutena ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin menetelmaumlt rajoit-tuivat usein vain mielipiteiden kysymiseen kyselyllauml Kujalan mukaan sosiaalistenvaikutusten arviointi on jaumlaumlnyt usein laumlhinnauml mielipidetutkimukseksi sen sijaan ettaumlsiinauml tarkasteltaisiin hankkeen vaikutuksia paikallisten asukkaiden naumlkoumlkulmastaja tuotaisiin esille tasapuolisesti sekauml nollavaihtoehdon ettauml hankkeen toteuttami-sen positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia sekauml vaikutusten kohderyhmiauml (Kujala2011)

On huomattavaa ettauml vasta viime vuosina maassamme on kehitetty tyoumlvaumllineitaumlja ohjeistoja kaivosten sosiaalisten vaikutusten arviointiin kuten vuonna 2013julkaistu opaskirja kaivosten ympaumlristoumlsaumlaumlntelyyn ja sosiaalista kestaumlvyyttauml tuke-viin hankkeisiin (ks Kokko et al 2013) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)puolestaan tarjoaa ohjeistoa ja taustamateriaalia ihmisiin kohdistuvien vaikutustenarviointiin (IVA) jonka avulla voidaan kartoittaa muun muassa asukkaiden sairas-tuvuutta hankekohteiden laumlheisyydessauml (THL 2015)

24

4 Jaumlrjestelmaumln muuttumisen dynamiikkamuutoksen ohjaus ja hallinta

41 Muutoksen dynamiikka

Vakiintuneet toimijat kehittaumlvaumlt jatkuvasti vallitsevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml Poliitti-set toimijat voivat esimerkiksi tehdauml kestaumlvaumln kehityksen mukaisia lakialoitteita taikaumlynnistaumlauml alaan kohdistuvia kehittaumlmisohjelmia Kaivosteollisuuden yrityksetvoivat kehittaumlauml tuotteidensa ja tuotantoprosessinsa laatua kestaumlvaumln kehityksenmukaiseksi johtamisjaumlrjestelmaumlaumlnsauml uudistamalla Naumlin voidaan kehittaumlauml esimympaumlristoumlvaikutusten haumlirioumltilanteiden ja tyoumlturvallisuuden hallintaa toiminnaneettisyyttauml tai sidosryhmaumlyhteistyoumltauml

MLP-mallin mukaan radikaalien innovaatioiden aihiot syntyvaumlt tyypillisesti ka-peilla sovellusalueilla tai rajatuilla maantieteellisillauml alueilla toteutettavista kokei-luista (niche-taso) Uusien radikaalien innovaatioiden toimivuudesta ja vaikutta-vuudesta ei ole aluksi riittaumlvaumlauml naumlyttoumlauml Siksi kokeilu saattaa tarvita alkuvaiheessasuojattua tilaa ja tukitoimenpiteitauml Niitauml voidaan luoda rakentamalla sosiaalisiatukiverkostoja joihin voi kuulua kokeilusta kiinnostuneita tuottajia ja kaumlyttaumljiauml jayhteiskunnallisia toimijoita

MLP-mallin tasot muodostavat sisaumlkkaumlisen hierarkian Mallin keskeinen oletta-mus on se ettauml mikaumlaumln yksittaumlinen tekijauml ei voi muuttaa vallitsevaa toimintamalliaSe muuttuu eritasoisten prosessien vuorovaikutuksessa Muutos edellyttaumlauml ensin-naumlkin ettauml yhteiskunnallisen toimintaympaumlristoumln muutosprosessit kuten vaumlkiluvunkasvu kaupungistuminen ja elintason noususta johtuva metallien mineraalien jakiviaineksen kysynnaumln kasvu tai kansalaisaktiivisuuden lisaumlaumlntyminen luovatpaineita vallitsevan kaivosteollisuuden muutokselle Erilaiset kriisitilanteet lisaumlaumlvaumltpainetta ja nopeuttavat toimintatapojen tekniikoiden ja viranomaismaumlaumlraumlystenmuuttumista

Systeemisen muutoksen toteuttamiseen tarvitaan vallitsevan toimintajaumlrjestel-maumln ja niche-tason kehittaumlmisprosessien vaumllistauml vuorovaikutusta ja keskinaumlistaumlsopeuttamista Vallitsevan jaumlrjestelmaumln toimijoiden on luotava edellytyksiauml ja tilaauudenlaisen toimintajaumlrjestelmaumln kaumlyttoumloumlnotolle Lisaumlksi paikallisella tasolla onkokeilujen kautta luotava kaumlyttoumlkelpoinen konkreettinen uusi toimintamalli joka voilaajeta uudeksi toimintajaumlrjestelmaumlksi Uusi toimintajaumlrjestelmauml ja sen kaumlyttoumloumlnot-

25

toympaumlristouml tarvitsevat molemminpuolista sopeuttamista toisiinsa Mahdollisuuksi-en ikkuna avautuu silloin kun tuotettu ja toimivaksi havaittu uusi toimintajaumlrjestel-mauml voidaan integroida olemassa olevaan toimintajaumlrjestelmaumlaumln Mahdollisen muu-toksen tapahtumisen jaumllkeenkin toimintajaumlrjestelmaumln kehittaumlmisen on jatkuttava

Monitasoinen muutoksen malli tarjoaa kaumlsitteellisen viitekehyksen ja ajattelunapuvaumllineen Se auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln miksi sen enempaumlauml ulkoiset paineet kuinradikaalit uudet ideatkaan eivaumlt yksin aina riitauml aikaansaamaan vakiintuneen toi-mintamallin muuttumista ja miksi muutoksen aikaansaamiseen tarvitaan useidentoimijoiden paumlaumltoumlksiauml ja vuorovaikutteista toimintaa Monitasoisen muutoksenmallin mukaan systeemisen muutoksen edistaumlmiseen tarvitaan siis sekauml ylhaumlaumlltaumlalas (top-down) ettauml alhaalta yloumls (bottom-up) suuntautuvia toimenpiteitauml ja kehi-tysprosesseja

Toisaalta jaumlrjestelmaumlauml voivat muovata myoumls yllaumlttaumlvaumlt tapahtumat tai jopa on-nettomuudet kuten kaumlvi Suomessa Talvivaaran tapauksessa Patoaltaiden pettauml-misestauml aiheutunut kaivosvesien vuoto sekauml kuolemaan johtanut tyoumltapaturmaTalvivaaran kaivosalueella ravistivat suomalaista kaivosteollisuutta ja siihen liitty-vaumlauml sidosryhmaumlverkostoa niin ettauml esimerkiksi viranomaismaumlaumlraumlykset kiristyivaumltpainostuksesta Tapahtumien myoumltauml koko yhteiskunta heraumlsi vaatimaan kaivosyri-tysten vastuullista toimintaa Tutkimuskentaumlssauml tarjottiin rahoitusta vastuullisenkaivostoiminnan edistaumlmiseksi (esim Tekesin Green Mining -ohjelma) ja Sitrassaaloitettiin kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkoston kehittaumlminen Tulevaisuudessavoimme sitten tarkastella kuinka naumlmauml kokeilut ja muutosareenan toiminnot siirty-vaumlt kaivosalan regiimiin

Sidosryhmiauml pyydettiin SAM-hankkeen visiotyoumlpajassa (Kohl et al 2013) tyoumlpa-joissa mm kirjaamaan kaivosalalle merkityksellisiauml asioita ja tapahtumia 1960-luvulta taumlhaumln paumlivaumlaumln ja siitauml eteenpaumlin tulevaisuuteen vuoteen 2030 Tuloksenasyntyi kuvan 5 mukainen tuloste Kuvasta voidaan hahmottaa menneisyydestaumlrdquoKaivos tyoumlnantajanardquo -tarina nykyisyydestauml rdquoTalvivaaran kaivoksenrdquo tarina jatulevaisuudesta rdquoKaivos yhteiskunnassardquo -tarina Kuvan tulos voidaan tulkita niinettauml Talvivaara on ilmiouml joka mursi kaumlsityksen kaivosteollisuudesta vain tyoumlnanta-jana muutti kaumlsityksen niin ettauml kaivos on osa yhteiskuntaa Talvivaaran kaivok-sen olemassaolon ensimmaumlisten vuosien aikana kyseenalaistettiin olemassaoleva kaivosregiimi viranomaisten osaaminen ja vallitseva yrityskulttuuri joka eiriittaumlvaumlssauml maumlaumlrin ottanut huomioon sidosryhmiauml Naumlin niche-tason toimija (Talvi-vaara) muutti vallitsevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml (regime) Osaltaan muutosprosessinkaumlynnistymiseen vaikutti myoumls toimintaympaumlristouml (landscape) jossa painetta jaumlr-jestelmaumlaumln loivat muun muassa resurssiniukkuus ja laumlnsimaisen elaumlmaumlntavanluoma kasvava mineraalitarve kestaumlvaumln kehityksen ja yritysvastuullisuuden tren-dit

26

Kuva 5 Kaivosteollisuuden merkityksellisiauml ilmioumlitauml ja trendejauml menneisyy-destauml nykyisyydestauml ja tulevasta (Kohl et al 2013)

Kuva 5 kertoo osaltaan ettauml Talvivaaran kaivosta voidaan pitaumlauml uuden kaivospro-sessiteknologian kokeiluna joka johti konfliktiin (Tiainen et al 2014) ja koko suo-malaisen kaivosalan kriisiin sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta Vielaumlvuonna 2006 Vesa Kainulainen kirjoitti Talvivaarasta ettauml siellauml on Euroopansuurimmat sulfidiset nikkeliesiintymaumlt Uutta ympaumlristoumlystaumlvaumlllistauml tekniikkaa Yli25 vuoden toiminta-aika Suomalaisen kaivosteollisuusklusterin uusi alku (Kainu-lainen 2006) Naumlmauml lupaukset paumlaumltyivaumlt kuitenkin pettymykseen tyoumltapaturman jaympaumlristoumlonnettomuuksien seurauksena Voidaan sanoa ettauml Talvivaaran epaumlon-nistuminen avasi suomalaisen yhteiskunnan ymmaumlrryksen kyseenalaistamaankaivosalan kestaumlvyyden

42 Muutoksen ohjaus ja hallinta

Strategic Niche Management (SNM) ja juurruttaminen ovat laumlhestymistapoja jotkaedustavat muutosvoiman rakentamista alhaalta yloumlspaumlin Niiden avulla edistetaumlaumlnonnistuneiden kokeilujen ja nichejen rakentamista ja hyoumldyntaumlmistauml (Weber ampDorda 1999 Hoogma ym 2005 Kivisaari ym 1999 Kivisaari amp Lovio 2004) SAM-hankkeessa toteutetut kokeilut olivat luonteeltaan taumlllaisia Mainitut laumlhestymista-vat taumlhtaumlaumlvaumlt sellaisten kokeilujen toteuttamiseen jossa keskeiset sidosryhmaumltoppivat muokkaamaan uutta toimintamallia sellaiseksi ettauml se on kaikkien puoles-ta hyvaumlksyttaumlvauml Laumlhestymistavan ytimessauml ovat yhteisten odotusten luominen

1960 Nyt 2030

Politiikka

Talous

(Kansalais)yhteiskunta

Tekniikkateknologia

Ympaumlristouml

Arvot

Natura-verkosto 2000

Vaihtoehtoiset teknologiat harvinaistenmetallien talteenotolle

Lakien vaumllisetsuhteetluontoon

Raaka-aineiden niukkuus jahinnat Harvinaiset metallitUusiutuvat raaka-aineet

Radikalisoituminen

RakennemuutoksetSirpaloituminen

Uusi kaivoslaki2011

In situ-bioliuotus

Kestaumlvauml kehitys

Standardointikehittyy

Vesilaki 1962Kaivoslaki 1965

Euroopanjaumllleenrakennus

CSRkaivosalalle

Tietoisuus javaatimuksetkasvavat

Globaali kehitysAasian markkinat

Kaivosalan rdquovanhatsynnitrdquo

Logistiikka mm uudetmerivaumlylaumlt

Saumlteilyturvalaki 1991

Bric-maat IntiaAfrikka nousevat

ILO- ratifiointi(ei Suomi)

ydinenergialaki1987

EU

EU raaka-ainealoite2010

rikkidirektiiviYSL uudistus

YVA-laki 1994

Julkiset hankinnatLaki 1978 YSL

2000

Rio 1987 YVA ja sosToimilupauudistus

YVD ndashluontovahingot jakompensaatiot

Ennakoiva kompensointihaitoista ja vahingoista

ilmastolaki Jaumltteiden hyoumldyntaumlmisensaumlaumlntely

Malmioidenulkomaalaisomistus

GRIIFC GuidelinesICMM

Performance-product

Lama

Internet SOME

Lobbaus

LiekkisulattoKonepajateollisuudenkasvu

Metso ja OutotecBioliuotuksen kaumlyttouml Suomessa

Johtamisjaumlrjestelmienkehittyminen ISO

ydinmateriaalivalvonta

Jaumltteiden jatkojalostus

Urban mining kasvaa

Onko kaikille toimille tilaa

Suljetun kierron kaivos

Yhteiskuntarakenteen muutos globalisaatio

Vastuullisuus jaumlljitettaumlvyys

Tshernobyl

MMSD 1999

Vastavoimat esim StopTalvivaara

Automatisointi

Kaivosmonopoli valtiolla

Kaivostenyksityistaumlminen

Elinkeinokonfliktit

Valtauksentekeminen

helppoa

Toiminnanpolitisoituminen

Kaivostuotteidenmerkityksen kasvu -gt

hyvaumlksyttaumlvyys

Metsaumlteollisuusgt

Vesienhallinnanparantuminen

Saturoituminen

Kaivostenmerkityksen kasvu Kaivosinfran

hyoumldyntaumlminen

Riskien hallinta sosiaalisentoimiluvan lunastamiseksi

Saumlaumldoumlksettiukkeneva

t

KV-kaupan esteidenpurkaminen

Maankaumlyttoumlkiistat

Teollinen symbioosimm sivukivien

hyoumltykaumlyttouml

MMMampTEMampYM

Suljettukansantalous Oumlljykriisi

Bilateraalikauppa

Kaivoksista toumlitauml

Cleentech

Biotalous

Talvivaara

Talvivaara

Talvivaara

Talvivaara

SOME-ihmisoikeudet

On-line kansanaumlaumlnestykset

HoumlyrykoneYdinvoima

Fossiiliset energiat

PC

Internet Nokia Robotiikka

Uusiutuva energia

Naumlkymaumltoumln kaivos

Kierraumltys-teknologiat

Rajaton halpaenergia (magnetismivaumlraumlhtely kiertoliike

Konsumerismin nousuTalouden nousu etusijalle

Vihreaumlt arvot

Koijaumlrvi

Vesi

Y-heraumltys

KansalaisaktiivisuusMoniarvoisuus

Talouden ylivalta

Arvojen uudelleenarviointi

Laumlpinaumlkyvyys

Globaali informaatio ampOikeuden taju

Paikallisuuden arvostus

Kierraumltys osatuotesuunnittelua

Vesiensuojeluohjelma

TalaskangasRooman klubi

Kaivostyoumlnanta-

jana

Radikaalittapaukset

Kaivosyhteis-

kunnassa

27

(yhteinen visio) yhteinen oppiminen ja monipuolisten toimijaverkostojen rakenta-minen

SNM ja juurruttamisprosessi perustuvat keskeisten osapuolten vaumllisen vuoro-puhelun kaumlynnistaumlmiseen ja edistaumlmiseen uuden ratkaisun kaumlyttoumloumlnotossa Dialo-gin avulla uutta toimintatapaa muokataan siten ettauml se vastaa mahdollisimmanhyvin eri sidosryhmien tarpeisiin ja vaatimuksiin Lisaumlksi toimintaympaumlristoumlssaumledistetaumlaumln sellaisia muutoksia jotka helpottavat uuden innovaation laajamittaistakaumlyttoumloumlnottoa ja tavoiteltujen hyoumltyjen toteutumista Kysymyksessauml on siis kaksi-suuntainen sopeuttamisprosessi

Transition Management (TM siirtymaumln hallinta Rotmans et al 2001 Kemp etal 2007 Loorbach 2007) edustaa laumlhestymistapaa jonka avulla poliittiset paumlaumlttauml-jaumlt voivat toimillaan tukea kestaumlvaumln kehityksen mukaista muutosta yhteiskunnaneri sektoreilla (Elzen ym 2004) TM pyrkii kaumlynnissauml olevien kehityskulkujen mu-kauttamiseen halutun kehityksen suuntaiseksi ja eri toimijoiden vaumllisen yhteisym-maumlrryksen aikaansaamiseen Se painottaa teknisen ja sosiaalisen muutoksenvuorovaikutteista suhdetta ja hyoumldyntaumlauml olemassa olevia liikevoimia ja pyrkii suun-taamaan niitauml kohti yhteiskunnan valitsemia paumlaumlmaumlaumlriauml

TM-mallin punaisena lankana on naumlkemys siitauml ettauml kestaumlvauml kehitys edellyttaumlaumlsosiaalisen ja teknologisen muutoksen samanaikaisuutta ja niiden kytkemistaumlyhteen Malli kuvaa sitauml miten yhteiskunnallisia sosioteknisiauml jaumlrjestelmiauml voidaanmuuttaa kestaumlvaumln kehityksen mukaisiksi ja toisaalta sitauml miten sosiotekniset jaumlr-jestelmaumlt ylipaumlaumltaumlaumln muuttuvat historiallisen tutkimuksen valossa

Voss ja Kemp (2006) luonnehtivat TM-laumlhestymistapaa refleksiiviseksi hallinto-tavaksi (Reflexive Governance) joka painottaa hallinnollisen prosessin sosiaalistaulottuvuutta Hallintoprosessi naumlhdaumlaumln osana sitauml dynamiikkaa jota pyritaumlaumln hallit-semaan Refleksiivinen hallintotapa pyrkii hyoumldyntaumlmaumlaumln vuorovaikutteista oppi-mista laajassa toimijaverkostossa Se pyrkii pikemmin avoimeen systeemiseenoppimiseen kuin tarkkaan maumlaumlriteltyihin tavoitteisiin tai kontrolliin Ideana on ettaumlhallintoprosessit tulisi avata eri toimijoiden vuorovaikutukselle ja dialogille Taumllloumlinongelman kaumlsittelyyn saadaan mukaan monenlaista tietoa erilaisia arvoja ja vai-kutusresursseja ja ymmaumlrrys lisaumlaumlntyy siitauml miten ongelma tulisi maumlaumlritellauml mitentavoitteet tulee asettaa ja minkaumllaisia strategioita voidaan kaumlyttaumlauml Kun jo tiedon janaumlkemysten yhdistaumlmisessauml ylitetaumlaumln kaumlsitteellisiauml ja institutionaalisia rajoja voi-daan edistaumlauml palautteen saamista jo strategian kehittaumlmisvaiheessa

TM-laumlhestymistavan keskeisenauml ajatuksena on ennakoinnin naumlkoumlkulmasta pyr-kiauml ohjaamaan monimutkaisten jaumlrjestelmien kehitystauml pitkaumlllauml aikajaumlnteellauml Mallion ollut alusta pitaumlen hyvin kaumlytaumlnnoumlnhakuinen ja sitauml on pyritty soveltamaanmuun muassa Alankomaiden ympaumlristoumlpolitiikassa sekauml Belgiassa ja Englannissaenergiahallinnossa ja terveydenhoidon suunnittelussa (Rotmans amp Loorbach2009)

Keskeinen ajatus on ettauml pienet muutokset johtavat laajoihin jaumlrjestelmaumln muu-toksiin Suuri muutos on mahdollista vain taumlllauml tavoin koska jaumlrjestelmauml vastustaasuuria muutoksia Pieniauml muutoksia voidaan puolestaan tukea luomalla muutos-areenoita joiden avulla toimijat sitoutetaan toimintaan yhteisten visioiden luomisenja toiminnan kautta Muutoksen eteenpaumlin viemiseksi on myoumls tunnistettava kes-

28

keiset muutosagentit jotka kykenevaumlt ottamaan riittaumlvaumlauml etaumlisyyttauml hallitsevaanjaumlrjestelmaumlaumln ja haluavat muutosta Lisaumlksi on tuettava uusien innovatiivistentoimintavaihtoehtojen etsimistauml jotta jaumlrjestelmaumln sisaumlinen diversiteetti ja sopeu-tumiskyky lisaumlaumlntyisivaumlt Taumlmauml merkitsee uusien suojaavien lokeroiden luomistakokeilutoiminnalle esimerkiksi rahoituksen tai lainsaumlaumldaumlnnoumln avulla Lisaumlksi jaumlrjes-telmaumln kehitystauml on jatkuvasti ennakoitava jotta siinauml tapahtuviin muutoksiin onmahdollista varautua (Rotmans amp Loorbach 2009)

TM-periaatteet voidaan kiteyttaumlauml toimintaohjeiksi joista muodostuu toiminnan jaoppimisen jatkuva kehauml Naumlitauml ohjeita ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

1 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminen2 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen3 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen4 Kokeilujen toteuttaminen5 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi6 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin

Rotmansin ja Loorbachin (2009) siirtymisprosessin sykli (kuva 6) kuvaa taumltauml dy-namiikkaa Ongelman maumlaumlrittelyn toimijoiden ja toimintaohjelman suunnittelunjaumllkeen voidaan siirtymaumlauml edistaumlauml erilaisilla kokeiluilla joita voidaan tukea esimer-kiksi poliittisin paumlaumltoumlksin tuilla Osallistujien tulee pystyauml hahmottamaan komplek-sinen jaumlrjestelmauml sekauml sen haasteet ja mahdollisuudet Muutosareenaa ei tulenaumlhdauml stabiilina rakenteena vaan se on pikemminkin luonteeltaan ajassa jatku-vasti muotoutuva virtuaalinen ja muuttuvien toimijoiden eteenpaumlin kantama polku

Kuva 6 Muutoksen sykli (Rotmans amp Loorbach 2009)

29

TM-laumlhestymistavan kaumlsitteelliset tyoumlkalut on tarkoitettu laajojen kehityskulkujensuuntaamiseen Kokeilujen rakentaminen on vain yksi osa taumltauml prosessia SAM-hankkeessa TMn teoreettiset jaumlsennykset ja kaumlsitteet helpottavat tarkasteltavienalueellisten kokeilujen kytkemistauml yhteiskunnan yleisempiin kehityskulkuihinja -toimenpiteisiin TM-laumlhestymistapaa kuvataan syklisenauml prosessina jossaorganisoidaan sidosryhmien jatkuva vuorovaikutteinen oppiminen Se kaumlynnistyyongelman hahmottamisesta muutosareenan perustamisesta ja yhteisten visioidenluomisesta Taumlllaisina muutosareenoina voidaan naumlhdauml esimerkiksi kaivosteolli-suuteen liittyvaumlt kehittaumlmisohjelmat Muutosvoimaa vahvistetaan synnyttaumlmaumlllaumlsellaisia toimijaverkostoja joiden monipuolinen asiantuntemus heijastaa ratkaista-van ongelman eri puolia Toimijat pyritaumlaumln mobilisoimaan erilaisten vaihtoehtoistenkehityskulkujen kokeiluun

SAM-hankkeessa tarkasteltiin miten kaivosteollisuudessa voidaan muokatauusi suomalaiseen ympaumlristoumloumln sopiva sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlytaumlntouml jamiten voidaan luoda edellytykset sen laajamittaiselle kaumlyttoumloumlnotolle osaksi vallit-sevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml Muutoksen toteuttamiseksi tarvitaan eri toimijoidenyhteistauml ymmaumlrrystauml siitauml mitauml taumlmauml muutos tarkoittaisi keiden aktiviteetteja jaosallistumista muutoksen laumlpivientiin tarvitaan ja minkaumllaisia ovat heidaumln roolinsamuutostoimijoina

Muutosta voidaan aktivoida monesta suunnasta Voidaan erottaa erityisiauml akti-vaattoreita integraattoreita tai mahdollistajia Aktivaattorit voivat olla kansalaisiaviranomaisia aktivisteja jne Integraattoreita ovat erilaiset verkostot ja mahdollis-tajia loumlytyy esimerkiksi rahoittajista ja politiikan toimijoista Naumlmauml toimijat toimivatmuutosprosessissa

Muutosprosessi on iteratiivinen prosessi jossa tieto ja ymmaumlrrys asioista muo-dostuu muotoutuu ja leviaumlauml Tiedon luomisen prosessia voidaan kuvata SECI-mallin avulla (kuva 7 Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995) Tieto muovautuuulkoistamisen yhdistaumlmisen sisaumlistaumlmisen ja sosiaalistamisen kautta kulkevassasyklissauml Kaivosalan muutosprosessia voidaan kuvata myoumls taumlmaumln SECI-mallinavulla Esimerkiksi SAM-hankkeessa toteutetut tyoumlpajat kokoukset yhteistyoumlkaivosyritysten kanssa ja hankkeessa tuotetut julkaisut voidaan asettaa SECI-mallin mukaiseen kuvaan Olennaista on ymmaumlrtaumlauml ettauml yksittaumlinen julkaisu taityoumlryhmaumln toiminta ei saa muutosta aikaan vaan asioiden ymmaumlrtaumlmiseen tarvi-taan prosessi joka kulkee monella eri tasolla iteroiden

30

Kuva 7 SECI-malli tiedon ja ymmaumlrryksen muodostumisen prosessin syklis-tauml (Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995)

Hiljainen tieto

Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Hiljainen tieto Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto Taumlsmaumlllinen tieto

Toimintakentaumln luominen Tiedon yhdistaumlminen

Dialogi

Tekemaumlllauml oppiminen

Sosiaalistaminen Ulkoistaminen

Sisaumlistaumlminen Yhdistaumlminen

bull Hankekokouksetbull Argumenta-hankkeen seminaarit

bull Draamatyoumlpajabull Viranomaistyoumlpajabull Visiotyoumlpajabull Tiekarttatyoumlpajabull Csiro haastattelutbull Hyvaumlksyttaumlvyyskyselyt

bull Benchmarkbull Policy Briefbull Artikkelit

bull Yhteistyouml kaivosyritystenkanssa

bull Tapaukset esim Kuusamonkaavoitusprosessi

31

5 Suomalaisen kaivosalan muutosprosessinkokonaiskuva

Suomalaisen kaivosteollisuuden murrosprosessin kokonaiskuva kuten se SAM-hankkeen aineiston perusteella hahmottui on esitetty kuvassa 8 MLP-malliin sovi-tettuna MLP-mallissa niche-taso on kaumlsitetty laajasti eikauml vain teknisiauml ratkaisujaesittelevaumlnauml tasona Siihen on otettu mukaan myoumls toimintatapa- ja menettelyko-keiluja Vielauml 1960-luvulla kaivostoiminta oli valtiojohtoista suljetussa taloudessatapahtuvaa toimintaa joka tapahtui teollista toimintaa suosivassa arvomaailmas-sa Taumlssauml ympaumlristoumlssauml toiminut regiimi on parhaillaan muuttumassa uudeksiregiimiksi jonka arvellaan toteutuvan vuoden 2030 tienoilla SAM-hankkeen visio-ja tiekarttatyoumlpajoissa (kuva 1) tunnistetut ja kuvatut muutospolut ovat ehkauml taumllloumlinjohtaneet uuteen kaivosalan regiimiin

Kuva 8 Kaivosalan muutosprosessi (mukaellen Foxon et al 2010 Kohl et al2013)

Niche

RegimeLandscape

Applied Foxon et al 2010

20301960

Kaivoslaki 1965

ElinkeinopolitiikkaNatura 2000

Kestaumlvauml kehitys

Resurssiniukkuus

YVA 1994 Kaivoslaki 2011

1 Moniaumlaumlninen osaava viranomaistoiminta

2 Kestaumlvaumln kehityksen mukainenyrityskulttuuri

3 Yhteisoumln hyvaumlksymauml kaivos4 Oppiva ja uutta luova kaivosteollisuus

Kaivos tuo vaurauttaja tyoumlpaikkoja

5 Raumlaumltaumlloumlity viestintauml ja oikea-aikaisuus

6 Kaivoksen koko elinkaari huomioituKaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminenaluetaloudessa

KaivosinfrastruktuuriAsunnotTiethellip

Ympaumlristoumlarvot

JohtamisjaumlrjestelmaumltCSR kaivosalalleGRI-ohjeistusTSMISO-standarditVakuutukset riskienhallinta

VisioKestaumlvauml

hyvaumlksyttaumlvaumlkaivannaisteollisuus

TEKES Green Mining ohjelmaKaivosalan koulutus

BioliuotustekniikkaSuomessaTalvivaaran kaivos

Stressitestit

Vanhat kaivosyhtioumltesim Outokumpu

Kaivoskone- ja laitevalmistajatKansainvaumlliset kaivosyrityksetPaikallinen yritystoiminta

Suljettu kansantalous

Kaivosbuumi 2005-2010Malminetsinnaumln vastustusKaivosvastaisuus

Vanhat kaivoksetkuten Kemi

Malminetsintauml kuten SakattiKaivossuunnitelmat kuten Kuusamo

Mineraaleja vaativa elaumlmaumlntapa

Yritysvastuullisuus

SoLiMi-hankkeen hyvaumlksyttaumlvyyskysely

Media SOME

Politiikkaregulaatiomarkkinat

Arvotasenteetosaaminen

Fyysinenympaumlristouml

SAM-hankkeen sidosryhmaumlyhteistyoumlkokeilutKestaumlvaumln kaisvotoiminnan verkosto

AutomaatioDigitaalisuus

32

51 Markkinat politiikka ja regulaatio

1960-luvulla kaivokset ja malminetsintauml olivat hyvin pitkaumllle valtion suunnastaohjattuja kansallisia projekteja (esim Outokumpu keskeinen toimija) Kohti vuotta2030 mentaumlessauml markkinat ovat muuttuneet entistauml globaalimmiksi suurin osaSuomen kaivoksista ja malminetsinnaumlstauml tapahtuu ulkomaisten yritysten toimestaRegiimiin on siis tullut uusia toimijoita suuria ulkomaisia kaivosyrityksiauml Taumlmaumlaiheuttaa haasteita yrityskulttuurin luomiseen yritysten vaumlliseen yhteistyoumlhoumlnviranomaistoimintaan sidosryhmaumlsuhteisiin viestintaumlaumln jne Toimintaympaumlristouml onmuuttunut niin ettauml kestaumlvaumln toiminnan vaatimus niin sosiaalisten ja taloudellistenasioiden kuin ympaumlristoumlasioiden osalta on liiketoiminnalle merkityksellistauml

Suomen metsaumlteollisuus kamppaili 1990-luvulla vastaavien haasteiden kanssaerityisesti ympaumlristoumlkysymyksen mutta se kykeni vastaamaan muutostarpeeseenyhteistoiminnalla Metsaumlteollisuudella on pitkaumlt ja hyviksi koetut perinteet tutkimus-ympaumlristouml- ja sidosryhmaumlsuhteiden hoidossa yhteinen tutkimuslaitos (KCL) ja yhtei-nen ympaumlristoumlraportointikaumlytaumlntouml joiden avulla se vastasi muutokseen (Wessberg etal 2015a) Kaivosteollisuudessa globaalit toimijat ja markkinat tuovat erityishaasteensuomalaiseen hyvaumlksyttaumlvyysprosessiin

Uuden kaivoslain tulkinta on nykytilanteessa vielauml muotoutumassa Kaivoslainsuhde ympaumlristoumllainsaumlaumldaumlntoumloumln on niin ikaumlaumln vielauml paikoin epaumlselvauml Naumlin ollentoimintajaumlrjestelmauml on esimerkiksi taumlssauml kohtaa vielauml kehittymaumlssauml ja kaumlytaumlnnoumlssaumltaumlmauml naumlkyy esimerkiksi siinauml ettauml lupapaumlaumltoumlksiin kuuluu pitkauml aika mikauml hermos-tuttaa yritystoimijoita Turvatekniikan keskus (Tukes) myoumlntaumlauml kaumlytaumlnnoumlssauml kai-vosluvan mutta kaivoslupa ja ympaumlristoumllupa ovat vahvasti linkittyneitauml toisiinsaAluehallintovirasto (AVI) on siten ympaumlristoumlluvan myoumlntaumljaumlnauml myoumls merkittaumlvaumlkaivosalan viranomaistoimija Tukesin rinnalla Jos hanke on ympaumlristoumlvaikutuksil-taan laaja-alainen tarvitaan kaivoslupaa varten lausunto ympaumlristoumlvaikutustenarvioinnista (YVA-lausunto) jonka yhteydessauml korostuvat sidosryhmiin kohdistuvatvaikutukset ja sosiaalisten vaikutusten arviointi Suojelualueiden osalta ympaumlristouml-viranomainen on myoumls merkityksellinen toimija kaivoslupaan liittyen Kiinnostavatmalmiot ja luonnonsuojelullisesti niin ikaumlaumln kiinnostavat alueet yhtyvaumlt usein sillaumlmalmiot muokkaavat helposti maaperaumln koostumusta niin ettauml alueelle muodos-tuu poikkeuksellinen elinympaumlristouml kasveille Ympaumlristoumlluvan alainen toiminta onpuolestaan Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskuksen (ELY) valvottavaa aluettaLisaumlksi Tukes pyytaumlauml aina kaivoslupaa varten lausunnot kunnalta (kaavoitus) jaMaanmittauslaitokselta (kaivostoimitus)

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta moniaumlaumlnisen ja osaavan viran-omaistoiminnan tukeminen ja kehittaumlminen on keskeinen visiopolku politiikanregulaation ja markkinoiden suuntaamisessa

52 Arvot asenteet osaaminen

Kaivosalan hiljaiselo ennen kaivosbuumia aiheutti sen ettauml tietoisuus kaivoksistaja niiden merkityksestauml ihmisten hyvinvoinnille jaumli etaumlisiksi kansalaisille Kansalais-

33

ten arvot ja asenteet eivaumlt siis paumlaumlsseet kehittymaumlaumln yhteiskunnallisen muutos-prosessin mukana Esimerkiksi ympaumlristoumlarvojen nouseminen merkitykselliseksitekijaumlksi teollisuuden hyvaumlksyttaumlvyysprosessissa ei kehittynyt kaivosteollisuudenmukana vaan iskeytyi kasvoille vasta kaivosbuumin yhteydessauml Laaja-alainenosaaminen kaivosteollisuuden hyvaumlksyttaumlvyyteen liittyen ei kehittynyt siinauml mitassakuin voimissaan olevan teollisuuden alan tilanteessa olisi voinut olla

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolut liittyen kestaumlvaumln kehityk-sen mukaiseen yrityskulttuuriin yhteisoumln hyvaumlksymaumlaumln kaivokseen oppivaan jauutta luovaan kaivokseen ja raumlaumltaumlloumlityyn viestintaumlaumln liittyen ovat avainasemassamuutosprosessin suuntaamisessa

53 Fyysinen ympaumlristouml

Vanhat olemassa olevat kaivokset kuten Kemi ja Pyhaumlsalmi ovat esimerkkejaumljoissa kaivosinfrastruktuuriin on totuttu ja se on toimiva ja valmis Hyvaumlksyttaumlvyy-den naumlkoumlkulmasta haasteita aiheuttaa uusien kaivosten perustaminen joka uhkaaesimerkiksi olemassa olevaa matkailuelinkeinoa kuten Juomasuo Kuusamossatai luonnonsuojelua kuten Hannukainen Sodankylaumlssauml

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolku jossa otetaan huomioonkoko kaivoksen elinkaari ja kaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminen aluetaloudessaon merkityksellinen muutosprosessin suuntaamisessa Esimerkiksi merkityksellistaumlhyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta on se kuinka kaivosinfraa voidaan hyoumldyntaumlaumlkaivoksen elinkaaren jaumllkeen

34

6 Yhteenveto ja johtopaumlaumltoumlkset

Taumlssauml julkaisussa on avattu suomalaisen kaivosalan muutosprosessia ns kaivos-buumin seurauksena ja jaumllkeen Kaivosbuumin myoumltauml lisaumlaumlntynyt kaivosteollisuuson heraumlttaumlnyt yhteiskunnallisen keskustelun kaivosten sosiaalisesta toimiluvasta jasen sisaumllloumlstauml Ottamatta kantaa kaivosten sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden oikeu-tukseen taumlssauml kirjoituksessa on jaumlsennetty sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden reunaeh-toja ja yhteiskunnallisen myoumlntouml- tai epaumlaumlmisprosessiin vaikuttavia tekijoumlitauml jamekanismeja Siirtymaumlprosessin hallinnassa keskeisiauml elementtejauml myoumls kai-vosalan muutosprosessissa ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

7 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminenesimerkiksi kaivosalaan suuntautuvien tutkimusohjelmien ja muun rahoi-tuksen avulla

8 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen ja paumlivitysriittaumlvaumln tiheaumlsti esimerkiksi kaivosteollisuuden vision ja tiekartan paumlivit-taumlminen

9 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen esimerkiksiKestaumlvaumln kaivostoiminnan verkosto

10 Kokeilujen toteuttaminen esimerkiksi viranomaistyoumlpaja osana kai-voshankkeiden YVA-prosessia tai draamatyoumlpaja eri sidosryhmille osanakaavoitusprosessia

11 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi esimer-kiksi SAM-hankkeessa ideoituja kokeiluja tulee analysoida ja jatkaa lu-paavimmiksi koettujen kokeilujen kehittaumlmistauml

12 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin esimerkiksi Kaivosteol-lisuus ryn roolin sopeuttaminen toimintaympaumlristoumln muutokseen tai toi-minnan ohjausjaumlrjestelmien kehittaumlminen (esim TSM-jaumlrjestelmaumln kehit-taumlminen ja soveltaminen Suomen olosuhteissa)

Kaivosalalla on menossa muutosprosessissa erityisesti sidosryhmaumlkommunikaati-on ja sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden alueilla joissa edellauml mainitut muutosproses-sin hallinnan keskeiset elementit ovat jo naumlhtaumlvissauml Tekesin Suomen Akatemianja Sitran rahoituksella on toteutettu tutkimusohjelmia ja tutkimushankkeita jotka

35

tukevat uusien niche-avauksien muodostumista uusien verkostojen syntymistauml jakokeilujen toteuttamista

Esimerkiksi SAM-hankkeessa on kokeiltu viranomais- ja draamatyoumlpajoja sekaumlinteraktiivista digitaalista verkkotyoumlkalua kaavoitusprosessin tukena sidosryhmienvaumllisen kommunikaatioprosessin kehittaumlmisessauml SAM-hankkeessa luotiin yhdes-sauml kaivosalan sidosryhmien kanssa visio hyvaumlksyttaumlvaumln ja kestaumlvaumln kaivosteolli-suuden tulevaisuudesta

Sitran johdolla on rakennettu kaivosalan yhteistyoumlverkosto Kestaumlvaumln kaivostoi-minnan verkosto jossa on jo toteutettu suomalaisen kaivosteollisuuden yhteinenyhteiskuntavastuuraportti ja tyoumlkalupakki vastuullisuuden toteuttamiseen Lisaumlksiverkostossa on kehitteillauml kaivosteollisuuden oma kaivosvastuujaumlrjestelmauml kana-dalaisen TSM-jaumlrjestelmaumln pohjalle Jyvaumlskylaumln yliopistossa on toteutettu kai-vosalan hyvaumlksyttaumlvyyskysely kansalaisille (Jartti et al 2014)

Jatkossa naumlistauml kokeiluista voidaan valita lupaavimmat jatkokehittelyauml ja toimin-tatapojen vakiinnuttamista varten ja arvioida toimintaa Esimerkiksi viranomaistyouml-pajasta sekauml draamatyoumlpajasta voisi tulla vakiintunutta kaumlytaumlntoumlauml kaivosalan kaa-voitusprosessien sidosryhmaumldialogin toteuttamiseen ja kaivosalan hyvaumlksyttauml-vyyskyselystauml voisi tulla saumlaumlnnoumlllisesti toteutettava asia Draamatyoumlpaja voisi ollamyoumls osa YVA-prosessia Kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkostoa on suunniteltuhallinnoitavaksi Kaivosteollisuus ryn alle mikauml olisi luonteva kehityssuunta vakiin-nuttamaan verkoston toiminta

Jatkon kannalta merkityksellistauml on myoumls jatkaa alueen tutkimusta ja kehitystaumlVisiopolut voisivat esimerkiksi tarjota alustan jolla voitaisiin suunnitella jatkotutki-musta ja kehitystauml Jokainen visiopolku voisi olla oman tutkimus- ja kehityshank-keen arvoinen Esimerkiksi moniaumlaumlnisen osaavan viranomaistoiminnan kehittaumlmi-nen voisi samalla vastata kaivosalan pitkien ja raskaiden ympaumlristoumllupaprosessiennopeuttamisen ja keventaumlmisen haasteisiin kun viranomaisten vaumllistauml vuorovaiku-tusta yli sektorirajojen pystyttaumlisiin toteuttamaan ja hyoumldyntaumlmaumlaumln tehokkaasti

Jos kaivosteollisuuden muutosprosessin merkityksellisimmaumln asian haluaisi sa-noa yhdellauml sanalla se olisi luottamus Luottamus on elintaumlrkeaumlauml niin viranomais-toiminnan kuin yritystoiminnan onnistumisen kannalta Jos luottamusta ei ole ontoiminta kaikin tavoin vaikeaa Kaikkien sidosryhmien mukaan lukien viranomai-set tulee voida luottaa yritykseen ja yrityksen ja sen eri sidosryhmien tulee voidaluottaa viranomaisiin Siitauml syntyy hyvaumlksyttaumlvaumln toiminnan perusta Ja taumlmaumlnrakentamisessa on kaivosteollisuuden suurimmat haasteet taumlmaumln paumlivaumln Suo-messa Taumlmaumln haasteen voittamisessa ollaan kuitenkin jo hyvaumlssauml vauhdissa

36

AcknowledgementsThe authors would like to thank all of the SAM project all the other sustainablemining research projects that were going on at the same time and other peopleassociated with this process In addition we would like to thank the various stake-holders which inter alia participated in various events of the SAM project bring-ing material for the formulation of this report Special thanks is applied from VTT inthe SAM process retired Sirkku Kivisaari whose importance in the writing processof this report has been great Finally a special thanks to the Director of the SAMproject Helena Wessman-Jaumlaumlskelaumlinen who encouraged to write this analysis

37

LaumlhteetAumanen V 2010 Energiaregiimi muutoksessa diskursiivinen tarkastelu ener-

giapolitiikasta sosioteknologisena muutoksena Pro gradu Jyvaumlskylaumlnyliopisto

Azapagic A 2004 Developing a framework for sustainable development indica-tors for the mining and minerals industry Journal of Cleaner Production12 639ndash662

Bice S 2014 What Gives You a Social Licence An Exploration of the SocialLicence to Operate in the Australian Mining Industry Resources 3 62ndash80 doi 103390resources3010062

Burdge R J amp Vanclay F 2004 Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kaumlytaumlntouml jatulevaisuus Teoksessa Sairinen R amp Kohl J (toim) Ihminen ja ympauml-ristoumln muutos Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin teoriaa ja kaumlytaumlntoumljaumlYhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 87Espoo Teknillinen korkeakoulu S 41ndash65

Carroll A P 1979 A three-dimensional conceptual model of corporate socialperformance Academy of Management Review Vol 4 pp 497ndash505

Elzen B Geels F amp Green K (toim) 2004 System Innovation and the Transi-tion to Sustainability Theory Evidence and Policy Cheltenham UK ampNorthampton MA USA Edward Elgar Publishing

EU 2013 Strategic Implementation plan for the European Innovation partnershipon Raw materials 2013 httpseceuropaeueipraw-materialsensystemfilesged10262020130723_SIP20Part2020I20completpdf

Foxon T J Hammond G P amp Pearson P J G 2010 Developing transitionpathways for a low carbon electricity system in the UK TechnologicalForecasting amp Social Change 77 1203ndash1213 Elsevier

Geels F 2002 Technological transitions as evolutionary reconfiguration process-es a multi-level perspective and a case study Research Policy 31 891257ndash1274

Gunningham N Kagan R A amp Thornton D 2004 Social License and Environ-mental Protection Why Businesses Go Beyond Compliance Law amp So-cial Inquiry Volume 29 Issue 2 307ndash341 April 2004 DOI101111j1747-44692004tb00338x

17

vaumlh 20 milj euro) tulee raportoida vastuullisuudestaan julkisesti (Tyouml- ja elinkeinomi-nisteriouml 2015)

Kanadalainen TSM-jaumlrjestelmauml on valittu pohjaksi Suomen kestaumlvaumln kaivostoi-minnan verkoston suosittelemalle kaivosvastuujaumlrjestelmaumllle Kaivosvastuujaumlrjes-telmauml sisaumlltaumlauml luonnon monimuotoisuutta koskevan toimintakehyksen ja kahdek-san arviointityoumlkalua 1) sidosryhmaumlvuorovaikutus 2) luonnon monimuotoisuudensaumlilyttaumlminen 3) rikastushiekan kaumlsittely 4) vesienhallinta 5) energiatehokkuus jailmastopaumlaumlstoumlt 6) tyoumlterveys- ja turvallisuus 7) kriisinhallintavalmius ja 8) kaivok-sen sulkeminen

GRI-ohjeistus on kansainvaumllisen GRI-organisaation markkinoima ja yllaumlpitaumlmaumlohjeistus liiketoiminnan valtioiden ja muiden organisaatioiden kestaumlvaumln toiminnanymmaumlrtaumlmiseen ja viestintaumlaumln GRI keskittyy ohjeistuksissaan erityisesti kriittisiinkestaumlvyyttauml uhkaaviin asioihin kuten ilmastonmuutos ihmisoikeudet ja lahjontaOhjeistus rakentuu neljaumln paumlaumlpilarin alle valmistelu suuntaus analyysi ja viestin-tauml Valmisteluvaiheessa keskitytaumlaumln siihen ettauml kestaumlvyydestauml ja siihen liittyvaumlstaumlviestinnaumlstauml tulee suoraviivaista ja ymmaumlrrettaumlvaumlauml Suuntausvaiheessa huolehdi-taan siitauml ettauml kaikki merkityksellinen tulee huomioiduksi Analyysivaiheessa GRI-organisaatio tarjoaa asiakkaan kaumlyttoumloumln dataa jonka avulla viestintaumlauml voidaanselventaumlauml Viestintaumlvaiheessa tarjotaan laajaa verkostoa avuksi asioiden viestimi-seen ja viestien erottumiseen laajasta massasta

32 Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys

Sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlsite (engl Social Licence to Operate SLO2)syntyi 1990-luvulla tutkittaessa yritysten eettistauml toimintatapaa Yrityksen katso-taan saavuttaneen ns sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kun sen toiminnalla on jat-kuva hyvaumlksyttaumlvyys paikallisyhteisoumlissauml (Prno amp Slocombe 2012) Kaivosteolli-suudessa sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys on uusi paradigma jossa kestaumlvauml kehitys onkiteytynyt sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlsitteeseen Nelsen (2006) maumlaumlritteleesosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden sellaisten kaumlsitteiden arvojen tyoumlkalujen ja toimin-tatapojen joukoksi joiden kautta kaivosteollisuus ja sen sidosryhmaumlt voivat tarkas-tella ympaumlroumlivaumlauml todellisuutta Sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden tavoitteena on luodaneuvottelufoorumi jossa osapuolet tulevat kuulluiksi ymmaumlrretyiksi ja arvostetuik-si Sitauml voidaan kutsua teollisuuden ja sidosryhmien tavaksi ansaita uskottavuu-tensa ja asemansa

Warhurst (2001 2004) naumlkee hyvaumlksyttaumlvyyden ansaitsemisen liittyvaumln hyviensuhteiden luomiseen kaivosteollisuuden ja paikallisen yhteisoumln vaumllille Gunning-ham et al (2004) puolestaan maumlaumlrittelevaumlt sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden tarkoitta-van niitauml vaatimuksia ja odotuksia joita yhteiskunta kohdistaa liiketoimintaan jajotka nousevat yrityksen laumlhiyhteisoumlstauml Yritysten tasolla sosiaalista hyvaumlksyttauml-

2 Social Licence to Operate on yleisesti suomennettu kaumlsitteeksi sosiaalinen toimilupa Toi-milupa kaumlsitteenauml viittaa kuitenkin viranomaislupaan jollainen SLO ei ole Siksi on suosi-teltavampaa kaumlyttaumlauml kaumlsitettauml sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys jota taumlssauml julkaisussa kaumlyte-taumlaumln suomennoksena SLO-kaumlsitteelle

18

vyyttauml kaumlytetaumlaumln osana yrityksen sosiaalista vastuuohjelmaa (Corporate SocialResponsibility CSR)

Owen ja Kemp (2013) naumlkevaumlt ettauml vaikka sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden me-nettely nostaa esiin sosiaalisia naumlkoumlkohtia se ei kerro miten edetauml silloin kunpitaumlisi palauttaa yhteisoumljen sidosryhmien ja etujaumlrjestoumljen luottamus virheen jotapahduttua He vaumlittaumlvaumlt ettauml sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys -kaumlsitteen avulla eisitouduta pitkaumlaikaiseen toiminnan kehittaumlmiseen vaan sitauml kaumlytetaumlaumln tietoisestivaumlhentaumlmaumlaumln rdquooppositionrdquo vastarintaa Myoumls Bice (2014) havaitsi tutkimukses-saan ettauml sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden arviointia varten tulisi olla selkeitauml kritee-reitauml sillauml yrityksillauml on vaikeuksia paumlaumlttaumlauml miten ne mittaavat sen saavuttamista

Paikalliset yhteisoumlt odottavat alueella toimivilta yrityksiltauml ettauml ne tuovat muka-naan taloudellista hyvinvointia toimivat lainmukaisesti ja eettisesti ja harrastavatvapaaehtoista hyvaumlntekevaumlisyyttauml (Carroll 1979) Azapagic (2004) kehitti kaivos-teollisuudelle kestaumlvaumln kehityksen mallin johon liittyvaumlt indikaattorit haumln jakoikestaumlvaumln kehityksen pilareiden mukaan kolmeen ryhmaumlaumln taloudelliset tekijaumltympaumlristoumltekijaumlt ja sosiaaliset tekijaumlt Taumlssauml mallissa taloudelliset indikaattoritsisaumlltaumlvaumlt muun muassa yrityksen alueelle tuoman hyvinvoinnin mittaamisenYmpaumlristoumlindikaattorit sisaumlltaumlvaumlt ympaumlristoumlpaumlaumlstoumlt veden energian ja maankaumlytoumlnsekauml biodiversiteetin muutokset ja sosiaaliset indikaattorit tyoumlvoiman kohtelunihmisoikeudet ja paikallisen yhteisoumln sitomisen mukaan toimintaan (Azapagic2004) Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys perustuu yhteisoumln naumlkoumlkulmasta naumlihin samoi-hin tekijoumlihin

Thomson ja Joyce (2008) ovat maumlaumlrittaumlneet sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden teki-jaumlt seuraavasti (kuva 4)

1 lainmukaisuus tai oikeudenmukaisuus (toiminta on virallisten tai epaumlviral-listen vakiintuneiden lakiperusteisten sosiaalisten ja kulttuuristen normi-en mukaista)

2 uskottavuus (yrityksen voima ja kapasiteetti tehdauml itsensauml uskottavaksiyhteisoumln silmissauml) ja

3 luottamus (yhteisoumln halu asettua alttiiksi riskille ja jopa menetykselle toi-sen osapuolen toimien johdosta)

19

Kuva 4 Sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden saavuttaminen (mukaeltu Thomson ampJoyce 2006)

Myoumls Moffat ja Zhang (2014) ovat kehittaumlneet naumlkemyksensauml pohjalta mallin sosi-aalisen hyvaumlksyttaumlvyyden mittaamiseksi Siinauml malliin syoumltettaumlvaumlt arvot eri para-metrien osalta saadaan kyselytutkimuksella ihmiset ja heidaumln kokemuksensamaumlaumlrittaumlvaumlt naumlin yhteiskunnallisen hyvaumlksyttaumlvyyden Moffatin ja Zhangin mallirakentuu seuraavien elementtien varaan

1 vaikutukset yhteiskunnalliseen infrastruktuuriin (impacts on social infrast-ructure)

2 sidosryhmaumlkontaktien lukumaumlaumlrauml (contact quantity)3 sidosryhmaumlkontaktien laatu (contact quality)4 prosessien oikeudenmukaisuus (procedual fairness)

Kaksi edellauml mainittua sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden mallia poikkeavat toisistaansiinauml ettauml Thomsonin ja Joycen (2008) mallissa laumlhtoumlkohtana on yrityksen normi-en mukainen toiminta ja kyky taumlyttaumlauml lain vaatimukset (tekninen prosessi) kutenlupaehdot ja vasta sen paumlaumllle rakennetaan sosiaalista luottamusta Taumlmauml onlinjassa yritysvastuullisuudesta vallitsevan kaumlsityksen kanssa Moffatin ja Zhangin(2014) mukaan sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys saavutetaan ainoastaan sosiaalisenprosessin tuotoksena Molemmissa malleissa sidosryhmaumlyhteistyoumlllauml on suurimerkitys kasvatettaessa toiminnan hyvaumlksyttaumlvyyttauml yhteisoumln silmissauml Sidosryh-maumlyhteistyouml ei kuitenkaan ole automaattisesti sosiaalista hyvaumlksyttaumlvyyttauml lisaumlaumlvaumlasia Esimerkiksi Deleschal-Ridnell (2011) havaitsi ettauml sidosryhmaumlyhteistyoumlnlisaumlaumlminen uraanikaivoksen suunnittelun yhteydessauml Australiassa aiheutti taumlydelli-sen umpisolmun ja pikemminkin vaumlhensi kuin lisaumlsi sosiaalista hyvaumlksyttaumlvyyttaumlToisaalta Lindell (2015) vahvisti aumlskettaumlin vaumlitoumlskirjassaan ettauml sidosryhmienvaumllinen keskustelu kasvattaa luottamusta ja saattaa jopa muuttaa mielipiteitauml yh-teiseen suuntaan

Lainmukaisuus Uskottavuus

Luottamus

Vastaanottaminen

HyvaumlksyntaumlVastustus

20

Lisaumlksi on huomioitava ettauml sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden yksiselitteinen mit-taaminen ja seuranta ovat erittaumlin hankalia jo pelkaumlstaumlaumln ihmisten erilaisten tieto-jen taitojen kokemusten sosiaalisten prosessien ja erilaisten paumlaumlllekkaumlistenkinroolien vuoksi Eksplisiittisen tiedon yhtauml taumlrkeaumlnauml parina ovat implisiittinen tietosekauml subjektiiviset kokemukset ja kaumlsitykset joita ei ole helppo mitata ja todentaamutta joilla on syvaumlkin merkitys erilaisten sosioteknisten prosessien edistaumlmisessaumltai estaumlmisessauml Taumlllaisia ovat esimerkiksi pelot ja ennakkoluulot joita ei vaumllttauml-maumlttauml haumllvennetauml eksplisiittisesti mitattavilla faktoilla vaan ennen kaikkea useim-miten sidosryhmaumlyhteistyoumlllauml ja eriasteisella viestinnaumlllauml

Jyvaumlskylaumln yliopistossa on tutkittu sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden ehtoja ja rajojaUudenmaan Pohjois-Karjalan Kainuun ja Lapin maakunnissa (Jartti et al 2014)Tutkijoiden mukaan sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys kaumlsitetaumlaumln yleensauml syntyvaumlksipaikallisessa vuorovaikutuksessa kaivosyhtioumln ja sidosryhmien kesken Todelli-suudessa saattaa kuitenkin olla ettauml sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys rakentuukin mo-nimutkaisemmissa prosesseissa kuin pelkaumlssauml suorassa sosiaalisessa vuorovai-kutuksessa (ibid) Myoumls media muokkaa yleistauml mielipidettauml paikallisuudestariippumatta mutta esimerkiksi ympaumlristoumloumln liittyvaumlt ongelmat eivaumlt nouse julkisuu-teen vain siksi ettauml ne ovat olemassa vaan siksi ettauml jotkut yhteiskunnallisettoimijat maumlaumlrittelevaumlt ne ongelmiksi (Vaumlliverronen 1994) Taumlllaisina toimijoinavoivat olla poliittiset toimijat ja vapaaehtoiset jaumlrjestoumlt joiden mielikuvat ja asenteetmuovautuvat historiallisten ja kulttuuristen asioiden paineessa

33 Sosiaaliset vaikutukset ja niiden arviointi

Sosiaaliset vaikutukset ovat kestaumlvaumln kehityksen kaumlsitekokonaisuuden vaikeimminarvioitavissa oleva osa Siksi taumlssauml keskitytaumlaumln kuvaamaan erityisesti taumltauml osaasosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden elementtinauml Juho Saari (2012) kuvaa suomalaisenyhteiskunnan kehitystauml hyvinvoinnin muutoksena Hyvinvointi on sidoksissa talou-teen ja ympaumlristoumln vakauteen ja taumlten myoumls sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys on pitkauml-jaumlnteisen aluekehityksen tyoumlllisyyden ja liiketoiminnan perusedellytyksiauml Taumlmauml onvahvasti kytkoumlksissauml kaivossektorin tulevaisuuteen sillauml yksiloumliden yhteisoumljen jaalueiden kehitys ja yhteiskunnalliset tavoitteet ovat kaikki kiertyneinauml vahvastitoisiinsa

Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kehys ei tarjoa taumlssauml raportissa tiettyauml meto-dia tai formaalista mallia tarkastelulle vaan kyse on SVAn tarjoaman laumlhestymis-tavan yleisestauml hyoumldyntaumlmisestauml Taumlssauml yhteydessauml SVAsta hyoumldynnetaumlaumln erityi-sesti seuraavia kiinnostuksen kohteita muutoksen tunnistaminen vaikutusteemo-jen ja osallisten identifiointi kokemusperaumlisen tiedon hyoumldyntaumlminen ja vaikutus-mekanismien analyysi Taumlllainen arviointi auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln ja ennakoimaanmahdollisia riski-ilmioumlitauml niiden vaikutuksia yhteisoumloumln hallintoon ja paikalliseenkehitykseen

Sosiaaliset vaikutukset voidaan maumlaumlritellauml seuraavasti rdquoSosiaalisella vaikutuk-sella tarkoitetaan ihmiseen yhteisoumloumln tai yhteiskuntaan kohdistuvaa vaikutustajoka aiheuttaa muutoksia ihmisten hyvinvoinnissa tai hyvinvoinnin jakautumisessa

21

Muutos voi olla kehitystauml parempaan tai huonompaan suuntaan sen mukaankenen naumlkoumlkulmasta ja kenen arvoilla asiaa tarkastelee Vaikutukset ihmiseenyhteisoumloumln ja yhteiskuntaan mainitaan maumlaumlritelmaumlssauml erikseen koska jonkin tietynvaikutuksen merkitys saattaa olla aivan erilainen yksiloumltasolla kuin esimerkiksi nsyleisen edun naumlkoumlkulmastardquo (Jusleacuten 1995)

Sosiaalisten vaikutusten arviointia on kehitetty erityisesti yhdyskuntasuunnitte-lun hankkeita ja strategisten ohjelmien laatimista varten Taumllloumlin sosiaalisten vaiku-tusten arvioinnin perusajatuksena on selvittaumlauml paumlaumltoumlksentekoa varten jonkin toi-minnan tai toimen vaikutuksia ihmisten ja yhteisoumljen hyvinvointiin ja elaumlmaumlaumln sekaumlmyoumls laajemmin yhteiskunnalliseen ympaumlristoumloumln Samalla on mahdollista arvioidamyoumls yhteiskunnallisen ympaumlristoumln vaikutuksia kyseessauml olevaan toimeen Vaiku-tusten arvioinnin kirjallisuudessa rdquotoimellardquo tarkoitetaan yleensauml hyvin konkreettisiarakennus- tai laitosprojekteja teknologista kehittaumlmistauml ja kokeilua mutta myoumlsyleisempaumlauml suunnitelmaa ohjelmaa laajempaa politiikan suuntavalintaa lakia taimuuta hanketta jolla voi olla merkittaumlviauml vaikutuksia yhteiskuntaan ja ihmisiin(Sairinen amp Kohl 2004)

Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia alettiin arvioida osana prosessia ja jaumlrjestelmaumll-lisesti lain ympaumlristoumlvaikutusten arvioinnista (YVA) tultua voimaan vuonna 1994Taumlssauml prosessissa luvanhakijat joutuvat selvittaumlmaumlaumln hankkeen ja sen vaihtoehto-jen vaikutuksia ihmisen terveyteen elinoloihin ja viihtyvyyteen luontoon rakennet-tuun ympaumlristoumloumln luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen sekauml niiden keskinaumlisiin vuo-rovaikutussuhteisiin Lisaumlksi YVA-laki velvoittaa selvittaumlmaumlaumln laajamittaisistasuunnitelmista ja ohjelmista aiheutuvia vaikutuksia Viranomaiset joutuvat maan-kaumlyttouml- ja rakennuslain (MRL) mukaan selvittaumlmaumlaumln kaavaa laadittaessa kaavanvaikutukset elinoloihin ja elinympaumlristoumloumln mukaan lukien vaikutukset kansalaistenturvallisuuteen terveyteen sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin Rakennettua ympaumlris-toumlauml koskevien hankkeiden sosiaalisten vaikutusten arviointia on tehty jo 1990-luvun lopulta alkaen kuten Reinikainen (2005) Melkas (2005) Roumlnnlund (2013) jaViinikainen (1998)

Tiivistetysti voidaan sanoa ettauml SVA tehdaumlaumln jotta voidaan1 selventaumlauml ja ennakoida ihmisten elaumlmaumln laadulle ja alueen kehitykselle

aiheutuvia muutoksia2 arvioida tai ennustaa yhteisoumln kykyauml sopeutua muuttuviin olosuhteisiin3 arvioida muutosten merkitystauml ja merkittaumlvyyttauml eri osapuolten kannalta4 ottaa huomioon ja sovitella jostakin toimesta aiheutuvia ristiriitoja ja5 kehittaumlauml haittojen vaumlhentaumlmistauml ajoissa ja tietoisesti (Sairinen ja Kohl

2004)

Sosiaalisilla vaikutuksilla tarkoitetaan ihmiseen yhteisoumloumln yhteiskuntaan tai erivaumlestoumlryhmiin kohdistuvia muutoksia jotka aiheuttavat vaikutuksia ihmisten hyvin-voinnissa hyvinvoinnin jakautumisessa tai koetussa elaumlmaumlnlaadussa Vaikutuksetvoivat olla niin myoumlnteisiauml kuin negatiivisiakin ja ne voivat naumlkyauml muun muassavarallisuuden muutoksina asenteiden tai arvojen muutoksina tai ristiriitoina(Jusleacuten 1995 Sairinen amp Kohl 2004)

22

Sairisen ja Kohlin (2004) mukaan sosiaaliset vaikutukset tarkoittavat muutoksiaihmisten

1 elaumlmaumlntavassa miten he elaumlvaumlt tyoumlskentelevaumlt leikkivaumlt ja ovat keske-naumlaumln vuorovaikutuksessa

2 kulttuurissa jaetut uskomukset tavat arvot kieli ja murre3 yhteisoumlissauml sen yhtenaumlisyydessauml vakaudessa luonteenpiirteissauml palve-

luissa ja olosuhteissa4 poliittisessa jaumlrjestelmaumlssauml ihmisten osallistumismahdollisuuksien laa-

juus omaa elaumlmaumlaumlnsauml koskeviin paumlaumltoumlksiin kaumlynnissauml olevan demokra-tisoinnin vaihe ja naumlihin liittyvaumlt resurssit

5 ympaumlristoumlssauml ruoan saatavuus ja laatu riskien taso sanitaation riittauml-vyys fyysinen turvallisuus luonnon resurssien kaumlyttouml ja kontrolli kaumlytetynilman ja veden laatu

6 terveydessauml ja hyvinvoinnissa7 henkiloumlkohtaisissa ja varallisuutta koskevissa oikeuksissa8 peloissa ja toiveissa kaumlsitykset turvallisuudesta ja yhteisoumln tulevaisuu-

desta

Kaivosteollisuudesta aiheutuvan muutoksen sosiaalisissa vaikutuksissa on kysesiitauml kuinka luonnossa luonnonvarojen kaumlytoumlssauml ja yhdyskuntien infrastruktuuris-sa tapahtuvat muutokset vaikuttavat ihmisten ja yhteisoumljen arkeen hyvinvointiinelaumlmaumlntapoihin toimintaedellytyksiin ja kulttuurisiin kaumlytaumlntoumlihin Sosiaalisia vaiku-tuksia tarkasteltaessa paumlaumlhuomio kiinnitetaumlaumln erilaisiin yhteisoumlihin vaumlestoumlryhmiinja alueisiin kohdistuviin vaikutuksiin Lisaumlksi tarkastellaan vaikutuksia myoumls muihinyhteisoumlihin kuin kiinteaumlaumln paikallisyhteisoumloumln kuten esimerkiksi elinkeinonharjoitta-jiin alkuperaumliskansoihin loma-asukkaisiin matkailijoihin retkeilijoumlihin tai tyoumlyhtei-soumlihin (Burdge amp Vanclay 2004)

Kaivostoiminnasta aiheutuvia sosiaalisia vaikutuksia on maassamme alettu tut-kia vasta viimeisten vuosien aikana 2010-luvulla (ks esim Kujala 2011 Tervo2013 Kokko et al 2013 Tiainen et al 2014 Jartti et al 2014 ja Kylaumltie 2015)Kaivostoiminnan sosiaalisten vaikutusten arviointi sai nostetta erityisesti TekesinGreen Mining -ohjelmasta jossa vuosien 2011ndash2016 aikana on rahoitettu kolmeakaivosten sosiaalisiin vaikutuksiin keskittyvaumlauml tutkimushanketta Dilacomi Solimija SAM Mm naumliden rahoituskanavien kautta Itauml-Suomen yliopiston Luonnonvaratympaumlristouml ja yhteiskunta -instituuttiin3 on vahvistunut yhteiskuntatieteelliseen kai-vostutkimukseen erikoistunut tutkimusryhmauml Ryhmaumln keskeisiauml teemoja ovatkaivostoiminnan sosiaaliset vaikutukset luonnonvarojen hallinnan kysymyksetsosiaalisten vaikutusten arviointi vaikutusten hallinnan tyoumlkalut sekauml yhteiskunta-vastuu

Kujala (2011) tutki pro gradu -tyoumlssaumlaumln sosiaalisten vaikutusten arviointia kol-messa itaumlsuomalaisessa kaivoshankkeessa ja paumlaumltyi siihen tulokseen ettauml sosiaa-listen vaikutusten arvioinnin osaaminen kaivoshankkeissa on ollut melko heikkoaViranomaiset konsultit tai kaivosyhtioumlt eivaumlt tunteneet sosiaalisten vaikutusten

3 Ueffikaivostutkimus

23

arviointia kokonaisuutena ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin menetelmaumlt rajoit-tuivat usein vain mielipiteiden kysymiseen kyselyllauml Kujalan mukaan sosiaalistenvaikutusten arviointi on jaumlaumlnyt usein laumlhinnauml mielipidetutkimukseksi sen sijaan ettaumlsiinauml tarkasteltaisiin hankkeen vaikutuksia paikallisten asukkaiden naumlkoumlkulmastaja tuotaisiin esille tasapuolisesti sekauml nollavaihtoehdon ettauml hankkeen toteuttami-sen positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia sekauml vaikutusten kohderyhmiauml (Kujala2011)

On huomattavaa ettauml vasta viime vuosina maassamme on kehitetty tyoumlvaumllineitaumlja ohjeistoja kaivosten sosiaalisten vaikutusten arviointiin kuten vuonna 2013julkaistu opaskirja kaivosten ympaumlristoumlsaumlaumlntelyyn ja sosiaalista kestaumlvyyttauml tuke-viin hankkeisiin (ks Kokko et al 2013) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)puolestaan tarjoaa ohjeistoa ja taustamateriaalia ihmisiin kohdistuvien vaikutustenarviointiin (IVA) jonka avulla voidaan kartoittaa muun muassa asukkaiden sairas-tuvuutta hankekohteiden laumlheisyydessauml (THL 2015)

24

4 Jaumlrjestelmaumln muuttumisen dynamiikkamuutoksen ohjaus ja hallinta

41 Muutoksen dynamiikka

Vakiintuneet toimijat kehittaumlvaumlt jatkuvasti vallitsevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml Poliitti-set toimijat voivat esimerkiksi tehdauml kestaumlvaumln kehityksen mukaisia lakialoitteita taikaumlynnistaumlauml alaan kohdistuvia kehittaumlmisohjelmia Kaivosteollisuuden yrityksetvoivat kehittaumlauml tuotteidensa ja tuotantoprosessinsa laatua kestaumlvaumln kehityksenmukaiseksi johtamisjaumlrjestelmaumlaumlnsauml uudistamalla Naumlin voidaan kehittaumlauml esimympaumlristoumlvaikutusten haumlirioumltilanteiden ja tyoumlturvallisuuden hallintaa toiminnaneettisyyttauml tai sidosryhmaumlyhteistyoumltauml

MLP-mallin mukaan radikaalien innovaatioiden aihiot syntyvaumlt tyypillisesti ka-peilla sovellusalueilla tai rajatuilla maantieteellisillauml alueilla toteutettavista kokei-luista (niche-taso) Uusien radikaalien innovaatioiden toimivuudesta ja vaikutta-vuudesta ei ole aluksi riittaumlvaumlauml naumlyttoumlauml Siksi kokeilu saattaa tarvita alkuvaiheessasuojattua tilaa ja tukitoimenpiteitauml Niitauml voidaan luoda rakentamalla sosiaalisiatukiverkostoja joihin voi kuulua kokeilusta kiinnostuneita tuottajia ja kaumlyttaumljiauml jayhteiskunnallisia toimijoita

MLP-mallin tasot muodostavat sisaumlkkaumlisen hierarkian Mallin keskeinen oletta-mus on se ettauml mikaumlaumln yksittaumlinen tekijauml ei voi muuttaa vallitsevaa toimintamalliaSe muuttuu eritasoisten prosessien vuorovaikutuksessa Muutos edellyttaumlauml ensin-naumlkin ettauml yhteiskunnallisen toimintaympaumlristoumln muutosprosessit kuten vaumlkiluvunkasvu kaupungistuminen ja elintason noususta johtuva metallien mineraalien jakiviaineksen kysynnaumln kasvu tai kansalaisaktiivisuuden lisaumlaumlntyminen luovatpaineita vallitsevan kaivosteollisuuden muutokselle Erilaiset kriisitilanteet lisaumlaumlvaumltpainetta ja nopeuttavat toimintatapojen tekniikoiden ja viranomaismaumlaumlraumlystenmuuttumista

Systeemisen muutoksen toteuttamiseen tarvitaan vallitsevan toimintajaumlrjestel-maumln ja niche-tason kehittaumlmisprosessien vaumllistauml vuorovaikutusta ja keskinaumlistaumlsopeuttamista Vallitsevan jaumlrjestelmaumln toimijoiden on luotava edellytyksiauml ja tilaauudenlaisen toimintajaumlrjestelmaumln kaumlyttoumloumlnotolle Lisaumlksi paikallisella tasolla onkokeilujen kautta luotava kaumlyttoumlkelpoinen konkreettinen uusi toimintamalli joka voilaajeta uudeksi toimintajaumlrjestelmaumlksi Uusi toimintajaumlrjestelmauml ja sen kaumlyttoumloumlnot-

25

toympaumlristouml tarvitsevat molemminpuolista sopeuttamista toisiinsa Mahdollisuuksi-en ikkuna avautuu silloin kun tuotettu ja toimivaksi havaittu uusi toimintajaumlrjestel-mauml voidaan integroida olemassa olevaan toimintajaumlrjestelmaumlaumln Mahdollisen muu-toksen tapahtumisen jaumllkeenkin toimintajaumlrjestelmaumln kehittaumlmisen on jatkuttava

Monitasoinen muutoksen malli tarjoaa kaumlsitteellisen viitekehyksen ja ajattelunapuvaumllineen Se auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln miksi sen enempaumlauml ulkoiset paineet kuinradikaalit uudet ideatkaan eivaumlt yksin aina riitauml aikaansaamaan vakiintuneen toi-mintamallin muuttumista ja miksi muutoksen aikaansaamiseen tarvitaan useidentoimijoiden paumlaumltoumlksiauml ja vuorovaikutteista toimintaa Monitasoisen muutoksenmallin mukaan systeemisen muutoksen edistaumlmiseen tarvitaan siis sekauml ylhaumlaumlltaumlalas (top-down) ettauml alhaalta yloumls (bottom-up) suuntautuvia toimenpiteitauml ja kehi-tysprosesseja

Toisaalta jaumlrjestelmaumlauml voivat muovata myoumls yllaumlttaumlvaumlt tapahtumat tai jopa on-nettomuudet kuten kaumlvi Suomessa Talvivaaran tapauksessa Patoaltaiden pettauml-misestauml aiheutunut kaivosvesien vuoto sekauml kuolemaan johtanut tyoumltapaturmaTalvivaaran kaivosalueella ravistivat suomalaista kaivosteollisuutta ja siihen liitty-vaumlauml sidosryhmaumlverkostoa niin ettauml esimerkiksi viranomaismaumlaumlraumlykset kiristyivaumltpainostuksesta Tapahtumien myoumltauml koko yhteiskunta heraumlsi vaatimaan kaivosyri-tysten vastuullista toimintaa Tutkimuskentaumlssauml tarjottiin rahoitusta vastuullisenkaivostoiminnan edistaumlmiseksi (esim Tekesin Green Mining -ohjelma) ja Sitrassaaloitettiin kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkoston kehittaumlminen Tulevaisuudessavoimme sitten tarkastella kuinka naumlmauml kokeilut ja muutosareenan toiminnot siirty-vaumlt kaivosalan regiimiin

Sidosryhmiauml pyydettiin SAM-hankkeen visiotyoumlpajassa (Kohl et al 2013) tyoumlpa-joissa mm kirjaamaan kaivosalalle merkityksellisiauml asioita ja tapahtumia 1960-luvulta taumlhaumln paumlivaumlaumln ja siitauml eteenpaumlin tulevaisuuteen vuoteen 2030 Tuloksenasyntyi kuvan 5 mukainen tuloste Kuvasta voidaan hahmottaa menneisyydestaumlrdquoKaivos tyoumlnantajanardquo -tarina nykyisyydestauml rdquoTalvivaaran kaivoksenrdquo tarina jatulevaisuudesta rdquoKaivos yhteiskunnassardquo -tarina Kuvan tulos voidaan tulkita niinettauml Talvivaara on ilmiouml joka mursi kaumlsityksen kaivosteollisuudesta vain tyoumlnanta-jana muutti kaumlsityksen niin ettauml kaivos on osa yhteiskuntaa Talvivaaran kaivok-sen olemassaolon ensimmaumlisten vuosien aikana kyseenalaistettiin olemassaoleva kaivosregiimi viranomaisten osaaminen ja vallitseva yrityskulttuuri joka eiriittaumlvaumlssauml maumlaumlrin ottanut huomioon sidosryhmiauml Naumlin niche-tason toimija (Talvi-vaara) muutti vallitsevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml (regime) Osaltaan muutosprosessinkaumlynnistymiseen vaikutti myoumls toimintaympaumlristouml (landscape) jossa painetta jaumlr-jestelmaumlaumln loivat muun muassa resurssiniukkuus ja laumlnsimaisen elaumlmaumlntavanluoma kasvava mineraalitarve kestaumlvaumln kehityksen ja yritysvastuullisuuden tren-dit

26

Kuva 5 Kaivosteollisuuden merkityksellisiauml ilmioumlitauml ja trendejauml menneisyy-destauml nykyisyydestauml ja tulevasta (Kohl et al 2013)

Kuva 5 kertoo osaltaan ettauml Talvivaaran kaivosta voidaan pitaumlauml uuden kaivospro-sessiteknologian kokeiluna joka johti konfliktiin (Tiainen et al 2014) ja koko suo-malaisen kaivosalan kriisiin sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta Vielaumlvuonna 2006 Vesa Kainulainen kirjoitti Talvivaarasta ettauml siellauml on Euroopansuurimmat sulfidiset nikkeliesiintymaumlt Uutta ympaumlristoumlystaumlvaumlllistauml tekniikkaa Yli25 vuoden toiminta-aika Suomalaisen kaivosteollisuusklusterin uusi alku (Kainu-lainen 2006) Naumlmauml lupaukset paumlaumltyivaumlt kuitenkin pettymykseen tyoumltapaturman jaympaumlristoumlonnettomuuksien seurauksena Voidaan sanoa ettauml Talvivaaran epaumlon-nistuminen avasi suomalaisen yhteiskunnan ymmaumlrryksen kyseenalaistamaankaivosalan kestaumlvyyden

42 Muutoksen ohjaus ja hallinta

Strategic Niche Management (SNM) ja juurruttaminen ovat laumlhestymistapoja jotkaedustavat muutosvoiman rakentamista alhaalta yloumlspaumlin Niiden avulla edistetaumlaumlnonnistuneiden kokeilujen ja nichejen rakentamista ja hyoumldyntaumlmistauml (Weber ampDorda 1999 Hoogma ym 2005 Kivisaari ym 1999 Kivisaari amp Lovio 2004) SAM-hankkeessa toteutetut kokeilut olivat luonteeltaan taumlllaisia Mainitut laumlhestymista-vat taumlhtaumlaumlvaumlt sellaisten kokeilujen toteuttamiseen jossa keskeiset sidosryhmaumltoppivat muokkaamaan uutta toimintamallia sellaiseksi ettauml se on kaikkien puoles-ta hyvaumlksyttaumlvauml Laumlhestymistavan ytimessauml ovat yhteisten odotusten luominen

1960 Nyt 2030

Politiikka

Talous

(Kansalais)yhteiskunta

Tekniikkateknologia

Ympaumlristouml

Arvot

Natura-verkosto 2000

Vaihtoehtoiset teknologiat harvinaistenmetallien talteenotolle

Lakien vaumllisetsuhteetluontoon

Raaka-aineiden niukkuus jahinnat Harvinaiset metallitUusiutuvat raaka-aineet

Radikalisoituminen

RakennemuutoksetSirpaloituminen

Uusi kaivoslaki2011

In situ-bioliuotus

Kestaumlvauml kehitys

Standardointikehittyy

Vesilaki 1962Kaivoslaki 1965

Euroopanjaumllleenrakennus

CSRkaivosalalle

Tietoisuus javaatimuksetkasvavat

Globaali kehitysAasian markkinat

Kaivosalan rdquovanhatsynnitrdquo

Logistiikka mm uudetmerivaumlylaumlt

Saumlteilyturvalaki 1991

Bric-maat IntiaAfrikka nousevat

ILO- ratifiointi(ei Suomi)

ydinenergialaki1987

EU

EU raaka-ainealoite2010

rikkidirektiiviYSL uudistus

YVA-laki 1994

Julkiset hankinnatLaki 1978 YSL

2000

Rio 1987 YVA ja sosToimilupauudistus

YVD ndashluontovahingot jakompensaatiot

Ennakoiva kompensointihaitoista ja vahingoista

ilmastolaki Jaumltteiden hyoumldyntaumlmisensaumlaumlntely

Malmioidenulkomaalaisomistus

GRIIFC GuidelinesICMM

Performance-product

Lama

Internet SOME

Lobbaus

LiekkisulattoKonepajateollisuudenkasvu

Metso ja OutotecBioliuotuksen kaumlyttouml Suomessa

Johtamisjaumlrjestelmienkehittyminen ISO

ydinmateriaalivalvonta

Jaumltteiden jatkojalostus

Urban mining kasvaa

Onko kaikille toimille tilaa

Suljetun kierron kaivos

Yhteiskuntarakenteen muutos globalisaatio

Vastuullisuus jaumlljitettaumlvyys

Tshernobyl

MMSD 1999

Vastavoimat esim StopTalvivaara

Automatisointi

Kaivosmonopoli valtiolla

Kaivostenyksityistaumlminen

Elinkeinokonfliktit

Valtauksentekeminen

helppoa

Toiminnanpolitisoituminen

Kaivostuotteidenmerkityksen kasvu -gt

hyvaumlksyttaumlvyys

Metsaumlteollisuusgt

Vesienhallinnanparantuminen

Saturoituminen

Kaivostenmerkityksen kasvu Kaivosinfran

hyoumldyntaumlminen

Riskien hallinta sosiaalisentoimiluvan lunastamiseksi

Saumlaumldoumlksettiukkeneva

t

KV-kaupan esteidenpurkaminen

Maankaumlyttoumlkiistat

Teollinen symbioosimm sivukivien

hyoumltykaumlyttouml

MMMampTEMampYM

Suljettukansantalous Oumlljykriisi

Bilateraalikauppa

Kaivoksista toumlitauml

Cleentech

Biotalous

Talvivaara

Talvivaara

Talvivaara

Talvivaara

SOME-ihmisoikeudet

On-line kansanaumlaumlnestykset

HoumlyrykoneYdinvoima

Fossiiliset energiat

PC

Internet Nokia Robotiikka

Uusiutuva energia

Naumlkymaumltoumln kaivos

Kierraumltys-teknologiat

Rajaton halpaenergia (magnetismivaumlraumlhtely kiertoliike

Konsumerismin nousuTalouden nousu etusijalle

Vihreaumlt arvot

Koijaumlrvi

Vesi

Y-heraumltys

KansalaisaktiivisuusMoniarvoisuus

Talouden ylivalta

Arvojen uudelleenarviointi

Laumlpinaumlkyvyys

Globaali informaatio ampOikeuden taju

Paikallisuuden arvostus

Kierraumltys osatuotesuunnittelua

Vesiensuojeluohjelma

TalaskangasRooman klubi

Kaivostyoumlnanta-

jana

Radikaalittapaukset

Kaivosyhteis-

kunnassa

27

(yhteinen visio) yhteinen oppiminen ja monipuolisten toimijaverkostojen rakenta-minen

SNM ja juurruttamisprosessi perustuvat keskeisten osapuolten vaumllisen vuoro-puhelun kaumlynnistaumlmiseen ja edistaumlmiseen uuden ratkaisun kaumlyttoumloumlnotossa Dialo-gin avulla uutta toimintatapaa muokataan siten ettauml se vastaa mahdollisimmanhyvin eri sidosryhmien tarpeisiin ja vaatimuksiin Lisaumlksi toimintaympaumlristoumlssaumledistetaumlaumln sellaisia muutoksia jotka helpottavat uuden innovaation laajamittaistakaumlyttoumloumlnottoa ja tavoiteltujen hyoumltyjen toteutumista Kysymyksessauml on siis kaksi-suuntainen sopeuttamisprosessi

Transition Management (TM siirtymaumln hallinta Rotmans et al 2001 Kemp etal 2007 Loorbach 2007) edustaa laumlhestymistapaa jonka avulla poliittiset paumlaumlttauml-jaumlt voivat toimillaan tukea kestaumlvaumln kehityksen mukaista muutosta yhteiskunnaneri sektoreilla (Elzen ym 2004) TM pyrkii kaumlynnissauml olevien kehityskulkujen mu-kauttamiseen halutun kehityksen suuntaiseksi ja eri toimijoiden vaumllisen yhteisym-maumlrryksen aikaansaamiseen Se painottaa teknisen ja sosiaalisen muutoksenvuorovaikutteista suhdetta ja hyoumldyntaumlauml olemassa olevia liikevoimia ja pyrkii suun-taamaan niitauml kohti yhteiskunnan valitsemia paumlaumlmaumlaumlriauml

TM-mallin punaisena lankana on naumlkemys siitauml ettauml kestaumlvauml kehitys edellyttaumlaumlsosiaalisen ja teknologisen muutoksen samanaikaisuutta ja niiden kytkemistaumlyhteen Malli kuvaa sitauml miten yhteiskunnallisia sosioteknisiauml jaumlrjestelmiauml voidaanmuuttaa kestaumlvaumln kehityksen mukaisiksi ja toisaalta sitauml miten sosiotekniset jaumlr-jestelmaumlt ylipaumlaumltaumlaumln muuttuvat historiallisen tutkimuksen valossa

Voss ja Kemp (2006) luonnehtivat TM-laumlhestymistapaa refleksiiviseksi hallinto-tavaksi (Reflexive Governance) joka painottaa hallinnollisen prosessin sosiaalistaulottuvuutta Hallintoprosessi naumlhdaumlaumln osana sitauml dynamiikkaa jota pyritaumlaumln hallit-semaan Refleksiivinen hallintotapa pyrkii hyoumldyntaumlmaumlaumln vuorovaikutteista oppi-mista laajassa toimijaverkostossa Se pyrkii pikemmin avoimeen systeemiseenoppimiseen kuin tarkkaan maumlaumlriteltyihin tavoitteisiin tai kontrolliin Ideana on ettaumlhallintoprosessit tulisi avata eri toimijoiden vuorovaikutukselle ja dialogille Taumllloumlinongelman kaumlsittelyyn saadaan mukaan monenlaista tietoa erilaisia arvoja ja vai-kutusresursseja ja ymmaumlrrys lisaumlaumlntyy siitauml miten ongelma tulisi maumlaumlritellauml mitentavoitteet tulee asettaa ja minkaumllaisia strategioita voidaan kaumlyttaumlauml Kun jo tiedon janaumlkemysten yhdistaumlmisessauml ylitetaumlaumln kaumlsitteellisiauml ja institutionaalisia rajoja voi-daan edistaumlauml palautteen saamista jo strategian kehittaumlmisvaiheessa

TM-laumlhestymistavan keskeisenauml ajatuksena on ennakoinnin naumlkoumlkulmasta pyr-kiauml ohjaamaan monimutkaisten jaumlrjestelmien kehitystauml pitkaumlllauml aikajaumlnteellauml Mallion ollut alusta pitaumlen hyvin kaumlytaumlnnoumlnhakuinen ja sitauml on pyritty soveltamaanmuun muassa Alankomaiden ympaumlristoumlpolitiikassa sekauml Belgiassa ja Englannissaenergiahallinnossa ja terveydenhoidon suunnittelussa (Rotmans amp Loorbach2009)

Keskeinen ajatus on ettauml pienet muutokset johtavat laajoihin jaumlrjestelmaumln muu-toksiin Suuri muutos on mahdollista vain taumlllauml tavoin koska jaumlrjestelmauml vastustaasuuria muutoksia Pieniauml muutoksia voidaan puolestaan tukea luomalla muutos-areenoita joiden avulla toimijat sitoutetaan toimintaan yhteisten visioiden luomisenja toiminnan kautta Muutoksen eteenpaumlin viemiseksi on myoumls tunnistettava kes-

28

keiset muutosagentit jotka kykenevaumlt ottamaan riittaumlvaumlauml etaumlisyyttauml hallitsevaanjaumlrjestelmaumlaumln ja haluavat muutosta Lisaumlksi on tuettava uusien innovatiivistentoimintavaihtoehtojen etsimistauml jotta jaumlrjestelmaumln sisaumlinen diversiteetti ja sopeu-tumiskyky lisaumlaumlntyisivaumlt Taumlmauml merkitsee uusien suojaavien lokeroiden luomistakokeilutoiminnalle esimerkiksi rahoituksen tai lainsaumlaumldaumlnnoumln avulla Lisaumlksi jaumlrjes-telmaumln kehitystauml on jatkuvasti ennakoitava jotta siinauml tapahtuviin muutoksiin onmahdollista varautua (Rotmans amp Loorbach 2009)

TM-periaatteet voidaan kiteyttaumlauml toimintaohjeiksi joista muodostuu toiminnan jaoppimisen jatkuva kehauml Naumlitauml ohjeita ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

1 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminen2 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen3 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen4 Kokeilujen toteuttaminen5 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi6 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin

Rotmansin ja Loorbachin (2009) siirtymisprosessin sykli (kuva 6) kuvaa taumltauml dy-namiikkaa Ongelman maumlaumlrittelyn toimijoiden ja toimintaohjelman suunnittelunjaumllkeen voidaan siirtymaumlauml edistaumlauml erilaisilla kokeiluilla joita voidaan tukea esimer-kiksi poliittisin paumlaumltoumlksin tuilla Osallistujien tulee pystyauml hahmottamaan komplek-sinen jaumlrjestelmauml sekauml sen haasteet ja mahdollisuudet Muutosareenaa ei tulenaumlhdauml stabiilina rakenteena vaan se on pikemminkin luonteeltaan ajassa jatku-vasti muotoutuva virtuaalinen ja muuttuvien toimijoiden eteenpaumlin kantama polku

Kuva 6 Muutoksen sykli (Rotmans amp Loorbach 2009)

29

TM-laumlhestymistavan kaumlsitteelliset tyoumlkalut on tarkoitettu laajojen kehityskulkujensuuntaamiseen Kokeilujen rakentaminen on vain yksi osa taumltauml prosessia SAM-hankkeessa TMn teoreettiset jaumlsennykset ja kaumlsitteet helpottavat tarkasteltavienalueellisten kokeilujen kytkemistauml yhteiskunnan yleisempiin kehityskulkuihinja -toimenpiteisiin TM-laumlhestymistapaa kuvataan syklisenauml prosessina jossaorganisoidaan sidosryhmien jatkuva vuorovaikutteinen oppiminen Se kaumlynnistyyongelman hahmottamisesta muutosareenan perustamisesta ja yhteisten visioidenluomisesta Taumlllaisina muutosareenoina voidaan naumlhdauml esimerkiksi kaivosteolli-suuteen liittyvaumlt kehittaumlmisohjelmat Muutosvoimaa vahvistetaan synnyttaumlmaumlllaumlsellaisia toimijaverkostoja joiden monipuolinen asiantuntemus heijastaa ratkaista-van ongelman eri puolia Toimijat pyritaumlaumln mobilisoimaan erilaisten vaihtoehtoistenkehityskulkujen kokeiluun

SAM-hankkeessa tarkasteltiin miten kaivosteollisuudessa voidaan muokatauusi suomalaiseen ympaumlristoumloumln sopiva sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlytaumlntouml jamiten voidaan luoda edellytykset sen laajamittaiselle kaumlyttoumloumlnotolle osaksi vallit-sevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml Muutoksen toteuttamiseksi tarvitaan eri toimijoidenyhteistauml ymmaumlrrystauml siitauml mitauml taumlmauml muutos tarkoittaisi keiden aktiviteetteja jaosallistumista muutoksen laumlpivientiin tarvitaan ja minkaumllaisia ovat heidaumln roolinsamuutostoimijoina

Muutosta voidaan aktivoida monesta suunnasta Voidaan erottaa erityisiauml akti-vaattoreita integraattoreita tai mahdollistajia Aktivaattorit voivat olla kansalaisiaviranomaisia aktivisteja jne Integraattoreita ovat erilaiset verkostot ja mahdollis-tajia loumlytyy esimerkiksi rahoittajista ja politiikan toimijoista Naumlmauml toimijat toimivatmuutosprosessissa

Muutosprosessi on iteratiivinen prosessi jossa tieto ja ymmaumlrrys asioista muo-dostuu muotoutuu ja leviaumlauml Tiedon luomisen prosessia voidaan kuvata SECI-mallin avulla (kuva 7 Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995) Tieto muovautuuulkoistamisen yhdistaumlmisen sisaumlistaumlmisen ja sosiaalistamisen kautta kulkevassasyklissauml Kaivosalan muutosprosessia voidaan kuvata myoumls taumlmaumln SECI-mallinavulla Esimerkiksi SAM-hankkeessa toteutetut tyoumlpajat kokoukset yhteistyoumlkaivosyritysten kanssa ja hankkeessa tuotetut julkaisut voidaan asettaa SECI-mallin mukaiseen kuvaan Olennaista on ymmaumlrtaumlauml ettauml yksittaumlinen julkaisu taityoumlryhmaumln toiminta ei saa muutosta aikaan vaan asioiden ymmaumlrtaumlmiseen tarvi-taan prosessi joka kulkee monella eri tasolla iteroiden

30

Kuva 7 SECI-malli tiedon ja ymmaumlrryksen muodostumisen prosessin syklis-tauml (Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995)

Hiljainen tieto

Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Hiljainen tieto Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto Taumlsmaumlllinen tieto

Toimintakentaumln luominen Tiedon yhdistaumlminen

Dialogi

Tekemaumlllauml oppiminen

Sosiaalistaminen Ulkoistaminen

Sisaumlistaumlminen Yhdistaumlminen

bull Hankekokouksetbull Argumenta-hankkeen seminaarit

bull Draamatyoumlpajabull Viranomaistyoumlpajabull Visiotyoumlpajabull Tiekarttatyoumlpajabull Csiro haastattelutbull Hyvaumlksyttaumlvyyskyselyt

bull Benchmarkbull Policy Briefbull Artikkelit

bull Yhteistyouml kaivosyritystenkanssa

bull Tapaukset esim Kuusamonkaavoitusprosessi

31

5 Suomalaisen kaivosalan muutosprosessinkokonaiskuva

Suomalaisen kaivosteollisuuden murrosprosessin kokonaiskuva kuten se SAM-hankkeen aineiston perusteella hahmottui on esitetty kuvassa 8 MLP-malliin sovi-tettuna MLP-mallissa niche-taso on kaumlsitetty laajasti eikauml vain teknisiauml ratkaisujaesittelevaumlnauml tasona Siihen on otettu mukaan myoumls toimintatapa- ja menettelyko-keiluja Vielauml 1960-luvulla kaivostoiminta oli valtiojohtoista suljetussa taloudessatapahtuvaa toimintaa joka tapahtui teollista toimintaa suosivassa arvomaailmas-sa Taumlssauml ympaumlristoumlssauml toiminut regiimi on parhaillaan muuttumassa uudeksiregiimiksi jonka arvellaan toteutuvan vuoden 2030 tienoilla SAM-hankkeen visio-ja tiekarttatyoumlpajoissa (kuva 1) tunnistetut ja kuvatut muutospolut ovat ehkauml taumllloumlinjohtaneet uuteen kaivosalan regiimiin

Kuva 8 Kaivosalan muutosprosessi (mukaellen Foxon et al 2010 Kohl et al2013)

Niche

RegimeLandscape

Applied Foxon et al 2010

20301960

Kaivoslaki 1965

ElinkeinopolitiikkaNatura 2000

Kestaumlvauml kehitys

Resurssiniukkuus

YVA 1994 Kaivoslaki 2011

1 Moniaumlaumlninen osaava viranomaistoiminta

2 Kestaumlvaumln kehityksen mukainenyrityskulttuuri

3 Yhteisoumln hyvaumlksymauml kaivos4 Oppiva ja uutta luova kaivosteollisuus

Kaivos tuo vaurauttaja tyoumlpaikkoja

5 Raumlaumltaumlloumlity viestintauml ja oikea-aikaisuus

6 Kaivoksen koko elinkaari huomioituKaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminenaluetaloudessa

KaivosinfrastruktuuriAsunnotTiethellip

Ympaumlristoumlarvot

JohtamisjaumlrjestelmaumltCSR kaivosalalleGRI-ohjeistusTSMISO-standarditVakuutukset riskienhallinta

VisioKestaumlvauml

hyvaumlksyttaumlvaumlkaivannaisteollisuus

TEKES Green Mining ohjelmaKaivosalan koulutus

BioliuotustekniikkaSuomessaTalvivaaran kaivos

Stressitestit

Vanhat kaivosyhtioumltesim Outokumpu

Kaivoskone- ja laitevalmistajatKansainvaumlliset kaivosyrityksetPaikallinen yritystoiminta

Suljettu kansantalous

Kaivosbuumi 2005-2010Malminetsinnaumln vastustusKaivosvastaisuus

Vanhat kaivoksetkuten Kemi

Malminetsintauml kuten SakattiKaivossuunnitelmat kuten Kuusamo

Mineraaleja vaativa elaumlmaumlntapa

Yritysvastuullisuus

SoLiMi-hankkeen hyvaumlksyttaumlvyyskysely

Media SOME

Politiikkaregulaatiomarkkinat

Arvotasenteetosaaminen

Fyysinenympaumlristouml

SAM-hankkeen sidosryhmaumlyhteistyoumlkokeilutKestaumlvaumln kaisvotoiminnan verkosto

AutomaatioDigitaalisuus

32

51 Markkinat politiikka ja regulaatio

1960-luvulla kaivokset ja malminetsintauml olivat hyvin pitkaumllle valtion suunnastaohjattuja kansallisia projekteja (esim Outokumpu keskeinen toimija) Kohti vuotta2030 mentaumlessauml markkinat ovat muuttuneet entistauml globaalimmiksi suurin osaSuomen kaivoksista ja malminetsinnaumlstauml tapahtuu ulkomaisten yritysten toimestaRegiimiin on siis tullut uusia toimijoita suuria ulkomaisia kaivosyrityksiauml Taumlmaumlaiheuttaa haasteita yrityskulttuurin luomiseen yritysten vaumlliseen yhteistyoumlhoumlnviranomaistoimintaan sidosryhmaumlsuhteisiin viestintaumlaumln jne Toimintaympaumlristouml onmuuttunut niin ettauml kestaumlvaumln toiminnan vaatimus niin sosiaalisten ja taloudellistenasioiden kuin ympaumlristoumlasioiden osalta on liiketoiminnalle merkityksellistauml

Suomen metsaumlteollisuus kamppaili 1990-luvulla vastaavien haasteiden kanssaerityisesti ympaumlristoumlkysymyksen mutta se kykeni vastaamaan muutostarpeeseenyhteistoiminnalla Metsaumlteollisuudella on pitkaumlt ja hyviksi koetut perinteet tutkimus-ympaumlristouml- ja sidosryhmaumlsuhteiden hoidossa yhteinen tutkimuslaitos (KCL) ja yhtei-nen ympaumlristoumlraportointikaumlytaumlntouml joiden avulla se vastasi muutokseen (Wessberg etal 2015a) Kaivosteollisuudessa globaalit toimijat ja markkinat tuovat erityishaasteensuomalaiseen hyvaumlksyttaumlvyysprosessiin

Uuden kaivoslain tulkinta on nykytilanteessa vielauml muotoutumassa Kaivoslainsuhde ympaumlristoumllainsaumlaumldaumlntoumloumln on niin ikaumlaumln vielauml paikoin epaumlselvauml Naumlin ollentoimintajaumlrjestelmauml on esimerkiksi taumlssauml kohtaa vielauml kehittymaumlssauml ja kaumlytaumlnnoumlssaumltaumlmauml naumlkyy esimerkiksi siinauml ettauml lupapaumlaumltoumlksiin kuuluu pitkauml aika mikauml hermos-tuttaa yritystoimijoita Turvatekniikan keskus (Tukes) myoumlntaumlauml kaumlytaumlnnoumlssauml kai-vosluvan mutta kaivoslupa ja ympaumlristoumllupa ovat vahvasti linkittyneitauml toisiinsaAluehallintovirasto (AVI) on siten ympaumlristoumlluvan myoumlntaumljaumlnauml myoumls merkittaumlvaumlkaivosalan viranomaistoimija Tukesin rinnalla Jos hanke on ympaumlristoumlvaikutuksil-taan laaja-alainen tarvitaan kaivoslupaa varten lausunto ympaumlristoumlvaikutustenarvioinnista (YVA-lausunto) jonka yhteydessauml korostuvat sidosryhmiin kohdistuvatvaikutukset ja sosiaalisten vaikutusten arviointi Suojelualueiden osalta ympaumlristouml-viranomainen on myoumls merkityksellinen toimija kaivoslupaan liittyen Kiinnostavatmalmiot ja luonnonsuojelullisesti niin ikaumlaumln kiinnostavat alueet yhtyvaumlt usein sillaumlmalmiot muokkaavat helposti maaperaumln koostumusta niin ettauml alueelle muodos-tuu poikkeuksellinen elinympaumlristouml kasveille Ympaumlristoumlluvan alainen toiminta onpuolestaan Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskuksen (ELY) valvottavaa aluettaLisaumlksi Tukes pyytaumlauml aina kaivoslupaa varten lausunnot kunnalta (kaavoitus) jaMaanmittauslaitokselta (kaivostoimitus)

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta moniaumlaumlnisen ja osaavan viran-omaistoiminnan tukeminen ja kehittaumlminen on keskeinen visiopolku politiikanregulaation ja markkinoiden suuntaamisessa

52 Arvot asenteet osaaminen

Kaivosalan hiljaiselo ennen kaivosbuumia aiheutti sen ettauml tietoisuus kaivoksistaja niiden merkityksestauml ihmisten hyvinvoinnille jaumli etaumlisiksi kansalaisille Kansalais-

33

ten arvot ja asenteet eivaumlt siis paumlaumlsseet kehittymaumlaumln yhteiskunnallisen muutos-prosessin mukana Esimerkiksi ympaumlristoumlarvojen nouseminen merkitykselliseksitekijaumlksi teollisuuden hyvaumlksyttaumlvyysprosessissa ei kehittynyt kaivosteollisuudenmukana vaan iskeytyi kasvoille vasta kaivosbuumin yhteydessauml Laaja-alainenosaaminen kaivosteollisuuden hyvaumlksyttaumlvyyteen liittyen ei kehittynyt siinauml mitassakuin voimissaan olevan teollisuuden alan tilanteessa olisi voinut olla

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolut liittyen kestaumlvaumln kehityk-sen mukaiseen yrityskulttuuriin yhteisoumln hyvaumlksymaumlaumln kaivokseen oppivaan jauutta luovaan kaivokseen ja raumlaumltaumlloumlityyn viestintaumlaumln liittyen ovat avainasemassamuutosprosessin suuntaamisessa

53 Fyysinen ympaumlristouml

Vanhat olemassa olevat kaivokset kuten Kemi ja Pyhaumlsalmi ovat esimerkkejaumljoissa kaivosinfrastruktuuriin on totuttu ja se on toimiva ja valmis Hyvaumlksyttaumlvyy-den naumlkoumlkulmasta haasteita aiheuttaa uusien kaivosten perustaminen joka uhkaaesimerkiksi olemassa olevaa matkailuelinkeinoa kuten Juomasuo Kuusamossatai luonnonsuojelua kuten Hannukainen Sodankylaumlssauml

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolku jossa otetaan huomioonkoko kaivoksen elinkaari ja kaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminen aluetaloudessaon merkityksellinen muutosprosessin suuntaamisessa Esimerkiksi merkityksellistaumlhyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta on se kuinka kaivosinfraa voidaan hyoumldyntaumlaumlkaivoksen elinkaaren jaumllkeen

34

6 Yhteenveto ja johtopaumlaumltoumlkset

Taumlssauml julkaisussa on avattu suomalaisen kaivosalan muutosprosessia ns kaivos-buumin seurauksena ja jaumllkeen Kaivosbuumin myoumltauml lisaumlaumlntynyt kaivosteollisuuson heraumlttaumlnyt yhteiskunnallisen keskustelun kaivosten sosiaalisesta toimiluvasta jasen sisaumllloumlstauml Ottamatta kantaa kaivosten sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden oikeu-tukseen taumlssauml kirjoituksessa on jaumlsennetty sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden reunaeh-toja ja yhteiskunnallisen myoumlntouml- tai epaumlaumlmisprosessiin vaikuttavia tekijoumlitauml jamekanismeja Siirtymaumlprosessin hallinnassa keskeisiauml elementtejauml myoumls kai-vosalan muutosprosessissa ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

7 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminenesimerkiksi kaivosalaan suuntautuvien tutkimusohjelmien ja muun rahoi-tuksen avulla

8 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen ja paumlivitysriittaumlvaumln tiheaumlsti esimerkiksi kaivosteollisuuden vision ja tiekartan paumlivit-taumlminen

9 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen esimerkiksiKestaumlvaumln kaivostoiminnan verkosto

10 Kokeilujen toteuttaminen esimerkiksi viranomaistyoumlpaja osana kai-voshankkeiden YVA-prosessia tai draamatyoumlpaja eri sidosryhmille osanakaavoitusprosessia

11 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi esimer-kiksi SAM-hankkeessa ideoituja kokeiluja tulee analysoida ja jatkaa lu-paavimmiksi koettujen kokeilujen kehittaumlmistauml

12 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin esimerkiksi Kaivosteol-lisuus ryn roolin sopeuttaminen toimintaympaumlristoumln muutokseen tai toi-minnan ohjausjaumlrjestelmien kehittaumlminen (esim TSM-jaumlrjestelmaumln kehit-taumlminen ja soveltaminen Suomen olosuhteissa)

Kaivosalalla on menossa muutosprosessissa erityisesti sidosryhmaumlkommunikaati-on ja sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden alueilla joissa edellauml mainitut muutosproses-sin hallinnan keskeiset elementit ovat jo naumlhtaumlvissauml Tekesin Suomen Akatemianja Sitran rahoituksella on toteutettu tutkimusohjelmia ja tutkimushankkeita jotka

35

tukevat uusien niche-avauksien muodostumista uusien verkostojen syntymistauml jakokeilujen toteuttamista

Esimerkiksi SAM-hankkeessa on kokeiltu viranomais- ja draamatyoumlpajoja sekaumlinteraktiivista digitaalista verkkotyoumlkalua kaavoitusprosessin tukena sidosryhmienvaumllisen kommunikaatioprosessin kehittaumlmisessauml SAM-hankkeessa luotiin yhdes-sauml kaivosalan sidosryhmien kanssa visio hyvaumlksyttaumlvaumln ja kestaumlvaumln kaivosteolli-suuden tulevaisuudesta

Sitran johdolla on rakennettu kaivosalan yhteistyoumlverkosto Kestaumlvaumln kaivostoi-minnan verkosto jossa on jo toteutettu suomalaisen kaivosteollisuuden yhteinenyhteiskuntavastuuraportti ja tyoumlkalupakki vastuullisuuden toteuttamiseen Lisaumlksiverkostossa on kehitteillauml kaivosteollisuuden oma kaivosvastuujaumlrjestelmauml kana-dalaisen TSM-jaumlrjestelmaumln pohjalle Jyvaumlskylaumln yliopistossa on toteutettu kai-vosalan hyvaumlksyttaumlvyyskysely kansalaisille (Jartti et al 2014)

Jatkossa naumlistauml kokeiluista voidaan valita lupaavimmat jatkokehittelyauml ja toimin-tatapojen vakiinnuttamista varten ja arvioida toimintaa Esimerkiksi viranomaistyouml-pajasta sekauml draamatyoumlpajasta voisi tulla vakiintunutta kaumlytaumlntoumlauml kaivosalan kaa-voitusprosessien sidosryhmaumldialogin toteuttamiseen ja kaivosalan hyvaumlksyttauml-vyyskyselystauml voisi tulla saumlaumlnnoumlllisesti toteutettava asia Draamatyoumlpaja voisi ollamyoumls osa YVA-prosessia Kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkostoa on suunniteltuhallinnoitavaksi Kaivosteollisuus ryn alle mikauml olisi luonteva kehityssuunta vakiin-nuttamaan verkoston toiminta

Jatkon kannalta merkityksellistauml on myoumls jatkaa alueen tutkimusta ja kehitystaumlVisiopolut voisivat esimerkiksi tarjota alustan jolla voitaisiin suunnitella jatkotutki-musta ja kehitystauml Jokainen visiopolku voisi olla oman tutkimus- ja kehityshank-keen arvoinen Esimerkiksi moniaumlaumlnisen osaavan viranomaistoiminnan kehittaumlmi-nen voisi samalla vastata kaivosalan pitkien ja raskaiden ympaumlristoumllupaprosessiennopeuttamisen ja keventaumlmisen haasteisiin kun viranomaisten vaumllistauml vuorovaiku-tusta yli sektorirajojen pystyttaumlisiin toteuttamaan ja hyoumldyntaumlmaumlaumln tehokkaasti

Jos kaivosteollisuuden muutosprosessin merkityksellisimmaumln asian haluaisi sa-noa yhdellauml sanalla se olisi luottamus Luottamus on elintaumlrkeaumlauml niin viranomais-toiminnan kuin yritystoiminnan onnistumisen kannalta Jos luottamusta ei ole ontoiminta kaikin tavoin vaikeaa Kaikkien sidosryhmien mukaan lukien viranomai-set tulee voida luottaa yritykseen ja yrityksen ja sen eri sidosryhmien tulee voidaluottaa viranomaisiin Siitauml syntyy hyvaumlksyttaumlvaumln toiminnan perusta Ja taumlmaumlnrakentamisessa on kaivosteollisuuden suurimmat haasteet taumlmaumln paumlivaumln Suo-messa Taumlmaumln haasteen voittamisessa ollaan kuitenkin jo hyvaumlssauml vauhdissa

36

AcknowledgementsThe authors would like to thank all of the SAM project all the other sustainablemining research projects that were going on at the same time and other peopleassociated with this process In addition we would like to thank the various stake-holders which inter alia participated in various events of the SAM project bring-ing material for the formulation of this report Special thanks is applied from VTT inthe SAM process retired Sirkku Kivisaari whose importance in the writing processof this report has been great Finally a special thanks to the Director of the SAMproject Helena Wessman-Jaumlaumlskelaumlinen who encouraged to write this analysis

37

LaumlhteetAumanen V 2010 Energiaregiimi muutoksessa diskursiivinen tarkastelu ener-

giapolitiikasta sosioteknologisena muutoksena Pro gradu Jyvaumlskylaumlnyliopisto

Azapagic A 2004 Developing a framework for sustainable development indica-tors for the mining and minerals industry Journal of Cleaner Production12 639ndash662

Bice S 2014 What Gives You a Social Licence An Exploration of the SocialLicence to Operate in the Australian Mining Industry Resources 3 62ndash80 doi 103390resources3010062

Burdge R J amp Vanclay F 2004 Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kaumlytaumlntouml jatulevaisuus Teoksessa Sairinen R amp Kohl J (toim) Ihminen ja ympauml-ristoumln muutos Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin teoriaa ja kaumlytaumlntoumljaumlYhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 87Espoo Teknillinen korkeakoulu S 41ndash65

Carroll A P 1979 A three-dimensional conceptual model of corporate socialperformance Academy of Management Review Vol 4 pp 497ndash505

Elzen B Geels F amp Green K (toim) 2004 System Innovation and the Transi-tion to Sustainability Theory Evidence and Policy Cheltenham UK ampNorthampton MA USA Edward Elgar Publishing

EU 2013 Strategic Implementation plan for the European Innovation partnershipon Raw materials 2013 httpseceuropaeueipraw-materialsensystemfilesged10262020130723_SIP20Part2020I20completpdf

Foxon T J Hammond G P amp Pearson P J G 2010 Developing transitionpathways for a low carbon electricity system in the UK TechnologicalForecasting amp Social Change 77 1203ndash1213 Elsevier

Geels F 2002 Technological transitions as evolutionary reconfiguration process-es a multi-level perspective and a case study Research Policy 31 891257ndash1274

Gunningham N Kagan R A amp Thornton D 2004 Social License and Environ-mental Protection Why Businesses Go Beyond Compliance Law amp So-cial Inquiry Volume 29 Issue 2 307ndash341 April 2004 DOI101111j1747-44692004tb00338x

18

vyyttauml kaumlytetaumlaumln osana yrityksen sosiaalista vastuuohjelmaa (Corporate SocialResponsibility CSR)

Owen ja Kemp (2013) naumlkevaumlt ettauml vaikka sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden me-nettely nostaa esiin sosiaalisia naumlkoumlkohtia se ei kerro miten edetauml silloin kunpitaumlisi palauttaa yhteisoumljen sidosryhmien ja etujaumlrjestoumljen luottamus virheen jotapahduttua He vaumlittaumlvaumlt ettauml sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys -kaumlsitteen avulla eisitouduta pitkaumlaikaiseen toiminnan kehittaumlmiseen vaan sitauml kaumlytetaumlaumln tietoisestivaumlhentaumlmaumlaumln rdquooppositionrdquo vastarintaa Myoumls Bice (2014) havaitsi tutkimukses-saan ettauml sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden arviointia varten tulisi olla selkeitauml kritee-reitauml sillauml yrityksillauml on vaikeuksia paumlaumlttaumlauml miten ne mittaavat sen saavuttamista

Paikalliset yhteisoumlt odottavat alueella toimivilta yrityksiltauml ettauml ne tuovat muka-naan taloudellista hyvinvointia toimivat lainmukaisesti ja eettisesti ja harrastavatvapaaehtoista hyvaumlntekevaumlisyyttauml (Carroll 1979) Azapagic (2004) kehitti kaivos-teollisuudelle kestaumlvaumln kehityksen mallin johon liittyvaumlt indikaattorit haumln jakoikestaumlvaumln kehityksen pilareiden mukaan kolmeen ryhmaumlaumln taloudelliset tekijaumltympaumlristoumltekijaumlt ja sosiaaliset tekijaumlt Taumlssauml mallissa taloudelliset indikaattoritsisaumlltaumlvaumlt muun muassa yrityksen alueelle tuoman hyvinvoinnin mittaamisenYmpaumlristoumlindikaattorit sisaumlltaumlvaumlt ympaumlristoumlpaumlaumlstoumlt veden energian ja maankaumlytoumlnsekauml biodiversiteetin muutokset ja sosiaaliset indikaattorit tyoumlvoiman kohtelunihmisoikeudet ja paikallisen yhteisoumln sitomisen mukaan toimintaan (Azapagic2004) Sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys perustuu yhteisoumln naumlkoumlkulmasta naumlihin samoi-hin tekijoumlihin

Thomson ja Joyce (2008) ovat maumlaumlrittaumlneet sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden teki-jaumlt seuraavasti (kuva 4)

1 lainmukaisuus tai oikeudenmukaisuus (toiminta on virallisten tai epaumlviral-listen vakiintuneiden lakiperusteisten sosiaalisten ja kulttuuristen normi-en mukaista)

2 uskottavuus (yrityksen voima ja kapasiteetti tehdauml itsensauml uskottavaksiyhteisoumln silmissauml) ja

3 luottamus (yhteisoumln halu asettua alttiiksi riskille ja jopa menetykselle toi-sen osapuolen toimien johdosta)

19

Kuva 4 Sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden saavuttaminen (mukaeltu Thomson ampJoyce 2006)

Myoumls Moffat ja Zhang (2014) ovat kehittaumlneet naumlkemyksensauml pohjalta mallin sosi-aalisen hyvaumlksyttaumlvyyden mittaamiseksi Siinauml malliin syoumltettaumlvaumlt arvot eri para-metrien osalta saadaan kyselytutkimuksella ihmiset ja heidaumln kokemuksensamaumlaumlrittaumlvaumlt naumlin yhteiskunnallisen hyvaumlksyttaumlvyyden Moffatin ja Zhangin mallirakentuu seuraavien elementtien varaan

1 vaikutukset yhteiskunnalliseen infrastruktuuriin (impacts on social infrast-ructure)

2 sidosryhmaumlkontaktien lukumaumlaumlrauml (contact quantity)3 sidosryhmaumlkontaktien laatu (contact quality)4 prosessien oikeudenmukaisuus (procedual fairness)

Kaksi edellauml mainittua sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden mallia poikkeavat toisistaansiinauml ettauml Thomsonin ja Joycen (2008) mallissa laumlhtoumlkohtana on yrityksen normi-en mukainen toiminta ja kyky taumlyttaumlauml lain vaatimukset (tekninen prosessi) kutenlupaehdot ja vasta sen paumlaumllle rakennetaan sosiaalista luottamusta Taumlmauml onlinjassa yritysvastuullisuudesta vallitsevan kaumlsityksen kanssa Moffatin ja Zhangin(2014) mukaan sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys saavutetaan ainoastaan sosiaalisenprosessin tuotoksena Molemmissa malleissa sidosryhmaumlyhteistyoumlllauml on suurimerkitys kasvatettaessa toiminnan hyvaumlksyttaumlvyyttauml yhteisoumln silmissauml Sidosryh-maumlyhteistyouml ei kuitenkaan ole automaattisesti sosiaalista hyvaumlksyttaumlvyyttauml lisaumlaumlvaumlasia Esimerkiksi Deleschal-Ridnell (2011) havaitsi ettauml sidosryhmaumlyhteistyoumlnlisaumlaumlminen uraanikaivoksen suunnittelun yhteydessauml Australiassa aiheutti taumlydelli-sen umpisolmun ja pikemminkin vaumlhensi kuin lisaumlsi sosiaalista hyvaumlksyttaumlvyyttaumlToisaalta Lindell (2015) vahvisti aumlskettaumlin vaumlitoumlskirjassaan ettauml sidosryhmienvaumllinen keskustelu kasvattaa luottamusta ja saattaa jopa muuttaa mielipiteitauml yh-teiseen suuntaan

Lainmukaisuus Uskottavuus

Luottamus

Vastaanottaminen

HyvaumlksyntaumlVastustus

20

Lisaumlksi on huomioitava ettauml sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden yksiselitteinen mit-taaminen ja seuranta ovat erittaumlin hankalia jo pelkaumlstaumlaumln ihmisten erilaisten tieto-jen taitojen kokemusten sosiaalisten prosessien ja erilaisten paumlaumlllekkaumlistenkinroolien vuoksi Eksplisiittisen tiedon yhtauml taumlrkeaumlnauml parina ovat implisiittinen tietosekauml subjektiiviset kokemukset ja kaumlsitykset joita ei ole helppo mitata ja todentaamutta joilla on syvaumlkin merkitys erilaisten sosioteknisten prosessien edistaumlmisessaumltai estaumlmisessauml Taumlllaisia ovat esimerkiksi pelot ja ennakkoluulot joita ei vaumllttauml-maumlttauml haumllvennetauml eksplisiittisesti mitattavilla faktoilla vaan ennen kaikkea useim-miten sidosryhmaumlyhteistyoumlllauml ja eriasteisella viestinnaumlllauml

Jyvaumlskylaumln yliopistossa on tutkittu sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden ehtoja ja rajojaUudenmaan Pohjois-Karjalan Kainuun ja Lapin maakunnissa (Jartti et al 2014)Tutkijoiden mukaan sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys kaumlsitetaumlaumln yleensauml syntyvaumlksipaikallisessa vuorovaikutuksessa kaivosyhtioumln ja sidosryhmien kesken Todelli-suudessa saattaa kuitenkin olla ettauml sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys rakentuukin mo-nimutkaisemmissa prosesseissa kuin pelkaumlssauml suorassa sosiaalisessa vuorovai-kutuksessa (ibid) Myoumls media muokkaa yleistauml mielipidettauml paikallisuudestariippumatta mutta esimerkiksi ympaumlristoumloumln liittyvaumlt ongelmat eivaumlt nouse julkisuu-teen vain siksi ettauml ne ovat olemassa vaan siksi ettauml jotkut yhteiskunnallisettoimijat maumlaumlrittelevaumlt ne ongelmiksi (Vaumlliverronen 1994) Taumlllaisina toimijoinavoivat olla poliittiset toimijat ja vapaaehtoiset jaumlrjestoumlt joiden mielikuvat ja asenteetmuovautuvat historiallisten ja kulttuuristen asioiden paineessa

33 Sosiaaliset vaikutukset ja niiden arviointi

Sosiaaliset vaikutukset ovat kestaumlvaumln kehityksen kaumlsitekokonaisuuden vaikeimminarvioitavissa oleva osa Siksi taumlssauml keskitytaumlaumln kuvaamaan erityisesti taumltauml osaasosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden elementtinauml Juho Saari (2012) kuvaa suomalaisenyhteiskunnan kehitystauml hyvinvoinnin muutoksena Hyvinvointi on sidoksissa talou-teen ja ympaumlristoumln vakauteen ja taumlten myoumls sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys on pitkauml-jaumlnteisen aluekehityksen tyoumlllisyyden ja liiketoiminnan perusedellytyksiauml Taumlmauml onvahvasti kytkoumlksissauml kaivossektorin tulevaisuuteen sillauml yksiloumliden yhteisoumljen jaalueiden kehitys ja yhteiskunnalliset tavoitteet ovat kaikki kiertyneinauml vahvastitoisiinsa

Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kehys ei tarjoa taumlssauml raportissa tiettyauml meto-dia tai formaalista mallia tarkastelulle vaan kyse on SVAn tarjoaman laumlhestymis-tavan yleisestauml hyoumldyntaumlmisestauml Taumlssauml yhteydessauml SVAsta hyoumldynnetaumlaumln erityi-sesti seuraavia kiinnostuksen kohteita muutoksen tunnistaminen vaikutusteemo-jen ja osallisten identifiointi kokemusperaumlisen tiedon hyoumldyntaumlminen ja vaikutus-mekanismien analyysi Taumlllainen arviointi auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln ja ennakoimaanmahdollisia riski-ilmioumlitauml niiden vaikutuksia yhteisoumloumln hallintoon ja paikalliseenkehitykseen

Sosiaaliset vaikutukset voidaan maumlaumlritellauml seuraavasti rdquoSosiaalisella vaikutuk-sella tarkoitetaan ihmiseen yhteisoumloumln tai yhteiskuntaan kohdistuvaa vaikutustajoka aiheuttaa muutoksia ihmisten hyvinvoinnissa tai hyvinvoinnin jakautumisessa

21

Muutos voi olla kehitystauml parempaan tai huonompaan suuntaan sen mukaankenen naumlkoumlkulmasta ja kenen arvoilla asiaa tarkastelee Vaikutukset ihmiseenyhteisoumloumln ja yhteiskuntaan mainitaan maumlaumlritelmaumlssauml erikseen koska jonkin tietynvaikutuksen merkitys saattaa olla aivan erilainen yksiloumltasolla kuin esimerkiksi nsyleisen edun naumlkoumlkulmastardquo (Jusleacuten 1995)

Sosiaalisten vaikutusten arviointia on kehitetty erityisesti yhdyskuntasuunnitte-lun hankkeita ja strategisten ohjelmien laatimista varten Taumllloumlin sosiaalisten vaiku-tusten arvioinnin perusajatuksena on selvittaumlauml paumlaumltoumlksentekoa varten jonkin toi-minnan tai toimen vaikutuksia ihmisten ja yhteisoumljen hyvinvointiin ja elaumlmaumlaumln sekaumlmyoumls laajemmin yhteiskunnalliseen ympaumlristoumloumln Samalla on mahdollista arvioidamyoumls yhteiskunnallisen ympaumlristoumln vaikutuksia kyseessauml olevaan toimeen Vaiku-tusten arvioinnin kirjallisuudessa rdquotoimellardquo tarkoitetaan yleensauml hyvin konkreettisiarakennus- tai laitosprojekteja teknologista kehittaumlmistauml ja kokeilua mutta myoumlsyleisempaumlauml suunnitelmaa ohjelmaa laajempaa politiikan suuntavalintaa lakia taimuuta hanketta jolla voi olla merkittaumlviauml vaikutuksia yhteiskuntaan ja ihmisiin(Sairinen amp Kohl 2004)

Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia alettiin arvioida osana prosessia ja jaumlrjestelmaumll-lisesti lain ympaumlristoumlvaikutusten arvioinnista (YVA) tultua voimaan vuonna 1994Taumlssauml prosessissa luvanhakijat joutuvat selvittaumlmaumlaumln hankkeen ja sen vaihtoehto-jen vaikutuksia ihmisen terveyteen elinoloihin ja viihtyvyyteen luontoon rakennet-tuun ympaumlristoumloumln luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen sekauml niiden keskinaumlisiin vuo-rovaikutussuhteisiin Lisaumlksi YVA-laki velvoittaa selvittaumlmaumlaumln laajamittaisistasuunnitelmista ja ohjelmista aiheutuvia vaikutuksia Viranomaiset joutuvat maan-kaumlyttouml- ja rakennuslain (MRL) mukaan selvittaumlmaumlaumln kaavaa laadittaessa kaavanvaikutukset elinoloihin ja elinympaumlristoumloumln mukaan lukien vaikutukset kansalaistenturvallisuuteen terveyteen sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin Rakennettua ympaumlris-toumlauml koskevien hankkeiden sosiaalisten vaikutusten arviointia on tehty jo 1990-luvun lopulta alkaen kuten Reinikainen (2005) Melkas (2005) Roumlnnlund (2013) jaViinikainen (1998)

Tiivistetysti voidaan sanoa ettauml SVA tehdaumlaumln jotta voidaan1 selventaumlauml ja ennakoida ihmisten elaumlmaumln laadulle ja alueen kehitykselle

aiheutuvia muutoksia2 arvioida tai ennustaa yhteisoumln kykyauml sopeutua muuttuviin olosuhteisiin3 arvioida muutosten merkitystauml ja merkittaumlvyyttauml eri osapuolten kannalta4 ottaa huomioon ja sovitella jostakin toimesta aiheutuvia ristiriitoja ja5 kehittaumlauml haittojen vaumlhentaumlmistauml ajoissa ja tietoisesti (Sairinen ja Kohl

2004)

Sosiaalisilla vaikutuksilla tarkoitetaan ihmiseen yhteisoumloumln yhteiskuntaan tai erivaumlestoumlryhmiin kohdistuvia muutoksia jotka aiheuttavat vaikutuksia ihmisten hyvin-voinnissa hyvinvoinnin jakautumisessa tai koetussa elaumlmaumlnlaadussa Vaikutuksetvoivat olla niin myoumlnteisiauml kuin negatiivisiakin ja ne voivat naumlkyauml muun muassavarallisuuden muutoksina asenteiden tai arvojen muutoksina tai ristiriitoina(Jusleacuten 1995 Sairinen amp Kohl 2004)

22

Sairisen ja Kohlin (2004) mukaan sosiaaliset vaikutukset tarkoittavat muutoksiaihmisten

1 elaumlmaumlntavassa miten he elaumlvaumlt tyoumlskentelevaumlt leikkivaumlt ja ovat keske-naumlaumln vuorovaikutuksessa

2 kulttuurissa jaetut uskomukset tavat arvot kieli ja murre3 yhteisoumlissauml sen yhtenaumlisyydessauml vakaudessa luonteenpiirteissauml palve-

luissa ja olosuhteissa4 poliittisessa jaumlrjestelmaumlssauml ihmisten osallistumismahdollisuuksien laa-

juus omaa elaumlmaumlaumlnsauml koskeviin paumlaumltoumlksiin kaumlynnissauml olevan demokra-tisoinnin vaihe ja naumlihin liittyvaumlt resurssit

5 ympaumlristoumlssauml ruoan saatavuus ja laatu riskien taso sanitaation riittauml-vyys fyysinen turvallisuus luonnon resurssien kaumlyttouml ja kontrolli kaumlytetynilman ja veden laatu

6 terveydessauml ja hyvinvoinnissa7 henkiloumlkohtaisissa ja varallisuutta koskevissa oikeuksissa8 peloissa ja toiveissa kaumlsitykset turvallisuudesta ja yhteisoumln tulevaisuu-

desta

Kaivosteollisuudesta aiheutuvan muutoksen sosiaalisissa vaikutuksissa on kysesiitauml kuinka luonnossa luonnonvarojen kaumlytoumlssauml ja yhdyskuntien infrastruktuuris-sa tapahtuvat muutokset vaikuttavat ihmisten ja yhteisoumljen arkeen hyvinvointiinelaumlmaumlntapoihin toimintaedellytyksiin ja kulttuurisiin kaumlytaumlntoumlihin Sosiaalisia vaiku-tuksia tarkasteltaessa paumlaumlhuomio kiinnitetaumlaumln erilaisiin yhteisoumlihin vaumlestoumlryhmiinja alueisiin kohdistuviin vaikutuksiin Lisaumlksi tarkastellaan vaikutuksia myoumls muihinyhteisoumlihin kuin kiinteaumlaumln paikallisyhteisoumloumln kuten esimerkiksi elinkeinonharjoitta-jiin alkuperaumliskansoihin loma-asukkaisiin matkailijoihin retkeilijoumlihin tai tyoumlyhtei-soumlihin (Burdge amp Vanclay 2004)

Kaivostoiminnasta aiheutuvia sosiaalisia vaikutuksia on maassamme alettu tut-kia vasta viimeisten vuosien aikana 2010-luvulla (ks esim Kujala 2011 Tervo2013 Kokko et al 2013 Tiainen et al 2014 Jartti et al 2014 ja Kylaumltie 2015)Kaivostoiminnan sosiaalisten vaikutusten arviointi sai nostetta erityisesti TekesinGreen Mining -ohjelmasta jossa vuosien 2011ndash2016 aikana on rahoitettu kolmeakaivosten sosiaalisiin vaikutuksiin keskittyvaumlauml tutkimushanketta Dilacomi Solimija SAM Mm naumliden rahoituskanavien kautta Itauml-Suomen yliopiston Luonnonvaratympaumlristouml ja yhteiskunta -instituuttiin3 on vahvistunut yhteiskuntatieteelliseen kai-vostutkimukseen erikoistunut tutkimusryhmauml Ryhmaumln keskeisiauml teemoja ovatkaivostoiminnan sosiaaliset vaikutukset luonnonvarojen hallinnan kysymyksetsosiaalisten vaikutusten arviointi vaikutusten hallinnan tyoumlkalut sekauml yhteiskunta-vastuu

Kujala (2011) tutki pro gradu -tyoumlssaumlaumln sosiaalisten vaikutusten arviointia kol-messa itaumlsuomalaisessa kaivoshankkeessa ja paumlaumltyi siihen tulokseen ettauml sosiaa-listen vaikutusten arvioinnin osaaminen kaivoshankkeissa on ollut melko heikkoaViranomaiset konsultit tai kaivosyhtioumlt eivaumlt tunteneet sosiaalisten vaikutusten

3 Ueffikaivostutkimus

23

arviointia kokonaisuutena ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin menetelmaumlt rajoit-tuivat usein vain mielipiteiden kysymiseen kyselyllauml Kujalan mukaan sosiaalistenvaikutusten arviointi on jaumlaumlnyt usein laumlhinnauml mielipidetutkimukseksi sen sijaan ettaumlsiinauml tarkasteltaisiin hankkeen vaikutuksia paikallisten asukkaiden naumlkoumlkulmastaja tuotaisiin esille tasapuolisesti sekauml nollavaihtoehdon ettauml hankkeen toteuttami-sen positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia sekauml vaikutusten kohderyhmiauml (Kujala2011)

On huomattavaa ettauml vasta viime vuosina maassamme on kehitetty tyoumlvaumllineitaumlja ohjeistoja kaivosten sosiaalisten vaikutusten arviointiin kuten vuonna 2013julkaistu opaskirja kaivosten ympaumlristoumlsaumlaumlntelyyn ja sosiaalista kestaumlvyyttauml tuke-viin hankkeisiin (ks Kokko et al 2013) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)puolestaan tarjoaa ohjeistoa ja taustamateriaalia ihmisiin kohdistuvien vaikutustenarviointiin (IVA) jonka avulla voidaan kartoittaa muun muassa asukkaiden sairas-tuvuutta hankekohteiden laumlheisyydessauml (THL 2015)

24

4 Jaumlrjestelmaumln muuttumisen dynamiikkamuutoksen ohjaus ja hallinta

41 Muutoksen dynamiikka

Vakiintuneet toimijat kehittaumlvaumlt jatkuvasti vallitsevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml Poliitti-set toimijat voivat esimerkiksi tehdauml kestaumlvaumln kehityksen mukaisia lakialoitteita taikaumlynnistaumlauml alaan kohdistuvia kehittaumlmisohjelmia Kaivosteollisuuden yrityksetvoivat kehittaumlauml tuotteidensa ja tuotantoprosessinsa laatua kestaumlvaumln kehityksenmukaiseksi johtamisjaumlrjestelmaumlaumlnsauml uudistamalla Naumlin voidaan kehittaumlauml esimympaumlristoumlvaikutusten haumlirioumltilanteiden ja tyoumlturvallisuuden hallintaa toiminnaneettisyyttauml tai sidosryhmaumlyhteistyoumltauml

MLP-mallin mukaan radikaalien innovaatioiden aihiot syntyvaumlt tyypillisesti ka-peilla sovellusalueilla tai rajatuilla maantieteellisillauml alueilla toteutettavista kokei-luista (niche-taso) Uusien radikaalien innovaatioiden toimivuudesta ja vaikutta-vuudesta ei ole aluksi riittaumlvaumlauml naumlyttoumlauml Siksi kokeilu saattaa tarvita alkuvaiheessasuojattua tilaa ja tukitoimenpiteitauml Niitauml voidaan luoda rakentamalla sosiaalisiatukiverkostoja joihin voi kuulua kokeilusta kiinnostuneita tuottajia ja kaumlyttaumljiauml jayhteiskunnallisia toimijoita

MLP-mallin tasot muodostavat sisaumlkkaumlisen hierarkian Mallin keskeinen oletta-mus on se ettauml mikaumlaumln yksittaumlinen tekijauml ei voi muuttaa vallitsevaa toimintamalliaSe muuttuu eritasoisten prosessien vuorovaikutuksessa Muutos edellyttaumlauml ensin-naumlkin ettauml yhteiskunnallisen toimintaympaumlristoumln muutosprosessit kuten vaumlkiluvunkasvu kaupungistuminen ja elintason noususta johtuva metallien mineraalien jakiviaineksen kysynnaumln kasvu tai kansalaisaktiivisuuden lisaumlaumlntyminen luovatpaineita vallitsevan kaivosteollisuuden muutokselle Erilaiset kriisitilanteet lisaumlaumlvaumltpainetta ja nopeuttavat toimintatapojen tekniikoiden ja viranomaismaumlaumlraumlystenmuuttumista

Systeemisen muutoksen toteuttamiseen tarvitaan vallitsevan toimintajaumlrjestel-maumln ja niche-tason kehittaumlmisprosessien vaumllistauml vuorovaikutusta ja keskinaumlistaumlsopeuttamista Vallitsevan jaumlrjestelmaumln toimijoiden on luotava edellytyksiauml ja tilaauudenlaisen toimintajaumlrjestelmaumln kaumlyttoumloumlnotolle Lisaumlksi paikallisella tasolla onkokeilujen kautta luotava kaumlyttoumlkelpoinen konkreettinen uusi toimintamalli joka voilaajeta uudeksi toimintajaumlrjestelmaumlksi Uusi toimintajaumlrjestelmauml ja sen kaumlyttoumloumlnot-

25

toympaumlristouml tarvitsevat molemminpuolista sopeuttamista toisiinsa Mahdollisuuksi-en ikkuna avautuu silloin kun tuotettu ja toimivaksi havaittu uusi toimintajaumlrjestel-mauml voidaan integroida olemassa olevaan toimintajaumlrjestelmaumlaumln Mahdollisen muu-toksen tapahtumisen jaumllkeenkin toimintajaumlrjestelmaumln kehittaumlmisen on jatkuttava

Monitasoinen muutoksen malli tarjoaa kaumlsitteellisen viitekehyksen ja ajattelunapuvaumllineen Se auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln miksi sen enempaumlauml ulkoiset paineet kuinradikaalit uudet ideatkaan eivaumlt yksin aina riitauml aikaansaamaan vakiintuneen toi-mintamallin muuttumista ja miksi muutoksen aikaansaamiseen tarvitaan useidentoimijoiden paumlaumltoumlksiauml ja vuorovaikutteista toimintaa Monitasoisen muutoksenmallin mukaan systeemisen muutoksen edistaumlmiseen tarvitaan siis sekauml ylhaumlaumlltaumlalas (top-down) ettauml alhaalta yloumls (bottom-up) suuntautuvia toimenpiteitauml ja kehi-tysprosesseja

Toisaalta jaumlrjestelmaumlauml voivat muovata myoumls yllaumlttaumlvaumlt tapahtumat tai jopa on-nettomuudet kuten kaumlvi Suomessa Talvivaaran tapauksessa Patoaltaiden pettauml-misestauml aiheutunut kaivosvesien vuoto sekauml kuolemaan johtanut tyoumltapaturmaTalvivaaran kaivosalueella ravistivat suomalaista kaivosteollisuutta ja siihen liitty-vaumlauml sidosryhmaumlverkostoa niin ettauml esimerkiksi viranomaismaumlaumlraumlykset kiristyivaumltpainostuksesta Tapahtumien myoumltauml koko yhteiskunta heraumlsi vaatimaan kaivosyri-tysten vastuullista toimintaa Tutkimuskentaumlssauml tarjottiin rahoitusta vastuullisenkaivostoiminnan edistaumlmiseksi (esim Tekesin Green Mining -ohjelma) ja Sitrassaaloitettiin kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkoston kehittaumlminen Tulevaisuudessavoimme sitten tarkastella kuinka naumlmauml kokeilut ja muutosareenan toiminnot siirty-vaumlt kaivosalan regiimiin

Sidosryhmiauml pyydettiin SAM-hankkeen visiotyoumlpajassa (Kohl et al 2013) tyoumlpa-joissa mm kirjaamaan kaivosalalle merkityksellisiauml asioita ja tapahtumia 1960-luvulta taumlhaumln paumlivaumlaumln ja siitauml eteenpaumlin tulevaisuuteen vuoteen 2030 Tuloksenasyntyi kuvan 5 mukainen tuloste Kuvasta voidaan hahmottaa menneisyydestaumlrdquoKaivos tyoumlnantajanardquo -tarina nykyisyydestauml rdquoTalvivaaran kaivoksenrdquo tarina jatulevaisuudesta rdquoKaivos yhteiskunnassardquo -tarina Kuvan tulos voidaan tulkita niinettauml Talvivaara on ilmiouml joka mursi kaumlsityksen kaivosteollisuudesta vain tyoumlnanta-jana muutti kaumlsityksen niin ettauml kaivos on osa yhteiskuntaa Talvivaaran kaivok-sen olemassaolon ensimmaumlisten vuosien aikana kyseenalaistettiin olemassaoleva kaivosregiimi viranomaisten osaaminen ja vallitseva yrityskulttuuri joka eiriittaumlvaumlssauml maumlaumlrin ottanut huomioon sidosryhmiauml Naumlin niche-tason toimija (Talvi-vaara) muutti vallitsevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml (regime) Osaltaan muutosprosessinkaumlynnistymiseen vaikutti myoumls toimintaympaumlristouml (landscape) jossa painetta jaumlr-jestelmaumlaumln loivat muun muassa resurssiniukkuus ja laumlnsimaisen elaumlmaumlntavanluoma kasvava mineraalitarve kestaumlvaumln kehityksen ja yritysvastuullisuuden tren-dit

26

Kuva 5 Kaivosteollisuuden merkityksellisiauml ilmioumlitauml ja trendejauml menneisyy-destauml nykyisyydestauml ja tulevasta (Kohl et al 2013)

Kuva 5 kertoo osaltaan ettauml Talvivaaran kaivosta voidaan pitaumlauml uuden kaivospro-sessiteknologian kokeiluna joka johti konfliktiin (Tiainen et al 2014) ja koko suo-malaisen kaivosalan kriisiin sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta Vielaumlvuonna 2006 Vesa Kainulainen kirjoitti Talvivaarasta ettauml siellauml on Euroopansuurimmat sulfidiset nikkeliesiintymaumlt Uutta ympaumlristoumlystaumlvaumlllistauml tekniikkaa Yli25 vuoden toiminta-aika Suomalaisen kaivosteollisuusklusterin uusi alku (Kainu-lainen 2006) Naumlmauml lupaukset paumlaumltyivaumlt kuitenkin pettymykseen tyoumltapaturman jaympaumlristoumlonnettomuuksien seurauksena Voidaan sanoa ettauml Talvivaaran epaumlon-nistuminen avasi suomalaisen yhteiskunnan ymmaumlrryksen kyseenalaistamaankaivosalan kestaumlvyyden

42 Muutoksen ohjaus ja hallinta

Strategic Niche Management (SNM) ja juurruttaminen ovat laumlhestymistapoja jotkaedustavat muutosvoiman rakentamista alhaalta yloumlspaumlin Niiden avulla edistetaumlaumlnonnistuneiden kokeilujen ja nichejen rakentamista ja hyoumldyntaumlmistauml (Weber ampDorda 1999 Hoogma ym 2005 Kivisaari ym 1999 Kivisaari amp Lovio 2004) SAM-hankkeessa toteutetut kokeilut olivat luonteeltaan taumlllaisia Mainitut laumlhestymista-vat taumlhtaumlaumlvaumlt sellaisten kokeilujen toteuttamiseen jossa keskeiset sidosryhmaumltoppivat muokkaamaan uutta toimintamallia sellaiseksi ettauml se on kaikkien puoles-ta hyvaumlksyttaumlvauml Laumlhestymistavan ytimessauml ovat yhteisten odotusten luominen

1960 Nyt 2030

Politiikka

Talous

(Kansalais)yhteiskunta

Tekniikkateknologia

Ympaumlristouml

Arvot

Natura-verkosto 2000

Vaihtoehtoiset teknologiat harvinaistenmetallien talteenotolle

Lakien vaumllisetsuhteetluontoon

Raaka-aineiden niukkuus jahinnat Harvinaiset metallitUusiutuvat raaka-aineet

Radikalisoituminen

RakennemuutoksetSirpaloituminen

Uusi kaivoslaki2011

In situ-bioliuotus

Kestaumlvauml kehitys

Standardointikehittyy

Vesilaki 1962Kaivoslaki 1965

Euroopanjaumllleenrakennus

CSRkaivosalalle

Tietoisuus javaatimuksetkasvavat

Globaali kehitysAasian markkinat

Kaivosalan rdquovanhatsynnitrdquo

Logistiikka mm uudetmerivaumlylaumlt

Saumlteilyturvalaki 1991

Bric-maat IntiaAfrikka nousevat

ILO- ratifiointi(ei Suomi)

ydinenergialaki1987

EU

EU raaka-ainealoite2010

rikkidirektiiviYSL uudistus

YVA-laki 1994

Julkiset hankinnatLaki 1978 YSL

2000

Rio 1987 YVA ja sosToimilupauudistus

YVD ndashluontovahingot jakompensaatiot

Ennakoiva kompensointihaitoista ja vahingoista

ilmastolaki Jaumltteiden hyoumldyntaumlmisensaumlaumlntely

Malmioidenulkomaalaisomistus

GRIIFC GuidelinesICMM

Performance-product

Lama

Internet SOME

Lobbaus

LiekkisulattoKonepajateollisuudenkasvu

Metso ja OutotecBioliuotuksen kaumlyttouml Suomessa

Johtamisjaumlrjestelmienkehittyminen ISO

ydinmateriaalivalvonta

Jaumltteiden jatkojalostus

Urban mining kasvaa

Onko kaikille toimille tilaa

Suljetun kierron kaivos

Yhteiskuntarakenteen muutos globalisaatio

Vastuullisuus jaumlljitettaumlvyys

Tshernobyl

MMSD 1999

Vastavoimat esim StopTalvivaara

Automatisointi

Kaivosmonopoli valtiolla

Kaivostenyksityistaumlminen

Elinkeinokonfliktit

Valtauksentekeminen

helppoa

Toiminnanpolitisoituminen

Kaivostuotteidenmerkityksen kasvu -gt

hyvaumlksyttaumlvyys

Metsaumlteollisuusgt

Vesienhallinnanparantuminen

Saturoituminen

Kaivostenmerkityksen kasvu Kaivosinfran

hyoumldyntaumlminen

Riskien hallinta sosiaalisentoimiluvan lunastamiseksi

Saumlaumldoumlksettiukkeneva

t

KV-kaupan esteidenpurkaminen

Maankaumlyttoumlkiistat

Teollinen symbioosimm sivukivien

hyoumltykaumlyttouml

MMMampTEMampYM

Suljettukansantalous Oumlljykriisi

Bilateraalikauppa

Kaivoksista toumlitauml

Cleentech

Biotalous

Talvivaara

Talvivaara

Talvivaara

Talvivaara

SOME-ihmisoikeudet

On-line kansanaumlaumlnestykset

HoumlyrykoneYdinvoima

Fossiiliset energiat

PC

Internet Nokia Robotiikka

Uusiutuva energia

Naumlkymaumltoumln kaivos

Kierraumltys-teknologiat

Rajaton halpaenergia (magnetismivaumlraumlhtely kiertoliike

Konsumerismin nousuTalouden nousu etusijalle

Vihreaumlt arvot

Koijaumlrvi

Vesi

Y-heraumltys

KansalaisaktiivisuusMoniarvoisuus

Talouden ylivalta

Arvojen uudelleenarviointi

Laumlpinaumlkyvyys

Globaali informaatio ampOikeuden taju

Paikallisuuden arvostus

Kierraumltys osatuotesuunnittelua

Vesiensuojeluohjelma

TalaskangasRooman klubi

Kaivostyoumlnanta-

jana

Radikaalittapaukset

Kaivosyhteis-

kunnassa

27

(yhteinen visio) yhteinen oppiminen ja monipuolisten toimijaverkostojen rakenta-minen

SNM ja juurruttamisprosessi perustuvat keskeisten osapuolten vaumllisen vuoro-puhelun kaumlynnistaumlmiseen ja edistaumlmiseen uuden ratkaisun kaumlyttoumloumlnotossa Dialo-gin avulla uutta toimintatapaa muokataan siten ettauml se vastaa mahdollisimmanhyvin eri sidosryhmien tarpeisiin ja vaatimuksiin Lisaumlksi toimintaympaumlristoumlssaumledistetaumlaumln sellaisia muutoksia jotka helpottavat uuden innovaation laajamittaistakaumlyttoumloumlnottoa ja tavoiteltujen hyoumltyjen toteutumista Kysymyksessauml on siis kaksi-suuntainen sopeuttamisprosessi

Transition Management (TM siirtymaumln hallinta Rotmans et al 2001 Kemp etal 2007 Loorbach 2007) edustaa laumlhestymistapaa jonka avulla poliittiset paumlaumlttauml-jaumlt voivat toimillaan tukea kestaumlvaumln kehityksen mukaista muutosta yhteiskunnaneri sektoreilla (Elzen ym 2004) TM pyrkii kaumlynnissauml olevien kehityskulkujen mu-kauttamiseen halutun kehityksen suuntaiseksi ja eri toimijoiden vaumllisen yhteisym-maumlrryksen aikaansaamiseen Se painottaa teknisen ja sosiaalisen muutoksenvuorovaikutteista suhdetta ja hyoumldyntaumlauml olemassa olevia liikevoimia ja pyrkii suun-taamaan niitauml kohti yhteiskunnan valitsemia paumlaumlmaumlaumlriauml

TM-mallin punaisena lankana on naumlkemys siitauml ettauml kestaumlvauml kehitys edellyttaumlaumlsosiaalisen ja teknologisen muutoksen samanaikaisuutta ja niiden kytkemistaumlyhteen Malli kuvaa sitauml miten yhteiskunnallisia sosioteknisiauml jaumlrjestelmiauml voidaanmuuttaa kestaumlvaumln kehityksen mukaisiksi ja toisaalta sitauml miten sosiotekniset jaumlr-jestelmaumlt ylipaumlaumltaumlaumln muuttuvat historiallisen tutkimuksen valossa

Voss ja Kemp (2006) luonnehtivat TM-laumlhestymistapaa refleksiiviseksi hallinto-tavaksi (Reflexive Governance) joka painottaa hallinnollisen prosessin sosiaalistaulottuvuutta Hallintoprosessi naumlhdaumlaumln osana sitauml dynamiikkaa jota pyritaumlaumln hallit-semaan Refleksiivinen hallintotapa pyrkii hyoumldyntaumlmaumlaumln vuorovaikutteista oppi-mista laajassa toimijaverkostossa Se pyrkii pikemmin avoimeen systeemiseenoppimiseen kuin tarkkaan maumlaumlriteltyihin tavoitteisiin tai kontrolliin Ideana on ettaumlhallintoprosessit tulisi avata eri toimijoiden vuorovaikutukselle ja dialogille Taumllloumlinongelman kaumlsittelyyn saadaan mukaan monenlaista tietoa erilaisia arvoja ja vai-kutusresursseja ja ymmaumlrrys lisaumlaumlntyy siitauml miten ongelma tulisi maumlaumlritellauml mitentavoitteet tulee asettaa ja minkaumllaisia strategioita voidaan kaumlyttaumlauml Kun jo tiedon janaumlkemysten yhdistaumlmisessauml ylitetaumlaumln kaumlsitteellisiauml ja institutionaalisia rajoja voi-daan edistaumlauml palautteen saamista jo strategian kehittaumlmisvaiheessa

TM-laumlhestymistavan keskeisenauml ajatuksena on ennakoinnin naumlkoumlkulmasta pyr-kiauml ohjaamaan monimutkaisten jaumlrjestelmien kehitystauml pitkaumlllauml aikajaumlnteellauml Mallion ollut alusta pitaumlen hyvin kaumlytaumlnnoumlnhakuinen ja sitauml on pyritty soveltamaanmuun muassa Alankomaiden ympaumlristoumlpolitiikassa sekauml Belgiassa ja Englannissaenergiahallinnossa ja terveydenhoidon suunnittelussa (Rotmans amp Loorbach2009)

Keskeinen ajatus on ettauml pienet muutokset johtavat laajoihin jaumlrjestelmaumln muu-toksiin Suuri muutos on mahdollista vain taumlllauml tavoin koska jaumlrjestelmauml vastustaasuuria muutoksia Pieniauml muutoksia voidaan puolestaan tukea luomalla muutos-areenoita joiden avulla toimijat sitoutetaan toimintaan yhteisten visioiden luomisenja toiminnan kautta Muutoksen eteenpaumlin viemiseksi on myoumls tunnistettava kes-

28

keiset muutosagentit jotka kykenevaumlt ottamaan riittaumlvaumlauml etaumlisyyttauml hallitsevaanjaumlrjestelmaumlaumln ja haluavat muutosta Lisaumlksi on tuettava uusien innovatiivistentoimintavaihtoehtojen etsimistauml jotta jaumlrjestelmaumln sisaumlinen diversiteetti ja sopeu-tumiskyky lisaumlaumlntyisivaumlt Taumlmauml merkitsee uusien suojaavien lokeroiden luomistakokeilutoiminnalle esimerkiksi rahoituksen tai lainsaumlaumldaumlnnoumln avulla Lisaumlksi jaumlrjes-telmaumln kehitystauml on jatkuvasti ennakoitava jotta siinauml tapahtuviin muutoksiin onmahdollista varautua (Rotmans amp Loorbach 2009)

TM-periaatteet voidaan kiteyttaumlauml toimintaohjeiksi joista muodostuu toiminnan jaoppimisen jatkuva kehauml Naumlitauml ohjeita ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

1 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminen2 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen3 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen4 Kokeilujen toteuttaminen5 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi6 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin

Rotmansin ja Loorbachin (2009) siirtymisprosessin sykli (kuva 6) kuvaa taumltauml dy-namiikkaa Ongelman maumlaumlrittelyn toimijoiden ja toimintaohjelman suunnittelunjaumllkeen voidaan siirtymaumlauml edistaumlauml erilaisilla kokeiluilla joita voidaan tukea esimer-kiksi poliittisin paumlaumltoumlksin tuilla Osallistujien tulee pystyauml hahmottamaan komplek-sinen jaumlrjestelmauml sekauml sen haasteet ja mahdollisuudet Muutosareenaa ei tulenaumlhdauml stabiilina rakenteena vaan se on pikemminkin luonteeltaan ajassa jatku-vasti muotoutuva virtuaalinen ja muuttuvien toimijoiden eteenpaumlin kantama polku

Kuva 6 Muutoksen sykli (Rotmans amp Loorbach 2009)

29

TM-laumlhestymistavan kaumlsitteelliset tyoumlkalut on tarkoitettu laajojen kehityskulkujensuuntaamiseen Kokeilujen rakentaminen on vain yksi osa taumltauml prosessia SAM-hankkeessa TMn teoreettiset jaumlsennykset ja kaumlsitteet helpottavat tarkasteltavienalueellisten kokeilujen kytkemistauml yhteiskunnan yleisempiin kehityskulkuihinja -toimenpiteisiin TM-laumlhestymistapaa kuvataan syklisenauml prosessina jossaorganisoidaan sidosryhmien jatkuva vuorovaikutteinen oppiminen Se kaumlynnistyyongelman hahmottamisesta muutosareenan perustamisesta ja yhteisten visioidenluomisesta Taumlllaisina muutosareenoina voidaan naumlhdauml esimerkiksi kaivosteolli-suuteen liittyvaumlt kehittaumlmisohjelmat Muutosvoimaa vahvistetaan synnyttaumlmaumlllaumlsellaisia toimijaverkostoja joiden monipuolinen asiantuntemus heijastaa ratkaista-van ongelman eri puolia Toimijat pyritaumlaumln mobilisoimaan erilaisten vaihtoehtoistenkehityskulkujen kokeiluun

SAM-hankkeessa tarkasteltiin miten kaivosteollisuudessa voidaan muokatauusi suomalaiseen ympaumlristoumloumln sopiva sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlytaumlntouml jamiten voidaan luoda edellytykset sen laajamittaiselle kaumlyttoumloumlnotolle osaksi vallit-sevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml Muutoksen toteuttamiseksi tarvitaan eri toimijoidenyhteistauml ymmaumlrrystauml siitauml mitauml taumlmauml muutos tarkoittaisi keiden aktiviteetteja jaosallistumista muutoksen laumlpivientiin tarvitaan ja minkaumllaisia ovat heidaumln roolinsamuutostoimijoina

Muutosta voidaan aktivoida monesta suunnasta Voidaan erottaa erityisiauml akti-vaattoreita integraattoreita tai mahdollistajia Aktivaattorit voivat olla kansalaisiaviranomaisia aktivisteja jne Integraattoreita ovat erilaiset verkostot ja mahdollis-tajia loumlytyy esimerkiksi rahoittajista ja politiikan toimijoista Naumlmauml toimijat toimivatmuutosprosessissa

Muutosprosessi on iteratiivinen prosessi jossa tieto ja ymmaumlrrys asioista muo-dostuu muotoutuu ja leviaumlauml Tiedon luomisen prosessia voidaan kuvata SECI-mallin avulla (kuva 7 Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995) Tieto muovautuuulkoistamisen yhdistaumlmisen sisaumlistaumlmisen ja sosiaalistamisen kautta kulkevassasyklissauml Kaivosalan muutosprosessia voidaan kuvata myoumls taumlmaumln SECI-mallinavulla Esimerkiksi SAM-hankkeessa toteutetut tyoumlpajat kokoukset yhteistyoumlkaivosyritysten kanssa ja hankkeessa tuotetut julkaisut voidaan asettaa SECI-mallin mukaiseen kuvaan Olennaista on ymmaumlrtaumlauml ettauml yksittaumlinen julkaisu taityoumlryhmaumln toiminta ei saa muutosta aikaan vaan asioiden ymmaumlrtaumlmiseen tarvi-taan prosessi joka kulkee monella eri tasolla iteroiden

30

Kuva 7 SECI-malli tiedon ja ymmaumlrryksen muodostumisen prosessin syklis-tauml (Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995)

Hiljainen tieto

Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Hiljainen tieto Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto Taumlsmaumlllinen tieto

Toimintakentaumln luominen Tiedon yhdistaumlminen

Dialogi

Tekemaumlllauml oppiminen

Sosiaalistaminen Ulkoistaminen

Sisaumlistaumlminen Yhdistaumlminen

bull Hankekokouksetbull Argumenta-hankkeen seminaarit

bull Draamatyoumlpajabull Viranomaistyoumlpajabull Visiotyoumlpajabull Tiekarttatyoumlpajabull Csiro haastattelutbull Hyvaumlksyttaumlvyyskyselyt

bull Benchmarkbull Policy Briefbull Artikkelit

bull Yhteistyouml kaivosyritystenkanssa

bull Tapaukset esim Kuusamonkaavoitusprosessi

31

5 Suomalaisen kaivosalan muutosprosessinkokonaiskuva

Suomalaisen kaivosteollisuuden murrosprosessin kokonaiskuva kuten se SAM-hankkeen aineiston perusteella hahmottui on esitetty kuvassa 8 MLP-malliin sovi-tettuna MLP-mallissa niche-taso on kaumlsitetty laajasti eikauml vain teknisiauml ratkaisujaesittelevaumlnauml tasona Siihen on otettu mukaan myoumls toimintatapa- ja menettelyko-keiluja Vielauml 1960-luvulla kaivostoiminta oli valtiojohtoista suljetussa taloudessatapahtuvaa toimintaa joka tapahtui teollista toimintaa suosivassa arvomaailmas-sa Taumlssauml ympaumlristoumlssauml toiminut regiimi on parhaillaan muuttumassa uudeksiregiimiksi jonka arvellaan toteutuvan vuoden 2030 tienoilla SAM-hankkeen visio-ja tiekarttatyoumlpajoissa (kuva 1) tunnistetut ja kuvatut muutospolut ovat ehkauml taumllloumlinjohtaneet uuteen kaivosalan regiimiin

Kuva 8 Kaivosalan muutosprosessi (mukaellen Foxon et al 2010 Kohl et al2013)

Niche

RegimeLandscape

Applied Foxon et al 2010

20301960

Kaivoslaki 1965

ElinkeinopolitiikkaNatura 2000

Kestaumlvauml kehitys

Resurssiniukkuus

YVA 1994 Kaivoslaki 2011

1 Moniaumlaumlninen osaava viranomaistoiminta

2 Kestaumlvaumln kehityksen mukainenyrityskulttuuri

3 Yhteisoumln hyvaumlksymauml kaivos4 Oppiva ja uutta luova kaivosteollisuus

Kaivos tuo vaurauttaja tyoumlpaikkoja

5 Raumlaumltaumlloumlity viestintauml ja oikea-aikaisuus

6 Kaivoksen koko elinkaari huomioituKaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminenaluetaloudessa

KaivosinfrastruktuuriAsunnotTiethellip

Ympaumlristoumlarvot

JohtamisjaumlrjestelmaumltCSR kaivosalalleGRI-ohjeistusTSMISO-standarditVakuutukset riskienhallinta

VisioKestaumlvauml

hyvaumlksyttaumlvaumlkaivannaisteollisuus

TEKES Green Mining ohjelmaKaivosalan koulutus

BioliuotustekniikkaSuomessaTalvivaaran kaivos

Stressitestit

Vanhat kaivosyhtioumltesim Outokumpu

Kaivoskone- ja laitevalmistajatKansainvaumlliset kaivosyrityksetPaikallinen yritystoiminta

Suljettu kansantalous

Kaivosbuumi 2005-2010Malminetsinnaumln vastustusKaivosvastaisuus

Vanhat kaivoksetkuten Kemi

Malminetsintauml kuten SakattiKaivossuunnitelmat kuten Kuusamo

Mineraaleja vaativa elaumlmaumlntapa

Yritysvastuullisuus

SoLiMi-hankkeen hyvaumlksyttaumlvyyskysely

Media SOME

Politiikkaregulaatiomarkkinat

Arvotasenteetosaaminen

Fyysinenympaumlristouml

SAM-hankkeen sidosryhmaumlyhteistyoumlkokeilutKestaumlvaumln kaisvotoiminnan verkosto

AutomaatioDigitaalisuus

32

51 Markkinat politiikka ja regulaatio

1960-luvulla kaivokset ja malminetsintauml olivat hyvin pitkaumllle valtion suunnastaohjattuja kansallisia projekteja (esim Outokumpu keskeinen toimija) Kohti vuotta2030 mentaumlessauml markkinat ovat muuttuneet entistauml globaalimmiksi suurin osaSuomen kaivoksista ja malminetsinnaumlstauml tapahtuu ulkomaisten yritysten toimestaRegiimiin on siis tullut uusia toimijoita suuria ulkomaisia kaivosyrityksiauml Taumlmaumlaiheuttaa haasteita yrityskulttuurin luomiseen yritysten vaumlliseen yhteistyoumlhoumlnviranomaistoimintaan sidosryhmaumlsuhteisiin viestintaumlaumln jne Toimintaympaumlristouml onmuuttunut niin ettauml kestaumlvaumln toiminnan vaatimus niin sosiaalisten ja taloudellistenasioiden kuin ympaumlristoumlasioiden osalta on liiketoiminnalle merkityksellistauml

Suomen metsaumlteollisuus kamppaili 1990-luvulla vastaavien haasteiden kanssaerityisesti ympaumlristoumlkysymyksen mutta se kykeni vastaamaan muutostarpeeseenyhteistoiminnalla Metsaumlteollisuudella on pitkaumlt ja hyviksi koetut perinteet tutkimus-ympaumlristouml- ja sidosryhmaumlsuhteiden hoidossa yhteinen tutkimuslaitos (KCL) ja yhtei-nen ympaumlristoumlraportointikaumlytaumlntouml joiden avulla se vastasi muutokseen (Wessberg etal 2015a) Kaivosteollisuudessa globaalit toimijat ja markkinat tuovat erityishaasteensuomalaiseen hyvaumlksyttaumlvyysprosessiin

Uuden kaivoslain tulkinta on nykytilanteessa vielauml muotoutumassa Kaivoslainsuhde ympaumlristoumllainsaumlaumldaumlntoumloumln on niin ikaumlaumln vielauml paikoin epaumlselvauml Naumlin ollentoimintajaumlrjestelmauml on esimerkiksi taumlssauml kohtaa vielauml kehittymaumlssauml ja kaumlytaumlnnoumlssaumltaumlmauml naumlkyy esimerkiksi siinauml ettauml lupapaumlaumltoumlksiin kuuluu pitkauml aika mikauml hermos-tuttaa yritystoimijoita Turvatekniikan keskus (Tukes) myoumlntaumlauml kaumlytaumlnnoumlssauml kai-vosluvan mutta kaivoslupa ja ympaumlristoumllupa ovat vahvasti linkittyneitauml toisiinsaAluehallintovirasto (AVI) on siten ympaumlristoumlluvan myoumlntaumljaumlnauml myoumls merkittaumlvaumlkaivosalan viranomaistoimija Tukesin rinnalla Jos hanke on ympaumlristoumlvaikutuksil-taan laaja-alainen tarvitaan kaivoslupaa varten lausunto ympaumlristoumlvaikutustenarvioinnista (YVA-lausunto) jonka yhteydessauml korostuvat sidosryhmiin kohdistuvatvaikutukset ja sosiaalisten vaikutusten arviointi Suojelualueiden osalta ympaumlristouml-viranomainen on myoumls merkityksellinen toimija kaivoslupaan liittyen Kiinnostavatmalmiot ja luonnonsuojelullisesti niin ikaumlaumln kiinnostavat alueet yhtyvaumlt usein sillaumlmalmiot muokkaavat helposti maaperaumln koostumusta niin ettauml alueelle muodos-tuu poikkeuksellinen elinympaumlristouml kasveille Ympaumlristoumlluvan alainen toiminta onpuolestaan Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskuksen (ELY) valvottavaa aluettaLisaumlksi Tukes pyytaumlauml aina kaivoslupaa varten lausunnot kunnalta (kaavoitus) jaMaanmittauslaitokselta (kaivostoimitus)

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta moniaumlaumlnisen ja osaavan viran-omaistoiminnan tukeminen ja kehittaumlminen on keskeinen visiopolku politiikanregulaation ja markkinoiden suuntaamisessa

52 Arvot asenteet osaaminen

Kaivosalan hiljaiselo ennen kaivosbuumia aiheutti sen ettauml tietoisuus kaivoksistaja niiden merkityksestauml ihmisten hyvinvoinnille jaumli etaumlisiksi kansalaisille Kansalais-

33

ten arvot ja asenteet eivaumlt siis paumlaumlsseet kehittymaumlaumln yhteiskunnallisen muutos-prosessin mukana Esimerkiksi ympaumlristoumlarvojen nouseminen merkitykselliseksitekijaumlksi teollisuuden hyvaumlksyttaumlvyysprosessissa ei kehittynyt kaivosteollisuudenmukana vaan iskeytyi kasvoille vasta kaivosbuumin yhteydessauml Laaja-alainenosaaminen kaivosteollisuuden hyvaumlksyttaumlvyyteen liittyen ei kehittynyt siinauml mitassakuin voimissaan olevan teollisuuden alan tilanteessa olisi voinut olla

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolut liittyen kestaumlvaumln kehityk-sen mukaiseen yrityskulttuuriin yhteisoumln hyvaumlksymaumlaumln kaivokseen oppivaan jauutta luovaan kaivokseen ja raumlaumltaumlloumlityyn viestintaumlaumln liittyen ovat avainasemassamuutosprosessin suuntaamisessa

53 Fyysinen ympaumlristouml

Vanhat olemassa olevat kaivokset kuten Kemi ja Pyhaumlsalmi ovat esimerkkejaumljoissa kaivosinfrastruktuuriin on totuttu ja se on toimiva ja valmis Hyvaumlksyttaumlvyy-den naumlkoumlkulmasta haasteita aiheuttaa uusien kaivosten perustaminen joka uhkaaesimerkiksi olemassa olevaa matkailuelinkeinoa kuten Juomasuo Kuusamossatai luonnonsuojelua kuten Hannukainen Sodankylaumlssauml

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolku jossa otetaan huomioonkoko kaivoksen elinkaari ja kaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminen aluetaloudessaon merkityksellinen muutosprosessin suuntaamisessa Esimerkiksi merkityksellistaumlhyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta on se kuinka kaivosinfraa voidaan hyoumldyntaumlaumlkaivoksen elinkaaren jaumllkeen

34

6 Yhteenveto ja johtopaumlaumltoumlkset

Taumlssauml julkaisussa on avattu suomalaisen kaivosalan muutosprosessia ns kaivos-buumin seurauksena ja jaumllkeen Kaivosbuumin myoumltauml lisaumlaumlntynyt kaivosteollisuuson heraumlttaumlnyt yhteiskunnallisen keskustelun kaivosten sosiaalisesta toimiluvasta jasen sisaumllloumlstauml Ottamatta kantaa kaivosten sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden oikeu-tukseen taumlssauml kirjoituksessa on jaumlsennetty sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden reunaeh-toja ja yhteiskunnallisen myoumlntouml- tai epaumlaumlmisprosessiin vaikuttavia tekijoumlitauml jamekanismeja Siirtymaumlprosessin hallinnassa keskeisiauml elementtejauml myoumls kai-vosalan muutosprosessissa ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

7 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminenesimerkiksi kaivosalaan suuntautuvien tutkimusohjelmien ja muun rahoi-tuksen avulla

8 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen ja paumlivitysriittaumlvaumln tiheaumlsti esimerkiksi kaivosteollisuuden vision ja tiekartan paumlivit-taumlminen

9 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen esimerkiksiKestaumlvaumln kaivostoiminnan verkosto

10 Kokeilujen toteuttaminen esimerkiksi viranomaistyoumlpaja osana kai-voshankkeiden YVA-prosessia tai draamatyoumlpaja eri sidosryhmille osanakaavoitusprosessia

11 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi esimer-kiksi SAM-hankkeessa ideoituja kokeiluja tulee analysoida ja jatkaa lu-paavimmiksi koettujen kokeilujen kehittaumlmistauml

12 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin esimerkiksi Kaivosteol-lisuus ryn roolin sopeuttaminen toimintaympaumlristoumln muutokseen tai toi-minnan ohjausjaumlrjestelmien kehittaumlminen (esim TSM-jaumlrjestelmaumln kehit-taumlminen ja soveltaminen Suomen olosuhteissa)

Kaivosalalla on menossa muutosprosessissa erityisesti sidosryhmaumlkommunikaati-on ja sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden alueilla joissa edellauml mainitut muutosproses-sin hallinnan keskeiset elementit ovat jo naumlhtaumlvissauml Tekesin Suomen Akatemianja Sitran rahoituksella on toteutettu tutkimusohjelmia ja tutkimushankkeita jotka

35

tukevat uusien niche-avauksien muodostumista uusien verkostojen syntymistauml jakokeilujen toteuttamista

Esimerkiksi SAM-hankkeessa on kokeiltu viranomais- ja draamatyoumlpajoja sekaumlinteraktiivista digitaalista verkkotyoumlkalua kaavoitusprosessin tukena sidosryhmienvaumllisen kommunikaatioprosessin kehittaumlmisessauml SAM-hankkeessa luotiin yhdes-sauml kaivosalan sidosryhmien kanssa visio hyvaumlksyttaumlvaumln ja kestaumlvaumln kaivosteolli-suuden tulevaisuudesta

Sitran johdolla on rakennettu kaivosalan yhteistyoumlverkosto Kestaumlvaumln kaivostoi-minnan verkosto jossa on jo toteutettu suomalaisen kaivosteollisuuden yhteinenyhteiskuntavastuuraportti ja tyoumlkalupakki vastuullisuuden toteuttamiseen Lisaumlksiverkostossa on kehitteillauml kaivosteollisuuden oma kaivosvastuujaumlrjestelmauml kana-dalaisen TSM-jaumlrjestelmaumln pohjalle Jyvaumlskylaumln yliopistossa on toteutettu kai-vosalan hyvaumlksyttaumlvyyskysely kansalaisille (Jartti et al 2014)

Jatkossa naumlistauml kokeiluista voidaan valita lupaavimmat jatkokehittelyauml ja toimin-tatapojen vakiinnuttamista varten ja arvioida toimintaa Esimerkiksi viranomaistyouml-pajasta sekauml draamatyoumlpajasta voisi tulla vakiintunutta kaumlytaumlntoumlauml kaivosalan kaa-voitusprosessien sidosryhmaumldialogin toteuttamiseen ja kaivosalan hyvaumlksyttauml-vyyskyselystauml voisi tulla saumlaumlnnoumlllisesti toteutettava asia Draamatyoumlpaja voisi ollamyoumls osa YVA-prosessia Kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkostoa on suunniteltuhallinnoitavaksi Kaivosteollisuus ryn alle mikauml olisi luonteva kehityssuunta vakiin-nuttamaan verkoston toiminta

Jatkon kannalta merkityksellistauml on myoumls jatkaa alueen tutkimusta ja kehitystaumlVisiopolut voisivat esimerkiksi tarjota alustan jolla voitaisiin suunnitella jatkotutki-musta ja kehitystauml Jokainen visiopolku voisi olla oman tutkimus- ja kehityshank-keen arvoinen Esimerkiksi moniaumlaumlnisen osaavan viranomaistoiminnan kehittaumlmi-nen voisi samalla vastata kaivosalan pitkien ja raskaiden ympaumlristoumllupaprosessiennopeuttamisen ja keventaumlmisen haasteisiin kun viranomaisten vaumllistauml vuorovaiku-tusta yli sektorirajojen pystyttaumlisiin toteuttamaan ja hyoumldyntaumlmaumlaumln tehokkaasti

Jos kaivosteollisuuden muutosprosessin merkityksellisimmaumln asian haluaisi sa-noa yhdellauml sanalla se olisi luottamus Luottamus on elintaumlrkeaumlauml niin viranomais-toiminnan kuin yritystoiminnan onnistumisen kannalta Jos luottamusta ei ole ontoiminta kaikin tavoin vaikeaa Kaikkien sidosryhmien mukaan lukien viranomai-set tulee voida luottaa yritykseen ja yrityksen ja sen eri sidosryhmien tulee voidaluottaa viranomaisiin Siitauml syntyy hyvaumlksyttaumlvaumln toiminnan perusta Ja taumlmaumlnrakentamisessa on kaivosteollisuuden suurimmat haasteet taumlmaumln paumlivaumln Suo-messa Taumlmaumln haasteen voittamisessa ollaan kuitenkin jo hyvaumlssauml vauhdissa

36

AcknowledgementsThe authors would like to thank all of the SAM project all the other sustainablemining research projects that were going on at the same time and other peopleassociated with this process In addition we would like to thank the various stake-holders which inter alia participated in various events of the SAM project bring-ing material for the formulation of this report Special thanks is applied from VTT inthe SAM process retired Sirkku Kivisaari whose importance in the writing processof this report has been great Finally a special thanks to the Director of the SAMproject Helena Wessman-Jaumlaumlskelaumlinen who encouraged to write this analysis

37

LaumlhteetAumanen V 2010 Energiaregiimi muutoksessa diskursiivinen tarkastelu ener-

giapolitiikasta sosioteknologisena muutoksena Pro gradu Jyvaumlskylaumlnyliopisto

Azapagic A 2004 Developing a framework for sustainable development indica-tors for the mining and minerals industry Journal of Cleaner Production12 639ndash662

Bice S 2014 What Gives You a Social Licence An Exploration of the SocialLicence to Operate in the Australian Mining Industry Resources 3 62ndash80 doi 103390resources3010062

Burdge R J amp Vanclay F 2004 Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kaumlytaumlntouml jatulevaisuus Teoksessa Sairinen R amp Kohl J (toim) Ihminen ja ympauml-ristoumln muutos Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin teoriaa ja kaumlytaumlntoumljaumlYhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 87Espoo Teknillinen korkeakoulu S 41ndash65

Carroll A P 1979 A three-dimensional conceptual model of corporate socialperformance Academy of Management Review Vol 4 pp 497ndash505

Elzen B Geels F amp Green K (toim) 2004 System Innovation and the Transi-tion to Sustainability Theory Evidence and Policy Cheltenham UK ampNorthampton MA USA Edward Elgar Publishing

EU 2013 Strategic Implementation plan for the European Innovation partnershipon Raw materials 2013 httpseceuropaeueipraw-materialsensystemfilesged10262020130723_SIP20Part2020I20completpdf

Foxon T J Hammond G P amp Pearson P J G 2010 Developing transitionpathways for a low carbon electricity system in the UK TechnologicalForecasting amp Social Change 77 1203ndash1213 Elsevier

Geels F 2002 Technological transitions as evolutionary reconfiguration process-es a multi-level perspective and a case study Research Policy 31 891257ndash1274

Gunningham N Kagan R A amp Thornton D 2004 Social License and Environ-mental Protection Why Businesses Go Beyond Compliance Law amp So-cial Inquiry Volume 29 Issue 2 307ndash341 April 2004 DOI101111j1747-44692004tb00338x

19

Kuva 4 Sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden saavuttaminen (mukaeltu Thomson ampJoyce 2006)

Myoumls Moffat ja Zhang (2014) ovat kehittaumlneet naumlkemyksensauml pohjalta mallin sosi-aalisen hyvaumlksyttaumlvyyden mittaamiseksi Siinauml malliin syoumltettaumlvaumlt arvot eri para-metrien osalta saadaan kyselytutkimuksella ihmiset ja heidaumln kokemuksensamaumlaumlrittaumlvaumlt naumlin yhteiskunnallisen hyvaumlksyttaumlvyyden Moffatin ja Zhangin mallirakentuu seuraavien elementtien varaan

1 vaikutukset yhteiskunnalliseen infrastruktuuriin (impacts on social infrast-ructure)

2 sidosryhmaumlkontaktien lukumaumlaumlrauml (contact quantity)3 sidosryhmaumlkontaktien laatu (contact quality)4 prosessien oikeudenmukaisuus (procedual fairness)

Kaksi edellauml mainittua sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden mallia poikkeavat toisistaansiinauml ettauml Thomsonin ja Joycen (2008) mallissa laumlhtoumlkohtana on yrityksen normi-en mukainen toiminta ja kyky taumlyttaumlauml lain vaatimukset (tekninen prosessi) kutenlupaehdot ja vasta sen paumlaumllle rakennetaan sosiaalista luottamusta Taumlmauml onlinjassa yritysvastuullisuudesta vallitsevan kaumlsityksen kanssa Moffatin ja Zhangin(2014) mukaan sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys saavutetaan ainoastaan sosiaalisenprosessin tuotoksena Molemmissa malleissa sidosryhmaumlyhteistyoumlllauml on suurimerkitys kasvatettaessa toiminnan hyvaumlksyttaumlvyyttauml yhteisoumln silmissauml Sidosryh-maumlyhteistyouml ei kuitenkaan ole automaattisesti sosiaalista hyvaumlksyttaumlvyyttauml lisaumlaumlvaumlasia Esimerkiksi Deleschal-Ridnell (2011) havaitsi ettauml sidosryhmaumlyhteistyoumlnlisaumlaumlminen uraanikaivoksen suunnittelun yhteydessauml Australiassa aiheutti taumlydelli-sen umpisolmun ja pikemminkin vaumlhensi kuin lisaumlsi sosiaalista hyvaumlksyttaumlvyyttaumlToisaalta Lindell (2015) vahvisti aumlskettaumlin vaumlitoumlskirjassaan ettauml sidosryhmienvaumllinen keskustelu kasvattaa luottamusta ja saattaa jopa muuttaa mielipiteitauml yh-teiseen suuntaan

Lainmukaisuus Uskottavuus

Luottamus

Vastaanottaminen

HyvaumlksyntaumlVastustus

20

Lisaumlksi on huomioitava ettauml sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden yksiselitteinen mit-taaminen ja seuranta ovat erittaumlin hankalia jo pelkaumlstaumlaumln ihmisten erilaisten tieto-jen taitojen kokemusten sosiaalisten prosessien ja erilaisten paumlaumlllekkaumlistenkinroolien vuoksi Eksplisiittisen tiedon yhtauml taumlrkeaumlnauml parina ovat implisiittinen tietosekauml subjektiiviset kokemukset ja kaumlsitykset joita ei ole helppo mitata ja todentaamutta joilla on syvaumlkin merkitys erilaisten sosioteknisten prosessien edistaumlmisessaumltai estaumlmisessauml Taumlllaisia ovat esimerkiksi pelot ja ennakkoluulot joita ei vaumllttauml-maumlttauml haumllvennetauml eksplisiittisesti mitattavilla faktoilla vaan ennen kaikkea useim-miten sidosryhmaumlyhteistyoumlllauml ja eriasteisella viestinnaumlllauml

Jyvaumlskylaumln yliopistossa on tutkittu sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden ehtoja ja rajojaUudenmaan Pohjois-Karjalan Kainuun ja Lapin maakunnissa (Jartti et al 2014)Tutkijoiden mukaan sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys kaumlsitetaumlaumln yleensauml syntyvaumlksipaikallisessa vuorovaikutuksessa kaivosyhtioumln ja sidosryhmien kesken Todelli-suudessa saattaa kuitenkin olla ettauml sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys rakentuukin mo-nimutkaisemmissa prosesseissa kuin pelkaumlssauml suorassa sosiaalisessa vuorovai-kutuksessa (ibid) Myoumls media muokkaa yleistauml mielipidettauml paikallisuudestariippumatta mutta esimerkiksi ympaumlristoumloumln liittyvaumlt ongelmat eivaumlt nouse julkisuu-teen vain siksi ettauml ne ovat olemassa vaan siksi ettauml jotkut yhteiskunnallisettoimijat maumlaumlrittelevaumlt ne ongelmiksi (Vaumlliverronen 1994) Taumlllaisina toimijoinavoivat olla poliittiset toimijat ja vapaaehtoiset jaumlrjestoumlt joiden mielikuvat ja asenteetmuovautuvat historiallisten ja kulttuuristen asioiden paineessa

33 Sosiaaliset vaikutukset ja niiden arviointi

Sosiaaliset vaikutukset ovat kestaumlvaumln kehityksen kaumlsitekokonaisuuden vaikeimminarvioitavissa oleva osa Siksi taumlssauml keskitytaumlaumln kuvaamaan erityisesti taumltauml osaasosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden elementtinauml Juho Saari (2012) kuvaa suomalaisenyhteiskunnan kehitystauml hyvinvoinnin muutoksena Hyvinvointi on sidoksissa talou-teen ja ympaumlristoumln vakauteen ja taumlten myoumls sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys on pitkauml-jaumlnteisen aluekehityksen tyoumlllisyyden ja liiketoiminnan perusedellytyksiauml Taumlmauml onvahvasti kytkoumlksissauml kaivossektorin tulevaisuuteen sillauml yksiloumliden yhteisoumljen jaalueiden kehitys ja yhteiskunnalliset tavoitteet ovat kaikki kiertyneinauml vahvastitoisiinsa

Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kehys ei tarjoa taumlssauml raportissa tiettyauml meto-dia tai formaalista mallia tarkastelulle vaan kyse on SVAn tarjoaman laumlhestymis-tavan yleisestauml hyoumldyntaumlmisestauml Taumlssauml yhteydessauml SVAsta hyoumldynnetaumlaumln erityi-sesti seuraavia kiinnostuksen kohteita muutoksen tunnistaminen vaikutusteemo-jen ja osallisten identifiointi kokemusperaumlisen tiedon hyoumldyntaumlminen ja vaikutus-mekanismien analyysi Taumlllainen arviointi auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln ja ennakoimaanmahdollisia riski-ilmioumlitauml niiden vaikutuksia yhteisoumloumln hallintoon ja paikalliseenkehitykseen

Sosiaaliset vaikutukset voidaan maumlaumlritellauml seuraavasti rdquoSosiaalisella vaikutuk-sella tarkoitetaan ihmiseen yhteisoumloumln tai yhteiskuntaan kohdistuvaa vaikutustajoka aiheuttaa muutoksia ihmisten hyvinvoinnissa tai hyvinvoinnin jakautumisessa

21

Muutos voi olla kehitystauml parempaan tai huonompaan suuntaan sen mukaankenen naumlkoumlkulmasta ja kenen arvoilla asiaa tarkastelee Vaikutukset ihmiseenyhteisoumloumln ja yhteiskuntaan mainitaan maumlaumlritelmaumlssauml erikseen koska jonkin tietynvaikutuksen merkitys saattaa olla aivan erilainen yksiloumltasolla kuin esimerkiksi nsyleisen edun naumlkoumlkulmastardquo (Jusleacuten 1995)

Sosiaalisten vaikutusten arviointia on kehitetty erityisesti yhdyskuntasuunnitte-lun hankkeita ja strategisten ohjelmien laatimista varten Taumllloumlin sosiaalisten vaiku-tusten arvioinnin perusajatuksena on selvittaumlauml paumlaumltoumlksentekoa varten jonkin toi-minnan tai toimen vaikutuksia ihmisten ja yhteisoumljen hyvinvointiin ja elaumlmaumlaumln sekaumlmyoumls laajemmin yhteiskunnalliseen ympaumlristoumloumln Samalla on mahdollista arvioidamyoumls yhteiskunnallisen ympaumlristoumln vaikutuksia kyseessauml olevaan toimeen Vaiku-tusten arvioinnin kirjallisuudessa rdquotoimellardquo tarkoitetaan yleensauml hyvin konkreettisiarakennus- tai laitosprojekteja teknologista kehittaumlmistauml ja kokeilua mutta myoumlsyleisempaumlauml suunnitelmaa ohjelmaa laajempaa politiikan suuntavalintaa lakia taimuuta hanketta jolla voi olla merkittaumlviauml vaikutuksia yhteiskuntaan ja ihmisiin(Sairinen amp Kohl 2004)

Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia alettiin arvioida osana prosessia ja jaumlrjestelmaumll-lisesti lain ympaumlristoumlvaikutusten arvioinnista (YVA) tultua voimaan vuonna 1994Taumlssauml prosessissa luvanhakijat joutuvat selvittaumlmaumlaumln hankkeen ja sen vaihtoehto-jen vaikutuksia ihmisen terveyteen elinoloihin ja viihtyvyyteen luontoon rakennet-tuun ympaumlristoumloumln luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen sekauml niiden keskinaumlisiin vuo-rovaikutussuhteisiin Lisaumlksi YVA-laki velvoittaa selvittaumlmaumlaumln laajamittaisistasuunnitelmista ja ohjelmista aiheutuvia vaikutuksia Viranomaiset joutuvat maan-kaumlyttouml- ja rakennuslain (MRL) mukaan selvittaumlmaumlaumln kaavaa laadittaessa kaavanvaikutukset elinoloihin ja elinympaumlristoumloumln mukaan lukien vaikutukset kansalaistenturvallisuuteen terveyteen sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin Rakennettua ympaumlris-toumlauml koskevien hankkeiden sosiaalisten vaikutusten arviointia on tehty jo 1990-luvun lopulta alkaen kuten Reinikainen (2005) Melkas (2005) Roumlnnlund (2013) jaViinikainen (1998)

Tiivistetysti voidaan sanoa ettauml SVA tehdaumlaumln jotta voidaan1 selventaumlauml ja ennakoida ihmisten elaumlmaumln laadulle ja alueen kehitykselle

aiheutuvia muutoksia2 arvioida tai ennustaa yhteisoumln kykyauml sopeutua muuttuviin olosuhteisiin3 arvioida muutosten merkitystauml ja merkittaumlvyyttauml eri osapuolten kannalta4 ottaa huomioon ja sovitella jostakin toimesta aiheutuvia ristiriitoja ja5 kehittaumlauml haittojen vaumlhentaumlmistauml ajoissa ja tietoisesti (Sairinen ja Kohl

2004)

Sosiaalisilla vaikutuksilla tarkoitetaan ihmiseen yhteisoumloumln yhteiskuntaan tai erivaumlestoumlryhmiin kohdistuvia muutoksia jotka aiheuttavat vaikutuksia ihmisten hyvin-voinnissa hyvinvoinnin jakautumisessa tai koetussa elaumlmaumlnlaadussa Vaikutuksetvoivat olla niin myoumlnteisiauml kuin negatiivisiakin ja ne voivat naumlkyauml muun muassavarallisuuden muutoksina asenteiden tai arvojen muutoksina tai ristiriitoina(Jusleacuten 1995 Sairinen amp Kohl 2004)

22

Sairisen ja Kohlin (2004) mukaan sosiaaliset vaikutukset tarkoittavat muutoksiaihmisten

1 elaumlmaumlntavassa miten he elaumlvaumlt tyoumlskentelevaumlt leikkivaumlt ja ovat keske-naumlaumln vuorovaikutuksessa

2 kulttuurissa jaetut uskomukset tavat arvot kieli ja murre3 yhteisoumlissauml sen yhtenaumlisyydessauml vakaudessa luonteenpiirteissauml palve-

luissa ja olosuhteissa4 poliittisessa jaumlrjestelmaumlssauml ihmisten osallistumismahdollisuuksien laa-

juus omaa elaumlmaumlaumlnsauml koskeviin paumlaumltoumlksiin kaumlynnissauml olevan demokra-tisoinnin vaihe ja naumlihin liittyvaumlt resurssit

5 ympaumlristoumlssauml ruoan saatavuus ja laatu riskien taso sanitaation riittauml-vyys fyysinen turvallisuus luonnon resurssien kaumlyttouml ja kontrolli kaumlytetynilman ja veden laatu

6 terveydessauml ja hyvinvoinnissa7 henkiloumlkohtaisissa ja varallisuutta koskevissa oikeuksissa8 peloissa ja toiveissa kaumlsitykset turvallisuudesta ja yhteisoumln tulevaisuu-

desta

Kaivosteollisuudesta aiheutuvan muutoksen sosiaalisissa vaikutuksissa on kysesiitauml kuinka luonnossa luonnonvarojen kaumlytoumlssauml ja yhdyskuntien infrastruktuuris-sa tapahtuvat muutokset vaikuttavat ihmisten ja yhteisoumljen arkeen hyvinvointiinelaumlmaumlntapoihin toimintaedellytyksiin ja kulttuurisiin kaumlytaumlntoumlihin Sosiaalisia vaiku-tuksia tarkasteltaessa paumlaumlhuomio kiinnitetaumlaumln erilaisiin yhteisoumlihin vaumlestoumlryhmiinja alueisiin kohdistuviin vaikutuksiin Lisaumlksi tarkastellaan vaikutuksia myoumls muihinyhteisoumlihin kuin kiinteaumlaumln paikallisyhteisoumloumln kuten esimerkiksi elinkeinonharjoitta-jiin alkuperaumliskansoihin loma-asukkaisiin matkailijoihin retkeilijoumlihin tai tyoumlyhtei-soumlihin (Burdge amp Vanclay 2004)

Kaivostoiminnasta aiheutuvia sosiaalisia vaikutuksia on maassamme alettu tut-kia vasta viimeisten vuosien aikana 2010-luvulla (ks esim Kujala 2011 Tervo2013 Kokko et al 2013 Tiainen et al 2014 Jartti et al 2014 ja Kylaumltie 2015)Kaivostoiminnan sosiaalisten vaikutusten arviointi sai nostetta erityisesti TekesinGreen Mining -ohjelmasta jossa vuosien 2011ndash2016 aikana on rahoitettu kolmeakaivosten sosiaalisiin vaikutuksiin keskittyvaumlauml tutkimushanketta Dilacomi Solimija SAM Mm naumliden rahoituskanavien kautta Itauml-Suomen yliopiston Luonnonvaratympaumlristouml ja yhteiskunta -instituuttiin3 on vahvistunut yhteiskuntatieteelliseen kai-vostutkimukseen erikoistunut tutkimusryhmauml Ryhmaumln keskeisiauml teemoja ovatkaivostoiminnan sosiaaliset vaikutukset luonnonvarojen hallinnan kysymyksetsosiaalisten vaikutusten arviointi vaikutusten hallinnan tyoumlkalut sekauml yhteiskunta-vastuu

Kujala (2011) tutki pro gradu -tyoumlssaumlaumln sosiaalisten vaikutusten arviointia kol-messa itaumlsuomalaisessa kaivoshankkeessa ja paumlaumltyi siihen tulokseen ettauml sosiaa-listen vaikutusten arvioinnin osaaminen kaivoshankkeissa on ollut melko heikkoaViranomaiset konsultit tai kaivosyhtioumlt eivaumlt tunteneet sosiaalisten vaikutusten

3 Ueffikaivostutkimus

23

arviointia kokonaisuutena ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin menetelmaumlt rajoit-tuivat usein vain mielipiteiden kysymiseen kyselyllauml Kujalan mukaan sosiaalistenvaikutusten arviointi on jaumlaumlnyt usein laumlhinnauml mielipidetutkimukseksi sen sijaan ettaumlsiinauml tarkasteltaisiin hankkeen vaikutuksia paikallisten asukkaiden naumlkoumlkulmastaja tuotaisiin esille tasapuolisesti sekauml nollavaihtoehdon ettauml hankkeen toteuttami-sen positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia sekauml vaikutusten kohderyhmiauml (Kujala2011)

On huomattavaa ettauml vasta viime vuosina maassamme on kehitetty tyoumlvaumllineitaumlja ohjeistoja kaivosten sosiaalisten vaikutusten arviointiin kuten vuonna 2013julkaistu opaskirja kaivosten ympaumlristoumlsaumlaumlntelyyn ja sosiaalista kestaumlvyyttauml tuke-viin hankkeisiin (ks Kokko et al 2013) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)puolestaan tarjoaa ohjeistoa ja taustamateriaalia ihmisiin kohdistuvien vaikutustenarviointiin (IVA) jonka avulla voidaan kartoittaa muun muassa asukkaiden sairas-tuvuutta hankekohteiden laumlheisyydessauml (THL 2015)

24

4 Jaumlrjestelmaumln muuttumisen dynamiikkamuutoksen ohjaus ja hallinta

41 Muutoksen dynamiikka

Vakiintuneet toimijat kehittaumlvaumlt jatkuvasti vallitsevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml Poliitti-set toimijat voivat esimerkiksi tehdauml kestaumlvaumln kehityksen mukaisia lakialoitteita taikaumlynnistaumlauml alaan kohdistuvia kehittaumlmisohjelmia Kaivosteollisuuden yrityksetvoivat kehittaumlauml tuotteidensa ja tuotantoprosessinsa laatua kestaumlvaumln kehityksenmukaiseksi johtamisjaumlrjestelmaumlaumlnsauml uudistamalla Naumlin voidaan kehittaumlauml esimympaumlristoumlvaikutusten haumlirioumltilanteiden ja tyoumlturvallisuuden hallintaa toiminnaneettisyyttauml tai sidosryhmaumlyhteistyoumltauml

MLP-mallin mukaan radikaalien innovaatioiden aihiot syntyvaumlt tyypillisesti ka-peilla sovellusalueilla tai rajatuilla maantieteellisillauml alueilla toteutettavista kokei-luista (niche-taso) Uusien radikaalien innovaatioiden toimivuudesta ja vaikutta-vuudesta ei ole aluksi riittaumlvaumlauml naumlyttoumlauml Siksi kokeilu saattaa tarvita alkuvaiheessasuojattua tilaa ja tukitoimenpiteitauml Niitauml voidaan luoda rakentamalla sosiaalisiatukiverkostoja joihin voi kuulua kokeilusta kiinnostuneita tuottajia ja kaumlyttaumljiauml jayhteiskunnallisia toimijoita

MLP-mallin tasot muodostavat sisaumlkkaumlisen hierarkian Mallin keskeinen oletta-mus on se ettauml mikaumlaumln yksittaumlinen tekijauml ei voi muuttaa vallitsevaa toimintamalliaSe muuttuu eritasoisten prosessien vuorovaikutuksessa Muutos edellyttaumlauml ensin-naumlkin ettauml yhteiskunnallisen toimintaympaumlristoumln muutosprosessit kuten vaumlkiluvunkasvu kaupungistuminen ja elintason noususta johtuva metallien mineraalien jakiviaineksen kysynnaumln kasvu tai kansalaisaktiivisuuden lisaumlaumlntyminen luovatpaineita vallitsevan kaivosteollisuuden muutokselle Erilaiset kriisitilanteet lisaumlaumlvaumltpainetta ja nopeuttavat toimintatapojen tekniikoiden ja viranomaismaumlaumlraumlystenmuuttumista

Systeemisen muutoksen toteuttamiseen tarvitaan vallitsevan toimintajaumlrjestel-maumln ja niche-tason kehittaumlmisprosessien vaumllistauml vuorovaikutusta ja keskinaumlistaumlsopeuttamista Vallitsevan jaumlrjestelmaumln toimijoiden on luotava edellytyksiauml ja tilaauudenlaisen toimintajaumlrjestelmaumln kaumlyttoumloumlnotolle Lisaumlksi paikallisella tasolla onkokeilujen kautta luotava kaumlyttoumlkelpoinen konkreettinen uusi toimintamalli joka voilaajeta uudeksi toimintajaumlrjestelmaumlksi Uusi toimintajaumlrjestelmauml ja sen kaumlyttoumloumlnot-

25

toympaumlristouml tarvitsevat molemminpuolista sopeuttamista toisiinsa Mahdollisuuksi-en ikkuna avautuu silloin kun tuotettu ja toimivaksi havaittu uusi toimintajaumlrjestel-mauml voidaan integroida olemassa olevaan toimintajaumlrjestelmaumlaumln Mahdollisen muu-toksen tapahtumisen jaumllkeenkin toimintajaumlrjestelmaumln kehittaumlmisen on jatkuttava

Monitasoinen muutoksen malli tarjoaa kaumlsitteellisen viitekehyksen ja ajattelunapuvaumllineen Se auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln miksi sen enempaumlauml ulkoiset paineet kuinradikaalit uudet ideatkaan eivaumlt yksin aina riitauml aikaansaamaan vakiintuneen toi-mintamallin muuttumista ja miksi muutoksen aikaansaamiseen tarvitaan useidentoimijoiden paumlaumltoumlksiauml ja vuorovaikutteista toimintaa Monitasoisen muutoksenmallin mukaan systeemisen muutoksen edistaumlmiseen tarvitaan siis sekauml ylhaumlaumlltaumlalas (top-down) ettauml alhaalta yloumls (bottom-up) suuntautuvia toimenpiteitauml ja kehi-tysprosesseja

Toisaalta jaumlrjestelmaumlauml voivat muovata myoumls yllaumlttaumlvaumlt tapahtumat tai jopa on-nettomuudet kuten kaumlvi Suomessa Talvivaaran tapauksessa Patoaltaiden pettauml-misestauml aiheutunut kaivosvesien vuoto sekauml kuolemaan johtanut tyoumltapaturmaTalvivaaran kaivosalueella ravistivat suomalaista kaivosteollisuutta ja siihen liitty-vaumlauml sidosryhmaumlverkostoa niin ettauml esimerkiksi viranomaismaumlaumlraumlykset kiristyivaumltpainostuksesta Tapahtumien myoumltauml koko yhteiskunta heraumlsi vaatimaan kaivosyri-tysten vastuullista toimintaa Tutkimuskentaumlssauml tarjottiin rahoitusta vastuullisenkaivostoiminnan edistaumlmiseksi (esim Tekesin Green Mining -ohjelma) ja Sitrassaaloitettiin kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkoston kehittaumlminen Tulevaisuudessavoimme sitten tarkastella kuinka naumlmauml kokeilut ja muutosareenan toiminnot siirty-vaumlt kaivosalan regiimiin

Sidosryhmiauml pyydettiin SAM-hankkeen visiotyoumlpajassa (Kohl et al 2013) tyoumlpa-joissa mm kirjaamaan kaivosalalle merkityksellisiauml asioita ja tapahtumia 1960-luvulta taumlhaumln paumlivaumlaumln ja siitauml eteenpaumlin tulevaisuuteen vuoteen 2030 Tuloksenasyntyi kuvan 5 mukainen tuloste Kuvasta voidaan hahmottaa menneisyydestaumlrdquoKaivos tyoumlnantajanardquo -tarina nykyisyydestauml rdquoTalvivaaran kaivoksenrdquo tarina jatulevaisuudesta rdquoKaivos yhteiskunnassardquo -tarina Kuvan tulos voidaan tulkita niinettauml Talvivaara on ilmiouml joka mursi kaumlsityksen kaivosteollisuudesta vain tyoumlnanta-jana muutti kaumlsityksen niin ettauml kaivos on osa yhteiskuntaa Talvivaaran kaivok-sen olemassaolon ensimmaumlisten vuosien aikana kyseenalaistettiin olemassaoleva kaivosregiimi viranomaisten osaaminen ja vallitseva yrityskulttuuri joka eiriittaumlvaumlssauml maumlaumlrin ottanut huomioon sidosryhmiauml Naumlin niche-tason toimija (Talvi-vaara) muutti vallitsevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml (regime) Osaltaan muutosprosessinkaumlynnistymiseen vaikutti myoumls toimintaympaumlristouml (landscape) jossa painetta jaumlr-jestelmaumlaumln loivat muun muassa resurssiniukkuus ja laumlnsimaisen elaumlmaumlntavanluoma kasvava mineraalitarve kestaumlvaumln kehityksen ja yritysvastuullisuuden tren-dit

26

Kuva 5 Kaivosteollisuuden merkityksellisiauml ilmioumlitauml ja trendejauml menneisyy-destauml nykyisyydestauml ja tulevasta (Kohl et al 2013)

Kuva 5 kertoo osaltaan ettauml Talvivaaran kaivosta voidaan pitaumlauml uuden kaivospro-sessiteknologian kokeiluna joka johti konfliktiin (Tiainen et al 2014) ja koko suo-malaisen kaivosalan kriisiin sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta Vielaumlvuonna 2006 Vesa Kainulainen kirjoitti Talvivaarasta ettauml siellauml on Euroopansuurimmat sulfidiset nikkeliesiintymaumlt Uutta ympaumlristoumlystaumlvaumlllistauml tekniikkaa Yli25 vuoden toiminta-aika Suomalaisen kaivosteollisuusklusterin uusi alku (Kainu-lainen 2006) Naumlmauml lupaukset paumlaumltyivaumlt kuitenkin pettymykseen tyoumltapaturman jaympaumlristoumlonnettomuuksien seurauksena Voidaan sanoa ettauml Talvivaaran epaumlon-nistuminen avasi suomalaisen yhteiskunnan ymmaumlrryksen kyseenalaistamaankaivosalan kestaumlvyyden

42 Muutoksen ohjaus ja hallinta

Strategic Niche Management (SNM) ja juurruttaminen ovat laumlhestymistapoja jotkaedustavat muutosvoiman rakentamista alhaalta yloumlspaumlin Niiden avulla edistetaumlaumlnonnistuneiden kokeilujen ja nichejen rakentamista ja hyoumldyntaumlmistauml (Weber ampDorda 1999 Hoogma ym 2005 Kivisaari ym 1999 Kivisaari amp Lovio 2004) SAM-hankkeessa toteutetut kokeilut olivat luonteeltaan taumlllaisia Mainitut laumlhestymista-vat taumlhtaumlaumlvaumlt sellaisten kokeilujen toteuttamiseen jossa keskeiset sidosryhmaumltoppivat muokkaamaan uutta toimintamallia sellaiseksi ettauml se on kaikkien puoles-ta hyvaumlksyttaumlvauml Laumlhestymistavan ytimessauml ovat yhteisten odotusten luominen

1960 Nyt 2030

Politiikka

Talous

(Kansalais)yhteiskunta

Tekniikkateknologia

Ympaumlristouml

Arvot

Natura-verkosto 2000

Vaihtoehtoiset teknologiat harvinaistenmetallien talteenotolle

Lakien vaumllisetsuhteetluontoon

Raaka-aineiden niukkuus jahinnat Harvinaiset metallitUusiutuvat raaka-aineet

Radikalisoituminen

RakennemuutoksetSirpaloituminen

Uusi kaivoslaki2011

In situ-bioliuotus

Kestaumlvauml kehitys

Standardointikehittyy

Vesilaki 1962Kaivoslaki 1965

Euroopanjaumllleenrakennus

CSRkaivosalalle

Tietoisuus javaatimuksetkasvavat

Globaali kehitysAasian markkinat

Kaivosalan rdquovanhatsynnitrdquo

Logistiikka mm uudetmerivaumlylaumlt

Saumlteilyturvalaki 1991

Bric-maat IntiaAfrikka nousevat

ILO- ratifiointi(ei Suomi)

ydinenergialaki1987

EU

EU raaka-ainealoite2010

rikkidirektiiviYSL uudistus

YVA-laki 1994

Julkiset hankinnatLaki 1978 YSL

2000

Rio 1987 YVA ja sosToimilupauudistus

YVD ndashluontovahingot jakompensaatiot

Ennakoiva kompensointihaitoista ja vahingoista

ilmastolaki Jaumltteiden hyoumldyntaumlmisensaumlaumlntely

Malmioidenulkomaalaisomistus

GRIIFC GuidelinesICMM

Performance-product

Lama

Internet SOME

Lobbaus

LiekkisulattoKonepajateollisuudenkasvu

Metso ja OutotecBioliuotuksen kaumlyttouml Suomessa

Johtamisjaumlrjestelmienkehittyminen ISO

ydinmateriaalivalvonta

Jaumltteiden jatkojalostus

Urban mining kasvaa

Onko kaikille toimille tilaa

Suljetun kierron kaivos

Yhteiskuntarakenteen muutos globalisaatio

Vastuullisuus jaumlljitettaumlvyys

Tshernobyl

MMSD 1999

Vastavoimat esim StopTalvivaara

Automatisointi

Kaivosmonopoli valtiolla

Kaivostenyksityistaumlminen

Elinkeinokonfliktit

Valtauksentekeminen

helppoa

Toiminnanpolitisoituminen

Kaivostuotteidenmerkityksen kasvu -gt

hyvaumlksyttaumlvyys

Metsaumlteollisuusgt

Vesienhallinnanparantuminen

Saturoituminen

Kaivostenmerkityksen kasvu Kaivosinfran

hyoumldyntaumlminen

Riskien hallinta sosiaalisentoimiluvan lunastamiseksi

Saumlaumldoumlksettiukkeneva

t

KV-kaupan esteidenpurkaminen

Maankaumlyttoumlkiistat

Teollinen symbioosimm sivukivien

hyoumltykaumlyttouml

MMMampTEMampYM

Suljettukansantalous Oumlljykriisi

Bilateraalikauppa

Kaivoksista toumlitauml

Cleentech

Biotalous

Talvivaara

Talvivaara

Talvivaara

Talvivaara

SOME-ihmisoikeudet

On-line kansanaumlaumlnestykset

HoumlyrykoneYdinvoima

Fossiiliset energiat

PC

Internet Nokia Robotiikka

Uusiutuva energia

Naumlkymaumltoumln kaivos

Kierraumltys-teknologiat

Rajaton halpaenergia (magnetismivaumlraumlhtely kiertoliike

Konsumerismin nousuTalouden nousu etusijalle

Vihreaumlt arvot

Koijaumlrvi

Vesi

Y-heraumltys

KansalaisaktiivisuusMoniarvoisuus

Talouden ylivalta

Arvojen uudelleenarviointi

Laumlpinaumlkyvyys

Globaali informaatio ampOikeuden taju

Paikallisuuden arvostus

Kierraumltys osatuotesuunnittelua

Vesiensuojeluohjelma

TalaskangasRooman klubi

Kaivostyoumlnanta-

jana

Radikaalittapaukset

Kaivosyhteis-

kunnassa

27

(yhteinen visio) yhteinen oppiminen ja monipuolisten toimijaverkostojen rakenta-minen

SNM ja juurruttamisprosessi perustuvat keskeisten osapuolten vaumllisen vuoro-puhelun kaumlynnistaumlmiseen ja edistaumlmiseen uuden ratkaisun kaumlyttoumloumlnotossa Dialo-gin avulla uutta toimintatapaa muokataan siten ettauml se vastaa mahdollisimmanhyvin eri sidosryhmien tarpeisiin ja vaatimuksiin Lisaumlksi toimintaympaumlristoumlssaumledistetaumlaumln sellaisia muutoksia jotka helpottavat uuden innovaation laajamittaistakaumlyttoumloumlnottoa ja tavoiteltujen hyoumltyjen toteutumista Kysymyksessauml on siis kaksi-suuntainen sopeuttamisprosessi

Transition Management (TM siirtymaumln hallinta Rotmans et al 2001 Kemp etal 2007 Loorbach 2007) edustaa laumlhestymistapaa jonka avulla poliittiset paumlaumlttauml-jaumlt voivat toimillaan tukea kestaumlvaumln kehityksen mukaista muutosta yhteiskunnaneri sektoreilla (Elzen ym 2004) TM pyrkii kaumlynnissauml olevien kehityskulkujen mu-kauttamiseen halutun kehityksen suuntaiseksi ja eri toimijoiden vaumllisen yhteisym-maumlrryksen aikaansaamiseen Se painottaa teknisen ja sosiaalisen muutoksenvuorovaikutteista suhdetta ja hyoumldyntaumlauml olemassa olevia liikevoimia ja pyrkii suun-taamaan niitauml kohti yhteiskunnan valitsemia paumlaumlmaumlaumlriauml

TM-mallin punaisena lankana on naumlkemys siitauml ettauml kestaumlvauml kehitys edellyttaumlaumlsosiaalisen ja teknologisen muutoksen samanaikaisuutta ja niiden kytkemistaumlyhteen Malli kuvaa sitauml miten yhteiskunnallisia sosioteknisiauml jaumlrjestelmiauml voidaanmuuttaa kestaumlvaumln kehityksen mukaisiksi ja toisaalta sitauml miten sosiotekniset jaumlr-jestelmaumlt ylipaumlaumltaumlaumln muuttuvat historiallisen tutkimuksen valossa

Voss ja Kemp (2006) luonnehtivat TM-laumlhestymistapaa refleksiiviseksi hallinto-tavaksi (Reflexive Governance) joka painottaa hallinnollisen prosessin sosiaalistaulottuvuutta Hallintoprosessi naumlhdaumlaumln osana sitauml dynamiikkaa jota pyritaumlaumln hallit-semaan Refleksiivinen hallintotapa pyrkii hyoumldyntaumlmaumlaumln vuorovaikutteista oppi-mista laajassa toimijaverkostossa Se pyrkii pikemmin avoimeen systeemiseenoppimiseen kuin tarkkaan maumlaumlriteltyihin tavoitteisiin tai kontrolliin Ideana on ettaumlhallintoprosessit tulisi avata eri toimijoiden vuorovaikutukselle ja dialogille Taumllloumlinongelman kaumlsittelyyn saadaan mukaan monenlaista tietoa erilaisia arvoja ja vai-kutusresursseja ja ymmaumlrrys lisaumlaumlntyy siitauml miten ongelma tulisi maumlaumlritellauml mitentavoitteet tulee asettaa ja minkaumllaisia strategioita voidaan kaumlyttaumlauml Kun jo tiedon janaumlkemysten yhdistaumlmisessauml ylitetaumlaumln kaumlsitteellisiauml ja institutionaalisia rajoja voi-daan edistaumlauml palautteen saamista jo strategian kehittaumlmisvaiheessa

TM-laumlhestymistavan keskeisenauml ajatuksena on ennakoinnin naumlkoumlkulmasta pyr-kiauml ohjaamaan monimutkaisten jaumlrjestelmien kehitystauml pitkaumlllauml aikajaumlnteellauml Mallion ollut alusta pitaumlen hyvin kaumlytaumlnnoumlnhakuinen ja sitauml on pyritty soveltamaanmuun muassa Alankomaiden ympaumlristoumlpolitiikassa sekauml Belgiassa ja Englannissaenergiahallinnossa ja terveydenhoidon suunnittelussa (Rotmans amp Loorbach2009)

Keskeinen ajatus on ettauml pienet muutokset johtavat laajoihin jaumlrjestelmaumln muu-toksiin Suuri muutos on mahdollista vain taumlllauml tavoin koska jaumlrjestelmauml vastustaasuuria muutoksia Pieniauml muutoksia voidaan puolestaan tukea luomalla muutos-areenoita joiden avulla toimijat sitoutetaan toimintaan yhteisten visioiden luomisenja toiminnan kautta Muutoksen eteenpaumlin viemiseksi on myoumls tunnistettava kes-

28

keiset muutosagentit jotka kykenevaumlt ottamaan riittaumlvaumlauml etaumlisyyttauml hallitsevaanjaumlrjestelmaumlaumln ja haluavat muutosta Lisaumlksi on tuettava uusien innovatiivistentoimintavaihtoehtojen etsimistauml jotta jaumlrjestelmaumln sisaumlinen diversiteetti ja sopeu-tumiskyky lisaumlaumlntyisivaumlt Taumlmauml merkitsee uusien suojaavien lokeroiden luomistakokeilutoiminnalle esimerkiksi rahoituksen tai lainsaumlaumldaumlnnoumln avulla Lisaumlksi jaumlrjes-telmaumln kehitystauml on jatkuvasti ennakoitava jotta siinauml tapahtuviin muutoksiin onmahdollista varautua (Rotmans amp Loorbach 2009)

TM-periaatteet voidaan kiteyttaumlauml toimintaohjeiksi joista muodostuu toiminnan jaoppimisen jatkuva kehauml Naumlitauml ohjeita ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

1 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminen2 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen3 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen4 Kokeilujen toteuttaminen5 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi6 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin

Rotmansin ja Loorbachin (2009) siirtymisprosessin sykli (kuva 6) kuvaa taumltauml dy-namiikkaa Ongelman maumlaumlrittelyn toimijoiden ja toimintaohjelman suunnittelunjaumllkeen voidaan siirtymaumlauml edistaumlauml erilaisilla kokeiluilla joita voidaan tukea esimer-kiksi poliittisin paumlaumltoumlksin tuilla Osallistujien tulee pystyauml hahmottamaan komplek-sinen jaumlrjestelmauml sekauml sen haasteet ja mahdollisuudet Muutosareenaa ei tulenaumlhdauml stabiilina rakenteena vaan se on pikemminkin luonteeltaan ajassa jatku-vasti muotoutuva virtuaalinen ja muuttuvien toimijoiden eteenpaumlin kantama polku

Kuva 6 Muutoksen sykli (Rotmans amp Loorbach 2009)

29

TM-laumlhestymistavan kaumlsitteelliset tyoumlkalut on tarkoitettu laajojen kehityskulkujensuuntaamiseen Kokeilujen rakentaminen on vain yksi osa taumltauml prosessia SAM-hankkeessa TMn teoreettiset jaumlsennykset ja kaumlsitteet helpottavat tarkasteltavienalueellisten kokeilujen kytkemistauml yhteiskunnan yleisempiin kehityskulkuihinja -toimenpiteisiin TM-laumlhestymistapaa kuvataan syklisenauml prosessina jossaorganisoidaan sidosryhmien jatkuva vuorovaikutteinen oppiminen Se kaumlynnistyyongelman hahmottamisesta muutosareenan perustamisesta ja yhteisten visioidenluomisesta Taumlllaisina muutosareenoina voidaan naumlhdauml esimerkiksi kaivosteolli-suuteen liittyvaumlt kehittaumlmisohjelmat Muutosvoimaa vahvistetaan synnyttaumlmaumlllaumlsellaisia toimijaverkostoja joiden monipuolinen asiantuntemus heijastaa ratkaista-van ongelman eri puolia Toimijat pyritaumlaumln mobilisoimaan erilaisten vaihtoehtoistenkehityskulkujen kokeiluun

SAM-hankkeessa tarkasteltiin miten kaivosteollisuudessa voidaan muokatauusi suomalaiseen ympaumlristoumloumln sopiva sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlytaumlntouml jamiten voidaan luoda edellytykset sen laajamittaiselle kaumlyttoumloumlnotolle osaksi vallit-sevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml Muutoksen toteuttamiseksi tarvitaan eri toimijoidenyhteistauml ymmaumlrrystauml siitauml mitauml taumlmauml muutos tarkoittaisi keiden aktiviteetteja jaosallistumista muutoksen laumlpivientiin tarvitaan ja minkaumllaisia ovat heidaumln roolinsamuutostoimijoina

Muutosta voidaan aktivoida monesta suunnasta Voidaan erottaa erityisiauml akti-vaattoreita integraattoreita tai mahdollistajia Aktivaattorit voivat olla kansalaisiaviranomaisia aktivisteja jne Integraattoreita ovat erilaiset verkostot ja mahdollis-tajia loumlytyy esimerkiksi rahoittajista ja politiikan toimijoista Naumlmauml toimijat toimivatmuutosprosessissa

Muutosprosessi on iteratiivinen prosessi jossa tieto ja ymmaumlrrys asioista muo-dostuu muotoutuu ja leviaumlauml Tiedon luomisen prosessia voidaan kuvata SECI-mallin avulla (kuva 7 Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995) Tieto muovautuuulkoistamisen yhdistaumlmisen sisaumlistaumlmisen ja sosiaalistamisen kautta kulkevassasyklissauml Kaivosalan muutosprosessia voidaan kuvata myoumls taumlmaumln SECI-mallinavulla Esimerkiksi SAM-hankkeessa toteutetut tyoumlpajat kokoukset yhteistyoumlkaivosyritysten kanssa ja hankkeessa tuotetut julkaisut voidaan asettaa SECI-mallin mukaiseen kuvaan Olennaista on ymmaumlrtaumlauml ettauml yksittaumlinen julkaisu taityoumlryhmaumln toiminta ei saa muutosta aikaan vaan asioiden ymmaumlrtaumlmiseen tarvi-taan prosessi joka kulkee monella eri tasolla iteroiden

30

Kuva 7 SECI-malli tiedon ja ymmaumlrryksen muodostumisen prosessin syklis-tauml (Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995)

Hiljainen tieto

Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Hiljainen tieto Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto Taumlsmaumlllinen tieto

Toimintakentaumln luominen Tiedon yhdistaumlminen

Dialogi

Tekemaumlllauml oppiminen

Sosiaalistaminen Ulkoistaminen

Sisaumlistaumlminen Yhdistaumlminen

bull Hankekokouksetbull Argumenta-hankkeen seminaarit

bull Draamatyoumlpajabull Viranomaistyoumlpajabull Visiotyoumlpajabull Tiekarttatyoumlpajabull Csiro haastattelutbull Hyvaumlksyttaumlvyyskyselyt

bull Benchmarkbull Policy Briefbull Artikkelit

bull Yhteistyouml kaivosyritystenkanssa

bull Tapaukset esim Kuusamonkaavoitusprosessi

31

5 Suomalaisen kaivosalan muutosprosessinkokonaiskuva

Suomalaisen kaivosteollisuuden murrosprosessin kokonaiskuva kuten se SAM-hankkeen aineiston perusteella hahmottui on esitetty kuvassa 8 MLP-malliin sovi-tettuna MLP-mallissa niche-taso on kaumlsitetty laajasti eikauml vain teknisiauml ratkaisujaesittelevaumlnauml tasona Siihen on otettu mukaan myoumls toimintatapa- ja menettelyko-keiluja Vielauml 1960-luvulla kaivostoiminta oli valtiojohtoista suljetussa taloudessatapahtuvaa toimintaa joka tapahtui teollista toimintaa suosivassa arvomaailmas-sa Taumlssauml ympaumlristoumlssauml toiminut regiimi on parhaillaan muuttumassa uudeksiregiimiksi jonka arvellaan toteutuvan vuoden 2030 tienoilla SAM-hankkeen visio-ja tiekarttatyoumlpajoissa (kuva 1) tunnistetut ja kuvatut muutospolut ovat ehkauml taumllloumlinjohtaneet uuteen kaivosalan regiimiin

Kuva 8 Kaivosalan muutosprosessi (mukaellen Foxon et al 2010 Kohl et al2013)

Niche

RegimeLandscape

Applied Foxon et al 2010

20301960

Kaivoslaki 1965

ElinkeinopolitiikkaNatura 2000

Kestaumlvauml kehitys

Resurssiniukkuus

YVA 1994 Kaivoslaki 2011

1 Moniaumlaumlninen osaava viranomaistoiminta

2 Kestaumlvaumln kehityksen mukainenyrityskulttuuri

3 Yhteisoumln hyvaumlksymauml kaivos4 Oppiva ja uutta luova kaivosteollisuus

Kaivos tuo vaurauttaja tyoumlpaikkoja

5 Raumlaumltaumlloumlity viestintauml ja oikea-aikaisuus

6 Kaivoksen koko elinkaari huomioituKaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminenaluetaloudessa

KaivosinfrastruktuuriAsunnotTiethellip

Ympaumlristoumlarvot

JohtamisjaumlrjestelmaumltCSR kaivosalalleGRI-ohjeistusTSMISO-standarditVakuutukset riskienhallinta

VisioKestaumlvauml

hyvaumlksyttaumlvaumlkaivannaisteollisuus

TEKES Green Mining ohjelmaKaivosalan koulutus

BioliuotustekniikkaSuomessaTalvivaaran kaivos

Stressitestit

Vanhat kaivosyhtioumltesim Outokumpu

Kaivoskone- ja laitevalmistajatKansainvaumlliset kaivosyrityksetPaikallinen yritystoiminta

Suljettu kansantalous

Kaivosbuumi 2005-2010Malminetsinnaumln vastustusKaivosvastaisuus

Vanhat kaivoksetkuten Kemi

Malminetsintauml kuten SakattiKaivossuunnitelmat kuten Kuusamo

Mineraaleja vaativa elaumlmaumlntapa

Yritysvastuullisuus

SoLiMi-hankkeen hyvaumlksyttaumlvyyskysely

Media SOME

Politiikkaregulaatiomarkkinat

Arvotasenteetosaaminen

Fyysinenympaumlristouml

SAM-hankkeen sidosryhmaumlyhteistyoumlkokeilutKestaumlvaumln kaisvotoiminnan verkosto

AutomaatioDigitaalisuus

32

51 Markkinat politiikka ja regulaatio

1960-luvulla kaivokset ja malminetsintauml olivat hyvin pitkaumllle valtion suunnastaohjattuja kansallisia projekteja (esim Outokumpu keskeinen toimija) Kohti vuotta2030 mentaumlessauml markkinat ovat muuttuneet entistauml globaalimmiksi suurin osaSuomen kaivoksista ja malminetsinnaumlstauml tapahtuu ulkomaisten yritysten toimestaRegiimiin on siis tullut uusia toimijoita suuria ulkomaisia kaivosyrityksiauml Taumlmaumlaiheuttaa haasteita yrityskulttuurin luomiseen yritysten vaumlliseen yhteistyoumlhoumlnviranomaistoimintaan sidosryhmaumlsuhteisiin viestintaumlaumln jne Toimintaympaumlristouml onmuuttunut niin ettauml kestaumlvaumln toiminnan vaatimus niin sosiaalisten ja taloudellistenasioiden kuin ympaumlristoumlasioiden osalta on liiketoiminnalle merkityksellistauml

Suomen metsaumlteollisuus kamppaili 1990-luvulla vastaavien haasteiden kanssaerityisesti ympaumlristoumlkysymyksen mutta se kykeni vastaamaan muutostarpeeseenyhteistoiminnalla Metsaumlteollisuudella on pitkaumlt ja hyviksi koetut perinteet tutkimus-ympaumlristouml- ja sidosryhmaumlsuhteiden hoidossa yhteinen tutkimuslaitos (KCL) ja yhtei-nen ympaumlristoumlraportointikaumlytaumlntouml joiden avulla se vastasi muutokseen (Wessberg etal 2015a) Kaivosteollisuudessa globaalit toimijat ja markkinat tuovat erityishaasteensuomalaiseen hyvaumlksyttaumlvyysprosessiin

Uuden kaivoslain tulkinta on nykytilanteessa vielauml muotoutumassa Kaivoslainsuhde ympaumlristoumllainsaumlaumldaumlntoumloumln on niin ikaumlaumln vielauml paikoin epaumlselvauml Naumlin ollentoimintajaumlrjestelmauml on esimerkiksi taumlssauml kohtaa vielauml kehittymaumlssauml ja kaumlytaumlnnoumlssaumltaumlmauml naumlkyy esimerkiksi siinauml ettauml lupapaumlaumltoumlksiin kuuluu pitkauml aika mikauml hermos-tuttaa yritystoimijoita Turvatekniikan keskus (Tukes) myoumlntaumlauml kaumlytaumlnnoumlssauml kai-vosluvan mutta kaivoslupa ja ympaumlristoumllupa ovat vahvasti linkittyneitauml toisiinsaAluehallintovirasto (AVI) on siten ympaumlristoumlluvan myoumlntaumljaumlnauml myoumls merkittaumlvaumlkaivosalan viranomaistoimija Tukesin rinnalla Jos hanke on ympaumlristoumlvaikutuksil-taan laaja-alainen tarvitaan kaivoslupaa varten lausunto ympaumlristoumlvaikutustenarvioinnista (YVA-lausunto) jonka yhteydessauml korostuvat sidosryhmiin kohdistuvatvaikutukset ja sosiaalisten vaikutusten arviointi Suojelualueiden osalta ympaumlristouml-viranomainen on myoumls merkityksellinen toimija kaivoslupaan liittyen Kiinnostavatmalmiot ja luonnonsuojelullisesti niin ikaumlaumln kiinnostavat alueet yhtyvaumlt usein sillaumlmalmiot muokkaavat helposti maaperaumln koostumusta niin ettauml alueelle muodos-tuu poikkeuksellinen elinympaumlristouml kasveille Ympaumlristoumlluvan alainen toiminta onpuolestaan Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskuksen (ELY) valvottavaa aluettaLisaumlksi Tukes pyytaumlauml aina kaivoslupaa varten lausunnot kunnalta (kaavoitus) jaMaanmittauslaitokselta (kaivostoimitus)

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta moniaumlaumlnisen ja osaavan viran-omaistoiminnan tukeminen ja kehittaumlminen on keskeinen visiopolku politiikanregulaation ja markkinoiden suuntaamisessa

52 Arvot asenteet osaaminen

Kaivosalan hiljaiselo ennen kaivosbuumia aiheutti sen ettauml tietoisuus kaivoksistaja niiden merkityksestauml ihmisten hyvinvoinnille jaumli etaumlisiksi kansalaisille Kansalais-

33

ten arvot ja asenteet eivaumlt siis paumlaumlsseet kehittymaumlaumln yhteiskunnallisen muutos-prosessin mukana Esimerkiksi ympaumlristoumlarvojen nouseminen merkitykselliseksitekijaumlksi teollisuuden hyvaumlksyttaumlvyysprosessissa ei kehittynyt kaivosteollisuudenmukana vaan iskeytyi kasvoille vasta kaivosbuumin yhteydessauml Laaja-alainenosaaminen kaivosteollisuuden hyvaumlksyttaumlvyyteen liittyen ei kehittynyt siinauml mitassakuin voimissaan olevan teollisuuden alan tilanteessa olisi voinut olla

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolut liittyen kestaumlvaumln kehityk-sen mukaiseen yrityskulttuuriin yhteisoumln hyvaumlksymaumlaumln kaivokseen oppivaan jauutta luovaan kaivokseen ja raumlaumltaumlloumlityyn viestintaumlaumln liittyen ovat avainasemassamuutosprosessin suuntaamisessa

53 Fyysinen ympaumlristouml

Vanhat olemassa olevat kaivokset kuten Kemi ja Pyhaumlsalmi ovat esimerkkejaumljoissa kaivosinfrastruktuuriin on totuttu ja se on toimiva ja valmis Hyvaumlksyttaumlvyy-den naumlkoumlkulmasta haasteita aiheuttaa uusien kaivosten perustaminen joka uhkaaesimerkiksi olemassa olevaa matkailuelinkeinoa kuten Juomasuo Kuusamossatai luonnonsuojelua kuten Hannukainen Sodankylaumlssauml

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolku jossa otetaan huomioonkoko kaivoksen elinkaari ja kaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminen aluetaloudessaon merkityksellinen muutosprosessin suuntaamisessa Esimerkiksi merkityksellistaumlhyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta on se kuinka kaivosinfraa voidaan hyoumldyntaumlaumlkaivoksen elinkaaren jaumllkeen

34

6 Yhteenveto ja johtopaumlaumltoumlkset

Taumlssauml julkaisussa on avattu suomalaisen kaivosalan muutosprosessia ns kaivos-buumin seurauksena ja jaumllkeen Kaivosbuumin myoumltauml lisaumlaumlntynyt kaivosteollisuuson heraumlttaumlnyt yhteiskunnallisen keskustelun kaivosten sosiaalisesta toimiluvasta jasen sisaumllloumlstauml Ottamatta kantaa kaivosten sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden oikeu-tukseen taumlssauml kirjoituksessa on jaumlsennetty sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden reunaeh-toja ja yhteiskunnallisen myoumlntouml- tai epaumlaumlmisprosessiin vaikuttavia tekijoumlitauml jamekanismeja Siirtymaumlprosessin hallinnassa keskeisiauml elementtejauml myoumls kai-vosalan muutosprosessissa ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

7 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminenesimerkiksi kaivosalaan suuntautuvien tutkimusohjelmien ja muun rahoi-tuksen avulla

8 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen ja paumlivitysriittaumlvaumln tiheaumlsti esimerkiksi kaivosteollisuuden vision ja tiekartan paumlivit-taumlminen

9 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen esimerkiksiKestaumlvaumln kaivostoiminnan verkosto

10 Kokeilujen toteuttaminen esimerkiksi viranomaistyoumlpaja osana kai-voshankkeiden YVA-prosessia tai draamatyoumlpaja eri sidosryhmille osanakaavoitusprosessia

11 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi esimer-kiksi SAM-hankkeessa ideoituja kokeiluja tulee analysoida ja jatkaa lu-paavimmiksi koettujen kokeilujen kehittaumlmistauml

12 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin esimerkiksi Kaivosteol-lisuus ryn roolin sopeuttaminen toimintaympaumlristoumln muutokseen tai toi-minnan ohjausjaumlrjestelmien kehittaumlminen (esim TSM-jaumlrjestelmaumln kehit-taumlminen ja soveltaminen Suomen olosuhteissa)

Kaivosalalla on menossa muutosprosessissa erityisesti sidosryhmaumlkommunikaati-on ja sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden alueilla joissa edellauml mainitut muutosproses-sin hallinnan keskeiset elementit ovat jo naumlhtaumlvissauml Tekesin Suomen Akatemianja Sitran rahoituksella on toteutettu tutkimusohjelmia ja tutkimushankkeita jotka

35

tukevat uusien niche-avauksien muodostumista uusien verkostojen syntymistauml jakokeilujen toteuttamista

Esimerkiksi SAM-hankkeessa on kokeiltu viranomais- ja draamatyoumlpajoja sekaumlinteraktiivista digitaalista verkkotyoumlkalua kaavoitusprosessin tukena sidosryhmienvaumllisen kommunikaatioprosessin kehittaumlmisessauml SAM-hankkeessa luotiin yhdes-sauml kaivosalan sidosryhmien kanssa visio hyvaumlksyttaumlvaumln ja kestaumlvaumln kaivosteolli-suuden tulevaisuudesta

Sitran johdolla on rakennettu kaivosalan yhteistyoumlverkosto Kestaumlvaumln kaivostoi-minnan verkosto jossa on jo toteutettu suomalaisen kaivosteollisuuden yhteinenyhteiskuntavastuuraportti ja tyoumlkalupakki vastuullisuuden toteuttamiseen Lisaumlksiverkostossa on kehitteillauml kaivosteollisuuden oma kaivosvastuujaumlrjestelmauml kana-dalaisen TSM-jaumlrjestelmaumln pohjalle Jyvaumlskylaumln yliopistossa on toteutettu kai-vosalan hyvaumlksyttaumlvyyskysely kansalaisille (Jartti et al 2014)

Jatkossa naumlistauml kokeiluista voidaan valita lupaavimmat jatkokehittelyauml ja toimin-tatapojen vakiinnuttamista varten ja arvioida toimintaa Esimerkiksi viranomaistyouml-pajasta sekauml draamatyoumlpajasta voisi tulla vakiintunutta kaumlytaumlntoumlauml kaivosalan kaa-voitusprosessien sidosryhmaumldialogin toteuttamiseen ja kaivosalan hyvaumlksyttauml-vyyskyselystauml voisi tulla saumlaumlnnoumlllisesti toteutettava asia Draamatyoumlpaja voisi ollamyoumls osa YVA-prosessia Kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkostoa on suunniteltuhallinnoitavaksi Kaivosteollisuus ryn alle mikauml olisi luonteva kehityssuunta vakiin-nuttamaan verkoston toiminta

Jatkon kannalta merkityksellistauml on myoumls jatkaa alueen tutkimusta ja kehitystaumlVisiopolut voisivat esimerkiksi tarjota alustan jolla voitaisiin suunnitella jatkotutki-musta ja kehitystauml Jokainen visiopolku voisi olla oman tutkimus- ja kehityshank-keen arvoinen Esimerkiksi moniaumlaumlnisen osaavan viranomaistoiminnan kehittaumlmi-nen voisi samalla vastata kaivosalan pitkien ja raskaiden ympaumlristoumllupaprosessiennopeuttamisen ja keventaumlmisen haasteisiin kun viranomaisten vaumllistauml vuorovaiku-tusta yli sektorirajojen pystyttaumlisiin toteuttamaan ja hyoumldyntaumlmaumlaumln tehokkaasti

Jos kaivosteollisuuden muutosprosessin merkityksellisimmaumln asian haluaisi sa-noa yhdellauml sanalla se olisi luottamus Luottamus on elintaumlrkeaumlauml niin viranomais-toiminnan kuin yritystoiminnan onnistumisen kannalta Jos luottamusta ei ole ontoiminta kaikin tavoin vaikeaa Kaikkien sidosryhmien mukaan lukien viranomai-set tulee voida luottaa yritykseen ja yrityksen ja sen eri sidosryhmien tulee voidaluottaa viranomaisiin Siitauml syntyy hyvaumlksyttaumlvaumln toiminnan perusta Ja taumlmaumlnrakentamisessa on kaivosteollisuuden suurimmat haasteet taumlmaumln paumlivaumln Suo-messa Taumlmaumln haasteen voittamisessa ollaan kuitenkin jo hyvaumlssauml vauhdissa

36

AcknowledgementsThe authors would like to thank all of the SAM project all the other sustainablemining research projects that were going on at the same time and other peopleassociated with this process In addition we would like to thank the various stake-holders which inter alia participated in various events of the SAM project bring-ing material for the formulation of this report Special thanks is applied from VTT inthe SAM process retired Sirkku Kivisaari whose importance in the writing processof this report has been great Finally a special thanks to the Director of the SAMproject Helena Wessman-Jaumlaumlskelaumlinen who encouraged to write this analysis

37

LaumlhteetAumanen V 2010 Energiaregiimi muutoksessa diskursiivinen tarkastelu ener-

giapolitiikasta sosioteknologisena muutoksena Pro gradu Jyvaumlskylaumlnyliopisto

Azapagic A 2004 Developing a framework for sustainable development indica-tors for the mining and minerals industry Journal of Cleaner Production12 639ndash662

Bice S 2014 What Gives You a Social Licence An Exploration of the SocialLicence to Operate in the Australian Mining Industry Resources 3 62ndash80 doi 103390resources3010062

Burdge R J amp Vanclay F 2004 Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kaumlytaumlntouml jatulevaisuus Teoksessa Sairinen R amp Kohl J (toim) Ihminen ja ympauml-ristoumln muutos Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin teoriaa ja kaumlytaumlntoumljaumlYhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 87Espoo Teknillinen korkeakoulu S 41ndash65

Carroll A P 1979 A three-dimensional conceptual model of corporate socialperformance Academy of Management Review Vol 4 pp 497ndash505

Elzen B Geels F amp Green K (toim) 2004 System Innovation and the Transi-tion to Sustainability Theory Evidence and Policy Cheltenham UK ampNorthampton MA USA Edward Elgar Publishing

EU 2013 Strategic Implementation plan for the European Innovation partnershipon Raw materials 2013 httpseceuropaeueipraw-materialsensystemfilesged10262020130723_SIP20Part2020I20completpdf

Foxon T J Hammond G P amp Pearson P J G 2010 Developing transitionpathways for a low carbon electricity system in the UK TechnologicalForecasting amp Social Change 77 1203ndash1213 Elsevier

Geels F 2002 Technological transitions as evolutionary reconfiguration process-es a multi-level perspective and a case study Research Policy 31 891257ndash1274

Gunningham N Kagan R A amp Thornton D 2004 Social License and Environ-mental Protection Why Businesses Go Beyond Compliance Law amp So-cial Inquiry Volume 29 Issue 2 307ndash341 April 2004 DOI101111j1747-44692004tb00338x

20

Lisaumlksi on huomioitava ettauml sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden yksiselitteinen mit-taaminen ja seuranta ovat erittaumlin hankalia jo pelkaumlstaumlaumln ihmisten erilaisten tieto-jen taitojen kokemusten sosiaalisten prosessien ja erilaisten paumlaumlllekkaumlistenkinroolien vuoksi Eksplisiittisen tiedon yhtauml taumlrkeaumlnauml parina ovat implisiittinen tietosekauml subjektiiviset kokemukset ja kaumlsitykset joita ei ole helppo mitata ja todentaamutta joilla on syvaumlkin merkitys erilaisten sosioteknisten prosessien edistaumlmisessaumltai estaumlmisessauml Taumlllaisia ovat esimerkiksi pelot ja ennakkoluulot joita ei vaumllttauml-maumlttauml haumllvennetauml eksplisiittisesti mitattavilla faktoilla vaan ennen kaikkea useim-miten sidosryhmaumlyhteistyoumlllauml ja eriasteisella viestinnaumlllauml

Jyvaumlskylaumln yliopistossa on tutkittu sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden ehtoja ja rajojaUudenmaan Pohjois-Karjalan Kainuun ja Lapin maakunnissa (Jartti et al 2014)Tutkijoiden mukaan sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys kaumlsitetaumlaumln yleensauml syntyvaumlksipaikallisessa vuorovaikutuksessa kaivosyhtioumln ja sidosryhmien kesken Todelli-suudessa saattaa kuitenkin olla ettauml sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys rakentuukin mo-nimutkaisemmissa prosesseissa kuin pelkaumlssauml suorassa sosiaalisessa vuorovai-kutuksessa (ibid) Myoumls media muokkaa yleistauml mielipidettauml paikallisuudestariippumatta mutta esimerkiksi ympaumlristoumloumln liittyvaumlt ongelmat eivaumlt nouse julkisuu-teen vain siksi ettauml ne ovat olemassa vaan siksi ettauml jotkut yhteiskunnallisettoimijat maumlaumlrittelevaumlt ne ongelmiksi (Vaumlliverronen 1994) Taumlllaisina toimijoinavoivat olla poliittiset toimijat ja vapaaehtoiset jaumlrjestoumlt joiden mielikuvat ja asenteetmuovautuvat historiallisten ja kulttuuristen asioiden paineessa

33 Sosiaaliset vaikutukset ja niiden arviointi

Sosiaaliset vaikutukset ovat kestaumlvaumln kehityksen kaumlsitekokonaisuuden vaikeimminarvioitavissa oleva osa Siksi taumlssauml keskitytaumlaumln kuvaamaan erityisesti taumltauml osaasosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden elementtinauml Juho Saari (2012) kuvaa suomalaisenyhteiskunnan kehitystauml hyvinvoinnin muutoksena Hyvinvointi on sidoksissa talou-teen ja ympaumlristoumln vakauteen ja taumlten myoumls sosiaalinen hyvaumlksyttaumlvyys on pitkauml-jaumlnteisen aluekehityksen tyoumlllisyyden ja liiketoiminnan perusedellytyksiauml Taumlmauml onvahvasti kytkoumlksissauml kaivossektorin tulevaisuuteen sillauml yksiloumliden yhteisoumljen jaalueiden kehitys ja yhteiskunnalliset tavoitteet ovat kaikki kiertyneinauml vahvastitoisiinsa

Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kehys ei tarjoa taumlssauml raportissa tiettyauml meto-dia tai formaalista mallia tarkastelulle vaan kyse on SVAn tarjoaman laumlhestymis-tavan yleisestauml hyoumldyntaumlmisestauml Taumlssauml yhteydessauml SVAsta hyoumldynnetaumlaumln erityi-sesti seuraavia kiinnostuksen kohteita muutoksen tunnistaminen vaikutusteemo-jen ja osallisten identifiointi kokemusperaumlisen tiedon hyoumldyntaumlminen ja vaikutus-mekanismien analyysi Taumlllainen arviointi auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln ja ennakoimaanmahdollisia riski-ilmioumlitauml niiden vaikutuksia yhteisoumloumln hallintoon ja paikalliseenkehitykseen

Sosiaaliset vaikutukset voidaan maumlaumlritellauml seuraavasti rdquoSosiaalisella vaikutuk-sella tarkoitetaan ihmiseen yhteisoumloumln tai yhteiskuntaan kohdistuvaa vaikutustajoka aiheuttaa muutoksia ihmisten hyvinvoinnissa tai hyvinvoinnin jakautumisessa

21

Muutos voi olla kehitystauml parempaan tai huonompaan suuntaan sen mukaankenen naumlkoumlkulmasta ja kenen arvoilla asiaa tarkastelee Vaikutukset ihmiseenyhteisoumloumln ja yhteiskuntaan mainitaan maumlaumlritelmaumlssauml erikseen koska jonkin tietynvaikutuksen merkitys saattaa olla aivan erilainen yksiloumltasolla kuin esimerkiksi nsyleisen edun naumlkoumlkulmastardquo (Jusleacuten 1995)

Sosiaalisten vaikutusten arviointia on kehitetty erityisesti yhdyskuntasuunnitte-lun hankkeita ja strategisten ohjelmien laatimista varten Taumllloumlin sosiaalisten vaiku-tusten arvioinnin perusajatuksena on selvittaumlauml paumlaumltoumlksentekoa varten jonkin toi-minnan tai toimen vaikutuksia ihmisten ja yhteisoumljen hyvinvointiin ja elaumlmaumlaumln sekaumlmyoumls laajemmin yhteiskunnalliseen ympaumlristoumloumln Samalla on mahdollista arvioidamyoumls yhteiskunnallisen ympaumlristoumln vaikutuksia kyseessauml olevaan toimeen Vaiku-tusten arvioinnin kirjallisuudessa rdquotoimellardquo tarkoitetaan yleensauml hyvin konkreettisiarakennus- tai laitosprojekteja teknologista kehittaumlmistauml ja kokeilua mutta myoumlsyleisempaumlauml suunnitelmaa ohjelmaa laajempaa politiikan suuntavalintaa lakia taimuuta hanketta jolla voi olla merkittaumlviauml vaikutuksia yhteiskuntaan ja ihmisiin(Sairinen amp Kohl 2004)

Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia alettiin arvioida osana prosessia ja jaumlrjestelmaumll-lisesti lain ympaumlristoumlvaikutusten arvioinnista (YVA) tultua voimaan vuonna 1994Taumlssauml prosessissa luvanhakijat joutuvat selvittaumlmaumlaumln hankkeen ja sen vaihtoehto-jen vaikutuksia ihmisen terveyteen elinoloihin ja viihtyvyyteen luontoon rakennet-tuun ympaumlristoumloumln luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen sekauml niiden keskinaumlisiin vuo-rovaikutussuhteisiin Lisaumlksi YVA-laki velvoittaa selvittaumlmaumlaumln laajamittaisistasuunnitelmista ja ohjelmista aiheutuvia vaikutuksia Viranomaiset joutuvat maan-kaumlyttouml- ja rakennuslain (MRL) mukaan selvittaumlmaumlaumln kaavaa laadittaessa kaavanvaikutukset elinoloihin ja elinympaumlristoumloumln mukaan lukien vaikutukset kansalaistenturvallisuuteen terveyteen sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin Rakennettua ympaumlris-toumlauml koskevien hankkeiden sosiaalisten vaikutusten arviointia on tehty jo 1990-luvun lopulta alkaen kuten Reinikainen (2005) Melkas (2005) Roumlnnlund (2013) jaViinikainen (1998)

Tiivistetysti voidaan sanoa ettauml SVA tehdaumlaumln jotta voidaan1 selventaumlauml ja ennakoida ihmisten elaumlmaumln laadulle ja alueen kehitykselle

aiheutuvia muutoksia2 arvioida tai ennustaa yhteisoumln kykyauml sopeutua muuttuviin olosuhteisiin3 arvioida muutosten merkitystauml ja merkittaumlvyyttauml eri osapuolten kannalta4 ottaa huomioon ja sovitella jostakin toimesta aiheutuvia ristiriitoja ja5 kehittaumlauml haittojen vaumlhentaumlmistauml ajoissa ja tietoisesti (Sairinen ja Kohl

2004)

Sosiaalisilla vaikutuksilla tarkoitetaan ihmiseen yhteisoumloumln yhteiskuntaan tai erivaumlestoumlryhmiin kohdistuvia muutoksia jotka aiheuttavat vaikutuksia ihmisten hyvin-voinnissa hyvinvoinnin jakautumisessa tai koetussa elaumlmaumlnlaadussa Vaikutuksetvoivat olla niin myoumlnteisiauml kuin negatiivisiakin ja ne voivat naumlkyauml muun muassavarallisuuden muutoksina asenteiden tai arvojen muutoksina tai ristiriitoina(Jusleacuten 1995 Sairinen amp Kohl 2004)

22

Sairisen ja Kohlin (2004) mukaan sosiaaliset vaikutukset tarkoittavat muutoksiaihmisten

1 elaumlmaumlntavassa miten he elaumlvaumlt tyoumlskentelevaumlt leikkivaumlt ja ovat keske-naumlaumln vuorovaikutuksessa

2 kulttuurissa jaetut uskomukset tavat arvot kieli ja murre3 yhteisoumlissauml sen yhtenaumlisyydessauml vakaudessa luonteenpiirteissauml palve-

luissa ja olosuhteissa4 poliittisessa jaumlrjestelmaumlssauml ihmisten osallistumismahdollisuuksien laa-

juus omaa elaumlmaumlaumlnsauml koskeviin paumlaumltoumlksiin kaumlynnissauml olevan demokra-tisoinnin vaihe ja naumlihin liittyvaumlt resurssit

5 ympaumlristoumlssauml ruoan saatavuus ja laatu riskien taso sanitaation riittauml-vyys fyysinen turvallisuus luonnon resurssien kaumlyttouml ja kontrolli kaumlytetynilman ja veden laatu

6 terveydessauml ja hyvinvoinnissa7 henkiloumlkohtaisissa ja varallisuutta koskevissa oikeuksissa8 peloissa ja toiveissa kaumlsitykset turvallisuudesta ja yhteisoumln tulevaisuu-

desta

Kaivosteollisuudesta aiheutuvan muutoksen sosiaalisissa vaikutuksissa on kysesiitauml kuinka luonnossa luonnonvarojen kaumlytoumlssauml ja yhdyskuntien infrastruktuuris-sa tapahtuvat muutokset vaikuttavat ihmisten ja yhteisoumljen arkeen hyvinvointiinelaumlmaumlntapoihin toimintaedellytyksiin ja kulttuurisiin kaumlytaumlntoumlihin Sosiaalisia vaiku-tuksia tarkasteltaessa paumlaumlhuomio kiinnitetaumlaumln erilaisiin yhteisoumlihin vaumlestoumlryhmiinja alueisiin kohdistuviin vaikutuksiin Lisaumlksi tarkastellaan vaikutuksia myoumls muihinyhteisoumlihin kuin kiinteaumlaumln paikallisyhteisoumloumln kuten esimerkiksi elinkeinonharjoitta-jiin alkuperaumliskansoihin loma-asukkaisiin matkailijoihin retkeilijoumlihin tai tyoumlyhtei-soumlihin (Burdge amp Vanclay 2004)

Kaivostoiminnasta aiheutuvia sosiaalisia vaikutuksia on maassamme alettu tut-kia vasta viimeisten vuosien aikana 2010-luvulla (ks esim Kujala 2011 Tervo2013 Kokko et al 2013 Tiainen et al 2014 Jartti et al 2014 ja Kylaumltie 2015)Kaivostoiminnan sosiaalisten vaikutusten arviointi sai nostetta erityisesti TekesinGreen Mining -ohjelmasta jossa vuosien 2011ndash2016 aikana on rahoitettu kolmeakaivosten sosiaalisiin vaikutuksiin keskittyvaumlauml tutkimushanketta Dilacomi Solimija SAM Mm naumliden rahoituskanavien kautta Itauml-Suomen yliopiston Luonnonvaratympaumlristouml ja yhteiskunta -instituuttiin3 on vahvistunut yhteiskuntatieteelliseen kai-vostutkimukseen erikoistunut tutkimusryhmauml Ryhmaumln keskeisiauml teemoja ovatkaivostoiminnan sosiaaliset vaikutukset luonnonvarojen hallinnan kysymyksetsosiaalisten vaikutusten arviointi vaikutusten hallinnan tyoumlkalut sekauml yhteiskunta-vastuu

Kujala (2011) tutki pro gradu -tyoumlssaumlaumln sosiaalisten vaikutusten arviointia kol-messa itaumlsuomalaisessa kaivoshankkeessa ja paumlaumltyi siihen tulokseen ettauml sosiaa-listen vaikutusten arvioinnin osaaminen kaivoshankkeissa on ollut melko heikkoaViranomaiset konsultit tai kaivosyhtioumlt eivaumlt tunteneet sosiaalisten vaikutusten

3 Ueffikaivostutkimus

23

arviointia kokonaisuutena ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin menetelmaumlt rajoit-tuivat usein vain mielipiteiden kysymiseen kyselyllauml Kujalan mukaan sosiaalistenvaikutusten arviointi on jaumlaumlnyt usein laumlhinnauml mielipidetutkimukseksi sen sijaan ettaumlsiinauml tarkasteltaisiin hankkeen vaikutuksia paikallisten asukkaiden naumlkoumlkulmastaja tuotaisiin esille tasapuolisesti sekauml nollavaihtoehdon ettauml hankkeen toteuttami-sen positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia sekauml vaikutusten kohderyhmiauml (Kujala2011)

On huomattavaa ettauml vasta viime vuosina maassamme on kehitetty tyoumlvaumllineitaumlja ohjeistoja kaivosten sosiaalisten vaikutusten arviointiin kuten vuonna 2013julkaistu opaskirja kaivosten ympaumlristoumlsaumlaumlntelyyn ja sosiaalista kestaumlvyyttauml tuke-viin hankkeisiin (ks Kokko et al 2013) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)puolestaan tarjoaa ohjeistoa ja taustamateriaalia ihmisiin kohdistuvien vaikutustenarviointiin (IVA) jonka avulla voidaan kartoittaa muun muassa asukkaiden sairas-tuvuutta hankekohteiden laumlheisyydessauml (THL 2015)

24

4 Jaumlrjestelmaumln muuttumisen dynamiikkamuutoksen ohjaus ja hallinta

41 Muutoksen dynamiikka

Vakiintuneet toimijat kehittaumlvaumlt jatkuvasti vallitsevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml Poliitti-set toimijat voivat esimerkiksi tehdauml kestaumlvaumln kehityksen mukaisia lakialoitteita taikaumlynnistaumlauml alaan kohdistuvia kehittaumlmisohjelmia Kaivosteollisuuden yrityksetvoivat kehittaumlauml tuotteidensa ja tuotantoprosessinsa laatua kestaumlvaumln kehityksenmukaiseksi johtamisjaumlrjestelmaumlaumlnsauml uudistamalla Naumlin voidaan kehittaumlauml esimympaumlristoumlvaikutusten haumlirioumltilanteiden ja tyoumlturvallisuuden hallintaa toiminnaneettisyyttauml tai sidosryhmaumlyhteistyoumltauml

MLP-mallin mukaan radikaalien innovaatioiden aihiot syntyvaumlt tyypillisesti ka-peilla sovellusalueilla tai rajatuilla maantieteellisillauml alueilla toteutettavista kokei-luista (niche-taso) Uusien radikaalien innovaatioiden toimivuudesta ja vaikutta-vuudesta ei ole aluksi riittaumlvaumlauml naumlyttoumlauml Siksi kokeilu saattaa tarvita alkuvaiheessasuojattua tilaa ja tukitoimenpiteitauml Niitauml voidaan luoda rakentamalla sosiaalisiatukiverkostoja joihin voi kuulua kokeilusta kiinnostuneita tuottajia ja kaumlyttaumljiauml jayhteiskunnallisia toimijoita

MLP-mallin tasot muodostavat sisaumlkkaumlisen hierarkian Mallin keskeinen oletta-mus on se ettauml mikaumlaumln yksittaumlinen tekijauml ei voi muuttaa vallitsevaa toimintamalliaSe muuttuu eritasoisten prosessien vuorovaikutuksessa Muutos edellyttaumlauml ensin-naumlkin ettauml yhteiskunnallisen toimintaympaumlristoumln muutosprosessit kuten vaumlkiluvunkasvu kaupungistuminen ja elintason noususta johtuva metallien mineraalien jakiviaineksen kysynnaumln kasvu tai kansalaisaktiivisuuden lisaumlaumlntyminen luovatpaineita vallitsevan kaivosteollisuuden muutokselle Erilaiset kriisitilanteet lisaumlaumlvaumltpainetta ja nopeuttavat toimintatapojen tekniikoiden ja viranomaismaumlaumlraumlystenmuuttumista

Systeemisen muutoksen toteuttamiseen tarvitaan vallitsevan toimintajaumlrjestel-maumln ja niche-tason kehittaumlmisprosessien vaumllistauml vuorovaikutusta ja keskinaumlistaumlsopeuttamista Vallitsevan jaumlrjestelmaumln toimijoiden on luotava edellytyksiauml ja tilaauudenlaisen toimintajaumlrjestelmaumln kaumlyttoumloumlnotolle Lisaumlksi paikallisella tasolla onkokeilujen kautta luotava kaumlyttoumlkelpoinen konkreettinen uusi toimintamalli joka voilaajeta uudeksi toimintajaumlrjestelmaumlksi Uusi toimintajaumlrjestelmauml ja sen kaumlyttoumloumlnot-

25

toympaumlristouml tarvitsevat molemminpuolista sopeuttamista toisiinsa Mahdollisuuksi-en ikkuna avautuu silloin kun tuotettu ja toimivaksi havaittu uusi toimintajaumlrjestel-mauml voidaan integroida olemassa olevaan toimintajaumlrjestelmaumlaumln Mahdollisen muu-toksen tapahtumisen jaumllkeenkin toimintajaumlrjestelmaumln kehittaumlmisen on jatkuttava

Monitasoinen muutoksen malli tarjoaa kaumlsitteellisen viitekehyksen ja ajattelunapuvaumllineen Se auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln miksi sen enempaumlauml ulkoiset paineet kuinradikaalit uudet ideatkaan eivaumlt yksin aina riitauml aikaansaamaan vakiintuneen toi-mintamallin muuttumista ja miksi muutoksen aikaansaamiseen tarvitaan useidentoimijoiden paumlaumltoumlksiauml ja vuorovaikutteista toimintaa Monitasoisen muutoksenmallin mukaan systeemisen muutoksen edistaumlmiseen tarvitaan siis sekauml ylhaumlaumlltaumlalas (top-down) ettauml alhaalta yloumls (bottom-up) suuntautuvia toimenpiteitauml ja kehi-tysprosesseja

Toisaalta jaumlrjestelmaumlauml voivat muovata myoumls yllaumlttaumlvaumlt tapahtumat tai jopa on-nettomuudet kuten kaumlvi Suomessa Talvivaaran tapauksessa Patoaltaiden pettauml-misestauml aiheutunut kaivosvesien vuoto sekauml kuolemaan johtanut tyoumltapaturmaTalvivaaran kaivosalueella ravistivat suomalaista kaivosteollisuutta ja siihen liitty-vaumlauml sidosryhmaumlverkostoa niin ettauml esimerkiksi viranomaismaumlaumlraumlykset kiristyivaumltpainostuksesta Tapahtumien myoumltauml koko yhteiskunta heraumlsi vaatimaan kaivosyri-tysten vastuullista toimintaa Tutkimuskentaumlssauml tarjottiin rahoitusta vastuullisenkaivostoiminnan edistaumlmiseksi (esim Tekesin Green Mining -ohjelma) ja Sitrassaaloitettiin kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkoston kehittaumlminen Tulevaisuudessavoimme sitten tarkastella kuinka naumlmauml kokeilut ja muutosareenan toiminnot siirty-vaumlt kaivosalan regiimiin

Sidosryhmiauml pyydettiin SAM-hankkeen visiotyoumlpajassa (Kohl et al 2013) tyoumlpa-joissa mm kirjaamaan kaivosalalle merkityksellisiauml asioita ja tapahtumia 1960-luvulta taumlhaumln paumlivaumlaumln ja siitauml eteenpaumlin tulevaisuuteen vuoteen 2030 Tuloksenasyntyi kuvan 5 mukainen tuloste Kuvasta voidaan hahmottaa menneisyydestaumlrdquoKaivos tyoumlnantajanardquo -tarina nykyisyydestauml rdquoTalvivaaran kaivoksenrdquo tarina jatulevaisuudesta rdquoKaivos yhteiskunnassardquo -tarina Kuvan tulos voidaan tulkita niinettauml Talvivaara on ilmiouml joka mursi kaumlsityksen kaivosteollisuudesta vain tyoumlnanta-jana muutti kaumlsityksen niin ettauml kaivos on osa yhteiskuntaa Talvivaaran kaivok-sen olemassaolon ensimmaumlisten vuosien aikana kyseenalaistettiin olemassaoleva kaivosregiimi viranomaisten osaaminen ja vallitseva yrityskulttuuri joka eiriittaumlvaumlssauml maumlaumlrin ottanut huomioon sidosryhmiauml Naumlin niche-tason toimija (Talvi-vaara) muutti vallitsevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml (regime) Osaltaan muutosprosessinkaumlynnistymiseen vaikutti myoumls toimintaympaumlristouml (landscape) jossa painetta jaumlr-jestelmaumlaumln loivat muun muassa resurssiniukkuus ja laumlnsimaisen elaumlmaumlntavanluoma kasvava mineraalitarve kestaumlvaumln kehityksen ja yritysvastuullisuuden tren-dit

26

Kuva 5 Kaivosteollisuuden merkityksellisiauml ilmioumlitauml ja trendejauml menneisyy-destauml nykyisyydestauml ja tulevasta (Kohl et al 2013)

Kuva 5 kertoo osaltaan ettauml Talvivaaran kaivosta voidaan pitaumlauml uuden kaivospro-sessiteknologian kokeiluna joka johti konfliktiin (Tiainen et al 2014) ja koko suo-malaisen kaivosalan kriisiin sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta Vielaumlvuonna 2006 Vesa Kainulainen kirjoitti Talvivaarasta ettauml siellauml on Euroopansuurimmat sulfidiset nikkeliesiintymaumlt Uutta ympaumlristoumlystaumlvaumlllistauml tekniikkaa Yli25 vuoden toiminta-aika Suomalaisen kaivosteollisuusklusterin uusi alku (Kainu-lainen 2006) Naumlmauml lupaukset paumlaumltyivaumlt kuitenkin pettymykseen tyoumltapaturman jaympaumlristoumlonnettomuuksien seurauksena Voidaan sanoa ettauml Talvivaaran epaumlon-nistuminen avasi suomalaisen yhteiskunnan ymmaumlrryksen kyseenalaistamaankaivosalan kestaumlvyyden

42 Muutoksen ohjaus ja hallinta

Strategic Niche Management (SNM) ja juurruttaminen ovat laumlhestymistapoja jotkaedustavat muutosvoiman rakentamista alhaalta yloumlspaumlin Niiden avulla edistetaumlaumlnonnistuneiden kokeilujen ja nichejen rakentamista ja hyoumldyntaumlmistauml (Weber ampDorda 1999 Hoogma ym 2005 Kivisaari ym 1999 Kivisaari amp Lovio 2004) SAM-hankkeessa toteutetut kokeilut olivat luonteeltaan taumlllaisia Mainitut laumlhestymista-vat taumlhtaumlaumlvaumlt sellaisten kokeilujen toteuttamiseen jossa keskeiset sidosryhmaumltoppivat muokkaamaan uutta toimintamallia sellaiseksi ettauml se on kaikkien puoles-ta hyvaumlksyttaumlvauml Laumlhestymistavan ytimessauml ovat yhteisten odotusten luominen

1960 Nyt 2030

Politiikka

Talous

(Kansalais)yhteiskunta

Tekniikkateknologia

Ympaumlristouml

Arvot

Natura-verkosto 2000

Vaihtoehtoiset teknologiat harvinaistenmetallien talteenotolle

Lakien vaumllisetsuhteetluontoon

Raaka-aineiden niukkuus jahinnat Harvinaiset metallitUusiutuvat raaka-aineet

Radikalisoituminen

RakennemuutoksetSirpaloituminen

Uusi kaivoslaki2011

In situ-bioliuotus

Kestaumlvauml kehitys

Standardointikehittyy

Vesilaki 1962Kaivoslaki 1965

Euroopanjaumllleenrakennus

CSRkaivosalalle

Tietoisuus javaatimuksetkasvavat

Globaali kehitysAasian markkinat

Kaivosalan rdquovanhatsynnitrdquo

Logistiikka mm uudetmerivaumlylaumlt

Saumlteilyturvalaki 1991

Bric-maat IntiaAfrikka nousevat

ILO- ratifiointi(ei Suomi)

ydinenergialaki1987

EU

EU raaka-ainealoite2010

rikkidirektiiviYSL uudistus

YVA-laki 1994

Julkiset hankinnatLaki 1978 YSL

2000

Rio 1987 YVA ja sosToimilupauudistus

YVD ndashluontovahingot jakompensaatiot

Ennakoiva kompensointihaitoista ja vahingoista

ilmastolaki Jaumltteiden hyoumldyntaumlmisensaumlaumlntely

Malmioidenulkomaalaisomistus

GRIIFC GuidelinesICMM

Performance-product

Lama

Internet SOME

Lobbaus

LiekkisulattoKonepajateollisuudenkasvu

Metso ja OutotecBioliuotuksen kaumlyttouml Suomessa

Johtamisjaumlrjestelmienkehittyminen ISO

ydinmateriaalivalvonta

Jaumltteiden jatkojalostus

Urban mining kasvaa

Onko kaikille toimille tilaa

Suljetun kierron kaivos

Yhteiskuntarakenteen muutos globalisaatio

Vastuullisuus jaumlljitettaumlvyys

Tshernobyl

MMSD 1999

Vastavoimat esim StopTalvivaara

Automatisointi

Kaivosmonopoli valtiolla

Kaivostenyksityistaumlminen

Elinkeinokonfliktit

Valtauksentekeminen

helppoa

Toiminnanpolitisoituminen

Kaivostuotteidenmerkityksen kasvu -gt

hyvaumlksyttaumlvyys

Metsaumlteollisuusgt

Vesienhallinnanparantuminen

Saturoituminen

Kaivostenmerkityksen kasvu Kaivosinfran

hyoumldyntaumlminen

Riskien hallinta sosiaalisentoimiluvan lunastamiseksi

Saumlaumldoumlksettiukkeneva

t

KV-kaupan esteidenpurkaminen

Maankaumlyttoumlkiistat

Teollinen symbioosimm sivukivien

hyoumltykaumlyttouml

MMMampTEMampYM

Suljettukansantalous Oumlljykriisi

Bilateraalikauppa

Kaivoksista toumlitauml

Cleentech

Biotalous

Talvivaara

Talvivaara

Talvivaara

Talvivaara

SOME-ihmisoikeudet

On-line kansanaumlaumlnestykset

HoumlyrykoneYdinvoima

Fossiiliset energiat

PC

Internet Nokia Robotiikka

Uusiutuva energia

Naumlkymaumltoumln kaivos

Kierraumltys-teknologiat

Rajaton halpaenergia (magnetismivaumlraumlhtely kiertoliike

Konsumerismin nousuTalouden nousu etusijalle

Vihreaumlt arvot

Koijaumlrvi

Vesi

Y-heraumltys

KansalaisaktiivisuusMoniarvoisuus

Talouden ylivalta

Arvojen uudelleenarviointi

Laumlpinaumlkyvyys

Globaali informaatio ampOikeuden taju

Paikallisuuden arvostus

Kierraumltys osatuotesuunnittelua

Vesiensuojeluohjelma

TalaskangasRooman klubi

Kaivostyoumlnanta-

jana

Radikaalittapaukset

Kaivosyhteis-

kunnassa

27

(yhteinen visio) yhteinen oppiminen ja monipuolisten toimijaverkostojen rakenta-minen

SNM ja juurruttamisprosessi perustuvat keskeisten osapuolten vaumllisen vuoro-puhelun kaumlynnistaumlmiseen ja edistaumlmiseen uuden ratkaisun kaumlyttoumloumlnotossa Dialo-gin avulla uutta toimintatapaa muokataan siten ettauml se vastaa mahdollisimmanhyvin eri sidosryhmien tarpeisiin ja vaatimuksiin Lisaumlksi toimintaympaumlristoumlssaumledistetaumlaumln sellaisia muutoksia jotka helpottavat uuden innovaation laajamittaistakaumlyttoumloumlnottoa ja tavoiteltujen hyoumltyjen toteutumista Kysymyksessauml on siis kaksi-suuntainen sopeuttamisprosessi

Transition Management (TM siirtymaumln hallinta Rotmans et al 2001 Kemp etal 2007 Loorbach 2007) edustaa laumlhestymistapaa jonka avulla poliittiset paumlaumlttauml-jaumlt voivat toimillaan tukea kestaumlvaumln kehityksen mukaista muutosta yhteiskunnaneri sektoreilla (Elzen ym 2004) TM pyrkii kaumlynnissauml olevien kehityskulkujen mu-kauttamiseen halutun kehityksen suuntaiseksi ja eri toimijoiden vaumllisen yhteisym-maumlrryksen aikaansaamiseen Se painottaa teknisen ja sosiaalisen muutoksenvuorovaikutteista suhdetta ja hyoumldyntaumlauml olemassa olevia liikevoimia ja pyrkii suun-taamaan niitauml kohti yhteiskunnan valitsemia paumlaumlmaumlaumlriauml

TM-mallin punaisena lankana on naumlkemys siitauml ettauml kestaumlvauml kehitys edellyttaumlaumlsosiaalisen ja teknologisen muutoksen samanaikaisuutta ja niiden kytkemistaumlyhteen Malli kuvaa sitauml miten yhteiskunnallisia sosioteknisiauml jaumlrjestelmiauml voidaanmuuttaa kestaumlvaumln kehityksen mukaisiksi ja toisaalta sitauml miten sosiotekniset jaumlr-jestelmaumlt ylipaumlaumltaumlaumln muuttuvat historiallisen tutkimuksen valossa

Voss ja Kemp (2006) luonnehtivat TM-laumlhestymistapaa refleksiiviseksi hallinto-tavaksi (Reflexive Governance) joka painottaa hallinnollisen prosessin sosiaalistaulottuvuutta Hallintoprosessi naumlhdaumlaumln osana sitauml dynamiikkaa jota pyritaumlaumln hallit-semaan Refleksiivinen hallintotapa pyrkii hyoumldyntaumlmaumlaumln vuorovaikutteista oppi-mista laajassa toimijaverkostossa Se pyrkii pikemmin avoimeen systeemiseenoppimiseen kuin tarkkaan maumlaumlriteltyihin tavoitteisiin tai kontrolliin Ideana on ettaumlhallintoprosessit tulisi avata eri toimijoiden vuorovaikutukselle ja dialogille Taumllloumlinongelman kaumlsittelyyn saadaan mukaan monenlaista tietoa erilaisia arvoja ja vai-kutusresursseja ja ymmaumlrrys lisaumlaumlntyy siitauml miten ongelma tulisi maumlaumlritellauml mitentavoitteet tulee asettaa ja minkaumllaisia strategioita voidaan kaumlyttaumlauml Kun jo tiedon janaumlkemysten yhdistaumlmisessauml ylitetaumlaumln kaumlsitteellisiauml ja institutionaalisia rajoja voi-daan edistaumlauml palautteen saamista jo strategian kehittaumlmisvaiheessa

TM-laumlhestymistavan keskeisenauml ajatuksena on ennakoinnin naumlkoumlkulmasta pyr-kiauml ohjaamaan monimutkaisten jaumlrjestelmien kehitystauml pitkaumlllauml aikajaumlnteellauml Mallion ollut alusta pitaumlen hyvin kaumlytaumlnnoumlnhakuinen ja sitauml on pyritty soveltamaanmuun muassa Alankomaiden ympaumlristoumlpolitiikassa sekauml Belgiassa ja Englannissaenergiahallinnossa ja terveydenhoidon suunnittelussa (Rotmans amp Loorbach2009)

Keskeinen ajatus on ettauml pienet muutokset johtavat laajoihin jaumlrjestelmaumln muu-toksiin Suuri muutos on mahdollista vain taumlllauml tavoin koska jaumlrjestelmauml vastustaasuuria muutoksia Pieniauml muutoksia voidaan puolestaan tukea luomalla muutos-areenoita joiden avulla toimijat sitoutetaan toimintaan yhteisten visioiden luomisenja toiminnan kautta Muutoksen eteenpaumlin viemiseksi on myoumls tunnistettava kes-

28

keiset muutosagentit jotka kykenevaumlt ottamaan riittaumlvaumlauml etaumlisyyttauml hallitsevaanjaumlrjestelmaumlaumln ja haluavat muutosta Lisaumlksi on tuettava uusien innovatiivistentoimintavaihtoehtojen etsimistauml jotta jaumlrjestelmaumln sisaumlinen diversiteetti ja sopeu-tumiskyky lisaumlaumlntyisivaumlt Taumlmauml merkitsee uusien suojaavien lokeroiden luomistakokeilutoiminnalle esimerkiksi rahoituksen tai lainsaumlaumldaumlnnoumln avulla Lisaumlksi jaumlrjes-telmaumln kehitystauml on jatkuvasti ennakoitava jotta siinauml tapahtuviin muutoksiin onmahdollista varautua (Rotmans amp Loorbach 2009)

TM-periaatteet voidaan kiteyttaumlauml toimintaohjeiksi joista muodostuu toiminnan jaoppimisen jatkuva kehauml Naumlitauml ohjeita ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

1 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminen2 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen3 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen4 Kokeilujen toteuttaminen5 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi6 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin

Rotmansin ja Loorbachin (2009) siirtymisprosessin sykli (kuva 6) kuvaa taumltauml dy-namiikkaa Ongelman maumlaumlrittelyn toimijoiden ja toimintaohjelman suunnittelunjaumllkeen voidaan siirtymaumlauml edistaumlauml erilaisilla kokeiluilla joita voidaan tukea esimer-kiksi poliittisin paumlaumltoumlksin tuilla Osallistujien tulee pystyauml hahmottamaan komplek-sinen jaumlrjestelmauml sekauml sen haasteet ja mahdollisuudet Muutosareenaa ei tulenaumlhdauml stabiilina rakenteena vaan se on pikemminkin luonteeltaan ajassa jatku-vasti muotoutuva virtuaalinen ja muuttuvien toimijoiden eteenpaumlin kantama polku

Kuva 6 Muutoksen sykli (Rotmans amp Loorbach 2009)

29

TM-laumlhestymistavan kaumlsitteelliset tyoumlkalut on tarkoitettu laajojen kehityskulkujensuuntaamiseen Kokeilujen rakentaminen on vain yksi osa taumltauml prosessia SAM-hankkeessa TMn teoreettiset jaumlsennykset ja kaumlsitteet helpottavat tarkasteltavienalueellisten kokeilujen kytkemistauml yhteiskunnan yleisempiin kehityskulkuihinja -toimenpiteisiin TM-laumlhestymistapaa kuvataan syklisenauml prosessina jossaorganisoidaan sidosryhmien jatkuva vuorovaikutteinen oppiminen Se kaumlynnistyyongelman hahmottamisesta muutosareenan perustamisesta ja yhteisten visioidenluomisesta Taumlllaisina muutosareenoina voidaan naumlhdauml esimerkiksi kaivosteolli-suuteen liittyvaumlt kehittaumlmisohjelmat Muutosvoimaa vahvistetaan synnyttaumlmaumlllaumlsellaisia toimijaverkostoja joiden monipuolinen asiantuntemus heijastaa ratkaista-van ongelman eri puolia Toimijat pyritaumlaumln mobilisoimaan erilaisten vaihtoehtoistenkehityskulkujen kokeiluun

SAM-hankkeessa tarkasteltiin miten kaivosteollisuudessa voidaan muokatauusi suomalaiseen ympaumlristoumloumln sopiva sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlytaumlntouml jamiten voidaan luoda edellytykset sen laajamittaiselle kaumlyttoumloumlnotolle osaksi vallit-sevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml Muutoksen toteuttamiseksi tarvitaan eri toimijoidenyhteistauml ymmaumlrrystauml siitauml mitauml taumlmauml muutos tarkoittaisi keiden aktiviteetteja jaosallistumista muutoksen laumlpivientiin tarvitaan ja minkaumllaisia ovat heidaumln roolinsamuutostoimijoina

Muutosta voidaan aktivoida monesta suunnasta Voidaan erottaa erityisiauml akti-vaattoreita integraattoreita tai mahdollistajia Aktivaattorit voivat olla kansalaisiaviranomaisia aktivisteja jne Integraattoreita ovat erilaiset verkostot ja mahdollis-tajia loumlytyy esimerkiksi rahoittajista ja politiikan toimijoista Naumlmauml toimijat toimivatmuutosprosessissa

Muutosprosessi on iteratiivinen prosessi jossa tieto ja ymmaumlrrys asioista muo-dostuu muotoutuu ja leviaumlauml Tiedon luomisen prosessia voidaan kuvata SECI-mallin avulla (kuva 7 Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995) Tieto muovautuuulkoistamisen yhdistaumlmisen sisaumlistaumlmisen ja sosiaalistamisen kautta kulkevassasyklissauml Kaivosalan muutosprosessia voidaan kuvata myoumls taumlmaumln SECI-mallinavulla Esimerkiksi SAM-hankkeessa toteutetut tyoumlpajat kokoukset yhteistyoumlkaivosyritysten kanssa ja hankkeessa tuotetut julkaisut voidaan asettaa SECI-mallin mukaiseen kuvaan Olennaista on ymmaumlrtaumlauml ettauml yksittaumlinen julkaisu taityoumlryhmaumln toiminta ei saa muutosta aikaan vaan asioiden ymmaumlrtaumlmiseen tarvi-taan prosessi joka kulkee monella eri tasolla iteroiden

30

Kuva 7 SECI-malli tiedon ja ymmaumlrryksen muodostumisen prosessin syklis-tauml (Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995)

Hiljainen tieto

Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Hiljainen tieto Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto Taumlsmaumlllinen tieto

Toimintakentaumln luominen Tiedon yhdistaumlminen

Dialogi

Tekemaumlllauml oppiminen

Sosiaalistaminen Ulkoistaminen

Sisaumlistaumlminen Yhdistaumlminen

bull Hankekokouksetbull Argumenta-hankkeen seminaarit

bull Draamatyoumlpajabull Viranomaistyoumlpajabull Visiotyoumlpajabull Tiekarttatyoumlpajabull Csiro haastattelutbull Hyvaumlksyttaumlvyyskyselyt

bull Benchmarkbull Policy Briefbull Artikkelit

bull Yhteistyouml kaivosyritystenkanssa

bull Tapaukset esim Kuusamonkaavoitusprosessi

31

5 Suomalaisen kaivosalan muutosprosessinkokonaiskuva

Suomalaisen kaivosteollisuuden murrosprosessin kokonaiskuva kuten se SAM-hankkeen aineiston perusteella hahmottui on esitetty kuvassa 8 MLP-malliin sovi-tettuna MLP-mallissa niche-taso on kaumlsitetty laajasti eikauml vain teknisiauml ratkaisujaesittelevaumlnauml tasona Siihen on otettu mukaan myoumls toimintatapa- ja menettelyko-keiluja Vielauml 1960-luvulla kaivostoiminta oli valtiojohtoista suljetussa taloudessatapahtuvaa toimintaa joka tapahtui teollista toimintaa suosivassa arvomaailmas-sa Taumlssauml ympaumlristoumlssauml toiminut regiimi on parhaillaan muuttumassa uudeksiregiimiksi jonka arvellaan toteutuvan vuoden 2030 tienoilla SAM-hankkeen visio-ja tiekarttatyoumlpajoissa (kuva 1) tunnistetut ja kuvatut muutospolut ovat ehkauml taumllloumlinjohtaneet uuteen kaivosalan regiimiin

Kuva 8 Kaivosalan muutosprosessi (mukaellen Foxon et al 2010 Kohl et al2013)

Niche

RegimeLandscape

Applied Foxon et al 2010

20301960

Kaivoslaki 1965

ElinkeinopolitiikkaNatura 2000

Kestaumlvauml kehitys

Resurssiniukkuus

YVA 1994 Kaivoslaki 2011

1 Moniaumlaumlninen osaava viranomaistoiminta

2 Kestaumlvaumln kehityksen mukainenyrityskulttuuri

3 Yhteisoumln hyvaumlksymauml kaivos4 Oppiva ja uutta luova kaivosteollisuus

Kaivos tuo vaurauttaja tyoumlpaikkoja

5 Raumlaumltaumlloumlity viestintauml ja oikea-aikaisuus

6 Kaivoksen koko elinkaari huomioituKaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminenaluetaloudessa

KaivosinfrastruktuuriAsunnotTiethellip

Ympaumlristoumlarvot

JohtamisjaumlrjestelmaumltCSR kaivosalalleGRI-ohjeistusTSMISO-standarditVakuutukset riskienhallinta

VisioKestaumlvauml

hyvaumlksyttaumlvaumlkaivannaisteollisuus

TEKES Green Mining ohjelmaKaivosalan koulutus

BioliuotustekniikkaSuomessaTalvivaaran kaivos

Stressitestit

Vanhat kaivosyhtioumltesim Outokumpu

Kaivoskone- ja laitevalmistajatKansainvaumlliset kaivosyrityksetPaikallinen yritystoiminta

Suljettu kansantalous

Kaivosbuumi 2005-2010Malminetsinnaumln vastustusKaivosvastaisuus

Vanhat kaivoksetkuten Kemi

Malminetsintauml kuten SakattiKaivossuunnitelmat kuten Kuusamo

Mineraaleja vaativa elaumlmaumlntapa

Yritysvastuullisuus

SoLiMi-hankkeen hyvaumlksyttaumlvyyskysely

Media SOME

Politiikkaregulaatiomarkkinat

Arvotasenteetosaaminen

Fyysinenympaumlristouml

SAM-hankkeen sidosryhmaumlyhteistyoumlkokeilutKestaumlvaumln kaisvotoiminnan verkosto

AutomaatioDigitaalisuus

32

51 Markkinat politiikka ja regulaatio

1960-luvulla kaivokset ja malminetsintauml olivat hyvin pitkaumllle valtion suunnastaohjattuja kansallisia projekteja (esim Outokumpu keskeinen toimija) Kohti vuotta2030 mentaumlessauml markkinat ovat muuttuneet entistauml globaalimmiksi suurin osaSuomen kaivoksista ja malminetsinnaumlstauml tapahtuu ulkomaisten yritysten toimestaRegiimiin on siis tullut uusia toimijoita suuria ulkomaisia kaivosyrityksiauml Taumlmaumlaiheuttaa haasteita yrityskulttuurin luomiseen yritysten vaumlliseen yhteistyoumlhoumlnviranomaistoimintaan sidosryhmaumlsuhteisiin viestintaumlaumln jne Toimintaympaumlristouml onmuuttunut niin ettauml kestaumlvaumln toiminnan vaatimus niin sosiaalisten ja taloudellistenasioiden kuin ympaumlristoumlasioiden osalta on liiketoiminnalle merkityksellistauml

Suomen metsaumlteollisuus kamppaili 1990-luvulla vastaavien haasteiden kanssaerityisesti ympaumlristoumlkysymyksen mutta se kykeni vastaamaan muutostarpeeseenyhteistoiminnalla Metsaumlteollisuudella on pitkaumlt ja hyviksi koetut perinteet tutkimus-ympaumlristouml- ja sidosryhmaumlsuhteiden hoidossa yhteinen tutkimuslaitos (KCL) ja yhtei-nen ympaumlristoumlraportointikaumlytaumlntouml joiden avulla se vastasi muutokseen (Wessberg etal 2015a) Kaivosteollisuudessa globaalit toimijat ja markkinat tuovat erityishaasteensuomalaiseen hyvaumlksyttaumlvyysprosessiin

Uuden kaivoslain tulkinta on nykytilanteessa vielauml muotoutumassa Kaivoslainsuhde ympaumlristoumllainsaumlaumldaumlntoumloumln on niin ikaumlaumln vielauml paikoin epaumlselvauml Naumlin ollentoimintajaumlrjestelmauml on esimerkiksi taumlssauml kohtaa vielauml kehittymaumlssauml ja kaumlytaumlnnoumlssaumltaumlmauml naumlkyy esimerkiksi siinauml ettauml lupapaumlaumltoumlksiin kuuluu pitkauml aika mikauml hermos-tuttaa yritystoimijoita Turvatekniikan keskus (Tukes) myoumlntaumlauml kaumlytaumlnnoumlssauml kai-vosluvan mutta kaivoslupa ja ympaumlristoumllupa ovat vahvasti linkittyneitauml toisiinsaAluehallintovirasto (AVI) on siten ympaumlristoumlluvan myoumlntaumljaumlnauml myoumls merkittaumlvaumlkaivosalan viranomaistoimija Tukesin rinnalla Jos hanke on ympaumlristoumlvaikutuksil-taan laaja-alainen tarvitaan kaivoslupaa varten lausunto ympaumlristoumlvaikutustenarvioinnista (YVA-lausunto) jonka yhteydessauml korostuvat sidosryhmiin kohdistuvatvaikutukset ja sosiaalisten vaikutusten arviointi Suojelualueiden osalta ympaumlristouml-viranomainen on myoumls merkityksellinen toimija kaivoslupaan liittyen Kiinnostavatmalmiot ja luonnonsuojelullisesti niin ikaumlaumln kiinnostavat alueet yhtyvaumlt usein sillaumlmalmiot muokkaavat helposti maaperaumln koostumusta niin ettauml alueelle muodos-tuu poikkeuksellinen elinympaumlristouml kasveille Ympaumlristoumlluvan alainen toiminta onpuolestaan Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskuksen (ELY) valvottavaa aluettaLisaumlksi Tukes pyytaumlauml aina kaivoslupaa varten lausunnot kunnalta (kaavoitus) jaMaanmittauslaitokselta (kaivostoimitus)

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta moniaumlaumlnisen ja osaavan viran-omaistoiminnan tukeminen ja kehittaumlminen on keskeinen visiopolku politiikanregulaation ja markkinoiden suuntaamisessa

52 Arvot asenteet osaaminen

Kaivosalan hiljaiselo ennen kaivosbuumia aiheutti sen ettauml tietoisuus kaivoksistaja niiden merkityksestauml ihmisten hyvinvoinnille jaumli etaumlisiksi kansalaisille Kansalais-

33

ten arvot ja asenteet eivaumlt siis paumlaumlsseet kehittymaumlaumln yhteiskunnallisen muutos-prosessin mukana Esimerkiksi ympaumlristoumlarvojen nouseminen merkitykselliseksitekijaumlksi teollisuuden hyvaumlksyttaumlvyysprosessissa ei kehittynyt kaivosteollisuudenmukana vaan iskeytyi kasvoille vasta kaivosbuumin yhteydessauml Laaja-alainenosaaminen kaivosteollisuuden hyvaumlksyttaumlvyyteen liittyen ei kehittynyt siinauml mitassakuin voimissaan olevan teollisuuden alan tilanteessa olisi voinut olla

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolut liittyen kestaumlvaumln kehityk-sen mukaiseen yrityskulttuuriin yhteisoumln hyvaumlksymaumlaumln kaivokseen oppivaan jauutta luovaan kaivokseen ja raumlaumltaumlloumlityyn viestintaumlaumln liittyen ovat avainasemassamuutosprosessin suuntaamisessa

53 Fyysinen ympaumlristouml

Vanhat olemassa olevat kaivokset kuten Kemi ja Pyhaumlsalmi ovat esimerkkejaumljoissa kaivosinfrastruktuuriin on totuttu ja se on toimiva ja valmis Hyvaumlksyttaumlvyy-den naumlkoumlkulmasta haasteita aiheuttaa uusien kaivosten perustaminen joka uhkaaesimerkiksi olemassa olevaa matkailuelinkeinoa kuten Juomasuo Kuusamossatai luonnonsuojelua kuten Hannukainen Sodankylaumlssauml

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolku jossa otetaan huomioonkoko kaivoksen elinkaari ja kaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminen aluetaloudessaon merkityksellinen muutosprosessin suuntaamisessa Esimerkiksi merkityksellistaumlhyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta on se kuinka kaivosinfraa voidaan hyoumldyntaumlaumlkaivoksen elinkaaren jaumllkeen

34

6 Yhteenveto ja johtopaumlaumltoumlkset

Taumlssauml julkaisussa on avattu suomalaisen kaivosalan muutosprosessia ns kaivos-buumin seurauksena ja jaumllkeen Kaivosbuumin myoumltauml lisaumlaumlntynyt kaivosteollisuuson heraumlttaumlnyt yhteiskunnallisen keskustelun kaivosten sosiaalisesta toimiluvasta jasen sisaumllloumlstauml Ottamatta kantaa kaivosten sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden oikeu-tukseen taumlssauml kirjoituksessa on jaumlsennetty sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden reunaeh-toja ja yhteiskunnallisen myoumlntouml- tai epaumlaumlmisprosessiin vaikuttavia tekijoumlitauml jamekanismeja Siirtymaumlprosessin hallinnassa keskeisiauml elementtejauml myoumls kai-vosalan muutosprosessissa ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

7 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminenesimerkiksi kaivosalaan suuntautuvien tutkimusohjelmien ja muun rahoi-tuksen avulla

8 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen ja paumlivitysriittaumlvaumln tiheaumlsti esimerkiksi kaivosteollisuuden vision ja tiekartan paumlivit-taumlminen

9 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen esimerkiksiKestaumlvaumln kaivostoiminnan verkosto

10 Kokeilujen toteuttaminen esimerkiksi viranomaistyoumlpaja osana kai-voshankkeiden YVA-prosessia tai draamatyoumlpaja eri sidosryhmille osanakaavoitusprosessia

11 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi esimer-kiksi SAM-hankkeessa ideoituja kokeiluja tulee analysoida ja jatkaa lu-paavimmiksi koettujen kokeilujen kehittaumlmistauml

12 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin esimerkiksi Kaivosteol-lisuus ryn roolin sopeuttaminen toimintaympaumlristoumln muutokseen tai toi-minnan ohjausjaumlrjestelmien kehittaumlminen (esim TSM-jaumlrjestelmaumln kehit-taumlminen ja soveltaminen Suomen olosuhteissa)

Kaivosalalla on menossa muutosprosessissa erityisesti sidosryhmaumlkommunikaati-on ja sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden alueilla joissa edellauml mainitut muutosproses-sin hallinnan keskeiset elementit ovat jo naumlhtaumlvissauml Tekesin Suomen Akatemianja Sitran rahoituksella on toteutettu tutkimusohjelmia ja tutkimushankkeita jotka

35

tukevat uusien niche-avauksien muodostumista uusien verkostojen syntymistauml jakokeilujen toteuttamista

Esimerkiksi SAM-hankkeessa on kokeiltu viranomais- ja draamatyoumlpajoja sekaumlinteraktiivista digitaalista verkkotyoumlkalua kaavoitusprosessin tukena sidosryhmienvaumllisen kommunikaatioprosessin kehittaumlmisessauml SAM-hankkeessa luotiin yhdes-sauml kaivosalan sidosryhmien kanssa visio hyvaumlksyttaumlvaumln ja kestaumlvaumln kaivosteolli-suuden tulevaisuudesta

Sitran johdolla on rakennettu kaivosalan yhteistyoumlverkosto Kestaumlvaumln kaivostoi-minnan verkosto jossa on jo toteutettu suomalaisen kaivosteollisuuden yhteinenyhteiskuntavastuuraportti ja tyoumlkalupakki vastuullisuuden toteuttamiseen Lisaumlksiverkostossa on kehitteillauml kaivosteollisuuden oma kaivosvastuujaumlrjestelmauml kana-dalaisen TSM-jaumlrjestelmaumln pohjalle Jyvaumlskylaumln yliopistossa on toteutettu kai-vosalan hyvaumlksyttaumlvyyskysely kansalaisille (Jartti et al 2014)

Jatkossa naumlistauml kokeiluista voidaan valita lupaavimmat jatkokehittelyauml ja toimin-tatapojen vakiinnuttamista varten ja arvioida toimintaa Esimerkiksi viranomaistyouml-pajasta sekauml draamatyoumlpajasta voisi tulla vakiintunutta kaumlytaumlntoumlauml kaivosalan kaa-voitusprosessien sidosryhmaumldialogin toteuttamiseen ja kaivosalan hyvaumlksyttauml-vyyskyselystauml voisi tulla saumlaumlnnoumlllisesti toteutettava asia Draamatyoumlpaja voisi ollamyoumls osa YVA-prosessia Kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkostoa on suunniteltuhallinnoitavaksi Kaivosteollisuus ryn alle mikauml olisi luonteva kehityssuunta vakiin-nuttamaan verkoston toiminta

Jatkon kannalta merkityksellistauml on myoumls jatkaa alueen tutkimusta ja kehitystaumlVisiopolut voisivat esimerkiksi tarjota alustan jolla voitaisiin suunnitella jatkotutki-musta ja kehitystauml Jokainen visiopolku voisi olla oman tutkimus- ja kehityshank-keen arvoinen Esimerkiksi moniaumlaumlnisen osaavan viranomaistoiminnan kehittaumlmi-nen voisi samalla vastata kaivosalan pitkien ja raskaiden ympaumlristoumllupaprosessiennopeuttamisen ja keventaumlmisen haasteisiin kun viranomaisten vaumllistauml vuorovaiku-tusta yli sektorirajojen pystyttaumlisiin toteuttamaan ja hyoumldyntaumlmaumlaumln tehokkaasti

Jos kaivosteollisuuden muutosprosessin merkityksellisimmaumln asian haluaisi sa-noa yhdellauml sanalla se olisi luottamus Luottamus on elintaumlrkeaumlauml niin viranomais-toiminnan kuin yritystoiminnan onnistumisen kannalta Jos luottamusta ei ole ontoiminta kaikin tavoin vaikeaa Kaikkien sidosryhmien mukaan lukien viranomai-set tulee voida luottaa yritykseen ja yrityksen ja sen eri sidosryhmien tulee voidaluottaa viranomaisiin Siitauml syntyy hyvaumlksyttaumlvaumln toiminnan perusta Ja taumlmaumlnrakentamisessa on kaivosteollisuuden suurimmat haasteet taumlmaumln paumlivaumln Suo-messa Taumlmaumln haasteen voittamisessa ollaan kuitenkin jo hyvaumlssauml vauhdissa

36

AcknowledgementsThe authors would like to thank all of the SAM project all the other sustainablemining research projects that were going on at the same time and other peopleassociated with this process In addition we would like to thank the various stake-holders which inter alia participated in various events of the SAM project bring-ing material for the formulation of this report Special thanks is applied from VTT inthe SAM process retired Sirkku Kivisaari whose importance in the writing processof this report has been great Finally a special thanks to the Director of the SAMproject Helena Wessman-Jaumlaumlskelaumlinen who encouraged to write this analysis

37

LaumlhteetAumanen V 2010 Energiaregiimi muutoksessa diskursiivinen tarkastelu ener-

giapolitiikasta sosioteknologisena muutoksena Pro gradu Jyvaumlskylaumlnyliopisto

Azapagic A 2004 Developing a framework for sustainable development indica-tors for the mining and minerals industry Journal of Cleaner Production12 639ndash662

Bice S 2014 What Gives You a Social Licence An Exploration of the SocialLicence to Operate in the Australian Mining Industry Resources 3 62ndash80 doi 103390resources3010062

Burdge R J amp Vanclay F 2004 Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kaumlytaumlntouml jatulevaisuus Teoksessa Sairinen R amp Kohl J (toim) Ihminen ja ympauml-ristoumln muutos Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin teoriaa ja kaumlytaumlntoumljaumlYhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 87Espoo Teknillinen korkeakoulu S 41ndash65

Carroll A P 1979 A three-dimensional conceptual model of corporate socialperformance Academy of Management Review Vol 4 pp 497ndash505

Elzen B Geels F amp Green K (toim) 2004 System Innovation and the Transi-tion to Sustainability Theory Evidence and Policy Cheltenham UK ampNorthampton MA USA Edward Elgar Publishing

EU 2013 Strategic Implementation plan for the European Innovation partnershipon Raw materials 2013 httpseceuropaeueipraw-materialsensystemfilesged10262020130723_SIP20Part2020I20completpdf

Foxon T J Hammond G P amp Pearson P J G 2010 Developing transitionpathways for a low carbon electricity system in the UK TechnologicalForecasting amp Social Change 77 1203ndash1213 Elsevier

Geels F 2002 Technological transitions as evolutionary reconfiguration process-es a multi-level perspective and a case study Research Policy 31 891257ndash1274

Gunningham N Kagan R A amp Thornton D 2004 Social License and Environ-mental Protection Why Businesses Go Beyond Compliance Law amp So-cial Inquiry Volume 29 Issue 2 307ndash341 April 2004 DOI101111j1747-44692004tb00338x

21

Muutos voi olla kehitystauml parempaan tai huonompaan suuntaan sen mukaankenen naumlkoumlkulmasta ja kenen arvoilla asiaa tarkastelee Vaikutukset ihmiseenyhteisoumloumln ja yhteiskuntaan mainitaan maumlaumlritelmaumlssauml erikseen koska jonkin tietynvaikutuksen merkitys saattaa olla aivan erilainen yksiloumltasolla kuin esimerkiksi nsyleisen edun naumlkoumlkulmastardquo (Jusleacuten 1995)

Sosiaalisten vaikutusten arviointia on kehitetty erityisesti yhdyskuntasuunnitte-lun hankkeita ja strategisten ohjelmien laatimista varten Taumllloumlin sosiaalisten vaiku-tusten arvioinnin perusajatuksena on selvittaumlauml paumlaumltoumlksentekoa varten jonkin toi-minnan tai toimen vaikutuksia ihmisten ja yhteisoumljen hyvinvointiin ja elaumlmaumlaumln sekaumlmyoumls laajemmin yhteiskunnalliseen ympaumlristoumloumln Samalla on mahdollista arvioidamyoumls yhteiskunnallisen ympaumlristoumln vaikutuksia kyseessauml olevaan toimeen Vaiku-tusten arvioinnin kirjallisuudessa rdquotoimellardquo tarkoitetaan yleensauml hyvin konkreettisiarakennus- tai laitosprojekteja teknologista kehittaumlmistauml ja kokeilua mutta myoumlsyleisempaumlauml suunnitelmaa ohjelmaa laajempaa politiikan suuntavalintaa lakia taimuuta hanketta jolla voi olla merkittaumlviauml vaikutuksia yhteiskuntaan ja ihmisiin(Sairinen amp Kohl 2004)

Ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia alettiin arvioida osana prosessia ja jaumlrjestelmaumll-lisesti lain ympaumlristoumlvaikutusten arvioinnista (YVA) tultua voimaan vuonna 1994Taumlssauml prosessissa luvanhakijat joutuvat selvittaumlmaumlaumln hankkeen ja sen vaihtoehto-jen vaikutuksia ihmisen terveyteen elinoloihin ja viihtyvyyteen luontoon rakennet-tuun ympaumlristoumloumln luonnonvarojen hyoumldyntaumlmiseen sekauml niiden keskinaumlisiin vuo-rovaikutussuhteisiin Lisaumlksi YVA-laki velvoittaa selvittaumlmaumlaumln laajamittaisistasuunnitelmista ja ohjelmista aiheutuvia vaikutuksia Viranomaiset joutuvat maan-kaumlyttouml- ja rakennuslain (MRL) mukaan selvittaumlmaumlaumln kaavaa laadittaessa kaavanvaikutukset elinoloihin ja elinympaumlristoumloumln mukaan lukien vaikutukset kansalaistenturvallisuuteen terveyteen sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin Rakennettua ympaumlris-toumlauml koskevien hankkeiden sosiaalisten vaikutusten arviointia on tehty jo 1990-luvun lopulta alkaen kuten Reinikainen (2005) Melkas (2005) Roumlnnlund (2013) jaViinikainen (1998)

Tiivistetysti voidaan sanoa ettauml SVA tehdaumlaumln jotta voidaan1 selventaumlauml ja ennakoida ihmisten elaumlmaumln laadulle ja alueen kehitykselle

aiheutuvia muutoksia2 arvioida tai ennustaa yhteisoumln kykyauml sopeutua muuttuviin olosuhteisiin3 arvioida muutosten merkitystauml ja merkittaumlvyyttauml eri osapuolten kannalta4 ottaa huomioon ja sovitella jostakin toimesta aiheutuvia ristiriitoja ja5 kehittaumlauml haittojen vaumlhentaumlmistauml ajoissa ja tietoisesti (Sairinen ja Kohl

2004)

Sosiaalisilla vaikutuksilla tarkoitetaan ihmiseen yhteisoumloumln yhteiskuntaan tai erivaumlestoumlryhmiin kohdistuvia muutoksia jotka aiheuttavat vaikutuksia ihmisten hyvin-voinnissa hyvinvoinnin jakautumisessa tai koetussa elaumlmaumlnlaadussa Vaikutuksetvoivat olla niin myoumlnteisiauml kuin negatiivisiakin ja ne voivat naumlkyauml muun muassavarallisuuden muutoksina asenteiden tai arvojen muutoksina tai ristiriitoina(Jusleacuten 1995 Sairinen amp Kohl 2004)

22

Sairisen ja Kohlin (2004) mukaan sosiaaliset vaikutukset tarkoittavat muutoksiaihmisten

1 elaumlmaumlntavassa miten he elaumlvaumlt tyoumlskentelevaumlt leikkivaumlt ja ovat keske-naumlaumln vuorovaikutuksessa

2 kulttuurissa jaetut uskomukset tavat arvot kieli ja murre3 yhteisoumlissauml sen yhtenaumlisyydessauml vakaudessa luonteenpiirteissauml palve-

luissa ja olosuhteissa4 poliittisessa jaumlrjestelmaumlssauml ihmisten osallistumismahdollisuuksien laa-

juus omaa elaumlmaumlaumlnsauml koskeviin paumlaumltoumlksiin kaumlynnissauml olevan demokra-tisoinnin vaihe ja naumlihin liittyvaumlt resurssit

5 ympaumlristoumlssauml ruoan saatavuus ja laatu riskien taso sanitaation riittauml-vyys fyysinen turvallisuus luonnon resurssien kaumlyttouml ja kontrolli kaumlytetynilman ja veden laatu

6 terveydessauml ja hyvinvoinnissa7 henkiloumlkohtaisissa ja varallisuutta koskevissa oikeuksissa8 peloissa ja toiveissa kaumlsitykset turvallisuudesta ja yhteisoumln tulevaisuu-

desta

Kaivosteollisuudesta aiheutuvan muutoksen sosiaalisissa vaikutuksissa on kysesiitauml kuinka luonnossa luonnonvarojen kaumlytoumlssauml ja yhdyskuntien infrastruktuuris-sa tapahtuvat muutokset vaikuttavat ihmisten ja yhteisoumljen arkeen hyvinvointiinelaumlmaumlntapoihin toimintaedellytyksiin ja kulttuurisiin kaumlytaumlntoumlihin Sosiaalisia vaiku-tuksia tarkasteltaessa paumlaumlhuomio kiinnitetaumlaumln erilaisiin yhteisoumlihin vaumlestoumlryhmiinja alueisiin kohdistuviin vaikutuksiin Lisaumlksi tarkastellaan vaikutuksia myoumls muihinyhteisoumlihin kuin kiinteaumlaumln paikallisyhteisoumloumln kuten esimerkiksi elinkeinonharjoitta-jiin alkuperaumliskansoihin loma-asukkaisiin matkailijoihin retkeilijoumlihin tai tyoumlyhtei-soumlihin (Burdge amp Vanclay 2004)

Kaivostoiminnasta aiheutuvia sosiaalisia vaikutuksia on maassamme alettu tut-kia vasta viimeisten vuosien aikana 2010-luvulla (ks esim Kujala 2011 Tervo2013 Kokko et al 2013 Tiainen et al 2014 Jartti et al 2014 ja Kylaumltie 2015)Kaivostoiminnan sosiaalisten vaikutusten arviointi sai nostetta erityisesti TekesinGreen Mining -ohjelmasta jossa vuosien 2011ndash2016 aikana on rahoitettu kolmeakaivosten sosiaalisiin vaikutuksiin keskittyvaumlauml tutkimushanketta Dilacomi Solimija SAM Mm naumliden rahoituskanavien kautta Itauml-Suomen yliopiston Luonnonvaratympaumlristouml ja yhteiskunta -instituuttiin3 on vahvistunut yhteiskuntatieteelliseen kai-vostutkimukseen erikoistunut tutkimusryhmauml Ryhmaumln keskeisiauml teemoja ovatkaivostoiminnan sosiaaliset vaikutukset luonnonvarojen hallinnan kysymyksetsosiaalisten vaikutusten arviointi vaikutusten hallinnan tyoumlkalut sekauml yhteiskunta-vastuu

Kujala (2011) tutki pro gradu -tyoumlssaumlaumln sosiaalisten vaikutusten arviointia kol-messa itaumlsuomalaisessa kaivoshankkeessa ja paumlaumltyi siihen tulokseen ettauml sosiaa-listen vaikutusten arvioinnin osaaminen kaivoshankkeissa on ollut melko heikkoaViranomaiset konsultit tai kaivosyhtioumlt eivaumlt tunteneet sosiaalisten vaikutusten

3 Ueffikaivostutkimus

23

arviointia kokonaisuutena ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin menetelmaumlt rajoit-tuivat usein vain mielipiteiden kysymiseen kyselyllauml Kujalan mukaan sosiaalistenvaikutusten arviointi on jaumlaumlnyt usein laumlhinnauml mielipidetutkimukseksi sen sijaan ettaumlsiinauml tarkasteltaisiin hankkeen vaikutuksia paikallisten asukkaiden naumlkoumlkulmastaja tuotaisiin esille tasapuolisesti sekauml nollavaihtoehdon ettauml hankkeen toteuttami-sen positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia sekauml vaikutusten kohderyhmiauml (Kujala2011)

On huomattavaa ettauml vasta viime vuosina maassamme on kehitetty tyoumlvaumllineitaumlja ohjeistoja kaivosten sosiaalisten vaikutusten arviointiin kuten vuonna 2013julkaistu opaskirja kaivosten ympaumlristoumlsaumlaumlntelyyn ja sosiaalista kestaumlvyyttauml tuke-viin hankkeisiin (ks Kokko et al 2013) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)puolestaan tarjoaa ohjeistoa ja taustamateriaalia ihmisiin kohdistuvien vaikutustenarviointiin (IVA) jonka avulla voidaan kartoittaa muun muassa asukkaiden sairas-tuvuutta hankekohteiden laumlheisyydessauml (THL 2015)

24

4 Jaumlrjestelmaumln muuttumisen dynamiikkamuutoksen ohjaus ja hallinta

41 Muutoksen dynamiikka

Vakiintuneet toimijat kehittaumlvaumlt jatkuvasti vallitsevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml Poliitti-set toimijat voivat esimerkiksi tehdauml kestaumlvaumln kehityksen mukaisia lakialoitteita taikaumlynnistaumlauml alaan kohdistuvia kehittaumlmisohjelmia Kaivosteollisuuden yrityksetvoivat kehittaumlauml tuotteidensa ja tuotantoprosessinsa laatua kestaumlvaumln kehityksenmukaiseksi johtamisjaumlrjestelmaumlaumlnsauml uudistamalla Naumlin voidaan kehittaumlauml esimympaumlristoumlvaikutusten haumlirioumltilanteiden ja tyoumlturvallisuuden hallintaa toiminnaneettisyyttauml tai sidosryhmaumlyhteistyoumltauml

MLP-mallin mukaan radikaalien innovaatioiden aihiot syntyvaumlt tyypillisesti ka-peilla sovellusalueilla tai rajatuilla maantieteellisillauml alueilla toteutettavista kokei-luista (niche-taso) Uusien radikaalien innovaatioiden toimivuudesta ja vaikutta-vuudesta ei ole aluksi riittaumlvaumlauml naumlyttoumlauml Siksi kokeilu saattaa tarvita alkuvaiheessasuojattua tilaa ja tukitoimenpiteitauml Niitauml voidaan luoda rakentamalla sosiaalisiatukiverkostoja joihin voi kuulua kokeilusta kiinnostuneita tuottajia ja kaumlyttaumljiauml jayhteiskunnallisia toimijoita

MLP-mallin tasot muodostavat sisaumlkkaumlisen hierarkian Mallin keskeinen oletta-mus on se ettauml mikaumlaumln yksittaumlinen tekijauml ei voi muuttaa vallitsevaa toimintamalliaSe muuttuu eritasoisten prosessien vuorovaikutuksessa Muutos edellyttaumlauml ensin-naumlkin ettauml yhteiskunnallisen toimintaympaumlristoumln muutosprosessit kuten vaumlkiluvunkasvu kaupungistuminen ja elintason noususta johtuva metallien mineraalien jakiviaineksen kysynnaumln kasvu tai kansalaisaktiivisuuden lisaumlaumlntyminen luovatpaineita vallitsevan kaivosteollisuuden muutokselle Erilaiset kriisitilanteet lisaumlaumlvaumltpainetta ja nopeuttavat toimintatapojen tekniikoiden ja viranomaismaumlaumlraumlystenmuuttumista

Systeemisen muutoksen toteuttamiseen tarvitaan vallitsevan toimintajaumlrjestel-maumln ja niche-tason kehittaumlmisprosessien vaumllistauml vuorovaikutusta ja keskinaumlistaumlsopeuttamista Vallitsevan jaumlrjestelmaumln toimijoiden on luotava edellytyksiauml ja tilaauudenlaisen toimintajaumlrjestelmaumln kaumlyttoumloumlnotolle Lisaumlksi paikallisella tasolla onkokeilujen kautta luotava kaumlyttoumlkelpoinen konkreettinen uusi toimintamalli joka voilaajeta uudeksi toimintajaumlrjestelmaumlksi Uusi toimintajaumlrjestelmauml ja sen kaumlyttoumloumlnot-

25

toympaumlristouml tarvitsevat molemminpuolista sopeuttamista toisiinsa Mahdollisuuksi-en ikkuna avautuu silloin kun tuotettu ja toimivaksi havaittu uusi toimintajaumlrjestel-mauml voidaan integroida olemassa olevaan toimintajaumlrjestelmaumlaumln Mahdollisen muu-toksen tapahtumisen jaumllkeenkin toimintajaumlrjestelmaumln kehittaumlmisen on jatkuttava

Monitasoinen muutoksen malli tarjoaa kaumlsitteellisen viitekehyksen ja ajattelunapuvaumllineen Se auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln miksi sen enempaumlauml ulkoiset paineet kuinradikaalit uudet ideatkaan eivaumlt yksin aina riitauml aikaansaamaan vakiintuneen toi-mintamallin muuttumista ja miksi muutoksen aikaansaamiseen tarvitaan useidentoimijoiden paumlaumltoumlksiauml ja vuorovaikutteista toimintaa Monitasoisen muutoksenmallin mukaan systeemisen muutoksen edistaumlmiseen tarvitaan siis sekauml ylhaumlaumlltaumlalas (top-down) ettauml alhaalta yloumls (bottom-up) suuntautuvia toimenpiteitauml ja kehi-tysprosesseja

Toisaalta jaumlrjestelmaumlauml voivat muovata myoumls yllaumlttaumlvaumlt tapahtumat tai jopa on-nettomuudet kuten kaumlvi Suomessa Talvivaaran tapauksessa Patoaltaiden pettauml-misestauml aiheutunut kaivosvesien vuoto sekauml kuolemaan johtanut tyoumltapaturmaTalvivaaran kaivosalueella ravistivat suomalaista kaivosteollisuutta ja siihen liitty-vaumlauml sidosryhmaumlverkostoa niin ettauml esimerkiksi viranomaismaumlaumlraumlykset kiristyivaumltpainostuksesta Tapahtumien myoumltauml koko yhteiskunta heraumlsi vaatimaan kaivosyri-tysten vastuullista toimintaa Tutkimuskentaumlssauml tarjottiin rahoitusta vastuullisenkaivostoiminnan edistaumlmiseksi (esim Tekesin Green Mining -ohjelma) ja Sitrassaaloitettiin kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkoston kehittaumlminen Tulevaisuudessavoimme sitten tarkastella kuinka naumlmauml kokeilut ja muutosareenan toiminnot siirty-vaumlt kaivosalan regiimiin

Sidosryhmiauml pyydettiin SAM-hankkeen visiotyoumlpajassa (Kohl et al 2013) tyoumlpa-joissa mm kirjaamaan kaivosalalle merkityksellisiauml asioita ja tapahtumia 1960-luvulta taumlhaumln paumlivaumlaumln ja siitauml eteenpaumlin tulevaisuuteen vuoteen 2030 Tuloksenasyntyi kuvan 5 mukainen tuloste Kuvasta voidaan hahmottaa menneisyydestaumlrdquoKaivos tyoumlnantajanardquo -tarina nykyisyydestauml rdquoTalvivaaran kaivoksenrdquo tarina jatulevaisuudesta rdquoKaivos yhteiskunnassardquo -tarina Kuvan tulos voidaan tulkita niinettauml Talvivaara on ilmiouml joka mursi kaumlsityksen kaivosteollisuudesta vain tyoumlnanta-jana muutti kaumlsityksen niin ettauml kaivos on osa yhteiskuntaa Talvivaaran kaivok-sen olemassaolon ensimmaumlisten vuosien aikana kyseenalaistettiin olemassaoleva kaivosregiimi viranomaisten osaaminen ja vallitseva yrityskulttuuri joka eiriittaumlvaumlssauml maumlaumlrin ottanut huomioon sidosryhmiauml Naumlin niche-tason toimija (Talvi-vaara) muutti vallitsevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml (regime) Osaltaan muutosprosessinkaumlynnistymiseen vaikutti myoumls toimintaympaumlristouml (landscape) jossa painetta jaumlr-jestelmaumlaumln loivat muun muassa resurssiniukkuus ja laumlnsimaisen elaumlmaumlntavanluoma kasvava mineraalitarve kestaumlvaumln kehityksen ja yritysvastuullisuuden tren-dit

26

Kuva 5 Kaivosteollisuuden merkityksellisiauml ilmioumlitauml ja trendejauml menneisyy-destauml nykyisyydestauml ja tulevasta (Kohl et al 2013)

Kuva 5 kertoo osaltaan ettauml Talvivaaran kaivosta voidaan pitaumlauml uuden kaivospro-sessiteknologian kokeiluna joka johti konfliktiin (Tiainen et al 2014) ja koko suo-malaisen kaivosalan kriisiin sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta Vielaumlvuonna 2006 Vesa Kainulainen kirjoitti Talvivaarasta ettauml siellauml on Euroopansuurimmat sulfidiset nikkeliesiintymaumlt Uutta ympaumlristoumlystaumlvaumlllistauml tekniikkaa Yli25 vuoden toiminta-aika Suomalaisen kaivosteollisuusklusterin uusi alku (Kainu-lainen 2006) Naumlmauml lupaukset paumlaumltyivaumlt kuitenkin pettymykseen tyoumltapaturman jaympaumlristoumlonnettomuuksien seurauksena Voidaan sanoa ettauml Talvivaaran epaumlon-nistuminen avasi suomalaisen yhteiskunnan ymmaumlrryksen kyseenalaistamaankaivosalan kestaumlvyyden

42 Muutoksen ohjaus ja hallinta

Strategic Niche Management (SNM) ja juurruttaminen ovat laumlhestymistapoja jotkaedustavat muutosvoiman rakentamista alhaalta yloumlspaumlin Niiden avulla edistetaumlaumlnonnistuneiden kokeilujen ja nichejen rakentamista ja hyoumldyntaumlmistauml (Weber ampDorda 1999 Hoogma ym 2005 Kivisaari ym 1999 Kivisaari amp Lovio 2004) SAM-hankkeessa toteutetut kokeilut olivat luonteeltaan taumlllaisia Mainitut laumlhestymista-vat taumlhtaumlaumlvaumlt sellaisten kokeilujen toteuttamiseen jossa keskeiset sidosryhmaumltoppivat muokkaamaan uutta toimintamallia sellaiseksi ettauml se on kaikkien puoles-ta hyvaumlksyttaumlvauml Laumlhestymistavan ytimessauml ovat yhteisten odotusten luominen

1960 Nyt 2030

Politiikka

Talous

(Kansalais)yhteiskunta

Tekniikkateknologia

Ympaumlristouml

Arvot

Natura-verkosto 2000

Vaihtoehtoiset teknologiat harvinaistenmetallien talteenotolle

Lakien vaumllisetsuhteetluontoon

Raaka-aineiden niukkuus jahinnat Harvinaiset metallitUusiutuvat raaka-aineet

Radikalisoituminen

RakennemuutoksetSirpaloituminen

Uusi kaivoslaki2011

In situ-bioliuotus

Kestaumlvauml kehitys

Standardointikehittyy

Vesilaki 1962Kaivoslaki 1965

Euroopanjaumllleenrakennus

CSRkaivosalalle

Tietoisuus javaatimuksetkasvavat

Globaali kehitysAasian markkinat

Kaivosalan rdquovanhatsynnitrdquo

Logistiikka mm uudetmerivaumlylaumlt

Saumlteilyturvalaki 1991

Bric-maat IntiaAfrikka nousevat

ILO- ratifiointi(ei Suomi)

ydinenergialaki1987

EU

EU raaka-ainealoite2010

rikkidirektiiviYSL uudistus

YVA-laki 1994

Julkiset hankinnatLaki 1978 YSL

2000

Rio 1987 YVA ja sosToimilupauudistus

YVD ndashluontovahingot jakompensaatiot

Ennakoiva kompensointihaitoista ja vahingoista

ilmastolaki Jaumltteiden hyoumldyntaumlmisensaumlaumlntely

Malmioidenulkomaalaisomistus

GRIIFC GuidelinesICMM

Performance-product

Lama

Internet SOME

Lobbaus

LiekkisulattoKonepajateollisuudenkasvu

Metso ja OutotecBioliuotuksen kaumlyttouml Suomessa

Johtamisjaumlrjestelmienkehittyminen ISO

ydinmateriaalivalvonta

Jaumltteiden jatkojalostus

Urban mining kasvaa

Onko kaikille toimille tilaa

Suljetun kierron kaivos

Yhteiskuntarakenteen muutos globalisaatio

Vastuullisuus jaumlljitettaumlvyys

Tshernobyl

MMSD 1999

Vastavoimat esim StopTalvivaara

Automatisointi

Kaivosmonopoli valtiolla

Kaivostenyksityistaumlminen

Elinkeinokonfliktit

Valtauksentekeminen

helppoa

Toiminnanpolitisoituminen

Kaivostuotteidenmerkityksen kasvu -gt

hyvaumlksyttaumlvyys

Metsaumlteollisuusgt

Vesienhallinnanparantuminen

Saturoituminen

Kaivostenmerkityksen kasvu Kaivosinfran

hyoumldyntaumlminen

Riskien hallinta sosiaalisentoimiluvan lunastamiseksi

Saumlaumldoumlksettiukkeneva

t

KV-kaupan esteidenpurkaminen

Maankaumlyttoumlkiistat

Teollinen symbioosimm sivukivien

hyoumltykaumlyttouml

MMMampTEMampYM

Suljettukansantalous Oumlljykriisi

Bilateraalikauppa

Kaivoksista toumlitauml

Cleentech

Biotalous

Talvivaara

Talvivaara

Talvivaara

Talvivaara

SOME-ihmisoikeudet

On-line kansanaumlaumlnestykset

HoumlyrykoneYdinvoima

Fossiiliset energiat

PC

Internet Nokia Robotiikka

Uusiutuva energia

Naumlkymaumltoumln kaivos

Kierraumltys-teknologiat

Rajaton halpaenergia (magnetismivaumlraumlhtely kiertoliike

Konsumerismin nousuTalouden nousu etusijalle

Vihreaumlt arvot

Koijaumlrvi

Vesi

Y-heraumltys

KansalaisaktiivisuusMoniarvoisuus

Talouden ylivalta

Arvojen uudelleenarviointi

Laumlpinaumlkyvyys

Globaali informaatio ampOikeuden taju

Paikallisuuden arvostus

Kierraumltys osatuotesuunnittelua

Vesiensuojeluohjelma

TalaskangasRooman klubi

Kaivostyoumlnanta-

jana

Radikaalittapaukset

Kaivosyhteis-

kunnassa

27

(yhteinen visio) yhteinen oppiminen ja monipuolisten toimijaverkostojen rakenta-minen

SNM ja juurruttamisprosessi perustuvat keskeisten osapuolten vaumllisen vuoro-puhelun kaumlynnistaumlmiseen ja edistaumlmiseen uuden ratkaisun kaumlyttoumloumlnotossa Dialo-gin avulla uutta toimintatapaa muokataan siten ettauml se vastaa mahdollisimmanhyvin eri sidosryhmien tarpeisiin ja vaatimuksiin Lisaumlksi toimintaympaumlristoumlssaumledistetaumlaumln sellaisia muutoksia jotka helpottavat uuden innovaation laajamittaistakaumlyttoumloumlnottoa ja tavoiteltujen hyoumltyjen toteutumista Kysymyksessauml on siis kaksi-suuntainen sopeuttamisprosessi

Transition Management (TM siirtymaumln hallinta Rotmans et al 2001 Kemp etal 2007 Loorbach 2007) edustaa laumlhestymistapaa jonka avulla poliittiset paumlaumlttauml-jaumlt voivat toimillaan tukea kestaumlvaumln kehityksen mukaista muutosta yhteiskunnaneri sektoreilla (Elzen ym 2004) TM pyrkii kaumlynnissauml olevien kehityskulkujen mu-kauttamiseen halutun kehityksen suuntaiseksi ja eri toimijoiden vaumllisen yhteisym-maumlrryksen aikaansaamiseen Se painottaa teknisen ja sosiaalisen muutoksenvuorovaikutteista suhdetta ja hyoumldyntaumlauml olemassa olevia liikevoimia ja pyrkii suun-taamaan niitauml kohti yhteiskunnan valitsemia paumlaumlmaumlaumlriauml

TM-mallin punaisena lankana on naumlkemys siitauml ettauml kestaumlvauml kehitys edellyttaumlaumlsosiaalisen ja teknologisen muutoksen samanaikaisuutta ja niiden kytkemistaumlyhteen Malli kuvaa sitauml miten yhteiskunnallisia sosioteknisiauml jaumlrjestelmiauml voidaanmuuttaa kestaumlvaumln kehityksen mukaisiksi ja toisaalta sitauml miten sosiotekniset jaumlr-jestelmaumlt ylipaumlaumltaumlaumln muuttuvat historiallisen tutkimuksen valossa

Voss ja Kemp (2006) luonnehtivat TM-laumlhestymistapaa refleksiiviseksi hallinto-tavaksi (Reflexive Governance) joka painottaa hallinnollisen prosessin sosiaalistaulottuvuutta Hallintoprosessi naumlhdaumlaumln osana sitauml dynamiikkaa jota pyritaumlaumln hallit-semaan Refleksiivinen hallintotapa pyrkii hyoumldyntaumlmaumlaumln vuorovaikutteista oppi-mista laajassa toimijaverkostossa Se pyrkii pikemmin avoimeen systeemiseenoppimiseen kuin tarkkaan maumlaumlriteltyihin tavoitteisiin tai kontrolliin Ideana on ettaumlhallintoprosessit tulisi avata eri toimijoiden vuorovaikutukselle ja dialogille Taumllloumlinongelman kaumlsittelyyn saadaan mukaan monenlaista tietoa erilaisia arvoja ja vai-kutusresursseja ja ymmaumlrrys lisaumlaumlntyy siitauml miten ongelma tulisi maumlaumlritellauml mitentavoitteet tulee asettaa ja minkaumllaisia strategioita voidaan kaumlyttaumlauml Kun jo tiedon janaumlkemysten yhdistaumlmisessauml ylitetaumlaumln kaumlsitteellisiauml ja institutionaalisia rajoja voi-daan edistaumlauml palautteen saamista jo strategian kehittaumlmisvaiheessa

TM-laumlhestymistavan keskeisenauml ajatuksena on ennakoinnin naumlkoumlkulmasta pyr-kiauml ohjaamaan monimutkaisten jaumlrjestelmien kehitystauml pitkaumlllauml aikajaumlnteellauml Mallion ollut alusta pitaumlen hyvin kaumlytaumlnnoumlnhakuinen ja sitauml on pyritty soveltamaanmuun muassa Alankomaiden ympaumlristoumlpolitiikassa sekauml Belgiassa ja Englannissaenergiahallinnossa ja terveydenhoidon suunnittelussa (Rotmans amp Loorbach2009)

Keskeinen ajatus on ettauml pienet muutokset johtavat laajoihin jaumlrjestelmaumln muu-toksiin Suuri muutos on mahdollista vain taumlllauml tavoin koska jaumlrjestelmauml vastustaasuuria muutoksia Pieniauml muutoksia voidaan puolestaan tukea luomalla muutos-areenoita joiden avulla toimijat sitoutetaan toimintaan yhteisten visioiden luomisenja toiminnan kautta Muutoksen eteenpaumlin viemiseksi on myoumls tunnistettava kes-

28

keiset muutosagentit jotka kykenevaumlt ottamaan riittaumlvaumlauml etaumlisyyttauml hallitsevaanjaumlrjestelmaumlaumln ja haluavat muutosta Lisaumlksi on tuettava uusien innovatiivistentoimintavaihtoehtojen etsimistauml jotta jaumlrjestelmaumln sisaumlinen diversiteetti ja sopeu-tumiskyky lisaumlaumlntyisivaumlt Taumlmauml merkitsee uusien suojaavien lokeroiden luomistakokeilutoiminnalle esimerkiksi rahoituksen tai lainsaumlaumldaumlnnoumln avulla Lisaumlksi jaumlrjes-telmaumln kehitystauml on jatkuvasti ennakoitava jotta siinauml tapahtuviin muutoksiin onmahdollista varautua (Rotmans amp Loorbach 2009)

TM-periaatteet voidaan kiteyttaumlauml toimintaohjeiksi joista muodostuu toiminnan jaoppimisen jatkuva kehauml Naumlitauml ohjeita ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

1 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminen2 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen3 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen4 Kokeilujen toteuttaminen5 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi6 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin

Rotmansin ja Loorbachin (2009) siirtymisprosessin sykli (kuva 6) kuvaa taumltauml dy-namiikkaa Ongelman maumlaumlrittelyn toimijoiden ja toimintaohjelman suunnittelunjaumllkeen voidaan siirtymaumlauml edistaumlauml erilaisilla kokeiluilla joita voidaan tukea esimer-kiksi poliittisin paumlaumltoumlksin tuilla Osallistujien tulee pystyauml hahmottamaan komplek-sinen jaumlrjestelmauml sekauml sen haasteet ja mahdollisuudet Muutosareenaa ei tulenaumlhdauml stabiilina rakenteena vaan se on pikemminkin luonteeltaan ajassa jatku-vasti muotoutuva virtuaalinen ja muuttuvien toimijoiden eteenpaumlin kantama polku

Kuva 6 Muutoksen sykli (Rotmans amp Loorbach 2009)

29

TM-laumlhestymistavan kaumlsitteelliset tyoumlkalut on tarkoitettu laajojen kehityskulkujensuuntaamiseen Kokeilujen rakentaminen on vain yksi osa taumltauml prosessia SAM-hankkeessa TMn teoreettiset jaumlsennykset ja kaumlsitteet helpottavat tarkasteltavienalueellisten kokeilujen kytkemistauml yhteiskunnan yleisempiin kehityskulkuihinja -toimenpiteisiin TM-laumlhestymistapaa kuvataan syklisenauml prosessina jossaorganisoidaan sidosryhmien jatkuva vuorovaikutteinen oppiminen Se kaumlynnistyyongelman hahmottamisesta muutosareenan perustamisesta ja yhteisten visioidenluomisesta Taumlllaisina muutosareenoina voidaan naumlhdauml esimerkiksi kaivosteolli-suuteen liittyvaumlt kehittaumlmisohjelmat Muutosvoimaa vahvistetaan synnyttaumlmaumlllaumlsellaisia toimijaverkostoja joiden monipuolinen asiantuntemus heijastaa ratkaista-van ongelman eri puolia Toimijat pyritaumlaumln mobilisoimaan erilaisten vaihtoehtoistenkehityskulkujen kokeiluun

SAM-hankkeessa tarkasteltiin miten kaivosteollisuudessa voidaan muokatauusi suomalaiseen ympaumlristoumloumln sopiva sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlytaumlntouml jamiten voidaan luoda edellytykset sen laajamittaiselle kaumlyttoumloumlnotolle osaksi vallit-sevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml Muutoksen toteuttamiseksi tarvitaan eri toimijoidenyhteistauml ymmaumlrrystauml siitauml mitauml taumlmauml muutos tarkoittaisi keiden aktiviteetteja jaosallistumista muutoksen laumlpivientiin tarvitaan ja minkaumllaisia ovat heidaumln roolinsamuutostoimijoina

Muutosta voidaan aktivoida monesta suunnasta Voidaan erottaa erityisiauml akti-vaattoreita integraattoreita tai mahdollistajia Aktivaattorit voivat olla kansalaisiaviranomaisia aktivisteja jne Integraattoreita ovat erilaiset verkostot ja mahdollis-tajia loumlytyy esimerkiksi rahoittajista ja politiikan toimijoista Naumlmauml toimijat toimivatmuutosprosessissa

Muutosprosessi on iteratiivinen prosessi jossa tieto ja ymmaumlrrys asioista muo-dostuu muotoutuu ja leviaumlauml Tiedon luomisen prosessia voidaan kuvata SECI-mallin avulla (kuva 7 Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995) Tieto muovautuuulkoistamisen yhdistaumlmisen sisaumlistaumlmisen ja sosiaalistamisen kautta kulkevassasyklissauml Kaivosalan muutosprosessia voidaan kuvata myoumls taumlmaumln SECI-mallinavulla Esimerkiksi SAM-hankkeessa toteutetut tyoumlpajat kokoukset yhteistyoumlkaivosyritysten kanssa ja hankkeessa tuotetut julkaisut voidaan asettaa SECI-mallin mukaiseen kuvaan Olennaista on ymmaumlrtaumlauml ettauml yksittaumlinen julkaisu taityoumlryhmaumln toiminta ei saa muutosta aikaan vaan asioiden ymmaumlrtaumlmiseen tarvi-taan prosessi joka kulkee monella eri tasolla iteroiden

30

Kuva 7 SECI-malli tiedon ja ymmaumlrryksen muodostumisen prosessin syklis-tauml (Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995)

Hiljainen tieto

Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Hiljainen tieto Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto Taumlsmaumlllinen tieto

Toimintakentaumln luominen Tiedon yhdistaumlminen

Dialogi

Tekemaumlllauml oppiminen

Sosiaalistaminen Ulkoistaminen

Sisaumlistaumlminen Yhdistaumlminen

bull Hankekokouksetbull Argumenta-hankkeen seminaarit

bull Draamatyoumlpajabull Viranomaistyoumlpajabull Visiotyoumlpajabull Tiekarttatyoumlpajabull Csiro haastattelutbull Hyvaumlksyttaumlvyyskyselyt

bull Benchmarkbull Policy Briefbull Artikkelit

bull Yhteistyouml kaivosyritystenkanssa

bull Tapaukset esim Kuusamonkaavoitusprosessi

31

5 Suomalaisen kaivosalan muutosprosessinkokonaiskuva

Suomalaisen kaivosteollisuuden murrosprosessin kokonaiskuva kuten se SAM-hankkeen aineiston perusteella hahmottui on esitetty kuvassa 8 MLP-malliin sovi-tettuna MLP-mallissa niche-taso on kaumlsitetty laajasti eikauml vain teknisiauml ratkaisujaesittelevaumlnauml tasona Siihen on otettu mukaan myoumls toimintatapa- ja menettelyko-keiluja Vielauml 1960-luvulla kaivostoiminta oli valtiojohtoista suljetussa taloudessatapahtuvaa toimintaa joka tapahtui teollista toimintaa suosivassa arvomaailmas-sa Taumlssauml ympaumlristoumlssauml toiminut regiimi on parhaillaan muuttumassa uudeksiregiimiksi jonka arvellaan toteutuvan vuoden 2030 tienoilla SAM-hankkeen visio-ja tiekarttatyoumlpajoissa (kuva 1) tunnistetut ja kuvatut muutospolut ovat ehkauml taumllloumlinjohtaneet uuteen kaivosalan regiimiin

Kuva 8 Kaivosalan muutosprosessi (mukaellen Foxon et al 2010 Kohl et al2013)

Niche

RegimeLandscape

Applied Foxon et al 2010

20301960

Kaivoslaki 1965

ElinkeinopolitiikkaNatura 2000

Kestaumlvauml kehitys

Resurssiniukkuus

YVA 1994 Kaivoslaki 2011

1 Moniaumlaumlninen osaava viranomaistoiminta

2 Kestaumlvaumln kehityksen mukainenyrityskulttuuri

3 Yhteisoumln hyvaumlksymauml kaivos4 Oppiva ja uutta luova kaivosteollisuus

Kaivos tuo vaurauttaja tyoumlpaikkoja

5 Raumlaumltaumlloumlity viestintauml ja oikea-aikaisuus

6 Kaivoksen koko elinkaari huomioituKaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminenaluetaloudessa

KaivosinfrastruktuuriAsunnotTiethellip

Ympaumlristoumlarvot

JohtamisjaumlrjestelmaumltCSR kaivosalalleGRI-ohjeistusTSMISO-standarditVakuutukset riskienhallinta

VisioKestaumlvauml

hyvaumlksyttaumlvaumlkaivannaisteollisuus

TEKES Green Mining ohjelmaKaivosalan koulutus

BioliuotustekniikkaSuomessaTalvivaaran kaivos

Stressitestit

Vanhat kaivosyhtioumltesim Outokumpu

Kaivoskone- ja laitevalmistajatKansainvaumlliset kaivosyrityksetPaikallinen yritystoiminta

Suljettu kansantalous

Kaivosbuumi 2005-2010Malminetsinnaumln vastustusKaivosvastaisuus

Vanhat kaivoksetkuten Kemi

Malminetsintauml kuten SakattiKaivossuunnitelmat kuten Kuusamo

Mineraaleja vaativa elaumlmaumlntapa

Yritysvastuullisuus

SoLiMi-hankkeen hyvaumlksyttaumlvyyskysely

Media SOME

Politiikkaregulaatiomarkkinat

Arvotasenteetosaaminen

Fyysinenympaumlristouml

SAM-hankkeen sidosryhmaumlyhteistyoumlkokeilutKestaumlvaumln kaisvotoiminnan verkosto

AutomaatioDigitaalisuus

32

51 Markkinat politiikka ja regulaatio

1960-luvulla kaivokset ja malminetsintauml olivat hyvin pitkaumllle valtion suunnastaohjattuja kansallisia projekteja (esim Outokumpu keskeinen toimija) Kohti vuotta2030 mentaumlessauml markkinat ovat muuttuneet entistauml globaalimmiksi suurin osaSuomen kaivoksista ja malminetsinnaumlstauml tapahtuu ulkomaisten yritysten toimestaRegiimiin on siis tullut uusia toimijoita suuria ulkomaisia kaivosyrityksiauml Taumlmaumlaiheuttaa haasteita yrityskulttuurin luomiseen yritysten vaumlliseen yhteistyoumlhoumlnviranomaistoimintaan sidosryhmaumlsuhteisiin viestintaumlaumln jne Toimintaympaumlristouml onmuuttunut niin ettauml kestaumlvaumln toiminnan vaatimus niin sosiaalisten ja taloudellistenasioiden kuin ympaumlristoumlasioiden osalta on liiketoiminnalle merkityksellistauml

Suomen metsaumlteollisuus kamppaili 1990-luvulla vastaavien haasteiden kanssaerityisesti ympaumlristoumlkysymyksen mutta se kykeni vastaamaan muutostarpeeseenyhteistoiminnalla Metsaumlteollisuudella on pitkaumlt ja hyviksi koetut perinteet tutkimus-ympaumlristouml- ja sidosryhmaumlsuhteiden hoidossa yhteinen tutkimuslaitos (KCL) ja yhtei-nen ympaumlristoumlraportointikaumlytaumlntouml joiden avulla se vastasi muutokseen (Wessberg etal 2015a) Kaivosteollisuudessa globaalit toimijat ja markkinat tuovat erityishaasteensuomalaiseen hyvaumlksyttaumlvyysprosessiin

Uuden kaivoslain tulkinta on nykytilanteessa vielauml muotoutumassa Kaivoslainsuhde ympaumlristoumllainsaumlaumldaumlntoumloumln on niin ikaumlaumln vielauml paikoin epaumlselvauml Naumlin ollentoimintajaumlrjestelmauml on esimerkiksi taumlssauml kohtaa vielauml kehittymaumlssauml ja kaumlytaumlnnoumlssaumltaumlmauml naumlkyy esimerkiksi siinauml ettauml lupapaumlaumltoumlksiin kuuluu pitkauml aika mikauml hermos-tuttaa yritystoimijoita Turvatekniikan keskus (Tukes) myoumlntaumlauml kaumlytaumlnnoumlssauml kai-vosluvan mutta kaivoslupa ja ympaumlristoumllupa ovat vahvasti linkittyneitauml toisiinsaAluehallintovirasto (AVI) on siten ympaumlristoumlluvan myoumlntaumljaumlnauml myoumls merkittaumlvaumlkaivosalan viranomaistoimija Tukesin rinnalla Jos hanke on ympaumlristoumlvaikutuksil-taan laaja-alainen tarvitaan kaivoslupaa varten lausunto ympaumlristoumlvaikutustenarvioinnista (YVA-lausunto) jonka yhteydessauml korostuvat sidosryhmiin kohdistuvatvaikutukset ja sosiaalisten vaikutusten arviointi Suojelualueiden osalta ympaumlristouml-viranomainen on myoumls merkityksellinen toimija kaivoslupaan liittyen Kiinnostavatmalmiot ja luonnonsuojelullisesti niin ikaumlaumln kiinnostavat alueet yhtyvaumlt usein sillaumlmalmiot muokkaavat helposti maaperaumln koostumusta niin ettauml alueelle muodos-tuu poikkeuksellinen elinympaumlristouml kasveille Ympaumlristoumlluvan alainen toiminta onpuolestaan Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskuksen (ELY) valvottavaa aluettaLisaumlksi Tukes pyytaumlauml aina kaivoslupaa varten lausunnot kunnalta (kaavoitus) jaMaanmittauslaitokselta (kaivostoimitus)

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta moniaumlaumlnisen ja osaavan viran-omaistoiminnan tukeminen ja kehittaumlminen on keskeinen visiopolku politiikanregulaation ja markkinoiden suuntaamisessa

52 Arvot asenteet osaaminen

Kaivosalan hiljaiselo ennen kaivosbuumia aiheutti sen ettauml tietoisuus kaivoksistaja niiden merkityksestauml ihmisten hyvinvoinnille jaumli etaumlisiksi kansalaisille Kansalais-

33

ten arvot ja asenteet eivaumlt siis paumlaumlsseet kehittymaumlaumln yhteiskunnallisen muutos-prosessin mukana Esimerkiksi ympaumlristoumlarvojen nouseminen merkitykselliseksitekijaumlksi teollisuuden hyvaumlksyttaumlvyysprosessissa ei kehittynyt kaivosteollisuudenmukana vaan iskeytyi kasvoille vasta kaivosbuumin yhteydessauml Laaja-alainenosaaminen kaivosteollisuuden hyvaumlksyttaumlvyyteen liittyen ei kehittynyt siinauml mitassakuin voimissaan olevan teollisuuden alan tilanteessa olisi voinut olla

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolut liittyen kestaumlvaumln kehityk-sen mukaiseen yrityskulttuuriin yhteisoumln hyvaumlksymaumlaumln kaivokseen oppivaan jauutta luovaan kaivokseen ja raumlaumltaumlloumlityyn viestintaumlaumln liittyen ovat avainasemassamuutosprosessin suuntaamisessa

53 Fyysinen ympaumlristouml

Vanhat olemassa olevat kaivokset kuten Kemi ja Pyhaumlsalmi ovat esimerkkejaumljoissa kaivosinfrastruktuuriin on totuttu ja se on toimiva ja valmis Hyvaumlksyttaumlvyy-den naumlkoumlkulmasta haasteita aiheuttaa uusien kaivosten perustaminen joka uhkaaesimerkiksi olemassa olevaa matkailuelinkeinoa kuten Juomasuo Kuusamossatai luonnonsuojelua kuten Hannukainen Sodankylaumlssauml

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolku jossa otetaan huomioonkoko kaivoksen elinkaari ja kaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminen aluetaloudessaon merkityksellinen muutosprosessin suuntaamisessa Esimerkiksi merkityksellistaumlhyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta on se kuinka kaivosinfraa voidaan hyoumldyntaumlaumlkaivoksen elinkaaren jaumllkeen

34

6 Yhteenveto ja johtopaumlaumltoumlkset

Taumlssauml julkaisussa on avattu suomalaisen kaivosalan muutosprosessia ns kaivos-buumin seurauksena ja jaumllkeen Kaivosbuumin myoumltauml lisaumlaumlntynyt kaivosteollisuuson heraumlttaumlnyt yhteiskunnallisen keskustelun kaivosten sosiaalisesta toimiluvasta jasen sisaumllloumlstauml Ottamatta kantaa kaivosten sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden oikeu-tukseen taumlssauml kirjoituksessa on jaumlsennetty sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden reunaeh-toja ja yhteiskunnallisen myoumlntouml- tai epaumlaumlmisprosessiin vaikuttavia tekijoumlitauml jamekanismeja Siirtymaumlprosessin hallinnassa keskeisiauml elementtejauml myoumls kai-vosalan muutosprosessissa ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

7 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminenesimerkiksi kaivosalaan suuntautuvien tutkimusohjelmien ja muun rahoi-tuksen avulla

8 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen ja paumlivitysriittaumlvaumln tiheaumlsti esimerkiksi kaivosteollisuuden vision ja tiekartan paumlivit-taumlminen

9 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen esimerkiksiKestaumlvaumln kaivostoiminnan verkosto

10 Kokeilujen toteuttaminen esimerkiksi viranomaistyoumlpaja osana kai-voshankkeiden YVA-prosessia tai draamatyoumlpaja eri sidosryhmille osanakaavoitusprosessia

11 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi esimer-kiksi SAM-hankkeessa ideoituja kokeiluja tulee analysoida ja jatkaa lu-paavimmiksi koettujen kokeilujen kehittaumlmistauml

12 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin esimerkiksi Kaivosteol-lisuus ryn roolin sopeuttaminen toimintaympaumlristoumln muutokseen tai toi-minnan ohjausjaumlrjestelmien kehittaumlminen (esim TSM-jaumlrjestelmaumln kehit-taumlminen ja soveltaminen Suomen olosuhteissa)

Kaivosalalla on menossa muutosprosessissa erityisesti sidosryhmaumlkommunikaati-on ja sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden alueilla joissa edellauml mainitut muutosproses-sin hallinnan keskeiset elementit ovat jo naumlhtaumlvissauml Tekesin Suomen Akatemianja Sitran rahoituksella on toteutettu tutkimusohjelmia ja tutkimushankkeita jotka

35

tukevat uusien niche-avauksien muodostumista uusien verkostojen syntymistauml jakokeilujen toteuttamista

Esimerkiksi SAM-hankkeessa on kokeiltu viranomais- ja draamatyoumlpajoja sekaumlinteraktiivista digitaalista verkkotyoumlkalua kaavoitusprosessin tukena sidosryhmienvaumllisen kommunikaatioprosessin kehittaumlmisessauml SAM-hankkeessa luotiin yhdes-sauml kaivosalan sidosryhmien kanssa visio hyvaumlksyttaumlvaumln ja kestaumlvaumln kaivosteolli-suuden tulevaisuudesta

Sitran johdolla on rakennettu kaivosalan yhteistyoumlverkosto Kestaumlvaumln kaivostoi-minnan verkosto jossa on jo toteutettu suomalaisen kaivosteollisuuden yhteinenyhteiskuntavastuuraportti ja tyoumlkalupakki vastuullisuuden toteuttamiseen Lisaumlksiverkostossa on kehitteillauml kaivosteollisuuden oma kaivosvastuujaumlrjestelmauml kana-dalaisen TSM-jaumlrjestelmaumln pohjalle Jyvaumlskylaumln yliopistossa on toteutettu kai-vosalan hyvaumlksyttaumlvyyskysely kansalaisille (Jartti et al 2014)

Jatkossa naumlistauml kokeiluista voidaan valita lupaavimmat jatkokehittelyauml ja toimin-tatapojen vakiinnuttamista varten ja arvioida toimintaa Esimerkiksi viranomaistyouml-pajasta sekauml draamatyoumlpajasta voisi tulla vakiintunutta kaumlytaumlntoumlauml kaivosalan kaa-voitusprosessien sidosryhmaumldialogin toteuttamiseen ja kaivosalan hyvaumlksyttauml-vyyskyselystauml voisi tulla saumlaumlnnoumlllisesti toteutettava asia Draamatyoumlpaja voisi ollamyoumls osa YVA-prosessia Kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkostoa on suunniteltuhallinnoitavaksi Kaivosteollisuus ryn alle mikauml olisi luonteva kehityssuunta vakiin-nuttamaan verkoston toiminta

Jatkon kannalta merkityksellistauml on myoumls jatkaa alueen tutkimusta ja kehitystaumlVisiopolut voisivat esimerkiksi tarjota alustan jolla voitaisiin suunnitella jatkotutki-musta ja kehitystauml Jokainen visiopolku voisi olla oman tutkimus- ja kehityshank-keen arvoinen Esimerkiksi moniaumlaumlnisen osaavan viranomaistoiminnan kehittaumlmi-nen voisi samalla vastata kaivosalan pitkien ja raskaiden ympaumlristoumllupaprosessiennopeuttamisen ja keventaumlmisen haasteisiin kun viranomaisten vaumllistauml vuorovaiku-tusta yli sektorirajojen pystyttaumlisiin toteuttamaan ja hyoumldyntaumlmaumlaumln tehokkaasti

Jos kaivosteollisuuden muutosprosessin merkityksellisimmaumln asian haluaisi sa-noa yhdellauml sanalla se olisi luottamus Luottamus on elintaumlrkeaumlauml niin viranomais-toiminnan kuin yritystoiminnan onnistumisen kannalta Jos luottamusta ei ole ontoiminta kaikin tavoin vaikeaa Kaikkien sidosryhmien mukaan lukien viranomai-set tulee voida luottaa yritykseen ja yrityksen ja sen eri sidosryhmien tulee voidaluottaa viranomaisiin Siitauml syntyy hyvaumlksyttaumlvaumln toiminnan perusta Ja taumlmaumlnrakentamisessa on kaivosteollisuuden suurimmat haasteet taumlmaumln paumlivaumln Suo-messa Taumlmaumln haasteen voittamisessa ollaan kuitenkin jo hyvaumlssauml vauhdissa

36

AcknowledgementsThe authors would like to thank all of the SAM project all the other sustainablemining research projects that were going on at the same time and other peopleassociated with this process In addition we would like to thank the various stake-holders which inter alia participated in various events of the SAM project bring-ing material for the formulation of this report Special thanks is applied from VTT inthe SAM process retired Sirkku Kivisaari whose importance in the writing processof this report has been great Finally a special thanks to the Director of the SAMproject Helena Wessman-Jaumlaumlskelaumlinen who encouraged to write this analysis

37

LaumlhteetAumanen V 2010 Energiaregiimi muutoksessa diskursiivinen tarkastelu ener-

giapolitiikasta sosioteknologisena muutoksena Pro gradu Jyvaumlskylaumlnyliopisto

Azapagic A 2004 Developing a framework for sustainable development indica-tors for the mining and minerals industry Journal of Cleaner Production12 639ndash662

Bice S 2014 What Gives You a Social Licence An Exploration of the SocialLicence to Operate in the Australian Mining Industry Resources 3 62ndash80 doi 103390resources3010062

Burdge R J amp Vanclay F 2004 Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kaumlytaumlntouml jatulevaisuus Teoksessa Sairinen R amp Kohl J (toim) Ihminen ja ympauml-ristoumln muutos Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin teoriaa ja kaumlytaumlntoumljaumlYhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 87Espoo Teknillinen korkeakoulu S 41ndash65

Carroll A P 1979 A three-dimensional conceptual model of corporate socialperformance Academy of Management Review Vol 4 pp 497ndash505

Elzen B Geels F amp Green K (toim) 2004 System Innovation and the Transi-tion to Sustainability Theory Evidence and Policy Cheltenham UK ampNorthampton MA USA Edward Elgar Publishing

EU 2013 Strategic Implementation plan for the European Innovation partnershipon Raw materials 2013 httpseceuropaeueipraw-materialsensystemfilesged10262020130723_SIP20Part2020I20completpdf

Foxon T J Hammond G P amp Pearson P J G 2010 Developing transitionpathways for a low carbon electricity system in the UK TechnologicalForecasting amp Social Change 77 1203ndash1213 Elsevier

Geels F 2002 Technological transitions as evolutionary reconfiguration process-es a multi-level perspective and a case study Research Policy 31 891257ndash1274

Gunningham N Kagan R A amp Thornton D 2004 Social License and Environ-mental Protection Why Businesses Go Beyond Compliance Law amp So-cial Inquiry Volume 29 Issue 2 307ndash341 April 2004 DOI101111j1747-44692004tb00338x

22

Sairisen ja Kohlin (2004) mukaan sosiaaliset vaikutukset tarkoittavat muutoksiaihmisten

1 elaumlmaumlntavassa miten he elaumlvaumlt tyoumlskentelevaumlt leikkivaumlt ja ovat keske-naumlaumln vuorovaikutuksessa

2 kulttuurissa jaetut uskomukset tavat arvot kieli ja murre3 yhteisoumlissauml sen yhtenaumlisyydessauml vakaudessa luonteenpiirteissauml palve-

luissa ja olosuhteissa4 poliittisessa jaumlrjestelmaumlssauml ihmisten osallistumismahdollisuuksien laa-

juus omaa elaumlmaumlaumlnsauml koskeviin paumlaumltoumlksiin kaumlynnissauml olevan demokra-tisoinnin vaihe ja naumlihin liittyvaumlt resurssit

5 ympaumlristoumlssauml ruoan saatavuus ja laatu riskien taso sanitaation riittauml-vyys fyysinen turvallisuus luonnon resurssien kaumlyttouml ja kontrolli kaumlytetynilman ja veden laatu

6 terveydessauml ja hyvinvoinnissa7 henkiloumlkohtaisissa ja varallisuutta koskevissa oikeuksissa8 peloissa ja toiveissa kaumlsitykset turvallisuudesta ja yhteisoumln tulevaisuu-

desta

Kaivosteollisuudesta aiheutuvan muutoksen sosiaalisissa vaikutuksissa on kysesiitauml kuinka luonnossa luonnonvarojen kaumlytoumlssauml ja yhdyskuntien infrastruktuuris-sa tapahtuvat muutokset vaikuttavat ihmisten ja yhteisoumljen arkeen hyvinvointiinelaumlmaumlntapoihin toimintaedellytyksiin ja kulttuurisiin kaumlytaumlntoumlihin Sosiaalisia vaiku-tuksia tarkasteltaessa paumlaumlhuomio kiinnitetaumlaumln erilaisiin yhteisoumlihin vaumlestoumlryhmiinja alueisiin kohdistuviin vaikutuksiin Lisaumlksi tarkastellaan vaikutuksia myoumls muihinyhteisoumlihin kuin kiinteaumlaumln paikallisyhteisoumloumln kuten esimerkiksi elinkeinonharjoitta-jiin alkuperaumliskansoihin loma-asukkaisiin matkailijoihin retkeilijoumlihin tai tyoumlyhtei-soumlihin (Burdge amp Vanclay 2004)

Kaivostoiminnasta aiheutuvia sosiaalisia vaikutuksia on maassamme alettu tut-kia vasta viimeisten vuosien aikana 2010-luvulla (ks esim Kujala 2011 Tervo2013 Kokko et al 2013 Tiainen et al 2014 Jartti et al 2014 ja Kylaumltie 2015)Kaivostoiminnan sosiaalisten vaikutusten arviointi sai nostetta erityisesti TekesinGreen Mining -ohjelmasta jossa vuosien 2011ndash2016 aikana on rahoitettu kolmeakaivosten sosiaalisiin vaikutuksiin keskittyvaumlauml tutkimushanketta Dilacomi Solimija SAM Mm naumliden rahoituskanavien kautta Itauml-Suomen yliopiston Luonnonvaratympaumlristouml ja yhteiskunta -instituuttiin3 on vahvistunut yhteiskuntatieteelliseen kai-vostutkimukseen erikoistunut tutkimusryhmauml Ryhmaumln keskeisiauml teemoja ovatkaivostoiminnan sosiaaliset vaikutukset luonnonvarojen hallinnan kysymyksetsosiaalisten vaikutusten arviointi vaikutusten hallinnan tyoumlkalut sekauml yhteiskunta-vastuu

Kujala (2011) tutki pro gradu -tyoumlssaumlaumln sosiaalisten vaikutusten arviointia kol-messa itaumlsuomalaisessa kaivoshankkeessa ja paumlaumltyi siihen tulokseen ettauml sosiaa-listen vaikutusten arvioinnin osaaminen kaivoshankkeissa on ollut melko heikkoaViranomaiset konsultit tai kaivosyhtioumlt eivaumlt tunteneet sosiaalisten vaikutusten

3 Ueffikaivostutkimus

23

arviointia kokonaisuutena ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin menetelmaumlt rajoit-tuivat usein vain mielipiteiden kysymiseen kyselyllauml Kujalan mukaan sosiaalistenvaikutusten arviointi on jaumlaumlnyt usein laumlhinnauml mielipidetutkimukseksi sen sijaan ettaumlsiinauml tarkasteltaisiin hankkeen vaikutuksia paikallisten asukkaiden naumlkoumlkulmastaja tuotaisiin esille tasapuolisesti sekauml nollavaihtoehdon ettauml hankkeen toteuttami-sen positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia sekauml vaikutusten kohderyhmiauml (Kujala2011)

On huomattavaa ettauml vasta viime vuosina maassamme on kehitetty tyoumlvaumllineitaumlja ohjeistoja kaivosten sosiaalisten vaikutusten arviointiin kuten vuonna 2013julkaistu opaskirja kaivosten ympaumlristoumlsaumlaumlntelyyn ja sosiaalista kestaumlvyyttauml tuke-viin hankkeisiin (ks Kokko et al 2013) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)puolestaan tarjoaa ohjeistoa ja taustamateriaalia ihmisiin kohdistuvien vaikutustenarviointiin (IVA) jonka avulla voidaan kartoittaa muun muassa asukkaiden sairas-tuvuutta hankekohteiden laumlheisyydessauml (THL 2015)

24

4 Jaumlrjestelmaumln muuttumisen dynamiikkamuutoksen ohjaus ja hallinta

41 Muutoksen dynamiikka

Vakiintuneet toimijat kehittaumlvaumlt jatkuvasti vallitsevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml Poliitti-set toimijat voivat esimerkiksi tehdauml kestaumlvaumln kehityksen mukaisia lakialoitteita taikaumlynnistaumlauml alaan kohdistuvia kehittaumlmisohjelmia Kaivosteollisuuden yrityksetvoivat kehittaumlauml tuotteidensa ja tuotantoprosessinsa laatua kestaumlvaumln kehityksenmukaiseksi johtamisjaumlrjestelmaumlaumlnsauml uudistamalla Naumlin voidaan kehittaumlauml esimympaumlristoumlvaikutusten haumlirioumltilanteiden ja tyoumlturvallisuuden hallintaa toiminnaneettisyyttauml tai sidosryhmaumlyhteistyoumltauml

MLP-mallin mukaan radikaalien innovaatioiden aihiot syntyvaumlt tyypillisesti ka-peilla sovellusalueilla tai rajatuilla maantieteellisillauml alueilla toteutettavista kokei-luista (niche-taso) Uusien radikaalien innovaatioiden toimivuudesta ja vaikutta-vuudesta ei ole aluksi riittaumlvaumlauml naumlyttoumlauml Siksi kokeilu saattaa tarvita alkuvaiheessasuojattua tilaa ja tukitoimenpiteitauml Niitauml voidaan luoda rakentamalla sosiaalisiatukiverkostoja joihin voi kuulua kokeilusta kiinnostuneita tuottajia ja kaumlyttaumljiauml jayhteiskunnallisia toimijoita

MLP-mallin tasot muodostavat sisaumlkkaumlisen hierarkian Mallin keskeinen oletta-mus on se ettauml mikaumlaumln yksittaumlinen tekijauml ei voi muuttaa vallitsevaa toimintamalliaSe muuttuu eritasoisten prosessien vuorovaikutuksessa Muutos edellyttaumlauml ensin-naumlkin ettauml yhteiskunnallisen toimintaympaumlristoumln muutosprosessit kuten vaumlkiluvunkasvu kaupungistuminen ja elintason noususta johtuva metallien mineraalien jakiviaineksen kysynnaumln kasvu tai kansalaisaktiivisuuden lisaumlaumlntyminen luovatpaineita vallitsevan kaivosteollisuuden muutokselle Erilaiset kriisitilanteet lisaumlaumlvaumltpainetta ja nopeuttavat toimintatapojen tekniikoiden ja viranomaismaumlaumlraumlystenmuuttumista

Systeemisen muutoksen toteuttamiseen tarvitaan vallitsevan toimintajaumlrjestel-maumln ja niche-tason kehittaumlmisprosessien vaumllistauml vuorovaikutusta ja keskinaumlistaumlsopeuttamista Vallitsevan jaumlrjestelmaumln toimijoiden on luotava edellytyksiauml ja tilaauudenlaisen toimintajaumlrjestelmaumln kaumlyttoumloumlnotolle Lisaumlksi paikallisella tasolla onkokeilujen kautta luotava kaumlyttoumlkelpoinen konkreettinen uusi toimintamalli joka voilaajeta uudeksi toimintajaumlrjestelmaumlksi Uusi toimintajaumlrjestelmauml ja sen kaumlyttoumloumlnot-

25

toympaumlristouml tarvitsevat molemminpuolista sopeuttamista toisiinsa Mahdollisuuksi-en ikkuna avautuu silloin kun tuotettu ja toimivaksi havaittu uusi toimintajaumlrjestel-mauml voidaan integroida olemassa olevaan toimintajaumlrjestelmaumlaumln Mahdollisen muu-toksen tapahtumisen jaumllkeenkin toimintajaumlrjestelmaumln kehittaumlmisen on jatkuttava

Monitasoinen muutoksen malli tarjoaa kaumlsitteellisen viitekehyksen ja ajattelunapuvaumllineen Se auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln miksi sen enempaumlauml ulkoiset paineet kuinradikaalit uudet ideatkaan eivaumlt yksin aina riitauml aikaansaamaan vakiintuneen toi-mintamallin muuttumista ja miksi muutoksen aikaansaamiseen tarvitaan useidentoimijoiden paumlaumltoumlksiauml ja vuorovaikutteista toimintaa Monitasoisen muutoksenmallin mukaan systeemisen muutoksen edistaumlmiseen tarvitaan siis sekauml ylhaumlaumlltaumlalas (top-down) ettauml alhaalta yloumls (bottom-up) suuntautuvia toimenpiteitauml ja kehi-tysprosesseja

Toisaalta jaumlrjestelmaumlauml voivat muovata myoumls yllaumlttaumlvaumlt tapahtumat tai jopa on-nettomuudet kuten kaumlvi Suomessa Talvivaaran tapauksessa Patoaltaiden pettauml-misestauml aiheutunut kaivosvesien vuoto sekauml kuolemaan johtanut tyoumltapaturmaTalvivaaran kaivosalueella ravistivat suomalaista kaivosteollisuutta ja siihen liitty-vaumlauml sidosryhmaumlverkostoa niin ettauml esimerkiksi viranomaismaumlaumlraumlykset kiristyivaumltpainostuksesta Tapahtumien myoumltauml koko yhteiskunta heraumlsi vaatimaan kaivosyri-tysten vastuullista toimintaa Tutkimuskentaumlssauml tarjottiin rahoitusta vastuullisenkaivostoiminnan edistaumlmiseksi (esim Tekesin Green Mining -ohjelma) ja Sitrassaaloitettiin kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkoston kehittaumlminen Tulevaisuudessavoimme sitten tarkastella kuinka naumlmauml kokeilut ja muutosareenan toiminnot siirty-vaumlt kaivosalan regiimiin

Sidosryhmiauml pyydettiin SAM-hankkeen visiotyoumlpajassa (Kohl et al 2013) tyoumlpa-joissa mm kirjaamaan kaivosalalle merkityksellisiauml asioita ja tapahtumia 1960-luvulta taumlhaumln paumlivaumlaumln ja siitauml eteenpaumlin tulevaisuuteen vuoteen 2030 Tuloksenasyntyi kuvan 5 mukainen tuloste Kuvasta voidaan hahmottaa menneisyydestaumlrdquoKaivos tyoumlnantajanardquo -tarina nykyisyydestauml rdquoTalvivaaran kaivoksenrdquo tarina jatulevaisuudesta rdquoKaivos yhteiskunnassardquo -tarina Kuvan tulos voidaan tulkita niinettauml Talvivaara on ilmiouml joka mursi kaumlsityksen kaivosteollisuudesta vain tyoumlnanta-jana muutti kaumlsityksen niin ettauml kaivos on osa yhteiskuntaa Talvivaaran kaivok-sen olemassaolon ensimmaumlisten vuosien aikana kyseenalaistettiin olemassaoleva kaivosregiimi viranomaisten osaaminen ja vallitseva yrityskulttuuri joka eiriittaumlvaumlssauml maumlaumlrin ottanut huomioon sidosryhmiauml Naumlin niche-tason toimija (Talvi-vaara) muutti vallitsevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml (regime) Osaltaan muutosprosessinkaumlynnistymiseen vaikutti myoumls toimintaympaumlristouml (landscape) jossa painetta jaumlr-jestelmaumlaumln loivat muun muassa resurssiniukkuus ja laumlnsimaisen elaumlmaumlntavanluoma kasvava mineraalitarve kestaumlvaumln kehityksen ja yritysvastuullisuuden tren-dit

26

Kuva 5 Kaivosteollisuuden merkityksellisiauml ilmioumlitauml ja trendejauml menneisyy-destauml nykyisyydestauml ja tulevasta (Kohl et al 2013)

Kuva 5 kertoo osaltaan ettauml Talvivaaran kaivosta voidaan pitaumlauml uuden kaivospro-sessiteknologian kokeiluna joka johti konfliktiin (Tiainen et al 2014) ja koko suo-malaisen kaivosalan kriisiin sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta Vielaumlvuonna 2006 Vesa Kainulainen kirjoitti Talvivaarasta ettauml siellauml on Euroopansuurimmat sulfidiset nikkeliesiintymaumlt Uutta ympaumlristoumlystaumlvaumlllistauml tekniikkaa Yli25 vuoden toiminta-aika Suomalaisen kaivosteollisuusklusterin uusi alku (Kainu-lainen 2006) Naumlmauml lupaukset paumlaumltyivaumlt kuitenkin pettymykseen tyoumltapaturman jaympaumlristoumlonnettomuuksien seurauksena Voidaan sanoa ettauml Talvivaaran epaumlon-nistuminen avasi suomalaisen yhteiskunnan ymmaumlrryksen kyseenalaistamaankaivosalan kestaumlvyyden

42 Muutoksen ohjaus ja hallinta

Strategic Niche Management (SNM) ja juurruttaminen ovat laumlhestymistapoja jotkaedustavat muutosvoiman rakentamista alhaalta yloumlspaumlin Niiden avulla edistetaumlaumlnonnistuneiden kokeilujen ja nichejen rakentamista ja hyoumldyntaumlmistauml (Weber ampDorda 1999 Hoogma ym 2005 Kivisaari ym 1999 Kivisaari amp Lovio 2004) SAM-hankkeessa toteutetut kokeilut olivat luonteeltaan taumlllaisia Mainitut laumlhestymista-vat taumlhtaumlaumlvaumlt sellaisten kokeilujen toteuttamiseen jossa keskeiset sidosryhmaumltoppivat muokkaamaan uutta toimintamallia sellaiseksi ettauml se on kaikkien puoles-ta hyvaumlksyttaumlvauml Laumlhestymistavan ytimessauml ovat yhteisten odotusten luominen

1960 Nyt 2030

Politiikka

Talous

(Kansalais)yhteiskunta

Tekniikkateknologia

Ympaumlristouml

Arvot

Natura-verkosto 2000

Vaihtoehtoiset teknologiat harvinaistenmetallien talteenotolle

Lakien vaumllisetsuhteetluontoon

Raaka-aineiden niukkuus jahinnat Harvinaiset metallitUusiutuvat raaka-aineet

Radikalisoituminen

RakennemuutoksetSirpaloituminen

Uusi kaivoslaki2011

In situ-bioliuotus

Kestaumlvauml kehitys

Standardointikehittyy

Vesilaki 1962Kaivoslaki 1965

Euroopanjaumllleenrakennus

CSRkaivosalalle

Tietoisuus javaatimuksetkasvavat

Globaali kehitysAasian markkinat

Kaivosalan rdquovanhatsynnitrdquo

Logistiikka mm uudetmerivaumlylaumlt

Saumlteilyturvalaki 1991

Bric-maat IntiaAfrikka nousevat

ILO- ratifiointi(ei Suomi)

ydinenergialaki1987

EU

EU raaka-ainealoite2010

rikkidirektiiviYSL uudistus

YVA-laki 1994

Julkiset hankinnatLaki 1978 YSL

2000

Rio 1987 YVA ja sosToimilupauudistus

YVD ndashluontovahingot jakompensaatiot

Ennakoiva kompensointihaitoista ja vahingoista

ilmastolaki Jaumltteiden hyoumldyntaumlmisensaumlaumlntely

Malmioidenulkomaalaisomistus

GRIIFC GuidelinesICMM

Performance-product

Lama

Internet SOME

Lobbaus

LiekkisulattoKonepajateollisuudenkasvu

Metso ja OutotecBioliuotuksen kaumlyttouml Suomessa

Johtamisjaumlrjestelmienkehittyminen ISO

ydinmateriaalivalvonta

Jaumltteiden jatkojalostus

Urban mining kasvaa

Onko kaikille toimille tilaa

Suljetun kierron kaivos

Yhteiskuntarakenteen muutos globalisaatio

Vastuullisuus jaumlljitettaumlvyys

Tshernobyl

MMSD 1999

Vastavoimat esim StopTalvivaara

Automatisointi

Kaivosmonopoli valtiolla

Kaivostenyksityistaumlminen

Elinkeinokonfliktit

Valtauksentekeminen

helppoa

Toiminnanpolitisoituminen

Kaivostuotteidenmerkityksen kasvu -gt

hyvaumlksyttaumlvyys

Metsaumlteollisuusgt

Vesienhallinnanparantuminen

Saturoituminen

Kaivostenmerkityksen kasvu Kaivosinfran

hyoumldyntaumlminen

Riskien hallinta sosiaalisentoimiluvan lunastamiseksi

Saumlaumldoumlksettiukkeneva

t

KV-kaupan esteidenpurkaminen

Maankaumlyttoumlkiistat

Teollinen symbioosimm sivukivien

hyoumltykaumlyttouml

MMMampTEMampYM

Suljettukansantalous Oumlljykriisi

Bilateraalikauppa

Kaivoksista toumlitauml

Cleentech

Biotalous

Talvivaara

Talvivaara

Talvivaara

Talvivaara

SOME-ihmisoikeudet

On-line kansanaumlaumlnestykset

HoumlyrykoneYdinvoima

Fossiiliset energiat

PC

Internet Nokia Robotiikka

Uusiutuva energia

Naumlkymaumltoumln kaivos

Kierraumltys-teknologiat

Rajaton halpaenergia (magnetismivaumlraumlhtely kiertoliike

Konsumerismin nousuTalouden nousu etusijalle

Vihreaumlt arvot

Koijaumlrvi

Vesi

Y-heraumltys

KansalaisaktiivisuusMoniarvoisuus

Talouden ylivalta

Arvojen uudelleenarviointi

Laumlpinaumlkyvyys

Globaali informaatio ampOikeuden taju

Paikallisuuden arvostus

Kierraumltys osatuotesuunnittelua

Vesiensuojeluohjelma

TalaskangasRooman klubi

Kaivostyoumlnanta-

jana

Radikaalittapaukset

Kaivosyhteis-

kunnassa

27

(yhteinen visio) yhteinen oppiminen ja monipuolisten toimijaverkostojen rakenta-minen

SNM ja juurruttamisprosessi perustuvat keskeisten osapuolten vaumllisen vuoro-puhelun kaumlynnistaumlmiseen ja edistaumlmiseen uuden ratkaisun kaumlyttoumloumlnotossa Dialo-gin avulla uutta toimintatapaa muokataan siten ettauml se vastaa mahdollisimmanhyvin eri sidosryhmien tarpeisiin ja vaatimuksiin Lisaumlksi toimintaympaumlristoumlssaumledistetaumlaumln sellaisia muutoksia jotka helpottavat uuden innovaation laajamittaistakaumlyttoumloumlnottoa ja tavoiteltujen hyoumltyjen toteutumista Kysymyksessauml on siis kaksi-suuntainen sopeuttamisprosessi

Transition Management (TM siirtymaumln hallinta Rotmans et al 2001 Kemp etal 2007 Loorbach 2007) edustaa laumlhestymistapaa jonka avulla poliittiset paumlaumlttauml-jaumlt voivat toimillaan tukea kestaumlvaumln kehityksen mukaista muutosta yhteiskunnaneri sektoreilla (Elzen ym 2004) TM pyrkii kaumlynnissauml olevien kehityskulkujen mu-kauttamiseen halutun kehityksen suuntaiseksi ja eri toimijoiden vaumllisen yhteisym-maumlrryksen aikaansaamiseen Se painottaa teknisen ja sosiaalisen muutoksenvuorovaikutteista suhdetta ja hyoumldyntaumlauml olemassa olevia liikevoimia ja pyrkii suun-taamaan niitauml kohti yhteiskunnan valitsemia paumlaumlmaumlaumlriauml

TM-mallin punaisena lankana on naumlkemys siitauml ettauml kestaumlvauml kehitys edellyttaumlaumlsosiaalisen ja teknologisen muutoksen samanaikaisuutta ja niiden kytkemistaumlyhteen Malli kuvaa sitauml miten yhteiskunnallisia sosioteknisiauml jaumlrjestelmiauml voidaanmuuttaa kestaumlvaumln kehityksen mukaisiksi ja toisaalta sitauml miten sosiotekniset jaumlr-jestelmaumlt ylipaumlaumltaumlaumln muuttuvat historiallisen tutkimuksen valossa

Voss ja Kemp (2006) luonnehtivat TM-laumlhestymistapaa refleksiiviseksi hallinto-tavaksi (Reflexive Governance) joka painottaa hallinnollisen prosessin sosiaalistaulottuvuutta Hallintoprosessi naumlhdaumlaumln osana sitauml dynamiikkaa jota pyritaumlaumln hallit-semaan Refleksiivinen hallintotapa pyrkii hyoumldyntaumlmaumlaumln vuorovaikutteista oppi-mista laajassa toimijaverkostossa Se pyrkii pikemmin avoimeen systeemiseenoppimiseen kuin tarkkaan maumlaumlriteltyihin tavoitteisiin tai kontrolliin Ideana on ettaumlhallintoprosessit tulisi avata eri toimijoiden vuorovaikutukselle ja dialogille Taumllloumlinongelman kaumlsittelyyn saadaan mukaan monenlaista tietoa erilaisia arvoja ja vai-kutusresursseja ja ymmaumlrrys lisaumlaumlntyy siitauml miten ongelma tulisi maumlaumlritellauml mitentavoitteet tulee asettaa ja minkaumllaisia strategioita voidaan kaumlyttaumlauml Kun jo tiedon janaumlkemysten yhdistaumlmisessauml ylitetaumlaumln kaumlsitteellisiauml ja institutionaalisia rajoja voi-daan edistaumlauml palautteen saamista jo strategian kehittaumlmisvaiheessa

TM-laumlhestymistavan keskeisenauml ajatuksena on ennakoinnin naumlkoumlkulmasta pyr-kiauml ohjaamaan monimutkaisten jaumlrjestelmien kehitystauml pitkaumlllauml aikajaumlnteellauml Mallion ollut alusta pitaumlen hyvin kaumlytaumlnnoumlnhakuinen ja sitauml on pyritty soveltamaanmuun muassa Alankomaiden ympaumlristoumlpolitiikassa sekauml Belgiassa ja Englannissaenergiahallinnossa ja terveydenhoidon suunnittelussa (Rotmans amp Loorbach2009)

Keskeinen ajatus on ettauml pienet muutokset johtavat laajoihin jaumlrjestelmaumln muu-toksiin Suuri muutos on mahdollista vain taumlllauml tavoin koska jaumlrjestelmauml vastustaasuuria muutoksia Pieniauml muutoksia voidaan puolestaan tukea luomalla muutos-areenoita joiden avulla toimijat sitoutetaan toimintaan yhteisten visioiden luomisenja toiminnan kautta Muutoksen eteenpaumlin viemiseksi on myoumls tunnistettava kes-

28

keiset muutosagentit jotka kykenevaumlt ottamaan riittaumlvaumlauml etaumlisyyttauml hallitsevaanjaumlrjestelmaumlaumln ja haluavat muutosta Lisaumlksi on tuettava uusien innovatiivistentoimintavaihtoehtojen etsimistauml jotta jaumlrjestelmaumln sisaumlinen diversiteetti ja sopeu-tumiskyky lisaumlaumlntyisivaumlt Taumlmauml merkitsee uusien suojaavien lokeroiden luomistakokeilutoiminnalle esimerkiksi rahoituksen tai lainsaumlaumldaumlnnoumln avulla Lisaumlksi jaumlrjes-telmaumln kehitystauml on jatkuvasti ennakoitava jotta siinauml tapahtuviin muutoksiin onmahdollista varautua (Rotmans amp Loorbach 2009)

TM-periaatteet voidaan kiteyttaumlauml toimintaohjeiksi joista muodostuu toiminnan jaoppimisen jatkuva kehauml Naumlitauml ohjeita ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

1 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminen2 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen3 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen4 Kokeilujen toteuttaminen5 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi6 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin

Rotmansin ja Loorbachin (2009) siirtymisprosessin sykli (kuva 6) kuvaa taumltauml dy-namiikkaa Ongelman maumlaumlrittelyn toimijoiden ja toimintaohjelman suunnittelunjaumllkeen voidaan siirtymaumlauml edistaumlauml erilaisilla kokeiluilla joita voidaan tukea esimer-kiksi poliittisin paumlaumltoumlksin tuilla Osallistujien tulee pystyauml hahmottamaan komplek-sinen jaumlrjestelmauml sekauml sen haasteet ja mahdollisuudet Muutosareenaa ei tulenaumlhdauml stabiilina rakenteena vaan se on pikemminkin luonteeltaan ajassa jatku-vasti muotoutuva virtuaalinen ja muuttuvien toimijoiden eteenpaumlin kantama polku

Kuva 6 Muutoksen sykli (Rotmans amp Loorbach 2009)

29

TM-laumlhestymistavan kaumlsitteelliset tyoumlkalut on tarkoitettu laajojen kehityskulkujensuuntaamiseen Kokeilujen rakentaminen on vain yksi osa taumltauml prosessia SAM-hankkeessa TMn teoreettiset jaumlsennykset ja kaumlsitteet helpottavat tarkasteltavienalueellisten kokeilujen kytkemistauml yhteiskunnan yleisempiin kehityskulkuihinja -toimenpiteisiin TM-laumlhestymistapaa kuvataan syklisenauml prosessina jossaorganisoidaan sidosryhmien jatkuva vuorovaikutteinen oppiminen Se kaumlynnistyyongelman hahmottamisesta muutosareenan perustamisesta ja yhteisten visioidenluomisesta Taumlllaisina muutosareenoina voidaan naumlhdauml esimerkiksi kaivosteolli-suuteen liittyvaumlt kehittaumlmisohjelmat Muutosvoimaa vahvistetaan synnyttaumlmaumlllaumlsellaisia toimijaverkostoja joiden monipuolinen asiantuntemus heijastaa ratkaista-van ongelman eri puolia Toimijat pyritaumlaumln mobilisoimaan erilaisten vaihtoehtoistenkehityskulkujen kokeiluun

SAM-hankkeessa tarkasteltiin miten kaivosteollisuudessa voidaan muokatauusi suomalaiseen ympaumlristoumloumln sopiva sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlytaumlntouml jamiten voidaan luoda edellytykset sen laajamittaiselle kaumlyttoumloumlnotolle osaksi vallit-sevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml Muutoksen toteuttamiseksi tarvitaan eri toimijoidenyhteistauml ymmaumlrrystauml siitauml mitauml taumlmauml muutos tarkoittaisi keiden aktiviteetteja jaosallistumista muutoksen laumlpivientiin tarvitaan ja minkaumllaisia ovat heidaumln roolinsamuutostoimijoina

Muutosta voidaan aktivoida monesta suunnasta Voidaan erottaa erityisiauml akti-vaattoreita integraattoreita tai mahdollistajia Aktivaattorit voivat olla kansalaisiaviranomaisia aktivisteja jne Integraattoreita ovat erilaiset verkostot ja mahdollis-tajia loumlytyy esimerkiksi rahoittajista ja politiikan toimijoista Naumlmauml toimijat toimivatmuutosprosessissa

Muutosprosessi on iteratiivinen prosessi jossa tieto ja ymmaumlrrys asioista muo-dostuu muotoutuu ja leviaumlauml Tiedon luomisen prosessia voidaan kuvata SECI-mallin avulla (kuva 7 Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995) Tieto muovautuuulkoistamisen yhdistaumlmisen sisaumlistaumlmisen ja sosiaalistamisen kautta kulkevassasyklissauml Kaivosalan muutosprosessia voidaan kuvata myoumls taumlmaumln SECI-mallinavulla Esimerkiksi SAM-hankkeessa toteutetut tyoumlpajat kokoukset yhteistyoumlkaivosyritysten kanssa ja hankkeessa tuotetut julkaisut voidaan asettaa SECI-mallin mukaiseen kuvaan Olennaista on ymmaumlrtaumlauml ettauml yksittaumlinen julkaisu taityoumlryhmaumln toiminta ei saa muutosta aikaan vaan asioiden ymmaumlrtaumlmiseen tarvi-taan prosessi joka kulkee monella eri tasolla iteroiden

30

Kuva 7 SECI-malli tiedon ja ymmaumlrryksen muodostumisen prosessin syklis-tauml (Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995)

Hiljainen tieto

Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Hiljainen tieto Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto Taumlsmaumlllinen tieto

Toimintakentaumln luominen Tiedon yhdistaumlminen

Dialogi

Tekemaumlllauml oppiminen

Sosiaalistaminen Ulkoistaminen

Sisaumlistaumlminen Yhdistaumlminen

bull Hankekokouksetbull Argumenta-hankkeen seminaarit

bull Draamatyoumlpajabull Viranomaistyoumlpajabull Visiotyoumlpajabull Tiekarttatyoumlpajabull Csiro haastattelutbull Hyvaumlksyttaumlvyyskyselyt

bull Benchmarkbull Policy Briefbull Artikkelit

bull Yhteistyouml kaivosyritystenkanssa

bull Tapaukset esim Kuusamonkaavoitusprosessi

31

5 Suomalaisen kaivosalan muutosprosessinkokonaiskuva

Suomalaisen kaivosteollisuuden murrosprosessin kokonaiskuva kuten se SAM-hankkeen aineiston perusteella hahmottui on esitetty kuvassa 8 MLP-malliin sovi-tettuna MLP-mallissa niche-taso on kaumlsitetty laajasti eikauml vain teknisiauml ratkaisujaesittelevaumlnauml tasona Siihen on otettu mukaan myoumls toimintatapa- ja menettelyko-keiluja Vielauml 1960-luvulla kaivostoiminta oli valtiojohtoista suljetussa taloudessatapahtuvaa toimintaa joka tapahtui teollista toimintaa suosivassa arvomaailmas-sa Taumlssauml ympaumlristoumlssauml toiminut regiimi on parhaillaan muuttumassa uudeksiregiimiksi jonka arvellaan toteutuvan vuoden 2030 tienoilla SAM-hankkeen visio-ja tiekarttatyoumlpajoissa (kuva 1) tunnistetut ja kuvatut muutospolut ovat ehkauml taumllloumlinjohtaneet uuteen kaivosalan regiimiin

Kuva 8 Kaivosalan muutosprosessi (mukaellen Foxon et al 2010 Kohl et al2013)

Niche

RegimeLandscape

Applied Foxon et al 2010

20301960

Kaivoslaki 1965

ElinkeinopolitiikkaNatura 2000

Kestaumlvauml kehitys

Resurssiniukkuus

YVA 1994 Kaivoslaki 2011

1 Moniaumlaumlninen osaava viranomaistoiminta

2 Kestaumlvaumln kehityksen mukainenyrityskulttuuri

3 Yhteisoumln hyvaumlksymauml kaivos4 Oppiva ja uutta luova kaivosteollisuus

Kaivos tuo vaurauttaja tyoumlpaikkoja

5 Raumlaumltaumlloumlity viestintauml ja oikea-aikaisuus

6 Kaivoksen koko elinkaari huomioituKaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminenaluetaloudessa

KaivosinfrastruktuuriAsunnotTiethellip

Ympaumlristoumlarvot

JohtamisjaumlrjestelmaumltCSR kaivosalalleGRI-ohjeistusTSMISO-standarditVakuutukset riskienhallinta

VisioKestaumlvauml

hyvaumlksyttaumlvaumlkaivannaisteollisuus

TEKES Green Mining ohjelmaKaivosalan koulutus

BioliuotustekniikkaSuomessaTalvivaaran kaivos

Stressitestit

Vanhat kaivosyhtioumltesim Outokumpu

Kaivoskone- ja laitevalmistajatKansainvaumlliset kaivosyrityksetPaikallinen yritystoiminta

Suljettu kansantalous

Kaivosbuumi 2005-2010Malminetsinnaumln vastustusKaivosvastaisuus

Vanhat kaivoksetkuten Kemi

Malminetsintauml kuten SakattiKaivossuunnitelmat kuten Kuusamo

Mineraaleja vaativa elaumlmaumlntapa

Yritysvastuullisuus

SoLiMi-hankkeen hyvaumlksyttaumlvyyskysely

Media SOME

Politiikkaregulaatiomarkkinat

Arvotasenteetosaaminen

Fyysinenympaumlristouml

SAM-hankkeen sidosryhmaumlyhteistyoumlkokeilutKestaumlvaumln kaisvotoiminnan verkosto

AutomaatioDigitaalisuus

32

51 Markkinat politiikka ja regulaatio

1960-luvulla kaivokset ja malminetsintauml olivat hyvin pitkaumllle valtion suunnastaohjattuja kansallisia projekteja (esim Outokumpu keskeinen toimija) Kohti vuotta2030 mentaumlessauml markkinat ovat muuttuneet entistauml globaalimmiksi suurin osaSuomen kaivoksista ja malminetsinnaumlstauml tapahtuu ulkomaisten yritysten toimestaRegiimiin on siis tullut uusia toimijoita suuria ulkomaisia kaivosyrityksiauml Taumlmaumlaiheuttaa haasteita yrityskulttuurin luomiseen yritysten vaumlliseen yhteistyoumlhoumlnviranomaistoimintaan sidosryhmaumlsuhteisiin viestintaumlaumln jne Toimintaympaumlristouml onmuuttunut niin ettauml kestaumlvaumln toiminnan vaatimus niin sosiaalisten ja taloudellistenasioiden kuin ympaumlristoumlasioiden osalta on liiketoiminnalle merkityksellistauml

Suomen metsaumlteollisuus kamppaili 1990-luvulla vastaavien haasteiden kanssaerityisesti ympaumlristoumlkysymyksen mutta se kykeni vastaamaan muutostarpeeseenyhteistoiminnalla Metsaumlteollisuudella on pitkaumlt ja hyviksi koetut perinteet tutkimus-ympaumlristouml- ja sidosryhmaumlsuhteiden hoidossa yhteinen tutkimuslaitos (KCL) ja yhtei-nen ympaumlristoumlraportointikaumlytaumlntouml joiden avulla se vastasi muutokseen (Wessberg etal 2015a) Kaivosteollisuudessa globaalit toimijat ja markkinat tuovat erityishaasteensuomalaiseen hyvaumlksyttaumlvyysprosessiin

Uuden kaivoslain tulkinta on nykytilanteessa vielauml muotoutumassa Kaivoslainsuhde ympaumlristoumllainsaumlaumldaumlntoumloumln on niin ikaumlaumln vielauml paikoin epaumlselvauml Naumlin ollentoimintajaumlrjestelmauml on esimerkiksi taumlssauml kohtaa vielauml kehittymaumlssauml ja kaumlytaumlnnoumlssaumltaumlmauml naumlkyy esimerkiksi siinauml ettauml lupapaumlaumltoumlksiin kuuluu pitkauml aika mikauml hermos-tuttaa yritystoimijoita Turvatekniikan keskus (Tukes) myoumlntaumlauml kaumlytaumlnnoumlssauml kai-vosluvan mutta kaivoslupa ja ympaumlristoumllupa ovat vahvasti linkittyneitauml toisiinsaAluehallintovirasto (AVI) on siten ympaumlristoumlluvan myoumlntaumljaumlnauml myoumls merkittaumlvaumlkaivosalan viranomaistoimija Tukesin rinnalla Jos hanke on ympaumlristoumlvaikutuksil-taan laaja-alainen tarvitaan kaivoslupaa varten lausunto ympaumlristoumlvaikutustenarvioinnista (YVA-lausunto) jonka yhteydessauml korostuvat sidosryhmiin kohdistuvatvaikutukset ja sosiaalisten vaikutusten arviointi Suojelualueiden osalta ympaumlristouml-viranomainen on myoumls merkityksellinen toimija kaivoslupaan liittyen Kiinnostavatmalmiot ja luonnonsuojelullisesti niin ikaumlaumln kiinnostavat alueet yhtyvaumlt usein sillaumlmalmiot muokkaavat helposti maaperaumln koostumusta niin ettauml alueelle muodos-tuu poikkeuksellinen elinympaumlristouml kasveille Ympaumlristoumlluvan alainen toiminta onpuolestaan Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskuksen (ELY) valvottavaa aluettaLisaumlksi Tukes pyytaumlauml aina kaivoslupaa varten lausunnot kunnalta (kaavoitus) jaMaanmittauslaitokselta (kaivostoimitus)

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta moniaumlaumlnisen ja osaavan viran-omaistoiminnan tukeminen ja kehittaumlminen on keskeinen visiopolku politiikanregulaation ja markkinoiden suuntaamisessa

52 Arvot asenteet osaaminen

Kaivosalan hiljaiselo ennen kaivosbuumia aiheutti sen ettauml tietoisuus kaivoksistaja niiden merkityksestauml ihmisten hyvinvoinnille jaumli etaumlisiksi kansalaisille Kansalais-

33

ten arvot ja asenteet eivaumlt siis paumlaumlsseet kehittymaumlaumln yhteiskunnallisen muutos-prosessin mukana Esimerkiksi ympaumlristoumlarvojen nouseminen merkitykselliseksitekijaumlksi teollisuuden hyvaumlksyttaumlvyysprosessissa ei kehittynyt kaivosteollisuudenmukana vaan iskeytyi kasvoille vasta kaivosbuumin yhteydessauml Laaja-alainenosaaminen kaivosteollisuuden hyvaumlksyttaumlvyyteen liittyen ei kehittynyt siinauml mitassakuin voimissaan olevan teollisuuden alan tilanteessa olisi voinut olla

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolut liittyen kestaumlvaumln kehityk-sen mukaiseen yrityskulttuuriin yhteisoumln hyvaumlksymaumlaumln kaivokseen oppivaan jauutta luovaan kaivokseen ja raumlaumltaumlloumlityyn viestintaumlaumln liittyen ovat avainasemassamuutosprosessin suuntaamisessa

53 Fyysinen ympaumlristouml

Vanhat olemassa olevat kaivokset kuten Kemi ja Pyhaumlsalmi ovat esimerkkejaumljoissa kaivosinfrastruktuuriin on totuttu ja se on toimiva ja valmis Hyvaumlksyttaumlvyy-den naumlkoumlkulmasta haasteita aiheuttaa uusien kaivosten perustaminen joka uhkaaesimerkiksi olemassa olevaa matkailuelinkeinoa kuten Juomasuo Kuusamossatai luonnonsuojelua kuten Hannukainen Sodankylaumlssauml

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolku jossa otetaan huomioonkoko kaivoksen elinkaari ja kaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminen aluetaloudessaon merkityksellinen muutosprosessin suuntaamisessa Esimerkiksi merkityksellistaumlhyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta on se kuinka kaivosinfraa voidaan hyoumldyntaumlaumlkaivoksen elinkaaren jaumllkeen

34

6 Yhteenveto ja johtopaumlaumltoumlkset

Taumlssauml julkaisussa on avattu suomalaisen kaivosalan muutosprosessia ns kaivos-buumin seurauksena ja jaumllkeen Kaivosbuumin myoumltauml lisaumlaumlntynyt kaivosteollisuuson heraumlttaumlnyt yhteiskunnallisen keskustelun kaivosten sosiaalisesta toimiluvasta jasen sisaumllloumlstauml Ottamatta kantaa kaivosten sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden oikeu-tukseen taumlssauml kirjoituksessa on jaumlsennetty sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden reunaeh-toja ja yhteiskunnallisen myoumlntouml- tai epaumlaumlmisprosessiin vaikuttavia tekijoumlitauml jamekanismeja Siirtymaumlprosessin hallinnassa keskeisiauml elementtejauml myoumls kai-vosalan muutosprosessissa ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

7 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminenesimerkiksi kaivosalaan suuntautuvien tutkimusohjelmien ja muun rahoi-tuksen avulla

8 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen ja paumlivitysriittaumlvaumln tiheaumlsti esimerkiksi kaivosteollisuuden vision ja tiekartan paumlivit-taumlminen

9 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen esimerkiksiKestaumlvaumln kaivostoiminnan verkosto

10 Kokeilujen toteuttaminen esimerkiksi viranomaistyoumlpaja osana kai-voshankkeiden YVA-prosessia tai draamatyoumlpaja eri sidosryhmille osanakaavoitusprosessia

11 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi esimer-kiksi SAM-hankkeessa ideoituja kokeiluja tulee analysoida ja jatkaa lu-paavimmiksi koettujen kokeilujen kehittaumlmistauml

12 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin esimerkiksi Kaivosteol-lisuus ryn roolin sopeuttaminen toimintaympaumlristoumln muutokseen tai toi-minnan ohjausjaumlrjestelmien kehittaumlminen (esim TSM-jaumlrjestelmaumln kehit-taumlminen ja soveltaminen Suomen olosuhteissa)

Kaivosalalla on menossa muutosprosessissa erityisesti sidosryhmaumlkommunikaati-on ja sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden alueilla joissa edellauml mainitut muutosproses-sin hallinnan keskeiset elementit ovat jo naumlhtaumlvissauml Tekesin Suomen Akatemianja Sitran rahoituksella on toteutettu tutkimusohjelmia ja tutkimushankkeita jotka

35

tukevat uusien niche-avauksien muodostumista uusien verkostojen syntymistauml jakokeilujen toteuttamista

Esimerkiksi SAM-hankkeessa on kokeiltu viranomais- ja draamatyoumlpajoja sekaumlinteraktiivista digitaalista verkkotyoumlkalua kaavoitusprosessin tukena sidosryhmienvaumllisen kommunikaatioprosessin kehittaumlmisessauml SAM-hankkeessa luotiin yhdes-sauml kaivosalan sidosryhmien kanssa visio hyvaumlksyttaumlvaumln ja kestaumlvaumln kaivosteolli-suuden tulevaisuudesta

Sitran johdolla on rakennettu kaivosalan yhteistyoumlverkosto Kestaumlvaumln kaivostoi-minnan verkosto jossa on jo toteutettu suomalaisen kaivosteollisuuden yhteinenyhteiskuntavastuuraportti ja tyoumlkalupakki vastuullisuuden toteuttamiseen Lisaumlksiverkostossa on kehitteillauml kaivosteollisuuden oma kaivosvastuujaumlrjestelmauml kana-dalaisen TSM-jaumlrjestelmaumln pohjalle Jyvaumlskylaumln yliopistossa on toteutettu kai-vosalan hyvaumlksyttaumlvyyskysely kansalaisille (Jartti et al 2014)

Jatkossa naumlistauml kokeiluista voidaan valita lupaavimmat jatkokehittelyauml ja toimin-tatapojen vakiinnuttamista varten ja arvioida toimintaa Esimerkiksi viranomaistyouml-pajasta sekauml draamatyoumlpajasta voisi tulla vakiintunutta kaumlytaumlntoumlauml kaivosalan kaa-voitusprosessien sidosryhmaumldialogin toteuttamiseen ja kaivosalan hyvaumlksyttauml-vyyskyselystauml voisi tulla saumlaumlnnoumlllisesti toteutettava asia Draamatyoumlpaja voisi ollamyoumls osa YVA-prosessia Kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkostoa on suunniteltuhallinnoitavaksi Kaivosteollisuus ryn alle mikauml olisi luonteva kehityssuunta vakiin-nuttamaan verkoston toiminta

Jatkon kannalta merkityksellistauml on myoumls jatkaa alueen tutkimusta ja kehitystaumlVisiopolut voisivat esimerkiksi tarjota alustan jolla voitaisiin suunnitella jatkotutki-musta ja kehitystauml Jokainen visiopolku voisi olla oman tutkimus- ja kehityshank-keen arvoinen Esimerkiksi moniaumlaumlnisen osaavan viranomaistoiminnan kehittaumlmi-nen voisi samalla vastata kaivosalan pitkien ja raskaiden ympaumlristoumllupaprosessiennopeuttamisen ja keventaumlmisen haasteisiin kun viranomaisten vaumllistauml vuorovaiku-tusta yli sektorirajojen pystyttaumlisiin toteuttamaan ja hyoumldyntaumlmaumlaumln tehokkaasti

Jos kaivosteollisuuden muutosprosessin merkityksellisimmaumln asian haluaisi sa-noa yhdellauml sanalla se olisi luottamus Luottamus on elintaumlrkeaumlauml niin viranomais-toiminnan kuin yritystoiminnan onnistumisen kannalta Jos luottamusta ei ole ontoiminta kaikin tavoin vaikeaa Kaikkien sidosryhmien mukaan lukien viranomai-set tulee voida luottaa yritykseen ja yrityksen ja sen eri sidosryhmien tulee voidaluottaa viranomaisiin Siitauml syntyy hyvaumlksyttaumlvaumln toiminnan perusta Ja taumlmaumlnrakentamisessa on kaivosteollisuuden suurimmat haasteet taumlmaumln paumlivaumln Suo-messa Taumlmaumln haasteen voittamisessa ollaan kuitenkin jo hyvaumlssauml vauhdissa

36

AcknowledgementsThe authors would like to thank all of the SAM project all the other sustainablemining research projects that were going on at the same time and other peopleassociated with this process In addition we would like to thank the various stake-holders which inter alia participated in various events of the SAM project bring-ing material for the formulation of this report Special thanks is applied from VTT inthe SAM process retired Sirkku Kivisaari whose importance in the writing processof this report has been great Finally a special thanks to the Director of the SAMproject Helena Wessman-Jaumlaumlskelaumlinen who encouraged to write this analysis

37

LaumlhteetAumanen V 2010 Energiaregiimi muutoksessa diskursiivinen tarkastelu ener-

giapolitiikasta sosioteknologisena muutoksena Pro gradu Jyvaumlskylaumlnyliopisto

Azapagic A 2004 Developing a framework for sustainable development indica-tors for the mining and minerals industry Journal of Cleaner Production12 639ndash662

Bice S 2014 What Gives You a Social Licence An Exploration of the SocialLicence to Operate in the Australian Mining Industry Resources 3 62ndash80 doi 103390resources3010062

Burdge R J amp Vanclay F 2004 Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kaumlytaumlntouml jatulevaisuus Teoksessa Sairinen R amp Kohl J (toim) Ihminen ja ympauml-ristoumln muutos Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin teoriaa ja kaumlytaumlntoumljaumlYhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 87Espoo Teknillinen korkeakoulu S 41ndash65

Carroll A P 1979 A three-dimensional conceptual model of corporate socialperformance Academy of Management Review Vol 4 pp 497ndash505

Elzen B Geels F amp Green K (toim) 2004 System Innovation and the Transi-tion to Sustainability Theory Evidence and Policy Cheltenham UK ampNorthampton MA USA Edward Elgar Publishing

EU 2013 Strategic Implementation plan for the European Innovation partnershipon Raw materials 2013 httpseceuropaeueipraw-materialsensystemfilesged10262020130723_SIP20Part2020I20completpdf

Foxon T J Hammond G P amp Pearson P J G 2010 Developing transitionpathways for a low carbon electricity system in the UK TechnologicalForecasting amp Social Change 77 1203ndash1213 Elsevier

Geels F 2002 Technological transitions as evolutionary reconfiguration process-es a multi-level perspective and a case study Research Policy 31 891257ndash1274

Gunningham N Kagan R A amp Thornton D 2004 Social License and Environ-mental Protection Why Businesses Go Beyond Compliance Law amp So-cial Inquiry Volume 29 Issue 2 307ndash341 April 2004 DOI101111j1747-44692004tb00338x

23

arviointia kokonaisuutena ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin menetelmaumlt rajoit-tuivat usein vain mielipiteiden kysymiseen kyselyllauml Kujalan mukaan sosiaalistenvaikutusten arviointi on jaumlaumlnyt usein laumlhinnauml mielipidetutkimukseksi sen sijaan ettaumlsiinauml tarkasteltaisiin hankkeen vaikutuksia paikallisten asukkaiden naumlkoumlkulmastaja tuotaisiin esille tasapuolisesti sekauml nollavaihtoehdon ettauml hankkeen toteuttami-sen positiivisia ja negatiivisia vaikutuksia sekauml vaikutusten kohderyhmiauml (Kujala2011)

On huomattavaa ettauml vasta viime vuosina maassamme on kehitetty tyoumlvaumllineitaumlja ohjeistoja kaivosten sosiaalisten vaikutusten arviointiin kuten vuonna 2013julkaistu opaskirja kaivosten ympaumlristoumlsaumlaumlntelyyn ja sosiaalista kestaumlvyyttauml tuke-viin hankkeisiin (ks Kokko et al 2013) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)puolestaan tarjoaa ohjeistoa ja taustamateriaalia ihmisiin kohdistuvien vaikutustenarviointiin (IVA) jonka avulla voidaan kartoittaa muun muassa asukkaiden sairas-tuvuutta hankekohteiden laumlheisyydessauml (THL 2015)

24

4 Jaumlrjestelmaumln muuttumisen dynamiikkamuutoksen ohjaus ja hallinta

41 Muutoksen dynamiikka

Vakiintuneet toimijat kehittaumlvaumlt jatkuvasti vallitsevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml Poliitti-set toimijat voivat esimerkiksi tehdauml kestaumlvaumln kehityksen mukaisia lakialoitteita taikaumlynnistaumlauml alaan kohdistuvia kehittaumlmisohjelmia Kaivosteollisuuden yrityksetvoivat kehittaumlauml tuotteidensa ja tuotantoprosessinsa laatua kestaumlvaumln kehityksenmukaiseksi johtamisjaumlrjestelmaumlaumlnsauml uudistamalla Naumlin voidaan kehittaumlauml esimympaumlristoumlvaikutusten haumlirioumltilanteiden ja tyoumlturvallisuuden hallintaa toiminnaneettisyyttauml tai sidosryhmaumlyhteistyoumltauml

MLP-mallin mukaan radikaalien innovaatioiden aihiot syntyvaumlt tyypillisesti ka-peilla sovellusalueilla tai rajatuilla maantieteellisillauml alueilla toteutettavista kokei-luista (niche-taso) Uusien radikaalien innovaatioiden toimivuudesta ja vaikutta-vuudesta ei ole aluksi riittaumlvaumlauml naumlyttoumlauml Siksi kokeilu saattaa tarvita alkuvaiheessasuojattua tilaa ja tukitoimenpiteitauml Niitauml voidaan luoda rakentamalla sosiaalisiatukiverkostoja joihin voi kuulua kokeilusta kiinnostuneita tuottajia ja kaumlyttaumljiauml jayhteiskunnallisia toimijoita

MLP-mallin tasot muodostavat sisaumlkkaumlisen hierarkian Mallin keskeinen oletta-mus on se ettauml mikaumlaumln yksittaumlinen tekijauml ei voi muuttaa vallitsevaa toimintamalliaSe muuttuu eritasoisten prosessien vuorovaikutuksessa Muutos edellyttaumlauml ensin-naumlkin ettauml yhteiskunnallisen toimintaympaumlristoumln muutosprosessit kuten vaumlkiluvunkasvu kaupungistuminen ja elintason noususta johtuva metallien mineraalien jakiviaineksen kysynnaumln kasvu tai kansalaisaktiivisuuden lisaumlaumlntyminen luovatpaineita vallitsevan kaivosteollisuuden muutokselle Erilaiset kriisitilanteet lisaumlaumlvaumltpainetta ja nopeuttavat toimintatapojen tekniikoiden ja viranomaismaumlaumlraumlystenmuuttumista

Systeemisen muutoksen toteuttamiseen tarvitaan vallitsevan toimintajaumlrjestel-maumln ja niche-tason kehittaumlmisprosessien vaumllistauml vuorovaikutusta ja keskinaumlistaumlsopeuttamista Vallitsevan jaumlrjestelmaumln toimijoiden on luotava edellytyksiauml ja tilaauudenlaisen toimintajaumlrjestelmaumln kaumlyttoumloumlnotolle Lisaumlksi paikallisella tasolla onkokeilujen kautta luotava kaumlyttoumlkelpoinen konkreettinen uusi toimintamalli joka voilaajeta uudeksi toimintajaumlrjestelmaumlksi Uusi toimintajaumlrjestelmauml ja sen kaumlyttoumloumlnot-

25

toympaumlristouml tarvitsevat molemminpuolista sopeuttamista toisiinsa Mahdollisuuksi-en ikkuna avautuu silloin kun tuotettu ja toimivaksi havaittu uusi toimintajaumlrjestel-mauml voidaan integroida olemassa olevaan toimintajaumlrjestelmaumlaumln Mahdollisen muu-toksen tapahtumisen jaumllkeenkin toimintajaumlrjestelmaumln kehittaumlmisen on jatkuttava

Monitasoinen muutoksen malli tarjoaa kaumlsitteellisen viitekehyksen ja ajattelunapuvaumllineen Se auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln miksi sen enempaumlauml ulkoiset paineet kuinradikaalit uudet ideatkaan eivaumlt yksin aina riitauml aikaansaamaan vakiintuneen toi-mintamallin muuttumista ja miksi muutoksen aikaansaamiseen tarvitaan useidentoimijoiden paumlaumltoumlksiauml ja vuorovaikutteista toimintaa Monitasoisen muutoksenmallin mukaan systeemisen muutoksen edistaumlmiseen tarvitaan siis sekauml ylhaumlaumlltaumlalas (top-down) ettauml alhaalta yloumls (bottom-up) suuntautuvia toimenpiteitauml ja kehi-tysprosesseja

Toisaalta jaumlrjestelmaumlauml voivat muovata myoumls yllaumlttaumlvaumlt tapahtumat tai jopa on-nettomuudet kuten kaumlvi Suomessa Talvivaaran tapauksessa Patoaltaiden pettauml-misestauml aiheutunut kaivosvesien vuoto sekauml kuolemaan johtanut tyoumltapaturmaTalvivaaran kaivosalueella ravistivat suomalaista kaivosteollisuutta ja siihen liitty-vaumlauml sidosryhmaumlverkostoa niin ettauml esimerkiksi viranomaismaumlaumlraumlykset kiristyivaumltpainostuksesta Tapahtumien myoumltauml koko yhteiskunta heraumlsi vaatimaan kaivosyri-tysten vastuullista toimintaa Tutkimuskentaumlssauml tarjottiin rahoitusta vastuullisenkaivostoiminnan edistaumlmiseksi (esim Tekesin Green Mining -ohjelma) ja Sitrassaaloitettiin kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkoston kehittaumlminen Tulevaisuudessavoimme sitten tarkastella kuinka naumlmauml kokeilut ja muutosareenan toiminnot siirty-vaumlt kaivosalan regiimiin

Sidosryhmiauml pyydettiin SAM-hankkeen visiotyoumlpajassa (Kohl et al 2013) tyoumlpa-joissa mm kirjaamaan kaivosalalle merkityksellisiauml asioita ja tapahtumia 1960-luvulta taumlhaumln paumlivaumlaumln ja siitauml eteenpaumlin tulevaisuuteen vuoteen 2030 Tuloksenasyntyi kuvan 5 mukainen tuloste Kuvasta voidaan hahmottaa menneisyydestaumlrdquoKaivos tyoumlnantajanardquo -tarina nykyisyydestauml rdquoTalvivaaran kaivoksenrdquo tarina jatulevaisuudesta rdquoKaivos yhteiskunnassardquo -tarina Kuvan tulos voidaan tulkita niinettauml Talvivaara on ilmiouml joka mursi kaumlsityksen kaivosteollisuudesta vain tyoumlnanta-jana muutti kaumlsityksen niin ettauml kaivos on osa yhteiskuntaa Talvivaaran kaivok-sen olemassaolon ensimmaumlisten vuosien aikana kyseenalaistettiin olemassaoleva kaivosregiimi viranomaisten osaaminen ja vallitseva yrityskulttuuri joka eiriittaumlvaumlssauml maumlaumlrin ottanut huomioon sidosryhmiauml Naumlin niche-tason toimija (Talvi-vaara) muutti vallitsevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml (regime) Osaltaan muutosprosessinkaumlynnistymiseen vaikutti myoumls toimintaympaumlristouml (landscape) jossa painetta jaumlr-jestelmaumlaumln loivat muun muassa resurssiniukkuus ja laumlnsimaisen elaumlmaumlntavanluoma kasvava mineraalitarve kestaumlvaumln kehityksen ja yritysvastuullisuuden tren-dit

26

Kuva 5 Kaivosteollisuuden merkityksellisiauml ilmioumlitauml ja trendejauml menneisyy-destauml nykyisyydestauml ja tulevasta (Kohl et al 2013)

Kuva 5 kertoo osaltaan ettauml Talvivaaran kaivosta voidaan pitaumlauml uuden kaivospro-sessiteknologian kokeiluna joka johti konfliktiin (Tiainen et al 2014) ja koko suo-malaisen kaivosalan kriisiin sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta Vielaumlvuonna 2006 Vesa Kainulainen kirjoitti Talvivaarasta ettauml siellauml on Euroopansuurimmat sulfidiset nikkeliesiintymaumlt Uutta ympaumlristoumlystaumlvaumlllistauml tekniikkaa Yli25 vuoden toiminta-aika Suomalaisen kaivosteollisuusklusterin uusi alku (Kainu-lainen 2006) Naumlmauml lupaukset paumlaumltyivaumlt kuitenkin pettymykseen tyoumltapaturman jaympaumlristoumlonnettomuuksien seurauksena Voidaan sanoa ettauml Talvivaaran epaumlon-nistuminen avasi suomalaisen yhteiskunnan ymmaumlrryksen kyseenalaistamaankaivosalan kestaumlvyyden

42 Muutoksen ohjaus ja hallinta

Strategic Niche Management (SNM) ja juurruttaminen ovat laumlhestymistapoja jotkaedustavat muutosvoiman rakentamista alhaalta yloumlspaumlin Niiden avulla edistetaumlaumlnonnistuneiden kokeilujen ja nichejen rakentamista ja hyoumldyntaumlmistauml (Weber ampDorda 1999 Hoogma ym 2005 Kivisaari ym 1999 Kivisaari amp Lovio 2004) SAM-hankkeessa toteutetut kokeilut olivat luonteeltaan taumlllaisia Mainitut laumlhestymista-vat taumlhtaumlaumlvaumlt sellaisten kokeilujen toteuttamiseen jossa keskeiset sidosryhmaumltoppivat muokkaamaan uutta toimintamallia sellaiseksi ettauml se on kaikkien puoles-ta hyvaumlksyttaumlvauml Laumlhestymistavan ytimessauml ovat yhteisten odotusten luominen

1960 Nyt 2030

Politiikka

Talous

(Kansalais)yhteiskunta

Tekniikkateknologia

Ympaumlristouml

Arvot

Natura-verkosto 2000

Vaihtoehtoiset teknologiat harvinaistenmetallien talteenotolle

Lakien vaumllisetsuhteetluontoon

Raaka-aineiden niukkuus jahinnat Harvinaiset metallitUusiutuvat raaka-aineet

Radikalisoituminen

RakennemuutoksetSirpaloituminen

Uusi kaivoslaki2011

In situ-bioliuotus

Kestaumlvauml kehitys

Standardointikehittyy

Vesilaki 1962Kaivoslaki 1965

Euroopanjaumllleenrakennus

CSRkaivosalalle

Tietoisuus javaatimuksetkasvavat

Globaali kehitysAasian markkinat

Kaivosalan rdquovanhatsynnitrdquo

Logistiikka mm uudetmerivaumlylaumlt

Saumlteilyturvalaki 1991

Bric-maat IntiaAfrikka nousevat

ILO- ratifiointi(ei Suomi)

ydinenergialaki1987

EU

EU raaka-ainealoite2010

rikkidirektiiviYSL uudistus

YVA-laki 1994

Julkiset hankinnatLaki 1978 YSL

2000

Rio 1987 YVA ja sosToimilupauudistus

YVD ndashluontovahingot jakompensaatiot

Ennakoiva kompensointihaitoista ja vahingoista

ilmastolaki Jaumltteiden hyoumldyntaumlmisensaumlaumlntely

Malmioidenulkomaalaisomistus

GRIIFC GuidelinesICMM

Performance-product

Lama

Internet SOME

Lobbaus

LiekkisulattoKonepajateollisuudenkasvu

Metso ja OutotecBioliuotuksen kaumlyttouml Suomessa

Johtamisjaumlrjestelmienkehittyminen ISO

ydinmateriaalivalvonta

Jaumltteiden jatkojalostus

Urban mining kasvaa

Onko kaikille toimille tilaa

Suljetun kierron kaivos

Yhteiskuntarakenteen muutos globalisaatio

Vastuullisuus jaumlljitettaumlvyys

Tshernobyl

MMSD 1999

Vastavoimat esim StopTalvivaara

Automatisointi

Kaivosmonopoli valtiolla

Kaivostenyksityistaumlminen

Elinkeinokonfliktit

Valtauksentekeminen

helppoa

Toiminnanpolitisoituminen

Kaivostuotteidenmerkityksen kasvu -gt

hyvaumlksyttaumlvyys

Metsaumlteollisuusgt

Vesienhallinnanparantuminen

Saturoituminen

Kaivostenmerkityksen kasvu Kaivosinfran

hyoumldyntaumlminen

Riskien hallinta sosiaalisentoimiluvan lunastamiseksi

Saumlaumldoumlksettiukkeneva

t

KV-kaupan esteidenpurkaminen

Maankaumlyttoumlkiistat

Teollinen symbioosimm sivukivien

hyoumltykaumlyttouml

MMMampTEMampYM

Suljettukansantalous Oumlljykriisi

Bilateraalikauppa

Kaivoksista toumlitauml

Cleentech

Biotalous

Talvivaara

Talvivaara

Talvivaara

Talvivaara

SOME-ihmisoikeudet

On-line kansanaumlaumlnestykset

HoumlyrykoneYdinvoima

Fossiiliset energiat

PC

Internet Nokia Robotiikka

Uusiutuva energia

Naumlkymaumltoumln kaivos

Kierraumltys-teknologiat

Rajaton halpaenergia (magnetismivaumlraumlhtely kiertoliike

Konsumerismin nousuTalouden nousu etusijalle

Vihreaumlt arvot

Koijaumlrvi

Vesi

Y-heraumltys

KansalaisaktiivisuusMoniarvoisuus

Talouden ylivalta

Arvojen uudelleenarviointi

Laumlpinaumlkyvyys

Globaali informaatio ampOikeuden taju

Paikallisuuden arvostus

Kierraumltys osatuotesuunnittelua

Vesiensuojeluohjelma

TalaskangasRooman klubi

Kaivostyoumlnanta-

jana

Radikaalittapaukset

Kaivosyhteis-

kunnassa

27

(yhteinen visio) yhteinen oppiminen ja monipuolisten toimijaverkostojen rakenta-minen

SNM ja juurruttamisprosessi perustuvat keskeisten osapuolten vaumllisen vuoro-puhelun kaumlynnistaumlmiseen ja edistaumlmiseen uuden ratkaisun kaumlyttoumloumlnotossa Dialo-gin avulla uutta toimintatapaa muokataan siten ettauml se vastaa mahdollisimmanhyvin eri sidosryhmien tarpeisiin ja vaatimuksiin Lisaumlksi toimintaympaumlristoumlssaumledistetaumlaumln sellaisia muutoksia jotka helpottavat uuden innovaation laajamittaistakaumlyttoumloumlnottoa ja tavoiteltujen hyoumltyjen toteutumista Kysymyksessauml on siis kaksi-suuntainen sopeuttamisprosessi

Transition Management (TM siirtymaumln hallinta Rotmans et al 2001 Kemp etal 2007 Loorbach 2007) edustaa laumlhestymistapaa jonka avulla poliittiset paumlaumlttauml-jaumlt voivat toimillaan tukea kestaumlvaumln kehityksen mukaista muutosta yhteiskunnaneri sektoreilla (Elzen ym 2004) TM pyrkii kaumlynnissauml olevien kehityskulkujen mu-kauttamiseen halutun kehityksen suuntaiseksi ja eri toimijoiden vaumllisen yhteisym-maumlrryksen aikaansaamiseen Se painottaa teknisen ja sosiaalisen muutoksenvuorovaikutteista suhdetta ja hyoumldyntaumlauml olemassa olevia liikevoimia ja pyrkii suun-taamaan niitauml kohti yhteiskunnan valitsemia paumlaumlmaumlaumlriauml

TM-mallin punaisena lankana on naumlkemys siitauml ettauml kestaumlvauml kehitys edellyttaumlaumlsosiaalisen ja teknologisen muutoksen samanaikaisuutta ja niiden kytkemistaumlyhteen Malli kuvaa sitauml miten yhteiskunnallisia sosioteknisiauml jaumlrjestelmiauml voidaanmuuttaa kestaumlvaumln kehityksen mukaisiksi ja toisaalta sitauml miten sosiotekniset jaumlr-jestelmaumlt ylipaumlaumltaumlaumln muuttuvat historiallisen tutkimuksen valossa

Voss ja Kemp (2006) luonnehtivat TM-laumlhestymistapaa refleksiiviseksi hallinto-tavaksi (Reflexive Governance) joka painottaa hallinnollisen prosessin sosiaalistaulottuvuutta Hallintoprosessi naumlhdaumlaumln osana sitauml dynamiikkaa jota pyritaumlaumln hallit-semaan Refleksiivinen hallintotapa pyrkii hyoumldyntaumlmaumlaumln vuorovaikutteista oppi-mista laajassa toimijaverkostossa Se pyrkii pikemmin avoimeen systeemiseenoppimiseen kuin tarkkaan maumlaumlriteltyihin tavoitteisiin tai kontrolliin Ideana on ettaumlhallintoprosessit tulisi avata eri toimijoiden vuorovaikutukselle ja dialogille Taumllloumlinongelman kaumlsittelyyn saadaan mukaan monenlaista tietoa erilaisia arvoja ja vai-kutusresursseja ja ymmaumlrrys lisaumlaumlntyy siitauml miten ongelma tulisi maumlaumlritellauml mitentavoitteet tulee asettaa ja minkaumllaisia strategioita voidaan kaumlyttaumlauml Kun jo tiedon janaumlkemysten yhdistaumlmisessauml ylitetaumlaumln kaumlsitteellisiauml ja institutionaalisia rajoja voi-daan edistaumlauml palautteen saamista jo strategian kehittaumlmisvaiheessa

TM-laumlhestymistavan keskeisenauml ajatuksena on ennakoinnin naumlkoumlkulmasta pyr-kiauml ohjaamaan monimutkaisten jaumlrjestelmien kehitystauml pitkaumlllauml aikajaumlnteellauml Mallion ollut alusta pitaumlen hyvin kaumlytaumlnnoumlnhakuinen ja sitauml on pyritty soveltamaanmuun muassa Alankomaiden ympaumlristoumlpolitiikassa sekauml Belgiassa ja Englannissaenergiahallinnossa ja terveydenhoidon suunnittelussa (Rotmans amp Loorbach2009)

Keskeinen ajatus on ettauml pienet muutokset johtavat laajoihin jaumlrjestelmaumln muu-toksiin Suuri muutos on mahdollista vain taumlllauml tavoin koska jaumlrjestelmauml vastustaasuuria muutoksia Pieniauml muutoksia voidaan puolestaan tukea luomalla muutos-areenoita joiden avulla toimijat sitoutetaan toimintaan yhteisten visioiden luomisenja toiminnan kautta Muutoksen eteenpaumlin viemiseksi on myoumls tunnistettava kes-

28

keiset muutosagentit jotka kykenevaumlt ottamaan riittaumlvaumlauml etaumlisyyttauml hallitsevaanjaumlrjestelmaumlaumln ja haluavat muutosta Lisaumlksi on tuettava uusien innovatiivistentoimintavaihtoehtojen etsimistauml jotta jaumlrjestelmaumln sisaumlinen diversiteetti ja sopeu-tumiskyky lisaumlaumlntyisivaumlt Taumlmauml merkitsee uusien suojaavien lokeroiden luomistakokeilutoiminnalle esimerkiksi rahoituksen tai lainsaumlaumldaumlnnoumln avulla Lisaumlksi jaumlrjes-telmaumln kehitystauml on jatkuvasti ennakoitava jotta siinauml tapahtuviin muutoksiin onmahdollista varautua (Rotmans amp Loorbach 2009)

TM-periaatteet voidaan kiteyttaumlauml toimintaohjeiksi joista muodostuu toiminnan jaoppimisen jatkuva kehauml Naumlitauml ohjeita ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

1 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminen2 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen3 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen4 Kokeilujen toteuttaminen5 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi6 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin

Rotmansin ja Loorbachin (2009) siirtymisprosessin sykli (kuva 6) kuvaa taumltauml dy-namiikkaa Ongelman maumlaumlrittelyn toimijoiden ja toimintaohjelman suunnittelunjaumllkeen voidaan siirtymaumlauml edistaumlauml erilaisilla kokeiluilla joita voidaan tukea esimer-kiksi poliittisin paumlaumltoumlksin tuilla Osallistujien tulee pystyauml hahmottamaan komplek-sinen jaumlrjestelmauml sekauml sen haasteet ja mahdollisuudet Muutosareenaa ei tulenaumlhdauml stabiilina rakenteena vaan se on pikemminkin luonteeltaan ajassa jatku-vasti muotoutuva virtuaalinen ja muuttuvien toimijoiden eteenpaumlin kantama polku

Kuva 6 Muutoksen sykli (Rotmans amp Loorbach 2009)

29

TM-laumlhestymistavan kaumlsitteelliset tyoumlkalut on tarkoitettu laajojen kehityskulkujensuuntaamiseen Kokeilujen rakentaminen on vain yksi osa taumltauml prosessia SAM-hankkeessa TMn teoreettiset jaumlsennykset ja kaumlsitteet helpottavat tarkasteltavienalueellisten kokeilujen kytkemistauml yhteiskunnan yleisempiin kehityskulkuihinja -toimenpiteisiin TM-laumlhestymistapaa kuvataan syklisenauml prosessina jossaorganisoidaan sidosryhmien jatkuva vuorovaikutteinen oppiminen Se kaumlynnistyyongelman hahmottamisesta muutosareenan perustamisesta ja yhteisten visioidenluomisesta Taumlllaisina muutosareenoina voidaan naumlhdauml esimerkiksi kaivosteolli-suuteen liittyvaumlt kehittaumlmisohjelmat Muutosvoimaa vahvistetaan synnyttaumlmaumlllaumlsellaisia toimijaverkostoja joiden monipuolinen asiantuntemus heijastaa ratkaista-van ongelman eri puolia Toimijat pyritaumlaumln mobilisoimaan erilaisten vaihtoehtoistenkehityskulkujen kokeiluun

SAM-hankkeessa tarkasteltiin miten kaivosteollisuudessa voidaan muokatauusi suomalaiseen ympaumlristoumloumln sopiva sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlytaumlntouml jamiten voidaan luoda edellytykset sen laajamittaiselle kaumlyttoumloumlnotolle osaksi vallit-sevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml Muutoksen toteuttamiseksi tarvitaan eri toimijoidenyhteistauml ymmaumlrrystauml siitauml mitauml taumlmauml muutos tarkoittaisi keiden aktiviteetteja jaosallistumista muutoksen laumlpivientiin tarvitaan ja minkaumllaisia ovat heidaumln roolinsamuutostoimijoina

Muutosta voidaan aktivoida monesta suunnasta Voidaan erottaa erityisiauml akti-vaattoreita integraattoreita tai mahdollistajia Aktivaattorit voivat olla kansalaisiaviranomaisia aktivisteja jne Integraattoreita ovat erilaiset verkostot ja mahdollis-tajia loumlytyy esimerkiksi rahoittajista ja politiikan toimijoista Naumlmauml toimijat toimivatmuutosprosessissa

Muutosprosessi on iteratiivinen prosessi jossa tieto ja ymmaumlrrys asioista muo-dostuu muotoutuu ja leviaumlauml Tiedon luomisen prosessia voidaan kuvata SECI-mallin avulla (kuva 7 Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995) Tieto muovautuuulkoistamisen yhdistaumlmisen sisaumlistaumlmisen ja sosiaalistamisen kautta kulkevassasyklissauml Kaivosalan muutosprosessia voidaan kuvata myoumls taumlmaumln SECI-mallinavulla Esimerkiksi SAM-hankkeessa toteutetut tyoumlpajat kokoukset yhteistyoumlkaivosyritysten kanssa ja hankkeessa tuotetut julkaisut voidaan asettaa SECI-mallin mukaiseen kuvaan Olennaista on ymmaumlrtaumlauml ettauml yksittaumlinen julkaisu taityoumlryhmaumln toiminta ei saa muutosta aikaan vaan asioiden ymmaumlrtaumlmiseen tarvi-taan prosessi joka kulkee monella eri tasolla iteroiden

30

Kuva 7 SECI-malli tiedon ja ymmaumlrryksen muodostumisen prosessin syklis-tauml (Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995)

Hiljainen tieto

Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Hiljainen tieto Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto Taumlsmaumlllinen tieto

Toimintakentaumln luominen Tiedon yhdistaumlminen

Dialogi

Tekemaumlllauml oppiminen

Sosiaalistaminen Ulkoistaminen

Sisaumlistaumlminen Yhdistaumlminen

bull Hankekokouksetbull Argumenta-hankkeen seminaarit

bull Draamatyoumlpajabull Viranomaistyoumlpajabull Visiotyoumlpajabull Tiekarttatyoumlpajabull Csiro haastattelutbull Hyvaumlksyttaumlvyyskyselyt

bull Benchmarkbull Policy Briefbull Artikkelit

bull Yhteistyouml kaivosyritystenkanssa

bull Tapaukset esim Kuusamonkaavoitusprosessi

31

5 Suomalaisen kaivosalan muutosprosessinkokonaiskuva

Suomalaisen kaivosteollisuuden murrosprosessin kokonaiskuva kuten se SAM-hankkeen aineiston perusteella hahmottui on esitetty kuvassa 8 MLP-malliin sovi-tettuna MLP-mallissa niche-taso on kaumlsitetty laajasti eikauml vain teknisiauml ratkaisujaesittelevaumlnauml tasona Siihen on otettu mukaan myoumls toimintatapa- ja menettelyko-keiluja Vielauml 1960-luvulla kaivostoiminta oli valtiojohtoista suljetussa taloudessatapahtuvaa toimintaa joka tapahtui teollista toimintaa suosivassa arvomaailmas-sa Taumlssauml ympaumlristoumlssauml toiminut regiimi on parhaillaan muuttumassa uudeksiregiimiksi jonka arvellaan toteutuvan vuoden 2030 tienoilla SAM-hankkeen visio-ja tiekarttatyoumlpajoissa (kuva 1) tunnistetut ja kuvatut muutospolut ovat ehkauml taumllloumlinjohtaneet uuteen kaivosalan regiimiin

Kuva 8 Kaivosalan muutosprosessi (mukaellen Foxon et al 2010 Kohl et al2013)

Niche

RegimeLandscape

Applied Foxon et al 2010

20301960

Kaivoslaki 1965

ElinkeinopolitiikkaNatura 2000

Kestaumlvauml kehitys

Resurssiniukkuus

YVA 1994 Kaivoslaki 2011

1 Moniaumlaumlninen osaava viranomaistoiminta

2 Kestaumlvaumln kehityksen mukainenyrityskulttuuri

3 Yhteisoumln hyvaumlksymauml kaivos4 Oppiva ja uutta luova kaivosteollisuus

Kaivos tuo vaurauttaja tyoumlpaikkoja

5 Raumlaumltaumlloumlity viestintauml ja oikea-aikaisuus

6 Kaivoksen koko elinkaari huomioituKaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminenaluetaloudessa

KaivosinfrastruktuuriAsunnotTiethellip

Ympaumlristoumlarvot

JohtamisjaumlrjestelmaumltCSR kaivosalalleGRI-ohjeistusTSMISO-standarditVakuutukset riskienhallinta

VisioKestaumlvauml

hyvaumlksyttaumlvaumlkaivannaisteollisuus

TEKES Green Mining ohjelmaKaivosalan koulutus

BioliuotustekniikkaSuomessaTalvivaaran kaivos

Stressitestit

Vanhat kaivosyhtioumltesim Outokumpu

Kaivoskone- ja laitevalmistajatKansainvaumlliset kaivosyrityksetPaikallinen yritystoiminta

Suljettu kansantalous

Kaivosbuumi 2005-2010Malminetsinnaumln vastustusKaivosvastaisuus

Vanhat kaivoksetkuten Kemi

Malminetsintauml kuten SakattiKaivossuunnitelmat kuten Kuusamo

Mineraaleja vaativa elaumlmaumlntapa

Yritysvastuullisuus

SoLiMi-hankkeen hyvaumlksyttaumlvyyskysely

Media SOME

Politiikkaregulaatiomarkkinat

Arvotasenteetosaaminen

Fyysinenympaumlristouml

SAM-hankkeen sidosryhmaumlyhteistyoumlkokeilutKestaumlvaumln kaisvotoiminnan verkosto

AutomaatioDigitaalisuus

32

51 Markkinat politiikka ja regulaatio

1960-luvulla kaivokset ja malminetsintauml olivat hyvin pitkaumllle valtion suunnastaohjattuja kansallisia projekteja (esim Outokumpu keskeinen toimija) Kohti vuotta2030 mentaumlessauml markkinat ovat muuttuneet entistauml globaalimmiksi suurin osaSuomen kaivoksista ja malminetsinnaumlstauml tapahtuu ulkomaisten yritysten toimestaRegiimiin on siis tullut uusia toimijoita suuria ulkomaisia kaivosyrityksiauml Taumlmaumlaiheuttaa haasteita yrityskulttuurin luomiseen yritysten vaumlliseen yhteistyoumlhoumlnviranomaistoimintaan sidosryhmaumlsuhteisiin viestintaumlaumln jne Toimintaympaumlristouml onmuuttunut niin ettauml kestaumlvaumln toiminnan vaatimus niin sosiaalisten ja taloudellistenasioiden kuin ympaumlristoumlasioiden osalta on liiketoiminnalle merkityksellistauml

Suomen metsaumlteollisuus kamppaili 1990-luvulla vastaavien haasteiden kanssaerityisesti ympaumlristoumlkysymyksen mutta se kykeni vastaamaan muutostarpeeseenyhteistoiminnalla Metsaumlteollisuudella on pitkaumlt ja hyviksi koetut perinteet tutkimus-ympaumlristouml- ja sidosryhmaumlsuhteiden hoidossa yhteinen tutkimuslaitos (KCL) ja yhtei-nen ympaumlristoumlraportointikaumlytaumlntouml joiden avulla se vastasi muutokseen (Wessberg etal 2015a) Kaivosteollisuudessa globaalit toimijat ja markkinat tuovat erityishaasteensuomalaiseen hyvaumlksyttaumlvyysprosessiin

Uuden kaivoslain tulkinta on nykytilanteessa vielauml muotoutumassa Kaivoslainsuhde ympaumlristoumllainsaumlaumldaumlntoumloumln on niin ikaumlaumln vielauml paikoin epaumlselvauml Naumlin ollentoimintajaumlrjestelmauml on esimerkiksi taumlssauml kohtaa vielauml kehittymaumlssauml ja kaumlytaumlnnoumlssaumltaumlmauml naumlkyy esimerkiksi siinauml ettauml lupapaumlaumltoumlksiin kuuluu pitkauml aika mikauml hermos-tuttaa yritystoimijoita Turvatekniikan keskus (Tukes) myoumlntaumlauml kaumlytaumlnnoumlssauml kai-vosluvan mutta kaivoslupa ja ympaumlristoumllupa ovat vahvasti linkittyneitauml toisiinsaAluehallintovirasto (AVI) on siten ympaumlristoumlluvan myoumlntaumljaumlnauml myoumls merkittaumlvaumlkaivosalan viranomaistoimija Tukesin rinnalla Jos hanke on ympaumlristoumlvaikutuksil-taan laaja-alainen tarvitaan kaivoslupaa varten lausunto ympaumlristoumlvaikutustenarvioinnista (YVA-lausunto) jonka yhteydessauml korostuvat sidosryhmiin kohdistuvatvaikutukset ja sosiaalisten vaikutusten arviointi Suojelualueiden osalta ympaumlristouml-viranomainen on myoumls merkityksellinen toimija kaivoslupaan liittyen Kiinnostavatmalmiot ja luonnonsuojelullisesti niin ikaumlaumln kiinnostavat alueet yhtyvaumlt usein sillaumlmalmiot muokkaavat helposti maaperaumln koostumusta niin ettauml alueelle muodos-tuu poikkeuksellinen elinympaumlristouml kasveille Ympaumlristoumlluvan alainen toiminta onpuolestaan Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskuksen (ELY) valvottavaa aluettaLisaumlksi Tukes pyytaumlauml aina kaivoslupaa varten lausunnot kunnalta (kaavoitus) jaMaanmittauslaitokselta (kaivostoimitus)

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta moniaumlaumlnisen ja osaavan viran-omaistoiminnan tukeminen ja kehittaumlminen on keskeinen visiopolku politiikanregulaation ja markkinoiden suuntaamisessa

52 Arvot asenteet osaaminen

Kaivosalan hiljaiselo ennen kaivosbuumia aiheutti sen ettauml tietoisuus kaivoksistaja niiden merkityksestauml ihmisten hyvinvoinnille jaumli etaumlisiksi kansalaisille Kansalais-

33

ten arvot ja asenteet eivaumlt siis paumlaumlsseet kehittymaumlaumln yhteiskunnallisen muutos-prosessin mukana Esimerkiksi ympaumlristoumlarvojen nouseminen merkitykselliseksitekijaumlksi teollisuuden hyvaumlksyttaumlvyysprosessissa ei kehittynyt kaivosteollisuudenmukana vaan iskeytyi kasvoille vasta kaivosbuumin yhteydessauml Laaja-alainenosaaminen kaivosteollisuuden hyvaumlksyttaumlvyyteen liittyen ei kehittynyt siinauml mitassakuin voimissaan olevan teollisuuden alan tilanteessa olisi voinut olla

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolut liittyen kestaumlvaumln kehityk-sen mukaiseen yrityskulttuuriin yhteisoumln hyvaumlksymaumlaumln kaivokseen oppivaan jauutta luovaan kaivokseen ja raumlaumltaumlloumlityyn viestintaumlaumln liittyen ovat avainasemassamuutosprosessin suuntaamisessa

53 Fyysinen ympaumlristouml

Vanhat olemassa olevat kaivokset kuten Kemi ja Pyhaumlsalmi ovat esimerkkejaumljoissa kaivosinfrastruktuuriin on totuttu ja se on toimiva ja valmis Hyvaumlksyttaumlvyy-den naumlkoumlkulmasta haasteita aiheuttaa uusien kaivosten perustaminen joka uhkaaesimerkiksi olemassa olevaa matkailuelinkeinoa kuten Juomasuo Kuusamossatai luonnonsuojelua kuten Hannukainen Sodankylaumlssauml

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolku jossa otetaan huomioonkoko kaivoksen elinkaari ja kaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminen aluetaloudessaon merkityksellinen muutosprosessin suuntaamisessa Esimerkiksi merkityksellistaumlhyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta on se kuinka kaivosinfraa voidaan hyoumldyntaumlaumlkaivoksen elinkaaren jaumllkeen

34

6 Yhteenveto ja johtopaumlaumltoumlkset

Taumlssauml julkaisussa on avattu suomalaisen kaivosalan muutosprosessia ns kaivos-buumin seurauksena ja jaumllkeen Kaivosbuumin myoumltauml lisaumlaumlntynyt kaivosteollisuuson heraumlttaumlnyt yhteiskunnallisen keskustelun kaivosten sosiaalisesta toimiluvasta jasen sisaumllloumlstauml Ottamatta kantaa kaivosten sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden oikeu-tukseen taumlssauml kirjoituksessa on jaumlsennetty sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden reunaeh-toja ja yhteiskunnallisen myoumlntouml- tai epaumlaumlmisprosessiin vaikuttavia tekijoumlitauml jamekanismeja Siirtymaumlprosessin hallinnassa keskeisiauml elementtejauml myoumls kai-vosalan muutosprosessissa ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

7 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminenesimerkiksi kaivosalaan suuntautuvien tutkimusohjelmien ja muun rahoi-tuksen avulla

8 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen ja paumlivitysriittaumlvaumln tiheaumlsti esimerkiksi kaivosteollisuuden vision ja tiekartan paumlivit-taumlminen

9 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen esimerkiksiKestaumlvaumln kaivostoiminnan verkosto

10 Kokeilujen toteuttaminen esimerkiksi viranomaistyoumlpaja osana kai-voshankkeiden YVA-prosessia tai draamatyoumlpaja eri sidosryhmille osanakaavoitusprosessia

11 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi esimer-kiksi SAM-hankkeessa ideoituja kokeiluja tulee analysoida ja jatkaa lu-paavimmiksi koettujen kokeilujen kehittaumlmistauml

12 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin esimerkiksi Kaivosteol-lisuus ryn roolin sopeuttaminen toimintaympaumlristoumln muutokseen tai toi-minnan ohjausjaumlrjestelmien kehittaumlminen (esim TSM-jaumlrjestelmaumln kehit-taumlminen ja soveltaminen Suomen olosuhteissa)

Kaivosalalla on menossa muutosprosessissa erityisesti sidosryhmaumlkommunikaati-on ja sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden alueilla joissa edellauml mainitut muutosproses-sin hallinnan keskeiset elementit ovat jo naumlhtaumlvissauml Tekesin Suomen Akatemianja Sitran rahoituksella on toteutettu tutkimusohjelmia ja tutkimushankkeita jotka

35

tukevat uusien niche-avauksien muodostumista uusien verkostojen syntymistauml jakokeilujen toteuttamista

Esimerkiksi SAM-hankkeessa on kokeiltu viranomais- ja draamatyoumlpajoja sekaumlinteraktiivista digitaalista verkkotyoumlkalua kaavoitusprosessin tukena sidosryhmienvaumllisen kommunikaatioprosessin kehittaumlmisessauml SAM-hankkeessa luotiin yhdes-sauml kaivosalan sidosryhmien kanssa visio hyvaumlksyttaumlvaumln ja kestaumlvaumln kaivosteolli-suuden tulevaisuudesta

Sitran johdolla on rakennettu kaivosalan yhteistyoumlverkosto Kestaumlvaumln kaivostoi-minnan verkosto jossa on jo toteutettu suomalaisen kaivosteollisuuden yhteinenyhteiskuntavastuuraportti ja tyoumlkalupakki vastuullisuuden toteuttamiseen Lisaumlksiverkostossa on kehitteillauml kaivosteollisuuden oma kaivosvastuujaumlrjestelmauml kana-dalaisen TSM-jaumlrjestelmaumln pohjalle Jyvaumlskylaumln yliopistossa on toteutettu kai-vosalan hyvaumlksyttaumlvyyskysely kansalaisille (Jartti et al 2014)

Jatkossa naumlistauml kokeiluista voidaan valita lupaavimmat jatkokehittelyauml ja toimin-tatapojen vakiinnuttamista varten ja arvioida toimintaa Esimerkiksi viranomaistyouml-pajasta sekauml draamatyoumlpajasta voisi tulla vakiintunutta kaumlytaumlntoumlauml kaivosalan kaa-voitusprosessien sidosryhmaumldialogin toteuttamiseen ja kaivosalan hyvaumlksyttauml-vyyskyselystauml voisi tulla saumlaumlnnoumlllisesti toteutettava asia Draamatyoumlpaja voisi ollamyoumls osa YVA-prosessia Kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkostoa on suunniteltuhallinnoitavaksi Kaivosteollisuus ryn alle mikauml olisi luonteva kehityssuunta vakiin-nuttamaan verkoston toiminta

Jatkon kannalta merkityksellistauml on myoumls jatkaa alueen tutkimusta ja kehitystaumlVisiopolut voisivat esimerkiksi tarjota alustan jolla voitaisiin suunnitella jatkotutki-musta ja kehitystauml Jokainen visiopolku voisi olla oman tutkimus- ja kehityshank-keen arvoinen Esimerkiksi moniaumlaumlnisen osaavan viranomaistoiminnan kehittaumlmi-nen voisi samalla vastata kaivosalan pitkien ja raskaiden ympaumlristoumllupaprosessiennopeuttamisen ja keventaumlmisen haasteisiin kun viranomaisten vaumllistauml vuorovaiku-tusta yli sektorirajojen pystyttaumlisiin toteuttamaan ja hyoumldyntaumlmaumlaumln tehokkaasti

Jos kaivosteollisuuden muutosprosessin merkityksellisimmaumln asian haluaisi sa-noa yhdellauml sanalla se olisi luottamus Luottamus on elintaumlrkeaumlauml niin viranomais-toiminnan kuin yritystoiminnan onnistumisen kannalta Jos luottamusta ei ole ontoiminta kaikin tavoin vaikeaa Kaikkien sidosryhmien mukaan lukien viranomai-set tulee voida luottaa yritykseen ja yrityksen ja sen eri sidosryhmien tulee voidaluottaa viranomaisiin Siitauml syntyy hyvaumlksyttaumlvaumln toiminnan perusta Ja taumlmaumlnrakentamisessa on kaivosteollisuuden suurimmat haasteet taumlmaumln paumlivaumln Suo-messa Taumlmaumln haasteen voittamisessa ollaan kuitenkin jo hyvaumlssauml vauhdissa

36

AcknowledgementsThe authors would like to thank all of the SAM project all the other sustainablemining research projects that were going on at the same time and other peopleassociated with this process In addition we would like to thank the various stake-holders which inter alia participated in various events of the SAM project bring-ing material for the formulation of this report Special thanks is applied from VTT inthe SAM process retired Sirkku Kivisaari whose importance in the writing processof this report has been great Finally a special thanks to the Director of the SAMproject Helena Wessman-Jaumlaumlskelaumlinen who encouraged to write this analysis

37

LaumlhteetAumanen V 2010 Energiaregiimi muutoksessa diskursiivinen tarkastelu ener-

giapolitiikasta sosioteknologisena muutoksena Pro gradu Jyvaumlskylaumlnyliopisto

Azapagic A 2004 Developing a framework for sustainable development indica-tors for the mining and minerals industry Journal of Cleaner Production12 639ndash662

Bice S 2014 What Gives You a Social Licence An Exploration of the SocialLicence to Operate in the Australian Mining Industry Resources 3 62ndash80 doi 103390resources3010062

Burdge R J amp Vanclay F 2004 Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kaumlytaumlntouml jatulevaisuus Teoksessa Sairinen R amp Kohl J (toim) Ihminen ja ympauml-ristoumln muutos Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin teoriaa ja kaumlytaumlntoumljaumlYhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 87Espoo Teknillinen korkeakoulu S 41ndash65

Carroll A P 1979 A three-dimensional conceptual model of corporate socialperformance Academy of Management Review Vol 4 pp 497ndash505

Elzen B Geels F amp Green K (toim) 2004 System Innovation and the Transi-tion to Sustainability Theory Evidence and Policy Cheltenham UK ampNorthampton MA USA Edward Elgar Publishing

EU 2013 Strategic Implementation plan for the European Innovation partnershipon Raw materials 2013 httpseceuropaeueipraw-materialsensystemfilesged10262020130723_SIP20Part2020I20completpdf

Foxon T J Hammond G P amp Pearson P J G 2010 Developing transitionpathways for a low carbon electricity system in the UK TechnologicalForecasting amp Social Change 77 1203ndash1213 Elsevier

Geels F 2002 Technological transitions as evolutionary reconfiguration process-es a multi-level perspective and a case study Research Policy 31 891257ndash1274

Gunningham N Kagan R A amp Thornton D 2004 Social License and Environ-mental Protection Why Businesses Go Beyond Compliance Law amp So-cial Inquiry Volume 29 Issue 2 307ndash341 April 2004 DOI101111j1747-44692004tb00338x

24

4 Jaumlrjestelmaumln muuttumisen dynamiikkamuutoksen ohjaus ja hallinta

41 Muutoksen dynamiikka

Vakiintuneet toimijat kehittaumlvaumlt jatkuvasti vallitsevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml Poliitti-set toimijat voivat esimerkiksi tehdauml kestaumlvaumln kehityksen mukaisia lakialoitteita taikaumlynnistaumlauml alaan kohdistuvia kehittaumlmisohjelmia Kaivosteollisuuden yrityksetvoivat kehittaumlauml tuotteidensa ja tuotantoprosessinsa laatua kestaumlvaumln kehityksenmukaiseksi johtamisjaumlrjestelmaumlaumlnsauml uudistamalla Naumlin voidaan kehittaumlauml esimympaumlristoumlvaikutusten haumlirioumltilanteiden ja tyoumlturvallisuuden hallintaa toiminnaneettisyyttauml tai sidosryhmaumlyhteistyoumltauml

MLP-mallin mukaan radikaalien innovaatioiden aihiot syntyvaumlt tyypillisesti ka-peilla sovellusalueilla tai rajatuilla maantieteellisillauml alueilla toteutettavista kokei-luista (niche-taso) Uusien radikaalien innovaatioiden toimivuudesta ja vaikutta-vuudesta ei ole aluksi riittaumlvaumlauml naumlyttoumlauml Siksi kokeilu saattaa tarvita alkuvaiheessasuojattua tilaa ja tukitoimenpiteitauml Niitauml voidaan luoda rakentamalla sosiaalisiatukiverkostoja joihin voi kuulua kokeilusta kiinnostuneita tuottajia ja kaumlyttaumljiauml jayhteiskunnallisia toimijoita

MLP-mallin tasot muodostavat sisaumlkkaumlisen hierarkian Mallin keskeinen oletta-mus on se ettauml mikaumlaumln yksittaumlinen tekijauml ei voi muuttaa vallitsevaa toimintamalliaSe muuttuu eritasoisten prosessien vuorovaikutuksessa Muutos edellyttaumlauml ensin-naumlkin ettauml yhteiskunnallisen toimintaympaumlristoumln muutosprosessit kuten vaumlkiluvunkasvu kaupungistuminen ja elintason noususta johtuva metallien mineraalien jakiviaineksen kysynnaumln kasvu tai kansalaisaktiivisuuden lisaumlaumlntyminen luovatpaineita vallitsevan kaivosteollisuuden muutokselle Erilaiset kriisitilanteet lisaumlaumlvaumltpainetta ja nopeuttavat toimintatapojen tekniikoiden ja viranomaismaumlaumlraumlystenmuuttumista

Systeemisen muutoksen toteuttamiseen tarvitaan vallitsevan toimintajaumlrjestel-maumln ja niche-tason kehittaumlmisprosessien vaumllistauml vuorovaikutusta ja keskinaumlistaumlsopeuttamista Vallitsevan jaumlrjestelmaumln toimijoiden on luotava edellytyksiauml ja tilaauudenlaisen toimintajaumlrjestelmaumln kaumlyttoumloumlnotolle Lisaumlksi paikallisella tasolla onkokeilujen kautta luotava kaumlyttoumlkelpoinen konkreettinen uusi toimintamalli joka voilaajeta uudeksi toimintajaumlrjestelmaumlksi Uusi toimintajaumlrjestelmauml ja sen kaumlyttoumloumlnot-

25

toympaumlristouml tarvitsevat molemminpuolista sopeuttamista toisiinsa Mahdollisuuksi-en ikkuna avautuu silloin kun tuotettu ja toimivaksi havaittu uusi toimintajaumlrjestel-mauml voidaan integroida olemassa olevaan toimintajaumlrjestelmaumlaumln Mahdollisen muu-toksen tapahtumisen jaumllkeenkin toimintajaumlrjestelmaumln kehittaumlmisen on jatkuttava

Monitasoinen muutoksen malli tarjoaa kaumlsitteellisen viitekehyksen ja ajattelunapuvaumllineen Se auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln miksi sen enempaumlauml ulkoiset paineet kuinradikaalit uudet ideatkaan eivaumlt yksin aina riitauml aikaansaamaan vakiintuneen toi-mintamallin muuttumista ja miksi muutoksen aikaansaamiseen tarvitaan useidentoimijoiden paumlaumltoumlksiauml ja vuorovaikutteista toimintaa Monitasoisen muutoksenmallin mukaan systeemisen muutoksen edistaumlmiseen tarvitaan siis sekauml ylhaumlaumlltaumlalas (top-down) ettauml alhaalta yloumls (bottom-up) suuntautuvia toimenpiteitauml ja kehi-tysprosesseja

Toisaalta jaumlrjestelmaumlauml voivat muovata myoumls yllaumlttaumlvaumlt tapahtumat tai jopa on-nettomuudet kuten kaumlvi Suomessa Talvivaaran tapauksessa Patoaltaiden pettauml-misestauml aiheutunut kaivosvesien vuoto sekauml kuolemaan johtanut tyoumltapaturmaTalvivaaran kaivosalueella ravistivat suomalaista kaivosteollisuutta ja siihen liitty-vaumlauml sidosryhmaumlverkostoa niin ettauml esimerkiksi viranomaismaumlaumlraumlykset kiristyivaumltpainostuksesta Tapahtumien myoumltauml koko yhteiskunta heraumlsi vaatimaan kaivosyri-tysten vastuullista toimintaa Tutkimuskentaumlssauml tarjottiin rahoitusta vastuullisenkaivostoiminnan edistaumlmiseksi (esim Tekesin Green Mining -ohjelma) ja Sitrassaaloitettiin kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkoston kehittaumlminen Tulevaisuudessavoimme sitten tarkastella kuinka naumlmauml kokeilut ja muutosareenan toiminnot siirty-vaumlt kaivosalan regiimiin

Sidosryhmiauml pyydettiin SAM-hankkeen visiotyoumlpajassa (Kohl et al 2013) tyoumlpa-joissa mm kirjaamaan kaivosalalle merkityksellisiauml asioita ja tapahtumia 1960-luvulta taumlhaumln paumlivaumlaumln ja siitauml eteenpaumlin tulevaisuuteen vuoteen 2030 Tuloksenasyntyi kuvan 5 mukainen tuloste Kuvasta voidaan hahmottaa menneisyydestaumlrdquoKaivos tyoumlnantajanardquo -tarina nykyisyydestauml rdquoTalvivaaran kaivoksenrdquo tarina jatulevaisuudesta rdquoKaivos yhteiskunnassardquo -tarina Kuvan tulos voidaan tulkita niinettauml Talvivaara on ilmiouml joka mursi kaumlsityksen kaivosteollisuudesta vain tyoumlnanta-jana muutti kaumlsityksen niin ettauml kaivos on osa yhteiskuntaa Talvivaaran kaivok-sen olemassaolon ensimmaumlisten vuosien aikana kyseenalaistettiin olemassaoleva kaivosregiimi viranomaisten osaaminen ja vallitseva yrityskulttuuri joka eiriittaumlvaumlssauml maumlaumlrin ottanut huomioon sidosryhmiauml Naumlin niche-tason toimija (Talvi-vaara) muutti vallitsevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml (regime) Osaltaan muutosprosessinkaumlynnistymiseen vaikutti myoumls toimintaympaumlristouml (landscape) jossa painetta jaumlr-jestelmaumlaumln loivat muun muassa resurssiniukkuus ja laumlnsimaisen elaumlmaumlntavanluoma kasvava mineraalitarve kestaumlvaumln kehityksen ja yritysvastuullisuuden tren-dit

26

Kuva 5 Kaivosteollisuuden merkityksellisiauml ilmioumlitauml ja trendejauml menneisyy-destauml nykyisyydestauml ja tulevasta (Kohl et al 2013)

Kuva 5 kertoo osaltaan ettauml Talvivaaran kaivosta voidaan pitaumlauml uuden kaivospro-sessiteknologian kokeiluna joka johti konfliktiin (Tiainen et al 2014) ja koko suo-malaisen kaivosalan kriisiin sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta Vielaumlvuonna 2006 Vesa Kainulainen kirjoitti Talvivaarasta ettauml siellauml on Euroopansuurimmat sulfidiset nikkeliesiintymaumlt Uutta ympaumlristoumlystaumlvaumlllistauml tekniikkaa Yli25 vuoden toiminta-aika Suomalaisen kaivosteollisuusklusterin uusi alku (Kainu-lainen 2006) Naumlmauml lupaukset paumlaumltyivaumlt kuitenkin pettymykseen tyoumltapaturman jaympaumlristoumlonnettomuuksien seurauksena Voidaan sanoa ettauml Talvivaaran epaumlon-nistuminen avasi suomalaisen yhteiskunnan ymmaumlrryksen kyseenalaistamaankaivosalan kestaumlvyyden

42 Muutoksen ohjaus ja hallinta

Strategic Niche Management (SNM) ja juurruttaminen ovat laumlhestymistapoja jotkaedustavat muutosvoiman rakentamista alhaalta yloumlspaumlin Niiden avulla edistetaumlaumlnonnistuneiden kokeilujen ja nichejen rakentamista ja hyoumldyntaumlmistauml (Weber ampDorda 1999 Hoogma ym 2005 Kivisaari ym 1999 Kivisaari amp Lovio 2004) SAM-hankkeessa toteutetut kokeilut olivat luonteeltaan taumlllaisia Mainitut laumlhestymista-vat taumlhtaumlaumlvaumlt sellaisten kokeilujen toteuttamiseen jossa keskeiset sidosryhmaumltoppivat muokkaamaan uutta toimintamallia sellaiseksi ettauml se on kaikkien puoles-ta hyvaumlksyttaumlvauml Laumlhestymistavan ytimessauml ovat yhteisten odotusten luominen

1960 Nyt 2030

Politiikka

Talous

(Kansalais)yhteiskunta

Tekniikkateknologia

Ympaumlristouml

Arvot

Natura-verkosto 2000

Vaihtoehtoiset teknologiat harvinaistenmetallien talteenotolle

Lakien vaumllisetsuhteetluontoon

Raaka-aineiden niukkuus jahinnat Harvinaiset metallitUusiutuvat raaka-aineet

Radikalisoituminen

RakennemuutoksetSirpaloituminen

Uusi kaivoslaki2011

In situ-bioliuotus

Kestaumlvauml kehitys

Standardointikehittyy

Vesilaki 1962Kaivoslaki 1965

Euroopanjaumllleenrakennus

CSRkaivosalalle

Tietoisuus javaatimuksetkasvavat

Globaali kehitysAasian markkinat

Kaivosalan rdquovanhatsynnitrdquo

Logistiikka mm uudetmerivaumlylaumlt

Saumlteilyturvalaki 1991

Bric-maat IntiaAfrikka nousevat

ILO- ratifiointi(ei Suomi)

ydinenergialaki1987

EU

EU raaka-ainealoite2010

rikkidirektiiviYSL uudistus

YVA-laki 1994

Julkiset hankinnatLaki 1978 YSL

2000

Rio 1987 YVA ja sosToimilupauudistus

YVD ndashluontovahingot jakompensaatiot

Ennakoiva kompensointihaitoista ja vahingoista

ilmastolaki Jaumltteiden hyoumldyntaumlmisensaumlaumlntely

Malmioidenulkomaalaisomistus

GRIIFC GuidelinesICMM

Performance-product

Lama

Internet SOME

Lobbaus

LiekkisulattoKonepajateollisuudenkasvu

Metso ja OutotecBioliuotuksen kaumlyttouml Suomessa

Johtamisjaumlrjestelmienkehittyminen ISO

ydinmateriaalivalvonta

Jaumltteiden jatkojalostus

Urban mining kasvaa

Onko kaikille toimille tilaa

Suljetun kierron kaivos

Yhteiskuntarakenteen muutos globalisaatio

Vastuullisuus jaumlljitettaumlvyys

Tshernobyl

MMSD 1999

Vastavoimat esim StopTalvivaara

Automatisointi

Kaivosmonopoli valtiolla

Kaivostenyksityistaumlminen

Elinkeinokonfliktit

Valtauksentekeminen

helppoa

Toiminnanpolitisoituminen

Kaivostuotteidenmerkityksen kasvu -gt

hyvaumlksyttaumlvyys

Metsaumlteollisuusgt

Vesienhallinnanparantuminen

Saturoituminen

Kaivostenmerkityksen kasvu Kaivosinfran

hyoumldyntaumlminen

Riskien hallinta sosiaalisentoimiluvan lunastamiseksi

Saumlaumldoumlksettiukkeneva

t

KV-kaupan esteidenpurkaminen

Maankaumlyttoumlkiistat

Teollinen symbioosimm sivukivien

hyoumltykaumlyttouml

MMMampTEMampYM

Suljettukansantalous Oumlljykriisi

Bilateraalikauppa

Kaivoksista toumlitauml

Cleentech

Biotalous

Talvivaara

Talvivaara

Talvivaara

Talvivaara

SOME-ihmisoikeudet

On-line kansanaumlaumlnestykset

HoumlyrykoneYdinvoima

Fossiiliset energiat

PC

Internet Nokia Robotiikka

Uusiutuva energia

Naumlkymaumltoumln kaivos

Kierraumltys-teknologiat

Rajaton halpaenergia (magnetismivaumlraumlhtely kiertoliike

Konsumerismin nousuTalouden nousu etusijalle

Vihreaumlt arvot

Koijaumlrvi

Vesi

Y-heraumltys

KansalaisaktiivisuusMoniarvoisuus

Talouden ylivalta

Arvojen uudelleenarviointi

Laumlpinaumlkyvyys

Globaali informaatio ampOikeuden taju

Paikallisuuden arvostus

Kierraumltys osatuotesuunnittelua

Vesiensuojeluohjelma

TalaskangasRooman klubi

Kaivostyoumlnanta-

jana

Radikaalittapaukset

Kaivosyhteis-

kunnassa

27

(yhteinen visio) yhteinen oppiminen ja monipuolisten toimijaverkostojen rakenta-minen

SNM ja juurruttamisprosessi perustuvat keskeisten osapuolten vaumllisen vuoro-puhelun kaumlynnistaumlmiseen ja edistaumlmiseen uuden ratkaisun kaumlyttoumloumlnotossa Dialo-gin avulla uutta toimintatapaa muokataan siten ettauml se vastaa mahdollisimmanhyvin eri sidosryhmien tarpeisiin ja vaatimuksiin Lisaumlksi toimintaympaumlristoumlssaumledistetaumlaumln sellaisia muutoksia jotka helpottavat uuden innovaation laajamittaistakaumlyttoumloumlnottoa ja tavoiteltujen hyoumltyjen toteutumista Kysymyksessauml on siis kaksi-suuntainen sopeuttamisprosessi

Transition Management (TM siirtymaumln hallinta Rotmans et al 2001 Kemp etal 2007 Loorbach 2007) edustaa laumlhestymistapaa jonka avulla poliittiset paumlaumlttauml-jaumlt voivat toimillaan tukea kestaumlvaumln kehityksen mukaista muutosta yhteiskunnaneri sektoreilla (Elzen ym 2004) TM pyrkii kaumlynnissauml olevien kehityskulkujen mu-kauttamiseen halutun kehityksen suuntaiseksi ja eri toimijoiden vaumllisen yhteisym-maumlrryksen aikaansaamiseen Se painottaa teknisen ja sosiaalisen muutoksenvuorovaikutteista suhdetta ja hyoumldyntaumlauml olemassa olevia liikevoimia ja pyrkii suun-taamaan niitauml kohti yhteiskunnan valitsemia paumlaumlmaumlaumlriauml

TM-mallin punaisena lankana on naumlkemys siitauml ettauml kestaumlvauml kehitys edellyttaumlaumlsosiaalisen ja teknologisen muutoksen samanaikaisuutta ja niiden kytkemistaumlyhteen Malli kuvaa sitauml miten yhteiskunnallisia sosioteknisiauml jaumlrjestelmiauml voidaanmuuttaa kestaumlvaumln kehityksen mukaisiksi ja toisaalta sitauml miten sosiotekniset jaumlr-jestelmaumlt ylipaumlaumltaumlaumln muuttuvat historiallisen tutkimuksen valossa

Voss ja Kemp (2006) luonnehtivat TM-laumlhestymistapaa refleksiiviseksi hallinto-tavaksi (Reflexive Governance) joka painottaa hallinnollisen prosessin sosiaalistaulottuvuutta Hallintoprosessi naumlhdaumlaumln osana sitauml dynamiikkaa jota pyritaumlaumln hallit-semaan Refleksiivinen hallintotapa pyrkii hyoumldyntaumlmaumlaumln vuorovaikutteista oppi-mista laajassa toimijaverkostossa Se pyrkii pikemmin avoimeen systeemiseenoppimiseen kuin tarkkaan maumlaumlriteltyihin tavoitteisiin tai kontrolliin Ideana on ettaumlhallintoprosessit tulisi avata eri toimijoiden vuorovaikutukselle ja dialogille Taumllloumlinongelman kaumlsittelyyn saadaan mukaan monenlaista tietoa erilaisia arvoja ja vai-kutusresursseja ja ymmaumlrrys lisaumlaumlntyy siitauml miten ongelma tulisi maumlaumlritellauml mitentavoitteet tulee asettaa ja minkaumllaisia strategioita voidaan kaumlyttaumlauml Kun jo tiedon janaumlkemysten yhdistaumlmisessauml ylitetaumlaumln kaumlsitteellisiauml ja institutionaalisia rajoja voi-daan edistaumlauml palautteen saamista jo strategian kehittaumlmisvaiheessa

TM-laumlhestymistavan keskeisenauml ajatuksena on ennakoinnin naumlkoumlkulmasta pyr-kiauml ohjaamaan monimutkaisten jaumlrjestelmien kehitystauml pitkaumlllauml aikajaumlnteellauml Mallion ollut alusta pitaumlen hyvin kaumlytaumlnnoumlnhakuinen ja sitauml on pyritty soveltamaanmuun muassa Alankomaiden ympaumlristoumlpolitiikassa sekauml Belgiassa ja Englannissaenergiahallinnossa ja terveydenhoidon suunnittelussa (Rotmans amp Loorbach2009)

Keskeinen ajatus on ettauml pienet muutokset johtavat laajoihin jaumlrjestelmaumln muu-toksiin Suuri muutos on mahdollista vain taumlllauml tavoin koska jaumlrjestelmauml vastustaasuuria muutoksia Pieniauml muutoksia voidaan puolestaan tukea luomalla muutos-areenoita joiden avulla toimijat sitoutetaan toimintaan yhteisten visioiden luomisenja toiminnan kautta Muutoksen eteenpaumlin viemiseksi on myoumls tunnistettava kes-

28

keiset muutosagentit jotka kykenevaumlt ottamaan riittaumlvaumlauml etaumlisyyttauml hallitsevaanjaumlrjestelmaumlaumln ja haluavat muutosta Lisaumlksi on tuettava uusien innovatiivistentoimintavaihtoehtojen etsimistauml jotta jaumlrjestelmaumln sisaumlinen diversiteetti ja sopeu-tumiskyky lisaumlaumlntyisivaumlt Taumlmauml merkitsee uusien suojaavien lokeroiden luomistakokeilutoiminnalle esimerkiksi rahoituksen tai lainsaumlaumldaumlnnoumln avulla Lisaumlksi jaumlrjes-telmaumln kehitystauml on jatkuvasti ennakoitava jotta siinauml tapahtuviin muutoksiin onmahdollista varautua (Rotmans amp Loorbach 2009)

TM-periaatteet voidaan kiteyttaumlauml toimintaohjeiksi joista muodostuu toiminnan jaoppimisen jatkuva kehauml Naumlitauml ohjeita ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

1 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminen2 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen3 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen4 Kokeilujen toteuttaminen5 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi6 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin

Rotmansin ja Loorbachin (2009) siirtymisprosessin sykli (kuva 6) kuvaa taumltauml dy-namiikkaa Ongelman maumlaumlrittelyn toimijoiden ja toimintaohjelman suunnittelunjaumllkeen voidaan siirtymaumlauml edistaumlauml erilaisilla kokeiluilla joita voidaan tukea esimer-kiksi poliittisin paumlaumltoumlksin tuilla Osallistujien tulee pystyauml hahmottamaan komplek-sinen jaumlrjestelmauml sekauml sen haasteet ja mahdollisuudet Muutosareenaa ei tulenaumlhdauml stabiilina rakenteena vaan se on pikemminkin luonteeltaan ajassa jatku-vasti muotoutuva virtuaalinen ja muuttuvien toimijoiden eteenpaumlin kantama polku

Kuva 6 Muutoksen sykli (Rotmans amp Loorbach 2009)

29

TM-laumlhestymistavan kaumlsitteelliset tyoumlkalut on tarkoitettu laajojen kehityskulkujensuuntaamiseen Kokeilujen rakentaminen on vain yksi osa taumltauml prosessia SAM-hankkeessa TMn teoreettiset jaumlsennykset ja kaumlsitteet helpottavat tarkasteltavienalueellisten kokeilujen kytkemistauml yhteiskunnan yleisempiin kehityskulkuihinja -toimenpiteisiin TM-laumlhestymistapaa kuvataan syklisenauml prosessina jossaorganisoidaan sidosryhmien jatkuva vuorovaikutteinen oppiminen Se kaumlynnistyyongelman hahmottamisesta muutosareenan perustamisesta ja yhteisten visioidenluomisesta Taumlllaisina muutosareenoina voidaan naumlhdauml esimerkiksi kaivosteolli-suuteen liittyvaumlt kehittaumlmisohjelmat Muutosvoimaa vahvistetaan synnyttaumlmaumlllaumlsellaisia toimijaverkostoja joiden monipuolinen asiantuntemus heijastaa ratkaista-van ongelman eri puolia Toimijat pyritaumlaumln mobilisoimaan erilaisten vaihtoehtoistenkehityskulkujen kokeiluun

SAM-hankkeessa tarkasteltiin miten kaivosteollisuudessa voidaan muokatauusi suomalaiseen ympaumlristoumloumln sopiva sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlytaumlntouml jamiten voidaan luoda edellytykset sen laajamittaiselle kaumlyttoumloumlnotolle osaksi vallit-sevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml Muutoksen toteuttamiseksi tarvitaan eri toimijoidenyhteistauml ymmaumlrrystauml siitauml mitauml taumlmauml muutos tarkoittaisi keiden aktiviteetteja jaosallistumista muutoksen laumlpivientiin tarvitaan ja minkaumllaisia ovat heidaumln roolinsamuutostoimijoina

Muutosta voidaan aktivoida monesta suunnasta Voidaan erottaa erityisiauml akti-vaattoreita integraattoreita tai mahdollistajia Aktivaattorit voivat olla kansalaisiaviranomaisia aktivisteja jne Integraattoreita ovat erilaiset verkostot ja mahdollis-tajia loumlytyy esimerkiksi rahoittajista ja politiikan toimijoista Naumlmauml toimijat toimivatmuutosprosessissa

Muutosprosessi on iteratiivinen prosessi jossa tieto ja ymmaumlrrys asioista muo-dostuu muotoutuu ja leviaumlauml Tiedon luomisen prosessia voidaan kuvata SECI-mallin avulla (kuva 7 Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995) Tieto muovautuuulkoistamisen yhdistaumlmisen sisaumlistaumlmisen ja sosiaalistamisen kautta kulkevassasyklissauml Kaivosalan muutosprosessia voidaan kuvata myoumls taumlmaumln SECI-mallinavulla Esimerkiksi SAM-hankkeessa toteutetut tyoumlpajat kokoukset yhteistyoumlkaivosyritysten kanssa ja hankkeessa tuotetut julkaisut voidaan asettaa SECI-mallin mukaiseen kuvaan Olennaista on ymmaumlrtaumlauml ettauml yksittaumlinen julkaisu taityoumlryhmaumln toiminta ei saa muutosta aikaan vaan asioiden ymmaumlrtaumlmiseen tarvi-taan prosessi joka kulkee monella eri tasolla iteroiden

30

Kuva 7 SECI-malli tiedon ja ymmaumlrryksen muodostumisen prosessin syklis-tauml (Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995)

Hiljainen tieto

Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Hiljainen tieto Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto Taumlsmaumlllinen tieto

Toimintakentaumln luominen Tiedon yhdistaumlminen

Dialogi

Tekemaumlllauml oppiminen

Sosiaalistaminen Ulkoistaminen

Sisaumlistaumlminen Yhdistaumlminen

bull Hankekokouksetbull Argumenta-hankkeen seminaarit

bull Draamatyoumlpajabull Viranomaistyoumlpajabull Visiotyoumlpajabull Tiekarttatyoumlpajabull Csiro haastattelutbull Hyvaumlksyttaumlvyyskyselyt

bull Benchmarkbull Policy Briefbull Artikkelit

bull Yhteistyouml kaivosyritystenkanssa

bull Tapaukset esim Kuusamonkaavoitusprosessi

31

5 Suomalaisen kaivosalan muutosprosessinkokonaiskuva

Suomalaisen kaivosteollisuuden murrosprosessin kokonaiskuva kuten se SAM-hankkeen aineiston perusteella hahmottui on esitetty kuvassa 8 MLP-malliin sovi-tettuna MLP-mallissa niche-taso on kaumlsitetty laajasti eikauml vain teknisiauml ratkaisujaesittelevaumlnauml tasona Siihen on otettu mukaan myoumls toimintatapa- ja menettelyko-keiluja Vielauml 1960-luvulla kaivostoiminta oli valtiojohtoista suljetussa taloudessatapahtuvaa toimintaa joka tapahtui teollista toimintaa suosivassa arvomaailmas-sa Taumlssauml ympaumlristoumlssauml toiminut regiimi on parhaillaan muuttumassa uudeksiregiimiksi jonka arvellaan toteutuvan vuoden 2030 tienoilla SAM-hankkeen visio-ja tiekarttatyoumlpajoissa (kuva 1) tunnistetut ja kuvatut muutospolut ovat ehkauml taumllloumlinjohtaneet uuteen kaivosalan regiimiin

Kuva 8 Kaivosalan muutosprosessi (mukaellen Foxon et al 2010 Kohl et al2013)

Niche

RegimeLandscape

Applied Foxon et al 2010

20301960

Kaivoslaki 1965

ElinkeinopolitiikkaNatura 2000

Kestaumlvauml kehitys

Resurssiniukkuus

YVA 1994 Kaivoslaki 2011

1 Moniaumlaumlninen osaava viranomaistoiminta

2 Kestaumlvaumln kehityksen mukainenyrityskulttuuri

3 Yhteisoumln hyvaumlksymauml kaivos4 Oppiva ja uutta luova kaivosteollisuus

Kaivos tuo vaurauttaja tyoumlpaikkoja

5 Raumlaumltaumlloumlity viestintauml ja oikea-aikaisuus

6 Kaivoksen koko elinkaari huomioituKaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminenaluetaloudessa

KaivosinfrastruktuuriAsunnotTiethellip

Ympaumlristoumlarvot

JohtamisjaumlrjestelmaumltCSR kaivosalalleGRI-ohjeistusTSMISO-standarditVakuutukset riskienhallinta

VisioKestaumlvauml

hyvaumlksyttaumlvaumlkaivannaisteollisuus

TEKES Green Mining ohjelmaKaivosalan koulutus

BioliuotustekniikkaSuomessaTalvivaaran kaivos

Stressitestit

Vanhat kaivosyhtioumltesim Outokumpu

Kaivoskone- ja laitevalmistajatKansainvaumlliset kaivosyrityksetPaikallinen yritystoiminta

Suljettu kansantalous

Kaivosbuumi 2005-2010Malminetsinnaumln vastustusKaivosvastaisuus

Vanhat kaivoksetkuten Kemi

Malminetsintauml kuten SakattiKaivossuunnitelmat kuten Kuusamo

Mineraaleja vaativa elaumlmaumlntapa

Yritysvastuullisuus

SoLiMi-hankkeen hyvaumlksyttaumlvyyskysely

Media SOME

Politiikkaregulaatiomarkkinat

Arvotasenteetosaaminen

Fyysinenympaumlristouml

SAM-hankkeen sidosryhmaumlyhteistyoumlkokeilutKestaumlvaumln kaisvotoiminnan verkosto

AutomaatioDigitaalisuus

32

51 Markkinat politiikka ja regulaatio

1960-luvulla kaivokset ja malminetsintauml olivat hyvin pitkaumllle valtion suunnastaohjattuja kansallisia projekteja (esim Outokumpu keskeinen toimija) Kohti vuotta2030 mentaumlessauml markkinat ovat muuttuneet entistauml globaalimmiksi suurin osaSuomen kaivoksista ja malminetsinnaumlstauml tapahtuu ulkomaisten yritysten toimestaRegiimiin on siis tullut uusia toimijoita suuria ulkomaisia kaivosyrityksiauml Taumlmaumlaiheuttaa haasteita yrityskulttuurin luomiseen yritysten vaumlliseen yhteistyoumlhoumlnviranomaistoimintaan sidosryhmaumlsuhteisiin viestintaumlaumln jne Toimintaympaumlristouml onmuuttunut niin ettauml kestaumlvaumln toiminnan vaatimus niin sosiaalisten ja taloudellistenasioiden kuin ympaumlristoumlasioiden osalta on liiketoiminnalle merkityksellistauml

Suomen metsaumlteollisuus kamppaili 1990-luvulla vastaavien haasteiden kanssaerityisesti ympaumlristoumlkysymyksen mutta se kykeni vastaamaan muutostarpeeseenyhteistoiminnalla Metsaumlteollisuudella on pitkaumlt ja hyviksi koetut perinteet tutkimus-ympaumlristouml- ja sidosryhmaumlsuhteiden hoidossa yhteinen tutkimuslaitos (KCL) ja yhtei-nen ympaumlristoumlraportointikaumlytaumlntouml joiden avulla se vastasi muutokseen (Wessberg etal 2015a) Kaivosteollisuudessa globaalit toimijat ja markkinat tuovat erityishaasteensuomalaiseen hyvaumlksyttaumlvyysprosessiin

Uuden kaivoslain tulkinta on nykytilanteessa vielauml muotoutumassa Kaivoslainsuhde ympaumlristoumllainsaumlaumldaumlntoumloumln on niin ikaumlaumln vielauml paikoin epaumlselvauml Naumlin ollentoimintajaumlrjestelmauml on esimerkiksi taumlssauml kohtaa vielauml kehittymaumlssauml ja kaumlytaumlnnoumlssaumltaumlmauml naumlkyy esimerkiksi siinauml ettauml lupapaumlaumltoumlksiin kuuluu pitkauml aika mikauml hermos-tuttaa yritystoimijoita Turvatekniikan keskus (Tukes) myoumlntaumlauml kaumlytaumlnnoumlssauml kai-vosluvan mutta kaivoslupa ja ympaumlristoumllupa ovat vahvasti linkittyneitauml toisiinsaAluehallintovirasto (AVI) on siten ympaumlristoumlluvan myoumlntaumljaumlnauml myoumls merkittaumlvaumlkaivosalan viranomaistoimija Tukesin rinnalla Jos hanke on ympaumlristoumlvaikutuksil-taan laaja-alainen tarvitaan kaivoslupaa varten lausunto ympaumlristoumlvaikutustenarvioinnista (YVA-lausunto) jonka yhteydessauml korostuvat sidosryhmiin kohdistuvatvaikutukset ja sosiaalisten vaikutusten arviointi Suojelualueiden osalta ympaumlristouml-viranomainen on myoumls merkityksellinen toimija kaivoslupaan liittyen Kiinnostavatmalmiot ja luonnonsuojelullisesti niin ikaumlaumln kiinnostavat alueet yhtyvaumlt usein sillaumlmalmiot muokkaavat helposti maaperaumln koostumusta niin ettauml alueelle muodos-tuu poikkeuksellinen elinympaumlristouml kasveille Ympaumlristoumlluvan alainen toiminta onpuolestaan Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskuksen (ELY) valvottavaa aluettaLisaumlksi Tukes pyytaumlauml aina kaivoslupaa varten lausunnot kunnalta (kaavoitus) jaMaanmittauslaitokselta (kaivostoimitus)

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta moniaumlaumlnisen ja osaavan viran-omaistoiminnan tukeminen ja kehittaumlminen on keskeinen visiopolku politiikanregulaation ja markkinoiden suuntaamisessa

52 Arvot asenteet osaaminen

Kaivosalan hiljaiselo ennen kaivosbuumia aiheutti sen ettauml tietoisuus kaivoksistaja niiden merkityksestauml ihmisten hyvinvoinnille jaumli etaumlisiksi kansalaisille Kansalais-

33

ten arvot ja asenteet eivaumlt siis paumlaumlsseet kehittymaumlaumln yhteiskunnallisen muutos-prosessin mukana Esimerkiksi ympaumlristoumlarvojen nouseminen merkitykselliseksitekijaumlksi teollisuuden hyvaumlksyttaumlvyysprosessissa ei kehittynyt kaivosteollisuudenmukana vaan iskeytyi kasvoille vasta kaivosbuumin yhteydessauml Laaja-alainenosaaminen kaivosteollisuuden hyvaumlksyttaumlvyyteen liittyen ei kehittynyt siinauml mitassakuin voimissaan olevan teollisuuden alan tilanteessa olisi voinut olla

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolut liittyen kestaumlvaumln kehityk-sen mukaiseen yrityskulttuuriin yhteisoumln hyvaumlksymaumlaumln kaivokseen oppivaan jauutta luovaan kaivokseen ja raumlaumltaumlloumlityyn viestintaumlaumln liittyen ovat avainasemassamuutosprosessin suuntaamisessa

53 Fyysinen ympaumlristouml

Vanhat olemassa olevat kaivokset kuten Kemi ja Pyhaumlsalmi ovat esimerkkejaumljoissa kaivosinfrastruktuuriin on totuttu ja se on toimiva ja valmis Hyvaumlksyttaumlvyy-den naumlkoumlkulmasta haasteita aiheuttaa uusien kaivosten perustaminen joka uhkaaesimerkiksi olemassa olevaa matkailuelinkeinoa kuten Juomasuo Kuusamossatai luonnonsuojelua kuten Hannukainen Sodankylaumlssauml

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolku jossa otetaan huomioonkoko kaivoksen elinkaari ja kaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminen aluetaloudessaon merkityksellinen muutosprosessin suuntaamisessa Esimerkiksi merkityksellistaumlhyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta on se kuinka kaivosinfraa voidaan hyoumldyntaumlaumlkaivoksen elinkaaren jaumllkeen

34

6 Yhteenveto ja johtopaumlaumltoumlkset

Taumlssauml julkaisussa on avattu suomalaisen kaivosalan muutosprosessia ns kaivos-buumin seurauksena ja jaumllkeen Kaivosbuumin myoumltauml lisaumlaumlntynyt kaivosteollisuuson heraumlttaumlnyt yhteiskunnallisen keskustelun kaivosten sosiaalisesta toimiluvasta jasen sisaumllloumlstauml Ottamatta kantaa kaivosten sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden oikeu-tukseen taumlssauml kirjoituksessa on jaumlsennetty sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden reunaeh-toja ja yhteiskunnallisen myoumlntouml- tai epaumlaumlmisprosessiin vaikuttavia tekijoumlitauml jamekanismeja Siirtymaumlprosessin hallinnassa keskeisiauml elementtejauml myoumls kai-vosalan muutosprosessissa ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

7 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminenesimerkiksi kaivosalaan suuntautuvien tutkimusohjelmien ja muun rahoi-tuksen avulla

8 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen ja paumlivitysriittaumlvaumln tiheaumlsti esimerkiksi kaivosteollisuuden vision ja tiekartan paumlivit-taumlminen

9 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen esimerkiksiKestaumlvaumln kaivostoiminnan verkosto

10 Kokeilujen toteuttaminen esimerkiksi viranomaistyoumlpaja osana kai-voshankkeiden YVA-prosessia tai draamatyoumlpaja eri sidosryhmille osanakaavoitusprosessia

11 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi esimer-kiksi SAM-hankkeessa ideoituja kokeiluja tulee analysoida ja jatkaa lu-paavimmiksi koettujen kokeilujen kehittaumlmistauml

12 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin esimerkiksi Kaivosteol-lisuus ryn roolin sopeuttaminen toimintaympaumlristoumln muutokseen tai toi-minnan ohjausjaumlrjestelmien kehittaumlminen (esim TSM-jaumlrjestelmaumln kehit-taumlminen ja soveltaminen Suomen olosuhteissa)

Kaivosalalla on menossa muutosprosessissa erityisesti sidosryhmaumlkommunikaati-on ja sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden alueilla joissa edellauml mainitut muutosproses-sin hallinnan keskeiset elementit ovat jo naumlhtaumlvissauml Tekesin Suomen Akatemianja Sitran rahoituksella on toteutettu tutkimusohjelmia ja tutkimushankkeita jotka

35

tukevat uusien niche-avauksien muodostumista uusien verkostojen syntymistauml jakokeilujen toteuttamista

Esimerkiksi SAM-hankkeessa on kokeiltu viranomais- ja draamatyoumlpajoja sekaumlinteraktiivista digitaalista verkkotyoumlkalua kaavoitusprosessin tukena sidosryhmienvaumllisen kommunikaatioprosessin kehittaumlmisessauml SAM-hankkeessa luotiin yhdes-sauml kaivosalan sidosryhmien kanssa visio hyvaumlksyttaumlvaumln ja kestaumlvaumln kaivosteolli-suuden tulevaisuudesta

Sitran johdolla on rakennettu kaivosalan yhteistyoumlverkosto Kestaumlvaumln kaivostoi-minnan verkosto jossa on jo toteutettu suomalaisen kaivosteollisuuden yhteinenyhteiskuntavastuuraportti ja tyoumlkalupakki vastuullisuuden toteuttamiseen Lisaumlksiverkostossa on kehitteillauml kaivosteollisuuden oma kaivosvastuujaumlrjestelmauml kana-dalaisen TSM-jaumlrjestelmaumln pohjalle Jyvaumlskylaumln yliopistossa on toteutettu kai-vosalan hyvaumlksyttaumlvyyskysely kansalaisille (Jartti et al 2014)

Jatkossa naumlistauml kokeiluista voidaan valita lupaavimmat jatkokehittelyauml ja toimin-tatapojen vakiinnuttamista varten ja arvioida toimintaa Esimerkiksi viranomaistyouml-pajasta sekauml draamatyoumlpajasta voisi tulla vakiintunutta kaumlytaumlntoumlauml kaivosalan kaa-voitusprosessien sidosryhmaumldialogin toteuttamiseen ja kaivosalan hyvaumlksyttauml-vyyskyselystauml voisi tulla saumlaumlnnoumlllisesti toteutettava asia Draamatyoumlpaja voisi ollamyoumls osa YVA-prosessia Kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkostoa on suunniteltuhallinnoitavaksi Kaivosteollisuus ryn alle mikauml olisi luonteva kehityssuunta vakiin-nuttamaan verkoston toiminta

Jatkon kannalta merkityksellistauml on myoumls jatkaa alueen tutkimusta ja kehitystaumlVisiopolut voisivat esimerkiksi tarjota alustan jolla voitaisiin suunnitella jatkotutki-musta ja kehitystauml Jokainen visiopolku voisi olla oman tutkimus- ja kehityshank-keen arvoinen Esimerkiksi moniaumlaumlnisen osaavan viranomaistoiminnan kehittaumlmi-nen voisi samalla vastata kaivosalan pitkien ja raskaiden ympaumlristoumllupaprosessiennopeuttamisen ja keventaumlmisen haasteisiin kun viranomaisten vaumllistauml vuorovaiku-tusta yli sektorirajojen pystyttaumlisiin toteuttamaan ja hyoumldyntaumlmaumlaumln tehokkaasti

Jos kaivosteollisuuden muutosprosessin merkityksellisimmaumln asian haluaisi sa-noa yhdellauml sanalla se olisi luottamus Luottamus on elintaumlrkeaumlauml niin viranomais-toiminnan kuin yritystoiminnan onnistumisen kannalta Jos luottamusta ei ole ontoiminta kaikin tavoin vaikeaa Kaikkien sidosryhmien mukaan lukien viranomai-set tulee voida luottaa yritykseen ja yrityksen ja sen eri sidosryhmien tulee voidaluottaa viranomaisiin Siitauml syntyy hyvaumlksyttaumlvaumln toiminnan perusta Ja taumlmaumlnrakentamisessa on kaivosteollisuuden suurimmat haasteet taumlmaumln paumlivaumln Suo-messa Taumlmaumln haasteen voittamisessa ollaan kuitenkin jo hyvaumlssauml vauhdissa

36

AcknowledgementsThe authors would like to thank all of the SAM project all the other sustainablemining research projects that were going on at the same time and other peopleassociated with this process In addition we would like to thank the various stake-holders which inter alia participated in various events of the SAM project bring-ing material for the formulation of this report Special thanks is applied from VTT inthe SAM process retired Sirkku Kivisaari whose importance in the writing processof this report has been great Finally a special thanks to the Director of the SAMproject Helena Wessman-Jaumlaumlskelaumlinen who encouraged to write this analysis

37

LaumlhteetAumanen V 2010 Energiaregiimi muutoksessa diskursiivinen tarkastelu ener-

giapolitiikasta sosioteknologisena muutoksena Pro gradu Jyvaumlskylaumlnyliopisto

Azapagic A 2004 Developing a framework for sustainable development indica-tors for the mining and minerals industry Journal of Cleaner Production12 639ndash662

Bice S 2014 What Gives You a Social Licence An Exploration of the SocialLicence to Operate in the Australian Mining Industry Resources 3 62ndash80 doi 103390resources3010062

Burdge R J amp Vanclay F 2004 Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kaumlytaumlntouml jatulevaisuus Teoksessa Sairinen R amp Kohl J (toim) Ihminen ja ympauml-ristoumln muutos Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin teoriaa ja kaumlytaumlntoumljaumlYhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 87Espoo Teknillinen korkeakoulu S 41ndash65

Carroll A P 1979 A three-dimensional conceptual model of corporate socialperformance Academy of Management Review Vol 4 pp 497ndash505

Elzen B Geels F amp Green K (toim) 2004 System Innovation and the Transi-tion to Sustainability Theory Evidence and Policy Cheltenham UK ampNorthampton MA USA Edward Elgar Publishing

EU 2013 Strategic Implementation plan for the European Innovation partnershipon Raw materials 2013 httpseceuropaeueipraw-materialsensystemfilesged10262020130723_SIP20Part2020I20completpdf

Foxon T J Hammond G P amp Pearson P J G 2010 Developing transitionpathways for a low carbon electricity system in the UK TechnologicalForecasting amp Social Change 77 1203ndash1213 Elsevier

Geels F 2002 Technological transitions as evolutionary reconfiguration process-es a multi-level perspective and a case study Research Policy 31 891257ndash1274

Gunningham N Kagan R A amp Thornton D 2004 Social License and Environ-mental Protection Why Businesses Go Beyond Compliance Law amp So-cial Inquiry Volume 29 Issue 2 307ndash341 April 2004 DOI101111j1747-44692004tb00338x

25

toympaumlristouml tarvitsevat molemminpuolista sopeuttamista toisiinsa Mahdollisuuksi-en ikkuna avautuu silloin kun tuotettu ja toimivaksi havaittu uusi toimintajaumlrjestel-mauml voidaan integroida olemassa olevaan toimintajaumlrjestelmaumlaumln Mahdollisen muu-toksen tapahtumisen jaumllkeenkin toimintajaumlrjestelmaumln kehittaumlmisen on jatkuttava

Monitasoinen muutoksen malli tarjoaa kaumlsitteellisen viitekehyksen ja ajattelunapuvaumllineen Se auttaa ymmaumlrtaumlmaumlaumln miksi sen enempaumlauml ulkoiset paineet kuinradikaalit uudet ideatkaan eivaumlt yksin aina riitauml aikaansaamaan vakiintuneen toi-mintamallin muuttumista ja miksi muutoksen aikaansaamiseen tarvitaan useidentoimijoiden paumlaumltoumlksiauml ja vuorovaikutteista toimintaa Monitasoisen muutoksenmallin mukaan systeemisen muutoksen edistaumlmiseen tarvitaan siis sekauml ylhaumlaumlltaumlalas (top-down) ettauml alhaalta yloumls (bottom-up) suuntautuvia toimenpiteitauml ja kehi-tysprosesseja

Toisaalta jaumlrjestelmaumlauml voivat muovata myoumls yllaumlttaumlvaumlt tapahtumat tai jopa on-nettomuudet kuten kaumlvi Suomessa Talvivaaran tapauksessa Patoaltaiden pettauml-misestauml aiheutunut kaivosvesien vuoto sekauml kuolemaan johtanut tyoumltapaturmaTalvivaaran kaivosalueella ravistivat suomalaista kaivosteollisuutta ja siihen liitty-vaumlauml sidosryhmaumlverkostoa niin ettauml esimerkiksi viranomaismaumlaumlraumlykset kiristyivaumltpainostuksesta Tapahtumien myoumltauml koko yhteiskunta heraumlsi vaatimaan kaivosyri-tysten vastuullista toimintaa Tutkimuskentaumlssauml tarjottiin rahoitusta vastuullisenkaivostoiminnan edistaumlmiseksi (esim Tekesin Green Mining -ohjelma) ja Sitrassaaloitettiin kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkoston kehittaumlminen Tulevaisuudessavoimme sitten tarkastella kuinka naumlmauml kokeilut ja muutosareenan toiminnot siirty-vaumlt kaivosalan regiimiin

Sidosryhmiauml pyydettiin SAM-hankkeen visiotyoumlpajassa (Kohl et al 2013) tyoumlpa-joissa mm kirjaamaan kaivosalalle merkityksellisiauml asioita ja tapahtumia 1960-luvulta taumlhaumln paumlivaumlaumln ja siitauml eteenpaumlin tulevaisuuteen vuoteen 2030 Tuloksenasyntyi kuvan 5 mukainen tuloste Kuvasta voidaan hahmottaa menneisyydestaumlrdquoKaivos tyoumlnantajanardquo -tarina nykyisyydestauml rdquoTalvivaaran kaivoksenrdquo tarina jatulevaisuudesta rdquoKaivos yhteiskunnassardquo -tarina Kuvan tulos voidaan tulkita niinettauml Talvivaara on ilmiouml joka mursi kaumlsityksen kaivosteollisuudesta vain tyoumlnanta-jana muutti kaumlsityksen niin ettauml kaivos on osa yhteiskuntaa Talvivaaran kaivok-sen olemassaolon ensimmaumlisten vuosien aikana kyseenalaistettiin olemassaoleva kaivosregiimi viranomaisten osaaminen ja vallitseva yrityskulttuuri joka eiriittaumlvaumlssauml maumlaumlrin ottanut huomioon sidosryhmiauml Naumlin niche-tason toimija (Talvi-vaara) muutti vallitsevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml (regime) Osaltaan muutosprosessinkaumlynnistymiseen vaikutti myoumls toimintaympaumlristouml (landscape) jossa painetta jaumlr-jestelmaumlaumln loivat muun muassa resurssiniukkuus ja laumlnsimaisen elaumlmaumlntavanluoma kasvava mineraalitarve kestaumlvaumln kehityksen ja yritysvastuullisuuden tren-dit

26

Kuva 5 Kaivosteollisuuden merkityksellisiauml ilmioumlitauml ja trendejauml menneisyy-destauml nykyisyydestauml ja tulevasta (Kohl et al 2013)

Kuva 5 kertoo osaltaan ettauml Talvivaaran kaivosta voidaan pitaumlauml uuden kaivospro-sessiteknologian kokeiluna joka johti konfliktiin (Tiainen et al 2014) ja koko suo-malaisen kaivosalan kriisiin sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta Vielaumlvuonna 2006 Vesa Kainulainen kirjoitti Talvivaarasta ettauml siellauml on Euroopansuurimmat sulfidiset nikkeliesiintymaumlt Uutta ympaumlristoumlystaumlvaumlllistauml tekniikkaa Yli25 vuoden toiminta-aika Suomalaisen kaivosteollisuusklusterin uusi alku (Kainu-lainen 2006) Naumlmauml lupaukset paumlaumltyivaumlt kuitenkin pettymykseen tyoumltapaturman jaympaumlristoumlonnettomuuksien seurauksena Voidaan sanoa ettauml Talvivaaran epaumlon-nistuminen avasi suomalaisen yhteiskunnan ymmaumlrryksen kyseenalaistamaankaivosalan kestaumlvyyden

42 Muutoksen ohjaus ja hallinta

Strategic Niche Management (SNM) ja juurruttaminen ovat laumlhestymistapoja jotkaedustavat muutosvoiman rakentamista alhaalta yloumlspaumlin Niiden avulla edistetaumlaumlnonnistuneiden kokeilujen ja nichejen rakentamista ja hyoumldyntaumlmistauml (Weber ampDorda 1999 Hoogma ym 2005 Kivisaari ym 1999 Kivisaari amp Lovio 2004) SAM-hankkeessa toteutetut kokeilut olivat luonteeltaan taumlllaisia Mainitut laumlhestymista-vat taumlhtaumlaumlvaumlt sellaisten kokeilujen toteuttamiseen jossa keskeiset sidosryhmaumltoppivat muokkaamaan uutta toimintamallia sellaiseksi ettauml se on kaikkien puoles-ta hyvaumlksyttaumlvauml Laumlhestymistavan ytimessauml ovat yhteisten odotusten luominen

1960 Nyt 2030

Politiikka

Talous

(Kansalais)yhteiskunta

Tekniikkateknologia

Ympaumlristouml

Arvot

Natura-verkosto 2000

Vaihtoehtoiset teknologiat harvinaistenmetallien talteenotolle

Lakien vaumllisetsuhteetluontoon

Raaka-aineiden niukkuus jahinnat Harvinaiset metallitUusiutuvat raaka-aineet

Radikalisoituminen

RakennemuutoksetSirpaloituminen

Uusi kaivoslaki2011

In situ-bioliuotus

Kestaumlvauml kehitys

Standardointikehittyy

Vesilaki 1962Kaivoslaki 1965

Euroopanjaumllleenrakennus

CSRkaivosalalle

Tietoisuus javaatimuksetkasvavat

Globaali kehitysAasian markkinat

Kaivosalan rdquovanhatsynnitrdquo

Logistiikka mm uudetmerivaumlylaumlt

Saumlteilyturvalaki 1991

Bric-maat IntiaAfrikka nousevat

ILO- ratifiointi(ei Suomi)

ydinenergialaki1987

EU

EU raaka-ainealoite2010

rikkidirektiiviYSL uudistus

YVA-laki 1994

Julkiset hankinnatLaki 1978 YSL

2000

Rio 1987 YVA ja sosToimilupauudistus

YVD ndashluontovahingot jakompensaatiot

Ennakoiva kompensointihaitoista ja vahingoista

ilmastolaki Jaumltteiden hyoumldyntaumlmisensaumlaumlntely

Malmioidenulkomaalaisomistus

GRIIFC GuidelinesICMM

Performance-product

Lama

Internet SOME

Lobbaus

LiekkisulattoKonepajateollisuudenkasvu

Metso ja OutotecBioliuotuksen kaumlyttouml Suomessa

Johtamisjaumlrjestelmienkehittyminen ISO

ydinmateriaalivalvonta

Jaumltteiden jatkojalostus

Urban mining kasvaa

Onko kaikille toimille tilaa

Suljetun kierron kaivos

Yhteiskuntarakenteen muutos globalisaatio

Vastuullisuus jaumlljitettaumlvyys

Tshernobyl

MMSD 1999

Vastavoimat esim StopTalvivaara

Automatisointi

Kaivosmonopoli valtiolla

Kaivostenyksityistaumlminen

Elinkeinokonfliktit

Valtauksentekeminen

helppoa

Toiminnanpolitisoituminen

Kaivostuotteidenmerkityksen kasvu -gt

hyvaumlksyttaumlvyys

Metsaumlteollisuusgt

Vesienhallinnanparantuminen

Saturoituminen

Kaivostenmerkityksen kasvu Kaivosinfran

hyoumldyntaumlminen

Riskien hallinta sosiaalisentoimiluvan lunastamiseksi

Saumlaumldoumlksettiukkeneva

t

KV-kaupan esteidenpurkaminen

Maankaumlyttoumlkiistat

Teollinen symbioosimm sivukivien

hyoumltykaumlyttouml

MMMampTEMampYM

Suljettukansantalous Oumlljykriisi

Bilateraalikauppa

Kaivoksista toumlitauml

Cleentech

Biotalous

Talvivaara

Talvivaara

Talvivaara

Talvivaara

SOME-ihmisoikeudet

On-line kansanaumlaumlnestykset

HoumlyrykoneYdinvoima

Fossiiliset energiat

PC

Internet Nokia Robotiikka

Uusiutuva energia

Naumlkymaumltoumln kaivos

Kierraumltys-teknologiat

Rajaton halpaenergia (magnetismivaumlraumlhtely kiertoliike

Konsumerismin nousuTalouden nousu etusijalle

Vihreaumlt arvot

Koijaumlrvi

Vesi

Y-heraumltys

KansalaisaktiivisuusMoniarvoisuus

Talouden ylivalta

Arvojen uudelleenarviointi

Laumlpinaumlkyvyys

Globaali informaatio ampOikeuden taju

Paikallisuuden arvostus

Kierraumltys osatuotesuunnittelua

Vesiensuojeluohjelma

TalaskangasRooman klubi

Kaivostyoumlnanta-

jana

Radikaalittapaukset

Kaivosyhteis-

kunnassa

27

(yhteinen visio) yhteinen oppiminen ja monipuolisten toimijaverkostojen rakenta-minen

SNM ja juurruttamisprosessi perustuvat keskeisten osapuolten vaumllisen vuoro-puhelun kaumlynnistaumlmiseen ja edistaumlmiseen uuden ratkaisun kaumlyttoumloumlnotossa Dialo-gin avulla uutta toimintatapaa muokataan siten ettauml se vastaa mahdollisimmanhyvin eri sidosryhmien tarpeisiin ja vaatimuksiin Lisaumlksi toimintaympaumlristoumlssaumledistetaumlaumln sellaisia muutoksia jotka helpottavat uuden innovaation laajamittaistakaumlyttoumloumlnottoa ja tavoiteltujen hyoumltyjen toteutumista Kysymyksessauml on siis kaksi-suuntainen sopeuttamisprosessi

Transition Management (TM siirtymaumln hallinta Rotmans et al 2001 Kemp etal 2007 Loorbach 2007) edustaa laumlhestymistapaa jonka avulla poliittiset paumlaumlttauml-jaumlt voivat toimillaan tukea kestaumlvaumln kehityksen mukaista muutosta yhteiskunnaneri sektoreilla (Elzen ym 2004) TM pyrkii kaumlynnissauml olevien kehityskulkujen mu-kauttamiseen halutun kehityksen suuntaiseksi ja eri toimijoiden vaumllisen yhteisym-maumlrryksen aikaansaamiseen Se painottaa teknisen ja sosiaalisen muutoksenvuorovaikutteista suhdetta ja hyoumldyntaumlauml olemassa olevia liikevoimia ja pyrkii suun-taamaan niitauml kohti yhteiskunnan valitsemia paumlaumlmaumlaumlriauml

TM-mallin punaisena lankana on naumlkemys siitauml ettauml kestaumlvauml kehitys edellyttaumlaumlsosiaalisen ja teknologisen muutoksen samanaikaisuutta ja niiden kytkemistaumlyhteen Malli kuvaa sitauml miten yhteiskunnallisia sosioteknisiauml jaumlrjestelmiauml voidaanmuuttaa kestaumlvaumln kehityksen mukaisiksi ja toisaalta sitauml miten sosiotekniset jaumlr-jestelmaumlt ylipaumlaumltaumlaumln muuttuvat historiallisen tutkimuksen valossa

Voss ja Kemp (2006) luonnehtivat TM-laumlhestymistapaa refleksiiviseksi hallinto-tavaksi (Reflexive Governance) joka painottaa hallinnollisen prosessin sosiaalistaulottuvuutta Hallintoprosessi naumlhdaumlaumln osana sitauml dynamiikkaa jota pyritaumlaumln hallit-semaan Refleksiivinen hallintotapa pyrkii hyoumldyntaumlmaumlaumln vuorovaikutteista oppi-mista laajassa toimijaverkostossa Se pyrkii pikemmin avoimeen systeemiseenoppimiseen kuin tarkkaan maumlaumlriteltyihin tavoitteisiin tai kontrolliin Ideana on ettaumlhallintoprosessit tulisi avata eri toimijoiden vuorovaikutukselle ja dialogille Taumllloumlinongelman kaumlsittelyyn saadaan mukaan monenlaista tietoa erilaisia arvoja ja vai-kutusresursseja ja ymmaumlrrys lisaumlaumlntyy siitauml miten ongelma tulisi maumlaumlritellauml mitentavoitteet tulee asettaa ja minkaumllaisia strategioita voidaan kaumlyttaumlauml Kun jo tiedon janaumlkemysten yhdistaumlmisessauml ylitetaumlaumln kaumlsitteellisiauml ja institutionaalisia rajoja voi-daan edistaumlauml palautteen saamista jo strategian kehittaumlmisvaiheessa

TM-laumlhestymistavan keskeisenauml ajatuksena on ennakoinnin naumlkoumlkulmasta pyr-kiauml ohjaamaan monimutkaisten jaumlrjestelmien kehitystauml pitkaumlllauml aikajaumlnteellauml Mallion ollut alusta pitaumlen hyvin kaumlytaumlnnoumlnhakuinen ja sitauml on pyritty soveltamaanmuun muassa Alankomaiden ympaumlristoumlpolitiikassa sekauml Belgiassa ja Englannissaenergiahallinnossa ja terveydenhoidon suunnittelussa (Rotmans amp Loorbach2009)

Keskeinen ajatus on ettauml pienet muutokset johtavat laajoihin jaumlrjestelmaumln muu-toksiin Suuri muutos on mahdollista vain taumlllauml tavoin koska jaumlrjestelmauml vastustaasuuria muutoksia Pieniauml muutoksia voidaan puolestaan tukea luomalla muutos-areenoita joiden avulla toimijat sitoutetaan toimintaan yhteisten visioiden luomisenja toiminnan kautta Muutoksen eteenpaumlin viemiseksi on myoumls tunnistettava kes-

28

keiset muutosagentit jotka kykenevaumlt ottamaan riittaumlvaumlauml etaumlisyyttauml hallitsevaanjaumlrjestelmaumlaumln ja haluavat muutosta Lisaumlksi on tuettava uusien innovatiivistentoimintavaihtoehtojen etsimistauml jotta jaumlrjestelmaumln sisaumlinen diversiteetti ja sopeu-tumiskyky lisaumlaumlntyisivaumlt Taumlmauml merkitsee uusien suojaavien lokeroiden luomistakokeilutoiminnalle esimerkiksi rahoituksen tai lainsaumlaumldaumlnnoumln avulla Lisaumlksi jaumlrjes-telmaumln kehitystauml on jatkuvasti ennakoitava jotta siinauml tapahtuviin muutoksiin onmahdollista varautua (Rotmans amp Loorbach 2009)

TM-periaatteet voidaan kiteyttaumlauml toimintaohjeiksi joista muodostuu toiminnan jaoppimisen jatkuva kehauml Naumlitauml ohjeita ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

1 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminen2 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen3 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen4 Kokeilujen toteuttaminen5 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi6 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin

Rotmansin ja Loorbachin (2009) siirtymisprosessin sykli (kuva 6) kuvaa taumltauml dy-namiikkaa Ongelman maumlaumlrittelyn toimijoiden ja toimintaohjelman suunnittelunjaumllkeen voidaan siirtymaumlauml edistaumlauml erilaisilla kokeiluilla joita voidaan tukea esimer-kiksi poliittisin paumlaumltoumlksin tuilla Osallistujien tulee pystyauml hahmottamaan komplek-sinen jaumlrjestelmauml sekauml sen haasteet ja mahdollisuudet Muutosareenaa ei tulenaumlhdauml stabiilina rakenteena vaan se on pikemminkin luonteeltaan ajassa jatku-vasti muotoutuva virtuaalinen ja muuttuvien toimijoiden eteenpaumlin kantama polku

Kuva 6 Muutoksen sykli (Rotmans amp Loorbach 2009)

29

TM-laumlhestymistavan kaumlsitteelliset tyoumlkalut on tarkoitettu laajojen kehityskulkujensuuntaamiseen Kokeilujen rakentaminen on vain yksi osa taumltauml prosessia SAM-hankkeessa TMn teoreettiset jaumlsennykset ja kaumlsitteet helpottavat tarkasteltavienalueellisten kokeilujen kytkemistauml yhteiskunnan yleisempiin kehityskulkuihinja -toimenpiteisiin TM-laumlhestymistapaa kuvataan syklisenauml prosessina jossaorganisoidaan sidosryhmien jatkuva vuorovaikutteinen oppiminen Se kaumlynnistyyongelman hahmottamisesta muutosareenan perustamisesta ja yhteisten visioidenluomisesta Taumlllaisina muutosareenoina voidaan naumlhdauml esimerkiksi kaivosteolli-suuteen liittyvaumlt kehittaumlmisohjelmat Muutosvoimaa vahvistetaan synnyttaumlmaumlllaumlsellaisia toimijaverkostoja joiden monipuolinen asiantuntemus heijastaa ratkaista-van ongelman eri puolia Toimijat pyritaumlaumln mobilisoimaan erilaisten vaihtoehtoistenkehityskulkujen kokeiluun

SAM-hankkeessa tarkasteltiin miten kaivosteollisuudessa voidaan muokatauusi suomalaiseen ympaumlristoumloumln sopiva sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlytaumlntouml jamiten voidaan luoda edellytykset sen laajamittaiselle kaumlyttoumloumlnotolle osaksi vallit-sevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml Muutoksen toteuttamiseksi tarvitaan eri toimijoidenyhteistauml ymmaumlrrystauml siitauml mitauml taumlmauml muutos tarkoittaisi keiden aktiviteetteja jaosallistumista muutoksen laumlpivientiin tarvitaan ja minkaumllaisia ovat heidaumln roolinsamuutostoimijoina

Muutosta voidaan aktivoida monesta suunnasta Voidaan erottaa erityisiauml akti-vaattoreita integraattoreita tai mahdollistajia Aktivaattorit voivat olla kansalaisiaviranomaisia aktivisteja jne Integraattoreita ovat erilaiset verkostot ja mahdollis-tajia loumlytyy esimerkiksi rahoittajista ja politiikan toimijoista Naumlmauml toimijat toimivatmuutosprosessissa

Muutosprosessi on iteratiivinen prosessi jossa tieto ja ymmaumlrrys asioista muo-dostuu muotoutuu ja leviaumlauml Tiedon luomisen prosessia voidaan kuvata SECI-mallin avulla (kuva 7 Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995) Tieto muovautuuulkoistamisen yhdistaumlmisen sisaumlistaumlmisen ja sosiaalistamisen kautta kulkevassasyklissauml Kaivosalan muutosprosessia voidaan kuvata myoumls taumlmaumln SECI-mallinavulla Esimerkiksi SAM-hankkeessa toteutetut tyoumlpajat kokoukset yhteistyoumlkaivosyritysten kanssa ja hankkeessa tuotetut julkaisut voidaan asettaa SECI-mallin mukaiseen kuvaan Olennaista on ymmaumlrtaumlauml ettauml yksittaumlinen julkaisu taityoumlryhmaumln toiminta ei saa muutosta aikaan vaan asioiden ymmaumlrtaumlmiseen tarvi-taan prosessi joka kulkee monella eri tasolla iteroiden

30

Kuva 7 SECI-malli tiedon ja ymmaumlrryksen muodostumisen prosessin syklis-tauml (Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995)

Hiljainen tieto

Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Hiljainen tieto Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto Taumlsmaumlllinen tieto

Toimintakentaumln luominen Tiedon yhdistaumlminen

Dialogi

Tekemaumlllauml oppiminen

Sosiaalistaminen Ulkoistaminen

Sisaumlistaumlminen Yhdistaumlminen

bull Hankekokouksetbull Argumenta-hankkeen seminaarit

bull Draamatyoumlpajabull Viranomaistyoumlpajabull Visiotyoumlpajabull Tiekarttatyoumlpajabull Csiro haastattelutbull Hyvaumlksyttaumlvyyskyselyt

bull Benchmarkbull Policy Briefbull Artikkelit

bull Yhteistyouml kaivosyritystenkanssa

bull Tapaukset esim Kuusamonkaavoitusprosessi

31

5 Suomalaisen kaivosalan muutosprosessinkokonaiskuva

Suomalaisen kaivosteollisuuden murrosprosessin kokonaiskuva kuten se SAM-hankkeen aineiston perusteella hahmottui on esitetty kuvassa 8 MLP-malliin sovi-tettuna MLP-mallissa niche-taso on kaumlsitetty laajasti eikauml vain teknisiauml ratkaisujaesittelevaumlnauml tasona Siihen on otettu mukaan myoumls toimintatapa- ja menettelyko-keiluja Vielauml 1960-luvulla kaivostoiminta oli valtiojohtoista suljetussa taloudessatapahtuvaa toimintaa joka tapahtui teollista toimintaa suosivassa arvomaailmas-sa Taumlssauml ympaumlristoumlssauml toiminut regiimi on parhaillaan muuttumassa uudeksiregiimiksi jonka arvellaan toteutuvan vuoden 2030 tienoilla SAM-hankkeen visio-ja tiekarttatyoumlpajoissa (kuva 1) tunnistetut ja kuvatut muutospolut ovat ehkauml taumllloumlinjohtaneet uuteen kaivosalan regiimiin

Kuva 8 Kaivosalan muutosprosessi (mukaellen Foxon et al 2010 Kohl et al2013)

Niche

RegimeLandscape

Applied Foxon et al 2010

20301960

Kaivoslaki 1965

ElinkeinopolitiikkaNatura 2000

Kestaumlvauml kehitys

Resurssiniukkuus

YVA 1994 Kaivoslaki 2011

1 Moniaumlaumlninen osaava viranomaistoiminta

2 Kestaumlvaumln kehityksen mukainenyrityskulttuuri

3 Yhteisoumln hyvaumlksymauml kaivos4 Oppiva ja uutta luova kaivosteollisuus

Kaivos tuo vaurauttaja tyoumlpaikkoja

5 Raumlaumltaumlloumlity viestintauml ja oikea-aikaisuus

6 Kaivoksen koko elinkaari huomioituKaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminenaluetaloudessa

KaivosinfrastruktuuriAsunnotTiethellip

Ympaumlristoumlarvot

JohtamisjaumlrjestelmaumltCSR kaivosalalleGRI-ohjeistusTSMISO-standarditVakuutukset riskienhallinta

VisioKestaumlvauml

hyvaumlksyttaumlvaumlkaivannaisteollisuus

TEKES Green Mining ohjelmaKaivosalan koulutus

BioliuotustekniikkaSuomessaTalvivaaran kaivos

Stressitestit

Vanhat kaivosyhtioumltesim Outokumpu

Kaivoskone- ja laitevalmistajatKansainvaumlliset kaivosyrityksetPaikallinen yritystoiminta

Suljettu kansantalous

Kaivosbuumi 2005-2010Malminetsinnaumln vastustusKaivosvastaisuus

Vanhat kaivoksetkuten Kemi

Malminetsintauml kuten SakattiKaivossuunnitelmat kuten Kuusamo

Mineraaleja vaativa elaumlmaumlntapa

Yritysvastuullisuus

SoLiMi-hankkeen hyvaumlksyttaumlvyyskysely

Media SOME

Politiikkaregulaatiomarkkinat

Arvotasenteetosaaminen

Fyysinenympaumlristouml

SAM-hankkeen sidosryhmaumlyhteistyoumlkokeilutKestaumlvaumln kaisvotoiminnan verkosto

AutomaatioDigitaalisuus

32

51 Markkinat politiikka ja regulaatio

1960-luvulla kaivokset ja malminetsintauml olivat hyvin pitkaumllle valtion suunnastaohjattuja kansallisia projekteja (esim Outokumpu keskeinen toimija) Kohti vuotta2030 mentaumlessauml markkinat ovat muuttuneet entistauml globaalimmiksi suurin osaSuomen kaivoksista ja malminetsinnaumlstauml tapahtuu ulkomaisten yritysten toimestaRegiimiin on siis tullut uusia toimijoita suuria ulkomaisia kaivosyrityksiauml Taumlmaumlaiheuttaa haasteita yrityskulttuurin luomiseen yritysten vaumlliseen yhteistyoumlhoumlnviranomaistoimintaan sidosryhmaumlsuhteisiin viestintaumlaumln jne Toimintaympaumlristouml onmuuttunut niin ettauml kestaumlvaumln toiminnan vaatimus niin sosiaalisten ja taloudellistenasioiden kuin ympaumlristoumlasioiden osalta on liiketoiminnalle merkityksellistauml

Suomen metsaumlteollisuus kamppaili 1990-luvulla vastaavien haasteiden kanssaerityisesti ympaumlristoumlkysymyksen mutta se kykeni vastaamaan muutostarpeeseenyhteistoiminnalla Metsaumlteollisuudella on pitkaumlt ja hyviksi koetut perinteet tutkimus-ympaumlristouml- ja sidosryhmaumlsuhteiden hoidossa yhteinen tutkimuslaitos (KCL) ja yhtei-nen ympaumlristoumlraportointikaumlytaumlntouml joiden avulla se vastasi muutokseen (Wessberg etal 2015a) Kaivosteollisuudessa globaalit toimijat ja markkinat tuovat erityishaasteensuomalaiseen hyvaumlksyttaumlvyysprosessiin

Uuden kaivoslain tulkinta on nykytilanteessa vielauml muotoutumassa Kaivoslainsuhde ympaumlristoumllainsaumlaumldaumlntoumloumln on niin ikaumlaumln vielauml paikoin epaumlselvauml Naumlin ollentoimintajaumlrjestelmauml on esimerkiksi taumlssauml kohtaa vielauml kehittymaumlssauml ja kaumlytaumlnnoumlssaumltaumlmauml naumlkyy esimerkiksi siinauml ettauml lupapaumlaumltoumlksiin kuuluu pitkauml aika mikauml hermos-tuttaa yritystoimijoita Turvatekniikan keskus (Tukes) myoumlntaumlauml kaumlytaumlnnoumlssauml kai-vosluvan mutta kaivoslupa ja ympaumlristoumllupa ovat vahvasti linkittyneitauml toisiinsaAluehallintovirasto (AVI) on siten ympaumlristoumlluvan myoumlntaumljaumlnauml myoumls merkittaumlvaumlkaivosalan viranomaistoimija Tukesin rinnalla Jos hanke on ympaumlristoumlvaikutuksil-taan laaja-alainen tarvitaan kaivoslupaa varten lausunto ympaumlristoumlvaikutustenarvioinnista (YVA-lausunto) jonka yhteydessauml korostuvat sidosryhmiin kohdistuvatvaikutukset ja sosiaalisten vaikutusten arviointi Suojelualueiden osalta ympaumlristouml-viranomainen on myoumls merkityksellinen toimija kaivoslupaan liittyen Kiinnostavatmalmiot ja luonnonsuojelullisesti niin ikaumlaumln kiinnostavat alueet yhtyvaumlt usein sillaumlmalmiot muokkaavat helposti maaperaumln koostumusta niin ettauml alueelle muodos-tuu poikkeuksellinen elinympaumlristouml kasveille Ympaumlristoumlluvan alainen toiminta onpuolestaan Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskuksen (ELY) valvottavaa aluettaLisaumlksi Tukes pyytaumlauml aina kaivoslupaa varten lausunnot kunnalta (kaavoitus) jaMaanmittauslaitokselta (kaivostoimitus)

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta moniaumlaumlnisen ja osaavan viran-omaistoiminnan tukeminen ja kehittaumlminen on keskeinen visiopolku politiikanregulaation ja markkinoiden suuntaamisessa

52 Arvot asenteet osaaminen

Kaivosalan hiljaiselo ennen kaivosbuumia aiheutti sen ettauml tietoisuus kaivoksistaja niiden merkityksestauml ihmisten hyvinvoinnille jaumli etaumlisiksi kansalaisille Kansalais-

33

ten arvot ja asenteet eivaumlt siis paumlaumlsseet kehittymaumlaumln yhteiskunnallisen muutos-prosessin mukana Esimerkiksi ympaumlristoumlarvojen nouseminen merkitykselliseksitekijaumlksi teollisuuden hyvaumlksyttaumlvyysprosessissa ei kehittynyt kaivosteollisuudenmukana vaan iskeytyi kasvoille vasta kaivosbuumin yhteydessauml Laaja-alainenosaaminen kaivosteollisuuden hyvaumlksyttaumlvyyteen liittyen ei kehittynyt siinauml mitassakuin voimissaan olevan teollisuuden alan tilanteessa olisi voinut olla

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolut liittyen kestaumlvaumln kehityk-sen mukaiseen yrityskulttuuriin yhteisoumln hyvaumlksymaumlaumln kaivokseen oppivaan jauutta luovaan kaivokseen ja raumlaumltaumlloumlityyn viestintaumlaumln liittyen ovat avainasemassamuutosprosessin suuntaamisessa

53 Fyysinen ympaumlristouml

Vanhat olemassa olevat kaivokset kuten Kemi ja Pyhaumlsalmi ovat esimerkkejaumljoissa kaivosinfrastruktuuriin on totuttu ja se on toimiva ja valmis Hyvaumlksyttaumlvyy-den naumlkoumlkulmasta haasteita aiheuttaa uusien kaivosten perustaminen joka uhkaaesimerkiksi olemassa olevaa matkailuelinkeinoa kuten Juomasuo Kuusamossatai luonnonsuojelua kuten Hannukainen Sodankylaumlssauml

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolku jossa otetaan huomioonkoko kaivoksen elinkaari ja kaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminen aluetaloudessaon merkityksellinen muutosprosessin suuntaamisessa Esimerkiksi merkityksellistaumlhyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta on se kuinka kaivosinfraa voidaan hyoumldyntaumlaumlkaivoksen elinkaaren jaumllkeen

34

6 Yhteenveto ja johtopaumlaumltoumlkset

Taumlssauml julkaisussa on avattu suomalaisen kaivosalan muutosprosessia ns kaivos-buumin seurauksena ja jaumllkeen Kaivosbuumin myoumltauml lisaumlaumlntynyt kaivosteollisuuson heraumlttaumlnyt yhteiskunnallisen keskustelun kaivosten sosiaalisesta toimiluvasta jasen sisaumllloumlstauml Ottamatta kantaa kaivosten sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden oikeu-tukseen taumlssauml kirjoituksessa on jaumlsennetty sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden reunaeh-toja ja yhteiskunnallisen myoumlntouml- tai epaumlaumlmisprosessiin vaikuttavia tekijoumlitauml jamekanismeja Siirtymaumlprosessin hallinnassa keskeisiauml elementtejauml myoumls kai-vosalan muutosprosessissa ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

7 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminenesimerkiksi kaivosalaan suuntautuvien tutkimusohjelmien ja muun rahoi-tuksen avulla

8 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen ja paumlivitysriittaumlvaumln tiheaumlsti esimerkiksi kaivosteollisuuden vision ja tiekartan paumlivit-taumlminen

9 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen esimerkiksiKestaumlvaumln kaivostoiminnan verkosto

10 Kokeilujen toteuttaminen esimerkiksi viranomaistyoumlpaja osana kai-voshankkeiden YVA-prosessia tai draamatyoumlpaja eri sidosryhmille osanakaavoitusprosessia

11 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi esimer-kiksi SAM-hankkeessa ideoituja kokeiluja tulee analysoida ja jatkaa lu-paavimmiksi koettujen kokeilujen kehittaumlmistauml

12 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin esimerkiksi Kaivosteol-lisuus ryn roolin sopeuttaminen toimintaympaumlristoumln muutokseen tai toi-minnan ohjausjaumlrjestelmien kehittaumlminen (esim TSM-jaumlrjestelmaumln kehit-taumlminen ja soveltaminen Suomen olosuhteissa)

Kaivosalalla on menossa muutosprosessissa erityisesti sidosryhmaumlkommunikaati-on ja sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden alueilla joissa edellauml mainitut muutosproses-sin hallinnan keskeiset elementit ovat jo naumlhtaumlvissauml Tekesin Suomen Akatemianja Sitran rahoituksella on toteutettu tutkimusohjelmia ja tutkimushankkeita jotka

35

tukevat uusien niche-avauksien muodostumista uusien verkostojen syntymistauml jakokeilujen toteuttamista

Esimerkiksi SAM-hankkeessa on kokeiltu viranomais- ja draamatyoumlpajoja sekaumlinteraktiivista digitaalista verkkotyoumlkalua kaavoitusprosessin tukena sidosryhmienvaumllisen kommunikaatioprosessin kehittaumlmisessauml SAM-hankkeessa luotiin yhdes-sauml kaivosalan sidosryhmien kanssa visio hyvaumlksyttaumlvaumln ja kestaumlvaumln kaivosteolli-suuden tulevaisuudesta

Sitran johdolla on rakennettu kaivosalan yhteistyoumlverkosto Kestaumlvaumln kaivostoi-minnan verkosto jossa on jo toteutettu suomalaisen kaivosteollisuuden yhteinenyhteiskuntavastuuraportti ja tyoumlkalupakki vastuullisuuden toteuttamiseen Lisaumlksiverkostossa on kehitteillauml kaivosteollisuuden oma kaivosvastuujaumlrjestelmauml kana-dalaisen TSM-jaumlrjestelmaumln pohjalle Jyvaumlskylaumln yliopistossa on toteutettu kai-vosalan hyvaumlksyttaumlvyyskysely kansalaisille (Jartti et al 2014)

Jatkossa naumlistauml kokeiluista voidaan valita lupaavimmat jatkokehittelyauml ja toimin-tatapojen vakiinnuttamista varten ja arvioida toimintaa Esimerkiksi viranomaistyouml-pajasta sekauml draamatyoumlpajasta voisi tulla vakiintunutta kaumlytaumlntoumlauml kaivosalan kaa-voitusprosessien sidosryhmaumldialogin toteuttamiseen ja kaivosalan hyvaumlksyttauml-vyyskyselystauml voisi tulla saumlaumlnnoumlllisesti toteutettava asia Draamatyoumlpaja voisi ollamyoumls osa YVA-prosessia Kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkostoa on suunniteltuhallinnoitavaksi Kaivosteollisuus ryn alle mikauml olisi luonteva kehityssuunta vakiin-nuttamaan verkoston toiminta

Jatkon kannalta merkityksellistauml on myoumls jatkaa alueen tutkimusta ja kehitystaumlVisiopolut voisivat esimerkiksi tarjota alustan jolla voitaisiin suunnitella jatkotutki-musta ja kehitystauml Jokainen visiopolku voisi olla oman tutkimus- ja kehityshank-keen arvoinen Esimerkiksi moniaumlaumlnisen osaavan viranomaistoiminnan kehittaumlmi-nen voisi samalla vastata kaivosalan pitkien ja raskaiden ympaumlristoumllupaprosessiennopeuttamisen ja keventaumlmisen haasteisiin kun viranomaisten vaumllistauml vuorovaiku-tusta yli sektorirajojen pystyttaumlisiin toteuttamaan ja hyoumldyntaumlmaumlaumln tehokkaasti

Jos kaivosteollisuuden muutosprosessin merkityksellisimmaumln asian haluaisi sa-noa yhdellauml sanalla se olisi luottamus Luottamus on elintaumlrkeaumlauml niin viranomais-toiminnan kuin yritystoiminnan onnistumisen kannalta Jos luottamusta ei ole ontoiminta kaikin tavoin vaikeaa Kaikkien sidosryhmien mukaan lukien viranomai-set tulee voida luottaa yritykseen ja yrityksen ja sen eri sidosryhmien tulee voidaluottaa viranomaisiin Siitauml syntyy hyvaumlksyttaumlvaumln toiminnan perusta Ja taumlmaumlnrakentamisessa on kaivosteollisuuden suurimmat haasteet taumlmaumln paumlivaumln Suo-messa Taumlmaumln haasteen voittamisessa ollaan kuitenkin jo hyvaumlssauml vauhdissa

36

AcknowledgementsThe authors would like to thank all of the SAM project all the other sustainablemining research projects that were going on at the same time and other peopleassociated with this process In addition we would like to thank the various stake-holders which inter alia participated in various events of the SAM project bring-ing material for the formulation of this report Special thanks is applied from VTT inthe SAM process retired Sirkku Kivisaari whose importance in the writing processof this report has been great Finally a special thanks to the Director of the SAMproject Helena Wessman-Jaumlaumlskelaumlinen who encouraged to write this analysis

37

LaumlhteetAumanen V 2010 Energiaregiimi muutoksessa diskursiivinen tarkastelu ener-

giapolitiikasta sosioteknologisena muutoksena Pro gradu Jyvaumlskylaumlnyliopisto

Azapagic A 2004 Developing a framework for sustainable development indica-tors for the mining and minerals industry Journal of Cleaner Production12 639ndash662

Bice S 2014 What Gives You a Social Licence An Exploration of the SocialLicence to Operate in the Australian Mining Industry Resources 3 62ndash80 doi 103390resources3010062

Burdge R J amp Vanclay F 2004 Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kaumlytaumlntouml jatulevaisuus Teoksessa Sairinen R amp Kohl J (toim) Ihminen ja ympauml-ristoumln muutos Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin teoriaa ja kaumlytaumlntoumljaumlYhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 87Espoo Teknillinen korkeakoulu S 41ndash65

Carroll A P 1979 A three-dimensional conceptual model of corporate socialperformance Academy of Management Review Vol 4 pp 497ndash505

Elzen B Geels F amp Green K (toim) 2004 System Innovation and the Transi-tion to Sustainability Theory Evidence and Policy Cheltenham UK ampNorthampton MA USA Edward Elgar Publishing

EU 2013 Strategic Implementation plan for the European Innovation partnershipon Raw materials 2013 httpseceuropaeueipraw-materialsensystemfilesged10262020130723_SIP20Part2020I20completpdf

Foxon T J Hammond G P amp Pearson P J G 2010 Developing transitionpathways for a low carbon electricity system in the UK TechnologicalForecasting amp Social Change 77 1203ndash1213 Elsevier

Geels F 2002 Technological transitions as evolutionary reconfiguration process-es a multi-level perspective and a case study Research Policy 31 891257ndash1274

Gunningham N Kagan R A amp Thornton D 2004 Social License and Environ-mental Protection Why Businesses Go Beyond Compliance Law amp So-cial Inquiry Volume 29 Issue 2 307ndash341 April 2004 DOI101111j1747-44692004tb00338x

26

Kuva 5 Kaivosteollisuuden merkityksellisiauml ilmioumlitauml ja trendejauml menneisyy-destauml nykyisyydestauml ja tulevasta (Kohl et al 2013)

Kuva 5 kertoo osaltaan ettauml Talvivaaran kaivosta voidaan pitaumlauml uuden kaivospro-sessiteknologian kokeiluna joka johti konfliktiin (Tiainen et al 2014) ja koko suo-malaisen kaivosalan kriisiin sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta Vielaumlvuonna 2006 Vesa Kainulainen kirjoitti Talvivaarasta ettauml siellauml on Euroopansuurimmat sulfidiset nikkeliesiintymaumlt Uutta ympaumlristoumlystaumlvaumlllistauml tekniikkaa Yli25 vuoden toiminta-aika Suomalaisen kaivosteollisuusklusterin uusi alku (Kainu-lainen 2006) Naumlmauml lupaukset paumlaumltyivaumlt kuitenkin pettymykseen tyoumltapaturman jaympaumlristoumlonnettomuuksien seurauksena Voidaan sanoa ettauml Talvivaaran epaumlon-nistuminen avasi suomalaisen yhteiskunnan ymmaumlrryksen kyseenalaistamaankaivosalan kestaumlvyyden

42 Muutoksen ohjaus ja hallinta

Strategic Niche Management (SNM) ja juurruttaminen ovat laumlhestymistapoja jotkaedustavat muutosvoiman rakentamista alhaalta yloumlspaumlin Niiden avulla edistetaumlaumlnonnistuneiden kokeilujen ja nichejen rakentamista ja hyoumldyntaumlmistauml (Weber ampDorda 1999 Hoogma ym 2005 Kivisaari ym 1999 Kivisaari amp Lovio 2004) SAM-hankkeessa toteutetut kokeilut olivat luonteeltaan taumlllaisia Mainitut laumlhestymista-vat taumlhtaumlaumlvaumlt sellaisten kokeilujen toteuttamiseen jossa keskeiset sidosryhmaumltoppivat muokkaamaan uutta toimintamallia sellaiseksi ettauml se on kaikkien puoles-ta hyvaumlksyttaumlvauml Laumlhestymistavan ytimessauml ovat yhteisten odotusten luominen

1960 Nyt 2030

Politiikka

Talous

(Kansalais)yhteiskunta

Tekniikkateknologia

Ympaumlristouml

Arvot

Natura-verkosto 2000

Vaihtoehtoiset teknologiat harvinaistenmetallien talteenotolle

Lakien vaumllisetsuhteetluontoon

Raaka-aineiden niukkuus jahinnat Harvinaiset metallitUusiutuvat raaka-aineet

Radikalisoituminen

RakennemuutoksetSirpaloituminen

Uusi kaivoslaki2011

In situ-bioliuotus

Kestaumlvauml kehitys

Standardointikehittyy

Vesilaki 1962Kaivoslaki 1965

Euroopanjaumllleenrakennus

CSRkaivosalalle

Tietoisuus javaatimuksetkasvavat

Globaali kehitysAasian markkinat

Kaivosalan rdquovanhatsynnitrdquo

Logistiikka mm uudetmerivaumlylaumlt

Saumlteilyturvalaki 1991

Bric-maat IntiaAfrikka nousevat

ILO- ratifiointi(ei Suomi)

ydinenergialaki1987

EU

EU raaka-ainealoite2010

rikkidirektiiviYSL uudistus

YVA-laki 1994

Julkiset hankinnatLaki 1978 YSL

2000

Rio 1987 YVA ja sosToimilupauudistus

YVD ndashluontovahingot jakompensaatiot

Ennakoiva kompensointihaitoista ja vahingoista

ilmastolaki Jaumltteiden hyoumldyntaumlmisensaumlaumlntely

Malmioidenulkomaalaisomistus

GRIIFC GuidelinesICMM

Performance-product

Lama

Internet SOME

Lobbaus

LiekkisulattoKonepajateollisuudenkasvu

Metso ja OutotecBioliuotuksen kaumlyttouml Suomessa

Johtamisjaumlrjestelmienkehittyminen ISO

ydinmateriaalivalvonta

Jaumltteiden jatkojalostus

Urban mining kasvaa

Onko kaikille toimille tilaa

Suljetun kierron kaivos

Yhteiskuntarakenteen muutos globalisaatio

Vastuullisuus jaumlljitettaumlvyys

Tshernobyl

MMSD 1999

Vastavoimat esim StopTalvivaara

Automatisointi

Kaivosmonopoli valtiolla

Kaivostenyksityistaumlminen

Elinkeinokonfliktit

Valtauksentekeminen

helppoa

Toiminnanpolitisoituminen

Kaivostuotteidenmerkityksen kasvu -gt

hyvaumlksyttaumlvyys

Metsaumlteollisuusgt

Vesienhallinnanparantuminen

Saturoituminen

Kaivostenmerkityksen kasvu Kaivosinfran

hyoumldyntaumlminen

Riskien hallinta sosiaalisentoimiluvan lunastamiseksi

Saumlaumldoumlksettiukkeneva

t

KV-kaupan esteidenpurkaminen

Maankaumlyttoumlkiistat

Teollinen symbioosimm sivukivien

hyoumltykaumlyttouml

MMMampTEMampYM

Suljettukansantalous Oumlljykriisi

Bilateraalikauppa

Kaivoksista toumlitauml

Cleentech

Biotalous

Talvivaara

Talvivaara

Talvivaara

Talvivaara

SOME-ihmisoikeudet

On-line kansanaumlaumlnestykset

HoumlyrykoneYdinvoima

Fossiiliset energiat

PC

Internet Nokia Robotiikka

Uusiutuva energia

Naumlkymaumltoumln kaivos

Kierraumltys-teknologiat

Rajaton halpaenergia (magnetismivaumlraumlhtely kiertoliike

Konsumerismin nousuTalouden nousu etusijalle

Vihreaumlt arvot

Koijaumlrvi

Vesi

Y-heraumltys

KansalaisaktiivisuusMoniarvoisuus

Talouden ylivalta

Arvojen uudelleenarviointi

Laumlpinaumlkyvyys

Globaali informaatio ampOikeuden taju

Paikallisuuden arvostus

Kierraumltys osatuotesuunnittelua

Vesiensuojeluohjelma

TalaskangasRooman klubi

Kaivostyoumlnanta-

jana

Radikaalittapaukset

Kaivosyhteis-

kunnassa

27

(yhteinen visio) yhteinen oppiminen ja monipuolisten toimijaverkostojen rakenta-minen

SNM ja juurruttamisprosessi perustuvat keskeisten osapuolten vaumllisen vuoro-puhelun kaumlynnistaumlmiseen ja edistaumlmiseen uuden ratkaisun kaumlyttoumloumlnotossa Dialo-gin avulla uutta toimintatapaa muokataan siten ettauml se vastaa mahdollisimmanhyvin eri sidosryhmien tarpeisiin ja vaatimuksiin Lisaumlksi toimintaympaumlristoumlssaumledistetaumlaumln sellaisia muutoksia jotka helpottavat uuden innovaation laajamittaistakaumlyttoumloumlnottoa ja tavoiteltujen hyoumltyjen toteutumista Kysymyksessauml on siis kaksi-suuntainen sopeuttamisprosessi

Transition Management (TM siirtymaumln hallinta Rotmans et al 2001 Kemp etal 2007 Loorbach 2007) edustaa laumlhestymistapaa jonka avulla poliittiset paumlaumlttauml-jaumlt voivat toimillaan tukea kestaumlvaumln kehityksen mukaista muutosta yhteiskunnaneri sektoreilla (Elzen ym 2004) TM pyrkii kaumlynnissauml olevien kehityskulkujen mu-kauttamiseen halutun kehityksen suuntaiseksi ja eri toimijoiden vaumllisen yhteisym-maumlrryksen aikaansaamiseen Se painottaa teknisen ja sosiaalisen muutoksenvuorovaikutteista suhdetta ja hyoumldyntaumlauml olemassa olevia liikevoimia ja pyrkii suun-taamaan niitauml kohti yhteiskunnan valitsemia paumlaumlmaumlaumlriauml

TM-mallin punaisena lankana on naumlkemys siitauml ettauml kestaumlvauml kehitys edellyttaumlaumlsosiaalisen ja teknologisen muutoksen samanaikaisuutta ja niiden kytkemistaumlyhteen Malli kuvaa sitauml miten yhteiskunnallisia sosioteknisiauml jaumlrjestelmiauml voidaanmuuttaa kestaumlvaumln kehityksen mukaisiksi ja toisaalta sitauml miten sosiotekniset jaumlr-jestelmaumlt ylipaumlaumltaumlaumln muuttuvat historiallisen tutkimuksen valossa

Voss ja Kemp (2006) luonnehtivat TM-laumlhestymistapaa refleksiiviseksi hallinto-tavaksi (Reflexive Governance) joka painottaa hallinnollisen prosessin sosiaalistaulottuvuutta Hallintoprosessi naumlhdaumlaumln osana sitauml dynamiikkaa jota pyritaumlaumln hallit-semaan Refleksiivinen hallintotapa pyrkii hyoumldyntaumlmaumlaumln vuorovaikutteista oppi-mista laajassa toimijaverkostossa Se pyrkii pikemmin avoimeen systeemiseenoppimiseen kuin tarkkaan maumlaumlriteltyihin tavoitteisiin tai kontrolliin Ideana on ettaumlhallintoprosessit tulisi avata eri toimijoiden vuorovaikutukselle ja dialogille Taumllloumlinongelman kaumlsittelyyn saadaan mukaan monenlaista tietoa erilaisia arvoja ja vai-kutusresursseja ja ymmaumlrrys lisaumlaumlntyy siitauml miten ongelma tulisi maumlaumlritellauml mitentavoitteet tulee asettaa ja minkaumllaisia strategioita voidaan kaumlyttaumlauml Kun jo tiedon janaumlkemysten yhdistaumlmisessauml ylitetaumlaumln kaumlsitteellisiauml ja institutionaalisia rajoja voi-daan edistaumlauml palautteen saamista jo strategian kehittaumlmisvaiheessa

TM-laumlhestymistavan keskeisenauml ajatuksena on ennakoinnin naumlkoumlkulmasta pyr-kiauml ohjaamaan monimutkaisten jaumlrjestelmien kehitystauml pitkaumlllauml aikajaumlnteellauml Mallion ollut alusta pitaumlen hyvin kaumlytaumlnnoumlnhakuinen ja sitauml on pyritty soveltamaanmuun muassa Alankomaiden ympaumlristoumlpolitiikassa sekauml Belgiassa ja Englannissaenergiahallinnossa ja terveydenhoidon suunnittelussa (Rotmans amp Loorbach2009)

Keskeinen ajatus on ettauml pienet muutokset johtavat laajoihin jaumlrjestelmaumln muu-toksiin Suuri muutos on mahdollista vain taumlllauml tavoin koska jaumlrjestelmauml vastustaasuuria muutoksia Pieniauml muutoksia voidaan puolestaan tukea luomalla muutos-areenoita joiden avulla toimijat sitoutetaan toimintaan yhteisten visioiden luomisenja toiminnan kautta Muutoksen eteenpaumlin viemiseksi on myoumls tunnistettava kes-

28

keiset muutosagentit jotka kykenevaumlt ottamaan riittaumlvaumlauml etaumlisyyttauml hallitsevaanjaumlrjestelmaumlaumln ja haluavat muutosta Lisaumlksi on tuettava uusien innovatiivistentoimintavaihtoehtojen etsimistauml jotta jaumlrjestelmaumln sisaumlinen diversiteetti ja sopeu-tumiskyky lisaumlaumlntyisivaumlt Taumlmauml merkitsee uusien suojaavien lokeroiden luomistakokeilutoiminnalle esimerkiksi rahoituksen tai lainsaumlaumldaumlnnoumln avulla Lisaumlksi jaumlrjes-telmaumln kehitystauml on jatkuvasti ennakoitava jotta siinauml tapahtuviin muutoksiin onmahdollista varautua (Rotmans amp Loorbach 2009)

TM-periaatteet voidaan kiteyttaumlauml toimintaohjeiksi joista muodostuu toiminnan jaoppimisen jatkuva kehauml Naumlitauml ohjeita ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

1 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminen2 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen3 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen4 Kokeilujen toteuttaminen5 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi6 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin

Rotmansin ja Loorbachin (2009) siirtymisprosessin sykli (kuva 6) kuvaa taumltauml dy-namiikkaa Ongelman maumlaumlrittelyn toimijoiden ja toimintaohjelman suunnittelunjaumllkeen voidaan siirtymaumlauml edistaumlauml erilaisilla kokeiluilla joita voidaan tukea esimer-kiksi poliittisin paumlaumltoumlksin tuilla Osallistujien tulee pystyauml hahmottamaan komplek-sinen jaumlrjestelmauml sekauml sen haasteet ja mahdollisuudet Muutosareenaa ei tulenaumlhdauml stabiilina rakenteena vaan se on pikemminkin luonteeltaan ajassa jatku-vasti muotoutuva virtuaalinen ja muuttuvien toimijoiden eteenpaumlin kantama polku

Kuva 6 Muutoksen sykli (Rotmans amp Loorbach 2009)

29

TM-laumlhestymistavan kaumlsitteelliset tyoumlkalut on tarkoitettu laajojen kehityskulkujensuuntaamiseen Kokeilujen rakentaminen on vain yksi osa taumltauml prosessia SAM-hankkeessa TMn teoreettiset jaumlsennykset ja kaumlsitteet helpottavat tarkasteltavienalueellisten kokeilujen kytkemistauml yhteiskunnan yleisempiin kehityskulkuihinja -toimenpiteisiin TM-laumlhestymistapaa kuvataan syklisenauml prosessina jossaorganisoidaan sidosryhmien jatkuva vuorovaikutteinen oppiminen Se kaumlynnistyyongelman hahmottamisesta muutosareenan perustamisesta ja yhteisten visioidenluomisesta Taumlllaisina muutosareenoina voidaan naumlhdauml esimerkiksi kaivosteolli-suuteen liittyvaumlt kehittaumlmisohjelmat Muutosvoimaa vahvistetaan synnyttaumlmaumlllaumlsellaisia toimijaverkostoja joiden monipuolinen asiantuntemus heijastaa ratkaista-van ongelman eri puolia Toimijat pyritaumlaumln mobilisoimaan erilaisten vaihtoehtoistenkehityskulkujen kokeiluun

SAM-hankkeessa tarkasteltiin miten kaivosteollisuudessa voidaan muokatauusi suomalaiseen ympaumlristoumloumln sopiva sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlytaumlntouml jamiten voidaan luoda edellytykset sen laajamittaiselle kaumlyttoumloumlnotolle osaksi vallit-sevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml Muutoksen toteuttamiseksi tarvitaan eri toimijoidenyhteistauml ymmaumlrrystauml siitauml mitauml taumlmauml muutos tarkoittaisi keiden aktiviteetteja jaosallistumista muutoksen laumlpivientiin tarvitaan ja minkaumllaisia ovat heidaumln roolinsamuutostoimijoina

Muutosta voidaan aktivoida monesta suunnasta Voidaan erottaa erityisiauml akti-vaattoreita integraattoreita tai mahdollistajia Aktivaattorit voivat olla kansalaisiaviranomaisia aktivisteja jne Integraattoreita ovat erilaiset verkostot ja mahdollis-tajia loumlytyy esimerkiksi rahoittajista ja politiikan toimijoista Naumlmauml toimijat toimivatmuutosprosessissa

Muutosprosessi on iteratiivinen prosessi jossa tieto ja ymmaumlrrys asioista muo-dostuu muotoutuu ja leviaumlauml Tiedon luomisen prosessia voidaan kuvata SECI-mallin avulla (kuva 7 Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995) Tieto muovautuuulkoistamisen yhdistaumlmisen sisaumlistaumlmisen ja sosiaalistamisen kautta kulkevassasyklissauml Kaivosalan muutosprosessia voidaan kuvata myoumls taumlmaumln SECI-mallinavulla Esimerkiksi SAM-hankkeessa toteutetut tyoumlpajat kokoukset yhteistyoumlkaivosyritysten kanssa ja hankkeessa tuotetut julkaisut voidaan asettaa SECI-mallin mukaiseen kuvaan Olennaista on ymmaumlrtaumlauml ettauml yksittaumlinen julkaisu taityoumlryhmaumln toiminta ei saa muutosta aikaan vaan asioiden ymmaumlrtaumlmiseen tarvi-taan prosessi joka kulkee monella eri tasolla iteroiden

30

Kuva 7 SECI-malli tiedon ja ymmaumlrryksen muodostumisen prosessin syklis-tauml (Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995)

Hiljainen tieto

Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Hiljainen tieto Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto Taumlsmaumlllinen tieto

Toimintakentaumln luominen Tiedon yhdistaumlminen

Dialogi

Tekemaumlllauml oppiminen

Sosiaalistaminen Ulkoistaminen

Sisaumlistaumlminen Yhdistaumlminen

bull Hankekokouksetbull Argumenta-hankkeen seminaarit

bull Draamatyoumlpajabull Viranomaistyoumlpajabull Visiotyoumlpajabull Tiekarttatyoumlpajabull Csiro haastattelutbull Hyvaumlksyttaumlvyyskyselyt

bull Benchmarkbull Policy Briefbull Artikkelit

bull Yhteistyouml kaivosyritystenkanssa

bull Tapaukset esim Kuusamonkaavoitusprosessi

31

5 Suomalaisen kaivosalan muutosprosessinkokonaiskuva

Suomalaisen kaivosteollisuuden murrosprosessin kokonaiskuva kuten se SAM-hankkeen aineiston perusteella hahmottui on esitetty kuvassa 8 MLP-malliin sovi-tettuna MLP-mallissa niche-taso on kaumlsitetty laajasti eikauml vain teknisiauml ratkaisujaesittelevaumlnauml tasona Siihen on otettu mukaan myoumls toimintatapa- ja menettelyko-keiluja Vielauml 1960-luvulla kaivostoiminta oli valtiojohtoista suljetussa taloudessatapahtuvaa toimintaa joka tapahtui teollista toimintaa suosivassa arvomaailmas-sa Taumlssauml ympaumlristoumlssauml toiminut regiimi on parhaillaan muuttumassa uudeksiregiimiksi jonka arvellaan toteutuvan vuoden 2030 tienoilla SAM-hankkeen visio-ja tiekarttatyoumlpajoissa (kuva 1) tunnistetut ja kuvatut muutospolut ovat ehkauml taumllloumlinjohtaneet uuteen kaivosalan regiimiin

Kuva 8 Kaivosalan muutosprosessi (mukaellen Foxon et al 2010 Kohl et al2013)

Niche

RegimeLandscape

Applied Foxon et al 2010

20301960

Kaivoslaki 1965

ElinkeinopolitiikkaNatura 2000

Kestaumlvauml kehitys

Resurssiniukkuus

YVA 1994 Kaivoslaki 2011

1 Moniaumlaumlninen osaava viranomaistoiminta

2 Kestaumlvaumln kehityksen mukainenyrityskulttuuri

3 Yhteisoumln hyvaumlksymauml kaivos4 Oppiva ja uutta luova kaivosteollisuus

Kaivos tuo vaurauttaja tyoumlpaikkoja

5 Raumlaumltaumlloumlity viestintauml ja oikea-aikaisuus

6 Kaivoksen koko elinkaari huomioituKaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminenaluetaloudessa

KaivosinfrastruktuuriAsunnotTiethellip

Ympaumlristoumlarvot

JohtamisjaumlrjestelmaumltCSR kaivosalalleGRI-ohjeistusTSMISO-standarditVakuutukset riskienhallinta

VisioKestaumlvauml

hyvaumlksyttaumlvaumlkaivannaisteollisuus

TEKES Green Mining ohjelmaKaivosalan koulutus

BioliuotustekniikkaSuomessaTalvivaaran kaivos

Stressitestit

Vanhat kaivosyhtioumltesim Outokumpu

Kaivoskone- ja laitevalmistajatKansainvaumlliset kaivosyrityksetPaikallinen yritystoiminta

Suljettu kansantalous

Kaivosbuumi 2005-2010Malminetsinnaumln vastustusKaivosvastaisuus

Vanhat kaivoksetkuten Kemi

Malminetsintauml kuten SakattiKaivossuunnitelmat kuten Kuusamo

Mineraaleja vaativa elaumlmaumlntapa

Yritysvastuullisuus

SoLiMi-hankkeen hyvaumlksyttaumlvyyskysely

Media SOME

Politiikkaregulaatiomarkkinat

Arvotasenteetosaaminen

Fyysinenympaumlristouml

SAM-hankkeen sidosryhmaumlyhteistyoumlkokeilutKestaumlvaumln kaisvotoiminnan verkosto

AutomaatioDigitaalisuus

32

51 Markkinat politiikka ja regulaatio

1960-luvulla kaivokset ja malminetsintauml olivat hyvin pitkaumllle valtion suunnastaohjattuja kansallisia projekteja (esim Outokumpu keskeinen toimija) Kohti vuotta2030 mentaumlessauml markkinat ovat muuttuneet entistauml globaalimmiksi suurin osaSuomen kaivoksista ja malminetsinnaumlstauml tapahtuu ulkomaisten yritysten toimestaRegiimiin on siis tullut uusia toimijoita suuria ulkomaisia kaivosyrityksiauml Taumlmaumlaiheuttaa haasteita yrityskulttuurin luomiseen yritysten vaumlliseen yhteistyoumlhoumlnviranomaistoimintaan sidosryhmaumlsuhteisiin viestintaumlaumln jne Toimintaympaumlristouml onmuuttunut niin ettauml kestaumlvaumln toiminnan vaatimus niin sosiaalisten ja taloudellistenasioiden kuin ympaumlristoumlasioiden osalta on liiketoiminnalle merkityksellistauml

Suomen metsaumlteollisuus kamppaili 1990-luvulla vastaavien haasteiden kanssaerityisesti ympaumlristoumlkysymyksen mutta se kykeni vastaamaan muutostarpeeseenyhteistoiminnalla Metsaumlteollisuudella on pitkaumlt ja hyviksi koetut perinteet tutkimus-ympaumlristouml- ja sidosryhmaumlsuhteiden hoidossa yhteinen tutkimuslaitos (KCL) ja yhtei-nen ympaumlristoumlraportointikaumlytaumlntouml joiden avulla se vastasi muutokseen (Wessberg etal 2015a) Kaivosteollisuudessa globaalit toimijat ja markkinat tuovat erityishaasteensuomalaiseen hyvaumlksyttaumlvyysprosessiin

Uuden kaivoslain tulkinta on nykytilanteessa vielauml muotoutumassa Kaivoslainsuhde ympaumlristoumllainsaumlaumldaumlntoumloumln on niin ikaumlaumln vielauml paikoin epaumlselvauml Naumlin ollentoimintajaumlrjestelmauml on esimerkiksi taumlssauml kohtaa vielauml kehittymaumlssauml ja kaumlytaumlnnoumlssaumltaumlmauml naumlkyy esimerkiksi siinauml ettauml lupapaumlaumltoumlksiin kuuluu pitkauml aika mikauml hermos-tuttaa yritystoimijoita Turvatekniikan keskus (Tukes) myoumlntaumlauml kaumlytaumlnnoumlssauml kai-vosluvan mutta kaivoslupa ja ympaumlristoumllupa ovat vahvasti linkittyneitauml toisiinsaAluehallintovirasto (AVI) on siten ympaumlristoumlluvan myoumlntaumljaumlnauml myoumls merkittaumlvaumlkaivosalan viranomaistoimija Tukesin rinnalla Jos hanke on ympaumlristoumlvaikutuksil-taan laaja-alainen tarvitaan kaivoslupaa varten lausunto ympaumlristoumlvaikutustenarvioinnista (YVA-lausunto) jonka yhteydessauml korostuvat sidosryhmiin kohdistuvatvaikutukset ja sosiaalisten vaikutusten arviointi Suojelualueiden osalta ympaumlristouml-viranomainen on myoumls merkityksellinen toimija kaivoslupaan liittyen Kiinnostavatmalmiot ja luonnonsuojelullisesti niin ikaumlaumln kiinnostavat alueet yhtyvaumlt usein sillaumlmalmiot muokkaavat helposti maaperaumln koostumusta niin ettauml alueelle muodos-tuu poikkeuksellinen elinympaumlristouml kasveille Ympaumlristoumlluvan alainen toiminta onpuolestaan Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskuksen (ELY) valvottavaa aluettaLisaumlksi Tukes pyytaumlauml aina kaivoslupaa varten lausunnot kunnalta (kaavoitus) jaMaanmittauslaitokselta (kaivostoimitus)

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta moniaumlaumlnisen ja osaavan viran-omaistoiminnan tukeminen ja kehittaumlminen on keskeinen visiopolku politiikanregulaation ja markkinoiden suuntaamisessa

52 Arvot asenteet osaaminen

Kaivosalan hiljaiselo ennen kaivosbuumia aiheutti sen ettauml tietoisuus kaivoksistaja niiden merkityksestauml ihmisten hyvinvoinnille jaumli etaumlisiksi kansalaisille Kansalais-

33

ten arvot ja asenteet eivaumlt siis paumlaumlsseet kehittymaumlaumln yhteiskunnallisen muutos-prosessin mukana Esimerkiksi ympaumlristoumlarvojen nouseminen merkitykselliseksitekijaumlksi teollisuuden hyvaumlksyttaumlvyysprosessissa ei kehittynyt kaivosteollisuudenmukana vaan iskeytyi kasvoille vasta kaivosbuumin yhteydessauml Laaja-alainenosaaminen kaivosteollisuuden hyvaumlksyttaumlvyyteen liittyen ei kehittynyt siinauml mitassakuin voimissaan olevan teollisuuden alan tilanteessa olisi voinut olla

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolut liittyen kestaumlvaumln kehityk-sen mukaiseen yrityskulttuuriin yhteisoumln hyvaumlksymaumlaumln kaivokseen oppivaan jauutta luovaan kaivokseen ja raumlaumltaumlloumlityyn viestintaumlaumln liittyen ovat avainasemassamuutosprosessin suuntaamisessa

53 Fyysinen ympaumlristouml

Vanhat olemassa olevat kaivokset kuten Kemi ja Pyhaumlsalmi ovat esimerkkejaumljoissa kaivosinfrastruktuuriin on totuttu ja se on toimiva ja valmis Hyvaumlksyttaumlvyy-den naumlkoumlkulmasta haasteita aiheuttaa uusien kaivosten perustaminen joka uhkaaesimerkiksi olemassa olevaa matkailuelinkeinoa kuten Juomasuo Kuusamossatai luonnonsuojelua kuten Hannukainen Sodankylaumlssauml

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolku jossa otetaan huomioonkoko kaivoksen elinkaari ja kaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminen aluetaloudessaon merkityksellinen muutosprosessin suuntaamisessa Esimerkiksi merkityksellistaumlhyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta on se kuinka kaivosinfraa voidaan hyoumldyntaumlaumlkaivoksen elinkaaren jaumllkeen

34

6 Yhteenveto ja johtopaumlaumltoumlkset

Taumlssauml julkaisussa on avattu suomalaisen kaivosalan muutosprosessia ns kaivos-buumin seurauksena ja jaumllkeen Kaivosbuumin myoumltauml lisaumlaumlntynyt kaivosteollisuuson heraumlttaumlnyt yhteiskunnallisen keskustelun kaivosten sosiaalisesta toimiluvasta jasen sisaumllloumlstauml Ottamatta kantaa kaivosten sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden oikeu-tukseen taumlssauml kirjoituksessa on jaumlsennetty sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden reunaeh-toja ja yhteiskunnallisen myoumlntouml- tai epaumlaumlmisprosessiin vaikuttavia tekijoumlitauml jamekanismeja Siirtymaumlprosessin hallinnassa keskeisiauml elementtejauml myoumls kai-vosalan muutosprosessissa ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

7 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminenesimerkiksi kaivosalaan suuntautuvien tutkimusohjelmien ja muun rahoi-tuksen avulla

8 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen ja paumlivitysriittaumlvaumln tiheaumlsti esimerkiksi kaivosteollisuuden vision ja tiekartan paumlivit-taumlminen

9 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen esimerkiksiKestaumlvaumln kaivostoiminnan verkosto

10 Kokeilujen toteuttaminen esimerkiksi viranomaistyoumlpaja osana kai-voshankkeiden YVA-prosessia tai draamatyoumlpaja eri sidosryhmille osanakaavoitusprosessia

11 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi esimer-kiksi SAM-hankkeessa ideoituja kokeiluja tulee analysoida ja jatkaa lu-paavimmiksi koettujen kokeilujen kehittaumlmistauml

12 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin esimerkiksi Kaivosteol-lisuus ryn roolin sopeuttaminen toimintaympaumlristoumln muutokseen tai toi-minnan ohjausjaumlrjestelmien kehittaumlminen (esim TSM-jaumlrjestelmaumln kehit-taumlminen ja soveltaminen Suomen olosuhteissa)

Kaivosalalla on menossa muutosprosessissa erityisesti sidosryhmaumlkommunikaati-on ja sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden alueilla joissa edellauml mainitut muutosproses-sin hallinnan keskeiset elementit ovat jo naumlhtaumlvissauml Tekesin Suomen Akatemianja Sitran rahoituksella on toteutettu tutkimusohjelmia ja tutkimushankkeita jotka

35

tukevat uusien niche-avauksien muodostumista uusien verkostojen syntymistauml jakokeilujen toteuttamista

Esimerkiksi SAM-hankkeessa on kokeiltu viranomais- ja draamatyoumlpajoja sekaumlinteraktiivista digitaalista verkkotyoumlkalua kaavoitusprosessin tukena sidosryhmienvaumllisen kommunikaatioprosessin kehittaumlmisessauml SAM-hankkeessa luotiin yhdes-sauml kaivosalan sidosryhmien kanssa visio hyvaumlksyttaumlvaumln ja kestaumlvaumln kaivosteolli-suuden tulevaisuudesta

Sitran johdolla on rakennettu kaivosalan yhteistyoumlverkosto Kestaumlvaumln kaivostoi-minnan verkosto jossa on jo toteutettu suomalaisen kaivosteollisuuden yhteinenyhteiskuntavastuuraportti ja tyoumlkalupakki vastuullisuuden toteuttamiseen Lisaumlksiverkostossa on kehitteillauml kaivosteollisuuden oma kaivosvastuujaumlrjestelmauml kana-dalaisen TSM-jaumlrjestelmaumln pohjalle Jyvaumlskylaumln yliopistossa on toteutettu kai-vosalan hyvaumlksyttaumlvyyskysely kansalaisille (Jartti et al 2014)

Jatkossa naumlistauml kokeiluista voidaan valita lupaavimmat jatkokehittelyauml ja toimin-tatapojen vakiinnuttamista varten ja arvioida toimintaa Esimerkiksi viranomaistyouml-pajasta sekauml draamatyoumlpajasta voisi tulla vakiintunutta kaumlytaumlntoumlauml kaivosalan kaa-voitusprosessien sidosryhmaumldialogin toteuttamiseen ja kaivosalan hyvaumlksyttauml-vyyskyselystauml voisi tulla saumlaumlnnoumlllisesti toteutettava asia Draamatyoumlpaja voisi ollamyoumls osa YVA-prosessia Kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkostoa on suunniteltuhallinnoitavaksi Kaivosteollisuus ryn alle mikauml olisi luonteva kehityssuunta vakiin-nuttamaan verkoston toiminta

Jatkon kannalta merkityksellistauml on myoumls jatkaa alueen tutkimusta ja kehitystaumlVisiopolut voisivat esimerkiksi tarjota alustan jolla voitaisiin suunnitella jatkotutki-musta ja kehitystauml Jokainen visiopolku voisi olla oman tutkimus- ja kehityshank-keen arvoinen Esimerkiksi moniaumlaumlnisen osaavan viranomaistoiminnan kehittaumlmi-nen voisi samalla vastata kaivosalan pitkien ja raskaiden ympaumlristoumllupaprosessiennopeuttamisen ja keventaumlmisen haasteisiin kun viranomaisten vaumllistauml vuorovaiku-tusta yli sektorirajojen pystyttaumlisiin toteuttamaan ja hyoumldyntaumlmaumlaumln tehokkaasti

Jos kaivosteollisuuden muutosprosessin merkityksellisimmaumln asian haluaisi sa-noa yhdellauml sanalla se olisi luottamus Luottamus on elintaumlrkeaumlauml niin viranomais-toiminnan kuin yritystoiminnan onnistumisen kannalta Jos luottamusta ei ole ontoiminta kaikin tavoin vaikeaa Kaikkien sidosryhmien mukaan lukien viranomai-set tulee voida luottaa yritykseen ja yrityksen ja sen eri sidosryhmien tulee voidaluottaa viranomaisiin Siitauml syntyy hyvaumlksyttaumlvaumln toiminnan perusta Ja taumlmaumlnrakentamisessa on kaivosteollisuuden suurimmat haasteet taumlmaumln paumlivaumln Suo-messa Taumlmaumln haasteen voittamisessa ollaan kuitenkin jo hyvaumlssauml vauhdissa

36

AcknowledgementsThe authors would like to thank all of the SAM project all the other sustainablemining research projects that were going on at the same time and other peopleassociated with this process In addition we would like to thank the various stake-holders which inter alia participated in various events of the SAM project bring-ing material for the formulation of this report Special thanks is applied from VTT inthe SAM process retired Sirkku Kivisaari whose importance in the writing processof this report has been great Finally a special thanks to the Director of the SAMproject Helena Wessman-Jaumlaumlskelaumlinen who encouraged to write this analysis

37

LaumlhteetAumanen V 2010 Energiaregiimi muutoksessa diskursiivinen tarkastelu ener-

giapolitiikasta sosioteknologisena muutoksena Pro gradu Jyvaumlskylaumlnyliopisto

Azapagic A 2004 Developing a framework for sustainable development indica-tors for the mining and minerals industry Journal of Cleaner Production12 639ndash662

Bice S 2014 What Gives You a Social Licence An Exploration of the SocialLicence to Operate in the Australian Mining Industry Resources 3 62ndash80 doi 103390resources3010062

Burdge R J amp Vanclay F 2004 Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kaumlytaumlntouml jatulevaisuus Teoksessa Sairinen R amp Kohl J (toim) Ihminen ja ympauml-ristoumln muutos Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin teoriaa ja kaumlytaumlntoumljaumlYhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 87Espoo Teknillinen korkeakoulu S 41ndash65

Carroll A P 1979 A three-dimensional conceptual model of corporate socialperformance Academy of Management Review Vol 4 pp 497ndash505

Elzen B Geels F amp Green K (toim) 2004 System Innovation and the Transi-tion to Sustainability Theory Evidence and Policy Cheltenham UK ampNorthampton MA USA Edward Elgar Publishing

EU 2013 Strategic Implementation plan for the European Innovation partnershipon Raw materials 2013 httpseceuropaeueipraw-materialsensystemfilesged10262020130723_SIP20Part2020I20completpdf

Foxon T J Hammond G P amp Pearson P J G 2010 Developing transitionpathways for a low carbon electricity system in the UK TechnologicalForecasting amp Social Change 77 1203ndash1213 Elsevier

Geels F 2002 Technological transitions as evolutionary reconfiguration process-es a multi-level perspective and a case study Research Policy 31 891257ndash1274

Gunningham N Kagan R A amp Thornton D 2004 Social License and Environ-mental Protection Why Businesses Go Beyond Compliance Law amp So-cial Inquiry Volume 29 Issue 2 307ndash341 April 2004 DOI101111j1747-44692004tb00338x

27

(yhteinen visio) yhteinen oppiminen ja monipuolisten toimijaverkostojen rakenta-minen

SNM ja juurruttamisprosessi perustuvat keskeisten osapuolten vaumllisen vuoro-puhelun kaumlynnistaumlmiseen ja edistaumlmiseen uuden ratkaisun kaumlyttoumloumlnotossa Dialo-gin avulla uutta toimintatapaa muokataan siten ettauml se vastaa mahdollisimmanhyvin eri sidosryhmien tarpeisiin ja vaatimuksiin Lisaumlksi toimintaympaumlristoumlssaumledistetaumlaumln sellaisia muutoksia jotka helpottavat uuden innovaation laajamittaistakaumlyttoumloumlnottoa ja tavoiteltujen hyoumltyjen toteutumista Kysymyksessauml on siis kaksi-suuntainen sopeuttamisprosessi

Transition Management (TM siirtymaumln hallinta Rotmans et al 2001 Kemp etal 2007 Loorbach 2007) edustaa laumlhestymistapaa jonka avulla poliittiset paumlaumlttauml-jaumlt voivat toimillaan tukea kestaumlvaumln kehityksen mukaista muutosta yhteiskunnaneri sektoreilla (Elzen ym 2004) TM pyrkii kaumlynnissauml olevien kehityskulkujen mu-kauttamiseen halutun kehityksen suuntaiseksi ja eri toimijoiden vaumllisen yhteisym-maumlrryksen aikaansaamiseen Se painottaa teknisen ja sosiaalisen muutoksenvuorovaikutteista suhdetta ja hyoumldyntaumlauml olemassa olevia liikevoimia ja pyrkii suun-taamaan niitauml kohti yhteiskunnan valitsemia paumlaumlmaumlaumlriauml

TM-mallin punaisena lankana on naumlkemys siitauml ettauml kestaumlvauml kehitys edellyttaumlaumlsosiaalisen ja teknologisen muutoksen samanaikaisuutta ja niiden kytkemistaumlyhteen Malli kuvaa sitauml miten yhteiskunnallisia sosioteknisiauml jaumlrjestelmiauml voidaanmuuttaa kestaumlvaumln kehityksen mukaisiksi ja toisaalta sitauml miten sosiotekniset jaumlr-jestelmaumlt ylipaumlaumltaumlaumln muuttuvat historiallisen tutkimuksen valossa

Voss ja Kemp (2006) luonnehtivat TM-laumlhestymistapaa refleksiiviseksi hallinto-tavaksi (Reflexive Governance) joka painottaa hallinnollisen prosessin sosiaalistaulottuvuutta Hallintoprosessi naumlhdaumlaumln osana sitauml dynamiikkaa jota pyritaumlaumln hallit-semaan Refleksiivinen hallintotapa pyrkii hyoumldyntaumlmaumlaumln vuorovaikutteista oppi-mista laajassa toimijaverkostossa Se pyrkii pikemmin avoimeen systeemiseenoppimiseen kuin tarkkaan maumlaumlriteltyihin tavoitteisiin tai kontrolliin Ideana on ettaumlhallintoprosessit tulisi avata eri toimijoiden vuorovaikutukselle ja dialogille Taumllloumlinongelman kaumlsittelyyn saadaan mukaan monenlaista tietoa erilaisia arvoja ja vai-kutusresursseja ja ymmaumlrrys lisaumlaumlntyy siitauml miten ongelma tulisi maumlaumlritellauml mitentavoitteet tulee asettaa ja minkaumllaisia strategioita voidaan kaumlyttaumlauml Kun jo tiedon janaumlkemysten yhdistaumlmisessauml ylitetaumlaumln kaumlsitteellisiauml ja institutionaalisia rajoja voi-daan edistaumlauml palautteen saamista jo strategian kehittaumlmisvaiheessa

TM-laumlhestymistavan keskeisenauml ajatuksena on ennakoinnin naumlkoumlkulmasta pyr-kiauml ohjaamaan monimutkaisten jaumlrjestelmien kehitystauml pitkaumlllauml aikajaumlnteellauml Mallion ollut alusta pitaumlen hyvin kaumlytaumlnnoumlnhakuinen ja sitauml on pyritty soveltamaanmuun muassa Alankomaiden ympaumlristoumlpolitiikassa sekauml Belgiassa ja Englannissaenergiahallinnossa ja terveydenhoidon suunnittelussa (Rotmans amp Loorbach2009)

Keskeinen ajatus on ettauml pienet muutokset johtavat laajoihin jaumlrjestelmaumln muu-toksiin Suuri muutos on mahdollista vain taumlllauml tavoin koska jaumlrjestelmauml vastustaasuuria muutoksia Pieniauml muutoksia voidaan puolestaan tukea luomalla muutos-areenoita joiden avulla toimijat sitoutetaan toimintaan yhteisten visioiden luomisenja toiminnan kautta Muutoksen eteenpaumlin viemiseksi on myoumls tunnistettava kes-

28

keiset muutosagentit jotka kykenevaumlt ottamaan riittaumlvaumlauml etaumlisyyttauml hallitsevaanjaumlrjestelmaumlaumln ja haluavat muutosta Lisaumlksi on tuettava uusien innovatiivistentoimintavaihtoehtojen etsimistauml jotta jaumlrjestelmaumln sisaumlinen diversiteetti ja sopeu-tumiskyky lisaumlaumlntyisivaumlt Taumlmauml merkitsee uusien suojaavien lokeroiden luomistakokeilutoiminnalle esimerkiksi rahoituksen tai lainsaumlaumldaumlnnoumln avulla Lisaumlksi jaumlrjes-telmaumln kehitystauml on jatkuvasti ennakoitava jotta siinauml tapahtuviin muutoksiin onmahdollista varautua (Rotmans amp Loorbach 2009)

TM-periaatteet voidaan kiteyttaumlauml toimintaohjeiksi joista muodostuu toiminnan jaoppimisen jatkuva kehauml Naumlitauml ohjeita ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

1 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminen2 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen3 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen4 Kokeilujen toteuttaminen5 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi6 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin

Rotmansin ja Loorbachin (2009) siirtymisprosessin sykli (kuva 6) kuvaa taumltauml dy-namiikkaa Ongelman maumlaumlrittelyn toimijoiden ja toimintaohjelman suunnittelunjaumllkeen voidaan siirtymaumlauml edistaumlauml erilaisilla kokeiluilla joita voidaan tukea esimer-kiksi poliittisin paumlaumltoumlksin tuilla Osallistujien tulee pystyauml hahmottamaan komplek-sinen jaumlrjestelmauml sekauml sen haasteet ja mahdollisuudet Muutosareenaa ei tulenaumlhdauml stabiilina rakenteena vaan se on pikemminkin luonteeltaan ajassa jatku-vasti muotoutuva virtuaalinen ja muuttuvien toimijoiden eteenpaumlin kantama polku

Kuva 6 Muutoksen sykli (Rotmans amp Loorbach 2009)

29

TM-laumlhestymistavan kaumlsitteelliset tyoumlkalut on tarkoitettu laajojen kehityskulkujensuuntaamiseen Kokeilujen rakentaminen on vain yksi osa taumltauml prosessia SAM-hankkeessa TMn teoreettiset jaumlsennykset ja kaumlsitteet helpottavat tarkasteltavienalueellisten kokeilujen kytkemistauml yhteiskunnan yleisempiin kehityskulkuihinja -toimenpiteisiin TM-laumlhestymistapaa kuvataan syklisenauml prosessina jossaorganisoidaan sidosryhmien jatkuva vuorovaikutteinen oppiminen Se kaumlynnistyyongelman hahmottamisesta muutosareenan perustamisesta ja yhteisten visioidenluomisesta Taumlllaisina muutosareenoina voidaan naumlhdauml esimerkiksi kaivosteolli-suuteen liittyvaumlt kehittaumlmisohjelmat Muutosvoimaa vahvistetaan synnyttaumlmaumlllaumlsellaisia toimijaverkostoja joiden monipuolinen asiantuntemus heijastaa ratkaista-van ongelman eri puolia Toimijat pyritaumlaumln mobilisoimaan erilaisten vaihtoehtoistenkehityskulkujen kokeiluun

SAM-hankkeessa tarkasteltiin miten kaivosteollisuudessa voidaan muokatauusi suomalaiseen ympaumlristoumloumln sopiva sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlytaumlntouml jamiten voidaan luoda edellytykset sen laajamittaiselle kaumlyttoumloumlnotolle osaksi vallit-sevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml Muutoksen toteuttamiseksi tarvitaan eri toimijoidenyhteistauml ymmaumlrrystauml siitauml mitauml taumlmauml muutos tarkoittaisi keiden aktiviteetteja jaosallistumista muutoksen laumlpivientiin tarvitaan ja minkaumllaisia ovat heidaumln roolinsamuutostoimijoina

Muutosta voidaan aktivoida monesta suunnasta Voidaan erottaa erityisiauml akti-vaattoreita integraattoreita tai mahdollistajia Aktivaattorit voivat olla kansalaisiaviranomaisia aktivisteja jne Integraattoreita ovat erilaiset verkostot ja mahdollis-tajia loumlytyy esimerkiksi rahoittajista ja politiikan toimijoista Naumlmauml toimijat toimivatmuutosprosessissa

Muutosprosessi on iteratiivinen prosessi jossa tieto ja ymmaumlrrys asioista muo-dostuu muotoutuu ja leviaumlauml Tiedon luomisen prosessia voidaan kuvata SECI-mallin avulla (kuva 7 Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995) Tieto muovautuuulkoistamisen yhdistaumlmisen sisaumlistaumlmisen ja sosiaalistamisen kautta kulkevassasyklissauml Kaivosalan muutosprosessia voidaan kuvata myoumls taumlmaumln SECI-mallinavulla Esimerkiksi SAM-hankkeessa toteutetut tyoumlpajat kokoukset yhteistyoumlkaivosyritysten kanssa ja hankkeessa tuotetut julkaisut voidaan asettaa SECI-mallin mukaiseen kuvaan Olennaista on ymmaumlrtaumlauml ettauml yksittaumlinen julkaisu taityoumlryhmaumln toiminta ei saa muutosta aikaan vaan asioiden ymmaumlrtaumlmiseen tarvi-taan prosessi joka kulkee monella eri tasolla iteroiden

30

Kuva 7 SECI-malli tiedon ja ymmaumlrryksen muodostumisen prosessin syklis-tauml (Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995)

Hiljainen tieto

Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Hiljainen tieto Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto Taumlsmaumlllinen tieto

Toimintakentaumln luominen Tiedon yhdistaumlminen

Dialogi

Tekemaumlllauml oppiminen

Sosiaalistaminen Ulkoistaminen

Sisaumlistaumlminen Yhdistaumlminen

bull Hankekokouksetbull Argumenta-hankkeen seminaarit

bull Draamatyoumlpajabull Viranomaistyoumlpajabull Visiotyoumlpajabull Tiekarttatyoumlpajabull Csiro haastattelutbull Hyvaumlksyttaumlvyyskyselyt

bull Benchmarkbull Policy Briefbull Artikkelit

bull Yhteistyouml kaivosyritystenkanssa

bull Tapaukset esim Kuusamonkaavoitusprosessi

31

5 Suomalaisen kaivosalan muutosprosessinkokonaiskuva

Suomalaisen kaivosteollisuuden murrosprosessin kokonaiskuva kuten se SAM-hankkeen aineiston perusteella hahmottui on esitetty kuvassa 8 MLP-malliin sovi-tettuna MLP-mallissa niche-taso on kaumlsitetty laajasti eikauml vain teknisiauml ratkaisujaesittelevaumlnauml tasona Siihen on otettu mukaan myoumls toimintatapa- ja menettelyko-keiluja Vielauml 1960-luvulla kaivostoiminta oli valtiojohtoista suljetussa taloudessatapahtuvaa toimintaa joka tapahtui teollista toimintaa suosivassa arvomaailmas-sa Taumlssauml ympaumlristoumlssauml toiminut regiimi on parhaillaan muuttumassa uudeksiregiimiksi jonka arvellaan toteutuvan vuoden 2030 tienoilla SAM-hankkeen visio-ja tiekarttatyoumlpajoissa (kuva 1) tunnistetut ja kuvatut muutospolut ovat ehkauml taumllloumlinjohtaneet uuteen kaivosalan regiimiin

Kuva 8 Kaivosalan muutosprosessi (mukaellen Foxon et al 2010 Kohl et al2013)

Niche

RegimeLandscape

Applied Foxon et al 2010

20301960

Kaivoslaki 1965

ElinkeinopolitiikkaNatura 2000

Kestaumlvauml kehitys

Resurssiniukkuus

YVA 1994 Kaivoslaki 2011

1 Moniaumlaumlninen osaava viranomaistoiminta

2 Kestaumlvaumln kehityksen mukainenyrityskulttuuri

3 Yhteisoumln hyvaumlksymauml kaivos4 Oppiva ja uutta luova kaivosteollisuus

Kaivos tuo vaurauttaja tyoumlpaikkoja

5 Raumlaumltaumlloumlity viestintauml ja oikea-aikaisuus

6 Kaivoksen koko elinkaari huomioituKaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminenaluetaloudessa

KaivosinfrastruktuuriAsunnotTiethellip

Ympaumlristoumlarvot

JohtamisjaumlrjestelmaumltCSR kaivosalalleGRI-ohjeistusTSMISO-standarditVakuutukset riskienhallinta

VisioKestaumlvauml

hyvaumlksyttaumlvaumlkaivannaisteollisuus

TEKES Green Mining ohjelmaKaivosalan koulutus

BioliuotustekniikkaSuomessaTalvivaaran kaivos

Stressitestit

Vanhat kaivosyhtioumltesim Outokumpu

Kaivoskone- ja laitevalmistajatKansainvaumlliset kaivosyrityksetPaikallinen yritystoiminta

Suljettu kansantalous

Kaivosbuumi 2005-2010Malminetsinnaumln vastustusKaivosvastaisuus

Vanhat kaivoksetkuten Kemi

Malminetsintauml kuten SakattiKaivossuunnitelmat kuten Kuusamo

Mineraaleja vaativa elaumlmaumlntapa

Yritysvastuullisuus

SoLiMi-hankkeen hyvaumlksyttaumlvyyskysely

Media SOME

Politiikkaregulaatiomarkkinat

Arvotasenteetosaaminen

Fyysinenympaumlristouml

SAM-hankkeen sidosryhmaumlyhteistyoumlkokeilutKestaumlvaumln kaisvotoiminnan verkosto

AutomaatioDigitaalisuus

32

51 Markkinat politiikka ja regulaatio

1960-luvulla kaivokset ja malminetsintauml olivat hyvin pitkaumllle valtion suunnastaohjattuja kansallisia projekteja (esim Outokumpu keskeinen toimija) Kohti vuotta2030 mentaumlessauml markkinat ovat muuttuneet entistauml globaalimmiksi suurin osaSuomen kaivoksista ja malminetsinnaumlstauml tapahtuu ulkomaisten yritysten toimestaRegiimiin on siis tullut uusia toimijoita suuria ulkomaisia kaivosyrityksiauml Taumlmaumlaiheuttaa haasteita yrityskulttuurin luomiseen yritysten vaumlliseen yhteistyoumlhoumlnviranomaistoimintaan sidosryhmaumlsuhteisiin viestintaumlaumln jne Toimintaympaumlristouml onmuuttunut niin ettauml kestaumlvaumln toiminnan vaatimus niin sosiaalisten ja taloudellistenasioiden kuin ympaumlristoumlasioiden osalta on liiketoiminnalle merkityksellistauml

Suomen metsaumlteollisuus kamppaili 1990-luvulla vastaavien haasteiden kanssaerityisesti ympaumlristoumlkysymyksen mutta se kykeni vastaamaan muutostarpeeseenyhteistoiminnalla Metsaumlteollisuudella on pitkaumlt ja hyviksi koetut perinteet tutkimus-ympaumlristouml- ja sidosryhmaumlsuhteiden hoidossa yhteinen tutkimuslaitos (KCL) ja yhtei-nen ympaumlristoumlraportointikaumlytaumlntouml joiden avulla se vastasi muutokseen (Wessberg etal 2015a) Kaivosteollisuudessa globaalit toimijat ja markkinat tuovat erityishaasteensuomalaiseen hyvaumlksyttaumlvyysprosessiin

Uuden kaivoslain tulkinta on nykytilanteessa vielauml muotoutumassa Kaivoslainsuhde ympaumlristoumllainsaumlaumldaumlntoumloumln on niin ikaumlaumln vielauml paikoin epaumlselvauml Naumlin ollentoimintajaumlrjestelmauml on esimerkiksi taumlssauml kohtaa vielauml kehittymaumlssauml ja kaumlytaumlnnoumlssaumltaumlmauml naumlkyy esimerkiksi siinauml ettauml lupapaumlaumltoumlksiin kuuluu pitkauml aika mikauml hermos-tuttaa yritystoimijoita Turvatekniikan keskus (Tukes) myoumlntaumlauml kaumlytaumlnnoumlssauml kai-vosluvan mutta kaivoslupa ja ympaumlristoumllupa ovat vahvasti linkittyneitauml toisiinsaAluehallintovirasto (AVI) on siten ympaumlristoumlluvan myoumlntaumljaumlnauml myoumls merkittaumlvaumlkaivosalan viranomaistoimija Tukesin rinnalla Jos hanke on ympaumlristoumlvaikutuksil-taan laaja-alainen tarvitaan kaivoslupaa varten lausunto ympaumlristoumlvaikutustenarvioinnista (YVA-lausunto) jonka yhteydessauml korostuvat sidosryhmiin kohdistuvatvaikutukset ja sosiaalisten vaikutusten arviointi Suojelualueiden osalta ympaumlristouml-viranomainen on myoumls merkityksellinen toimija kaivoslupaan liittyen Kiinnostavatmalmiot ja luonnonsuojelullisesti niin ikaumlaumln kiinnostavat alueet yhtyvaumlt usein sillaumlmalmiot muokkaavat helposti maaperaumln koostumusta niin ettauml alueelle muodos-tuu poikkeuksellinen elinympaumlristouml kasveille Ympaumlristoumlluvan alainen toiminta onpuolestaan Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskuksen (ELY) valvottavaa aluettaLisaumlksi Tukes pyytaumlauml aina kaivoslupaa varten lausunnot kunnalta (kaavoitus) jaMaanmittauslaitokselta (kaivostoimitus)

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta moniaumlaumlnisen ja osaavan viran-omaistoiminnan tukeminen ja kehittaumlminen on keskeinen visiopolku politiikanregulaation ja markkinoiden suuntaamisessa

52 Arvot asenteet osaaminen

Kaivosalan hiljaiselo ennen kaivosbuumia aiheutti sen ettauml tietoisuus kaivoksistaja niiden merkityksestauml ihmisten hyvinvoinnille jaumli etaumlisiksi kansalaisille Kansalais-

33

ten arvot ja asenteet eivaumlt siis paumlaumlsseet kehittymaumlaumln yhteiskunnallisen muutos-prosessin mukana Esimerkiksi ympaumlristoumlarvojen nouseminen merkitykselliseksitekijaumlksi teollisuuden hyvaumlksyttaumlvyysprosessissa ei kehittynyt kaivosteollisuudenmukana vaan iskeytyi kasvoille vasta kaivosbuumin yhteydessauml Laaja-alainenosaaminen kaivosteollisuuden hyvaumlksyttaumlvyyteen liittyen ei kehittynyt siinauml mitassakuin voimissaan olevan teollisuuden alan tilanteessa olisi voinut olla

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolut liittyen kestaumlvaumln kehityk-sen mukaiseen yrityskulttuuriin yhteisoumln hyvaumlksymaumlaumln kaivokseen oppivaan jauutta luovaan kaivokseen ja raumlaumltaumlloumlityyn viestintaumlaumln liittyen ovat avainasemassamuutosprosessin suuntaamisessa

53 Fyysinen ympaumlristouml

Vanhat olemassa olevat kaivokset kuten Kemi ja Pyhaumlsalmi ovat esimerkkejaumljoissa kaivosinfrastruktuuriin on totuttu ja se on toimiva ja valmis Hyvaumlksyttaumlvyy-den naumlkoumlkulmasta haasteita aiheuttaa uusien kaivosten perustaminen joka uhkaaesimerkiksi olemassa olevaa matkailuelinkeinoa kuten Juomasuo Kuusamossatai luonnonsuojelua kuten Hannukainen Sodankylaumlssauml

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolku jossa otetaan huomioonkoko kaivoksen elinkaari ja kaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminen aluetaloudessaon merkityksellinen muutosprosessin suuntaamisessa Esimerkiksi merkityksellistaumlhyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta on se kuinka kaivosinfraa voidaan hyoumldyntaumlaumlkaivoksen elinkaaren jaumllkeen

34

6 Yhteenveto ja johtopaumlaumltoumlkset

Taumlssauml julkaisussa on avattu suomalaisen kaivosalan muutosprosessia ns kaivos-buumin seurauksena ja jaumllkeen Kaivosbuumin myoumltauml lisaumlaumlntynyt kaivosteollisuuson heraumlttaumlnyt yhteiskunnallisen keskustelun kaivosten sosiaalisesta toimiluvasta jasen sisaumllloumlstauml Ottamatta kantaa kaivosten sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden oikeu-tukseen taumlssauml kirjoituksessa on jaumlsennetty sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden reunaeh-toja ja yhteiskunnallisen myoumlntouml- tai epaumlaumlmisprosessiin vaikuttavia tekijoumlitauml jamekanismeja Siirtymaumlprosessin hallinnassa keskeisiauml elementtejauml myoumls kai-vosalan muutosprosessissa ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

7 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminenesimerkiksi kaivosalaan suuntautuvien tutkimusohjelmien ja muun rahoi-tuksen avulla

8 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen ja paumlivitysriittaumlvaumln tiheaumlsti esimerkiksi kaivosteollisuuden vision ja tiekartan paumlivit-taumlminen

9 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen esimerkiksiKestaumlvaumln kaivostoiminnan verkosto

10 Kokeilujen toteuttaminen esimerkiksi viranomaistyoumlpaja osana kai-voshankkeiden YVA-prosessia tai draamatyoumlpaja eri sidosryhmille osanakaavoitusprosessia

11 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi esimer-kiksi SAM-hankkeessa ideoituja kokeiluja tulee analysoida ja jatkaa lu-paavimmiksi koettujen kokeilujen kehittaumlmistauml

12 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin esimerkiksi Kaivosteol-lisuus ryn roolin sopeuttaminen toimintaympaumlristoumln muutokseen tai toi-minnan ohjausjaumlrjestelmien kehittaumlminen (esim TSM-jaumlrjestelmaumln kehit-taumlminen ja soveltaminen Suomen olosuhteissa)

Kaivosalalla on menossa muutosprosessissa erityisesti sidosryhmaumlkommunikaati-on ja sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden alueilla joissa edellauml mainitut muutosproses-sin hallinnan keskeiset elementit ovat jo naumlhtaumlvissauml Tekesin Suomen Akatemianja Sitran rahoituksella on toteutettu tutkimusohjelmia ja tutkimushankkeita jotka

35

tukevat uusien niche-avauksien muodostumista uusien verkostojen syntymistauml jakokeilujen toteuttamista

Esimerkiksi SAM-hankkeessa on kokeiltu viranomais- ja draamatyoumlpajoja sekaumlinteraktiivista digitaalista verkkotyoumlkalua kaavoitusprosessin tukena sidosryhmienvaumllisen kommunikaatioprosessin kehittaumlmisessauml SAM-hankkeessa luotiin yhdes-sauml kaivosalan sidosryhmien kanssa visio hyvaumlksyttaumlvaumln ja kestaumlvaumln kaivosteolli-suuden tulevaisuudesta

Sitran johdolla on rakennettu kaivosalan yhteistyoumlverkosto Kestaumlvaumln kaivostoi-minnan verkosto jossa on jo toteutettu suomalaisen kaivosteollisuuden yhteinenyhteiskuntavastuuraportti ja tyoumlkalupakki vastuullisuuden toteuttamiseen Lisaumlksiverkostossa on kehitteillauml kaivosteollisuuden oma kaivosvastuujaumlrjestelmauml kana-dalaisen TSM-jaumlrjestelmaumln pohjalle Jyvaumlskylaumln yliopistossa on toteutettu kai-vosalan hyvaumlksyttaumlvyyskysely kansalaisille (Jartti et al 2014)

Jatkossa naumlistauml kokeiluista voidaan valita lupaavimmat jatkokehittelyauml ja toimin-tatapojen vakiinnuttamista varten ja arvioida toimintaa Esimerkiksi viranomaistyouml-pajasta sekauml draamatyoumlpajasta voisi tulla vakiintunutta kaumlytaumlntoumlauml kaivosalan kaa-voitusprosessien sidosryhmaumldialogin toteuttamiseen ja kaivosalan hyvaumlksyttauml-vyyskyselystauml voisi tulla saumlaumlnnoumlllisesti toteutettava asia Draamatyoumlpaja voisi ollamyoumls osa YVA-prosessia Kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkostoa on suunniteltuhallinnoitavaksi Kaivosteollisuus ryn alle mikauml olisi luonteva kehityssuunta vakiin-nuttamaan verkoston toiminta

Jatkon kannalta merkityksellistauml on myoumls jatkaa alueen tutkimusta ja kehitystaumlVisiopolut voisivat esimerkiksi tarjota alustan jolla voitaisiin suunnitella jatkotutki-musta ja kehitystauml Jokainen visiopolku voisi olla oman tutkimus- ja kehityshank-keen arvoinen Esimerkiksi moniaumlaumlnisen osaavan viranomaistoiminnan kehittaumlmi-nen voisi samalla vastata kaivosalan pitkien ja raskaiden ympaumlristoumllupaprosessiennopeuttamisen ja keventaumlmisen haasteisiin kun viranomaisten vaumllistauml vuorovaiku-tusta yli sektorirajojen pystyttaumlisiin toteuttamaan ja hyoumldyntaumlmaumlaumln tehokkaasti

Jos kaivosteollisuuden muutosprosessin merkityksellisimmaumln asian haluaisi sa-noa yhdellauml sanalla se olisi luottamus Luottamus on elintaumlrkeaumlauml niin viranomais-toiminnan kuin yritystoiminnan onnistumisen kannalta Jos luottamusta ei ole ontoiminta kaikin tavoin vaikeaa Kaikkien sidosryhmien mukaan lukien viranomai-set tulee voida luottaa yritykseen ja yrityksen ja sen eri sidosryhmien tulee voidaluottaa viranomaisiin Siitauml syntyy hyvaumlksyttaumlvaumln toiminnan perusta Ja taumlmaumlnrakentamisessa on kaivosteollisuuden suurimmat haasteet taumlmaumln paumlivaumln Suo-messa Taumlmaumln haasteen voittamisessa ollaan kuitenkin jo hyvaumlssauml vauhdissa

36

AcknowledgementsThe authors would like to thank all of the SAM project all the other sustainablemining research projects that were going on at the same time and other peopleassociated with this process In addition we would like to thank the various stake-holders which inter alia participated in various events of the SAM project bring-ing material for the formulation of this report Special thanks is applied from VTT inthe SAM process retired Sirkku Kivisaari whose importance in the writing processof this report has been great Finally a special thanks to the Director of the SAMproject Helena Wessman-Jaumlaumlskelaumlinen who encouraged to write this analysis

37

LaumlhteetAumanen V 2010 Energiaregiimi muutoksessa diskursiivinen tarkastelu ener-

giapolitiikasta sosioteknologisena muutoksena Pro gradu Jyvaumlskylaumlnyliopisto

Azapagic A 2004 Developing a framework for sustainable development indica-tors for the mining and minerals industry Journal of Cleaner Production12 639ndash662

Bice S 2014 What Gives You a Social Licence An Exploration of the SocialLicence to Operate in the Australian Mining Industry Resources 3 62ndash80 doi 103390resources3010062

Burdge R J amp Vanclay F 2004 Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kaumlytaumlntouml jatulevaisuus Teoksessa Sairinen R amp Kohl J (toim) Ihminen ja ympauml-ristoumln muutos Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin teoriaa ja kaumlytaumlntoumljaumlYhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 87Espoo Teknillinen korkeakoulu S 41ndash65

Carroll A P 1979 A three-dimensional conceptual model of corporate socialperformance Academy of Management Review Vol 4 pp 497ndash505

Elzen B Geels F amp Green K (toim) 2004 System Innovation and the Transi-tion to Sustainability Theory Evidence and Policy Cheltenham UK ampNorthampton MA USA Edward Elgar Publishing

EU 2013 Strategic Implementation plan for the European Innovation partnershipon Raw materials 2013 httpseceuropaeueipraw-materialsensystemfilesged10262020130723_SIP20Part2020I20completpdf

Foxon T J Hammond G P amp Pearson P J G 2010 Developing transitionpathways for a low carbon electricity system in the UK TechnologicalForecasting amp Social Change 77 1203ndash1213 Elsevier

Geels F 2002 Technological transitions as evolutionary reconfiguration process-es a multi-level perspective and a case study Research Policy 31 891257ndash1274

Gunningham N Kagan R A amp Thornton D 2004 Social License and Environ-mental Protection Why Businesses Go Beyond Compliance Law amp So-cial Inquiry Volume 29 Issue 2 307ndash341 April 2004 DOI101111j1747-44692004tb00338x

28

keiset muutosagentit jotka kykenevaumlt ottamaan riittaumlvaumlauml etaumlisyyttauml hallitsevaanjaumlrjestelmaumlaumln ja haluavat muutosta Lisaumlksi on tuettava uusien innovatiivistentoimintavaihtoehtojen etsimistauml jotta jaumlrjestelmaumln sisaumlinen diversiteetti ja sopeu-tumiskyky lisaumlaumlntyisivaumlt Taumlmauml merkitsee uusien suojaavien lokeroiden luomistakokeilutoiminnalle esimerkiksi rahoituksen tai lainsaumlaumldaumlnnoumln avulla Lisaumlksi jaumlrjes-telmaumln kehitystauml on jatkuvasti ennakoitava jotta siinauml tapahtuviin muutoksiin onmahdollista varautua (Rotmans amp Loorbach 2009)

TM-periaatteet voidaan kiteyttaumlauml toimintaohjeiksi joista muodostuu toiminnan jaoppimisen jatkuva kehauml Naumlitauml ohjeita ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

1 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminen2 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen3 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen4 Kokeilujen toteuttaminen5 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi6 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin

Rotmansin ja Loorbachin (2009) siirtymisprosessin sykli (kuva 6) kuvaa taumltauml dy-namiikkaa Ongelman maumlaumlrittelyn toimijoiden ja toimintaohjelman suunnittelunjaumllkeen voidaan siirtymaumlauml edistaumlauml erilaisilla kokeiluilla joita voidaan tukea esimer-kiksi poliittisin paumlaumltoumlksin tuilla Osallistujien tulee pystyauml hahmottamaan komplek-sinen jaumlrjestelmauml sekauml sen haasteet ja mahdollisuudet Muutosareenaa ei tulenaumlhdauml stabiilina rakenteena vaan se on pikemminkin luonteeltaan ajassa jatku-vasti muotoutuva virtuaalinen ja muuttuvien toimijoiden eteenpaumlin kantama polku

Kuva 6 Muutoksen sykli (Rotmans amp Loorbach 2009)

29

TM-laumlhestymistavan kaumlsitteelliset tyoumlkalut on tarkoitettu laajojen kehityskulkujensuuntaamiseen Kokeilujen rakentaminen on vain yksi osa taumltauml prosessia SAM-hankkeessa TMn teoreettiset jaumlsennykset ja kaumlsitteet helpottavat tarkasteltavienalueellisten kokeilujen kytkemistauml yhteiskunnan yleisempiin kehityskulkuihinja -toimenpiteisiin TM-laumlhestymistapaa kuvataan syklisenauml prosessina jossaorganisoidaan sidosryhmien jatkuva vuorovaikutteinen oppiminen Se kaumlynnistyyongelman hahmottamisesta muutosareenan perustamisesta ja yhteisten visioidenluomisesta Taumlllaisina muutosareenoina voidaan naumlhdauml esimerkiksi kaivosteolli-suuteen liittyvaumlt kehittaumlmisohjelmat Muutosvoimaa vahvistetaan synnyttaumlmaumlllaumlsellaisia toimijaverkostoja joiden monipuolinen asiantuntemus heijastaa ratkaista-van ongelman eri puolia Toimijat pyritaumlaumln mobilisoimaan erilaisten vaihtoehtoistenkehityskulkujen kokeiluun

SAM-hankkeessa tarkasteltiin miten kaivosteollisuudessa voidaan muokatauusi suomalaiseen ympaumlristoumloumln sopiva sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlytaumlntouml jamiten voidaan luoda edellytykset sen laajamittaiselle kaumlyttoumloumlnotolle osaksi vallit-sevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml Muutoksen toteuttamiseksi tarvitaan eri toimijoidenyhteistauml ymmaumlrrystauml siitauml mitauml taumlmauml muutos tarkoittaisi keiden aktiviteetteja jaosallistumista muutoksen laumlpivientiin tarvitaan ja minkaumllaisia ovat heidaumln roolinsamuutostoimijoina

Muutosta voidaan aktivoida monesta suunnasta Voidaan erottaa erityisiauml akti-vaattoreita integraattoreita tai mahdollistajia Aktivaattorit voivat olla kansalaisiaviranomaisia aktivisteja jne Integraattoreita ovat erilaiset verkostot ja mahdollis-tajia loumlytyy esimerkiksi rahoittajista ja politiikan toimijoista Naumlmauml toimijat toimivatmuutosprosessissa

Muutosprosessi on iteratiivinen prosessi jossa tieto ja ymmaumlrrys asioista muo-dostuu muotoutuu ja leviaumlauml Tiedon luomisen prosessia voidaan kuvata SECI-mallin avulla (kuva 7 Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995) Tieto muovautuuulkoistamisen yhdistaumlmisen sisaumlistaumlmisen ja sosiaalistamisen kautta kulkevassasyklissauml Kaivosalan muutosprosessia voidaan kuvata myoumls taumlmaumln SECI-mallinavulla Esimerkiksi SAM-hankkeessa toteutetut tyoumlpajat kokoukset yhteistyoumlkaivosyritysten kanssa ja hankkeessa tuotetut julkaisut voidaan asettaa SECI-mallin mukaiseen kuvaan Olennaista on ymmaumlrtaumlauml ettauml yksittaumlinen julkaisu taityoumlryhmaumln toiminta ei saa muutosta aikaan vaan asioiden ymmaumlrtaumlmiseen tarvi-taan prosessi joka kulkee monella eri tasolla iteroiden

30

Kuva 7 SECI-malli tiedon ja ymmaumlrryksen muodostumisen prosessin syklis-tauml (Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995)

Hiljainen tieto

Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Hiljainen tieto Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto Taumlsmaumlllinen tieto

Toimintakentaumln luominen Tiedon yhdistaumlminen

Dialogi

Tekemaumlllauml oppiminen

Sosiaalistaminen Ulkoistaminen

Sisaumlistaumlminen Yhdistaumlminen

bull Hankekokouksetbull Argumenta-hankkeen seminaarit

bull Draamatyoumlpajabull Viranomaistyoumlpajabull Visiotyoumlpajabull Tiekarttatyoumlpajabull Csiro haastattelutbull Hyvaumlksyttaumlvyyskyselyt

bull Benchmarkbull Policy Briefbull Artikkelit

bull Yhteistyouml kaivosyritystenkanssa

bull Tapaukset esim Kuusamonkaavoitusprosessi

31

5 Suomalaisen kaivosalan muutosprosessinkokonaiskuva

Suomalaisen kaivosteollisuuden murrosprosessin kokonaiskuva kuten se SAM-hankkeen aineiston perusteella hahmottui on esitetty kuvassa 8 MLP-malliin sovi-tettuna MLP-mallissa niche-taso on kaumlsitetty laajasti eikauml vain teknisiauml ratkaisujaesittelevaumlnauml tasona Siihen on otettu mukaan myoumls toimintatapa- ja menettelyko-keiluja Vielauml 1960-luvulla kaivostoiminta oli valtiojohtoista suljetussa taloudessatapahtuvaa toimintaa joka tapahtui teollista toimintaa suosivassa arvomaailmas-sa Taumlssauml ympaumlristoumlssauml toiminut regiimi on parhaillaan muuttumassa uudeksiregiimiksi jonka arvellaan toteutuvan vuoden 2030 tienoilla SAM-hankkeen visio-ja tiekarttatyoumlpajoissa (kuva 1) tunnistetut ja kuvatut muutospolut ovat ehkauml taumllloumlinjohtaneet uuteen kaivosalan regiimiin

Kuva 8 Kaivosalan muutosprosessi (mukaellen Foxon et al 2010 Kohl et al2013)

Niche

RegimeLandscape

Applied Foxon et al 2010

20301960

Kaivoslaki 1965

ElinkeinopolitiikkaNatura 2000

Kestaumlvauml kehitys

Resurssiniukkuus

YVA 1994 Kaivoslaki 2011

1 Moniaumlaumlninen osaava viranomaistoiminta

2 Kestaumlvaumln kehityksen mukainenyrityskulttuuri

3 Yhteisoumln hyvaumlksymauml kaivos4 Oppiva ja uutta luova kaivosteollisuus

Kaivos tuo vaurauttaja tyoumlpaikkoja

5 Raumlaumltaumlloumlity viestintauml ja oikea-aikaisuus

6 Kaivoksen koko elinkaari huomioituKaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminenaluetaloudessa

KaivosinfrastruktuuriAsunnotTiethellip

Ympaumlristoumlarvot

JohtamisjaumlrjestelmaumltCSR kaivosalalleGRI-ohjeistusTSMISO-standarditVakuutukset riskienhallinta

VisioKestaumlvauml

hyvaumlksyttaumlvaumlkaivannaisteollisuus

TEKES Green Mining ohjelmaKaivosalan koulutus

BioliuotustekniikkaSuomessaTalvivaaran kaivos

Stressitestit

Vanhat kaivosyhtioumltesim Outokumpu

Kaivoskone- ja laitevalmistajatKansainvaumlliset kaivosyrityksetPaikallinen yritystoiminta

Suljettu kansantalous

Kaivosbuumi 2005-2010Malminetsinnaumln vastustusKaivosvastaisuus

Vanhat kaivoksetkuten Kemi

Malminetsintauml kuten SakattiKaivossuunnitelmat kuten Kuusamo

Mineraaleja vaativa elaumlmaumlntapa

Yritysvastuullisuus

SoLiMi-hankkeen hyvaumlksyttaumlvyyskysely

Media SOME

Politiikkaregulaatiomarkkinat

Arvotasenteetosaaminen

Fyysinenympaumlristouml

SAM-hankkeen sidosryhmaumlyhteistyoumlkokeilutKestaumlvaumln kaisvotoiminnan verkosto

AutomaatioDigitaalisuus

32

51 Markkinat politiikka ja regulaatio

1960-luvulla kaivokset ja malminetsintauml olivat hyvin pitkaumllle valtion suunnastaohjattuja kansallisia projekteja (esim Outokumpu keskeinen toimija) Kohti vuotta2030 mentaumlessauml markkinat ovat muuttuneet entistauml globaalimmiksi suurin osaSuomen kaivoksista ja malminetsinnaumlstauml tapahtuu ulkomaisten yritysten toimestaRegiimiin on siis tullut uusia toimijoita suuria ulkomaisia kaivosyrityksiauml Taumlmaumlaiheuttaa haasteita yrityskulttuurin luomiseen yritysten vaumlliseen yhteistyoumlhoumlnviranomaistoimintaan sidosryhmaumlsuhteisiin viestintaumlaumln jne Toimintaympaumlristouml onmuuttunut niin ettauml kestaumlvaumln toiminnan vaatimus niin sosiaalisten ja taloudellistenasioiden kuin ympaumlristoumlasioiden osalta on liiketoiminnalle merkityksellistauml

Suomen metsaumlteollisuus kamppaili 1990-luvulla vastaavien haasteiden kanssaerityisesti ympaumlristoumlkysymyksen mutta se kykeni vastaamaan muutostarpeeseenyhteistoiminnalla Metsaumlteollisuudella on pitkaumlt ja hyviksi koetut perinteet tutkimus-ympaumlristouml- ja sidosryhmaumlsuhteiden hoidossa yhteinen tutkimuslaitos (KCL) ja yhtei-nen ympaumlristoumlraportointikaumlytaumlntouml joiden avulla se vastasi muutokseen (Wessberg etal 2015a) Kaivosteollisuudessa globaalit toimijat ja markkinat tuovat erityishaasteensuomalaiseen hyvaumlksyttaumlvyysprosessiin

Uuden kaivoslain tulkinta on nykytilanteessa vielauml muotoutumassa Kaivoslainsuhde ympaumlristoumllainsaumlaumldaumlntoumloumln on niin ikaumlaumln vielauml paikoin epaumlselvauml Naumlin ollentoimintajaumlrjestelmauml on esimerkiksi taumlssauml kohtaa vielauml kehittymaumlssauml ja kaumlytaumlnnoumlssaumltaumlmauml naumlkyy esimerkiksi siinauml ettauml lupapaumlaumltoumlksiin kuuluu pitkauml aika mikauml hermos-tuttaa yritystoimijoita Turvatekniikan keskus (Tukes) myoumlntaumlauml kaumlytaumlnnoumlssauml kai-vosluvan mutta kaivoslupa ja ympaumlristoumllupa ovat vahvasti linkittyneitauml toisiinsaAluehallintovirasto (AVI) on siten ympaumlristoumlluvan myoumlntaumljaumlnauml myoumls merkittaumlvaumlkaivosalan viranomaistoimija Tukesin rinnalla Jos hanke on ympaumlristoumlvaikutuksil-taan laaja-alainen tarvitaan kaivoslupaa varten lausunto ympaumlristoumlvaikutustenarvioinnista (YVA-lausunto) jonka yhteydessauml korostuvat sidosryhmiin kohdistuvatvaikutukset ja sosiaalisten vaikutusten arviointi Suojelualueiden osalta ympaumlristouml-viranomainen on myoumls merkityksellinen toimija kaivoslupaan liittyen Kiinnostavatmalmiot ja luonnonsuojelullisesti niin ikaumlaumln kiinnostavat alueet yhtyvaumlt usein sillaumlmalmiot muokkaavat helposti maaperaumln koostumusta niin ettauml alueelle muodos-tuu poikkeuksellinen elinympaumlristouml kasveille Ympaumlristoumlluvan alainen toiminta onpuolestaan Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskuksen (ELY) valvottavaa aluettaLisaumlksi Tukes pyytaumlauml aina kaivoslupaa varten lausunnot kunnalta (kaavoitus) jaMaanmittauslaitokselta (kaivostoimitus)

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta moniaumlaumlnisen ja osaavan viran-omaistoiminnan tukeminen ja kehittaumlminen on keskeinen visiopolku politiikanregulaation ja markkinoiden suuntaamisessa

52 Arvot asenteet osaaminen

Kaivosalan hiljaiselo ennen kaivosbuumia aiheutti sen ettauml tietoisuus kaivoksistaja niiden merkityksestauml ihmisten hyvinvoinnille jaumli etaumlisiksi kansalaisille Kansalais-

33

ten arvot ja asenteet eivaumlt siis paumlaumlsseet kehittymaumlaumln yhteiskunnallisen muutos-prosessin mukana Esimerkiksi ympaumlristoumlarvojen nouseminen merkitykselliseksitekijaumlksi teollisuuden hyvaumlksyttaumlvyysprosessissa ei kehittynyt kaivosteollisuudenmukana vaan iskeytyi kasvoille vasta kaivosbuumin yhteydessauml Laaja-alainenosaaminen kaivosteollisuuden hyvaumlksyttaumlvyyteen liittyen ei kehittynyt siinauml mitassakuin voimissaan olevan teollisuuden alan tilanteessa olisi voinut olla

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolut liittyen kestaumlvaumln kehityk-sen mukaiseen yrityskulttuuriin yhteisoumln hyvaumlksymaumlaumln kaivokseen oppivaan jauutta luovaan kaivokseen ja raumlaumltaumlloumlityyn viestintaumlaumln liittyen ovat avainasemassamuutosprosessin suuntaamisessa

53 Fyysinen ympaumlristouml

Vanhat olemassa olevat kaivokset kuten Kemi ja Pyhaumlsalmi ovat esimerkkejaumljoissa kaivosinfrastruktuuriin on totuttu ja se on toimiva ja valmis Hyvaumlksyttaumlvyy-den naumlkoumlkulmasta haasteita aiheuttaa uusien kaivosten perustaminen joka uhkaaesimerkiksi olemassa olevaa matkailuelinkeinoa kuten Juomasuo Kuusamossatai luonnonsuojelua kuten Hannukainen Sodankylaumlssauml

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolku jossa otetaan huomioonkoko kaivoksen elinkaari ja kaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminen aluetaloudessaon merkityksellinen muutosprosessin suuntaamisessa Esimerkiksi merkityksellistaumlhyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta on se kuinka kaivosinfraa voidaan hyoumldyntaumlaumlkaivoksen elinkaaren jaumllkeen

34

6 Yhteenveto ja johtopaumlaumltoumlkset

Taumlssauml julkaisussa on avattu suomalaisen kaivosalan muutosprosessia ns kaivos-buumin seurauksena ja jaumllkeen Kaivosbuumin myoumltauml lisaumlaumlntynyt kaivosteollisuuson heraumlttaumlnyt yhteiskunnallisen keskustelun kaivosten sosiaalisesta toimiluvasta jasen sisaumllloumlstauml Ottamatta kantaa kaivosten sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden oikeu-tukseen taumlssauml kirjoituksessa on jaumlsennetty sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden reunaeh-toja ja yhteiskunnallisen myoumlntouml- tai epaumlaumlmisprosessiin vaikuttavia tekijoumlitauml jamekanismeja Siirtymaumlprosessin hallinnassa keskeisiauml elementtejauml myoumls kai-vosalan muutosprosessissa ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

7 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminenesimerkiksi kaivosalaan suuntautuvien tutkimusohjelmien ja muun rahoi-tuksen avulla

8 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen ja paumlivitysriittaumlvaumln tiheaumlsti esimerkiksi kaivosteollisuuden vision ja tiekartan paumlivit-taumlminen

9 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen esimerkiksiKestaumlvaumln kaivostoiminnan verkosto

10 Kokeilujen toteuttaminen esimerkiksi viranomaistyoumlpaja osana kai-voshankkeiden YVA-prosessia tai draamatyoumlpaja eri sidosryhmille osanakaavoitusprosessia

11 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi esimer-kiksi SAM-hankkeessa ideoituja kokeiluja tulee analysoida ja jatkaa lu-paavimmiksi koettujen kokeilujen kehittaumlmistauml

12 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin esimerkiksi Kaivosteol-lisuus ryn roolin sopeuttaminen toimintaympaumlristoumln muutokseen tai toi-minnan ohjausjaumlrjestelmien kehittaumlminen (esim TSM-jaumlrjestelmaumln kehit-taumlminen ja soveltaminen Suomen olosuhteissa)

Kaivosalalla on menossa muutosprosessissa erityisesti sidosryhmaumlkommunikaati-on ja sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden alueilla joissa edellauml mainitut muutosproses-sin hallinnan keskeiset elementit ovat jo naumlhtaumlvissauml Tekesin Suomen Akatemianja Sitran rahoituksella on toteutettu tutkimusohjelmia ja tutkimushankkeita jotka

35

tukevat uusien niche-avauksien muodostumista uusien verkostojen syntymistauml jakokeilujen toteuttamista

Esimerkiksi SAM-hankkeessa on kokeiltu viranomais- ja draamatyoumlpajoja sekaumlinteraktiivista digitaalista verkkotyoumlkalua kaavoitusprosessin tukena sidosryhmienvaumllisen kommunikaatioprosessin kehittaumlmisessauml SAM-hankkeessa luotiin yhdes-sauml kaivosalan sidosryhmien kanssa visio hyvaumlksyttaumlvaumln ja kestaumlvaumln kaivosteolli-suuden tulevaisuudesta

Sitran johdolla on rakennettu kaivosalan yhteistyoumlverkosto Kestaumlvaumln kaivostoi-minnan verkosto jossa on jo toteutettu suomalaisen kaivosteollisuuden yhteinenyhteiskuntavastuuraportti ja tyoumlkalupakki vastuullisuuden toteuttamiseen Lisaumlksiverkostossa on kehitteillauml kaivosteollisuuden oma kaivosvastuujaumlrjestelmauml kana-dalaisen TSM-jaumlrjestelmaumln pohjalle Jyvaumlskylaumln yliopistossa on toteutettu kai-vosalan hyvaumlksyttaumlvyyskysely kansalaisille (Jartti et al 2014)

Jatkossa naumlistauml kokeiluista voidaan valita lupaavimmat jatkokehittelyauml ja toimin-tatapojen vakiinnuttamista varten ja arvioida toimintaa Esimerkiksi viranomaistyouml-pajasta sekauml draamatyoumlpajasta voisi tulla vakiintunutta kaumlytaumlntoumlauml kaivosalan kaa-voitusprosessien sidosryhmaumldialogin toteuttamiseen ja kaivosalan hyvaumlksyttauml-vyyskyselystauml voisi tulla saumlaumlnnoumlllisesti toteutettava asia Draamatyoumlpaja voisi ollamyoumls osa YVA-prosessia Kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkostoa on suunniteltuhallinnoitavaksi Kaivosteollisuus ryn alle mikauml olisi luonteva kehityssuunta vakiin-nuttamaan verkoston toiminta

Jatkon kannalta merkityksellistauml on myoumls jatkaa alueen tutkimusta ja kehitystaumlVisiopolut voisivat esimerkiksi tarjota alustan jolla voitaisiin suunnitella jatkotutki-musta ja kehitystauml Jokainen visiopolku voisi olla oman tutkimus- ja kehityshank-keen arvoinen Esimerkiksi moniaumlaumlnisen osaavan viranomaistoiminnan kehittaumlmi-nen voisi samalla vastata kaivosalan pitkien ja raskaiden ympaumlristoumllupaprosessiennopeuttamisen ja keventaumlmisen haasteisiin kun viranomaisten vaumllistauml vuorovaiku-tusta yli sektorirajojen pystyttaumlisiin toteuttamaan ja hyoumldyntaumlmaumlaumln tehokkaasti

Jos kaivosteollisuuden muutosprosessin merkityksellisimmaumln asian haluaisi sa-noa yhdellauml sanalla se olisi luottamus Luottamus on elintaumlrkeaumlauml niin viranomais-toiminnan kuin yritystoiminnan onnistumisen kannalta Jos luottamusta ei ole ontoiminta kaikin tavoin vaikeaa Kaikkien sidosryhmien mukaan lukien viranomai-set tulee voida luottaa yritykseen ja yrityksen ja sen eri sidosryhmien tulee voidaluottaa viranomaisiin Siitauml syntyy hyvaumlksyttaumlvaumln toiminnan perusta Ja taumlmaumlnrakentamisessa on kaivosteollisuuden suurimmat haasteet taumlmaumln paumlivaumln Suo-messa Taumlmaumln haasteen voittamisessa ollaan kuitenkin jo hyvaumlssauml vauhdissa

36

AcknowledgementsThe authors would like to thank all of the SAM project all the other sustainablemining research projects that were going on at the same time and other peopleassociated with this process In addition we would like to thank the various stake-holders which inter alia participated in various events of the SAM project bring-ing material for the formulation of this report Special thanks is applied from VTT inthe SAM process retired Sirkku Kivisaari whose importance in the writing processof this report has been great Finally a special thanks to the Director of the SAMproject Helena Wessman-Jaumlaumlskelaumlinen who encouraged to write this analysis

37

LaumlhteetAumanen V 2010 Energiaregiimi muutoksessa diskursiivinen tarkastelu ener-

giapolitiikasta sosioteknologisena muutoksena Pro gradu Jyvaumlskylaumlnyliopisto

Azapagic A 2004 Developing a framework for sustainable development indica-tors for the mining and minerals industry Journal of Cleaner Production12 639ndash662

Bice S 2014 What Gives You a Social Licence An Exploration of the SocialLicence to Operate in the Australian Mining Industry Resources 3 62ndash80 doi 103390resources3010062

Burdge R J amp Vanclay F 2004 Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kaumlytaumlntouml jatulevaisuus Teoksessa Sairinen R amp Kohl J (toim) Ihminen ja ympauml-ristoumln muutos Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin teoriaa ja kaumlytaumlntoumljaumlYhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 87Espoo Teknillinen korkeakoulu S 41ndash65

Carroll A P 1979 A three-dimensional conceptual model of corporate socialperformance Academy of Management Review Vol 4 pp 497ndash505

Elzen B Geels F amp Green K (toim) 2004 System Innovation and the Transi-tion to Sustainability Theory Evidence and Policy Cheltenham UK ampNorthampton MA USA Edward Elgar Publishing

EU 2013 Strategic Implementation plan for the European Innovation partnershipon Raw materials 2013 httpseceuropaeueipraw-materialsensystemfilesged10262020130723_SIP20Part2020I20completpdf

Foxon T J Hammond G P amp Pearson P J G 2010 Developing transitionpathways for a low carbon electricity system in the UK TechnologicalForecasting amp Social Change 77 1203ndash1213 Elsevier

Geels F 2002 Technological transitions as evolutionary reconfiguration process-es a multi-level perspective and a case study Research Policy 31 891257ndash1274

Gunningham N Kagan R A amp Thornton D 2004 Social License and Environ-mental Protection Why Businesses Go Beyond Compliance Law amp So-cial Inquiry Volume 29 Issue 2 307ndash341 April 2004 DOI101111j1747-44692004tb00338x

29

TM-laumlhestymistavan kaumlsitteelliset tyoumlkalut on tarkoitettu laajojen kehityskulkujensuuntaamiseen Kokeilujen rakentaminen on vain yksi osa taumltauml prosessia SAM-hankkeessa TMn teoreettiset jaumlsennykset ja kaumlsitteet helpottavat tarkasteltavienalueellisten kokeilujen kytkemistauml yhteiskunnan yleisempiin kehityskulkuihinja -toimenpiteisiin TM-laumlhestymistapaa kuvataan syklisenauml prosessina jossaorganisoidaan sidosryhmien jatkuva vuorovaikutteinen oppiminen Se kaumlynnistyyongelman hahmottamisesta muutosareenan perustamisesta ja yhteisten visioidenluomisesta Taumlllaisina muutosareenoina voidaan naumlhdauml esimerkiksi kaivosteolli-suuteen liittyvaumlt kehittaumlmisohjelmat Muutosvoimaa vahvistetaan synnyttaumlmaumlllaumlsellaisia toimijaverkostoja joiden monipuolinen asiantuntemus heijastaa ratkaista-van ongelman eri puolia Toimijat pyritaumlaumln mobilisoimaan erilaisten vaihtoehtoistenkehityskulkujen kokeiluun

SAM-hankkeessa tarkasteltiin miten kaivosteollisuudessa voidaan muokatauusi suomalaiseen ympaumlristoumloumln sopiva sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden kaumlytaumlntouml jamiten voidaan luoda edellytykset sen laajamittaiselle kaumlyttoumloumlnotolle osaksi vallit-sevaa toimintajaumlrjestelmaumlauml Muutoksen toteuttamiseksi tarvitaan eri toimijoidenyhteistauml ymmaumlrrystauml siitauml mitauml taumlmauml muutos tarkoittaisi keiden aktiviteetteja jaosallistumista muutoksen laumlpivientiin tarvitaan ja minkaumllaisia ovat heidaumln roolinsamuutostoimijoina

Muutosta voidaan aktivoida monesta suunnasta Voidaan erottaa erityisiauml akti-vaattoreita integraattoreita tai mahdollistajia Aktivaattorit voivat olla kansalaisiaviranomaisia aktivisteja jne Integraattoreita ovat erilaiset verkostot ja mahdollis-tajia loumlytyy esimerkiksi rahoittajista ja politiikan toimijoista Naumlmauml toimijat toimivatmuutosprosessissa

Muutosprosessi on iteratiivinen prosessi jossa tieto ja ymmaumlrrys asioista muo-dostuu muotoutuu ja leviaumlauml Tiedon luomisen prosessia voidaan kuvata SECI-mallin avulla (kuva 7 Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995) Tieto muovautuuulkoistamisen yhdistaumlmisen sisaumlistaumlmisen ja sosiaalistamisen kautta kulkevassasyklissauml Kaivosalan muutosprosessia voidaan kuvata myoumls taumlmaumln SECI-mallinavulla Esimerkiksi SAM-hankkeessa toteutetut tyoumlpajat kokoukset yhteistyoumlkaivosyritysten kanssa ja hankkeessa tuotetut julkaisut voidaan asettaa SECI-mallin mukaiseen kuvaan Olennaista on ymmaumlrtaumlauml ettauml yksittaumlinen julkaisu taityoumlryhmaumln toiminta ei saa muutosta aikaan vaan asioiden ymmaumlrtaumlmiseen tarvi-taan prosessi joka kulkee monella eri tasolla iteroiden

30

Kuva 7 SECI-malli tiedon ja ymmaumlrryksen muodostumisen prosessin syklis-tauml (Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995)

Hiljainen tieto

Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Hiljainen tieto Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto Taumlsmaumlllinen tieto

Toimintakentaumln luominen Tiedon yhdistaumlminen

Dialogi

Tekemaumlllauml oppiminen

Sosiaalistaminen Ulkoistaminen

Sisaumlistaumlminen Yhdistaumlminen

bull Hankekokouksetbull Argumenta-hankkeen seminaarit

bull Draamatyoumlpajabull Viranomaistyoumlpajabull Visiotyoumlpajabull Tiekarttatyoumlpajabull Csiro haastattelutbull Hyvaumlksyttaumlvyyskyselyt

bull Benchmarkbull Policy Briefbull Artikkelit

bull Yhteistyouml kaivosyritystenkanssa

bull Tapaukset esim Kuusamonkaavoitusprosessi

31

5 Suomalaisen kaivosalan muutosprosessinkokonaiskuva

Suomalaisen kaivosteollisuuden murrosprosessin kokonaiskuva kuten se SAM-hankkeen aineiston perusteella hahmottui on esitetty kuvassa 8 MLP-malliin sovi-tettuna MLP-mallissa niche-taso on kaumlsitetty laajasti eikauml vain teknisiauml ratkaisujaesittelevaumlnauml tasona Siihen on otettu mukaan myoumls toimintatapa- ja menettelyko-keiluja Vielauml 1960-luvulla kaivostoiminta oli valtiojohtoista suljetussa taloudessatapahtuvaa toimintaa joka tapahtui teollista toimintaa suosivassa arvomaailmas-sa Taumlssauml ympaumlristoumlssauml toiminut regiimi on parhaillaan muuttumassa uudeksiregiimiksi jonka arvellaan toteutuvan vuoden 2030 tienoilla SAM-hankkeen visio-ja tiekarttatyoumlpajoissa (kuva 1) tunnistetut ja kuvatut muutospolut ovat ehkauml taumllloumlinjohtaneet uuteen kaivosalan regiimiin

Kuva 8 Kaivosalan muutosprosessi (mukaellen Foxon et al 2010 Kohl et al2013)

Niche

RegimeLandscape

Applied Foxon et al 2010

20301960

Kaivoslaki 1965

ElinkeinopolitiikkaNatura 2000

Kestaumlvauml kehitys

Resurssiniukkuus

YVA 1994 Kaivoslaki 2011

1 Moniaumlaumlninen osaava viranomaistoiminta

2 Kestaumlvaumln kehityksen mukainenyrityskulttuuri

3 Yhteisoumln hyvaumlksymauml kaivos4 Oppiva ja uutta luova kaivosteollisuus

Kaivos tuo vaurauttaja tyoumlpaikkoja

5 Raumlaumltaumlloumlity viestintauml ja oikea-aikaisuus

6 Kaivoksen koko elinkaari huomioituKaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminenaluetaloudessa

KaivosinfrastruktuuriAsunnotTiethellip

Ympaumlristoumlarvot

JohtamisjaumlrjestelmaumltCSR kaivosalalleGRI-ohjeistusTSMISO-standarditVakuutukset riskienhallinta

VisioKestaumlvauml

hyvaumlksyttaumlvaumlkaivannaisteollisuus

TEKES Green Mining ohjelmaKaivosalan koulutus

BioliuotustekniikkaSuomessaTalvivaaran kaivos

Stressitestit

Vanhat kaivosyhtioumltesim Outokumpu

Kaivoskone- ja laitevalmistajatKansainvaumlliset kaivosyrityksetPaikallinen yritystoiminta

Suljettu kansantalous

Kaivosbuumi 2005-2010Malminetsinnaumln vastustusKaivosvastaisuus

Vanhat kaivoksetkuten Kemi

Malminetsintauml kuten SakattiKaivossuunnitelmat kuten Kuusamo

Mineraaleja vaativa elaumlmaumlntapa

Yritysvastuullisuus

SoLiMi-hankkeen hyvaumlksyttaumlvyyskysely

Media SOME

Politiikkaregulaatiomarkkinat

Arvotasenteetosaaminen

Fyysinenympaumlristouml

SAM-hankkeen sidosryhmaumlyhteistyoumlkokeilutKestaumlvaumln kaisvotoiminnan verkosto

AutomaatioDigitaalisuus

32

51 Markkinat politiikka ja regulaatio

1960-luvulla kaivokset ja malminetsintauml olivat hyvin pitkaumllle valtion suunnastaohjattuja kansallisia projekteja (esim Outokumpu keskeinen toimija) Kohti vuotta2030 mentaumlessauml markkinat ovat muuttuneet entistauml globaalimmiksi suurin osaSuomen kaivoksista ja malminetsinnaumlstauml tapahtuu ulkomaisten yritysten toimestaRegiimiin on siis tullut uusia toimijoita suuria ulkomaisia kaivosyrityksiauml Taumlmaumlaiheuttaa haasteita yrityskulttuurin luomiseen yritysten vaumlliseen yhteistyoumlhoumlnviranomaistoimintaan sidosryhmaumlsuhteisiin viestintaumlaumln jne Toimintaympaumlristouml onmuuttunut niin ettauml kestaumlvaumln toiminnan vaatimus niin sosiaalisten ja taloudellistenasioiden kuin ympaumlristoumlasioiden osalta on liiketoiminnalle merkityksellistauml

Suomen metsaumlteollisuus kamppaili 1990-luvulla vastaavien haasteiden kanssaerityisesti ympaumlristoumlkysymyksen mutta se kykeni vastaamaan muutostarpeeseenyhteistoiminnalla Metsaumlteollisuudella on pitkaumlt ja hyviksi koetut perinteet tutkimus-ympaumlristouml- ja sidosryhmaumlsuhteiden hoidossa yhteinen tutkimuslaitos (KCL) ja yhtei-nen ympaumlristoumlraportointikaumlytaumlntouml joiden avulla se vastasi muutokseen (Wessberg etal 2015a) Kaivosteollisuudessa globaalit toimijat ja markkinat tuovat erityishaasteensuomalaiseen hyvaumlksyttaumlvyysprosessiin

Uuden kaivoslain tulkinta on nykytilanteessa vielauml muotoutumassa Kaivoslainsuhde ympaumlristoumllainsaumlaumldaumlntoumloumln on niin ikaumlaumln vielauml paikoin epaumlselvauml Naumlin ollentoimintajaumlrjestelmauml on esimerkiksi taumlssauml kohtaa vielauml kehittymaumlssauml ja kaumlytaumlnnoumlssaumltaumlmauml naumlkyy esimerkiksi siinauml ettauml lupapaumlaumltoumlksiin kuuluu pitkauml aika mikauml hermos-tuttaa yritystoimijoita Turvatekniikan keskus (Tukes) myoumlntaumlauml kaumlytaumlnnoumlssauml kai-vosluvan mutta kaivoslupa ja ympaumlristoumllupa ovat vahvasti linkittyneitauml toisiinsaAluehallintovirasto (AVI) on siten ympaumlristoumlluvan myoumlntaumljaumlnauml myoumls merkittaumlvaumlkaivosalan viranomaistoimija Tukesin rinnalla Jos hanke on ympaumlristoumlvaikutuksil-taan laaja-alainen tarvitaan kaivoslupaa varten lausunto ympaumlristoumlvaikutustenarvioinnista (YVA-lausunto) jonka yhteydessauml korostuvat sidosryhmiin kohdistuvatvaikutukset ja sosiaalisten vaikutusten arviointi Suojelualueiden osalta ympaumlristouml-viranomainen on myoumls merkityksellinen toimija kaivoslupaan liittyen Kiinnostavatmalmiot ja luonnonsuojelullisesti niin ikaumlaumln kiinnostavat alueet yhtyvaumlt usein sillaumlmalmiot muokkaavat helposti maaperaumln koostumusta niin ettauml alueelle muodos-tuu poikkeuksellinen elinympaumlristouml kasveille Ympaumlristoumlluvan alainen toiminta onpuolestaan Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskuksen (ELY) valvottavaa aluettaLisaumlksi Tukes pyytaumlauml aina kaivoslupaa varten lausunnot kunnalta (kaavoitus) jaMaanmittauslaitokselta (kaivostoimitus)

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta moniaumlaumlnisen ja osaavan viran-omaistoiminnan tukeminen ja kehittaumlminen on keskeinen visiopolku politiikanregulaation ja markkinoiden suuntaamisessa

52 Arvot asenteet osaaminen

Kaivosalan hiljaiselo ennen kaivosbuumia aiheutti sen ettauml tietoisuus kaivoksistaja niiden merkityksestauml ihmisten hyvinvoinnille jaumli etaumlisiksi kansalaisille Kansalais-

33

ten arvot ja asenteet eivaumlt siis paumlaumlsseet kehittymaumlaumln yhteiskunnallisen muutos-prosessin mukana Esimerkiksi ympaumlristoumlarvojen nouseminen merkitykselliseksitekijaumlksi teollisuuden hyvaumlksyttaumlvyysprosessissa ei kehittynyt kaivosteollisuudenmukana vaan iskeytyi kasvoille vasta kaivosbuumin yhteydessauml Laaja-alainenosaaminen kaivosteollisuuden hyvaumlksyttaumlvyyteen liittyen ei kehittynyt siinauml mitassakuin voimissaan olevan teollisuuden alan tilanteessa olisi voinut olla

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolut liittyen kestaumlvaumln kehityk-sen mukaiseen yrityskulttuuriin yhteisoumln hyvaumlksymaumlaumln kaivokseen oppivaan jauutta luovaan kaivokseen ja raumlaumltaumlloumlityyn viestintaumlaumln liittyen ovat avainasemassamuutosprosessin suuntaamisessa

53 Fyysinen ympaumlristouml

Vanhat olemassa olevat kaivokset kuten Kemi ja Pyhaumlsalmi ovat esimerkkejaumljoissa kaivosinfrastruktuuriin on totuttu ja se on toimiva ja valmis Hyvaumlksyttaumlvyy-den naumlkoumlkulmasta haasteita aiheuttaa uusien kaivosten perustaminen joka uhkaaesimerkiksi olemassa olevaa matkailuelinkeinoa kuten Juomasuo Kuusamossatai luonnonsuojelua kuten Hannukainen Sodankylaumlssauml

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolku jossa otetaan huomioonkoko kaivoksen elinkaari ja kaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminen aluetaloudessaon merkityksellinen muutosprosessin suuntaamisessa Esimerkiksi merkityksellistaumlhyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta on se kuinka kaivosinfraa voidaan hyoumldyntaumlaumlkaivoksen elinkaaren jaumllkeen

34

6 Yhteenveto ja johtopaumlaumltoumlkset

Taumlssauml julkaisussa on avattu suomalaisen kaivosalan muutosprosessia ns kaivos-buumin seurauksena ja jaumllkeen Kaivosbuumin myoumltauml lisaumlaumlntynyt kaivosteollisuuson heraumlttaumlnyt yhteiskunnallisen keskustelun kaivosten sosiaalisesta toimiluvasta jasen sisaumllloumlstauml Ottamatta kantaa kaivosten sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden oikeu-tukseen taumlssauml kirjoituksessa on jaumlsennetty sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden reunaeh-toja ja yhteiskunnallisen myoumlntouml- tai epaumlaumlmisprosessiin vaikuttavia tekijoumlitauml jamekanismeja Siirtymaumlprosessin hallinnassa keskeisiauml elementtejauml myoumls kai-vosalan muutosprosessissa ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

7 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminenesimerkiksi kaivosalaan suuntautuvien tutkimusohjelmien ja muun rahoi-tuksen avulla

8 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen ja paumlivitysriittaumlvaumln tiheaumlsti esimerkiksi kaivosteollisuuden vision ja tiekartan paumlivit-taumlminen

9 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen esimerkiksiKestaumlvaumln kaivostoiminnan verkosto

10 Kokeilujen toteuttaminen esimerkiksi viranomaistyoumlpaja osana kai-voshankkeiden YVA-prosessia tai draamatyoumlpaja eri sidosryhmille osanakaavoitusprosessia

11 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi esimer-kiksi SAM-hankkeessa ideoituja kokeiluja tulee analysoida ja jatkaa lu-paavimmiksi koettujen kokeilujen kehittaumlmistauml

12 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin esimerkiksi Kaivosteol-lisuus ryn roolin sopeuttaminen toimintaympaumlristoumln muutokseen tai toi-minnan ohjausjaumlrjestelmien kehittaumlminen (esim TSM-jaumlrjestelmaumln kehit-taumlminen ja soveltaminen Suomen olosuhteissa)

Kaivosalalla on menossa muutosprosessissa erityisesti sidosryhmaumlkommunikaati-on ja sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden alueilla joissa edellauml mainitut muutosproses-sin hallinnan keskeiset elementit ovat jo naumlhtaumlvissauml Tekesin Suomen Akatemianja Sitran rahoituksella on toteutettu tutkimusohjelmia ja tutkimushankkeita jotka

35

tukevat uusien niche-avauksien muodostumista uusien verkostojen syntymistauml jakokeilujen toteuttamista

Esimerkiksi SAM-hankkeessa on kokeiltu viranomais- ja draamatyoumlpajoja sekaumlinteraktiivista digitaalista verkkotyoumlkalua kaavoitusprosessin tukena sidosryhmienvaumllisen kommunikaatioprosessin kehittaumlmisessauml SAM-hankkeessa luotiin yhdes-sauml kaivosalan sidosryhmien kanssa visio hyvaumlksyttaumlvaumln ja kestaumlvaumln kaivosteolli-suuden tulevaisuudesta

Sitran johdolla on rakennettu kaivosalan yhteistyoumlverkosto Kestaumlvaumln kaivostoi-minnan verkosto jossa on jo toteutettu suomalaisen kaivosteollisuuden yhteinenyhteiskuntavastuuraportti ja tyoumlkalupakki vastuullisuuden toteuttamiseen Lisaumlksiverkostossa on kehitteillauml kaivosteollisuuden oma kaivosvastuujaumlrjestelmauml kana-dalaisen TSM-jaumlrjestelmaumln pohjalle Jyvaumlskylaumln yliopistossa on toteutettu kai-vosalan hyvaumlksyttaumlvyyskysely kansalaisille (Jartti et al 2014)

Jatkossa naumlistauml kokeiluista voidaan valita lupaavimmat jatkokehittelyauml ja toimin-tatapojen vakiinnuttamista varten ja arvioida toimintaa Esimerkiksi viranomaistyouml-pajasta sekauml draamatyoumlpajasta voisi tulla vakiintunutta kaumlytaumlntoumlauml kaivosalan kaa-voitusprosessien sidosryhmaumldialogin toteuttamiseen ja kaivosalan hyvaumlksyttauml-vyyskyselystauml voisi tulla saumlaumlnnoumlllisesti toteutettava asia Draamatyoumlpaja voisi ollamyoumls osa YVA-prosessia Kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkostoa on suunniteltuhallinnoitavaksi Kaivosteollisuus ryn alle mikauml olisi luonteva kehityssuunta vakiin-nuttamaan verkoston toiminta

Jatkon kannalta merkityksellistauml on myoumls jatkaa alueen tutkimusta ja kehitystaumlVisiopolut voisivat esimerkiksi tarjota alustan jolla voitaisiin suunnitella jatkotutki-musta ja kehitystauml Jokainen visiopolku voisi olla oman tutkimus- ja kehityshank-keen arvoinen Esimerkiksi moniaumlaumlnisen osaavan viranomaistoiminnan kehittaumlmi-nen voisi samalla vastata kaivosalan pitkien ja raskaiden ympaumlristoumllupaprosessiennopeuttamisen ja keventaumlmisen haasteisiin kun viranomaisten vaumllistauml vuorovaiku-tusta yli sektorirajojen pystyttaumlisiin toteuttamaan ja hyoumldyntaumlmaumlaumln tehokkaasti

Jos kaivosteollisuuden muutosprosessin merkityksellisimmaumln asian haluaisi sa-noa yhdellauml sanalla se olisi luottamus Luottamus on elintaumlrkeaumlauml niin viranomais-toiminnan kuin yritystoiminnan onnistumisen kannalta Jos luottamusta ei ole ontoiminta kaikin tavoin vaikeaa Kaikkien sidosryhmien mukaan lukien viranomai-set tulee voida luottaa yritykseen ja yrityksen ja sen eri sidosryhmien tulee voidaluottaa viranomaisiin Siitauml syntyy hyvaumlksyttaumlvaumln toiminnan perusta Ja taumlmaumlnrakentamisessa on kaivosteollisuuden suurimmat haasteet taumlmaumln paumlivaumln Suo-messa Taumlmaumln haasteen voittamisessa ollaan kuitenkin jo hyvaumlssauml vauhdissa

36

AcknowledgementsThe authors would like to thank all of the SAM project all the other sustainablemining research projects that were going on at the same time and other peopleassociated with this process In addition we would like to thank the various stake-holders which inter alia participated in various events of the SAM project bring-ing material for the formulation of this report Special thanks is applied from VTT inthe SAM process retired Sirkku Kivisaari whose importance in the writing processof this report has been great Finally a special thanks to the Director of the SAMproject Helena Wessman-Jaumlaumlskelaumlinen who encouraged to write this analysis

37

LaumlhteetAumanen V 2010 Energiaregiimi muutoksessa diskursiivinen tarkastelu ener-

giapolitiikasta sosioteknologisena muutoksena Pro gradu Jyvaumlskylaumlnyliopisto

Azapagic A 2004 Developing a framework for sustainable development indica-tors for the mining and minerals industry Journal of Cleaner Production12 639ndash662

Bice S 2014 What Gives You a Social Licence An Exploration of the SocialLicence to Operate in the Australian Mining Industry Resources 3 62ndash80 doi 103390resources3010062

Burdge R J amp Vanclay F 2004 Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kaumlytaumlntouml jatulevaisuus Teoksessa Sairinen R amp Kohl J (toim) Ihminen ja ympauml-ristoumln muutos Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin teoriaa ja kaumlytaumlntoumljaumlYhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 87Espoo Teknillinen korkeakoulu S 41ndash65

Carroll A P 1979 A three-dimensional conceptual model of corporate socialperformance Academy of Management Review Vol 4 pp 497ndash505

Elzen B Geels F amp Green K (toim) 2004 System Innovation and the Transi-tion to Sustainability Theory Evidence and Policy Cheltenham UK ampNorthampton MA USA Edward Elgar Publishing

EU 2013 Strategic Implementation plan for the European Innovation partnershipon Raw materials 2013 httpseceuropaeueipraw-materialsensystemfilesged10262020130723_SIP20Part2020I20completpdf

Foxon T J Hammond G P amp Pearson P J G 2010 Developing transitionpathways for a low carbon electricity system in the UK TechnologicalForecasting amp Social Change 77 1203ndash1213 Elsevier

Geels F 2002 Technological transitions as evolutionary reconfiguration process-es a multi-level perspective and a case study Research Policy 31 891257ndash1274

Gunningham N Kagan R A amp Thornton D 2004 Social License and Environ-mental Protection Why Businesses Go Beyond Compliance Law amp So-cial Inquiry Volume 29 Issue 2 307ndash341 April 2004 DOI101111j1747-44692004tb00338x

30

Kuva 7 SECI-malli tiedon ja ymmaumlrryksen muodostumisen prosessin syklis-tauml (Nonaka 1994 Nonaka amp Takeuchi 1995)

Hiljainen tieto

Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto

Hiljainen tieto Hiljainen tieto

Taumlsmaumlllinen tieto Taumlsmaumlllinen tieto

Toimintakentaumln luominen Tiedon yhdistaumlminen

Dialogi

Tekemaumlllauml oppiminen

Sosiaalistaminen Ulkoistaminen

Sisaumlistaumlminen Yhdistaumlminen

bull Hankekokouksetbull Argumenta-hankkeen seminaarit

bull Draamatyoumlpajabull Viranomaistyoumlpajabull Visiotyoumlpajabull Tiekarttatyoumlpajabull Csiro haastattelutbull Hyvaumlksyttaumlvyyskyselyt

bull Benchmarkbull Policy Briefbull Artikkelit

bull Yhteistyouml kaivosyritystenkanssa

bull Tapaukset esim Kuusamonkaavoitusprosessi

31

5 Suomalaisen kaivosalan muutosprosessinkokonaiskuva

Suomalaisen kaivosteollisuuden murrosprosessin kokonaiskuva kuten se SAM-hankkeen aineiston perusteella hahmottui on esitetty kuvassa 8 MLP-malliin sovi-tettuna MLP-mallissa niche-taso on kaumlsitetty laajasti eikauml vain teknisiauml ratkaisujaesittelevaumlnauml tasona Siihen on otettu mukaan myoumls toimintatapa- ja menettelyko-keiluja Vielauml 1960-luvulla kaivostoiminta oli valtiojohtoista suljetussa taloudessatapahtuvaa toimintaa joka tapahtui teollista toimintaa suosivassa arvomaailmas-sa Taumlssauml ympaumlristoumlssauml toiminut regiimi on parhaillaan muuttumassa uudeksiregiimiksi jonka arvellaan toteutuvan vuoden 2030 tienoilla SAM-hankkeen visio-ja tiekarttatyoumlpajoissa (kuva 1) tunnistetut ja kuvatut muutospolut ovat ehkauml taumllloumlinjohtaneet uuteen kaivosalan regiimiin

Kuva 8 Kaivosalan muutosprosessi (mukaellen Foxon et al 2010 Kohl et al2013)

Niche

RegimeLandscape

Applied Foxon et al 2010

20301960

Kaivoslaki 1965

ElinkeinopolitiikkaNatura 2000

Kestaumlvauml kehitys

Resurssiniukkuus

YVA 1994 Kaivoslaki 2011

1 Moniaumlaumlninen osaava viranomaistoiminta

2 Kestaumlvaumln kehityksen mukainenyrityskulttuuri

3 Yhteisoumln hyvaumlksymauml kaivos4 Oppiva ja uutta luova kaivosteollisuus

Kaivos tuo vaurauttaja tyoumlpaikkoja

5 Raumlaumltaumlloumlity viestintauml ja oikea-aikaisuus

6 Kaivoksen koko elinkaari huomioituKaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminenaluetaloudessa

KaivosinfrastruktuuriAsunnotTiethellip

Ympaumlristoumlarvot

JohtamisjaumlrjestelmaumltCSR kaivosalalleGRI-ohjeistusTSMISO-standarditVakuutukset riskienhallinta

VisioKestaumlvauml

hyvaumlksyttaumlvaumlkaivannaisteollisuus

TEKES Green Mining ohjelmaKaivosalan koulutus

BioliuotustekniikkaSuomessaTalvivaaran kaivos

Stressitestit

Vanhat kaivosyhtioumltesim Outokumpu

Kaivoskone- ja laitevalmistajatKansainvaumlliset kaivosyrityksetPaikallinen yritystoiminta

Suljettu kansantalous

Kaivosbuumi 2005-2010Malminetsinnaumln vastustusKaivosvastaisuus

Vanhat kaivoksetkuten Kemi

Malminetsintauml kuten SakattiKaivossuunnitelmat kuten Kuusamo

Mineraaleja vaativa elaumlmaumlntapa

Yritysvastuullisuus

SoLiMi-hankkeen hyvaumlksyttaumlvyyskysely

Media SOME

Politiikkaregulaatiomarkkinat

Arvotasenteetosaaminen

Fyysinenympaumlristouml

SAM-hankkeen sidosryhmaumlyhteistyoumlkokeilutKestaumlvaumln kaisvotoiminnan verkosto

AutomaatioDigitaalisuus

32

51 Markkinat politiikka ja regulaatio

1960-luvulla kaivokset ja malminetsintauml olivat hyvin pitkaumllle valtion suunnastaohjattuja kansallisia projekteja (esim Outokumpu keskeinen toimija) Kohti vuotta2030 mentaumlessauml markkinat ovat muuttuneet entistauml globaalimmiksi suurin osaSuomen kaivoksista ja malminetsinnaumlstauml tapahtuu ulkomaisten yritysten toimestaRegiimiin on siis tullut uusia toimijoita suuria ulkomaisia kaivosyrityksiauml Taumlmaumlaiheuttaa haasteita yrityskulttuurin luomiseen yritysten vaumlliseen yhteistyoumlhoumlnviranomaistoimintaan sidosryhmaumlsuhteisiin viestintaumlaumln jne Toimintaympaumlristouml onmuuttunut niin ettauml kestaumlvaumln toiminnan vaatimus niin sosiaalisten ja taloudellistenasioiden kuin ympaumlristoumlasioiden osalta on liiketoiminnalle merkityksellistauml

Suomen metsaumlteollisuus kamppaili 1990-luvulla vastaavien haasteiden kanssaerityisesti ympaumlristoumlkysymyksen mutta se kykeni vastaamaan muutostarpeeseenyhteistoiminnalla Metsaumlteollisuudella on pitkaumlt ja hyviksi koetut perinteet tutkimus-ympaumlristouml- ja sidosryhmaumlsuhteiden hoidossa yhteinen tutkimuslaitos (KCL) ja yhtei-nen ympaumlristoumlraportointikaumlytaumlntouml joiden avulla se vastasi muutokseen (Wessberg etal 2015a) Kaivosteollisuudessa globaalit toimijat ja markkinat tuovat erityishaasteensuomalaiseen hyvaumlksyttaumlvyysprosessiin

Uuden kaivoslain tulkinta on nykytilanteessa vielauml muotoutumassa Kaivoslainsuhde ympaumlristoumllainsaumlaumldaumlntoumloumln on niin ikaumlaumln vielauml paikoin epaumlselvauml Naumlin ollentoimintajaumlrjestelmauml on esimerkiksi taumlssauml kohtaa vielauml kehittymaumlssauml ja kaumlytaumlnnoumlssaumltaumlmauml naumlkyy esimerkiksi siinauml ettauml lupapaumlaumltoumlksiin kuuluu pitkauml aika mikauml hermos-tuttaa yritystoimijoita Turvatekniikan keskus (Tukes) myoumlntaumlauml kaumlytaumlnnoumlssauml kai-vosluvan mutta kaivoslupa ja ympaumlristoumllupa ovat vahvasti linkittyneitauml toisiinsaAluehallintovirasto (AVI) on siten ympaumlristoumlluvan myoumlntaumljaumlnauml myoumls merkittaumlvaumlkaivosalan viranomaistoimija Tukesin rinnalla Jos hanke on ympaumlristoumlvaikutuksil-taan laaja-alainen tarvitaan kaivoslupaa varten lausunto ympaumlristoumlvaikutustenarvioinnista (YVA-lausunto) jonka yhteydessauml korostuvat sidosryhmiin kohdistuvatvaikutukset ja sosiaalisten vaikutusten arviointi Suojelualueiden osalta ympaumlristouml-viranomainen on myoumls merkityksellinen toimija kaivoslupaan liittyen Kiinnostavatmalmiot ja luonnonsuojelullisesti niin ikaumlaumln kiinnostavat alueet yhtyvaumlt usein sillaumlmalmiot muokkaavat helposti maaperaumln koostumusta niin ettauml alueelle muodos-tuu poikkeuksellinen elinympaumlristouml kasveille Ympaumlristoumlluvan alainen toiminta onpuolestaan Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskuksen (ELY) valvottavaa aluettaLisaumlksi Tukes pyytaumlauml aina kaivoslupaa varten lausunnot kunnalta (kaavoitus) jaMaanmittauslaitokselta (kaivostoimitus)

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta moniaumlaumlnisen ja osaavan viran-omaistoiminnan tukeminen ja kehittaumlminen on keskeinen visiopolku politiikanregulaation ja markkinoiden suuntaamisessa

52 Arvot asenteet osaaminen

Kaivosalan hiljaiselo ennen kaivosbuumia aiheutti sen ettauml tietoisuus kaivoksistaja niiden merkityksestauml ihmisten hyvinvoinnille jaumli etaumlisiksi kansalaisille Kansalais-

33

ten arvot ja asenteet eivaumlt siis paumlaumlsseet kehittymaumlaumln yhteiskunnallisen muutos-prosessin mukana Esimerkiksi ympaumlristoumlarvojen nouseminen merkitykselliseksitekijaumlksi teollisuuden hyvaumlksyttaumlvyysprosessissa ei kehittynyt kaivosteollisuudenmukana vaan iskeytyi kasvoille vasta kaivosbuumin yhteydessauml Laaja-alainenosaaminen kaivosteollisuuden hyvaumlksyttaumlvyyteen liittyen ei kehittynyt siinauml mitassakuin voimissaan olevan teollisuuden alan tilanteessa olisi voinut olla

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolut liittyen kestaumlvaumln kehityk-sen mukaiseen yrityskulttuuriin yhteisoumln hyvaumlksymaumlaumln kaivokseen oppivaan jauutta luovaan kaivokseen ja raumlaumltaumlloumlityyn viestintaumlaumln liittyen ovat avainasemassamuutosprosessin suuntaamisessa

53 Fyysinen ympaumlristouml

Vanhat olemassa olevat kaivokset kuten Kemi ja Pyhaumlsalmi ovat esimerkkejaumljoissa kaivosinfrastruktuuriin on totuttu ja se on toimiva ja valmis Hyvaumlksyttaumlvyy-den naumlkoumlkulmasta haasteita aiheuttaa uusien kaivosten perustaminen joka uhkaaesimerkiksi olemassa olevaa matkailuelinkeinoa kuten Juomasuo Kuusamossatai luonnonsuojelua kuten Hannukainen Sodankylaumlssauml

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolku jossa otetaan huomioonkoko kaivoksen elinkaari ja kaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminen aluetaloudessaon merkityksellinen muutosprosessin suuntaamisessa Esimerkiksi merkityksellistaumlhyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta on se kuinka kaivosinfraa voidaan hyoumldyntaumlaumlkaivoksen elinkaaren jaumllkeen

34

6 Yhteenveto ja johtopaumlaumltoumlkset

Taumlssauml julkaisussa on avattu suomalaisen kaivosalan muutosprosessia ns kaivos-buumin seurauksena ja jaumllkeen Kaivosbuumin myoumltauml lisaumlaumlntynyt kaivosteollisuuson heraumlttaumlnyt yhteiskunnallisen keskustelun kaivosten sosiaalisesta toimiluvasta jasen sisaumllloumlstauml Ottamatta kantaa kaivosten sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden oikeu-tukseen taumlssauml kirjoituksessa on jaumlsennetty sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden reunaeh-toja ja yhteiskunnallisen myoumlntouml- tai epaumlaumlmisprosessiin vaikuttavia tekijoumlitauml jamekanismeja Siirtymaumlprosessin hallinnassa keskeisiauml elementtejauml myoumls kai-vosalan muutosprosessissa ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

7 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminenesimerkiksi kaivosalaan suuntautuvien tutkimusohjelmien ja muun rahoi-tuksen avulla

8 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen ja paumlivitysriittaumlvaumln tiheaumlsti esimerkiksi kaivosteollisuuden vision ja tiekartan paumlivit-taumlminen

9 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen esimerkiksiKestaumlvaumln kaivostoiminnan verkosto

10 Kokeilujen toteuttaminen esimerkiksi viranomaistyoumlpaja osana kai-voshankkeiden YVA-prosessia tai draamatyoumlpaja eri sidosryhmille osanakaavoitusprosessia

11 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi esimer-kiksi SAM-hankkeessa ideoituja kokeiluja tulee analysoida ja jatkaa lu-paavimmiksi koettujen kokeilujen kehittaumlmistauml

12 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin esimerkiksi Kaivosteol-lisuus ryn roolin sopeuttaminen toimintaympaumlristoumln muutokseen tai toi-minnan ohjausjaumlrjestelmien kehittaumlminen (esim TSM-jaumlrjestelmaumln kehit-taumlminen ja soveltaminen Suomen olosuhteissa)

Kaivosalalla on menossa muutosprosessissa erityisesti sidosryhmaumlkommunikaati-on ja sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden alueilla joissa edellauml mainitut muutosproses-sin hallinnan keskeiset elementit ovat jo naumlhtaumlvissauml Tekesin Suomen Akatemianja Sitran rahoituksella on toteutettu tutkimusohjelmia ja tutkimushankkeita jotka

35

tukevat uusien niche-avauksien muodostumista uusien verkostojen syntymistauml jakokeilujen toteuttamista

Esimerkiksi SAM-hankkeessa on kokeiltu viranomais- ja draamatyoumlpajoja sekaumlinteraktiivista digitaalista verkkotyoumlkalua kaavoitusprosessin tukena sidosryhmienvaumllisen kommunikaatioprosessin kehittaumlmisessauml SAM-hankkeessa luotiin yhdes-sauml kaivosalan sidosryhmien kanssa visio hyvaumlksyttaumlvaumln ja kestaumlvaumln kaivosteolli-suuden tulevaisuudesta

Sitran johdolla on rakennettu kaivosalan yhteistyoumlverkosto Kestaumlvaumln kaivostoi-minnan verkosto jossa on jo toteutettu suomalaisen kaivosteollisuuden yhteinenyhteiskuntavastuuraportti ja tyoumlkalupakki vastuullisuuden toteuttamiseen Lisaumlksiverkostossa on kehitteillauml kaivosteollisuuden oma kaivosvastuujaumlrjestelmauml kana-dalaisen TSM-jaumlrjestelmaumln pohjalle Jyvaumlskylaumln yliopistossa on toteutettu kai-vosalan hyvaumlksyttaumlvyyskysely kansalaisille (Jartti et al 2014)

Jatkossa naumlistauml kokeiluista voidaan valita lupaavimmat jatkokehittelyauml ja toimin-tatapojen vakiinnuttamista varten ja arvioida toimintaa Esimerkiksi viranomaistyouml-pajasta sekauml draamatyoumlpajasta voisi tulla vakiintunutta kaumlytaumlntoumlauml kaivosalan kaa-voitusprosessien sidosryhmaumldialogin toteuttamiseen ja kaivosalan hyvaumlksyttauml-vyyskyselystauml voisi tulla saumlaumlnnoumlllisesti toteutettava asia Draamatyoumlpaja voisi ollamyoumls osa YVA-prosessia Kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkostoa on suunniteltuhallinnoitavaksi Kaivosteollisuus ryn alle mikauml olisi luonteva kehityssuunta vakiin-nuttamaan verkoston toiminta

Jatkon kannalta merkityksellistauml on myoumls jatkaa alueen tutkimusta ja kehitystaumlVisiopolut voisivat esimerkiksi tarjota alustan jolla voitaisiin suunnitella jatkotutki-musta ja kehitystauml Jokainen visiopolku voisi olla oman tutkimus- ja kehityshank-keen arvoinen Esimerkiksi moniaumlaumlnisen osaavan viranomaistoiminnan kehittaumlmi-nen voisi samalla vastata kaivosalan pitkien ja raskaiden ympaumlristoumllupaprosessiennopeuttamisen ja keventaumlmisen haasteisiin kun viranomaisten vaumllistauml vuorovaiku-tusta yli sektorirajojen pystyttaumlisiin toteuttamaan ja hyoumldyntaumlmaumlaumln tehokkaasti

Jos kaivosteollisuuden muutosprosessin merkityksellisimmaumln asian haluaisi sa-noa yhdellauml sanalla se olisi luottamus Luottamus on elintaumlrkeaumlauml niin viranomais-toiminnan kuin yritystoiminnan onnistumisen kannalta Jos luottamusta ei ole ontoiminta kaikin tavoin vaikeaa Kaikkien sidosryhmien mukaan lukien viranomai-set tulee voida luottaa yritykseen ja yrityksen ja sen eri sidosryhmien tulee voidaluottaa viranomaisiin Siitauml syntyy hyvaumlksyttaumlvaumln toiminnan perusta Ja taumlmaumlnrakentamisessa on kaivosteollisuuden suurimmat haasteet taumlmaumln paumlivaumln Suo-messa Taumlmaumln haasteen voittamisessa ollaan kuitenkin jo hyvaumlssauml vauhdissa

36

AcknowledgementsThe authors would like to thank all of the SAM project all the other sustainablemining research projects that were going on at the same time and other peopleassociated with this process In addition we would like to thank the various stake-holders which inter alia participated in various events of the SAM project bring-ing material for the formulation of this report Special thanks is applied from VTT inthe SAM process retired Sirkku Kivisaari whose importance in the writing processof this report has been great Finally a special thanks to the Director of the SAMproject Helena Wessman-Jaumlaumlskelaumlinen who encouraged to write this analysis

37

LaumlhteetAumanen V 2010 Energiaregiimi muutoksessa diskursiivinen tarkastelu ener-

giapolitiikasta sosioteknologisena muutoksena Pro gradu Jyvaumlskylaumlnyliopisto

Azapagic A 2004 Developing a framework for sustainable development indica-tors for the mining and minerals industry Journal of Cleaner Production12 639ndash662

Bice S 2014 What Gives You a Social Licence An Exploration of the SocialLicence to Operate in the Australian Mining Industry Resources 3 62ndash80 doi 103390resources3010062

Burdge R J amp Vanclay F 2004 Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kaumlytaumlntouml jatulevaisuus Teoksessa Sairinen R amp Kohl J (toim) Ihminen ja ympauml-ristoumln muutos Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin teoriaa ja kaumlytaumlntoumljaumlYhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 87Espoo Teknillinen korkeakoulu S 41ndash65

Carroll A P 1979 A three-dimensional conceptual model of corporate socialperformance Academy of Management Review Vol 4 pp 497ndash505

Elzen B Geels F amp Green K (toim) 2004 System Innovation and the Transi-tion to Sustainability Theory Evidence and Policy Cheltenham UK ampNorthampton MA USA Edward Elgar Publishing

EU 2013 Strategic Implementation plan for the European Innovation partnershipon Raw materials 2013 httpseceuropaeueipraw-materialsensystemfilesged10262020130723_SIP20Part2020I20completpdf

Foxon T J Hammond G P amp Pearson P J G 2010 Developing transitionpathways for a low carbon electricity system in the UK TechnologicalForecasting amp Social Change 77 1203ndash1213 Elsevier

Geels F 2002 Technological transitions as evolutionary reconfiguration process-es a multi-level perspective and a case study Research Policy 31 891257ndash1274

Gunningham N Kagan R A amp Thornton D 2004 Social License and Environ-mental Protection Why Businesses Go Beyond Compliance Law amp So-cial Inquiry Volume 29 Issue 2 307ndash341 April 2004 DOI101111j1747-44692004tb00338x

31

5 Suomalaisen kaivosalan muutosprosessinkokonaiskuva

Suomalaisen kaivosteollisuuden murrosprosessin kokonaiskuva kuten se SAM-hankkeen aineiston perusteella hahmottui on esitetty kuvassa 8 MLP-malliin sovi-tettuna MLP-mallissa niche-taso on kaumlsitetty laajasti eikauml vain teknisiauml ratkaisujaesittelevaumlnauml tasona Siihen on otettu mukaan myoumls toimintatapa- ja menettelyko-keiluja Vielauml 1960-luvulla kaivostoiminta oli valtiojohtoista suljetussa taloudessatapahtuvaa toimintaa joka tapahtui teollista toimintaa suosivassa arvomaailmas-sa Taumlssauml ympaumlristoumlssauml toiminut regiimi on parhaillaan muuttumassa uudeksiregiimiksi jonka arvellaan toteutuvan vuoden 2030 tienoilla SAM-hankkeen visio-ja tiekarttatyoumlpajoissa (kuva 1) tunnistetut ja kuvatut muutospolut ovat ehkauml taumllloumlinjohtaneet uuteen kaivosalan regiimiin

Kuva 8 Kaivosalan muutosprosessi (mukaellen Foxon et al 2010 Kohl et al2013)

Niche

RegimeLandscape

Applied Foxon et al 2010

20301960

Kaivoslaki 1965

ElinkeinopolitiikkaNatura 2000

Kestaumlvauml kehitys

Resurssiniukkuus

YVA 1994 Kaivoslaki 2011

1 Moniaumlaumlninen osaava viranomaistoiminta

2 Kestaumlvaumln kehityksen mukainenyrityskulttuuri

3 Yhteisoumln hyvaumlksymauml kaivos4 Oppiva ja uutta luova kaivosteollisuus

Kaivos tuo vaurauttaja tyoumlpaikkoja

5 Raumlaumltaumlloumlity viestintauml ja oikea-aikaisuus

6 Kaivoksen koko elinkaari huomioituKaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminenaluetaloudessa

KaivosinfrastruktuuriAsunnotTiethellip

Ympaumlristoumlarvot

JohtamisjaumlrjestelmaumltCSR kaivosalalleGRI-ohjeistusTSMISO-standarditVakuutukset riskienhallinta

VisioKestaumlvauml

hyvaumlksyttaumlvaumlkaivannaisteollisuus

TEKES Green Mining ohjelmaKaivosalan koulutus

BioliuotustekniikkaSuomessaTalvivaaran kaivos

Stressitestit

Vanhat kaivosyhtioumltesim Outokumpu

Kaivoskone- ja laitevalmistajatKansainvaumlliset kaivosyrityksetPaikallinen yritystoiminta

Suljettu kansantalous

Kaivosbuumi 2005-2010Malminetsinnaumln vastustusKaivosvastaisuus

Vanhat kaivoksetkuten Kemi

Malminetsintauml kuten SakattiKaivossuunnitelmat kuten Kuusamo

Mineraaleja vaativa elaumlmaumlntapa

Yritysvastuullisuus

SoLiMi-hankkeen hyvaumlksyttaumlvyyskysely

Media SOME

Politiikkaregulaatiomarkkinat

Arvotasenteetosaaminen

Fyysinenympaumlristouml

SAM-hankkeen sidosryhmaumlyhteistyoumlkokeilutKestaumlvaumln kaisvotoiminnan verkosto

AutomaatioDigitaalisuus

32

51 Markkinat politiikka ja regulaatio

1960-luvulla kaivokset ja malminetsintauml olivat hyvin pitkaumllle valtion suunnastaohjattuja kansallisia projekteja (esim Outokumpu keskeinen toimija) Kohti vuotta2030 mentaumlessauml markkinat ovat muuttuneet entistauml globaalimmiksi suurin osaSuomen kaivoksista ja malminetsinnaumlstauml tapahtuu ulkomaisten yritysten toimestaRegiimiin on siis tullut uusia toimijoita suuria ulkomaisia kaivosyrityksiauml Taumlmaumlaiheuttaa haasteita yrityskulttuurin luomiseen yritysten vaumlliseen yhteistyoumlhoumlnviranomaistoimintaan sidosryhmaumlsuhteisiin viestintaumlaumln jne Toimintaympaumlristouml onmuuttunut niin ettauml kestaumlvaumln toiminnan vaatimus niin sosiaalisten ja taloudellistenasioiden kuin ympaumlristoumlasioiden osalta on liiketoiminnalle merkityksellistauml

Suomen metsaumlteollisuus kamppaili 1990-luvulla vastaavien haasteiden kanssaerityisesti ympaumlristoumlkysymyksen mutta se kykeni vastaamaan muutostarpeeseenyhteistoiminnalla Metsaumlteollisuudella on pitkaumlt ja hyviksi koetut perinteet tutkimus-ympaumlristouml- ja sidosryhmaumlsuhteiden hoidossa yhteinen tutkimuslaitos (KCL) ja yhtei-nen ympaumlristoumlraportointikaumlytaumlntouml joiden avulla se vastasi muutokseen (Wessberg etal 2015a) Kaivosteollisuudessa globaalit toimijat ja markkinat tuovat erityishaasteensuomalaiseen hyvaumlksyttaumlvyysprosessiin

Uuden kaivoslain tulkinta on nykytilanteessa vielauml muotoutumassa Kaivoslainsuhde ympaumlristoumllainsaumlaumldaumlntoumloumln on niin ikaumlaumln vielauml paikoin epaumlselvauml Naumlin ollentoimintajaumlrjestelmauml on esimerkiksi taumlssauml kohtaa vielauml kehittymaumlssauml ja kaumlytaumlnnoumlssaumltaumlmauml naumlkyy esimerkiksi siinauml ettauml lupapaumlaumltoumlksiin kuuluu pitkauml aika mikauml hermos-tuttaa yritystoimijoita Turvatekniikan keskus (Tukes) myoumlntaumlauml kaumlytaumlnnoumlssauml kai-vosluvan mutta kaivoslupa ja ympaumlristoumllupa ovat vahvasti linkittyneitauml toisiinsaAluehallintovirasto (AVI) on siten ympaumlristoumlluvan myoumlntaumljaumlnauml myoumls merkittaumlvaumlkaivosalan viranomaistoimija Tukesin rinnalla Jos hanke on ympaumlristoumlvaikutuksil-taan laaja-alainen tarvitaan kaivoslupaa varten lausunto ympaumlristoumlvaikutustenarvioinnista (YVA-lausunto) jonka yhteydessauml korostuvat sidosryhmiin kohdistuvatvaikutukset ja sosiaalisten vaikutusten arviointi Suojelualueiden osalta ympaumlristouml-viranomainen on myoumls merkityksellinen toimija kaivoslupaan liittyen Kiinnostavatmalmiot ja luonnonsuojelullisesti niin ikaumlaumln kiinnostavat alueet yhtyvaumlt usein sillaumlmalmiot muokkaavat helposti maaperaumln koostumusta niin ettauml alueelle muodos-tuu poikkeuksellinen elinympaumlristouml kasveille Ympaumlristoumlluvan alainen toiminta onpuolestaan Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskuksen (ELY) valvottavaa aluettaLisaumlksi Tukes pyytaumlauml aina kaivoslupaa varten lausunnot kunnalta (kaavoitus) jaMaanmittauslaitokselta (kaivostoimitus)

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta moniaumlaumlnisen ja osaavan viran-omaistoiminnan tukeminen ja kehittaumlminen on keskeinen visiopolku politiikanregulaation ja markkinoiden suuntaamisessa

52 Arvot asenteet osaaminen

Kaivosalan hiljaiselo ennen kaivosbuumia aiheutti sen ettauml tietoisuus kaivoksistaja niiden merkityksestauml ihmisten hyvinvoinnille jaumli etaumlisiksi kansalaisille Kansalais-

33

ten arvot ja asenteet eivaumlt siis paumlaumlsseet kehittymaumlaumln yhteiskunnallisen muutos-prosessin mukana Esimerkiksi ympaumlristoumlarvojen nouseminen merkitykselliseksitekijaumlksi teollisuuden hyvaumlksyttaumlvyysprosessissa ei kehittynyt kaivosteollisuudenmukana vaan iskeytyi kasvoille vasta kaivosbuumin yhteydessauml Laaja-alainenosaaminen kaivosteollisuuden hyvaumlksyttaumlvyyteen liittyen ei kehittynyt siinauml mitassakuin voimissaan olevan teollisuuden alan tilanteessa olisi voinut olla

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolut liittyen kestaumlvaumln kehityk-sen mukaiseen yrityskulttuuriin yhteisoumln hyvaumlksymaumlaumln kaivokseen oppivaan jauutta luovaan kaivokseen ja raumlaumltaumlloumlityyn viestintaumlaumln liittyen ovat avainasemassamuutosprosessin suuntaamisessa

53 Fyysinen ympaumlristouml

Vanhat olemassa olevat kaivokset kuten Kemi ja Pyhaumlsalmi ovat esimerkkejaumljoissa kaivosinfrastruktuuriin on totuttu ja se on toimiva ja valmis Hyvaumlksyttaumlvyy-den naumlkoumlkulmasta haasteita aiheuttaa uusien kaivosten perustaminen joka uhkaaesimerkiksi olemassa olevaa matkailuelinkeinoa kuten Juomasuo Kuusamossatai luonnonsuojelua kuten Hannukainen Sodankylaumlssauml

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolku jossa otetaan huomioonkoko kaivoksen elinkaari ja kaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminen aluetaloudessaon merkityksellinen muutosprosessin suuntaamisessa Esimerkiksi merkityksellistaumlhyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta on se kuinka kaivosinfraa voidaan hyoumldyntaumlaumlkaivoksen elinkaaren jaumllkeen

34

6 Yhteenveto ja johtopaumlaumltoumlkset

Taumlssauml julkaisussa on avattu suomalaisen kaivosalan muutosprosessia ns kaivos-buumin seurauksena ja jaumllkeen Kaivosbuumin myoumltauml lisaumlaumlntynyt kaivosteollisuuson heraumlttaumlnyt yhteiskunnallisen keskustelun kaivosten sosiaalisesta toimiluvasta jasen sisaumllloumlstauml Ottamatta kantaa kaivosten sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden oikeu-tukseen taumlssauml kirjoituksessa on jaumlsennetty sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden reunaeh-toja ja yhteiskunnallisen myoumlntouml- tai epaumlaumlmisprosessiin vaikuttavia tekijoumlitauml jamekanismeja Siirtymaumlprosessin hallinnassa keskeisiauml elementtejauml myoumls kai-vosalan muutosprosessissa ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

7 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminenesimerkiksi kaivosalaan suuntautuvien tutkimusohjelmien ja muun rahoi-tuksen avulla

8 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen ja paumlivitysriittaumlvaumln tiheaumlsti esimerkiksi kaivosteollisuuden vision ja tiekartan paumlivit-taumlminen

9 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen esimerkiksiKestaumlvaumln kaivostoiminnan verkosto

10 Kokeilujen toteuttaminen esimerkiksi viranomaistyoumlpaja osana kai-voshankkeiden YVA-prosessia tai draamatyoumlpaja eri sidosryhmille osanakaavoitusprosessia

11 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi esimer-kiksi SAM-hankkeessa ideoituja kokeiluja tulee analysoida ja jatkaa lu-paavimmiksi koettujen kokeilujen kehittaumlmistauml

12 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin esimerkiksi Kaivosteol-lisuus ryn roolin sopeuttaminen toimintaympaumlristoumln muutokseen tai toi-minnan ohjausjaumlrjestelmien kehittaumlminen (esim TSM-jaumlrjestelmaumln kehit-taumlminen ja soveltaminen Suomen olosuhteissa)

Kaivosalalla on menossa muutosprosessissa erityisesti sidosryhmaumlkommunikaati-on ja sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden alueilla joissa edellauml mainitut muutosproses-sin hallinnan keskeiset elementit ovat jo naumlhtaumlvissauml Tekesin Suomen Akatemianja Sitran rahoituksella on toteutettu tutkimusohjelmia ja tutkimushankkeita jotka

35

tukevat uusien niche-avauksien muodostumista uusien verkostojen syntymistauml jakokeilujen toteuttamista

Esimerkiksi SAM-hankkeessa on kokeiltu viranomais- ja draamatyoumlpajoja sekaumlinteraktiivista digitaalista verkkotyoumlkalua kaavoitusprosessin tukena sidosryhmienvaumllisen kommunikaatioprosessin kehittaumlmisessauml SAM-hankkeessa luotiin yhdes-sauml kaivosalan sidosryhmien kanssa visio hyvaumlksyttaumlvaumln ja kestaumlvaumln kaivosteolli-suuden tulevaisuudesta

Sitran johdolla on rakennettu kaivosalan yhteistyoumlverkosto Kestaumlvaumln kaivostoi-minnan verkosto jossa on jo toteutettu suomalaisen kaivosteollisuuden yhteinenyhteiskuntavastuuraportti ja tyoumlkalupakki vastuullisuuden toteuttamiseen Lisaumlksiverkostossa on kehitteillauml kaivosteollisuuden oma kaivosvastuujaumlrjestelmauml kana-dalaisen TSM-jaumlrjestelmaumln pohjalle Jyvaumlskylaumln yliopistossa on toteutettu kai-vosalan hyvaumlksyttaumlvyyskysely kansalaisille (Jartti et al 2014)

Jatkossa naumlistauml kokeiluista voidaan valita lupaavimmat jatkokehittelyauml ja toimin-tatapojen vakiinnuttamista varten ja arvioida toimintaa Esimerkiksi viranomaistyouml-pajasta sekauml draamatyoumlpajasta voisi tulla vakiintunutta kaumlytaumlntoumlauml kaivosalan kaa-voitusprosessien sidosryhmaumldialogin toteuttamiseen ja kaivosalan hyvaumlksyttauml-vyyskyselystauml voisi tulla saumlaumlnnoumlllisesti toteutettava asia Draamatyoumlpaja voisi ollamyoumls osa YVA-prosessia Kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkostoa on suunniteltuhallinnoitavaksi Kaivosteollisuus ryn alle mikauml olisi luonteva kehityssuunta vakiin-nuttamaan verkoston toiminta

Jatkon kannalta merkityksellistauml on myoumls jatkaa alueen tutkimusta ja kehitystaumlVisiopolut voisivat esimerkiksi tarjota alustan jolla voitaisiin suunnitella jatkotutki-musta ja kehitystauml Jokainen visiopolku voisi olla oman tutkimus- ja kehityshank-keen arvoinen Esimerkiksi moniaumlaumlnisen osaavan viranomaistoiminnan kehittaumlmi-nen voisi samalla vastata kaivosalan pitkien ja raskaiden ympaumlristoumllupaprosessiennopeuttamisen ja keventaumlmisen haasteisiin kun viranomaisten vaumllistauml vuorovaiku-tusta yli sektorirajojen pystyttaumlisiin toteuttamaan ja hyoumldyntaumlmaumlaumln tehokkaasti

Jos kaivosteollisuuden muutosprosessin merkityksellisimmaumln asian haluaisi sa-noa yhdellauml sanalla se olisi luottamus Luottamus on elintaumlrkeaumlauml niin viranomais-toiminnan kuin yritystoiminnan onnistumisen kannalta Jos luottamusta ei ole ontoiminta kaikin tavoin vaikeaa Kaikkien sidosryhmien mukaan lukien viranomai-set tulee voida luottaa yritykseen ja yrityksen ja sen eri sidosryhmien tulee voidaluottaa viranomaisiin Siitauml syntyy hyvaumlksyttaumlvaumln toiminnan perusta Ja taumlmaumlnrakentamisessa on kaivosteollisuuden suurimmat haasteet taumlmaumln paumlivaumln Suo-messa Taumlmaumln haasteen voittamisessa ollaan kuitenkin jo hyvaumlssauml vauhdissa

36

AcknowledgementsThe authors would like to thank all of the SAM project all the other sustainablemining research projects that were going on at the same time and other peopleassociated with this process In addition we would like to thank the various stake-holders which inter alia participated in various events of the SAM project bring-ing material for the formulation of this report Special thanks is applied from VTT inthe SAM process retired Sirkku Kivisaari whose importance in the writing processof this report has been great Finally a special thanks to the Director of the SAMproject Helena Wessman-Jaumlaumlskelaumlinen who encouraged to write this analysis

37

LaumlhteetAumanen V 2010 Energiaregiimi muutoksessa diskursiivinen tarkastelu ener-

giapolitiikasta sosioteknologisena muutoksena Pro gradu Jyvaumlskylaumlnyliopisto

Azapagic A 2004 Developing a framework for sustainable development indica-tors for the mining and minerals industry Journal of Cleaner Production12 639ndash662

Bice S 2014 What Gives You a Social Licence An Exploration of the SocialLicence to Operate in the Australian Mining Industry Resources 3 62ndash80 doi 103390resources3010062

Burdge R J amp Vanclay F 2004 Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kaumlytaumlntouml jatulevaisuus Teoksessa Sairinen R amp Kohl J (toim) Ihminen ja ympauml-ristoumln muutos Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin teoriaa ja kaumlytaumlntoumljaumlYhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 87Espoo Teknillinen korkeakoulu S 41ndash65

Carroll A P 1979 A three-dimensional conceptual model of corporate socialperformance Academy of Management Review Vol 4 pp 497ndash505

Elzen B Geels F amp Green K (toim) 2004 System Innovation and the Transi-tion to Sustainability Theory Evidence and Policy Cheltenham UK ampNorthampton MA USA Edward Elgar Publishing

EU 2013 Strategic Implementation plan for the European Innovation partnershipon Raw materials 2013 httpseceuropaeueipraw-materialsensystemfilesged10262020130723_SIP20Part2020I20completpdf

Foxon T J Hammond G P amp Pearson P J G 2010 Developing transitionpathways for a low carbon electricity system in the UK TechnologicalForecasting amp Social Change 77 1203ndash1213 Elsevier

Geels F 2002 Technological transitions as evolutionary reconfiguration process-es a multi-level perspective and a case study Research Policy 31 891257ndash1274

Gunningham N Kagan R A amp Thornton D 2004 Social License and Environ-mental Protection Why Businesses Go Beyond Compliance Law amp So-cial Inquiry Volume 29 Issue 2 307ndash341 April 2004 DOI101111j1747-44692004tb00338x

32

51 Markkinat politiikka ja regulaatio

1960-luvulla kaivokset ja malminetsintauml olivat hyvin pitkaumllle valtion suunnastaohjattuja kansallisia projekteja (esim Outokumpu keskeinen toimija) Kohti vuotta2030 mentaumlessauml markkinat ovat muuttuneet entistauml globaalimmiksi suurin osaSuomen kaivoksista ja malminetsinnaumlstauml tapahtuu ulkomaisten yritysten toimestaRegiimiin on siis tullut uusia toimijoita suuria ulkomaisia kaivosyrityksiauml Taumlmaumlaiheuttaa haasteita yrityskulttuurin luomiseen yritysten vaumlliseen yhteistyoumlhoumlnviranomaistoimintaan sidosryhmaumlsuhteisiin viestintaumlaumln jne Toimintaympaumlristouml onmuuttunut niin ettauml kestaumlvaumln toiminnan vaatimus niin sosiaalisten ja taloudellistenasioiden kuin ympaumlristoumlasioiden osalta on liiketoiminnalle merkityksellistauml

Suomen metsaumlteollisuus kamppaili 1990-luvulla vastaavien haasteiden kanssaerityisesti ympaumlristoumlkysymyksen mutta se kykeni vastaamaan muutostarpeeseenyhteistoiminnalla Metsaumlteollisuudella on pitkaumlt ja hyviksi koetut perinteet tutkimus-ympaumlristouml- ja sidosryhmaumlsuhteiden hoidossa yhteinen tutkimuslaitos (KCL) ja yhtei-nen ympaumlristoumlraportointikaumlytaumlntouml joiden avulla se vastasi muutokseen (Wessberg etal 2015a) Kaivosteollisuudessa globaalit toimijat ja markkinat tuovat erityishaasteensuomalaiseen hyvaumlksyttaumlvyysprosessiin

Uuden kaivoslain tulkinta on nykytilanteessa vielauml muotoutumassa Kaivoslainsuhde ympaumlristoumllainsaumlaumldaumlntoumloumln on niin ikaumlaumln vielauml paikoin epaumlselvauml Naumlin ollentoimintajaumlrjestelmauml on esimerkiksi taumlssauml kohtaa vielauml kehittymaumlssauml ja kaumlytaumlnnoumlssaumltaumlmauml naumlkyy esimerkiksi siinauml ettauml lupapaumlaumltoumlksiin kuuluu pitkauml aika mikauml hermos-tuttaa yritystoimijoita Turvatekniikan keskus (Tukes) myoumlntaumlauml kaumlytaumlnnoumlssauml kai-vosluvan mutta kaivoslupa ja ympaumlristoumllupa ovat vahvasti linkittyneitauml toisiinsaAluehallintovirasto (AVI) on siten ympaumlristoumlluvan myoumlntaumljaumlnauml myoumls merkittaumlvaumlkaivosalan viranomaistoimija Tukesin rinnalla Jos hanke on ympaumlristoumlvaikutuksil-taan laaja-alainen tarvitaan kaivoslupaa varten lausunto ympaumlristoumlvaikutustenarvioinnista (YVA-lausunto) jonka yhteydessauml korostuvat sidosryhmiin kohdistuvatvaikutukset ja sosiaalisten vaikutusten arviointi Suojelualueiden osalta ympaumlristouml-viranomainen on myoumls merkityksellinen toimija kaivoslupaan liittyen Kiinnostavatmalmiot ja luonnonsuojelullisesti niin ikaumlaumln kiinnostavat alueet yhtyvaumlt usein sillaumlmalmiot muokkaavat helposti maaperaumln koostumusta niin ettauml alueelle muodos-tuu poikkeuksellinen elinympaumlristouml kasveille Ympaumlristoumlluvan alainen toiminta onpuolestaan Elinkeino- liikenne- ja ympaumlristoumlkeskuksen (ELY) valvottavaa aluettaLisaumlksi Tukes pyytaumlauml aina kaivoslupaa varten lausunnot kunnalta (kaavoitus) jaMaanmittauslaitokselta (kaivostoimitus)

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta moniaumlaumlnisen ja osaavan viran-omaistoiminnan tukeminen ja kehittaumlminen on keskeinen visiopolku politiikanregulaation ja markkinoiden suuntaamisessa

52 Arvot asenteet osaaminen

Kaivosalan hiljaiselo ennen kaivosbuumia aiheutti sen ettauml tietoisuus kaivoksistaja niiden merkityksestauml ihmisten hyvinvoinnille jaumli etaumlisiksi kansalaisille Kansalais-

33

ten arvot ja asenteet eivaumlt siis paumlaumlsseet kehittymaumlaumln yhteiskunnallisen muutos-prosessin mukana Esimerkiksi ympaumlristoumlarvojen nouseminen merkitykselliseksitekijaumlksi teollisuuden hyvaumlksyttaumlvyysprosessissa ei kehittynyt kaivosteollisuudenmukana vaan iskeytyi kasvoille vasta kaivosbuumin yhteydessauml Laaja-alainenosaaminen kaivosteollisuuden hyvaumlksyttaumlvyyteen liittyen ei kehittynyt siinauml mitassakuin voimissaan olevan teollisuuden alan tilanteessa olisi voinut olla

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolut liittyen kestaumlvaumln kehityk-sen mukaiseen yrityskulttuuriin yhteisoumln hyvaumlksymaumlaumln kaivokseen oppivaan jauutta luovaan kaivokseen ja raumlaumltaumlloumlityyn viestintaumlaumln liittyen ovat avainasemassamuutosprosessin suuntaamisessa

53 Fyysinen ympaumlristouml

Vanhat olemassa olevat kaivokset kuten Kemi ja Pyhaumlsalmi ovat esimerkkejaumljoissa kaivosinfrastruktuuriin on totuttu ja se on toimiva ja valmis Hyvaumlksyttaumlvyy-den naumlkoumlkulmasta haasteita aiheuttaa uusien kaivosten perustaminen joka uhkaaesimerkiksi olemassa olevaa matkailuelinkeinoa kuten Juomasuo Kuusamossatai luonnonsuojelua kuten Hannukainen Sodankylaumlssauml

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolku jossa otetaan huomioonkoko kaivoksen elinkaari ja kaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminen aluetaloudessaon merkityksellinen muutosprosessin suuntaamisessa Esimerkiksi merkityksellistaumlhyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta on se kuinka kaivosinfraa voidaan hyoumldyntaumlaumlkaivoksen elinkaaren jaumllkeen

34

6 Yhteenveto ja johtopaumlaumltoumlkset

Taumlssauml julkaisussa on avattu suomalaisen kaivosalan muutosprosessia ns kaivos-buumin seurauksena ja jaumllkeen Kaivosbuumin myoumltauml lisaumlaumlntynyt kaivosteollisuuson heraumlttaumlnyt yhteiskunnallisen keskustelun kaivosten sosiaalisesta toimiluvasta jasen sisaumllloumlstauml Ottamatta kantaa kaivosten sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden oikeu-tukseen taumlssauml kirjoituksessa on jaumlsennetty sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden reunaeh-toja ja yhteiskunnallisen myoumlntouml- tai epaumlaumlmisprosessiin vaikuttavia tekijoumlitauml jamekanismeja Siirtymaumlprosessin hallinnassa keskeisiauml elementtejauml myoumls kai-vosalan muutosprosessissa ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

7 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminenesimerkiksi kaivosalaan suuntautuvien tutkimusohjelmien ja muun rahoi-tuksen avulla

8 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen ja paumlivitysriittaumlvaumln tiheaumlsti esimerkiksi kaivosteollisuuden vision ja tiekartan paumlivit-taumlminen

9 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen esimerkiksiKestaumlvaumln kaivostoiminnan verkosto

10 Kokeilujen toteuttaminen esimerkiksi viranomaistyoumlpaja osana kai-voshankkeiden YVA-prosessia tai draamatyoumlpaja eri sidosryhmille osanakaavoitusprosessia

11 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi esimer-kiksi SAM-hankkeessa ideoituja kokeiluja tulee analysoida ja jatkaa lu-paavimmiksi koettujen kokeilujen kehittaumlmistauml

12 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin esimerkiksi Kaivosteol-lisuus ryn roolin sopeuttaminen toimintaympaumlristoumln muutokseen tai toi-minnan ohjausjaumlrjestelmien kehittaumlminen (esim TSM-jaumlrjestelmaumln kehit-taumlminen ja soveltaminen Suomen olosuhteissa)

Kaivosalalla on menossa muutosprosessissa erityisesti sidosryhmaumlkommunikaati-on ja sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden alueilla joissa edellauml mainitut muutosproses-sin hallinnan keskeiset elementit ovat jo naumlhtaumlvissauml Tekesin Suomen Akatemianja Sitran rahoituksella on toteutettu tutkimusohjelmia ja tutkimushankkeita jotka

35

tukevat uusien niche-avauksien muodostumista uusien verkostojen syntymistauml jakokeilujen toteuttamista

Esimerkiksi SAM-hankkeessa on kokeiltu viranomais- ja draamatyoumlpajoja sekaumlinteraktiivista digitaalista verkkotyoumlkalua kaavoitusprosessin tukena sidosryhmienvaumllisen kommunikaatioprosessin kehittaumlmisessauml SAM-hankkeessa luotiin yhdes-sauml kaivosalan sidosryhmien kanssa visio hyvaumlksyttaumlvaumln ja kestaumlvaumln kaivosteolli-suuden tulevaisuudesta

Sitran johdolla on rakennettu kaivosalan yhteistyoumlverkosto Kestaumlvaumln kaivostoi-minnan verkosto jossa on jo toteutettu suomalaisen kaivosteollisuuden yhteinenyhteiskuntavastuuraportti ja tyoumlkalupakki vastuullisuuden toteuttamiseen Lisaumlksiverkostossa on kehitteillauml kaivosteollisuuden oma kaivosvastuujaumlrjestelmauml kana-dalaisen TSM-jaumlrjestelmaumln pohjalle Jyvaumlskylaumln yliopistossa on toteutettu kai-vosalan hyvaumlksyttaumlvyyskysely kansalaisille (Jartti et al 2014)

Jatkossa naumlistauml kokeiluista voidaan valita lupaavimmat jatkokehittelyauml ja toimin-tatapojen vakiinnuttamista varten ja arvioida toimintaa Esimerkiksi viranomaistyouml-pajasta sekauml draamatyoumlpajasta voisi tulla vakiintunutta kaumlytaumlntoumlauml kaivosalan kaa-voitusprosessien sidosryhmaumldialogin toteuttamiseen ja kaivosalan hyvaumlksyttauml-vyyskyselystauml voisi tulla saumlaumlnnoumlllisesti toteutettava asia Draamatyoumlpaja voisi ollamyoumls osa YVA-prosessia Kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkostoa on suunniteltuhallinnoitavaksi Kaivosteollisuus ryn alle mikauml olisi luonteva kehityssuunta vakiin-nuttamaan verkoston toiminta

Jatkon kannalta merkityksellistauml on myoumls jatkaa alueen tutkimusta ja kehitystaumlVisiopolut voisivat esimerkiksi tarjota alustan jolla voitaisiin suunnitella jatkotutki-musta ja kehitystauml Jokainen visiopolku voisi olla oman tutkimus- ja kehityshank-keen arvoinen Esimerkiksi moniaumlaumlnisen osaavan viranomaistoiminnan kehittaumlmi-nen voisi samalla vastata kaivosalan pitkien ja raskaiden ympaumlristoumllupaprosessiennopeuttamisen ja keventaumlmisen haasteisiin kun viranomaisten vaumllistauml vuorovaiku-tusta yli sektorirajojen pystyttaumlisiin toteuttamaan ja hyoumldyntaumlmaumlaumln tehokkaasti

Jos kaivosteollisuuden muutosprosessin merkityksellisimmaumln asian haluaisi sa-noa yhdellauml sanalla se olisi luottamus Luottamus on elintaumlrkeaumlauml niin viranomais-toiminnan kuin yritystoiminnan onnistumisen kannalta Jos luottamusta ei ole ontoiminta kaikin tavoin vaikeaa Kaikkien sidosryhmien mukaan lukien viranomai-set tulee voida luottaa yritykseen ja yrityksen ja sen eri sidosryhmien tulee voidaluottaa viranomaisiin Siitauml syntyy hyvaumlksyttaumlvaumln toiminnan perusta Ja taumlmaumlnrakentamisessa on kaivosteollisuuden suurimmat haasteet taumlmaumln paumlivaumln Suo-messa Taumlmaumln haasteen voittamisessa ollaan kuitenkin jo hyvaumlssauml vauhdissa

36

AcknowledgementsThe authors would like to thank all of the SAM project all the other sustainablemining research projects that were going on at the same time and other peopleassociated with this process In addition we would like to thank the various stake-holders which inter alia participated in various events of the SAM project bring-ing material for the formulation of this report Special thanks is applied from VTT inthe SAM process retired Sirkku Kivisaari whose importance in the writing processof this report has been great Finally a special thanks to the Director of the SAMproject Helena Wessman-Jaumlaumlskelaumlinen who encouraged to write this analysis

37

LaumlhteetAumanen V 2010 Energiaregiimi muutoksessa diskursiivinen tarkastelu ener-

giapolitiikasta sosioteknologisena muutoksena Pro gradu Jyvaumlskylaumlnyliopisto

Azapagic A 2004 Developing a framework for sustainable development indica-tors for the mining and minerals industry Journal of Cleaner Production12 639ndash662

Bice S 2014 What Gives You a Social Licence An Exploration of the SocialLicence to Operate in the Australian Mining Industry Resources 3 62ndash80 doi 103390resources3010062

Burdge R J amp Vanclay F 2004 Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kaumlytaumlntouml jatulevaisuus Teoksessa Sairinen R amp Kohl J (toim) Ihminen ja ympauml-ristoumln muutos Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin teoriaa ja kaumlytaumlntoumljaumlYhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 87Espoo Teknillinen korkeakoulu S 41ndash65

Carroll A P 1979 A three-dimensional conceptual model of corporate socialperformance Academy of Management Review Vol 4 pp 497ndash505

Elzen B Geels F amp Green K (toim) 2004 System Innovation and the Transi-tion to Sustainability Theory Evidence and Policy Cheltenham UK ampNorthampton MA USA Edward Elgar Publishing

EU 2013 Strategic Implementation plan for the European Innovation partnershipon Raw materials 2013 httpseceuropaeueipraw-materialsensystemfilesged10262020130723_SIP20Part2020I20completpdf

Foxon T J Hammond G P amp Pearson P J G 2010 Developing transitionpathways for a low carbon electricity system in the UK TechnologicalForecasting amp Social Change 77 1203ndash1213 Elsevier

Geels F 2002 Technological transitions as evolutionary reconfiguration process-es a multi-level perspective and a case study Research Policy 31 891257ndash1274

Gunningham N Kagan R A amp Thornton D 2004 Social License and Environ-mental Protection Why Businesses Go Beyond Compliance Law amp So-cial Inquiry Volume 29 Issue 2 307ndash341 April 2004 DOI101111j1747-44692004tb00338x

33

ten arvot ja asenteet eivaumlt siis paumlaumlsseet kehittymaumlaumln yhteiskunnallisen muutos-prosessin mukana Esimerkiksi ympaumlristoumlarvojen nouseminen merkitykselliseksitekijaumlksi teollisuuden hyvaumlksyttaumlvyysprosessissa ei kehittynyt kaivosteollisuudenmukana vaan iskeytyi kasvoille vasta kaivosbuumin yhteydessauml Laaja-alainenosaaminen kaivosteollisuuden hyvaumlksyttaumlvyyteen liittyen ei kehittynyt siinauml mitassakuin voimissaan olevan teollisuuden alan tilanteessa olisi voinut olla

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolut liittyen kestaumlvaumln kehityk-sen mukaiseen yrityskulttuuriin yhteisoumln hyvaumlksymaumlaumln kaivokseen oppivaan jauutta luovaan kaivokseen ja raumlaumltaumlloumlityyn viestintaumlaumln liittyen ovat avainasemassamuutosprosessin suuntaamisessa

53 Fyysinen ympaumlristouml

Vanhat olemassa olevat kaivokset kuten Kemi ja Pyhaumlsalmi ovat esimerkkejaumljoissa kaivosinfrastruktuuriin on totuttu ja se on toimiva ja valmis Hyvaumlksyttaumlvyy-den naumlkoumlkulmasta haasteita aiheuttaa uusien kaivosten perustaminen joka uhkaaesimerkiksi olemassa olevaa matkailuelinkeinoa kuten Juomasuo Kuusamossatai luonnonsuojelua kuten Hannukainen Sodankylaumlssauml

Kaivoksen muutosprosessin naumlkoumlkulmasta visiopolku jossa otetaan huomioonkoko kaivoksen elinkaari ja kaivosinfrastruktuurin hyoumldyntaumlminen aluetaloudessaon merkityksellinen muutosprosessin suuntaamisessa Esimerkiksi merkityksellistaumlhyvaumlksyttaumlvyyden naumlkoumlkulmasta on se kuinka kaivosinfraa voidaan hyoumldyntaumlaumlkaivoksen elinkaaren jaumllkeen

34

6 Yhteenveto ja johtopaumlaumltoumlkset

Taumlssauml julkaisussa on avattu suomalaisen kaivosalan muutosprosessia ns kaivos-buumin seurauksena ja jaumllkeen Kaivosbuumin myoumltauml lisaumlaumlntynyt kaivosteollisuuson heraumlttaumlnyt yhteiskunnallisen keskustelun kaivosten sosiaalisesta toimiluvasta jasen sisaumllloumlstauml Ottamatta kantaa kaivosten sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden oikeu-tukseen taumlssauml kirjoituksessa on jaumlsennetty sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden reunaeh-toja ja yhteiskunnallisen myoumlntouml- tai epaumlaumlmisprosessiin vaikuttavia tekijoumlitauml jamekanismeja Siirtymaumlprosessin hallinnassa keskeisiauml elementtejauml myoumls kai-vosalan muutosprosessissa ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

7 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminenesimerkiksi kaivosalaan suuntautuvien tutkimusohjelmien ja muun rahoi-tuksen avulla

8 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen ja paumlivitysriittaumlvaumln tiheaumlsti esimerkiksi kaivosteollisuuden vision ja tiekartan paumlivit-taumlminen

9 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen esimerkiksiKestaumlvaumln kaivostoiminnan verkosto

10 Kokeilujen toteuttaminen esimerkiksi viranomaistyoumlpaja osana kai-voshankkeiden YVA-prosessia tai draamatyoumlpaja eri sidosryhmille osanakaavoitusprosessia

11 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi esimer-kiksi SAM-hankkeessa ideoituja kokeiluja tulee analysoida ja jatkaa lu-paavimmiksi koettujen kokeilujen kehittaumlmistauml

12 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin esimerkiksi Kaivosteol-lisuus ryn roolin sopeuttaminen toimintaympaumlristoumln muutokseen tai toi-minnan ohjausjaumlrjestelmien kehittaumlminen (esim TSM-jaumlrjestelmaumln kehit-taumlminen ja soveltaminen Suomen olosuhteissa)

Kaivosalalla on menossa muutosprosessissa erityisesti sidosryhmaumlkommunikaati-on ja sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden alueilla joissa edellauml mainitut muutosproses-sin hallinnan keskeiset elementit ovat jo naumlhtaumlvissauml Tekesin Suomen Akatemianja Sitran rahoituksella on toteutettu tutkimusohjelmia ja tutkimushankkeita jotka

35

tukevat uusien niche-avauksien muodostumista uusien verkostojen syntymistauml jakokeilujen toteuttamista

Esimerkiksi SAM-hankkeessa on kokeiltu viranomais- ja draamatyoumlpajoja sekaumlinteraktiivista digitaalista verkkotyoumlkalua kaavoitusprosessin tukena sidosryhmienvaumllisen kommunikaatioprosessin kehittaumlmisessauml SAM-hankkeessa luotiin yhdes-sauml kaivosalan sidosryhmien kanssa visio hyvaumlksyttaumlvaumln ja kestaumlvaumln kaivosteolli-suuden tulevaisuudesta

Sitran johdolla on rakennettu kaivosalan yhteistyoumlverkosto Kestaumlvaumln kaivostoi-minnan verkosto jossa on jo toteutettu suomalaisen kaivosteollisuuden yhteinenyhteiskuntavastuuraportti ja tyoumlkalupakki vastuullisuuden toteuttamiseen Lisaumlksiverkostossa on kehitteillauml kaivosteollisuuden oma kaivosvastuujaumlrjestelmauml kana-dalaisen TSM-jaumlrjestelmaumln pohjalle Jyvaumlskylaumln yliopistossa on toteutettu kai-vosalan hyvaumlksyttaumlvyyskysely kansalaisille (Jartti et al 2014)

Jatkossa naumlistauml kokeiluista voidaan valita lupaavimmat jatkokehittelyauml ja toimin-tatapojen vakiinnuttamista varten ja arvioida toimintaa Esimerkiksi viranomaistyouml-pajasta sekauml draamatyoumlpajasta voisi tulla vakiintunutta kaumlytaumlntoumlauml kaivosalan kaa-voitusprosessien sidosryhmaumldialogin toteuttamiseen ja kaivosalan hyvaumlksyttauml-vyyskyselystauml voisi tulla saumlaumlnnoumlllisesti toteutettava asia Draamatyoumlpaja voisi ollamyoumls osa YVA-prosessia Kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkostoa on suunniteltuhallinnoitavaksi Kaivosteollisuus ryn alle mikauml olisi luonteva kehityssuunta vakiin-nuttamaan verkoston toiminta

Jatkon kannalta merkityksellistauml on myoumls jatkaa alueen tutkimusta ja kehitystaumlVisiopolut voisivat esimerkiksi tarjota alustan jolla voitaisiin suunnitella jatkotutki-musta ja kehitystauml Jokainen visiopolku voisi olla oman tutkimus- ja kehityshank-keen arvoinen Esimerkiksi moniaumlaumlnisen osaavan viranomaistoiminnan kehittaumlmi-nen voisi samalla vastata kaivosalan pitkien ja raskaiden ympaumlristoumllupaprosessiennopeuttamisen ja keventaumlmisen haasteisiin kun viranomaisten vaumllistauml vuorovaiku-tusta yli sektorirajojen pystyttaumlisiin toteuttamaan ja hyoumldyntaumlmaumlaumln tehokkaasti

Jos kaivosteollisuuden muutosprosessin merkityksellisimmaumln asian haluaisi sa-noa yhdellauml sanalla se olisi luottamus Luottamus on elintaumlrkeaumlauml niin viranomais-toiminnan kuin yritystoiminnan onnistumisen kannalta Jos luottamusta ei ole ontoiminta kaikin tavoin vaikeaa Kaikkien sidosryhmien mukaan lukien viranomai-set tulee voida luottaa yritykseen ja yrityksen ja sen eri sidosryhmien tulee voidaluottaa viranomaisiin Siitauml syntyy hyvaumlksyttaumlvaumln toiminnan perusta Ja taumlmaumlnrakentamisessa on kaivosteollisuuden suurimmat haasteet taumlmaumln paumlivaumln Suo-messa Taumlmaumln haasteen voittamisessa ollaan kuitenkin jo hyvaumlssauml vauhdissa

36

AcknowledgementsThe authors would like to thank all of the SAM project all the other sustainablemining research projects that were going on at the same time and other peopleassociated with this process In addition we would like to thank the various stake-holders which inter alia participated in various events of the SAM project bring-ing material for the formulation of this report Special thanks is applied from VTT inthe SAM process retired Sirkku Kivisaari whose importance in the writing processof this report has been great Finally a special thanks to the Director of the SAMproject Helena Wessman-Jaumlaumlskelaumlinen who encouraged to write this analysis

37

LaumlhteetAumanen V 2010 Energiaregiimi muutoksessa diskursiivinen tarkastelu ener-

giapolitiikasta sosioteknologisena muutoksena Pro gradu Jyvaumlskylaumlnyliopisto

Azapagic A 2004 Developing a framework for sustainable development indica-tors for the mining and minerals industry Journal of Cleaner Production12 639ndash662

Bice S 2014 What Gives You a Social Licence An Exploration of the SocialLicence to Operate in the Australian Mining Industry Resources 3 62ndash80 doi 103390resources3010062

Burdge R J amp Vanclay F 2004 Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kaumlytaumlntouml jatulevaisuus Teoksessa Sairinen R amp Kohl J (toim) Ihminen ja ympauml-ristoumln muutos Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin teoriaa ja kaumlytaumlntoumljaumlYhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 87Espoo Teknillinen korkeakoulu S 41ndash65

Carroll A P 1979 A three-dimensional conceptual model of corporate socialperformance Academy of Management Review Vol 4 pp 497ndash505

Elzen B Geels F amp Green K (toim) 2004 System Innovation and the Transi-tion to Sustainability Theory Evidence and Policy Cheltenham UK ampNorthampton MA USA Edward Elgar Publishing

EU 2013 Strategic Implementation plan for the European Innovation partnershipon Raw materials 2013 httpseceuropaeueipraw-materialsensystemfilesged10262020130723_SIP20Part2020I20completpdf

Foxon T J Hammond G P amp Pearson P J G 2010 Developing transitionpathways for a low carbon electricity system in the UK TechnologicalForecasting amp Social Change 77 1203ndash1213 Elsevier

Geels F 2002 Technological transitions as evolutionary reconfiguration process-es a multi-level perspective and a case study Research Policy 31 891257ndash1274

Gunningham N Kagan R A amp Thornton D 2004 Social License and Environ-mental Protection Why Businesses Go Beyond Compliance Law amp So-cial Inquiry Volume 29 Issue 2 307ndash341 April 2004 DOI101111j1747-44692004tb00338x

34

6 Yhteenveto ja johtopaumlaumltoumlkset

Taumlssauml julkaisussa on avattu suomalaisen kaivosalan muutosprosessia ns kaivos-buumin seurauksena ja jaumllkeen Kaivosbuumin myoumltauml lisaumlaumlntynyt kaivosteollisuuson heraumlttaumlnyt yhteiskunnallisen keskustelun kaivosten sosiaalisesta toimiluvasta jasen sisaumllloumlstauml Ottamatta kantaa kaivosten sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden oikeu-tukseen taumlssauml kirjoituksessa on jaumlsennetty sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden reunaeh-toja ja yhteiskunnallisen myoumlntouml- tai epaumlaumlmisprosessiin vaikuttavia tekijoumlitauml jamekanismeja Siirtymaumlprosessin hallinnassa keskeisiauml elementtejauml myoumls kai-vosalan muutosprosessissa ovat (Rotmans amp Loorbach 2009)

7 Uusien niche-avauksien muodostumisen mahdollistaminen ja tukeminenesimerkiksi kaivosalaan suuntautuvien tutkimusohjelmien ja muun rahoi-tuksen avulla

8 Toimintaa ohjaavien ja yhteisesti jaettujen visioiden luominen ja paumlivitysriittaumlvaumln tiheaumlsti esimerkiksi kaivosteollisuuden vision ja tiekartan paumlivit-taumlminen

9 Muutosta tukevien verkostojen kehittaumlminen ja tukeminen esimerkiksiKestaumlvaumln kaivostoiminnan verkosto

10 Kokeilujen toteuttaminen esimerkiksi viranomaistyoumlpaja osana kai-voshankkeiden YVA-prosessia tai draamatyoumlpaja eri sidosryhmille osanakaavoitusprosessia

11 Lupaavien kokeilujen valitseminen jatkokehittaumlmisen kohteeksi esimer-kiksi SAM-hankkeessa ideoituja kokeiluja tulee analysoida ja jatkaa lu-paavimmiksi koettujen kokeilujen kehittaumlmistauml

12 Toiminnan arviointi ja sopeuttaminen muutoksiin esimerkiksi Kaivosteol-lisuus ryn roolin sopeuttaminen toimintaympaumlristoumln muutokseen tai toi-minnan ohjausjaumlrjestelmien kehittaumlminen (esim TSM-jaumlrjestelmaumln kehit-taumlminen ja soveltaminen Suomen olosuhteissa)

Kaivosalalla on menossa muutosprosessissa erityisesti sidosryhmaumlkommunikaati-on ja sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden alueilla joissa edellauml mainitut muutosproses-sin hallinnan keskeiset elementit ovat jo naumlhtaumlvissauml Tekesin Suomen Akatemianja Sitran rahoituksella on toteutettu tutkimusohjelmia ja tutkimushankkeita jotka

35

tukevat uusien niche-avauksien muodostumista uusien verkostojen syntymistauml jakokeilujen toteuttamista

Esimerkiksi SAM-hankkeessa on kokeiltu viranomais- ja draamatyoumlpajoja sekaumlinteraktiivista digitaalista verkkotyoumlkalua kaavoitusprosessin tukena sidosryhmienvaumllisen kommunikaatioprosessin kehittaumlmisessauml SAM-hankkeessa luotiin yhdes-sauml kaivosalan sidosryhmien kanssa visio hyvaumlksyttaumlvaumln ja kestaumlvaumln kaivosteolli-suuden tulevaisuudesta

Sitran johdolla on rakennettu kaivosalan yhteistyoumlverkosto Kestaumlvaumln kaivostoi-minnan verkosto jossa on jo toteutettu suomalaisen kaivosteollisuuden yhteinenyhteiskuntavastuuraportti ja tyoumlkalupakki vastuullisuuden toteuttamiseen Lisaumlksiverkostossa on kehitteillauml kaivosteollisuuden oma kaivosvastuujaumlrjestelmauml kana-dalaisen TSM-jaumlrjestelmaumln pohjalle Jyvaumlskylaumln yliopistossa on toteutettu kai-vosalan hyvaumlksyttaumlvyyskysely kansalaisille (Jartti et al 2014)

Jatkossa naumlistauml kokeiluista voidaan valita lupaavimmat jatkokehittelyauml ja toimin-tatapojen vakiinnuttamista varten ja arvioida toimintaa Esimerkiksi viranomaistyouml-pajasta sekauml draamatyoumlpajasta voisi tulla vakiintunutta kaumlytaumlntoumlauml kaivosalan kaa-voitusprosessien sidosryhmaumldialogin toteuttamiseen ja kaivosalan hyvaumlksyttauml-vyyskyselystauml voisi tulla saumlaumlnnoumlllisesti toteutettava asia Draamatyoumlpaja voisi ollamyoumls osa YVA-prosessia Kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkostoa on suunniteltuhallinnoitavaksi Kaivosteollisuus ryn alle mikauml olisi luonteva kehityssuunta vakiin-nuttamaan verkoston toiminta

Jatkon kannalta merkityksellistauml on myoumls jatkaa alueen tutkimusta ja kehitystaumlVisiopolut voisivat esimerkiksi tarjota alustan jolla voitaisiin suunnitella jatkotutki-musta ja kehitystauml Jokainen visiopolku voisi olla oman tutkimus- ja kehityshank-keen arvoinen Esimerkiksi moniaumlaumlnisen osaavan viranomaistoiminnan kehittaumlmi-nen voisi samalla vastata kaivosalan pitkien ja raskaiden ympaumlristoumllupaprosessiennopeuttamisen ja keventaumlmisen haasteisiin kun viranomaisten vaumllistauml vuorovaiku-tusta yli sektorirajojen pystyttaumlisiin toteuttamaan ja hyoumldyntaumlmaumlaumln tehokkaasti

Jos kaivosteollisuuden muutosprosessin merkityksellisimmaumln asian haluaisi sa-noa yhdellauml sanalla se olisi luottamus Luottamus on elintaumlrkeaumlauml niin viranomais-toiminnan kuin yritystoiminnan onnistumisen kannalta Jos luottamusta ei ole ontoiminta kaikin tavoin vaikeaa Kaikkien sidosryhmien mukaan lukien viranomai-set tulee voida luottaa yritykseen ja yrityksen ja sen eri sidosryhmien tulee voidaluottaa viranomaisiin Siitauml syntyy hyvaumlksyttaumlvaumln toiminnan perusta Ja taumlmaumlnrakentamisessa on kaivosteollisuuden suurimmat haasteet taumlmaumln paumlivaumln Suo-messa Taumlmaumln haasteen voittamisessa ollaan kuitenkin jo hyvaumlssauml vauhdissa

36

AcknowledgementsThe authors would like to thank all of the SAM project all the other sustainablemining research projects that were going on at the same time and other peopleassociated with this process In addition we would like to thank the various stake-holders which inter alia participated in various events of the SAM project bring-ing material for the formulation of this report Special thanks is applied from VTT inthe SAM process retired Sirkku Kivisaari whose importance in the writing processof this report has been great Finally a special thanks to the Director of the SAMproject Helena Wessman-Jaumlaumlskelaumlinen who encouraged to write this analysis

37

LaumlhteetAumanen V 2010 Energiaregiimi muutoksessa diskursiivinen tarkastelu ener-

giapolitiikasta sosioteknologisena muutoksena Pro gradu Jyvaumlskylaumlnyliopisto

Azapagic A 2004 Developing a framework for sustainable development indica-tors for the mining and minerals industry Journal of Cleaner Production12 639ndash662

Bice S 2014 What Gives You a Social Licence An Exploration of the SocialLicence to Operate in the Australian Mining Industry Resources 3 62ndash80 doi 103390resources3010062

Burdge R J amp Vanclay F 2004 Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kaumlytaumlntouml jatulevaisuus Teoksessa Sairinen R amp Kohl J (toim) Ihminen ja ympauml-ristoumln muutos Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin teoriaa ja kaumlytaumlntoumljaumlYhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 87Espoo Teknillinen korkeakoulu S 41ndash65

Carroll A P 1979 A three-dimensional conceptual model of corporate socialperformance Academy of Management Review Vol 4 pp 497ndash505

Elzen B Geels F amp Green K (toim) 2004 System Innovation and the Transi-tion to Sustainability Theory Evidence and Policy Cheltenham UK ampNorthampton MA USA Edward Elgar Publishing

EU 2013 Strategic Implementation plan for the European Innovation partnershipon Raw materials 2013 httpseceuropaeueipraw-materialsensystemfilesged10262020130723_SIP20Part2020I20completpdf

Foxon T J Hammond G P amp Pearson P J G 2010 Developing transitionpathways for a low carbon electricity system in the UK TechnologicalForecasting amp Social Change 77 1203ndash1213 Elsevier

Geels F 2002 Technological transitions as evolutionary reconfiguration process-es a multi-level perspective and a case study Research Policy 31 891257ndash1274

Gunningham N Kagan R A amp Thornton D 2004 Social License and Environ-mental Protection Why Businesses Go Beyond Compliance Law amp So-cial Inquiry Volume 29 Issue 2 307ndash341 April 2004 DOI101111j1747-44692004tb00338x

35

tukevat uusien niche-avauksien muodostumista uusien verkostojen syntymistauml jakokeilujen toteuttamista

Esimerkiksi SAM-hankkeessa on kokeiltu viranomais- ja draamatyoumlpajoja sekaumlinteraktiivista digitaalista verkkotyoumlkalua kaavoitusprosessin tukena sidosryhmienvaumllisen kommunikaatioprosessin kehittaumlmisessauml SAM-hankkeessa luotiin yhdes-sauml kaivosalan sidosryhmien kanssa visio hyvaumlksyttaumlvaumln ja kestaumlvaumln kaivosteolli-suuden tulevaisuudesta

Sitran johdolla on rakennettu kaivosalan yhteistyoumlverkosto Kestaumlvaumln kaivostoi-minnan verkosto jossa on jo toteutettu suomalaisen kaivosteollisuuden yhteinenyhteiskuntavastuuraportti ja tyoumlkalupakki vastuullisuuden toteuttamiseen Lisaumlksiverkostossa on kehitteillauml kaivosteollisuuden oma kaivosvastuujaumlrjestelmauml kana-dalaisen TSM-jaumlrjestelmaumln pohjalle Jyvaumlskylaumln yliopistossa on toteutettu kai-vosalan hyvaumlksyttaumlvyyskysely kansalaisille (Jartti et al 2014)

Jatkossa naumlistauml kokeiluista voidaan valita lupaavimmat jatkokehittelyauml ja toimin-tatapojen vakiinnuttamista varten ja arvioida toimintaa Esimerkiksi viranomaistyouml-pajasta sekauml draamatyoumlpajasta voisi tulla vakiintunutta kaumlytaumlntoumlauml kaivosalan kaa-voitusprosessien sidosryhmaumldialogin toteuttamiseen ja kaivosalan hyvaumlksyttauml-vyyskyselystauml voisi tulla saumlaumlnnoumlllisesti toteutettava asia Draamatyoumlpaja voisi ollamyoumls osa YVA-prosessia Kestaumlvaumln kaivostoiminnan verkostoa on suunniteltuhallinnoitavaksi Kaivosteollisuus ryn alle mikauml olisi luonteva kehityssuunta vakiin-nuttamaan verkoston toiminta

Jatkon kannalta merkityksellistauml on myoumls jatkaa alueen tutkimusta ja kehitystaumlVisiopolut voisivat esimerkiksi tarjota alustan jolla voitaisiin suunnitella jatkotutki-musta ja kehitystauml Jokainen visiopolku voisi olla oman tutkimus- ja kehityshank-keen arvoinen Esimerkiksi moniaumlaumlnisen osaavan viranomaistoiminnan kehittaumlmi-nen voisi samalla vastata kaivosalan pitkien ja raskaiden ympaumlristoumllupaprosessiennopeuttamisen ja keventaumlmisen haasteisiin kun viranomaisten vaumllistauml vuorovaiku-tusta yli sektorirajojen pystyttaumlisiin toteuttamaan ja hyoumldyntaumlmaumlaumln tehokkaasti

Jos kaivosteollisuuden muutosprosessin merkityksellisimmaumln asian haluaisi sa-noa yhdellauml sanalla se olisi luottamus Luottamus on elintaumlrkeaumlauml niin viranomais-toiminnan kuin yritystoiminnan onnistumisen kannalta Jos luottamusta ei ole ontoiminta kaikin tavoin vaikeaa Kaikkien sidosryhmien mukaan lukien viranomai-set tulee voida luottaa yritykseen ja yrityksen ja sen eri sidosryhmien tulee voidaluottaa viranomaisiin Siitauml syntyy hyvaumlksyttaumlvaumln toiminnan perusta Ja taumlmaumlnrakentamisessa on kaivosteollisuuden suurimmat haasteet taumlmaumln paumlivaumln Suo-messa Taumlmaumln haasteen voittamisessa ollaan kuitenkin jo hyvaumlssauml vauhdissa

36

AcknowledgementsThe authors would like to thank all of the SAM project all the other sustainablemining research projects that were going on at the same time and other peopleassociated with this process In addition we would like to thank the various stake-holders which inter alia participated in various events of the SAM project bring-ing material for the formulation of this report Special thanks is applied from VTT inthe SAM process retired Sirkku Kivisaari whose importance in the writing processof this report has been great Finally a special thanks to the Director of the SAMproject Helena Wessman-Jaumlaumlskelaumlinen who encouraged to write this analysis

37

LaumlhteetAumanen V 2010 Energiaregiimi muutoksessa diskursiivinen tarkastelu ener-

giapolitiikasta sosioteknologisena muutoksena Pro gradu Jyvaumlskylaumlnyliopisto

Azapagic A 2004 Developing a framework for sustainable development indica-tors for the mining and minerals industry Journal of Cleaner Production12 639ndash662

Bice S 2014 What Gives You a Social Licence An Exploration of the SocialLicence to Operate in the Australian Mining Industry Resources 3 62ndash80 doi 103390resources3010062

Burdge R J amp Vanclay F 2004 Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kaumlytaumlntouml jatulevaisuus Teoksessa Sairinen R amp Kohl J (toim) Ihminen ja ympauml-ristoumln muutos Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin teoriaa ja kaumlytaumlntoumljaumlYhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 87Espoo Teknillinen korkeakoulu S 41ndash65

Carroll A P 1979 A three-dimensional conceptual model of corporate socialperformance Academy of Management Review Vol 4 pp 497ndash505

Elzen B Geels F amp Green K (toim) 2004 System Innovation and the Transi-tion to Sustainability Theory Evidence and Policy Cheltenham UK ampNorthampton MA USA Edward Elgar Publishing

EU 2013 Strategic Implementation plan for the European Innovation partnershipon Raw materials 2013 httpseceuropaeueipraw-materialsensystemfilesged10262020130723_SIP20Part2020I20completpdf

Foxon T J Hammond G P amp Pearson P J G 2010 Developing transitionpathways for a low carbon electricity system in the UK TechnologicalForecasting amp Social Change 77 1203ndash1213 Elsevier

Geels F 2002 Technological transitions as evolutionary reconfiguration process-es a multi-level perspective and a case study Research Policy 31 891257ndash1274

Gunningham N Kagan R A amp Thornton D 2004 Social License and Environ-mental Protection Why Businesses Go Beyond Compliance Law amp So-cial Inquiry Volume 29 Issue 2 307ndash341 April 2004 DOI101111j1747-44692004tb00338x

36

AcknowledgementsThe authors would like to thank all of the SAM project all the other sustainablemining research projects that were going on at the same time and other peopleassociated with this process In addition we would like to thank the various stake-holders which inter alia participated in various events of the SAM project bring-ing material for the formulation of this report Special thanks is applied from VTT inthe SAM process retired Sirkku Kivisaari whose importance in the writing processof this report has been great Finally a special thanks to the Director of the SAMproject Helena Wessman-Jaumlaumlskelaumlinen who encouraged to write this analysis

37

LaumlhteetAumanen V 2010 Energiaregiimi muutoksessa diskursiivinen tarkastelu ener-

giapolitiikasta sosioteknologisena muutoksena Pro gradu Jyvaumlskylaumlnyliopisto

Azapagic A 2004 Developing a framework for sustainable development indica-tors for the mining and minerals industry Journal of Cleaner Production12 639ndash662

Bice S 2014 What Gives You a Social Licence An Exploration of the SocialLicence to Operate in the Australian Mining Industry Resources 3 62ndash80 doi 103390resources3010062

Burdge R J amp Vanclay F 2004 Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kaumlytaumlntouml jatulevaisuus Teoksessa Sairinen R amp Kohl J (toim) Ihminen ja ympauml-ristoumln muutos Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin teoriaa ja kaumlytaumlntoumljaumlYhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 87Espoo Teknillinen korkeakoulu S 41ndash65

Carroll A P 1979 A three-dimensional conceptual model of corporate socialperformance Academy of Management Review Vol 4 pp 497ndash505

Elzen B Geels F amp Green K (toim) 2004 System Innovation and the Transi-tion to Sustainability Theory Evidence and Policy Cheltenham UK ampNorthampton MA USA Edward Elgar Publishing

EU 2013 Strategic Implementation plan for the European Innovation partnershipon Raw materials 2013 httpseceuropaeueipraw-materialsensystemfilesged10262020130723_SIP20Part2020I20completpdf

Foxon T J Hammond G P amp Pearson P J G 2010 Developing transitionpathways for a low carbon electricity system in the UK TechnologicalForecasting amp Social Change 77 1203ndash1213 Elsevier

Geels F 2002 Technological transitions as evolutionary reconfiguration process-es a multi-level perspective and a case study Research Policy 31 891257ndash1274

Gunningham N Kagan R A amp Thornton D 2004 Social License and Environ-mental Protection Why Businesses Go Beyond Compliance Law amp So-cial Inquiry Volume 29 Issue 2 307ndash341 April 2004 DOI101111j1747-44692004tb00338x

37

LaumlhteetAumanen V 2010 Energiaregiimi muutoksessa diskursiivinen tarkastelu ener-

giapolitiikasta sosioteknologisena muutoksena Pro gradu Jyvaumlskylaumlnyliopisto

Azapagic A 2004 Developing a framework for sustainable development indica-tors for the mining and minerals industry Journal of Cleaner Production12 639ndash662

Bice S 2014 What Gives You a Social Licence An Exploration of the SocialLicence to Operate in the Australian Mining Industry Resources 3 62ndash80 doi 103390resources3010062

Burdge R J amp Vanclay F 2004 Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kaumlytaumlntouml jatulevaisuus Teoksessa Sairinen R amp Kohl J (toim) Ihminen ja ympauml-ristoumln muutos Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin teoriaa ja kaumlytaumlntoumljaumlYhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B 87Espoo Teknillinen korkeakoulu S 41ndash65

Carroll A P 1979 A three-dimensional conceptual model of corporate socialperformance Academy of Management Review Vol 4 pp 497ndash505

Elzen B Geels F amp Green K (toim) 2004 System Innovation and the Transi-tion to Sustainability Theory Evidence and Policy Cheltenham UK ampNorthampton MA USA Edward Elgar Publishing

EU 2013 Strategic Implementation plan for the European Innovation partnershipon Raw materials 2013 httpseceuropaeueipraw-materialsensystemfilesged10262020130723_SIP20Part2020I20completpdf

Foxon T J Hammond G P amp Pearson P J G 2010 Developing transitionpathways for a low carbon electricity system in the UK TechnologicalForecasting amp Social Change 77 1203ndash1213 Elsevier

Geels F 2002 Technological transitions as evolutionary reconfiguration process-es a multi-level perspective and a case study Research Policy 31 891257ndash1274

Gunningham N Kagan R A amp Thornton D 2004 Social License and Environ-mental Protection Why Businesses Go Beyond Compliance Law amp So-cial Inquiry Volume 29 Issue 2 307ndash341 April 2004 DOI101111j1747-44692004tb00338x

38

Haapala P 1986 Tehtaan valossa Teollistuminen ja tyoumlvaumlestoumln muodostuminenTampereella 1820ndash1920 Historiallisia tutkimuksia 133 Helsinki SuomenHistoriallinen Seura

Hanikka K Korpela P Maumlhoumlnen A amp Nyman C 2007 Yrityksen yhteiskunta-vastuu ja sosiaalinen yritystoiminta Kestaumlvaumlauml tyoumlllisyyttauml sosiaalisissayrityksissauml -projekti Kerava Savion Kirjapaino

Heikkinen H L T Huttunen R amp Moilanen P 1999 Siinauml tutkija missauml tekijaumlToimintatutkimuksen perusteita ja naumlkoumlaloja Jyvaumlskylauml Atenakustannus

Heikkurinen P amp Bonnedahl K J 2013 Corporate responsibility for sustainabledevelopment a review ad conceptual comparison of market- and stake-holder-oriented strategies Journal of Cleaner Production 43 191ndash198

Hoogma R Weber M amp Elzen B 2005 Integrated Long-Term Strategies toInduce Regime Shifts towards Sustainability The Approach of StrategicNiche Management Teoksessa Weber M amp Hemmelskamp J (toim)Towards Environmental Innovation Systems S 209ndash236

Haumlggman K 2006 Metsaumln tasavalta Suomalainen metsaumlteollisuus politiikan jamarkkinoiden ristiaallokossa 1920ndash1939 Helsinki Suomalaisen Kirjalli-suuden Seura

Jartti T Rantala E amp Litmanen T 2014 Sosiaalisen toimiluvan ehdot ja rajatUudenmaan Pohjois-Karjalan Kainuun ja Lapin maakuntien asukkaidennaumlkemykset kaivannaistoiminnan hyvaumlksyttaumlvyydestauml SoPhi 126 Jyvaumls-kylaumln yliopisto

Joutsenvirta M Halme M Jalas M amp Maumlkinen J 2011 Vastuullinen liiketoi-minta kansainvaumllisessauml maailmassa Helsinki Gaudeamus

Jusleacuten J (1995) Sosiaalisten vaikutusten arviointi (SVA) Monipuolisempaansuunnitteluun Stakes

Kainulainen V 2006 Talvivaaran kaivoshanke Esitelmauml Vuorimies-paumlivillauml Viitat-tu 1192015 httpwwwvuorimiesyhdistysfisitesdefaultfilesattachmentsvmp06_Kainulainenpdf

Kemp R Loorbach D amp Rotmans J 2007 Transition management as a modelfor managing processes of co-evolution towards sustainable develop-ment International Journal of Sustainable Development amp World Ecolo-gy 141 78ndash91

39

Kettunen P 2002 Tyoumlvaumlenkysymyksestauml henkiloumlstoumlpolitiikkaan TeoksessaKuusterauml A (toim) Suuryritys ja sen muodonmuutos Partekin satavuo-tinen historia Helsinki Partek Oyj S 265ndash380

Kivisaari S Kortelainen S Saranummi N 1999 Innovaatioiden juurruttaminenterveydenhuollon markkinoille Digitaalisen median raportti 799 Tek-nologian kehittaumlmiskeskus TEKES Helsinki 70 s ISBN 952-9621-59-0

Kivisaari S Lovio R 2004 Juurruttaminen kaumlyttaumljaumllaumlhtoumlisen teknologian kehit-taumlmisen muotona Tiedepolitiikka (2004) No 3 43 ndash 50

Kivisaari S Kohl J amp Levaumlsluoto J 2013 Systeeminen naumlkoumlkulma hyvinvointi-palveluiden muutokseen Onko hybriditoimijoille tarvetta VTT Technolo-gy 153 Espoo VTT wwwvttfiinfpdftechnology2014T153pdf

Kivinen M amp Aumo R (toim) 2015 Kaivostoiminta ja malminetsintauml SuomessaTeollisuuden tukijalasta verkostoyhteiskunnan osaksi Tutkimusraportti221 Espoo Geologian tutkimuskeskus

Kohl J Wessberg N Kauppi S Myllyoja J amp Wessman-Jaumlaumlskelaumlinen H2013 Kestaumlvauml ja hyvaumlksyttaumlvauml kaivannaisteollisuus 2030 VTT Techno-logy 145 Espoo VTT wwwvttfiinfpdftechnology2013T145pdf

Kohl J Kivisaari S Levaumlsluoto J Ranta J Tuovinen J amp Yleacuten P 2015aSosiaali- ja terveydenhuoltojaumlrjestelmaumln muutos Julkaisussa NieminenM amp Hyytinen K (toim) STRADA ndash Paumlaumltoumlksenteko ja muutoksen edis-taumlminen monimutkaisissa jaumlrjestelmissauml VTT Technology 218 EspooVTT wwwvttfiinfpdftechnology2015T218pdf

Kohl J Nieminen-Sundell R Sorasalmi T Yleacuten P Hyytinen K amp NieminenM 2015b Biotalous Julkaisussa Nieminen M amp Hyytinen K (toim)STRADA ndash Paumlaumltoumlksenteko ja muutoksen edistaumlminen monimutkaisissajaumlrjestelmissauml VTT Technology 218 Espoo VTTwwwvttfiinfpdftechnology2015T218pdf

Koivunen J Oinonen K amp Peltonen L Tulossa Kiistainalaisten maankaumlyttouml-muotojen yhteensovittaminen maankaumlytoumln suunnittelussa Kuusamonstrategisen yleiskaavan paumlivitys

Koivuniemi J 2000 Tehtaan pillin tahdissa Nokian tehdasyhdyskunnan sosiaali-nen jaumlrjestys 1870ndash1939 Bibliotheca historica 64 Helsinki SuomalaisenKirjallisuuden Seura

Kokko K Oksanen A Hast S Heikkinen H I Hentilauml H-L Jokinen MKomu T Kunnari M Leacutepy Eacute Soudunsaari L Suikkanen A amp Suo-pajaumlrvi L 2013 Hyvauml kaivos pohjoisessa ndash opaskirja ympaumlristoumlsaumlaumlnte-

40

lyyn ja sosiaalista kestaumlvyyttauml tukeviin parhaisiin kaumlytaumlntoumlihin Oulu Mul-tiprint Oy

Korkea-aho E 2005 Pehmeauml saumlaumlntely saumlaumlntelytutkimuksen ja oikeusjaumlrjestyksenhaasteena Teoksessa Lindfors H (toim) Lainsaumlaumldaumlntoumlauml vai muuta oi-keudellista ohjailua Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonan-toja 67

Koskinen T 1989 Tehdasyhteisouml Tutkimus tehtaan ja kylaumln kutoutumisesta teh-dasyhteisoumlksi kudelman saumlilymisestauml ja purkautumisesta Vaasan korkea-koulun julkaisuja Tutkimuksia 123 Sosiologia 8 2 painos Vaasa

Kroumlger M 2015 Spatila Causalities in Resource Rushes Notes from the FinnishMining Boom Journal of Agrarian Changehttponlinelibrarywileycomdoi101111joac12113full

Kuisma M 2008 Kriisi ja kumous Metsaumlteollisuus ja maailmantalouden murros1973ndash2008 Helsinki Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Kujala M 2011 Sosiaalisten vaikutusten arviointi kolmessa itaumlsuomalaisessakaivoshankkeessa Yhteiskuntapolitiikan pro gradu -tutkielma Itauml-Suomen yliopisto Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunta

Kuula A 1999 Toimintatutkimus Kenttaumltyoumltauml ja muutospyrkimyksiauml TampereVasta-paino

Kylaumltie A L 2015 Suhangon kaivoshankkeen vaikutusten arviointi OpinnaumlytetyoumlLapin ammattikorkeakoulu maanmittaustekniikan koulutusohjelmahttpswwwtheseusfihandle1002488302

Lindell M 2015 Deliberation och aringsikstsfoumlraumlndring En studie av individegen-skaper och gruppkontext Aringbo Aringbo Akademis foumlrlag Aringbo Akademi Uni-versity Press

Loorbach D 2007 Transition management new mode of governance for sustain-able development Utrecht International Books

Lovio R amp Kivimaa P 2011 Comparing Alternative Path Creation Frameworks inthe Context of Emerging Biofuel Fields in the Netherlands Sweden andFinland European Planning Studies 205 773ndash790httpdxdoiorg101080096543132012667925

Melkas H 2005 Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Paumlijaumlt-Haumlmeen maa-kuntakaavaprosessissa Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus 22

41

Moffat K amp Zhang A 2014 The paths to social licence to operate An integrativemodel explaining community acceptance of mining Resource Policy 3961ndash70 Elsevier

Molarius R 2015 Kaivostoiminnan huomiointi kaavoituksessa ndash viranomaistyoumlpajaKuusamon yleiskaavaa valmisteltaessa VTT raportti VTT-R-02634-15

Myllyoja J Eerola T amp Peltonen L 2015 Kaivannaisteollisuuden moniaumlaumlnisyyt-tauml tutkimassa teatterin keinoin Alue ja Ympaumlristouml -lehti 22015 Alue- jaympaumlristoumltutkimuksen seura ry

Nelsen J L 2006 Social license to operate International Journal of Mining Rec-lamation and Environment Special Issue Volume 20 Issue 3

Nonaka I 1994 Dynamic Theory of Organizational Knowledge Creation Organi-zational Science 51 14ndash37

Nonaka I amp Takeuchi H 1995 The Knowledge Creating Company New YorkOxford University Press

Nieminen Mika Kivisaari Sirkku 2012 Kunnallisen toimintamallin uudistaminensysteemisenauml haasteena Tapaustutkimus httpurnfiURNNBNfi-fe2012122010343 Yhteiskuntapolitiikka (2012) No 4 419 - 433

Owen J R amp Kemp D 2013 Social licence and mining A critical perspectiveResources Policy 38 29ndash35

Prno J amp Slocombe D S 2012 Exploring the origins of lsquosocial license to oper-atersquo in the mining sector perspective from governance and sustainabilitytheories Research Policy 37 346ndash357

Reinikainen K 2005 Sosiaalisten vaikutusten arviointi voimajohtohankkeissaHelsinki Stakes

Rotmans J Kemp R amp Van Asselt M 2001 More evolution than revolutiontransition management in public policy foresight 3(1) 15-31

Rotmans J amp Loorbach D 2009 Complexity and transition management Journalof industrial ecology 13 2 184ndash196

Roumlnnlund J 2013 Maanomistaja tuulivoimahankkeessa Opinnaumlytetyouml Vaasanammattikorkeakoulu

Saari J (2012) Onnellisuuspolitiikka Kohti sosiaalisesti kestaumlvaumlauml Suomea KaleviSorsasaumlaumltioumln julkaisuja 1 2012

42

Sairinen R amp Kohl J 2004 Sosiaalisten vaikutusten arviointi ndash tavoitteista konk-reettiseen sisaumlltoumloumln Teoksessa Sairinen R amp Kohl J (toim) Ihminen jaympaumlristoumln muutos Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin teoriaa ja kaumlytaumln-toumljauml Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja B87 Espoo Teknillinen korkeakoulu S 9ndash40

Tala J 2005 Lakien laadinta ja vaikutukset Helsinki Edita S 9ndash10

TEM 2013 Suomi kestaumlvaumln kaivannaisteollisuuden edellaumlkaumlvijaumlksi ndash toimintaoh-jelma Tyouml- ja elinkeinoministerioumln julkaisuja 152013 Helsinki TEM

Temmes A Virkamaumlki V Kivimaa P Upham P Hildeacuten M amp Lovio R 2014Innovation policy options for sustainability transition in Finnish transportTekes Review 3062014

Tervo K 2013 Pampalo Tapaustutkimus kaivostoiminnan sosiaalisista vaikutuk-sista harvaan asutulla maaseudulla Alue ja ympaumlristouml 42 1 s 37ndash48

THL 2015 Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi IVA Terveyden ja hyvinvoin-nin laitoksen internetsivusto Luettu 1192015httpswwwthlfifiwebterveyden-edistaminenjohtaminentyokalujaihmisiin-kohdistuvien-vaikutusten-arviointi-iva

Thomson I amp Joyce S 2008 The Social Licence to Operate What it is and whydoes it seem so difficult to obtain Presentation in PDAC Convention To-ronto March 2008

Tiainen H Sairinen R amp Mononen T 2014 Talvivaaran kaivoshankkeen kon-fliktoituminen Ympaumlristoumlpolitiikan ja -oikeuden vuosikirja VII (2014) 7ndash76

Tuusjaumlrvi M 2013 From mine to you ndash Sustainability of the Finnish mining sectorin the context of global supply chains of metals Helsinki Unigrafia

Tyouml- ja elinkeinoministeriouml 2015 Vastuullisuusraportointi Uudet tuulet puhaltavatEU eturintamassahttpwwwtemfiyrityksetyhteiskuntavastuuvastuullisuusraportointi Lu-ettu 2122015

Warhurst A 2001 Corporate citizenship and corporate social investment driversof trisector partnerships The Journal of Corporate Citizenship 1 (1) 57ndash73

43

Warhurst A 2004 Future roles of business in society the expanding boundariesof corporate responsibility and a compelling case for partnership Future37 151ndash168

Weber M amp Dorda A (1999) Strategic niche management a tool for the marketintroduction of new transport concepts and technologies The IPTS Re-port 31 20-28

Wessberg N Wessman-Jaumlaumlskelaumlinen H amp Saarivuori E 2015a What miningindustry could learn from the past environmental struggles of the Finnishforest industry VTT Policy Briefhttpwwwvttfifilesnews2015VTT_PolicyBrief_01_2015pdf

Wessberg N Dufva M amp Kohl J 2015b Perspectives on system transitiontowards renewable energy and energy efficiency in housing Proceedingsof the Conference ldquoSustainable Futures in a Changing Climaterdquo 11ndash12June 2014 Helsinki FinlandhttpwwwutufienunitsffrcpublicationsPagesFFRC-eBooksaspx

Viinikainen T 1998 Kaumlytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen sosiaaliset vaiku-tukset kuntalaisten naumlkoumlkulmasta Haastattelututkimus POSIVA 98-16Helsinki Posiva Oy

Voss J-P amp Kemp R 2006 Sustainability and reflexive governance introduc-tion Teoksessa Voss J-P Bauknecht D amp Kemp R (toim) ReflexiveGovernance for Sustainable Development Cheltenham UK Edward El-gar Publishing

Vaumllisalo T Jouttijaumlrvi T Kallio A Kauppi S Kauppila P Komulainen HLaasonen J Laine-Ylijoki J Leppaumlnen M Reinikainen J amp Wahl-stroumlm M 2014 Kaivosten stressitestit 2013 Ympaumlristoumlministerioumln ra-portteja 22014 Helsinki Ympaumlristoumlministeriouml

Vaumlliverronen E 1994 Tiede ja ympaumlristoumlongelmat julkisuudessa Tampereenyliopisto Tiedotusopin laitos Julkaisuja A 831994

Julkaisun sarja ja numero

VTT Technology 251

Nimeke Sosiotekninen muutos kaivosteollisuudessa Kaivosteollisuus yhteiskunnallisena toimijana

Tekijauml(t) Nina Wessberg Johanna Kohl amp Riitta Molarius

Tiivistelmauml Taumlmaumln raportin tavoitteena on luoda ymmaumlrrystauml siitauml miten kestaumlvyyttauml ja hyvaumlksyttaumlvyyttauml rakentavat prosessit voivat vakiintua kaivosteollisuuden kaumlytaumlnnoumliksi Kaivostoiminnan uudessa nousussa on kyse laajasta systeemisestauml sosioteknisestauml muutoksesta jossa vanhat toimintatavat eivaumlt enaumlauml sovellu taumlmaumln paumlivaumln yhteiskuntaan Taumlstauml on aiheutunut yhteiskunnallisia konflikteja joissa kaivosteollisuus ja sidosryhmaumlt ovat asettuneet vastakkain Taumlssauml julkaisussa rakennetaan viitekehystauml jonka avulla voidaan jaumlsentaumlauml ja analysoida kestaumlvaumln ja hyvaumlksyttaumlvaumln kaivosteollisuuden muotoutumista sosioteknisenauml muutosprosessina Julkaisu on osa Tekesin rahoittamaa Sustainable Acceptable Mining (SAM) -hanketta Raportissa on avattu kaivosteollisuuden hyvaumlksyttaumlvyyteen liittyviauml osa-alueita Raportissa kytketaumlaumln hyvaumlksyttaumlvyys yritysvastuullisuuden sosiaalisen hyvaumlksyttaumlvyyden ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnin kaumlsitteisiin Tarvittava muutosprosessi on kuvattu monitasoisen muutoksen mallin (Multilevel Perspective Model MLP) avulla Raportin tuloksena esitetaumlaumln kaivosteollisuuden muutosprosessi sosioteknisen muutoksen naumlkoumlkulmasta Vastuullisessa kaivosteollisuudessa yritykset huolehtivat toiminnan riskeistauml yhteiskuntaa tyydyttaumlvaumlllauml tavalla ja luovat hyvinvointia ympaumlroumlivaumlaumln yhteiskuntaan jolloin kansalaiset kokevat voivansa luottaa toimijoihin Luottamus ja sen synnyttaumlminen ovat keskeisiauml hyvaumlksyttaumlvyyden saavuttamisessa

ISBN ISSN URN ISBN 978-951-38-8400-0 (URL httpwwwvttfijulkaisut) ISSN-L 2242-1211 ISSN 2242-122X (Verkkojulkaisu) httpurnfiURNISBN978-951-38-8400-0

Julkaisuaika Maaliskuu 2016

Kieli Suomi englanninkielinen tiivistelmauml

Sivumaumlaumlrauml 43 s

Projektin nimi Kestaumlvauml ja hyvksyttaumlvauml kaivosteollisuus SAM

Rahoittajat

Avainsanat Kaivosteollisuus hyvaumlksyttaumlvyys muutos siirtymaumlhallinta

Julkaisija Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy PL 1000 02044 VTT puh 020 722 111

Series title and number

VTT Technology 251

Title Socio-technical change in mining industry Mining as a social operator

Author(s) Nina Wessberg Johanna Kohl amp Riitta Molarius

Abstract The aim of this report is to provide an understanding of how processes building sustainable and socially acceptable practices can stabilize in the Finnish mining industry Mining operations in a new upward trend is all about broad systemic socio-technical change where old approaches are no longer suitable in todays society This has led to social conflicts with the mining industry and the stakeholders have settled against each other This publication will build a frame which can be used in order to understand and analyse the sustainable and acceptable socio-technical change in the mining industry The publication is part of the Tekes funded Acceptable Sustainable Mining (SAM) project The report opens up aspects relating to the acceptability of mines The report connects acceptability into corporate responsibility social acceptability and social impact evaluation The process of change is described in the frame of Multi-Level Perspective model (MLP) As a result the report shows the mining industry change from the perspective of socio-technical change Responsible mining companies consider their risks and manage these risks in the way which satisfies the whole society and creates well-being to the stakeholders in the surrounding community and the environment A reached goal is to get people feel they can rely on mining industry actors Confidence and its creation are central to the achievement of acceptability

ISBN ISSN URN ISBN 978-951-38-8400-0 (URL httpwwwvttresearchcomimpactpublications) ISSN-L 2242-1211 ISSN 2242-122X (Online) httpurnfiURNISBN978-951-38-8400-0

Date March 2016

Language Finnish English abstract

Pages 43 p

Name of the project SAM Sustainable and acceptaple mining

Commissioned by

Keywords Mining industry Social License to Operate Change Transition

Publisher VTT Technical Research Centre of Finland Ltd PO Box 1000 FI-02044 VTT Finland Tel 020 722 111

Sosiotekninen muutos kaivosteollisuudessa Kaivosteollisuus yhteiskunnallisena toimijana Taumlmaumln raportin aihe on SAM-hankkeen alussa syntynyt ajatus suomalaisesta kaivosteollisuudesta muutosprosessina ja muutosprosessissa Raportin kirjoittaminen kesti koko SAM-hankkeen ajan eli vuodesta 2013 vuoteen 2015 Ajanjakso loi hienosti perspektiiviauml joka syvensi analyysiaumlmme suomalaisen kaivosteollisuuden muutosprosessista ja samalla antoi mahdollisuuden todentaa muutosprosessin toteutumista konkreettisten kehitysprosessien seurauksena Kaivosteollisuus on oikeasti muutoksen prosessissa ja tuloksia syntyy kompleksinen jaumlrjestelmauml muuttuu

ISBN 978-951-38-8400-0 (URL httpwwwvttfijulkaisut) ISSN-L 2242-1211 ISSN 2242-122X (Verkkojulkaisu) httpurnfiURNISBN978-951-38-8400-0

bullVISIONSbullS

CIE

NC

EbullT

ECHNOLOGYbullR

ES

EA

RC

HHIGHLIGHTS

251

Sosiotekninen muutos kaivosteollisuudessa Kaivosteollisuus yhteiskunnallisena toimijana Nina Wessberg | Johanna Kohl | Riitta Molarius