Taloustutkimus: Resurssitehokkuuden kartoitus 2014

Resurssitehokkuuden kartoitus

Sitra

Resurssitehokkuuden kartoitus

Taloustutkimus Oy

Katja Mikkonen

5.5.2014

SISÄLLYSLUETTELO

• Tutkimuksen toteutus 4

• Keskeiset tulokset 7

• Vastaajien taustatiedot 10

Resurssitehokkuuden kartoitustutkimus

• Yleistä 14

• Kodin energiaratkaisut 25

• Lähienergia 39

• Liikkuminen 42

• Ruoka 52

• Asenneväittämät 58

• Mitä palveluita kaivataan lisää 62

3 T-12585 Sitra - Resurssitehokkuuden kartoitus 2014 /KMi, mn, mv

TUTKIMUKSEN TOTEUTUS

• Taloustutkimus on toteuttanut tämän tutkimuksen Sitran toimeksiannosta.

• Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa suomalaisten mielipiteitä ja kokemuksia liittyen

ympäristöystävällisiin elämäntapoihin, kuten energiankäyttöratkaisuihin, energiansäästöön ja

ruokajätteen vähentämiseen. Tutkimus toteutettiin osana Sitran Resurssiviisas ja hiilineutraali

yhteiskunta -teema-aluetta.

• Kohderyhmä, otanta- ja tutkimusmenetelmä

• Tutkimuksen kohderyhmänä ovat 15– 84-vuotiaat suomalaiset. Otos on kiintiöity

valtakunnallisesti edustavaksi iän, sukupuolen ja asuinpaikan (Manner-Suomi) mukaan.

Taloustutkimus tilasi väestöpohjaisen rekisterin. Tutkimus tehtiin puhelinhaastatteluina.

• Otoksen koko ja painotus

• Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 1005 henkilöä. Tiedonkeruun jälkeen tutkimusaineisto

painotettiin iän, sukupuolen ja asuinpaikan mukaan kohderyhmää edustavaksi, joten tulokset

voidaan yleistää 15– 84-vuotiaaseen väestöön (noin 4 389 000). Otoksen painottamaton ja

painotettu rakenne on selvitetty taulukoissa (erillinen excel-liite).

• Puhelinhaastattelut tehtiin 7-15.4.2014 välisenä aikana. Haastattelutyöhön osallistui 71

Taloustutkimuksen haastattelijaa. Yhden haastattelun keskimääräinen kesto oli 18:05

minuuttia.

• Vastaava tutkija Taloustutkimuksessa:

• Katja Mikkonen, 010 7585 5257, 040 844 0924, [email protected]


• Tietojen käsittely: Atk-tulostus on tehty Taloustutkimuksen laitteistoilla ja ohjelmistoilla.

• Taloustutkimus käsittelee aina kaikkia tutkimuksiin liittyviä, sekä asiakkailta saatuja että tutkimuksen yhteydessä syntyneitä, tietoja ehdottoman luottamuksellisina.

• Kenttätyön validointi: ”Kenttätyön validoinnin tarkoituksena on varmistaa, että kenttätyöntekijöiden suorittama tiedonkeruu on suoritettu projektiohjeiden mukaisesti sisältäen tutkimuslomakkeiden ja yleisten vaatimusten seuraamisen. Taloustutkimuksessa on kirjattu tarkat menettelyohjeet validoinnin toteuttamisesta eri tiedonkeruumenetelmien kohdalla. Validointeja seurataan sekä projekti- että haastattelijakohtaisesti. Haastattelemalla tehdystä tiedonkeruusta 10 %:a uudelleen kontaktoidaan pääsääntöisesti puhelimitse ja/tai sähköisesti laadun varmistamiseksi. Haastatteluja voidaan tarkkailla myös kuuntelemalla 5 %:a haastatteluista vähintään 75 %:sesti. Muissa menetelmissä käytetään tietotallenteiden tarkastusta ja/tai valvontaa.”

• SGS Fimko on myöntänyt Taloustutkimukselle sekä ISO 9001:2008 että ISO 20252 -laatusertifikaatit, ja tämän projektin kaikki vaiheet on toteutettu näiden standardien sekä Suomen lakien mukaisesti.

• Taloustutkimus on sitoutunut noudattamaan ESOMARin ja Kansainvälisen Kauppakamarin yhdessä julkaisemia tutkimusalan kansainvälisiä perussääntöjä.


Tutkimustulosten julkistaminen (ad hoc -tutkimukset)

Tilaajan toimeksiannosta toteutettujen tutkimusten (ad hoc -tutkimukset) tuloksia julkistettaessa on huomioitava seuraavat asiat:

• Tutkimuksen tilaaja voi julkistaa tilaamansa tutkimuksen tuloksia, kunhan julkaistut tulokset eivät ole harhaanjohtavia.

• Kun tutkimustuloksia julkaistaan, tulee selvästi erottaa tulokset ja niiden tulkinta. Vastuun tutkimustulosten julkaisemisen oikeellisuudesta ja asianmukaisuudesta kantaa yleensä tekijänoikeuden haltija.

• Julkistamisen yhteydessä on aina mainittava tutkimuksen nimi, toteutusaika ja tutkimuksen tekijä, Taloustutkimus Oy.

• Taloustutkimus Oy voi julkaista tutkimustulokset esimerkiksi alan konferensseissa, jos asiasta on sovittu tutkimusprojektin toimeksiantajan kanssa.

• Toivomme, että lähetätte suunnittelemanne julkaisun (lehtiartikkeli, verkossa julkaistava tiedote tms.) Taloustutkimus Oy:hyn tarkastettavaksi ennen sen julkaisemista. Lisäksi toivomme, että toimitatte meille tiedon siitä, missä ja milloin asia julkaistaan, jotta voimme vastata meille mahdollisesti tuleviin kysymyksiin.


KESKEISET TULOKSET 1(3)

• Suomalaisten asenteet ilmasto-ongelmia ja kestävää kehitystä kohtaan ovat suurilta osin myönteisiä ja tietämys ilmastonmuutoksesta on kohtuullisella tasolla. Sukupuolten välinen ero monissa asioissa on selvä. Yleisesti naiset ovat enemmän huolissaan ilmasto-ongelmista ja pyrkivät paremmin toteuttamaan kestävää kehitystä edesauttavia toimenpiteitä, kuten kierrätystä ja kulutuksen vähentämistä.

• Ikäryhmittäin sekä suhtautumisessa että toimenpiteissä on vaihtelua. Vanhimmat ikäpolvet eivät yhtä vahvasti usko omien tekojensa vaikutukseen, eivätkä pyri yhtä aktiivisesti toimenpiteisiin, joilla voitaisiin auttaa ekologista tilannetta. Etenkin suhtautuminen uusiin positiivisiin muutoksiin, kuten uuden teknologian käyttöönottoon saa suurinta kannatusta 25-34-vuotiailta, mutta silti käytännön toimenpiteet, kuten ruuan pienviljely tai energiaa säästävien ovien ja ikkunoiden käyttö ovat vanhempia ikäpolvia heikommin käytössä.

• Suomalaiset ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta. Hyvin harva (5 %) ei usko ilmastonmuutoksen toteutumiseen. Suurin osa (71 %) myös uskoo, että omilla tai perheen toimilla on vaikutusta ilmastonmuutoksen hillinnässä. Selkeästi suurin skeptisyys omien toimien vaikutukseen tulee siitä, että yksi ihminen tuntee olonsa pieneksi valtioiden ja yritysten rinnalla. Jos niiden toimia ei kontrolloida tarpeeksi, niin yksi ihminen ei koe voivansa tehdä tarpeeksi. Suurin osa pyrkii systemaattisesti vähentämään sähkön- (82 %) ja vedenkulutusta (72 %) ja lähes puolet (47%) on tehnyt energiatehokkuutta edistäviä toimenpiteitä tai remontteja. Yli puolet (56 %) myös tietää taloutensa vedenkulutuksen.

• Suhtautuminen eri lämmitys- ja sähköntuottamistapoihin on hyvin myönteistä. Myönteisimmin suhtaudutaan aurinkolämpökeräimiin ja aurinkosähköpaneeleihin sekä maalämpöpumppuihin. Eniten mielipiteitä jakavat osakkuus tai asiakkuus alueellisessa pienbiovoimalassa sekä pienvesivoimala, mutta kielteisesti näihinkin suhtautuvia on hyvin vähän.



• Myös energiaa säästäviin ratkaisuihin ja teknologioihin suhtaudutaan hyvin positiivisesti, lähes kaikkien esitettyjen ratkaisujen käyttämistä on valmis harkitsemaan useampi kuin joka neljäs. Monella onkin asunnossaan LED-valaisimia, vettä säästäviä kalusteita ja energiaa säästäviä ikkunoita tai ovia. Useampi kuin joka viides on myös harkinnut valtaosaa esitetyistä ratkaisuista ja teknologioista, mutta ne eivät ole juuri nyt ajankohtaisia.

• Eniten päänvaivaa energiaa säästävien tai uusiutuvaa energiaa tuottavien laitteiden hankinnassa aiheuttaa pelko, että laitemyyjät käyttävät asiakkaiden tietämättömyyttä hyväkseen ja huoli siitä, säästääkö ratkaisu niin paljon kuin on luvattu. Myös ratkaisun aito ympäristön tilan parantaminen sekä tekniikan toimivuus ja kestävyys askarruttavat kansalaisia. Hämmennystä aiheuttaa myös, mikä on juuri itselle sopivin ratkaisu ja milloin kannattaa investoida vaihtoehtojen kehittyessä jatkuvasti. Vuonna 2011 raha ja tekniikka olivat keskeisimmät asiat, jotka askarruttivat.

• Selvä enemmistö (85 %) suomalaisista on kiinnostunut lähienergiasta, mutta oman alueen lähienergian toimittajia ja palveluntarjoajia tunnetaan huonosti. Miehet tuntevat niitä hieman naisia paremmin. Myös vanhempi väki, 65-84-vuotiaat, tuntee ne nuorempia paremmin.

• Lähes kolmannes (30 %) käyttää julkisia liikennevälineitä vähintään kerran viikossa. Mitä nuoremmasta henkilöstä on kyse sitä useammin he käyttävät julkisia liikennevälineitä – alle 25 vuotiaista yli puolet (53 %) käyttää niitä vähintään kerran viikossa. Kaikkein useimmiten liikutaan autolla (ml. matkustajana) – valtaosa (83 %) liikkuu sillä vähintään kerran viikossa.

• Suurin osa (73%) omistaa auton - miehet useammin kuin naiset. Auton omistajat ovat havahtuneet päästöluokkiin, sillä enemmistö (66 %) on kiinnittänyt huomiota siihen. Nuoret harvemmin kuin vanhemmat ikäryhmät. Yhteiskäyttöautoidea ei saa kannatus − ainoastaan 17 % auton omistajista olisi valmiita luopumaan omasta autosta ja siirtymään yhteiskäyttöautoon.



• Sähkö- ja biokaasuauto kiinnostaa kuluttajia. Melko moni kaikista tutkimukseen vastanneista olisi valmis seuraavan viiden vuoden aikana hankkimaan sähkö- (35 %) tai biokaasuauton (26 %). Nykyisistä auton omistajista vieläkin useampi olisi valmis hankkimaan jommankumman automallin.

• Ruokaan kiinnitetään paljon huomiota ja sen alkuperä kiinnostaa. Enemmistö (80 %) suosii ruokaostoksissaan luomu-, kausi- tai lähiruokaa. Naiset miehiä useammin – miehistäkin kuitenkin lähes kolme neljästä suosii niitä. Kaikki myös pyrkivät siihen, että ruokaa heitetään pois mahdollisimman vähän.

• Ruoan pienviljelyä harrastaa osa (29 %) – naiset hieman useammin kuin miehet. Aktiivisimpia ovat erillisissä pientaloissa asuvat, 50-74-vuotiaat ja ne, joiden taloudessa asuu viisi henkilöä tai enemmän. Ruoan pienviljely kuitenkin kiinnostaa. Melko moni (24 %) niistä, jotka eivät ole ruuan pienviljelijöitä, on harkinnut sitä.

• Lähes kaikkiin esitettyihin asenneväittämiin suhtaudutaan hyvin positiivisesti. Useimmiten samaa mieltä ollaan näistä asioista; ”Lajittelen kotitalouden jätteet eri kierrätysastioihin vietäviksi”, ”Piensähköntuottajille tulisi hyvittää se, että he pystyvät toimittamaan sähköä jonkun sähkölaitoksen verkkoon” , ”Autoiluun tulisi käyttää ympäristöystävällistä polttoainetta, kuten sähköä, vetyä tai biokaasua” sekä ”Valitsen ympäristöystävällisen tuotteen aina kun se on mahdollista”. Mielipiteitä jakaa hieman vaatteiden ja tavaroiden kierrättäminen ostamalla / myymällä niitä esimerkiksi kirpputorilla. Suurin osa (64 %) kuitenkin suosii tätä tapaa. Eniten kuitenkin mielipiteitä jakaa uusituvan sähkön pientuotannon ottaminen verokannustimen piiriin sekä asuntojen sähkön eri käyttötavat.

• Kestävän kehityksen ympärille kaivataan monenlaisia palveluita – kaikkein eniten sähkö- ja elektroniikkajätteen sekä käytettyjen huonekalujen noutopalvelua. Moni (31 %) kaipaa myös kotitalouksien energianeuvontapalveluja. Pieni osa (17%) ei kaipaa mitään palveluita.


VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT

Kohderyhmästä selvitettiin seuraavat taustatiedot:

• Talouden koko • Talouden henkilöautojen määrä • Asunnon asuinpinta-ala • Asuuko vuokra-asunnossa

Rekisteristä saatiin suoraan seuraavat aineiston luokittelutiedot: • Sukupuoli • Ikä • Alue (koko maa pl. Ahvenanmaa) • Asumismuoto: erillinen pientalo (omakotitalo, paritalo), rivi- ja ketjutalot, asuinkerrostalo (kerrostalo,

luhtitalo)


Taustatiedot

49

51

15

16

23

26

13

7

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Mies

Nainen

15-24-vuotta

25-34-vuotta

35-49-vuotta

50-64-vuotta

65-74-vuotta

75-84-vuotta

Su

kup

uo

liIk

äry

hm

ät

%

Vastaajien taustatiedot

Kaikki vastaajat, n=1005


Taustatiedot

23

43

13

13

7

67

25

8

16

49

30

4

1

0

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

1

2

3

4

5 tai enemmän

Aikuistalous, ei kotona asuvia alle 18-vuotiaita lapsia

Talous, jossa on alle 18-vuotias lapsi tai lapsia

Talous, jossa on myös aikuisia lapsia

0

1

2

3

4

5

Ta

lou

de

n k

oko

Ta

lou

de

ne

linva

ihe

Ta

lou

de

n a

uto

t (k

pl)

%



Talouden koko ka: 2,44

Talouden auto ka: 1,25


Taustatiedot

29

22

25

24

35

52

13

25

17

22

36

40

37

13

4

3

26

74

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Helsinki-Uusimaa

Etelä-Suomi

Länsi-Suomi

Pohjois- ja Itä-Suomi

asuinkerrostalo

erillinen pientalo

rivi- ja ketjutalot

Alle 26m2

26-39m2

40-52m2

52m2+

Alle 80 m2

80-130 m2

131-180 m2

181 - 230 m2

Yli 230 m2

Kyllä

Ei

Asu

inalu

eA

sum

is-

muo

toA

suin

pin

ta-a

laper

he

nkilö

Asu

nn

on p

inta

-ala

(m2)

Asuu

vuo

kra

l-la

%




Yleistä 1(3) Aivan haastattelun aluksi kaikille kohderyhmään kuuluville kerrottiin:

• Kartoitamme suomalaisten mielipiteitä ja kokemuksia liittyen ympäristöystävällisiin elämäntapoihin, kuten energiankäyttöratkaisuihin, energiansäästöön ja ruokajätteen vähentämiseen.

Kaikilta kysyttiin:

• Maailman ilmastopaneelin tuoreiden selvitysten mukaan ilmastonmuutoksen vaikutukset maapalloa ovat huomattavasti rajummat kuin aiemmin on arvioitu. Oletko huolissasi ilmastonmuutoksesta?

Vastausvaihtoehdot: En usko ilmastonmuutoksen toteutumiseen / En ole huolissani. Uskon, että ilmastonmuutos toteutuu, mutta se ei vaikuta minuun/perheeseeni tai Suomeen / Olen huolissani. Uskon, että ilmastonmuutos toteutuu ja sillä on vaikutuksia minuun, perheeseeni ja Suomeen / Olen huolissani ilmastonmuutoksen seurauksista / Olen erittäin huolissani ilmastonmuutoksen toteutumisesta

• Uskotko, että omilla tai perheesi toimilla on minkäänlaista vaikutusta ilmastonmuutoksen hillinnässä?

Jos kyllä: Voisitko perustella, minkälaisia vaikutuksia uskot niillä olevan? Jos vastaus oli ei: Voisitko perustella, miksi et usko?

• Lisäksi kartoitettiin, mitä seuraavista asioista on huomioinut asumisessaan.

Minulla on uusiutuvan energian sähkösopimus Pyrin systemaattisesti vähentämään sähkönkulutusta Asumispäätökseeni on vaikuttanut ekologiset rakentamisratkaisut ja energiankäyttöratkaisut Julkisen liikenteen saavutettavuus on vaikuttanut asuinpaikkani valintaan Olen laskenut elämäntapojeni/kulutukseni hiilijalanjäljen Tiedän kotitalouteni vedenkulutuksen Pyrin vähentämään vedenkulutusta Olen tehnyt energiatehokkuutta edistäviä toimenpiteitä tai remontteja Harkitsen tuottavani itse uusiutuvaa energiaa asuin- tai vapaa-ajan asunnossani


Yleistä 2(3) » Suurin osa (76 %) suomalaisista 15-84-vuotiaista on huolissaan jossain määrin ilmastonmuutoksesta.

Hyvin harva (5%) ei usko ilmastonmuutoksen toteutumiseen. Sukupuolten välillä on selvä ero, naiset ovat paljon miehiä useammin huolissaan ilmastonmuutoksesta. Samoin eri ikäryhmien välillä on selviä eroja, nuoret ja eläkeläiset epäilevät eniten ilmastonmuutoksen vaikutuksia itseensä, perheeseensä tai Suomeen. Maantieteellisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa asuvat ovat selvästi skeptisimpiä ilmastonmuutoksen suhteen.

» Selvä enemmistö (71%) uskoo, että omilla tai perheen toimilla on vaikutusta ilmastonmuutoksen hillinnässä. Myös tässä asiassa on selvä ero sukupuolten välillä, naisista alle viidesosa ei usko omilla ja perheen toimilla olevan vaikutusta ilmastonmuutoksen hillinnässä, kun vastaavasti miehistä reilu kolmannes (38 %) ajattelee näin. Ikäryhmittäin ainoastaan eläkeläiset ovat epäileväisiä omien toimien vaikutukseen, yli 65-vuotiaista vain hieman yli puolet uskovat omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Alueittain Pohjois- ja Itä-Suomessa asuvat ovat epäluuloisempia omien toimien vaikutukseen.

» Niiden, joiden mielestä omilla toimilla voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen, kaksi vaikutustapaa ilmastonmuutokseen hillitsemiseksi nousi ylitse muiden ”Autolla ajon/lentomatkustuksen vähentäminen, päästöjen vähentäminen, pyöräily, julkisen liikenteen käyttö” ja ”Kierrättäminen, roskien ja jätteen lajittelun/vähentäminen”. Noin neljännes mainitsi yleisesti, että jokainen voi vaikuttaa ja kaikella on vaikutusta.

» Niiden, joiden mielestä omilla toimilla ei ole vaikutusta, mukaan suurin syy tälle oli ettei yhden ihmisen toiminnalla ole vaikutusta. Yleisesti lähes kaikista avoimista vastauksista näkyi se, että muutoksia pitäisi tehdä yhteiskunnan suuremmilla tasoilla (valtiot, yritykset).


Yleistä 3(3) » Yleisesti ihmiset ovat ottaneet aika hyvin huomioon erilaisia tapoja vähentääkseen hiilijalanjälkeään,

esimerkiksi valtaosa (82%) pyrkii systemaattisesti vähentämään sähkönkulutusta. Siitä ei kuitenkaan ole täyttä varmuutta, kuinka moni tekee sitä ainoastaan pienemmän rahallisen menoerän takia. Myös vedenkulutuksen vähentämisen on kiinnitetty paljon huomiota (72%). Moni on myös tehnyt energiatehokkuutta edistäviä toimenpiteitä ja remontteja.

» Eri taustaryhmissä (ikä, asumismuoto, asuintila m^2/hlö) ei ole selittämättömiä eroja. Kaikkein vanhimmat (75-84-vuotiaat) pyrkivät muita vähemmän vähentämään sähkön-/vedenkulutustaan. Nuoremmat taas eivät tunne vedenkulutustaan hyvin, eivätkä he ole tehneet energiatehokkuutta edistäviä toimenpiteitä tai valinneet asuinpaikkaansa ekologisin perustein, mutta julkisella liikenteellä on muita ikäryhmiä suurempi merkitys asumiseen. Syinä näihin ovat hyvin todennäköisesti mahdollisuuksien vähäisyys (asuu vanhempien luona, rahatilanne, opiskelu jne.).

» Asumismuodon perusteella tarkasteltuna, kerrostaloissa asuvat eivät tunne vedenkulutustaan, julkisella liikenteellä on vaikutusta asuinpaikan valinnassa, mutta ekologiset ratkaisut eivät ole vaikuttaneet asuinpaikan valinnassa. Erillisissä pientaloissa asuvilla vastaavat poikkeamat keskiarvosta ovat juuri toiseen suuntaan. Asuinpinta-alan perusteella poikkeamat ovat samantyylisiä kuin asumismuotojen kohdalla. Niiden, jotka asuvat ahtaasti, vastaukset vastaavat asuinkerrostalossa asuvien vastauksia, ja niiden, joilla on tilaa, vastaukset vastaavat erillisissä pientaloissa asuvia.


5

9

2

8

5

3

5

6

4

17

25

10

23

18

10

14

25

26

32

29

35

27

35

39

34

25

20

32

28

37

32

32

33

33

29

35

12

9

15

10

10

12

12

14

10

1

1

1

2

1

1

5

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

KAIKKI VASTAAJAT

SUKUPUOLI: Mies

Nainen

IKÄRYHMÄ: 15-24-vuotiaat

25-34-vuotiaat

35-49-vuotiaat

50-64-vuotiaat

65-74-vuotiaat

75-84-vuotiaat

%

En usko ilmastonmuutoksen toteutumiseen

En ole huolissani. Uskon, että ilmastonmuutos toteutuu, mutta se ei vaikuta minuun/perheeseeni tai Suomeen

Olen huolissani. Uskon, että ilmastonmuutos toteutuu ja sillä on vaikutuksia minuun, perheeseeni ja Suomeen

Olen huolissani ilmastonmuutoksen seurauksista

Olen erittäin huolissani ilmastonmuutoksen toteutumisesta

Eos

Onko huolissaan ilmastonmuutoksesta Kaikki vastaajat, n=1005

Vastaajat = 1005

71

60

81

75

79

78

71

55

51

2

1

2

1

1

1

4

7

27

38

17

25

20

21

28

41

42

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

KAIKKI VASTAAJAT

SUKUPUOLI: Mies

Nainen

IKÄRYHMÄ: 15-24-vuotta

25-34-vuotta

35-49-vuotta

50-64-vuotta

65-74-vuotta

75-84-vuotta

%

Kyllä Eos En

Uskooko, että omilla tai perheen toimilla on minkäänlaista vaikutusta ilmastonmuutoksen hillinnässä Kaikki vastaajat, n=1005

Vastaajat = 1005

31

25

25

12

9

8

6

6

6

5

3

2

2

1

1

2

13

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Autolla ajon/lentomatkustuksen vähentäminen, päästöjen…

Kierrättäminen, roskien ja jätteen lajittelu/vähentäminen

Jokainen voi vaikuttaa, kaikella on vaikutusta, pienistä puroista syntyy…

Energian säästö, uusiutuvan energian käyttö, fossiilisten polttoaineiden…

Lämmitysratkaisut ja lämmityksen vähentäminen (öljystä maalämpöön,…

Kulutuksen vähentäminen

Sähkön säästö (täysi pyykkikone, turhat valot pois päältä)

Ei suurta/merkittävää vaikutusta

Ympäristöystävällisten tavaroiden/tuotteiden ostaminen…

Lähiruoan/luomun/kotimaisen ruoan suosiminen

Esimerkkinä toimiminen, näyttää hyvää esimerkkiä

Hiilijalanjäljen pienentäminen

Positiivinen vaikutus, ilmastonmuutoksen etenemisen hidastaminen

Lihan syönnin vähentäminen

Veden kulutuksen vähentäminen

Muu

Eos/ Ei vastausta

%

Minkälaisia vaikutuksia omilla tai perheen toimilla on ilmastonmuutokseen Uskoo, että omilla tai perheen toimilla on vaikutusta ilmastonmuutokseen, n=712

46

13

11

8

8

6

11

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Yhden ihmisen toiminnalla ei vaikutusta

Elää ekologisesti, vähentänyt kulutusta

Isot valtiot

Ihminen ei voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen:luonto

Teollisuus, lentäminen, yritykset vaikuttavat

Muu

Ei osaa sanoa

%

Miksi ei usko, että omilla tai perheen toimilla on vaikutuksia ilmastonmuutokseen Uskoo, ettei omilla tai perheen toimilla on vaikutusta ilmastonmuutokseen, n=277

82

72

56

47

33

31

29

28

20

3

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Pyrin systemaattisesti vähentämäänsähkönkulutusta

Pyrin vähentämään vedenkulutusta

Tiedän kotitalouteni vedenkulutuksen

Olen tehnyt energiatehokkuutta edistäviätoimenpiteitä tai remontteja

Julkisen liikenteen saavutettavuus onvaikuttanut asuinpaikkani valintaan

Harkitsen tuottavani itse uusiutuvaa energiaaasuin- tai vapaa-ajan asunnossani

Minulla on uusiutuvan energiansähkösopimus

Asumispäätökseeni on vaikuttanut ekologisetrakentamisratkaisut ja…

Olen laskenut elämäntapojeni/kulutuksenihiilijalanjäljen

Ei osaa sanoa

%

Mitä eri asioita on huomioinut omassa asumisessa Kaikki vastaajat, n=1005

Vastaajat = 1005

82 72 56 47 33 31 29 28 20 3 0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100% Kaikki

15-24-v

25-34-v

35-49-v

50-64-v

65-74-v

75-84-v


Vastaajat = 1005

IKÄRYHMÄ:

82 72 56 47 33 31 29 28 20 3 0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100% Kaikki

asuinkerrostalo

erillinen pientalo

rivi- ja ketjutalot


Vastaajat = 1005

ASUMISMUOTO:

82 72 56 47 33 31 29 28 20 3 0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100% Kaikki

Alle 26 m2

26-39 m2

40-52 m2

52+ m2


Vastaajat = 1005

ASUINPINTA-ALA

(m²/hlö):

Kodin energiaratkaisut 1(3) Kaikilta kysyttiin:

• Miten suhtaudut seuraaviin lämmitys- ja sähköntuottamistapoihin? Vastaa asteikolla 5-1, jossa 5=Erittäin myönteisesti, 4=Melko myönteisesti, 3= En myönteisesti enkä kielteisesti, 2= Melko kielteisesti, 1=Erittäin kielteisesti, EOS

Lueteltiin: Aurinkolämpökeräimet / Aurinkosähköpaneelit / Pientuulivoimala / Pienvesivoimala / Pellettikattila tai –takka / Hakekattila tai –takka / Maalämpöpumppu / Ilma- tai vesilämpöpumppu / Osakkuus tai asiakkuus alueellisessa pienbiovoimalassa

• Entä, mitä seuraavista energiaa säästävistä ratkaisuista ja teknologioista olet jo ottanut tai voisit

harkita ottavasi käyttöön asunnossasi? Vastaa asteikolla 4-1, jossa 4=Olen ottanut jo käyttöön, 3=Voisin harkita, 2=Harkittu, mutta ei ajankohtaista, 1=En harkitsisi, EOS

Lueteltiin: Led-valaisimet / Energiaa säästävä automatiikka (esim. ilmanvaihdossa ja valaistuksessa) / Lämmön talteenottojärjestelmät (esim. lämmön talteenotto ilmanvaihdosta) / Vettä säästävät kalusteet (uudet hanat, wc-istuimet jne.) / Seinien tai katon lisäeristäminen / Energiaa säästävät ikkunat tai ovet

• Mitkä ovat 1-3 tärkeintä asiaa, jotka askarruttava sinua energiaa säästävien tai uusiutuvaa energiaa

tuottavien laitteiden hankinnoissa?

Lueteltiin: Mikä on juuri meille -sopivin tekninen ratkaisu / Mikä on edullisin ratkaisu / Säästääkö ratkaisu niin

paljon rahaa kuin on luvattu / Voiko tekniikan toimivuuteen ja kestävyyteen luottaa / Milloin kannattaa

investoida vaihtoehtojen kehittyessä koko ajan / Parantaako energiaremontti asumisen laatua / Pystynkö tai

ehdinkö hoitamaan tällaisia hankintoja itse / Viekö laitteiden huolto ja ylläpito liikaa aikaa ja vaivaa /

Käyttävätkö laitemyyjät asiakkaiden tietämättömyyttä hyväksi / Parantaako ratkaisu aidosti ympäristön tilaa /

Joku muu, mikä?


Kodin energiaratkaisut 2(3) » Kaikkein myönteisimmin eri lämmitys- ja sähköntuottamistavoista suhtaudutaan

aurinkolämpökeräimiin ja aurinkosähköpaneeleihin sekä maalämpöpumppuihin. Myös muihin lämmitys- ja sähköntuottotapoihin suhtaudutaan suurimmalta osin positiivisesti ja neutraalisti. Osakkuus tai asiakkuus alueellisessa pienbiovoimalassa jakaa eniten mielipiteitä, mutta siihenkin kielteisesti suhtautuu vain 13% vastaajista. Asumismuotojen ja asuinpinta-alojen mukaan tarkasteltuna vastauksissa ei ole merkittäviä eroja.

» Energiaa säästäviin ratkaisuihin ja teknologioihin suhtaudutaan positiivisesti, lähes kaikkien esitettyjen ratkaisujen käyttämistä on valmis harkitsemaan useampi kuin joka neljäs. Hyvin moni onkin jo ottanut käyttöön esimerkiksi LED-valaisimia , vettä säästäviä kalusteita ja energiaa säästäviä ikkunoita tai ovia. Useampi kuin joka viides on myös harkinnut valtaosaa esitetyistä ratkaisuista ja teknologioista, mutta ne eivät ole juuri nyt ajankohtaisia.

» Todennäköisesti monien kohdalla on kyse on myös taloudellisesta vaikeudesta esimerkiksi lisätä eristystä. Myös asumismuodolla on merkitystä, asuinkerrostaloissa tai vuokralla asuvat eivät voi vaikuttaaa aktiivisesti eristyksen lisäämiseksi tai hankkimaan energiaa säästäviä ikkunoita/ovia, joten heille asia ei ole tärkeä.

» Energiaa säästävien tai uusiutuvaa energiaa tuottavien laitteiden hankinnassa päänvaivaa aiheuttaa eniten luottamuspula laitemyyjiin ja ratkaisun säästölupauksiin sekä ympäristön tilan parantamiseen. Päävaivaa tuottaa myös tekniikan toimivuus ja kestävyys. Epävarmuutta koetaan myös siitä, mikä on juuri itselle sopivin ratkaisu ja milloin kannattaa investoida vaihtoehtojen kehittyessä jatkuvasti. Verrattuna vuoteen 2011, raha ja tekniikka olivat silloin keskeisimmät asiat, jotka askarruttivat.


Kodin energiaratkaisut 3(3) » Ikäryhmittäin on suurta vaihtelua askarruttavissa asioissa, yli 74-vuotiaita eri asiat yleisesti

askarruttavat keskimääräistä vähemmän, paitsi kun kyseessä on pohdinta pystyykö tai ehtiikö hoitamaan tällaisia hankintoja itse ja parantaako energiaremontti asumisen laatua.

» Nuoria taas kiinnostavat eniten edullisuus ja se parantaako ratkaisu aidosti ympäristön tilaa. Nuoret aikuiset ja 35-49-vuotiaat pohtivat keskimääräistä enemmän mikä on juuri heille sopiva tekninen ratkaisu. Myyjien vilpittömyys askarruttaa keskimääräistä enemmän 50-64-vuotiaita.

» Asumismuodon suhteen vastaukset vaihtelevat suhteellisen vähän, suurimmat poikkeamat keskiarvosta löytyvät kohdista ”säästääkö ratkaisu niin paljon rahaa kuin on luvattu”, joka askarruttaa erityisesti pientaloasukkaita. Rivi- ja ketjutaloasukkaille tämä asia ei ole niin tärkeä asia.

» Toinen isompi poikkeama kohdistuu ”parantaako ratkaisu aidosti ympäristön tilaa”, joka askarruttaa erityisesti kerrostaloasukkaita. Asuinpinta-alan mukaan erityisesti kaikkein ahtaimmin asuville kysymys siitä mikä on edullisin ratkaisu askarruttaa selvästi keskiarvoa enemmän. Yleisesti kaikkein väljimmin asuvia kaikki hankintoihin liittyvät murheet askarruttavat keskiarvoa vähemmän, poikkeuksen tekee myyjien vilpittömyys.


51

50

42

25

25

18

17

15

15

33

37

36

37

32

32

29

31

26

11

8

15

25

28

33

37

34

37

4

2

4

7

3

6

7

7

9

2

2

3

4

9

9

9

9

9

0

0

1

1

3

2

2

3

4

4,37

4,37

4,18

3,87

3,68

3,57

3,53

3,49

3,40

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Aurinkolämpökeräimet

Aurinkosähköpaneelit

Maalämpöpumppu

Ilma- tai vesilämpöpumppu

Pientuulivoimala

Pellettikattila tai -takka

Hakekattila tai -takka

Pienvesivoimala

Osakkuus tai asiakkuus alueellisessapienbiovoimalassa

%

5=Erittäinmyönteisesti

4=Melkomyönteisesti

3= En myönteisestienkä kielteisesti

Eos 2= Melkokielteisesti

1=Erittäinkielteisesti

Keskiarvo

Suhtautuminen eri lämmitys- ja sähköntuottamistapoihin Kaikki vastaajat, n=1005

Vastaajat = 1005


1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

4,00

4,50

5,00

Aurinkolämpö-keräimet

Aurinkosähkö-paneelit

Pientuuli-voimala

Pienvesi-voimala

Pellettikattila tai-takka


Maalämpö-pumppu

Ilma- taivesilämpö-

pumppu

Osakkuus taiasiakkuus

alueellisessapien-

biovoimalassa

asuinkerrostalo

erillinen pientalo

rivi- ja ketjutalot


ASUMISMUOTO:

Suhtautuminen eri lämmitys- ja sähköntuottamistapoihin (asumismuodon mukaan)

Asteikko 1-5; 1=erittäin kielteisesti...5=erittäin myönteisesti

Keskiarvo 1-5

29

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

4,00

4,50

5,00

Aurinkolämpö-keräimet

Aurinkosähkö-paneelit

Pientuuli-voimala

Pienvesi-voimala

Pellettikattila tai-takka


Maalämpö-pumppu

Ilma- taivesilämpö-

pumppu

Osakkuus taiasiakkuus

alueellisessapien-

biovoimalassa

Alle 26m²

26-39m²

40-52m²

52m²+


ASUINPINTA-ALA (m²/hlö):

Suhtautuminen eri lämmitys- ja sähköntuottamistapoihin (asuinpinta-alan mukaan)

Asteikko 1-5; 1=erittäin kielteisesti...5=erittäin myönteisesti

Keskiarvo 1-5

30

55

43

41

31

20

21

28

28

26

24

34

31

1

2

3

4

5

6

12

18

22

24

27

24

4

10

9

18

14

18

3,36

3,06

3,01

2,70

2,63

2,58

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Led-valaisimet

Vettä säästävät kalusteet (uudethanat, wc-istuimet jne.)

Energiaa säästävät ikkunat taiovet

Seinien tai katon lisäeristäminen

Energiaa säästävä automatiikka(esim. ilmanvaihdossa ja

valaistuksessa)

Lämmön talteenottojärjestelmät(esim. lämmön talteenotto

ilmanvaihdosta)

%

4=Olen ottanut jo käyttöön 3=Voisinharkita

Eos 2=Harkittu, muttaei ajankohtaista

1=Enharkitsisi

Keskiarvo

Mitä energiaa säästävistä ratkaisuista ja teknologioista on jo ottanut tai harkitsee ottavansa käyttöön asunnossaan Kaikki vastaajat, n=1005


1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

4,00

Led-valaisimet

Energiaa säästäväautomatiikka (esim.ilmanvaihdossa javalaistuksessa)

Lämmön talteenotto-järjestelmät

Vettä säästävätkalusteet (uudet

hanat, wc-istuimet)

Seinien tai katonlisäeristäminen

Energiaa säästävätikkunat tai ovet

asuinkerrostalo

erillinen pientalo

rivi- ja ketjutalot


ASUMISMUOTO:

Mitä energiaa säästävistä ratkaisuista ja teknologioista on jo ottanut tai harkitsee ottavansa käyttöön asunnossaan (asumismuodon mukaan)

Asteikko 1-4; 1=ei harkitsisi, 2=harkittu, mutta ei ajankohtaista,

3=voisi harkita, 4=on ottanut käyttöön

Keskiarvo 1-4

32

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

4,00

Led-valaisimet

Energiaasäästävä

automatiikka(esim.

ilmanvaihdossaja

valaistuksessa)

Lämmöntalteen-

ottojärjestelmät

Vettä säästävätkalusteet (uudet

hanat, wc-istuimet)

Seinien taikaton

lisäeristäminen

Energiaasäästävät

ikkunat tai ovet

Alle 26m²

26-39m²

40-52m²

52m²+


ASUINPINTA-ALA

(m²/hlö):

Mitä energiaa säästävistä ratkaisuista ja teknologioista on jo ottanut tai harkitsee ottavansa käyttöön asunnossaan (asuinpinta-alan mukaan)

Keskiarvo 1-4

Asteikko 1-4; 1=ei harkitsisi, 2=harkittu, mutta ei ajankohtaista,

3=voisi harkita, 4=on ottanut käyttöön

33

30

29

26

25

21

20

20

15

12

8

4

11

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Käyttävätkö laitemyyjät asiakkaiden tietämättömyyttähyväksi

Säästääkö ratkaisu niin paljon rahaa kuin on luvattu

Parantaako ratkaisu aidosti ympäristön tilaa

Voiko tekniikan toimivuuteen ja kestävyyteen luottaa

Mikä on juuri meille -sopivin tekninen ratkaisu

Milloin kannattaa investoida vaihtoehtojen kehittyessäkoko ajan

Mikä on edullisin ratkaisu

Viekö laitteiden huolto ja ylläpito liikaa aikaa ja vaivaa

Parantaako energiaremontti asumisen laatua

Pystynkö tai ehdinkö hoitamaan tällaisia hankintoja itse

Muu

Eos

%

Tärkeimmät asiat, jotka askarruttavat energiaa säästävien tai uusiutuvaa energiaa tuottavien laitteiden hankinnoissa Kaikki vastaajat, n=1005

Vastaajat = 1005


30

29

26

25

21

20

20

15

12

8

27

57

48

27

27

44

13

14

6

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Käyttävätkö laitemyyjät asiakkaiden tietämättömyyttähyväksi

Säästääkö ratkaisu niin paljon rahaa kuin on luvattu

Parantaako ratkaisu aidosti ympäristön tilaa

Voiko tekniikan toimivuuteen ja kestävyyteen luottaa

Mikä on juuri meille -sopivin tekninen ratkaisu

Milloin kannattaa investoida vaihtoehtojen kehittyessäkoko ajan

Mikä on edullisin ratkaisu

Viekö laitteiden huolto ja ylläpito liikaa aikaa ja vaivaa

Parantaako energiaremontti asumisen laatua

Pystynkö tai ehdinkö hoitamaan tällaisia hankintoja itse

%

2014 (n=1005)

2011 (n=1515)*

Tärkeimmät asiat, jotka askarruttavat energiaa säästävien tai uusiutuvaa energiaa tuottavien laitteiden hankinnoissa 2011 ja 2014

Vastaajat = 1005

* 2011 Kysytty: Mitkä asiat askarruttavat tai huolestuttavat

teitä energiaa säästävien tai uusiutuvaa energiaa

tuottavien laitteiden hankinnoissa?


30 29 26 25 21 20 20 15 12 8 4 0

5

10

15

20

25

30

35

40

45% Kaikki (n=1005)

15-24-v

25-34-v

35-49-v

50-64-v

65-74-v

75-84-v

Tärkeimmät asiat, jotka askarruttavat energiaa säästävien tai uusiutuvaa energiaa tuottavien laitteiden hankinnoissa

Vastaajat = 1005

IKÄRYHMÄ:


30 29 26 25 21 20 20 15 12 8 4 0

5

10

15

20

25

30

35

40

45% Kaikki (n=1005)

asuinkerrostalo

erillinen pientalo

rivi- ja ketjutalot


Vastaajat = 1005

ASUMISMUOTO:


30 29 26 25 21 20 20 15 12 8 4 0

5

10

15

20

25

30

35

40

45%

Kaikki (n=1005)

Alle 26 m2

26-39 m2

40-52 m2

52+ m2


Vastaajat = 1005

ASUINPINTA-ALA

(m²/hlö):


Lähienergia Kaikille kerrottiin:

• Seuraava aihe käsittelee lähienergiaa. Lähienergialla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa sitä, että kuluttajien on mahdollista hankkia ja käyttää paikallisesti tuotettua uusitutuvaa energiaa, esimerkiksi talo- tai kiinteistökohtaista tuuli- tai aurinkovoimaa tai maalämpöä. Mitä mieltä olet edellä olevan kuvauksen perusteella lähienergiasta?

Erittäin kiinnostava / Melko kiinnostava / Ei lainkaan kiinnostava

• Entä, miten hyvin tunnet alueesi lähienergian toimittajia ja palveluntarjoajia?

Erittäin hyvin / Melko hyvin / En tunne

» Valtaosa (85 %) on kiinnostunut lähienergiasta. Sukupuolten välillä ei ole merkittäviä eroja, mutta ikäryhmittäin tarkasteltuna yli 74-vuotiaat olivat selvästi vähiten kiinnostuneita lähienergiasta, kun vastaavasti alle 50-vuotiaat pitävät sitä selvästi muita ikäryhmiä useammin erittäin kiinnostavana. Asumismuodon mukaan tarkasteltuna suurinta kiinnostusta osoittivat kerrostaloasukkaat.

» Oman alueen lähienergian toimittajia ja palveluntarjoajia tunnetaan huonosti. Miehet tuntevat hieman naisia paremmin alueen lähienergian toimittajia ja palveluntarjoajia. Ikäryhmittäin tarkasteltuna paras tuntemus on 65-84-vuotiailla. Nuorilla taas oli heikon tuntemus. Asumismuodon mukaan erillisten pientalojen asukkaat tuntevat parhaiten lähienergian toimittajia ja palveluntarjoajia.


30

21

36

38

30

34

12

36

28

26

55

69

61

51

55

39

52

53

54

63

1

1

0

1

3

5

2

1

1

13

10

2

11

14

25

31

10

17

11

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

KAIKKI VASTAAJAT (n=1005)

IKÄRYHMÄT: 15-24-vuotta

25-34-vuotta

35-49-vuotta

50-64-vuotta

65-74-vuotta

75-84-vuotta

ASUMISMUOTO: asuinkerrostalo

erillinen pientalo

rivi- ja ketjutalot

%

Erittäin kiinnostava Melko kiinnostava Eos Ei lainkaan kiinnostava

Mitä mieltä on kuvauksen perusteella olevasta lähienergiasta

Vastaajat = 1005


7

2

4

5

8

12

11

5

9

2

29

20

20

32

34

32

32

23

32

31

64

77

76

62

57

55

56

73

57

66

1

1

1

1

1

1

1

2

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100



25-34-vuotta

35-49-vuotta

50-64-vuotta

65-74-vuotta

75-84-vuotta

ASUMISMUOTO: asuinkerrostalo

erillinen pientalo

rivi- ja ketjutalot

%

Erittäin hyvin Melko hyvin En tunne Eos

Miten hyvin tuntee alueensa lähienergian toimittajia ja palveluntarjoajia

Vastaajat = 1005


Liikkuminen 1(2) Kaikilta kysyttiin:

• Kuinka usein kuljet julkisilla liikennevälineillä? • Kuinka usein pyöräilet muulloin kuin kesällä? • Kuinka usein liikut autolla, myös matkustajana?

Päivittäin tai lähes päivittäin / muutaman kerran viikossa / noin kerran viikossa / harvemmin / en koskaan + EOS

• Omistatko auton? Kyllä / ei Jos kyllä: Oletko kiinnittänyt huomiota autosi päästöluokkaan? Voisitko luopua omasta henkilöautosta ja siirtyä käyttämään yhteiskäyttöautoa?

• Olisitko valmis seuraavan viiden vuoden aikana hankkimaan sähkö- tai biokaasuauton? Vastausvaihtoehdot: Kyllä, sähköauton / Kyllä, biokaasuauton / En

» Noin joka kolmas (30 %) suomalaisista 15-84-vuotiaista käyttää julkisia liikennevälineitä vähintään kerran viikossa. Valtaosa (70 %) käyttää niitä harvemmin tai ei koskaan. Mitä nuoremmasta henkilöstä on kyse sitä useammin he käyttävät julkisia liikennevälineitä – alle 25 vuotiaista yli puolet (53 %) käyttää niitä vähintään kerran viikossa. Iäkkäämmät käyttävät julkista liikennettä harvemmin. Asuinalueittain tarkasteltuna Helsingissä ja Uudellamaalla julkisten liikennevälineiden käyttö on selvästi suurempaa muuhun maahan verrattuna. Myös Länsi-Suomesta löytyy jonkin verran julkisen liikenteen käyttäjiä. Selvä korrelaatio löytyy myös talouden henkilöautojen määrän ja julkisten liikennevälineiden käytön välillä. Mitä enemmän autoja, sen vähemmän käytetään julkisia.

» Noin joka neljäs (26 %) pyöräilee vähintään kerran viikossa. Myös tässä asiassa nuoret ovat aktiivisimpia. Yleisesti pyöräilyn määrä vähenee iän lisääntyessä, kuitenkin vielä yli 74-vuotiaistakin melkein kymmenes pyöräilee vähintään pari kertaa viikossa. Asuinalueittain ei pyöräilyn osalta ole suuria eroja – Helsingissä ja Uudellamaalla se on vähäisintä ja Länsi-Suomessa yleisintä.


Liikkuminen 2(2) » Kaikkein useimmiten liikutaan autolla (ml. matkustajana). Suurin osa (83 %) liikkuu autolla vähintään

kerran viikossa ja heistä lähes puolet liikkuu sillä päivittäin. Kaikkein useimmiten autolla liikkuu 25-64-vuotiaat.

» Noin kolme neljästä (73%) omistaa auton - miehet useammin kuin naiset. Selvästi muita useammin auton omistaa 35-74-vuotiaat. Merkillepantavaa on myös, että yli 74-vuotiaistakin vielä yli puolet omistaa auton. Suurin osa auton omistajista (66 %) on kiinnittänyt huomiota sen päästöluokkaan. Nuoret vähemmän kuin vanhemmat ikäryhmät. Alueittain tarkasteltuna kiinnostuneimpia päästöluokasta ollaan Helsinki-Uudellamaalla.

» Yhteiskäyttöautoidea ei saa kannatus − ainoastaan 17 % auton omistajista olisi valmiita luopumaan omasta autosta ja siirtymään yhteiskäyttöautoon. Positiivisimmin asiaan suhtautuvat naiset, 25−34-vuotiaat tai ne, jotka asuvat kerrostalossa, vuokralla tai joiden talouden koko on yli 4 henkilöä. Vähiten auton yhteiskäyttöidea kiinnostaa 75-84-vuotiaita. Asuinalueittain asia saa eniten kannatusta Etelä-Suomessa ja vähiten Pohjois- ja Itä-Suomessa.

» Sähkö- ja biokaasuauto kiinnostaa suomalaisia kuluttajia. Melko moni olisi valmis seuraavan viiden vuoden aikana hankkimaan sähkö- (35 %) tai biokaasuauton (26 %). Nykyisistä auton omistajista puolet (49 %) olisi valmis hankkimaan jommankumman automallin. Hankinta kiinnostaa erityisesti 25-49-vuotiaita, Helsingissä, Uudellamaalla tai Etelä-Suomessa asuvia tai niitä, joiden taloudessa on kaksi tai useampi auto. Selvä korrelaatio löytyy myös talouden koon suhteen, mitä suurempi talous, sitä valmiimpia ollaan hankkimaan sähkö- tai biokaasuauto.


15

36

15

13

11

4

4

33

5

12

3

8

12

9

7

5

3

11

13

6

6

4

7

5

7

9

6

8

4

11

6

4

5

48

34

47

45

49

63

53

35

57

49

54

23

12

22

25

27

22

28

8

25

29

33

0

1

0

0

0

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100



25-34-vuotta

35-49-vuotta

50-64-vuotta

65-74-vuotta

75-84-vuotta

ASUINALUE: Helsinki-Uusimaa

Etelä-Suomi

Länsi-Suomi


%

Päivittäin tai lähes päivittäin Muutaman kerran viikossa Noin kerran viikossa Harvemmin En koskaan Eos

Kuinka usein kulkee julkisilla liikennevälineillä

Vastaajat = 1005


11

16

10

11

11

6

5

7

11

13

12

9

13

14

6

9

8

4

7

9

11

9

6

8

10

7

4

2

7

5

5

5

30

34

36

39

29

17

15

32

28

32

30

44

29

30

38

48

67

74

47

46

39

44

0

1

0

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100



25-34-vuotta

35-49-vuotta

50-64-vuotta

65-74-vuotta

75-84-vuotta


Etelä-Suomi

Länsi-Suomi


%


Kuinka usein pyöräilee muulloin kuin kesällä

Vastaajat = 1005


48

42

54

59

50

40

26

40

56

51

49

25

24

23

18

24

33

37

22

22

28

28

10

9

12

8

12

9

9

11

11

10

9

16

24

11

13

14

17

25

26

11

11

14

1

1

1

0

1

1

1

0

1

0

1

0

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100



25-34-vuotta

35-49-vuotta

50-64-vuotta

65-74-vuotta

75-84-vuotta


Etelä-Suomi

Länsi-Suomi


%


Kuinka usein liikkuu autolla, myös matkustajana

Vastaajat = 1005


73

40

75

82

85

81

56

27

60

25

18

15

19

44

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100



25-34-vuotta

35-49-vuotta

50-64-vuotta

65-74-vuotta

75-84-vuotta

%

Kyllä En

Omistaako auton

Vastaajat = 1005


66

51

59

68

68

71

72

33

49

41

32

30

27

24

1

2

2

4

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

KAIKKI VASTAAJAT


25-34-vuotta

35-49-vuotta

50-64-vuotta

65-74-vuotta

75-84-vuotta

%

Kyllä En En osaa sanoa

Onko kiinnittänyt huomiota autonsa päästöluokkaan Omistaa auton, n=739

Vastaajat = 739


17

18

24

15

19

14

9

81

80

75

82

79

85

91

2

2

1

3

2

2

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

KAIKKI VASTAAJAT


25-34-vuotta

35-49-vuotta

50-64-vuotta

65-74-vuotta

75-84-vuotta

%

Kyllä En En osaa sano

Voisiko luopua omasta henkilöautosta ja siirtyä käyttämään yhteiskäyttöautoa Omistaa auton, n=739

Vastaajat = 739


35 26 51 5 0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

Kyllä, sähköauton Kyllä, biokaasuauton En En osaa sanoa

% Kaikki

15-24-vuotta

25-34-vuotta

35-49-vuotta

50-64-vuotta

65-74-vuotta

75-84-vuotta

Olisiko valmis seuraavan viiden vuoden aikana hankkimaan sähkö- tai biokaasuauton (Kaikki vastaajat, n=1005)

Vastaajat = 1005


35

26

61

51

5

39

29

49

46

4

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Kyllä, sähköauton

Kyllä, biokaasuauton

NETTO: KYLLÄ

En

En osaa sanoa

%

Kaikki vastaajat (n=1005)

Auton omistajat (n=739)

Olisiko valmis seuraavan viiden vuoden aikana hankkimaan sähkö- tai biokaasuauton (Kaikki vs. auton omistajat)

Vastaajat = 1005


Ruoka Kaikilta kysyttiin:

• Suositko ruokaostoksissasi luomu-, kausi- tai lähiruokaa? • Oletko kiinnostunut, mistä ruokasi on peräisin? • Oletko ruoan pienviljelijä? Kyllä / En

Jos ei: Oletko harkinnut ruoan pienviljelyä? • Pyritkö siihen, että pois heitettävän ruoan määrää on pieni?

» Suurin osa (80 %) suosii ruokaostoksissaan luomu-, kausi- tai lähiruokaa. Naiset suosivat selvästi miehiä useammin niitä ruokaostoksissaan – miehistäkin kuitenkin lähes kolme neljästä suosii niitä. Mitä vanhempi henkilö on kyseessä sitä useammin suositaan luomu-, kausi- tai lähiruokaa. Talouden koon mukaan suosio kasvaa henkilömäärän lisääntyessä, kunnes talouden koko saavuttaa viisi ihmistä, silloin suosio laskee. Alueittain suosio on vähäisintä Helsingissä ja Uudellamaalla, mutta sielläkin kolme neljästä kertoo suosivansa niitä ruokaostoksissaan.

» Lähes kaikkia kiinnostaa oman ruoan alkuperä. Hyvin harvaa (7 %) tämä asia ei kiinnosta. Myös tässä asiassa naiset ovat aktiivisempia kuin miehet. Ikäryhmittäin ei ole suuria eroja. Ruoan pienviljely on ainakin vielä vähäistä suomessa. Osa (29 %) kuitenkin harrastaa sitä – naiset hieman useammin kuin miehet. Ikäryhmittäin tarkasteltuna aktiivisimpia ovat erillisissä pientaloissa asuvat, 50-74-vuotiaat ja ne, joiden taloudessa asuu viisi henkilöä tai enemmän. Kaikkein eniten pienviljelijöitä löytyy Pohjois- ja Itä-Suomesta (39%).

» Melko moni (24 %) niistä, jotka eivät ole ruuan pienviljelijöitä, on harkinnut sitä. Sukupuolten välillä ei ole eroa. Ikäryhmittäin tarkasteltuna muita useammin sitä on harkinnut 25-34-vuotiaat. Myös suurissa yli neljän hengen perheissä sitä ollaan harkittu aktiivisesti (31%). Ilahduttavasti kaikki pyrkivät siihen, että pois heitettävän ruuan määrä on pieni.


80

73

88

76

78

79

84

81

84

1

2

1

1

1

2

3

3

18

26

11

23

22

19

15

16

13

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100


SUKUPUOLI: Mies

Nainen


25-34-vuotta

35-49-vuotta

50-64-vuotta

65-74-vuotta

75-84-vuotta

%

Kyllä En osaa sanoa En

Suosiiko ruokaostoksissaan luomu-, kausi- tai lähiruokaa

Vastaajat = 1005


93

88

97

91

95

95

92

92

88

0

1

1

1

2

7

11

3

9

5

5

8

8

9

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100


SUKUPUOLI: Mies

Nainen


25-34-vuotta

35-49-vuotta

50-64-vuotta

65-74-vuotta

75-84-vuotta

%

Kyllä En osaa sanoa En

Onko kiinnostunut, mistä oma ruoka on peräisin

Vastaajat = 1005


29

27

32

12

26

28

38

37

30

70

73

68

87

73

71

62

63

70

0

0

0

1

1

0

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100


SUKUPUOLI: Mies

Nainen


25-34-vuotta

35-49-vuotta

50-64-vuotta

65-74-vuotta

75-84-vuotta

%


Onko ruoan pienviljelijä

Vastaajat = 1005


24

23

24

28

41

27

20

7

1

76

77

76

72

59

73

80

91

99

0

0

1

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

KAIKKI VASTAAJAT

SUKUPUOLI: Mies

Nainen


25-34-vuotta

35-49-vuotta

50-64-vuotta

65-74-vuotta

75-84-vuotta

%

Kyllä Ei En osaa sanoa

Onko harkinnut ruoan pienviljelyä Ei ole ruoan pienviljelijä, n=705


99

98

99

97

99

98

100

97

99

1

2

1

3

1

3

1

0

0

0

1

0

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100


SUKUPUOLI: Mies

Nainen


25-34-vuotta

35-49-vuotta

50-64-vuotta

65-74-vuotta

75-84-vuotta

%


Pyrkiikö siihen, että pois heitettävän ruoan määrää on pieni

Vastaajat = 1005


Asenneväittämät Kaikkia pyydettiin ottamaan kantaa seuraaviin väittämiin: • Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Vastaa asteikolla 5-1, jossa 5=Täysin samaa mieltä, 4=Melko

samaa mieltä, 3= En samaa enkä eri mieltä, 2=Melko eri mieltä, 1=Täysin eri mieltä Piensähköntuottajille tulisi hyvittää se, että he pystyvät toimittamaan sähköä jonkun sähkölaitoksen verkkoon Uusiutuvan sähkön pientuotanto otetaan verokannustimen piiriin samaan tapaan kuin marjanpoiminta,

kirpputorimyynti tai osuuspääoman korot. Asunnoissa tulisi käyttää itse tuotettua sähköä, esimerkiksi tuulivoimalla tai aurinkopaneeleilla Asunnoissa tulisi käyttää vihreää tai ekosähköä verkosta Valitsen ympäristöystävällisen tuotteen aina kun se on mahdollista Kierrätän vaatteita ja tavaroita ostamalla/myymällä niitä esimerkiksi kirpputorilla Lajittelen kotitalouden jätteet eri kierrätysastioihin vietäviksi Autoiluun tulisi käyttää ympäristöystävällistä polttoainetta, kuten sähköä, vetyä tai biokaasua Keittiössämme menee hävikkiin paljon ruokaa

» Lähes kaikkiin esitettyihin väitteisiin suhtaudutaan hyvin positiivisesti. Useimmiten samaa mieltä ollaan seuraavista asioista: Täysin tai melko samaa mieltä

• ”Lajittelen kotitalouden jätteet eri kierrätysastioihin vietäviksi” (83 %) • ”Piensähköntuottajille tulisi hyvittää se, että he pystyvät toimittamaan sähköä jonkun sähkölaitoksen verkkoon” (74 %) • ”Autoiluun tulisi käyttää ympäristöystävällistä polttoainetta,

kuten sähköä, vetyä tai biokaasua” (68 %) • ”Valitsen ympäristöystävällisen tuotteen aina kun se on mahdollista” (65 %)

» Valtaosa (88 %) tyrmää myös täysin, että heidän keittiössään menisi hävikkiin paljon ruokaa. Jonkin verran mielipiteitä jakaa vaatteiden ja tavaroiden kierrättäminen ostamalla/myymällä. Kuitenkin kaksi viidestä (64 %) tekee niin. Eniten mielipiteitä jakaa uusituvan sähkön pientuotannon ottaminen verokannustimen piiriin sekä asuntojen sähkön eri käyttötavat.


62

47

34

30

38

26

22

17

1

21

27

34

35

26

26

34

31

4

6

18

20

25

12

28

27

31

6

0

3

2

0

0

8

5

2

0

5

3

7

8

11

6

8

15

28

6

2

3

3

12

6

5

5

61

4,30

4,19

3,91

3,81

3,67

3,65

3,62

3,40

1,55

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Lajittelen kotitalouden jätteet eri kierrätysastioihinvietäviksi

Piensähköntuottajille tulisi hyvittää se, että hepystyvät toimittamaan sähköä jonkun sähkölaitoksen

verkkoon

Autoiluun tulisi käyttää ympäristöystävällistäpolttoainetta, kuten sähköä, vetyä tai biokaasua

Valitsen ympäristöystävällisen tuotteen aina kun se onmahdollista

Kierrätän vaatteita ja tavaroita ostamalla/myymälläniitä esimerkiksi kirpputorilla

Uusiutuvan sähkön pientuotanto otetaanverokannustimen piiriin samaan tapaan kuin

marjanpoiminta, kirpputorimyynti tai osuuspääoman…

Asunnoissa tulisi käyttää vihreää tai ekosähköäverkosta

Asunnoissa tulisi käyttää itse tuotettua sähköä,esimerkiksi tuulivoimalla tai aurinkopaneeleilla

Keittiössämme menee hävikkiin paljon ruokaa

%

5=Täysinsamaa mieltä

4=Melkosamaa mieltä

3= En samaaenkä eri mieltä

Eos 2=Melkoeri mieltä

1=Täysineri mieltä

Keskiarvo

Mitä mieltä on seuraavista väittämistä Kaikki vastaajat, n=1005

Vastaajat = 1005


1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

4,00

4,50

5,00

Lajittelenkotitalouden jätteet

eri kierrätysastioihinvietäviksi

Uusiutuvan sähkönpientuotanto

otetaanverokannustimen

piiriin samaan

tapaan kuinmarjanpoiminta,…

Asunnoissa tulisikäyttää itse

tuotettua sähköä,esimerkiksi

tuulivoimalla tai

aurinkopaneeleilla

Asunnoissa tulisikäyttää vihreää tai

ekosähköä verkosta

Valitsen ympäristö-ystävällisen tuotteen

aina kun se onmahdollista

Kierrätän vaatteitaja tavaroita

ostamalla/ myymälläniitä esimerkiksi

kirpputorilla

Piensähköntuottajille tulisi hyvittää se,

että he pystyvättoimittamaan

sähköä jonkun

sähkölaitoksenverkkoon

Autoiluun tulisikäyttää ympäristö-

ystävällistäpolttoainetta, kutensähköä, vetyä tai

biokaasua

Keittiössämmemenee hävikkiin

paljon ruokaa

Mies

Nainen


SUKUPUOLI:

Mitä mieltä on seuraavista väittämistä (sukupuolen mukaan)

Asteikko 1-5; 1=täysin eri mieltä...5=täysin samaa mieltä

Keskiarvo 1-5


1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

4,00

4,50

5,00

Lajittelenkotitalouden jätteet

eri kierrätysastioihinvietäviksi

Uusiutuvan sähkönpientuotanto

otetaanverokannustimen

piiriin samaan

tapaan kuinmarjanpoiminta,…

Asunnoissa tulisikäyttää itse

tuotettua sähköä,esimerkiksi

tuulivoimalla tai

aurinkopaneeleilla

Asunnoissa tulisikäyttää vihreää tai

ekosähköä verkosta

Valitsen ympäristö-ystävällisen tuotteen

aina kun se onmahdollista

Kierrätän vaatteitaja tavaroita

ostamalla/ myymälläniitä esimerkiksi

kirpputorilla

Autoiluun tulisikäyttää ympäristö-

ystävällistäpolttoainetta, kutensähköä, vetyä tai

biokaasua

Keittiössämmemenee hävikkiin

paljon ruokaa

15-24-v

25-34-v

35-49-v

50-64-v

65-74-v

75-84-v


IKÄRYHMÄ:

Mitä mieltä on seuraavista väittämistä (ikäryhmittäin)

Asteikko 1-5; 1=täysin eri mieltä...5=täysin samaa mieltä

Keskiarvo 1-5


Mitä palveluita kaivataan lisää

Kaikilta kysyttiin: Mitä palveluita kaipaat kestävän kehityksen ympärille? • Jäteneuvonta • Kimppakyydit • Kotitalouksien energianneuvontapalvelut • Käytettyjen huonekalujen noutopalvelu • Luomuruokatoimitukset • Lähimatkailupalvelut • Sähkö- ja elektroniikkajätteen noutopalvelu • Jotain muuta, mitä? • En kaipaa mitään palveluita

» Kaikkein useimmiten kestävän kehityksen ympärille kaivataan sähkö- ja elektroniikkajätteen noutopalvelua sekä käytettyjen huonekalujen noutopalvelua. Moni (31 %) kaipaa myös kotitalouksien energianeuvontapalveluja. Osa (17%) ei kaipaa mitään palveluita.

» Sukupuolten välillä on selviä eroja, naiset kaipaavat palveluita enemmän kuin miehet, erityisen suuria erot ovat kimppakyytien ja luomuruokatoimitusten kohdalla. Nuorimmat (15-34-vuotiaat) kaipaavat selvästi vanhimpia ikäryhmiä (65-84-vuotiaat) useammin palveluita kestävän kehityksen ympärille.


47

41

31

26

24

22

20

10

17

5

0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

Sähkö- ja elektroniikkajätteen noutopalvelu

Käytettyjen huonekalujen noutopalvelu

Kotitalouksien energianneuvontapalvelut

Kimppakyydit

Jäteneuvonta

Luomuruokatoimitukset

Lähimatkailupalvelut

Muu

En kaipaa mitään palveluita

Ei osaa sanoa

%

Mitä palveluita kaipaat kestävän kehityksen ympärille Kaikki vastaajat, n=1005

Vastaajat = 1005

Muu ryhmä mm.

• Lähienergian tuottaminen ja siihen

liittyvät palvelut

• Ruoan lähituotanto ja -myynti

(mm. kauppa tai muu palvelu,

ruokapiirit)

• Kierrätyksen ja erilaisten jätteiden

keruun tehostaminen ja

laajentaminen, noutopalvelut yms.

• Neuvontapalvelujen lisääminen,

tiedon lisääminen

• Julkisen liikenteen kehittäminen,

paremmat liikenneyhteydet,

pyörätiet


47 41 31 26 24 22 20 10 17 5 0

10

20

30

40

50%

KAIKKI (n=1005)

Mies

Nainen

Mitä palveluita kaipaat kestävän kehityksen ympärille

Vastaajat = 1005

SUKUPUOLI:


47 41 31 26 24 22 20 10 17 5 0

10

20

30

40

50

60% Kaikki (n=1005)

15-24-v

25-34-v

35-49-v

50-64-v

65-74-v

75-84-v

Mitä palveluita kaipaat kestävän kehityksen ympärille

Vastaajat = 1005

IKÄRYHMÄ:


Kiitos. Kerromme mielellämme lisää.

•Katja Mikkonen •[email protected]

•puh. 010 7585 11

Environment

Taloustutkimus: Resurssitehokkuuden kartoitus 2014