Upload
raisio-group
View
12.234
Download
1
Embed Size (px)
DESCRIPTION
Raisioagron tiedotustilaisuus 7.10.2014. Lehdistötiedote https://newsclient.omxgroup.com/cdsPublic/viewDisclosure.action?disclosureId=626977&lang=fi Maailman maitomarkkinat ovat miljardien eurojen suuruiset ja maatalous on yksi Suomenkin tärkeimmistä toimialoista. Elintason kasvaessa erityisesti Aasiassa maidon kysyntä kasvaa globaalisti. Raisioagron Benemilk-innovaatiolla kyetään tehostamaan maidontuotantoa, kasvattamaan maitotuotosta sekä varmistamaan eläinten hyvinvointia ja terveyttä.
Citation preview
1
Ilmo Aronen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, Raisioagro Helsingin yliopiston dosentti
RAISIOAGRON TIEDOTUSTILAISUUS
7.10.2014
2
Benemilk® on tutkitusti tehokas
3
Sisältö Benemilk-tutkimukset
Benemilk-tilatulokset
Lehmän työura ja eläkeikä
Pitoisuusindeksi
4
Benemilk-tutkimukset
5
Tieteelliset tutkimukset 2012–2014 Tutkimukset tehtiin Suomen lisäksi Ruotsissa, Hollannissa ja Ranskassa
6
Kuusi tieteellistä tutkimusta Suomi: MTT (kaksi tutkimusta), Helsingin yliopisto
Ranska: INRA (Institut National de la Recherche Agronomique)
Hollanti: Schothorst Feed Research
Ruotsi: Ruotsin maatalousyliopisto (Sveriges Lantbruksuniversitet)
7
Tulokset keskimäärin +2,6 kg EKM +1,2 kg maitoa +0,3 %-yksikköä rasvaa +0,05 %-yksikköä valkuaista +9 % parempi rehuhyötysuhde
8
Ruotsin maatalousyliopisto:
Tuotos ja pitoisuudet paranivatKONTROLLIREHU
MAITO, kg 33,6 34,5 +0,9 kg ns.
EKM, kg 31,4 34,8
RASVA, % 3,60 4,03 +0,43 %-yksikköä *
PROTEIINI, % 3,32 3,53 +0,21 %-yksikköä *
RASVA, g/päivä 1220 1370 +150 g *
PROTEIINI, g/päivä 1110 1210 +100 g *
REHUHYÖTYSUHDE, kg EKM/kg rehun kuiva-ainetta 1,32 1,54
PROTEIININ HYVÄKSIKÄYTTÖ, maidon typpi/rehun typpi, % 26,8 31,5
BENEMILK BLACK MUUTOS
+3,4 kg *
+10,4 % *
+17,5 % *
Tilastollinen merkitsevyys; * P<0,001
9
Hollanti:
Pitoisuudet ylös, solut alasKONTROLLIREHU
N=15
EKM-TUOTOS, kg 36,8 39,5 +2,7 kg *
REHUHYÖTYSUHDE, kg EKM/kg rehun kuiva-ainetta
1,64 1,78
SOLULUKU (x 1000/ml) 87 35
BENEMILK BLACKN=15 MUUTOS
+9 % **
-60 % *
Tilastollinen merkitsevyys; * P<0,05; ** P<0,01
Soluluku kuvaa utareterveyttä. Kohonnut soluluku voi olla merkki utaretulehduksesta.
10
Benemilk-tilaseuranta
11
Pitkä tilaseuranta vahvistaa tieteelliset tulokset 1760 lehmää keskimäärin 45 lehmän tiloilla
Rasvapitoisuus nousi 100 %:lla tiloista
Valkuaispitoisuus nousi 90 %:lla tiloista
Laaja aineisto osoittaa: ruokinnassa tärkeää käyttää Benemilk-rehua suositusten mukainen määrä
EKM, kg/päivä +2,6Maito, kg/päivä +1,1Rasva-% +0,34Valkuais-% +0,09
Pitkäaikaisseuranta 12–24 kk: Benemilk-seuranta 6–12 kk ja sitä edeltäneen ruokinnan seuranta 6–12 kk. Seuranta valmistui v. 2014.
12
Tutkimukset ja käytäntö todistavat Benemilkin tehon
+2,6 kg EKM
13
Benemilk pidentää lehmän ”työuraa” Pääosa poistoista liittyy
Hedelmällisyyteen
Utareisiin
Jalkoihin
Energiavaje poikimisen jälkeen lisää poistoja ja johtaa ennenaikaiselle eläkkeelle.
14
Benemilk-ruokinnalla
Varmistetaan energian saanti
Viritetään vastustuskykyä
Helpotetaan hapanpötsiä
Säästetään sorkkia
Tavoitellaan tiineyttä
15
Pitoisuusindeksi
16
Pitoisuusindeksi kertoo: energiamuodolla on väliä Pitoisuusindeksi on Raisioagron kehittämä uusi mittari
Se kertoo, kuinka tehokkaasti rehun energia vaikuttaa maidon koostumukseen
Indeksin laskenta perustuu rehun rasvahappo koostumukseen
Benemilk-rehuissa energianlähteenä on tehokkaita ja suojattuja rasvahappoja, jolloin niiden energia on tehokkaammassa muodossa ja pitoisuusindeksi korkea
Mitä suurempi rehun pitoisuusindeksi, sitä paremmat maidon pitoisuudet
17
Kaikki energia ei ole samanarvoista!
REHU C
REHUN ENERGIA, MJ/kg ka 13,2 13,2
PITOISUUSINDEKSI 65 25
Kg EKM 34,8 31,4 +3,4
PROTEIINI, % 3,53 3,32 +0,21
RASVA, % 4,03 3,60 +0,43
BENEMILK BLACK ERO
+40
Benemilk Black vs. Rehu C, Lövsta 2013
0
Korkea indeksi, paremmat pitoisuudet
18
Benemilk osana ruokinnan suunnittelua
TILA
TILAN HOITO
RUOKINTA
RUOKINTA
KASVUNRU
OKINN
ANOptimaalinen Benemilk-täydennysrehu:pitoisuusindeksi
ANALYSOINTI
OPTIMOINTI
Säilörehun D-arvo
Tulos: parempi tuotos ja terveemmät lehmät
19
Yhteenveto Benemilk-ruokinta: kuusi tieteellistä tutkimusta sekä
laaja tilaseuranta:
Enemmän maitoa, enemmän rasvaa, enemmän valkuaista
EKM +2,6 kg/pv/lehmä
9 % parempi rehun hyötysuhde
Benemilk pidentää lehmän työuraa
Pitoisuusindeksi kokonaan uusi mittari ruokinnan suunnittelussa
20
Juha Anttila Maidontuottaja
RAISIOAGRON TIEDOTUSTILAISUUS
7.10.2014
21
Timo Huhtamäki Markkinointijohtaja, Raisioagro
RAISIOAGRON TIEDOTUSTILAISUUS
7.10.2014
22
Benemilk®-innovaation merkitys kuluttajille ja
kansantaloudelle
23
Maidon arvoketju
KARKEAREHU
MEIJERI
TUORE- TUOTTEET
MAITOTILAMaidon hinta sidottu laatuun
50 %
TILAN OMA VILJA
JUUSTO (n. 30 % rasvaa)
VOI (>80 % rasvaa)
MAITOJAUHE (n. 30 % valkuaista)
TEOLLINEN REHU
24
Benemilk kasvutekijänä maitotilan prosessissa
TILA
TILAN HOITO
RUOKINTA
RUOKINTA
KASVUNRU
OKINN
ANOptimaalinen Benemilk-täydennysrehu:pitoisuusindeksi
ANALYSOINTI
OPTIMOINTI
Säilörehun D-arvo
25
Taloudellinen lisäarvo tuottajalle
1050
MEUR
1000
950
900
850
800
750
700
650
600MAITO- TILIT
VOLYYMI- VAIKUTUS
VALKUAIS- LISÄ
RASVA- LISÄ
TUOTANNON ARVO
965
50 1419
1048
Lähde: TIKE
26
Benemilkin arvonlisä maitoketjuun Jos kaikki Suomen 285 000 lehmää
saisivat Benemilk-rehua ja keski määräinen EKM-tuotos/lehmä/pv +2,6 kg
Rasva/lehmä/pv +150 g = 39 miljoonaa pakettia enemmän voita
Valkuainen/lehmä/pv +60 g = 2,5 miljoonaa purkkia enemmän rahkaa
27
Pitoisuusindeksi mittaa arvonlisää
+150 g RASVAA lehmä/pv
+100 g VALKUAISTA lehmä/pv
+2,5 MILJ. RAHKAPURKKIA
+39 MILJ. VOIPAKETTIA
MEIJERI
MEIJERI
MAITOTILA
MAITOTILA
REHU C Pitoisuusindeksi 25
BENEMILK Pitoisuusindeksi 65
28
Yhteenveto Ratkaisemme osaltamme globaalin ruoantuotannon
haasteita
Maidon tuotannolla on kansantaloudellista merkitystä
Innovaatiot ruokaketjun alkupäässä vaikuttavat koko ketjuun
Uusi pitoisuusindeksi auttaa myös mittaamaan Benemilk-innovaation arvonlisää
29
Jarmo Puputti Toimitusjohtaja, Raisioagro
RAISIOAGRON TIEDOTUSTILAISUUS
7.10.2014
30
Suomen maatalous mahdollisuuksien tienhaarassa
31
Perfect Storm
Sir John Rex Beddington, 2009
32
Maidontuotanto on kasvuala
010 000
BRUTTOKANSANTUOTE/ASUKAS (USD OSTOVOIMAPARITEETTI)
20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 100 000 000
0
196
1
1967
1971
1977
1983
1989
199
5
200
1
1963
1969
1973
1979
1985
1991
1997
200
3
1965
200
9
1975
1981
1987
1993
199
9
200
520
07
200 000 000
300 000 000
400 000 000
500 000 000
VUOTUINEN KASVU 1,3 %
600 000 000
700 000 000
50
100
150
200
250
300
350
400
NorjaUSASuomiIntia Kiina
Maailman maidontuotanto (tonneissa)Vuotuinen maidonkulutus/hlö (kg/vuosi)
Lähde: FAO ja Maailmanpankki, 2009 Lähde: FAO, 2009
33
Maatalouden rakennemuutos edellyttää uutta ajattelua
2000
22220
Maitotilat, kpl Keskilehmäluku, kpl/tila Lypsylehmien lukumäärä, 1000 kpl
Maatilojen kehitysnäkymät 2020: 221100244 ©TNS 2014
361
317
287 283 284 290 286
52
39
3330
26+1 LEHMÄÄ/VUOSI
+3 LEHMÄÄ/VUOSI
20
16
15840
109209590
85507415
5450
2000
2000
2005
2005
2005
2010
2010
2010
2012
2012
2012
2014
2014
2014
2017
2017
2017
2020
2020
2020
Maidontuotantoennuste
34
Innovaatiot voivat muuttaa kehityskulkua
700
MAITOMÄÄRÄ/LEHMÄ/KK
2004200520062007200820092010201120122013
680
660
640
620
600
580
560
540TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU
2013
Lähde: TIKE
Maitomäärä/lypsävä eri vuosina kuukausittain
35
Innovaatiot voivat muuttaa kehityskulkua
700
MAITOMÄÄRÄ/LEHMÄ/KK
2004200520062007200820092010201120122013
680
660
640
620
600
580
560
540TAMMI HELMI MAALIS HUHTI TOUKO KESÄ HEINÄ ELO SYYS LOKA MARRAS JOULU
2013
Lähde: TIKE
Maitomäärä/lypsävä eri vuosina kuukausittain
Lisäarvo+14 M€
36
Tietointensiivisyys
TUOTTEET
TIETO JA OPPIMINEN
MITTARIT
KOULUTUS
RA
AK
A-A
INEE
T
TUO
TAN
TO
TUO
TEK
EHIT
YS
MY
YN
TI J
A
MA
RK
KIN
OIN
TI
LOG
ISTI
IKK
A
SEURANTA JA ANALYYSIT
37
Suomesta globaalin ruokaketjun innovaatioveturi
38
Ratkaisemme globaalin ruoantuotannon haasteita Energian hyväksikäytön tehostaminen: rehuhyötysuhde +9 %
Täsmäruokinta: Ruokinnan 360°
Typen hyväksikäytön parantaminen: vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä
39
Kiitos!