Säädösviidakon alkeet Animalian kesäleiri 22-24.8.2014

Kiljavalla

Birgitta WahlbergVTT, Eläinsuojelulainsäädännön

asiantuntija birgitta.wahlberg@animalia.fi

2Birgitta Wahlberg

Ajankohtaista

Global Journal of Animal Law (GJAL): http://www.gjal.abo.fi/

Eurogroup for Animal Law Studies (EGALS): Seminaari joka vuoden huhtikuussa.

Animal Law Consortium: Konffa joka kolmas vuosi.

Global Animal Law – GAL Project: https://www.globalanimallaw.org/

Master in Animal Law & Society vid Universidad de Autónoma de Barcelona, Espanja.

Master in Animal Law vid Lewis & Clark Law School, USA.

Eläinoikeuskursseja: Englannissa, Saksassa, Puola, Ranska, Kazakhstanissa, Kanadassa, USAssaJa Kiinassa. Suomessa ensimmäiset 2014-2015.

Oppikirja: Inledning till djurskyddslagstiftningen i Finland (2014)

3Birgitta Wahlberg 3

Käsiteviidakon hallintaa

Säädös = on julkista valtaa käyttävän elimen (Euroopan unioni, valtio, kunnat tai itsehallinnolliset yhteisöt) antama yksipuolinen velvoittava tahdonilmaisu, esim. lait, asetukset, direktiivit, muut määräykset

Säännös = lain, asetuksen tai viranomaismääräyksen yksittäinen kohta, esim. lain tietty pykälä tai sen momentti

Normit = jonkin yhteisön lait, velvollisuudet, käskyt, kiellot, luvat

Birgitta Wahlberg

4Birgitta Wahlberg 4

Perustietoa: Oikeusnormien hierarkia

EUPL

Oikeusnormien tulkinta ja soveltaminen

Laki(Esityöt)

AsetusMuut viranomaisen antamat määräykset, linjaukset ja ohjeet

Yks.tapaukset

Alemmanasteisen normin olemassaolon on aina perustuttava ylemmänasteiseen (PL 74 § ja 80 §)

Alemmanasteinen normi ei saa olla ristiriidassa ylemmänasteisen normin kanssa (PL106 § ja 107 §) Oikeustiede

Birgitta Wahlberg

5Birgitta Wahlberg

EU-tason oikeuslähteet

Euroopan unionin oikeuslähteet voidaan jakaa kolmeen ryhmään:

1. Primaarioikeuden lähteitä ovat lähinnä Euroopan unionin perustamissopimukset.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto EUVL C 326, 26/10/2012, s. 47-390.

13 artikla

Laatiessaan ja pannessaan täytäntöön unionin maatalous-, kalastus- ja liikennepolitiikkaa, sisämarkkinoita sekä politiikkaa tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja avaruuden aloilla unioni ja jäsenvaltiot ottavat eläinten, jotka ovat tuntevia olentoja, hyvinvoinnin vaatimukset täysimääräisesti huomioon kunnioittaen samalla erityisesti uskonnollisiin rituaaleihin, kulttuuriperinteeseen ja alueelliseen perintöön liittyviä jäsenvaltioiden lakeja ja hallinnollisia määräyksiä sekä tapoja.

6Birgitta Wahlberg

EU-tason oikeuslähteet

2. Johdetun oikeuden lähteitä ovat perussopimuksiin perustuvat oikeudelliset asiakirjat.

Asetukset (18)Direktiivit (9) EU:n toiminnasta tehdyn sopimuksen 288 artiklaPäätökset (4)

- muita oikeuslähteitä jotka koskevat eläimiä on yhteensä 15

http://ec.europa.eu/food/animal/welfare/references_en.htmhttp://europa.eu/legislation_summaries/food_safety/animal_welfare/index_fi.htmhttp://europa.eu/legislation_summaries/environment/nature_and_biodiversity/index_fi.htm

3. Toissijaisen oikeuden lähteitä ovat unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntö, kansainvälinen oikeus ja yleiset oikeusperiaatteet.

7Birgitta Wahlberg

Euroopan neuvoston ja muut kansainväliset yleissopimukset

Eläinten suojelua kansainvälisten kuljetusten aikana koskeva eurooppalainen yleissopimus (1968)

Tuotantoeläinten suojelua koskeva eurooppalainen yleissopimus (1976)

Teuraseläinten suojelua koskeva eurooppalainen yleissopimus (1979)

Eurooppalainen yleissopimus kokeellisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien selkärankaisten eläinten suojelemiseksi (1986)

Lemmikkieläinten suojelua koskeva eurooppalainen yleissopimus (1987).

CITES-yleissopimus (ympäristönsuojelusopimus)Convention on International Trade in Endangered Species of Wild Flora and Fauna.Sääntelee yli 30 000 uhanalaisen kasvi- ja eläinlajin, niiden osien ja niistä valmistettujen tuotteiden kauppaa. Sääntely koskee paitsi luonnossa eläviä myös vankeudessa syntyneitä, tarhattuja ja keinotekoisesti lisättyjä eliöitä.

8Birgitta Wahlberg

Suomen eläinsuojelulainsäädäntö

Suomen perustuslaki (20 § ympäristönsuojelusta)

Eläinsuojelulaki 247/1996 Laki eläinten kuljetuksesta 1429/2006Laki tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta497/2013(Laki rikoslain muuttamisesta 563/1998 Laki eläintenpitokieltorekisteristä 21/2011)

Eläinsuojeluasetus 396/199618 muuta VN:n tai MMM:n asetusta koskien tiettyä eläinlajia tai toimintaa

3 MMM:n päätöstä (teurastus, lopetus, sirkus)

9Birgitta Wahlberg 9

Keskeisten käsitteiden läpikäyntiä

Oikeussubjekti = taho, joka voi saada oikeuksia ja tulla velvoitetuksi.

Oikeussubjekteja ovat luonnolliset henkilöt eli ihmiset sekä oikeushenkilöt, joita ovat erilaiset yritykset, yhteisöt ja julkisoikeudelliset tahot.

Yllä mainittua ominaisuutta kutsutaan oikeuskelpoisuudeksi.

Kaikki ihmiset ovat oikeuskelpoisia, mutta eivät välttämättä oikeustoimikelpoisia.

Birgitta Wahlberg

10Birgitta Wahlberg 10

Käsitteiden läpikäyntiä (jatkoa)

Oikeuskelpoisuus tarkoittaa kelpaavuutta toimia oikeussubjektina. Oikeuskelpoinen henkilö tai oikeushenkilö voi saada oikeuksia ja velvollisuuksia. Esim. omistusoikeus kuvailee pelkistettynä oikeussubjektin ja esineen välistä suhdetta (eläinten omistaja – eläin).

Oikeustoimi on tahdonilmaisu, jolla perustetaan, muutetaan tai kumotaan oikeussuhde.

Oikeustoimet voivat olla yksipuolisia, kaksipuolisia tai tehtyjä kolmannen hyväksi.

Oikeustoimikelpoisuus = tarkoittaa oikeussubjektin kykyä/kelpoisuutta tehdä oikeustoimia.

Birgitta Wahlberg

11Birgitta Wahlberg 11

Käsitteiden läpikäyntiä (jatkoa)

Eläin ei voi itse vaatia oikeuksiensa (tarpeidensa) toteuttamista viranomaisessa tai tuomioistuimessa, eikä siis näin ollen ole katsottu olevan oikeussubjekti tai oikeuskelpoinen, eikä myöskään oikeustoimikelpoinen.

Eläin on voimassa olevan eläinsuojelulainsäädännössä määritellyn oikeudellisen hyvän kohde.

Eläin on tietyn lainsäädännössä määritellyn suojelun- ja hyvinvointitason (oikeudellinen hyvinvointi) objekti.

Eläimen suojelua ja hyvinvointia pyritään toteuttamaan oikeussubjekteihin kohdistettujen velvollisuuksien, määräysten ja kieltojen avulla ja kautta. Birgitta Wahlberg

12Birgitta Wahlberg

Kohtaako lainsäädäntö eläinten todellisuuden?

13Birgitta Wahlberg

Mitä eläinsuojelulainsäädännön pitäisi sisältää ja merkitä?

Mietikkää asiaa kolmesta näkökulmasta käsin:

Hyvinvointi näkökulmaItseisarvo/arvokkuus näkökulmaOikeus näkökulma

Eläin oikeushenkilönä?Icke-mänskliga varelserToislajiset yksilötNonhuman Persons

14Birgitta Wahlberg

Hyvinvointilainsäädännön tunnusmerkit

1) Eläin tunnustetaan tuntevaksi olennoksi (EU-lainsäädännössä), mutta eläinten tuntevuus saa käytännössä väistyä ihmisen intressien tieltä.

2) Eläin on tietyn laissa säännellyn suojelu- ja hyvinvointitason kohde, jolla ei ole oikeudellista subjektiviteettia.

Niitä ei lasketa oikeushenkilöiksi kuten esimerkiksi yhtiöitä, vaan ne ovat lainsäädännössä määritellyn suojelun kohteita (objekteja) ja/tai jonkun

omaisuutta.

Ihmisyksilön oikeudellinen asema ja omaisuuden suoja on oikeudellisesti vahvempi kuin eläimen suojelu ja oikeudellinen status.

3) Lainsäädäntö rakentuu pääasiassa sen ympärille mitä voidaan pitää tai ei pitää tarpeettoman kärsimyksen, kivun tai tuskan aiheuttamisena eläimelle ja siihen miten eläinten fysiologisia ja käyttäytymistarpeita pitää ottaa huomioon eläintenpidossa. Eläinperäisten kriteereiden lisäämisen argumentti ja kriteereiden rajallisuus/haasteellisuus.

Kärsimys yleensä sallitaan jos ei ole olemassa tieteellistä tietoa siitä, että eläin kärsii tai jos käytännön muuttaminen tarkoittaa taloudellisiamenetyksiä. Ja jos ”kärsimyksen ääni” on tarpeeksi hiljainen.

15Birgitta Wahlberg

Hyvinvointilainsäädännön tunnusmerkit

4) Eläimiä ei lasketa täysimääräisesti kuuluvaksi moraalisen yhteisön piiriin, joten eläimiä arvostetaan eri tavalla lainsäädännössä riippuen siitä, miten ihminen niitä haluaa käyttää.

5) Taloudellisten arvojen ja ihmiskeskeisyyden priorisointi sallitaan käytännössä = oikeuttaa ihmisen näkökulmasta välttämättömän kärsimyksen tuottamisen.

6) Hyvinvointilainsäädännön tavoitteena ei ole vähentää tai lopettaa eläinten käyttöä, tappamista tai teurastamista, vaan säätää käytön ehdoista hyvinvointikäsitteen kautta esimerkiksi ihmisen makumieltymysten, ilon, huvin, vaatetuksen tai kauneuden hyväksi, jotka ovat ihmisen selviytymisen kannalta tarpeettomia tyydyttää tai jotka voidaan tyydyttää jollain muulla tavalla. Lainsäädäntö ei aseta kriteereitä sille, että eläintä ylipäätään voi käyttää.

Suojelu on tavoite, hyvinvointi on se menetelmä/keino, jolla tavoitteeseen pyritään.

16Birgitta Wahlberg

Itseisarvon tunnustamisen tunnusmerkit

1. Eläinten itseisarvon tunnustaminen rajoittaa eläinten käyttöä.

Edellyttää oikeudellisia kannanottoja/kriteereitä siitä miten ja koska ihminen voi käyttää eläimiä loukkaamatta eläimen itseisarvoa.

2. Itseisarvo -käsite laajentaa, syventää ja/tai kiristää merkittävästi niitä vaateita, joita eläinten hyvinvoinnin tasolle oikeudellisesti asetetaan.

3. Eläinten itseisarvon kunnioittaminen pitää varmistua eläimille kuuluvien (perus)oikeuksien kautta. Eläinten itseisarvon tunnustaminen ja kunnioittaminen edellyttää oikeudellista subjektiviteettiä oikeushenkilönä.

Esimerkiksi oikeushenkilökategorian alakategoriana nimellä Toislajiset yksilöt

17Birgitta Wahlberg

Tulevaisuus?

Declaration and Programme of Action

The intrinsic value of non-humans and their fundamental rights are the birthright of all sentient beings.

The respect of their value and the protection and promotion of their life and welfare is the responsibility of every human being and government.

(Wahlberg 2012 unpublished)