Kelan lääkinnällisen kuntoutuksen avoterapiastandardi

1.1.2015 alkaen

Pelisääntöjä

• Esityksen aikana tulevia ajatuksia, uusia kysymyksiä ja

kehittämisideoita voi kirjoittaa viestiseinään

www.viestiseina.fi/kela tai Twitteriin #avoterapia.

• Vastaamme uusiin kysymyksiin jälkikäteen osoitteessa

www.kela.fi/yhteistyökumppanit/kuntoutuspalvelut/

ajankohtaistiedotteet/avoterapiat

• Etukäteen saadut kehittämisideat olemme koonneet uuden

standardin valmistelusalkkuun.

Sisältö

1. Taustaa avoterapiastandardin muutoksiin

2. Avoterapian toteuttaminen

3. Avoterapiat

a. Lajit, muodot, erityismuodot

b. Yksilöterapiat

c. Ryhmä- ja monimuotoryhmäterapia ja päiväkuntoutus

d. Arviointimenetelmä

4. Kysymykset ja vastaukset

5. Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

3

AvoterapiastandardiTaustat uudistustyölle

• ICF-viitekehyksen vahvistaminen

• Kuntoutujan oman roolin vahvistaminen

• Läheisten ja lähiverkoston kanssa tehtävän

yhteistyön lisääminen

• Kuntoutumista tukevan arjen rakentuminen

• Terminologian selkeyttäminen

• Terapiakerran kestojen tarkistaminen

• Standardin rakenteen ja sisällön selkeyttäminen

Avoterapia lajit, muodot ja erityismuodot

Terapialaji

• yksilö- ja ryhmäterapia

• psykoterapiassa perheterapia

Terapiamuodot

• fysioterapia

• musiikkiterapia

• neuropsykologinen kuntoutus

• psykoterapia

• puheterapia

• toimintaterapia

• monimuotoryhmäterapia

• päiväkuntoutus

• Terapian erityismuodot

• fysioterapiassa

− allasterapia

− lymfaterapia

− ratsastusterapia

• Toimintaterapiassa

− ratsastusterapia

• Psykoterapiassa

− kuvataideterapia

Avoterapian toteuttamiseen liittyvät asiat

• Kuntoutus toteutetaan standardin, kuntoutuspäätöksen ja

asiakkaan kanssa sovitun sisällön mukaisena

• Tarjouspyynnössä on todettu:• kuntoutuja saa avoterapiaa Kelan päätöksen mukaisen ajan

• kirjallinen kuntoutuspalaute avoterapiastandardin kohdan 3.1. mukaisesti

• kuntoutuksesta tarjottavaan hintaan sisältyy

• esim. toimistomaksu ja kuntoutuksen toteuttamiseksi tarpeellinen

avustaminen

• ratsastusterapiassa hevosen vuokra ja hevosen taluttajan kustannukset

• allasterapiassa uimahallimaksu, tarvittaessa riisumisen, pukeutumisen ja

peseytymisen avustaminen

• Palveluntuottaja toimii kuntoutujan suostumuksella aina

yhteistyössä kuntoutujan, omaisten tai läheisten, hoitavan tahon

ja kuntoutusta toteuttavien muiden palveluntuottajien sekä

kuntoutujan lähiverkoston kanssa

Muutokset terapiakerran kestoissa

Terapia: 45 min 60 min 90 min 120 min

Allasterapia x x Poistuu Poistuu

Fysioterapia x x x Poistuu

Kuvataideterapia x x x Poistuu

Lymfaterapia x x Poistuu Poistuu

Musiikkiterapia x x x Poistuu

Neuropsykologinen kuntoutus

x x x

Poistuu

Perheterapia x x x Poistuu

Psykoterapia x x

x

Poistuu

Puheterapia x x Poistuu Poistuu

Ratsastusterapia x x Poistuu Poistuu

Toimintaterapia x x x Poistuu

Ryhmäterapia 60–90 min Poistuu 90–120 min

Monimuotoryhmäterapia 60–90 min Poistuu 90–120 min

Kotikäynti

• Terapioissa

− yksilöterapioissa lukuun ottamatta allas-ja ratsastusterapiaa

− ei ryhmä-, monimuotoryhmäterapioissa eikä päiväkuntoutuksessa

• Voi toteutua kotona, päiväkodissa, koulussa tai muussa

arjen ympäristössä

• Perustellaan kuntoutussuunnitelmassa

• kuntoutuksen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää harjoittelua

arkipäivän tilanteissa ja sillä voidaan parantaa vaikuttavuutta tai

• on tarpeen kuntoutujan terveydentilan perusteella tai

• matkustaminen palveluntuottajan luokse muodostuisi kuntoutujalle

kohtuuttoman rasittavaksi

• Kotikäyntilisä

Ohjauskäynti

• Lapsen ja alle 18-vuotiaan nuoren yksilöterapioissa

lukuun ottamatta allas-, lymfa- ja ratsastusterapiaa

• Kuntoutussuunnitelmassa on ohjauskäynnit

suositeltu ja perusteltu ja kuntoutuspäätöksessä ne

on myönnetty

• Vanhempien ohjauskäynti on mahdollista toteutua

myös kotona, päiväkodissa tai koulussa, jolloin

niihin voi osallistua tarpeelliset lähityöntekijät

• Kotikäyntilisä, jos toteutuu arjen ympäristössä

• Lapsen, nuoren ja aikuisen terapiatilanteiseen voi

lähiverkosto osallistua aina kuntoutujan luvalla.

Yhteistyökäynti

• Yksilöterapioissa, jos on enemmän kuin 1 terapia

• ei allas-, lymfa- ja ratsastusterapioissa

• ei ryhmä-, monimuotoryhmäterapioissa eikäpäiväkuntoutuksessa

• Kesto max. 45 min

• Perustellusta syystä voidaan yhdistää 2 yhteistyökäyntiä

• Kotikäyntilisä, jos toteutuu arjen ympäristössä

• Yhteistyökäynnit vähennetään kuntoutuspäätöksessä

olevista käyntikerroista

• Max. 4 terapiakertaa/vuosi

Verkostokäynti

• Kaikissa terapiamuodoissa ja erityismuodoissa

• ryhmä-, monimuotoryhmäterapioissa ja päiväkuntoutuksessa vain 1

terapeuteista

• tarpeellinen tutustuminen kuntoutujan arkiympäristöön tai osallistuminen

laitosmuotoisen kuntoutuksen palveluntuottajan toteuttamaan

verkostoneuvotteluun tai kotikäyntiin (yht. max 2/v.)

• terveydenhuollossa tehtävän lääkinnällisen kuntoutussuunnitelman

laatiminen tai tarkistaminen (max 2/v.)

• päivähoidossa tai koulussa tehtävän erityistä tukea tarvitsevan lapsen

kuntoutussuunnitelman tai HOJKSin laatiminen tai tarkistaminen (max

2/v.)

• sosiaali- tai terveydenhuollon järjestämä vaativan apuvälineen käytönopetus

ja sovitus kuntoutujan arkiympäristössä max 2/v.)

Verkostokäynnin laskutus

• Yksilöterapia

• 60 min terapiakerran hinta ilman kotikäyntilisää

• Ryhmä-, monimuotoryhmäterapia ja päiväkuntoutus

• 60 min verkostokäyntihinta (sopimuksessa)

• Jos terapeutti laskuttaa 2 kertaa 60 min, kuluvat molemmat

vuoden aikana kyseiseen verkostokäyntiin käytettävissä

olevat kerrat.

• Matkakustannukset korvataan Verohallinnon voimassa

olevien kilometrikorvausten mukaisesti.

Verkostotyö

• Terapeutti vastaa kuntoutuksen aikana

tarpeellisesta verkostotyöstä. Omaisten tai läheisten

ja muun lähiverkoston ohjaustyö voidaan toteuttaa

siten, että tarpeelliset henkilöt osallistuvat

kuntoutujan terapiakertaan. Asiasta sovitaan

etukäteen kuntoutujan tai hänen huoltajansa

kanssa.

• Terapeutti varmistaa verkostotyössä tarpeellisen

tiedonvälityksen.

13

Liikunta- ja harrastuskokeilu

• Yksilöterapioissa • ei allas- ja ratsastusterapioissa

• ei ryhmä-, monimuotoryhmäterapioissa eikä päiväkuntoutuksessa

• Mahdollista, kun kokeilu tukee kuntoutujan ja terapian

tavoitteiden saavuttamista sekä osallistumista

• Edellytys: kokeilut vaativat terapeuttista analysointia ja

ratkaisukykyä, jotta liikunta- ja harrastustoimintojen

jatkaminen onnistuu itsenäisesti tai läheisten tai avustajan

tukemana

• Terapeutti on velvollinen tiedottamaan kuntoutujaa

hankkimansa vakuutusturvan kattavuudesta

Yksilöterapia 1/2

• Terapeutin tehtävät

• ottaa yhteyttä kuntoutujaan 2 vkon kuluessa kuntoutuspäätöksen

saapumisesta

• tutustuu terapian alkaessa kuntoutujan arjen ympäristöön (verkostokäynti)

• kuntoutus alkaessa ja päättyessä haastattelee, tekee arvioinnit ja

mittaukset huomioiden toimintakyvyn osa-alueet, ympäristö- ja yksilötekijät

• Terapiasuunnitelma sisältää kuntoutujan ja läheisen kanssa

yhteistyössä

• asetetut konkreettiset tavoitteet (liitteeksi terapiapalautteeseen)

• suunnitellut kuntoutusmenetelmät ja terapian toteuttaminen

• käytettävät arviointi ja seurantamenetelmät ja aikataulutus

• sovittu viestien välitysmenetelmä

• arvioitu verkostotyön tarve

Yksilöterapiat 2/2

Kuntoutuspäiväkirja

-> kuntoutujan muistiinpanot, välitehtävät ja

mahdollisesti kuntoutussuunnitelma, palautteet

Yhteistyökäynnit

-> Kuntoutujalla on vähintään kaksi eri

yksilöterapia lajia, vuoden aikana

terapiapalveluntuottajat voivat toteuttaa max. 4

terapiakertaa yhteistyökäyntinä (nämä

sisältyvät kuntoutuspäätöksessä oleviin

terapiakerta määriin)

Verkkokuntoutus (netti-/videovälitteinen terapiatyöskentely)

• Voi olla yhteydenpidon ja seurannan väline terapioissa, jos se

soveltuu kuntoutujalle

• Yksilöterapiatyöskentelyssä poikkeustilanteissa, kun

• terapiamuoto soveltuu työskentelyyn

• tilapäisjärjestely

• sovitaan etukäteen Kelan kanssa

• soveltuu menetelmänä kuntoutujalle

• palveluntuottaja ottaa huomioon asiakkaan suostumisen, toimintaluvat,

lait ja asetukset, tekniikan toimivuus yms. asiat.

Ryhmä- monimuotoryhmäterapia

• Monimuotoryhmäterapia (nimenmuutos)

• Uutena ryhmäterapiaan allasterapia 2 terapeutin

toteuttamana

• Muutokset

• kesto 60-90 min

• 4 – 17 –vuotiaat lapset ja nuoret

• ryhmäkoko 2-4 lasta tai nuorta yhden ohjaajan ryhmässä

• lasten ja nuorten ryhmissä ohjaukselliset ryhmätapaamiset (1/4

myönnetyistä terapiakerroista) mahdollisia

• aikuisten ryhmissä omaiset tai läheiset voivat osallistua, jos se

on ryhmän kanssa suunniteltu ja sovittu

• yksi terapeutti voi tarvittaessa osallistua verkostokäyntiin

Ryhmä-, monimuotoryhmäterapia ja päiväkuntoutus

• Ryhmä- monimuotoryhmäterapia

• alkaa 3 kuukauden kuluessa päätöksen saapumisesta

• sisältyy 2 kuntoutujan yksilökäyntiä

• Terapeutin tehtävät samat kuin yksilöterapiassa

• Päiväkuntoutus

• Kesto 5 tuntia

• sisältää vähintään 2 eri terapiaa

• alkaa 3 kuukauden kuluessa päätöksen saapumisesta

• terapeutin tehtävät samat kuin yksilöterapiassa

• allasterapia

• ravinto ja mahdollisuus lepoon

Kirjallinen kuntoutuspalaute, vähintään kerran vuodessa, johon on liitetty tavoitelomake ja mahdolliset muut mittaus- ja testilomakkeet

Sisältö:

• kuntoutujan toimintakyvyn kuvauksen vuosittaisen terapiajakson alkaessa

• kuntoutujan kanssa sovitut yksilöidyt konkreettiset tavoitteet, jotka perustuvat

kuntoutussuunnitelmaan

• tiedot terapian toteutuksesta (toteutuspaikka, sisältö, määrä, tiheys, ohjauskäynnit,

yhteistyökäynnit, verkostokäynnit, verkostotyö, liikunta- ja harrastuskokeilut)

• käytetyt arviointimenetelmät tuloksineen ja mahdollisine viitearvoineen ja

muutoksineen

• selvityksen kuntoutujan tavoitteiden saavuttamisesta ja toimintakyvystä terapian

päättyessä suhteessa aloitusvaiheen arviointeihin ja asetettuihin tavoitteisiin

• jatkosuositukset perusteluineen

• kuntoutujan oman arvion toimintakyvyn muutoksesta, terapian vaikutuksesta ja

tavoitteiden saavuttamisesta

• kuntoutukseen osallistuneen omaisen tai läheisen arvion terapian vaikutuksesta ja

tavoitteiden saavuttamisesta ja muut tarpeelliset lisätiedot

20

Vakavista tapaturmista ilmoittaminen

• Palveluntuottaja on velvollinen ilmoittamaan tapaturmasta

välittömästi sopimuksen tehneeseen Kelan vakuutuspiiriin

• Vakava tapaturma on aina • pitkään sairaalahoitoon johtava tai

• pysyvän vamman aiheuttava tai

• kuolemaan johtava tapaturma

• Ilmoituksessa selvitetään seuraavat tapahtumatiedot: • Mikä terapia on kyseessä?

• Mitä on tapahtunut?

• Kenelle ja milloin tapaturma on sattunut?

• Miten tilanteessa on toimittu?

• Kenelle siirtyy vastuu jatkohoidosta tai -toimenpiteistä?

• Mitä vakuutuksia palveluntuottajalla on ja missä vakuutusyhtiössä?

Kysymykset ja vastaukset, miten luet dioja?

• Terapeuttien kysymykset on kopioitu suoraan tai

osin muokattuna dioihin.

Vastaukset löytyvät myös avoterapiastandardista tai

tarjouspyyntöasiakirjoista eli sopimusasiakirjoista.

• Kysymys on merkitty pallolla ja vihreällä värillä.

Vastaus on merkitty nuolella.

Käyntikertojen määrä pitkässä kuntoutuspäätöksessä ?

• Mistä vuosi lasketaan, kun asiakkaalle on myönnetty

maksusitoumus pidemmäksi aikaa kuin vuosi ja

maksusitoumuksessa on määritelty käyntimäärä x kertaa

/ vuosi?

Kuntoutuspäätökseen on kirjoitettu millä ajalla se on

voimassa, esim. 1.3.2015- 28.2.2018, 1 vuosi on

1.3.2015- 29.2.2016.

Avoterapian toteuttaminen?

• Mitä tarkoittaa seuraava standardin teksti?

”Palveluntuottaja kertoo kuntoutujalle ja hänen

omaiselleen tai läheiselleen eri kuntoutusvaihtoehdoista ja

niiden vaikutuksista kuntoutujan toimintakykyyn ja

osallistumiseen.”

Palveluntuottajan tehtävänä on antaa asiakkaalle yleistä

tietoa hyvästä kuntoutuskäytännöstä ja kuntoutumista

tukevista aktiviteeteista ja palveluista.

Eri terapiamuodoissa on erilaisia menetelmiä, joista

asiakas tarvitsee tietoa, jotta hänellä on mahdollisuus

valita se häntä eniten hyödyttävä ja motivoiva menetelmä

esim. harjoitellaanko fysioterapiassa lihasvoimaa

lihaskuntoliikkeillä vai mennäänkö kuntosalille.

Terapiasitoumus?

• Saako asiakkailta periä peruuttamattomasta ja käyttämättä

jätetystä terapiakerrasta peruutusmaksua. Jos saa, mikä on

kohtuullinen summa?

• Onko kohtuullista vaatia, että peruutukset pitää tehdä

terapia-aikaa edeltävänä päivänä ennen klo 20.00?

• Onko oikein ottaa peruutusmaksu, jos asiakas peruuttaa

sairauden tai esim. sairauden oireiden pahentumisen vuoksi

etenkin, jos asiakkaalla ei ole lääkärintodistusta?

Suositellemme asiakkaan ja palveluntuottajan välisen

terapiasitoumuksen tekemistä, jossa osapuolet sopivat esim.

terapiakertojen peruuttamisesta.

Kohtuullisuuden arviointi on kuluttaja-asiamiehen tehtävä.

Kuntoutuksen toteuttamisen periaatteita?

• Standardissa todetaan seuraavasti: ”Palveluntuottaja käy läpi ...

kuntoutuksen toteuttamiseen liittyvät periaatteet, kuten standardin

asiat." Mitkä asiat ovat mielestänne olennaista käydä läpi

standardista kuntoutuksen / avoterapian toteuttamiseen liittyen?

Alkuarvioinnit ovat kuntoutuksen suunnittelun ja kuntoutusprosessin

toteutuksen ja seurannan perusta

Asiakas ottaa vastuuta omasta kuntoutumisestaan ja osallistuu

jatkuvaan kuntoutuksen tuloksellisuuden arviointiin

Kuntoutuminen tapahtuu arjessa

Yhteistyö läheisten ja lähiverkoston kanssa ja lupakysymykset

Asiakas sitoutuu käyttämään sovitut terapiakerrat ja esteen tullessa

perumaan ne hyvissä ajoin

Julkinen terveydenhuolto järjestää kuntoutuksen lyhyt- ja

pitkäaikaisen kunnan järjestämän sairaala- tai intervallihoidon ajalta.

Terapiakäynnin kesto ?

• Voidaanko tarvittaessa kaksi terapiakertaa yhdistää

esimerkiksi toimintaterapiassa?

Kaksoistunnit eivät ole mahdollisia

Jaksottaminen ja tiivistäminen 1 ?

• Mitä tarkoittaa terapiakertojen jaksottaminen?

Asiakkaan tarpeiden mukaan terapiaa voidaan jaksottaa siten,

että välillä on intensiivinen terapiajakso, välillä tauko ja

seurannat.

• Mikä on Kelan kanta siihen, että lapsella on samana päivänä

2-3 Kelan kustantamaa terapiaa?

Lapsen jaksaminen on tärkeä huomioida. Yhteistyökäynnillä

terapeutit voivat sopia lapselle sopivasta toteutustavasta

yhteistyössä vanhempien kanssa. Yhteys vanhempiin ja

hoitavaan tahoon, jos terapioiden / käyntikertojen määrä on

lapselle liian suuri.

Jaksottaminen ja tiivistäminen 2 ?

• Entä terapioiden jaksottaminen/vuorottelu, kun

lapsella 2-4 eri terapiaa?

Kela suosittaa jaksottamista ja vuorottelua

erityisesti, kun on tarve useampaan terapiaan. Ne

voivat olla myös hyviä keinoja tukea tavoitteiden

saavuttamista tai motivaatiota pitkään jatkuvissa

terapioissa! Palveluntuottajan on tärkeää tehdä

yhteistyötä hoitavan tahon kanssa.

Terapeutti voi myös ehdottaa kuntoutuspalautteessa

jaksottamista tai tiivistämistä, jotta se huomioidaan

kuntoutuksen suunnittelussa.

Lapsen yksilöterapian toteuttaminen?

• Miten paljon terapiakäynnistä voi olla ohjausta (selitystä,

tekemään laittamista), kun joku seuraamassa, jotta käynti

terapiakäynti. Onko eroa eri terapioissa?

Läheisten ja lähiverkoston ohjaus kuuluu terapiaan. Terapia

voi siten toteutua samalla ohjaten ja perustellen. Vanhempia

ja muuta lähiverkostoa tuleekin osallistaa terapiaan. Myös

aikuisen kuntoutujan perhe voi osallistua terapiaan!

Avoterapioiden toteuttaminen ?

• Voiko osa asiakkaan kuntoutuskerroista toteutua

yksilöterapiana ja osa ryhmä- tai monimuotoryhmäterapiana?

Jos asiakkaalla on päätös yksilöterapiasta, terapia

toteutetaan yksilöterapiana. Asiakkaalla voi olla samaan

aikaan päätös myös yksilö- ja monimuotoryhmäterapiasta tai

ryhmäterapiasta.

• Kuuluuko matkaan kulunut aika terapian aikaan? Miten kulut

hoidetaan?

Ei kuulu. Asiakas saa terapiaa päätöksessä ilmoitetun ajan.

Matkakulut kuuluvat terapian hintaan = kotikäyntilisä

Välitehtävä?

• Mitä tarkoitetaan esim. musiikkiterapian osalta

asiakkaalle kotiin annettavilla välitehtävillä /

kotitehtävillä?

Se on kotiharjoitus, jonka asiakas tekee itsenäisesti tai

yhdessä perheen tai läheisen kanssa. Se tukee

tavoitteiden saavuttamista sekä kuntoutumista arjessa.

Yleisesti terapiatyöskentelyn aikana on aina mietittävä

harjoiteltavien asioiden yhteyttä arkeen ja miten asiakas

oppii hyödyntämään terapiassa opittuja toimintamalleja

arjessa tai miten arjessa lähiverkosto kykenee tukemaan

asiakkaan kuntoutumista.

Terapia- vai yhteistyökäynti 1 ?

• Merkitäänkö terapiakäynti yksilö- vai yhteistyökäynniksi,

kun käynti toteutuu sellaisen terapeutin kanssa, jonka

terapian maksajana on kunta tai jos käynti toteutuu esim.

kuntoutusohjaajan kanssa?

Yhteistyökäynti, kun terapiakäynti toteutuu kunnan

terapeutin kanssa

Terapiakäynti, kun kuntoutusohjaaja osallistuu terapiaan

• Miten merkitään laskutukseen palaverit, joissa

suunnitellaan vanhempien ja AAC-henkilöstön sekä

päiväkoti-/kouluhenkilöstön kanssa henkilökohtaista lapsen

kommunikaatiomateriaalia.

Käynti kirjataan verkostokäynniksi

Terapia- vai yhteistyökäynti 2 ?

• Miten kirjataan nuorisoasteen kuntoutujan kanssa tehty

yhteistyötapaaminen psykologin, opon jne. kanssa?

Verkostokäynniksi, jos kysymys on HOJKS:n teosta.

Verkostokäynnin käyttömahdollisuudet on lueteltu

standardissa, muita kuin siinä mainittuja ei ole mahdollista

korvata.

Terapiakäynniksi, jos terapeutti ja asiakas kutsuvat

psykologin tai opon osallistumaan terapiaan.

Terapia- vai yhteistyökäynti 3 ?

• Miten laskutetaan, kun kahdella terapeutilla on yhteinen

asiakas (esimerkiksi puhe- ja toimintaterapeutilla) ja he

pitävät keskenään yhteisen palaverin asiakkaan asioista

kuten tavoitteista, yms. yhteisistä linjoista ?

Ilman asiakkaan läsnäoloa terapeuttien keskinäistä palaveria

ei ole mahdollista laskuttaa Kelalta. Kela ei korvaa käyntejä,

joissa asiakas tai hänen vanhempansa eivät ole läsnä.

Kun asiakas on läsnä, voivat terapeutit toteuttaa vuoden

aikana max. 4 yhteistyökäyntiä. Yhteistyökäynti kestää 45

min. Perustellusta syystä se voi kestää 2x45 min, jolloin

molemmista terapioista kuluu asiakkaan terapiakertoja.

Ohjauskäynti 1?

• Onko kysymys terapiakäynnistä vai ohjauskäynnistä, kun

lapsen kuntoutusjakson alussa jaksolle asetetaan tavoitteita

yhdessä vanhempien kanssa?

Terapia työskentely käynnistyy asettamalla

kuntoutussuunnitelmaan pohjautuvat tavoitteet ja

suunnittelemalla toteutus yhteistyössä lapsen ja perheen

kanssa, jolloin kyse on terapiakäynnistä tai arkiympäristöön

tehtävästä verkostokäynnistä. Tavoitteista keskustellaan

myös ohjauskäynnillä.

Ohjauskäynti 2 ?

• Jääkö lapsen muu arkiympäristö, kuten koulu ja päiväkoti

vaille tarpeellista ohjausta, koska ohjauskäynneillä

vanhempien läsnäolo on aina pakollista?

Vanhemmat ovat lasten huoltajia, heillä on oikeus ja heidän

on tärkeä tietää, mitä asioita lapsen kuntoutukseen liittyy.

Vanhempien ohjauskäynti voi toteutua koulussa tai

päiväkodissa.

Tarpeelliset henkilöt päiväkodissa ja koulussa voivat aina

osallistua terapiakertaan, jolloin heitä voi konkreettisesti

ohjata tai he voivat olla näkemässä, miten lasta/nuorta

kannattaa ohjata ja miten tukea kuntoutumista. Terapiaa on

tärkeä toteuttaa lapsen arkiympäristössä esim.

kouluntunnilla.

Ohjauskäynti 3 ?

• Hoitava taho suosittaa usein ohjauskäyntejä (päiväkotiin, kouluun,

asuntolaan), osittain ehkä tuntematta standardin kohtaa ohjauskäynti,

ohjauskäynnin rajat?

Kuten kysyjä toteaa, ohjauskäyntejä ei voi toteuttaa ilman vanhempia.

Tarvittaessa ohjauskäynti voi toteutua arjen ympäristössä, jolloin myös

lähiverkosto voi niihin osallistua. Kun terapia toteutuu arjen ympäristössä, on

olennaisinta osallistaa lähiverkosto harjoitteluun kuntoutumisen edistämiseksi.

• Ohjauskäyntejä on jopa lapsilla, joilla terapia toteutuu kotona ja

vanhemmat/vanhempi aina mukana terapiatilanteessa, jolloin ohjaus pääosin

sujuu saumattomasti sen aikana.

Hienoa, että vanhemmat ovat mukana terapiassa ja toimintatavat siirtyvät

arkeen. Erillisiä ohjauskäyntejä harvemmin tarvitaan. Ohjaus onnistuu usein

hyvin terapian yhteydessä.

Ohjauskäynti 4 ?

• Mitä ajattelette "käyttämättömistä " ohjauskäynneistä?

Esim. 5 käynnistä voi olla tarpeen vain 2 toteuttaa ilman

lasta. Olisiko hyvä olla yhteydessä Kelaan päätöksen

tultua? Käyttämättömät hävettävät.

Terapiapalautteeseen tulee kirjata vanhempien

osallistuminen terapiaan ja miten vanhempia on ohjattu

terapian yhteydessä. Kun vanhemmat osallistuvat

terapiaan, se on hyvän kuntoutuskäytännön mukaista!

Eli ei kannata hävetä, olennaisinta on se, että ohjaus

toteutuu! Terapiapalautteessa voi tiedottaa sekä

hoitotahoa että Kelaa, jos vähäisempi ohjauskäyntien

määrä riittää.

Yhteistyökäynnin pituus ja määrä ?

• Millä perusteella yhteistyökäyntien kestoksi on

määritelty vain 45 min? Aika on todella lyhyt etenkin,

kun näitä käyntejä on kaikkiaan mahdollista tehdä niin

harvoin.

Yhteistyökäynnit kuluttavat kuntoutuspäätöksessä

myönnettyjä käyntikertoja eikä niistä siten anneta

erillistä päätöstä. Kaikille terapeuteille on

kuntoutuspäätöksen perusteella mahdollista osallistua

45 min yhteistyökäyntiin.

Yhteistyökäynti vaatii etukäteissuunnittelua.

• 4 kertaa on vähän, voiko saada enemmän?

Tämän sopimuskauden aikana 4 krt. / vuosi.

Verkostokäynti 1 ?

• Onko verkostokäyntien lukumäärät tarkoitettu vuoden mittaisen

terapiajakson ajalle, eli esim. syyskuun alusta seuraavan

vuoden elokuun loppuun?

Kyllä on.

• Mikä on minuuttimäärä per verkostokäynti ja laskutus?

60 minuuttia. Verkostokäynnit eivät sisälly myönnettyihin

terapiakertoihin.

• Kuinka monta verkostokäyntiä jaksoon saa sisällyttää?

Aikuisilla on mahdollista käyttää 3 x 2 verkostokäyntiä ja

lapsilla 4 x 2 verkostokäyntiä tilanteissa, jotka standardi

määrittää.

Verkostokäynti 2 ?

• Verkostokäyntiin on varattu vain 1 tunti aikaa, mikä ei riitä.

• Voiko verkostokäyntejä olla maksusitoumuksen

voimassaoloaikana 2x60 min vai 2x120 min esim. HOJKS -

käynti keväällä 120 min ja syksyllä 120 min?

Yhden vuoden aikana voi toteutua 2x60 min HOJKS-

suunnitteluun

Tämä edellyttää palaverien huolellista etukäteissuunnittelua

• Onko väliä, osallistuuko vuodessa yksi vai kaksi kertaa

HOJKS-palaveriin.

Ei ole määritelty standardissa, maksimi on kuitenkin 2x60 min

vuodessa.

Verkostokäynti 3 ?

• Miksi terapeutti ei saa osallistua asiakkaan apuvälineen

arvio- tai sovituskäynnille, joka toteutuu sosiaali- tai

terveydenhuollon yksikössä? Yhteistyötä sopivan

apuvälineen, sen laajuuden ja sanaston arvioinnissa

kuitenkin tulee tehdä apuvälineen myöntävän tahon kanssa

tehdä. Yhteistyötä ja suunnittelua olisi helpompi tehdä

yhdessä, jos terapeutti voisi myös osallistua arvio- tai

sovituskäynnille.

Kela ei korvaa apuväline arvio- ja sovituskäyntejä, jotka

eivät toteudu asiakkaan arkiympäristössä.

Apuvälinetarpeen arviointi ja sovitus ovat terveydenhuollon

tai sosiaalitoimen tehtävä.

Verkostokäynti 4 ?

• Voiko verkostokäyntejä toteuttaa uuden standardin

mukaisesti myös niille kuntoutujille, joiden päätös on

tehty viime vuonna eikä verkostokäyntejä ole siis

kuntoutuspäätöksessä mainittuna.

Kyllä voi. Verkostokäynneistä ei tarvitse olla

kuntoutussuunnitelmassa suositusta. Ne voi tehdä

kuntoutujan tarpeen mukaan siten kuin standardi ne

mahdollistaa.

Verkostokäynti 5 ?

• Ketkä osallistuvat arkiverkostopalaverin?

Kuntoutujan tarpeen mukaiset henkilöt (esim. vanhemmat,

puoliso, henkilökohtainen avustaja)

• Viettääkö terapeutti verkostokäynnistä 60 min ylittävää aikaa

"omaan laskuun" ?

Kela korvaa verkostokäynnistä 60 min tai 2x60 min, jolloin

molemmat vuoden ajalle kyseiseen käyntiin varatut kerrat on

käytetty. Verkostokäynnit voi suunnitella niin, että terapeutti

on sen ajan paikalla, mikä on tarpeen terapeutin

asiantuntemuksen näkökulmasta.

Verkostokäynti 6 ?

• Miksi puheterapeutti ei voi osallistua apuvälinearvioon

Tikoteekissä?

Apuvälinearvion tekeminen on terveydenhuoltolain mukaan

terveydenhuollon tehtävä tai vammaispalveluin perusteella

sosiaalitoimen tehtävä.

• Maksaako Kela verkostokäynnistä aiheutuvat Verohallinnon

mukaiset kilometrikorvaukset terapeutille vai firmalle, kun

terapeutti menee verkostokäynnille omalla autolla?

Kela maksaa kilometrikorvauksen laskuttajalle ja

palveluntuottaja korvaa työntekijälle.

Verkostokäynti 7 ?

• Voiko kyseessä olla yhden terapeutin osallistuminen

esimerkiksi mielenterveyskuntoutujien kuntoutuskodissa

pidettyyn verkostopalaveriin, jossa on psykiatri, omaisia

ja henkilökuntaa ja palaverissa keskustellaan

kuntoutujan hoitoon ja kuntoutukseen liittyvistä

suunnitelmista?

Kyllä voi, jos asiakas asuu kuntoutuskodissa.

Kysymyksessä on silloin arkiympäristössä tapahtuva

verkostokäynti.

Kyllä voi, jos taho on julkisen terveydenhuollon yksikkö,

joka vastaa kuntoutussuunnitelmasta ja kysymyksessä

on sen teko tai tarkistaminen.

Liikunta- ja harrastuskokeilu 1 ?

• Saako jokaisen asiakkaan kanssa käydä tarvittaessa

liikunta- ja harrastuskokeilussa 5 kertaa maksusitoumuksen

käyntikertojen lisäksi?

Ei, sillä liikunta- ja harrastuskokeilut sisältyvät myönnettyihin

käyntikertoihin.

Kokeilujen tulee tukea tavoitteiden saavuttamista sekä

kuntoutujan osallistumista. Edellytyksenä on myös että

harrastus on perheen harrastuskulttuuriin sopiva ja kokeilu

vaatii terapeuttista analysointia ja ratkaisukykyä.

Liikunta – ja harrastuskokeilu 2 ?

• Mikä aika liikunta- ja harrastuskokeilukäynnistä laskutetaan?

Saako laskuttaa lisäksi kilometrit?

Liikunta- ja harrastuskokeilun aika on asiakkaalle myönnetyn

terapiakerran aika. Jos se toteutuu muualla kuin terapeutin

tiloissa maksetaan kotikäyntilisä.

• Montako käyntikertaa voi käyttää yhtä harrastekertaa kohden

yhdellä kerralla. Esim. ratsastukseen tarve olisi kaksi tuntia

yhtä kertaa kohden.

Liikunta- tai harrastuskokeiluun voi käyttää

kuntoutuspäätöksessä myönnetyn terapiakerran ajan.

Liikunta- ja harrastuskokeilu 3 ?

• Milloin liikunta on normaali terapiakerta? Milloin se

kokeilu?

Liikunta on kokeilu silloin, kun siitä suunnitellaan

asiakkaalle kuntoutumista tukevaa harrastusta.

• Kuuluuko matkaan kulunut aika terapian aikaan? Miten

kulut hoidetaan?

Matkat kuuluvat terapian hintaan ja korvataan

kotikäyntilisänä

• Voiko kokeilun hinnan laskuttaa Kelalta kuittia vastaan?

Kuntoutuja vastaa itse ylimääräisistä kustannuksista, jotka

aiheutuvat liikunta- ja harrastuskokeiluista.

Terapian sisältö ?

• Voinko fysioterapiaa toteuttaa fysioterapiakäynnin hinnalla

hevosen selässä, altaassa, laskettelurinteessä, kun se

palvelee tavoitteita, ilman että on päätös ratsastusterapiasta,

allasterapiasta? Millä kriteereillä se on terapiakerta (ajattelen,

että tavoite ratkaisisi eli se, voidaanko sillä vaikuttaa lapsen

liikkumis- ja toimintakykyyn)?

Kun kuntoutujalle on myönnetty fysioterapiaa, ei tällä

päätöksellä ei voi toteuttaa ratsastus- tai allasterapiaa.

Ratsastusterapiassa tulee olla ratsastusterapeutin koulutus,

vakuutukset kunnossa ja altaalla allasvalvonta

avoterapiastandardin mukaisesti. Näistä on palveluntuottajalla

erilliset sopimukset.

Kuntoutuspalaute ?

• Miksi kuntoutuspalaute pitää lähettää niin aikaisin ennen

jakson loppumista, vaikka terapiaa olisi jäljellä vielä 5-10

kertaa?

Asiakkaan seuraavan kuntoutuspäätöksen ratkaisua varten

tarvitaan kuntoutuspalautteet. Aikaa on varattava riittävästi,

ettei kuntoutukseen synny tarpeettomia katkoksia.

• Voiko liitteillä täydentää kuntoutuspalautetta, koska

lomakkeen toimintakyky- ja tavoitteiden toteutumisosiot ovat

ahtaat?

Kuntoutuspalautetta voi jatkaa blankoliitteellä.Liitteeseen

tarvitaan asiakkaan tunnistetiedot.

Kuntoutuspalaute ?

• Miten menetellään, jos HUS tekee kuntoutussuunnitelman 4-

6 kk ennen kuin lapsen edellinen kuntoutussuunnitelma

menee umpeen? Tällä hetkellä neuropsykologisiin

tutkimuksiin menevien lasten kuntoutussuunnitelmat tehdään

samalla käynnillä, joten 3 kk raja palautteisiin ei toteudu.

Asiakkaan etu ja verkostotyön periaatteet on hyvä huomioida

ja antaa tarpeellista tietoa terapiasta kuntoutussuunnitteluun.

• Liitetäänkö asiakaspalautelomake kuntoutuspalautteeseen?

Ei tarvitse liittää.

Vieraskielinen asiakas ?

• Ilmoittaako Kela palveluntuottajalle päätöksessään, mikä

on kuntoutujan äidinkieli, jotta palveluntuottaja voi

ennakoida tilanteen?

Kehitämme päätöksiä ja jatkossa tullaan ilmoittamaan

päätöksessä, jos asia on tiedossa.

• Onko kuntoutujan saatava esim. palaute omalla

äidinkielellään?

Käytössä ovat viralliset kielet eli suomi, ruotsi ja saame.

Tilat 1 ?

• Jos ei ole vuokrattuna kuntosalia, miten voitaisiin huomioida kuntosalin

käyttömahdollisuus? Jos kuntosalia tarvitsevia on 1-2 , ei ole järkevää vuokrata

kuntosalia. Sama uimahalliasiassa. Harvalla mahdollisuus vuokrata hallia.

Asiakaskäynteinä niistä on kuitenkin hyötyä monelle. Miten voitaisiin järkevästi

huomioida pisteytyksessä uimahallin käyttömahdollisuus?

Tarjous annettiin tarjouskilpailussa ilman toimitiloja tai toimitilallisen.

Toimitilallisen tarjouksessa toimipiste on oma tai vuokrattu. Vuokrattu tila

tarkoittaa sitä, että tiloista maksetaan alueen mukaista käypää vuokraa ja tiloista

on voimassa oleva vuokrasopimus.

Allasterapiasta annettiin erilliset tarjoukset ja siinä on erikseen hyväksytty

allasterapian palveluntuottajat.

Terapiaa voidaan toteuttaa kuntoutujan arkiympäristössä eli esimerkiksi kunnan

kuntosalia ( ei oma tilat) voidaan käyttää terapian toteuttamisessa

= jos on myönnetty fysioterapiaa, voidaan allasta hyödyntää vain

liikuntamuotojen kokeiluna

Tilat 2 ?

• Hävisin kilpailutuksen viimeksi, koska minulla ei ole

erillistä kahden keskistä tilaa vaan ainoastaan yksiö,

jossa tapaan potilaitani/ryhmääni.

Jokaisessa tarjouskilpailussa on määritelty sekä

kelpoisuusehdot sekä tarjousten pisteytys.

Tarjouskilpailussa tarjousten valintaperusteena on

ollut kokonaistaloudellinen edullisuus eli tarjousten

hylkääminen on voinut tapahtua joko

kelpoisuusehdoilla tai sillä, että tarjouksen

hinta/laatusuhteella

Tilat 3 ?

• Millaista harjoituskeittiötä Kela näkee puheterapia-

asiakkaiden, niin lasten kuin aikuisten, tarvitsevan?

Onko harjoituskeittiö riittävä, jos siellä on

vesipiste/allas, mikroaaltouuni?

Harjoituskeittiötä ei ole tarkemmin määritelty ei

tarjousmateriaalissa eikä avoterapiastandardissa.

Sellainen keittiö, jota voi hyödyntää terapian

toteuttamisessa.

Tilat 4 ?

• Milloin tilat /ympäristö eivät ole asianmukaiset?

Kouluilla, päiväkodeilla ne vaihtelevat, mutta kokemus

ja luovuus auttavat. Kädet ja oma kroppa ovat tärkeät

ja hankalat tilat ovat usein ne kuntouttavimmat

Kela arvioi tarjouskilpailussa tarjouksissa

toimitilallisena annetuista tarjouksista tilat sekä

kelpoisuusehdoissa että pisteytyksessä.

Tilattomana ja kotikäynteinä toteutettavien terapioiden

osalta terapeuttien tulee itse arvioida terapian

toteuttamisen mahdollisuudet arkiympäristössä esim.

kouluissa

Tilat 5 ?

• Jos tilat vaihtuvat sopimuskauden aikana, miten

pitää Kelalle raportoida? Tarkoitan lähinnä tilojen

pisteytystä.

Avoterapiasopimuksen mukaan:• Palveluntuottaja on velvollinen viipymättä ilmoittamaan tarjouskilpailussa

käytetyillä lomakkeilla tai erillisellä kirjallisella ilmoituksella sopimusosapuolelle

eli ko.Kelan xx vakuutuspiirille:

• palvelun toteuttamiseen ja laatuun vaikuttavissa tekijöissä tapahtuvista

muutoksista, kuten esimerkiksi henkilöstövaihdoksista tai kuntoutuksessa

käytettävien tilojen vaihdoksista

Ko. vakuutuspiiri arvioi muutosten vaikutuksen hyväksytyn tarjouksen

laatuun nähden.

Ryhmäterapian toteutumispaikka 1 ?

• Ryhmäterapiassa ei voi toteuttaa kotikäyntejä.

Tarkoittaako tämä, ettei musiikkiterapeutti

voisi mennä esim. koululle pitämään ryhmää ko. koulun

erityisoppilaille. Ryhmäterapiaan osallistujilla olisi kuitenkin

Kelan kuntoutuspäätös ryhmäterapiasta, jos terapeutilla on

oma toimitila? Entä, jos terapeutilla ei ole toimitiloja?

Ryhmäterapiassa tarjous annettiin toimitilallisena. Jokaisesta

toimipisteestä tuli antaa oma tarjous. Mikäli tarjous on annettu ja

tarjous hyväksytty palveluntuottajan toimipisteestä, voidaan

ryhmäterapia toteuttaa vain sopimuksenmukaisessa ko.

toimipisteessä.

60

Ryhmäterapian toteutuspaikka 2 ?

• Palveluntuottajalla täytyi osoittaa omat tai vuokratut tilat, jossa aikoi järjestää

ryhmäterapiaa. Ryhmäterapian toteuttaminen muualla kuin vaikeasti

vammaisten koulutiloissa on kuitenkin käytännössä usein mahdotonta,

varsinkin, jos vakuutuspiiri on laaja ja asiakkaita on pitkin maakuntaa. Jos on

vain yksi tila esim. koulu, joka voi toimia yhden terapeutin vetämän ryhmän

terapiatilana, ei muilla kouluilla/ muissa tiloissa ole mahdollista pitää

ryhmäterapiaa ollenkaan. Voisiko tässä asiassa löytyä joustoa tarpeen

vaatiessa? Tällä systeemillä yksi palveluntuottaja voi terapoida vain tämän

yhden koulun oppilaita, vaikka tarvetta olisi muuallakin vakuutuspiirin

alueella.

Ryhmäterapiassa tarjous annettiin toimitilallisena. Tarjouskilpailussa

tarjoukset pyydettiin antamaan toimipisteittäin. Uusia palveluntuottajia/

toimipisteitä voidaan hyväksyä vain hankintalain mukaisin menettelyin.

Arviointi 1 ?

• Onko GAS- lomakkeen ja ICF arvioinnin käyttö kaikilla

kuntoutujilla ?

ICF- viitekehys ohjaa toimintaa aina ja tavoitteet

asetetaan asiakkaan kanssa yhteistyössä

kuntoutussuunnitelman mukaisesti. Tavoitteiden

asettamisessa palveluntuottajalla voi olla myös omia

lomakkeita.

• Hoitava taho esittänyt, että he tekevät standardoidut

testit ja terapeuttien osuus on arvioiva ja huomioiva.

Hoitavan tahon kanssa sovitaan menettelytavoista.

Samoja testejä ei ole järkevää tehdä peräkkäin (s. 20).

Arviointi 2 ?

• Onko GAS-lomakkeen käyttö pakollinen tavoitteiden asettelussa?

Oman tavoitelomakkeen käyttö on mahdollista vielä tämän sopimuskauden ajan. Seuraavalla sopimuskaudella (2019 lukien) tavoitellaan, että kaikki käyttäisivät GAS-menetelmää.

GAS-tavoitelomakkeen käyttöä ei suositella ennen kuinpalveluntuottaja on käynyt GAS-koulutuksen

Mm. ammattikorkeakoulut tuottavat GAS-koulutuksia

63

Arviointi 3 ?

• Riittääkö, että arviointilomakkeiden tulokset

luettelee viitearvoineen ja referoi lyhyesti

palautteeseen vai onko ne toimitettava liitteinä

kuntoutuspalautteen mukana? Onko jokaisessa

palautteessa mainittava erikseen, mikäli liikunta- ja

harrastuskokeilua ei ole toteutunut?

Kuntoutuspalautteessa tulee olla tulosten lisäksi

niiden analysointi sekä lomakkeet liitteenä.

Ei tarvitse mainita liikunta- ja harrastuskokeilujen

käyttämättömyyttä.

Yhteydenpito ja yhteistyö ?

• Vastaanko viestiin sähköpostissa vai puhelimessa, kun

vanhemmat laittavat sähköpostia? Lapsi ja asiat

yksilöityvät, mutta toiminta on tätä päivää. Voinko aloittaa

viestiketjun itse?

Palveluntuottajan tulee toimia tietoturvallisesti, ja

noudattaa tietoturvaa koskevia lakeja.

Dokumentaatio ?

• Mikä on asiakastietojen säilytysaika lain mukaan?

Sähköinen tallennus?

• Mitä on huomioitava, kun toimisto sijaitsee kotona?

• Jos asiakkaalta/huoltajalta on kirjallinen lupa, voiko

valokuvia lähettää kännykästä tekstiviestinä tai

sähköpostina?

Palveluntuottajan pitää noudattaa voimassa olevia lakeja.

Tarvittaessa tulee olla yhteydessä esimerkiksi omaan liittoon

tai lakimieheen.

Markkinointi 1 ?

• Voiko yksittäinen palveluntuottaja (esim. tmi) hyödyntää

yhdistyksen esim. SMTYn tai terapiakeskuksen, jonka tiloja

vuokraa ja jossa työskentelee tai muun vastaavan nettisivuja

standardissa vaadittujen tietojen ylläpitämiseen ja

markkinoitiin? Vai tuleeko jokaisella yksittäisellä

palveluntuottajalla olla henkilökohtaiset nettisivut?

Standardissa ja tarjousasiakirjoissa ei ole tarkemmin

määritelty vaatimuksia internetsivuille, kunhan standardissa

pyydetyt tiedot ovat esillä.

67

Markkinointi 2 ?

• Miten saa Kelalta asiakkaita?

Markkinoimalla toimintaan julkiseen terveydenhuoltoon

tai esimerkiksi potilasjärjestöjen kautta tai suoraan

asiakkaille

Hyvät nettisivut, joilla terapeutti mainostaa omaa

osaamistaan, erikoistumistaan ja tilojaan tukevat myös

markkinointia.

Markkinointi 3?

• Kuka hoitaa markkinoinnin ja miten?

• Mitä Kela toivoo?

• Kotisivut on tehty, mutta käytännössä asiakkaat eivät voi

valita terapeuttia, koska terapeutteja on liian vähän. Voiko

Kela organisoida jotain tolkkua siihen, kuinka monta

terapeuttia juoksee samassa paikassa, ja oikeasti auttaa

vanhempia terapeutin löytämisessä?

Palveluntuottajat markkinoivat osaamistaan mm. hyvillä

nettisivuilla ja aktiivisella verkostoyhteistyöllä.

Kelalla on ohjausvelvollisuus terapeutin löytämiseksi.

Vanhemmilla on oikeus valita palveluntuottaja.

Työnohjaus 1 ?

• Mitä tarkoittaa käytännössä "tulee olla järjestettynä

mahdollisuus työnohjaukseen”

Avoterapiastandardissa on työohjaus on määritelty edellä

mainitusti muissa kuin psykoterapiassa ja

musiikkiterapiassa.

Kun terapeutilla on tarve työohjauksen, hänellä pitää olla

siihen mahdollisuus.

• Järjestetäänkö avoterapiaa toteuttaville terapeuteille oma

työnohjaus?

Palveluntuottajan on itse järjestettävä vaadittu/tarpeellinen

työnohjaus70

Työnohjaus 2 ?

• Onko työnohjaus pakollinen, jos on esimerkiksi vain

yksi Kelan asiakas?

• Onko työnohjaus pakollista myös osa-aikaiselle

ammatinharjoittajalle?

Musiikkiterapeuteilla ja psykoterapeuteilla

työnohjauksen tulee toteutua säännöllisesti kerran

kuussa standardin mukaan.

Standardia on noudatettava. Tarjousten käsittelyssä

pisteitä on annettu silloin, kun työnohjaajana toimii

koulutettu työnohjaaja ja työnohjaus toteutuu yksilö-

tai ryhmämuotoisena vähintään 3 kertaa vuodessa.

Trimmi – kurssi ?

• Mitkä ovat Trimmi-koulutuksen vaatimukset?

Riittääkö, jos sen käy kerran vai onko suoritettava

vuosittain?

Kelan avoterapiastandardi edellyttää, että on

suorittanut Trimmi-kurssin.

Sijaisjärjestely ?

• Toivoisin tietoa sijaisjärjestelyn sopimisesta, josta tuntuu olevan erilaisia

näkemyksiä olemassa. Onko sijaisjärjestelyn sopiminen sitä, että palveluntuottaja

sopii asiakkaan kanssa, ettei sijaista ole olemassa, vai sitä että palveluntuottaja

ilmoittaa Kelalle kuka toimii sijaisena? Onko olemassa jokin lomake

sijaisjärjestelyn sopimiseen ja/tai ilmoittamiseen?

Tarjouskilpailussa palveluntuottaja antoi tarjouksen vastaten tarjouskilpailussa

kyllä / tai ei kohtaan sijaisjärjestelystä on sovittu. Vastatessaan tarjouskilpailussa

ko. kohtaan kyllä palveluntuottaja on lupasi sopimukseen sisältyvän

sijaisjärjestely ( ei edellytetty kirjallista sopimusta )

Terapian toteuttamisessa sijaisjärjestelystä esimerkiksi loma aikoina tai muuna

aikana sovitaan kuntoutujan kanssa. Sijaisena voi toimia kyseisen terapian

standardin pätevyysvaatimuksen täyttävä terapeutti (ei esim. opiskelija).

Sijaisjärjestelyistä on sovittava sopimuksen tehneen Kelan vakuutuspiirin kanssa,

jolloin ilmoitetaan esim. tiedot sijaisesta terapeuttien pätevyyslomakkeella

Kotikäynnit ja laskutus ?

• Sisältyykö kotikäyntiin matkat, peritäänkö asiakkaalta matkakulut vai maksaako

työnantaja? Jos terapia-aikavaraus on esim. 2 x 45 min vähennetäänkö matkaan kulunut

aika tästä vai ei?

Avoterapiastandardin mukaan kuntoutuja saa avoterapiaa Kelan kuntoutuspäätöksen

mukaisen ajan eli esimerkiksi 45 minuuttia. Tarjousta antaessaan palveluntuottaja on

laskenut terapian toteuttamiseen liittyvä kustannukset terapian hinnassa. Kun on

kysymys kotikäynnistä Kela maksaa terapiasta 45 minuutin hinnan korotettuna

kotikäyntilisällä (50%, 75% tai 100%) ja erillisellä matkakustannuksilla. Asiakkaalle ei

aiheudu terapian toteuttamisesta kustannuksia

• Tarkennatteko kotikäyntien edestakaisen ja yhdensuuntaisen matkan merkkaamisen ja

millä perusteella 70 % voidaan laskuttaa. Jos esim. asiakas A:lle matkaa on 30 km,

asiakas B:lle 2 km ja takaisin toimitiloihin 18 km, täyttyykö jommankumman kohdalla

70% taksa?

Kotikäyntilisä on terapiakäynnin keston mukainen hinta korotettuna

• 50 %:lla, jos edestakainen matka on alle 36 kilometriä -> asiakas A, kotikäyntilisä 50%

, asiakas b+c -> toimipiste 20 km -> C:n kotikäyntilisä on 50%

• 70 %:lla, jos edestakainen matka on 36–70 kilometriä

• 100 %:lla, jos edestakainen matka on yli 70 kilometriä.

Lomake 1 ?

• Muutetaanko Kelan lausuntopohjaa ja laskupohjaa

niin, että mukana ovat esim. verkostokäynteihin

sisältyvät kotikäynnit ym.?

Kyllä, tämä on huomioitu uudessa lomakkeessa

1.1.2015

Lomake 2 ?

• Mitkä lomakkeet vaaditaan laskutukseen

Avoterapialasku - Vaikeavammaisten kuntoutus KU

203 (uusittu) ja vanha lomake KU 206

Uudet lomakkeet:

Kuntoutushakemus KU 104

Kuntoutuspalaute KU 117

Päätöksen mukana lähtevät ohjekirjeet

Palveluntuottajia informoidaan muutoksista aina

www.kela.fi/yhteistyökumppanit/kuntoutus/ajankohtaisti

edotteet

Laskutus 1 ?

• Kuntoutuslaskujen maksuajoissa on suurta vaihtelua vakuutuspiirien

välillä. Onko käytäntöjä mahdollista yhtenäistää?

• Laskutuksessa Kela merkitsee toistuvasti ohjauskäyntejä yksilökäynneiksi,

vaikka kaikki tiedot on ilmoitettu laskutuksessa asianmukaisesti. Tämä

aiheuttaa ongelmia jakson lopulla, kun yksilökäyntien katsotaan

loppuneen ja Kela kieltäytyy maksamasta ylitettyjä käyntejä.

Laskutuslomakkeiden KU 203 + KU 206 käyttö estävät nämä virheet.

Jos käytät laskuttajaa, ilmoita laskuttajan tiedot yhteistietoineen ja aika

jolla käytät hänen palveluaan kirjallisesti vakuutuspiiriin. Tällä ajalla voi

laskuttaa vain ilmoittamasi laskuttaja.

Laskutus 2 ?

• Vaihtelevat laskutuskäytännöt hankaloittavat yrittäjien / yritysten

taloudenpitoa eri tavoin eri alueilla. Toivooko Kela laskutusta kuun lopussa

vai olisiko ruuhkien välttämiseksi parempi laskuttaa kesken kuukauden tai

kerran kuukaudessa?

Toiveena on laskutus 1 kerta kuukaudessa KU203 lomake ja KU206

olisivat suotavia

• Milloin kuntoutuslaskut voi tehdä e-laskuna?

Emme osaa vielä sanoa, mutta sähköinen asiointi kehittyy koko ajan

• Huomioitava laskujen eräpäivät ja kunnioitettava niitä.

Laskut maksetaan kohtuullisessa ajassa.

Laskutus 3

• Laskutus sujuvammaksi?

Laskutus mielellään kerran kuussa, viimeistään 2 kuukauden

kuluttua, siinä tulee näkyä kuntoutujan nimi ja henkilötunnus,

terapiantoteuttamisen ajankohta

Kotikäyntilisä ?

• Yli 100 km yhteen suuntaan ylittävien kilometrien

laskuttaminen: miten tapahtuu ja miten merkitään ?

• Miten laskutetaan yli 100km:n matkan osuus?

Kotikäyntilisä 100% + (120km -100km) x 0,44€

Verkkokuntoutus ?

• Mitä verkkokuntoutus sisältää ja kenelle se sopii? Voivatko

vanhempien ohjauskäynnit toteutua verkossa? Toivottavasti

on mahdollista toteuttaa myös ulkomailta käsin, voisi

eläkkeellä ollessa työskennellä verkon kautta ulkomailta.

Yksilöterapioissa ja vanhempien ohjauskäynneissä

palveluntuottaja voi poikkeuksellisesti käyttää netti-

/videovälitteistä terapiatyöskentelyä silloin, kun terapiamuoto

soveltuu ko. työskentelyyn, esimerkiksi psykoterapia. Tämä

on aina tilapäisjärjestely, ja edellyttää, että se on kuntoutujan

kannalta välttämätöntä ja tarpeellista. Toteutustavasta

sovitaan etukäteen Kelan kanssa.

Lymfaterapian käyntikerran 1 ?

• Miten on perusteltu se, että terapia-ajat (90', 120') on lyhennetty kaikki 60

minuuttiin, mutta kertamäärä pysyy samana? Aika usein liian lyhyt mm.

vaikeissa primääreissä lymfaödeemissa. Terapeutit ovat myös miettineet

suositellut ajat ja perustelleet ne, miksi ei tässä kuntoutujien yksilöllisyyttä

ole otettu huomioon? Miten perustellaan 45 minuutin lymfaterapiat? Aika

usein liian lyhyt käsittelyyn ja sidontaan.

• Miksi vaikeavammaisten lymfaterapiaa ei voi toteuttaa esim.

sairaanhoitaja, ainoastaan fysioterapeutti?

• Voiko lymfaterapiaa antaa myös koulutettu lymfaterapeutti joka on

kuntohoitaja?

Ei, standardin mukaan fysioterapeutti, koska on fysioterapian erityismuoto .

Kelan lääkinnällisessä avoterapiassa lymfaterapia on fysioterapeuttinen menetelmä, ja osa

laajempaa kuntoutuskokonaisuutta silloin, kun sillä voidaan ehkäistä turvotuksista syntyvät

komplikaatiot (esim. iho-ongelmat, laskimotukokset). Tällä sopimuskaudella on käytössä

vain standardissa ilmoitetut minuuttimäärät.

Hoidollinen lymfaterapia on terveydenhuollon vastuulla.

Lymfaterapian käyntikerran aika 2 ?

• Mihin päätökset perustuvat, jos terapeutti on suositellut ja

perustellut eri toteutusaikaa kuin maksusitoumuksessa

myönnetään?

Päätökset pohjautuvat kuntoutussuunnitelmaan ja

asiakkaan lääkinnällisen kuntoutuskokonaisuuden

tarkoituksenmukaisuuteen sekä standardin mukaisiin

terapia-aikoihin.

• Todella paljon tuntuu olevan vaikeutta ja epäselvyyttä

GAS-tavoitteiden laatimisesta lymfaterapiakuntoutujille.

Edellytetäänkö niitä lymfamaksusitoumuksen kohdalla?

Kuntoutuksen tulee olla aina tavoitteellista, GAS-

menetelmää ei vaadita, mutta tavoitteet tarvitaan.

Kohti vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta –lainmuutos 1.1.2016 alkaen

Mihin tarkoitukseen vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta?

• Työstä, opiskelusta ja muista arjen toiminnoista suoriutumista ja

osallistumista varten

Edellytyksistä:

• alle 65 vuotta

• ei julkisessa laitoshoidossa

• Sairaus tai vamma sekä sairauteen tai vammaan liittyvä suoritus- ja

osallistumisrajoite

• Em. rajoite on niin suuri, että henkilöllä huomattavia vaikeuksia arjen

toiminnoissa suoriutumisessa ja osallistumisessa

• Kuntoutus on perustellusti tarpeen mahdollistamaan arjen toiminnoista

suoriutumista ja osallistumista

• Kokonaisvaltainen arvio (Huomioidaan kokonaisvaltaisesti vakuutetun toimintakykyyn

vaikuttavat tekijät, joita ovat lääketieteellinen terveydentila, kehon rakenteet ja toiminnot,

suoritukset, osallistuminen sekä yksilö- ja ympäristötekijät.)84

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen sisältö (HE 332/2014)

Millaista vaativa lääkinnällinen kuntoutus on?

• Palvelut hyvän kuntoutuskäytännön mukaisia

→ toiminnallista, aktiivista ja asiakaslähtöistä

kuntoutusta

• Palvelut perustuvat erityisasiantuntemukseen ja -

osaamiseen sekä tarpeelliseen yhteistyöhön

• Kuntoutusta tehdään kuntoutujan omaa aktiivisuutta

korostavalla, ohjaavalla ja toimijoita sitouttavalla

tavalla

• Omaisten ohjausta terapioiden yhteydessä

• Ohjauskäynnit myös aikuisten kuntoutukseen

• Terapioita ja moniammatillisia kuntoutuspalveluja85

Auditointi ?

• Kentällä avoterapeuttien kesken liikkuu erilaisia tarinoita auditoinista, sitä

kuvaillaan uhkaavana, pelottavana ja ahdistavana kokemuksena. Laadun

kanssa ollaan yhteisellä asialla, voisiko pelon kääntää molemmin

puoliseksi luottamukseksi?

Vuoden 2014 auditoinneista (n=20) pyydettiin palautetta auditoinnin

jälkeen, palautus oli 100% eli 20 kappaletta. Palveluntuottajat

vastasivat 6 eri kohtaan, asteikolla 1-4 (heikko-erinomainen), myös

mahdollista lisätä tekstiä. Kokonaiskeskiarvo oli 3,6. Kysymys

tarkastajien toimintatapa: myönteisyys ja rakentavuus koettiin

keskiarvolla 3,8. Pelottavuuteen ja uhkaavuuteen liittyen yhden

palveluntuottajan suora lainaus: Kiitokset tarkastajalle

erinomaisesta auditointiotteesta. Ensimmäinen hänen puhelunsa

'rauhoitti' ns. minun auditointistressiä. Sen jälkeen pystyin

keskittymään olennaiseen eli kehittämään toimintaani auditointia

varten. Ei tarvinnut enään miettiä 'lynkataankö' minut saman tien.

• Millaisella aikataululla auditoinnista varotetaan?

Auditoinnin ilmoituskirjeellä 3vkoa ennen auditointia.

KanTa –palvelu ja avoterapiapalvelut ?Kirjaaminen ?

KanTa –palvelun 1.9.2015 takarajaa ei ole muutettu,

mutta STM-THL-Kela asiantuntija tapaamisessa on

todettu, että ensimmäiset ehtii tuossa aikataulussa,

mutta useat yksiköt tulee liittymään tuon takarajan

jälkeen.

THL:stä: kuntoutuspalveluiden rekisterinpitäjä on

palveluntuottaja, joka arkistoi kuntoutuksen ja

terapian tiedot samalla tavalla kuin muissakin

tilanteissa ja tiedot ovat käytössä (potilaan

suostumuksella) kaikessa terveydenhuollossa jossa

potilas asioi.

Kaikki kirjataan

Kuntoutuspsykoterapia?

• Olen uusi Kelan rekisterissä. Kun minä laskutan asiakasta, pitäisikö koko summa

näkyä siellä tai riittääkö se summa joka asiakas maksaa minulle? (kun on laskettu

pois Kelan korvaava osa)

Terapeutti laskuttaa siis asiakkaalta terapiakäynnistä sen mitä haluaa. Kela korvaa

kuntoutuspsykoterapiasta valtioneuvoston asetuksen mukaisesti terapeutin

koulutustasosta riippuen tietyn summan. Enimmäiskorvausmäärät löytyvät Kelan

verkkosivulta. Asiakkaalle itselle jää aina maksettavaksi tämän korvaussumman yli

menevä osuus terapiakustannuksista.

Asiakas ja terapeutti voivat keskenään sopia, miten maksujen kanssa menetellään.

Asiakas voi maksaa terapeutille koko terapeutin määrittelemän summan ja hakea itse korvauksen

Kelasta. Tällöin terapeutin on annettava asiakkaalle maksusta sellainen kuitti, josta näkyy asiakkaan

maksama koko summa per kerta ja toteutuneet käyntikerrat = päivämäärät. Kuntoutujalle hakuaika on 6

kk maksun suorittamisesta.

Asiakas maksaa terapeutille Kelan korvauksen yli menevän omavastuuosuuden ja terapeutti laskuttaa

suoraan Kelasta tilitysmenettelyä käyttäen Kelan korvaaman osuuden. Palveluntuottajan (= terapeutin)

on haettava Kelasta korvausta kahden kuukauden kuluessa siitä, kun terapia on toteutunut.

Näissä 2. kohdan tilanteissa terapeutti liittää tilityslomakkeeseen (KU206) jokaisesta

asiakkaasta oman laskun (KU205), johon hän kirjaa asiakkaan käyntipäivät ja sen

kustannuksen, jonka hän Kelasta per käyntikerta laskuttaa = Kelan maksama

valtioneuvoston asetuksen mukainen korvaus.

Kysymykset jatkossa vakuutuspiireihin

Espoo: 020 371 012

Helsinki: 020 371 011

Kanta- Häme: 020 371 013

Keski- Uudenmaa: 020 371 014

Kymenlaakso:020 371 015

Länsi- Uudenmaa:020 371 016

Vantaa- Porvoo: 020 371 018

Etelä- Karjala: 020 635 6508

Etelä-Savo: 020 635 7069

Lappi: 020 635 4813

Oulu: 020 634 5100

Pohjois- Karjala: 040 352 3252

Pohjois-Pohjanmaa:0206354133

Pohjois- Savo: 020 635 7840

Ahvenanmaa: 020 635 8012

Etelä- Pirkanmaa: 020 634 5115

Satakunta:020 634 5118

Tampere: 020 634 5119

Turku: 020 634 5120

Varsinais- Suomi: 020 634 5117

Etelä- Pohjanmaa: 020 635 5301

Keski- Suomi: 040 159 6118

Keski-Pohjanmaa: 020 635 5778

Pohjanmaa: 020 634 5102

http://www.kela.fi/vakuutuspiirit

KIITOS

90

Kuntoutus –

tie parempaan

elämään!

Muista:

@Kelankuntoutus