Kaidalle tielle asumissosiaalisen työn ja koulutuksen avulla? 

Toimittajailtapäivä Suomenlinnan vankilassa 191.2016neuvotteleva virkamies Marianne Mäki,  oikeusministeriö/ kriminaalipoliittinen osasto

1

Rikosseuraamusasiakkaiden asunnottomuuden ehkäisy 

● Vankilasta vapautuvista n. 1/3  vapautuu ilman asuntoa, vuosittain jopa 1500 henkilöä. 

● Vangit ja yhdyskuntaseuraamusasiakkaat ovat olleet pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmien (PAAVO I ja II v. 2008‐2015) hankalin ja moniongelmaisin kohderyhmä.  

● Asumisen saantia vaikeuttavat tuomionsa suorittaneiden taustat: päihde‐ ja mielenterveysongelmat, lyhyt työhistoria, heikko koulutustaso sekä toimeentulon epävarmuus ja velkaongelmat ‐ > laaja asumissosiaalisen tuen tarve

● Oikeusministeriö ja Rikosseuraamuslaitos ovat mukana kolmannen pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman (AUNE) valmistelussa. www.asuntoensin.fi

● AUNE ‐ohjelman keskeiset tavoitteet ovat pitkäaikaisasunnottomuuden ennaltaehkäisy ja asunnottomuuden uusiutumisen ehkäisy. Kyse on syrjäytymisen ehkäisystä ja rikosseuraamusasiakkaiden kohdalla myös rikosten uusimisen ehkäisystä. 

• Asunto ensin periaate: asunto on päämäärän sijasta vasta ensimmäinen lähtökohta ja perusedellytys sosiaalisen kuntoutumisen prosessin käynnistämiselle ja onnistumiselle. 2

Vankilaopetus toisen asteen koulutusuudistuksessa 

3

• Vankien koulutustaso on huomattavasti alhaisempi mitä väestöllä keskimäärin. Toisen asteen tutkinto puuttuu 60 %:lta vangeista ja peruskoulu on jäänyt kesken 6 %:lla. Tarve järjestää koulutusta olisi noin 2/3:lle vangeista.  Vuoden aikana opiskelee noin 24 %, päivittäin 7 % vangeista. 

• Opetus vastaa samaa mitä siviilissäkin järjestettävä opetus ja siitä vastaavat koulutuksen järjestäjät.  Suurin osa koulutuksesta on ammatillista koulutusta ja valmentavaa koulutusta.

• Vankien koulutus on yksi tehokkaimmista ja vaikuttavimmista keinoista vähentää rikosten uusimista! 

• HO kärkihanke (OKM ammatillisen koulutuksen reformi) sisältää kirjauksen vankilaopetuksesta

” Osana ammatillisen koulutuksen sääntely‐ ja  ohjausjärjestelmäuudistusta turvataan  ilman toisen asteen tutkintoa  olevien aikuisten  ammatillisen koulutuksen saatavuus myös  erityisissä oppimisympäristöissä, kuten vankilassa.”

• Noin 20 miljoonalla eurolla saataisiin koulutusta päivittäin yli puolelle kaikista Suomen vangeista. Summa maksaisi itsensä takaisin, jos kymmenen vankia saataisiin vuosittain koulutuksen avulla kiinnitettyä yhteiskuntaan – jokainen sen jälkeen on säästöä yhteiskunnalle 

• Nykyinen rahoitusmalli ei motivoi koulutuksen järjestäjiä vankilaopetukseen, jossa ryhmät ovat pieniä ja keskeyttäneiden osuus  suurempi. Koulutuksen säästöjen ja rahoitusjärjestelmän kannustamattomuuden vuoksi monet järjestäjät ovat vetäytymässä vankilaopetuksesta.