Perustulon kannatus Suomessa

Ilpo Airio & Olli Kangas & Karoliina Koskenvuo & Markku Laatu

Kelan tutkimusosasto

Sosiaalipolitiikan päivät 22.10.2015

Perustuloa koskeva keskustelu Suomessa

• Laajempaa ajoittaista kiinnostusta 1980-luvulta

lähtien

• Erit. pienpuolueet ja kansalaisliikkeet

suosiollisempia; suuremmat puolueet ja

työmarkkinajärjestöt nihkeämpiä. Myös monet

sosiaalipolitiikan asiantuntijat olleet asian suhteen

varovaisia (Perkiö 2013, 235)

2

Syitä varovaisuuteen:

• Polkuriippuvuus: suurilla puolueilla,

työmarkkinajärjestöillä ja asiantuntijoilla ollut

merkittävä rooli syyperusteisen sosiaaliturvan

rakentajina koiran on vaikea päästä karvoistaan

• Perusturvan pitkä polku vienyt kohti

köyhyyspolitiikkaa (toimeentulotukiriippuvuutta) ja

turvan vastikkeellisuutta

• Kansaneläkkeen marginalisoitumisen jälkeen jäljellä

vain yksi vahvaa universalismia edustava etuus:

lapsilisä (ks. Julkunen 2006) Myös takuueläke

maksetaan vain tietyn eläketulorajan alle jääville (vrt.

negat. tulovero)

3

Osasyynä varovaisuuteen useat mahdolliset perustulovariaatiot:

• Perusmuodossa perustarpeet tyydyttävä vastikkeeton

rahasuoritus. Maksetaan säännöllisesti jokaiselle maassa

asuvalle ilman tuen tarpeen harkintaa. Korvaa muun

perusturvan

• Osittainen perustulo kattaa vain osan kohtuulliseksi

katsottavasta perusturvasta (lisätukena jonkinlainen

syyperustainen sos.turva)

• Negatiivinen tulovero (M. Friedman) on verotettavan tulon

alarajan alle jääville pienituloisille maksettava tulotuki

(lopputulos sama kuin perustulossa)

• Osallistumistulo (A. Atkinson) enemmän tai vähemmän

kohdennettu sekä työntekoon/sen vastaanottovelvollisuuteen

sidottu tuki

• Kansalaispalkka = osallistumistulo

• Joku muu?

4

… ja niiden mahdolliset vaikutukset:

• palkkatyön teettämiseen (mm. työsuhteiden laatuun) ja

vastaanottamiseen

• itsensätyöllistäjänä toimimisen houkuttelevuuteen

• epävirallisen työn tekemiseen.

• opiskeluun

• muuhun sosiaaliturvaan

• verotukseen

• sosiaaliturvainstituutioiden (yhteis)toimintaan ja asiakkaiden

asiointiprosesseihin

• yksilön syrjäytymiseen/yhteiskunnalliseen osallistumiseen

• oikeuksien toteutumiseen

• itsemääräämisoikeudet

• pääsy sos.oikeuksiin (mm. sos.turvan alikäyttäjät)

• talouskasvuun

jne.

5

(esim. jos suurempi kuin nyk.

opintoraha tai kotihoidon tuki)

• Osa voittaa ja osa joutuu maksajaksi

• Riippuu konkreettisesta perustulomallista

• Vaikutusten kohdentumiseen liittyvät epäselvyydet

ja asiaan liittyvät intressit mahdollistavat useita

tulkintakehyksiä

6

Keskustelun keskeisiä tulkintakehyksiä suomalaisessa päivälehdistössä 2006 – 2012

(ks. Perkiö 2013)

7

Työmarkkina-aktiivisuuden lisääjä

(työn tekeminen tulisi nykyistä kannattavammaksi)

Turvaverkko

(estää putoamisen pohjalle)

Tuloerojen tasaaja

Työyhteiskunnan uhka

(mahdollistaa työnvieroksunnan)

Eriarvoisuuden lisääjä Jättää turvaa tarvitsevat

yksin ongelmineen

Autonomian lisääjä

Romuttaa

hyvinvointijärjestelmän

Erit. ay-liike

Erit. Vihreät

”Kaikissa kehyksissä korostuu aktiivisuuden hyve;

siinä missä vastustajat käyttävät ‘työnvieroksuntaa’

lyömäaseena perustuloa vastaan, kannattajat

keskittyvät todistelemaan että perustulo päinvastoin

lisäisi työntekoa ja aktiivisuutta” (Perkiö 2013).

8

- Etuudella vaikutuksia erit. työikäiseen väestöön

- Taustalla erilainen ihmiskuva (ihminen

passiivinen/aktiivinen)

Kelan perustulokysely

9

Miksi kysely? (1)

• Tulkintakehyksien keskeiset muotoilijat (poliitikot,

työmarkkinajärjestöjen edustajat jne.) eivät voi

toimia täysin irrallaan kansasta ja sen ’tahdosta’ –

tai ainakaan enemmistön tahdosta

kysely tuottaa neuvoa-antavaa tietoa päätöksen-

tekijöitä varten

10

Miksi kysely? (2)

11

… tai ainakin se keskusteluttaa aiempaa enemmän ihmisiä…

Perustuloa ja kestävyysvajetta koskevien sanahakujen suosio Googlessa 2004 – 2015

Suhteellista ja epätarkkaa tietoa; korkein kohta=100, alin=0 (hakuja ei ole riittävästi)

12

Lähde: Google Trends

perustulo

kestävyysvaje

• 2010-luvulla joukkotyöttömyys, työelämän

epävarmuuksien lisääntyminen, arvioitu ihmistyön

koneellistuminen, prekariaattikeskustelu jne. tuoneet

asian uudella tavalla ajankohtaiseksi

• Kasvavaa kiinnostusta perustuloa kohtaan sielläkin,

missä sitä ei juuri ennen ole ollut: SDP, STTK, EVA,

Libera, Sitra…

• Myös hallitusohjelmassa maininta perustulokokeilun

toteutuksesta Kokeilun konkretisointi

esiselvitysvaiheessa

13

Miksi kysely? (3)

• Vähän tuoretta tietoa siitä, miten kansalaiset

suhtautuvat asiaan ja erit. siitä, ovatko asenteet

perustuloa kohtaan kiristyneet vai lientyneet

• Taloustutkimus selvittänyt Ajatuspaja e2:n

toimeksiannosta internet-paneelilla 30.12.2014–

1.1.2015 (yli 1200 suomalaista)

− Ei edusta koko väestöä

− Puuttuu vertailumahdollisuus aiempaan tilanteeseen

− Kehystys voi vaikuttaa tuloksiin: ”Voisin kannattaa

perustuloa, jos se takaa ihmisille perustoimeentulon,

vähentää byrokratiaa ja kannustaa samalla työntekoon ja

yrittämiseen”.

14

15

Lähde:http://e2.fi/wp-content/uploads/2015/01/perustulotiedote.pdf

Liki neljä viidestä (79%) kannattaa ja vain

noin joka kymmenes vastustaa perustuloa

e2:n kysely

Kelan kyselyn toteutustavasta

• Perustuu käyntihaastatteluihin (osana

Taloustutkimuksen Omnibus-monitilaajatutkimusta)

• Kohdejoukko Suomen 15 vuotta täyttäneet asukkaat

Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta.

• Haastattelut syyskuussa; yht. 1 006 henkilöä

• Virhemarginaali ±2,5 prosenttiyksikköä

• Vertailumahdollisuus v. 2002 Turun yliopiston

sosiaalipolitiikan laitoksen ja Åbo Akademin

kansantaloustieteen laitoksen tekemään

kyselytutkimukseen negatiivisen tuloveron ja

perustulon kannatuksesta Suomessa (Andersson &

Kangas 2002).

16

Kyselyn keskeiset kysymykset

• Perustulo: Mitä mieltä olette järjestelmästä, jossa

kaikille Suomessa pysyvästi asuville henkilöille

taattaisiin automaattisesti tietty perustulo?

• Negatiivinen tulovero: Mitä mieltä olette

järjestelmästä, jossa tulot ja verot yhdistettäisiin

siten, että pienituloiset saisivat automaattisesti

tulonsiirtoja (ns. negatiivinen tulovero) ja ne, joilla on

suuret tulot, maksaisivat normaaliin tapaan veroa

tulosta, joka ylittää tietyn rajan?

• Vastausvaihtoehdot: erittäin hyvä ajatus, melko hyvä

ajatus, melko huono ajatus, erittäin huono ajatus, en

osaa sanoa

17

Kannatus sosioekonomisen aseman mukaan (%)

Sosioekonominen

asema

Negatiivinen tulovero Perustulo

2002 2015 2002 2015

Työntekijä 86 71

(luokat

yhdistetty)

65 69

(luokat

yhdistetty) Maanviljelijä 83 55

Alempi toimihenkilö 72 70 58 63

Ylempi toimihenkilö 64 62 54 66

Yrittäjä 72 71 50 60

Opiskelija 80 69 78 74

Eläkeläinen 75 68 64 71

Työmarkkinoitten

ulkopuolella 78 67 68 75

18

Kannatus heikentynyt

kaikissa ryhmissä

Kannatus kasvanut

(ei opiskelijoiden keskuudessa)

19

Kannatus työmarkkina-aseman mukaan Negat.

tulovero Perustulo

Kokopäiväinen palkkatyö, vakituinen työsuhde 66 66

Kokopäiväinen palkkatyö, määräaikainen työsuhde 77 66

Osa-aikainen palkkatyö, vakituinen työsuhde 66 64

Osa-aikainen palkkatyö, määräaikainen työsuhde 83 67

Tarvittaessa töihin -sopimus 48 79

Maatalouden harjoittaja 90 59

Työnantajayrittäjä 57 74

Itsensä työllistäjä: yksinyrittäjä, toiminimi ilman palkattua työvoimaa,

freelancer tai apurahansaaja 75 60

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha 69 73

Työttömyysturvan peruspäiväraha, työmarkkinatuki, toimeentulotuki 71 87

Opintotuki tai perhe-etuus 77 68

Eläke 68 70

Muu sosiaaliturvaetuus (sairauspäiväraha tms.) 72 59

Jokin muu (vanhempien ja/tai muiden sukulaisten antama tuki, perintö tms.) 58 72

N

271

48

34

22

13

7

13

30

34

64

95

305

17

48

20

Itsensätyöllistäjät heterogeeninen ryhmä

Lähde: Pärnänen A, Sutela H. Itsensätyöllistäjät Suomessa 2013. Helsinki: Tilastokeskus 2014.

21

Todennäköisyys suhtautua kielteisesti perustuloon puoluekannatuksen mukaan, kun ikä, sukupuoli, tulot ja koulutus on vakioitu; vertailuryhmänä Vihreät

Perustulon puoluepoliittinen kannatus vuosina 2002 ja 2015

• Vakaa ja vahva kannatus Vasemmistoliittoa ja Vihreitä

äänestäneiden keskuudessa (yli 70 % Vihreistä ja yli 80 %

Vasemmistoliiton kannattajista piti hyvänä ajatuksena sekä

2002 että 2015)

• Vakaa kannatus myös Keskustan kannattajien keskuudessa (n.

60 % sekä 2002 että 2015)

• SDP:n (59 69 %), RKP:n (6483 %) ja Kokoomuksen

(4854 %) kannattajien keskuudessa suosio kasvanut

• Kristillisdemokraattien keskuudessa kannatus pudonnut (63

56 %)

22

23

Lähde:http://e2.fi/wp-content/uploads/2015/01/perustulotiedote.pdf

Perustulon kannatus ajatushautomo e2:n kyselyssä

Kuinka suuri perustulon tulisi mielestänne olla? (euroa kuukaudessa)

24

2002 2015

3700 mk (nykyrahassa 763 €) 1000 €

Kysymysten muotoilu vaikuttaa siihen millaisia vastauksia saadaan

• Nyt kysyttiin idean kannatusperustaa siten, että

tulos on vertailukelpoinen 2000-luvun alun kyselyyn

• Kehystetään myöhemmin (kokeilun yhteydessä)

tarkemmin. Vrt.

25

Mitä mieltä Te olette seuraavista perustuloa koskevista väittämistä? 0=ehdottomasti eri mieltä, 10=täysin samaa mieltä

26

4,45

4,56

4,69

4,84

4,89

5,12

5,8

6,09

6,26

6,44

6,54

6,6

6,73

6,8

6,87

0 2 4 6 8 10

Päällekkäisten sosiaaliturvaetuuksien maksaminen yleistyyja sosiaaliturvajärjestelmästä tulee entistä monimutkaisempi

Eniten apua tarvitsevat jäävät oman onnensa nojaan

Huonopalkkainen ”orjatyö” lisääntyy

Sosiaaliturvajärjestelmän kyky vastata työelämän tarpeisiinheikkenee

Kansalaisten joutenolo ja laiskottelu yleistyvät

Yksilön ja yhteiskunnan väliset vastuut ja velvollisuudethämärtyvät

Sosiaaliturvamenot pienenevät

Eettisesti ja ekologisesti kestävämpien töiden tekemisen jateettämisen edellytykset paranevat

Veronkierto ja sosiaaliturvan väärinkäyttö vähenee

Työttömien yhteiskunnalliset osallistumismahdollisuudetparanevat

Ihmisten vapaudet päättää itse omista asioistaan lisääntyvät

Sosiaaliturvabyrokratia kevenee

Sosiaaliturvalainsäädäntö selkiintyy

Lyhytaikaisen ja pienipalkkaisen työn vastaanottaminenhelpottuu

Pätkä- ja silpputyöntekijöiden sekä pienyrittäjientoimeentuloturva paranee

k.a.

Kirjallisuutta ja tuloksista enemmän

• Airio I., Kangas O., Koskenvuo K., & Laatu M. Kansa kannattaa perustuloa (1-

3). Kelan tutkimusblogi

• Andersson J. O, Kangas O. Perustulon kannatus Suomessa. Helsinki: Stakes,

Yhteiskuntapolitiikka 67 (2002) : 4,

• Perkiö, J. Taistelu tulkinnasta: perustulo Suomen julkisessa keskustelussa

2006-2012. Julkaisussa Eskelinen T., Heikkilä S. (toim.) Talous ja arvo.

Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, SoPhi 119, 2013.

• Widerquist K., Noguera J. A., Vanderborght Y., De Wispelaere J. Introduction:

The Idea of an Unconditional Income for Everyone. In: Widerquist K., Noguera

J. A., Vanderborght Y., De Wispelaere J. (eds.) Basic Income. An Anthology of

Contemporary Research. Chichester: Wiley Blackwell 2013.

27