Sosiaaliset suhteet järjestäytyvät uudelleen

Talous ja hyvinvointi

23.2.2015

Riitta Hanifi

Sosiaalinen pääoma

Sosiaaliselle pääomalle ei ole olemassa yhtenäistä

määritelmää

sosiaaliset verkostot

vastavuoroisuuden normit

luottamus

Keskeisiä sosiaalisen pääoman tutkimuksen

pioneereja Pierre Bourdieu, James Coleman ja

Robert D. Putnam

Sosiaalisen pääoman ulottuvuudet:

Robert D. Putnam (2000)

Silloittava (bridging)

Heikoille siteille ominainen sosiaalinen pääoma

Koskee yli ryhmärajojen ulottuvia sosiaalisen

toiminnan mahdollisuuksia ja lisää yhteiskuntatason

sosiaalista koheesiota

Sitova (bonding)

Toimii kytköksenä keskenään samankaltaisten

ihmisten, kuten sukulaisten ja ystävien välillä

Sosiaalisen tuen lähde

24.2.2015Riitta Hanifi

Sitova sosiaalinen pääoma (bonding)

Sitovan sosiaalisen pääoman avulla saatava

sosiaalinen tuki:

Tietoa työpaikoista ja muista mahdollisuuksista

Henkistä tukea kriiseissä

Taloudellinen tuki

Itseisarvoisesti tärkeä jäsenyyden, hyväksynnän ja

arvostuksen antaja

Sitova sosiaalinen pääoma luonteeltaan kasautuvaa:

osa ihmisistä yksinäistyy sosiaalisten suhteiden

ulkopuolelle

24.2.2015Riitta Hanifi

Onko sosiaalinen pääoma heikentynyt?

Robert D. Putnam on todennut sosiaalisen pääoman

heikentyneen Yhdysvalloissa:

Silloittava sosiaalinen pääoma: yhdistystoiminnan,

vapaaehtoistyön ja äänestysaktiivisuuden

väheneminen

Sitova sosiaalinen pääoma: kyläilyn väheneminen

Heikentää mahdollisuutta saada sosiaalista

tukea

Miten Suomessa? Yhdessäoloon käytettyä aikaa on

selvitetty Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen

avulla24.2.2015Riitta Hanifi

Mikä on ajankäyttötutkimus?

Ajankäyttötutkimus on päiväkirjamenetelmään

perustuva tutkimusala, jolla tutkitaan ihmisten

kaikkia toimintoja tietyn ajan, yleensä vuorokauden,

aikana.

Aikaa käytetään mittarina, jolla saadaan tarkkaa ja

monipuolista tietoa ihmisten käyttäytymisestä.

Tutkimus ei kohdistu vain joihinkin tiettyihin

toimintoihin, vaan kaikkiin aktiviteetteihin

vuorokauden ajalta.

7

Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimukset

1. Syksy 1979

10–64-vuotiaat

6 000 henkeä, 12 000 tutkimuspäivää

2. Huhtikuu 1987 – maaliskuu 1988: koko vuoden ajankäyttö

10+ vuotiaat, ei yläikärajaa => myös eläkeläiset

7 700 henkeä, 15 300 tutkimuspäivää

3. Maaliskuu 1999 – helmikuu 2000

10+ vuotiaat kotitalouden jäsenet => perheiden ajankäyttö

5 300 henkeä, 10 500 tutkimuspäivää

EU-harmonisoitu

8

Ajankäyttötutkimus 2009–2010

Huhtikuu 2009–toukokuu 2010

10+ vuotiaat kotitalouden jäsenet

3 800 henkeä, 7 480 tutkimuspäivää

42 % käynti- ja 58 % puhelinhaastatteluina:

jokaiselle vastaajalle tehdään henkilöhaastattelu,

yhdelle kotitalouden jäsenelle myös kotitaloutta

käsittelevä haastattelu

Kaksi päiväkirjanpitopäivää: arkipäivä ja viikonlopun

päivä

Lisäksi työssä käyville ansiotyötä koskeva

”viikkopäiväkirja”

Naisten yksinolo iän mukaan,

10 vuotta täyttäneet, minuuttia/vuorokausi

24.2.2015Riitta Hanifi

Miesten yksinolo iän mukaan,

10 vuotta täyttäneet, minuuttia/vuorokausi

24.2.2015Riitta Hanifi

Vähintään kahden hengen kotitaloudessa asuvien naisten

yhdessäoloaika perheenjäsenen kanssa iän mukaan,

10 vuotta täyttäneet

24.2.2015Riitta Hanifi

Vähintään kahden hengen kotitaloudessa asuvien miesten

yhdessäoloaika perheenjäsenen kanssa iän mukaan,

10 vuotta täyttäneet

24.2.2015Riitta Hanifi

Yhdessäolo valveillaoloaikana kotitalouden koon ja sukupuolen

mukaan 2009-2010, minuuttia/vuorokausi

24.2.2015Riitta Hanifi

Vanhempien yhdessäolo alle 10-vuotiaiden lastensa kanssa

sukupuolen mukaan arki- ja viikonlopun päivinä 1999-2000 ja

2009-2010, minuuttia/vuorokausi

24.2.2015Riitta Hanifi

Työssäkäyvien vanhempien yhdessäolo alle 10-vuotiaiden lastensa

kanssa sukupuolen mukaan työ- ja vapaapäivinä 1999-2000 ja

2009-2010, minuuttia/vuorokausi

24.2.2015Riitta Hanifi

Naisten yhdessäoloaika muualla asuvien sukulaisten, ystävien ja

tuttavien kanssa valveillaoloaikana iän mukaan 1999-2000 ja 2009-

2010, minuuttia/vuorokausi

24.2.2015Riitta Hanifi

Miesten yhdessäoloaika muualla asuvien sukulaisten, ystävien ja

tuttavien kanssa valveillaoloaikana iän mukaan 1999-2000 ja 2009-

2010, minuuttia/vuorokausi

24.2.2015Riitta Hanifi

Miksi yksinolo on lisääntynyt?

Yksin asuminen on lisääntynyt

Ansiotyöhön käytetty aika on vähentynyt

Työelämässä rakentuu merkittävästi sosiaalista

pääomaa

Työttömät osallistuvat kansalaisyhteiskuntaan kuten

vapaaehtoistyöhön työllisiä vähemmän

Yli 65-vuotiaat naiset viettävät eniten aikaa yksin

Naisten elinikä keskimäärin korkeampi kuin miesten

Yli 75-vuotiaista naisista leskiä lähes 60 %,

miehistä noin 20 %

Tietokoneen käyttö lisääntynyt runsaasti

24.2.2015Riitta Hanifi

Onko sosiaalinen pääoma vähentynyt Suomessa?

Internet mahdollistaa uusia sosiaalisuuden tapoja

Verkkoyhteisöpalvelun seuraaminen liittyy

useimmiten sukulaisuus-, ystävyys- tai

tuttavuussuhteisiin

Tällöin voidaan sanoa sosiaalisten suhteiden

järjestäytyvän uudelleen

Koko väestön tasolla sosiaalinen pääoma ei näytä

olevan alenemassa

Yksinolon lisääntyminen saattaa altistaa jotkut

väestöryhmät yksinäisyydelle ja sosiaalisen tuen

puutteelle24.2.2015Riitta Hanifi

Yksinäisyydelle altistavia tekijöitä (Saari 2009)

Sekä nuoret että vanhat kokevat yksinäisyyttä

enemmän kuin työikäiset

Yksin asuminen altistaa yksinäisyydelle

Asuinpaikka: suurissa kaupungeissa ja haja-

asutusalueella eniten yksinäisyyttä

Etniset ryhmät ja maahanmuuttajat kokevat

yksinäisyyttä enemmän kuin valtaväestö

Miten sosiaaliset suhteet muokkautuvat

tulevaisuudessa?

24.2.2015Riitta Hanifi

Kiitos

24.2.2015Riitta Hanifi