EU:n puolustusulottuvuuden näkymät

Helsinki, 10.11.2017

Tuomas Iso-Markkututkija, Euroopan unioni -tutkimusohjelma,

Ulkopoliittinen instituutti

Yleiset linjat

1.Puolustus EU-agendalla korkeammalla kuin koskaan 2.On tapahtunut siirtymä kriisinhallinasta kohti kokonaisvaltaisempaa puolustusajattelua/-yhteistyötä3.EU:ssa on valmisteilla useita puolustukseen liittyviä käytännön toimia4.EU:n puolustusyhteistyö ei korvaa NATOa, vaan sen on tarkoitus täydentää NATOa5.Jäsenmaiden välillä on yhä merkittäviä eroja ja ristiriitoja, jotka vaikeuttavat yhteistyötä

Puolustus EU-agendalle ja siirtymä kriisinhallinnasta kokonaisvaltaiseen puolustusyhteistyöhön

-Sysäys 2010-luvun alussa:globaali finanssikriisi ja eurokriisi kavensivat jäsenmaiden taloudellista liikkumatilaa-Euroopan turvallisuusympäristössä tapahtui merkittäviä muutoksia: levottomuus ja väkivalta Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä (Libya, Syyria); Yhdysvaltain painopisteen oletettu siirtyminen Aasiaan-Lisäksi: yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan heikkous

Puolustus Eurooppa-neuvoston agendalle joulukuussa 2013

Kokonaisvaltainen näkökulma puolustukseen:

1.kriisinhallinta, 2.suorituskyvyt, 3.puolustusteollisuus ja puolustusmarkkinat

Merkittävä avaus, mutta ei suuria päätöksiä

Puolustus EU-agendalle ja siirtymä kriisinhallinnasta kokonaisvaltaiseen puolustusyhteistyöhön

-Venäjän toimet Ukrainassa 2014 alkaen ”aluepuolustuksen” renessanssi

-Brexit-äänestys kesäkuussa 2016: turvallisuus/puolustus yhtenä integraation uusista vetureista?

-Donald Trumpin valinta: yksimielisyys siitä, että Euroopan on otettava suurempi rooli turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa

Lisäksi korkea edustaja Federica Mogherini valmisteli EU:lle uuden turvallisuusstrategian, ns. globaalistrategian (julkaistiin kesäkuussa 2016):

•”Eurooppalaisina meidän on otettava suurempi vastuu turvallisuudestamme.”•”Tässä hauraassa maailmassa pehmeä voima ei riitä: meidän on parannettava uskottavuuttamme turvallisuuden ja puolustuksen aloilla.”•”Vaikka puolustuspolitiikka ja -menot kuuluvat edelleen kansalliseen toimivaltaan, yhdelläkään jäsenvaltiolla ei ole varaa toimia yksin […]”

Globaalistrategian mukaan EU:n tulee:

•vastata ulkoisiin konflikteihin ja kriiseihin

•auttaa kehittämään kumppanien turvallisuus- ja puolustusvalmiuksia

•suojella EU:ta ja sen kansalaisia

Osana samaa pakettia Euroopan komissio julkaisi talvella 2016 oman Euroopan puolustuksen toimintasuunnitelmansa

Yhdessä dokumentit ohjaavat EU:ssa käytävää puolustuskeskustelua

Parhaillaan valmisteltavat käytännön toimet:•EU:n koulutusoperaatioiden johtokeskus

•Puolustuksen vuosittainen arviointimekanismi

•Euroopan puolustusrahasto (tutkimusosa sekä tuotekehitys- ja hankintaosa)

•Pysyvä rakenteellinen yhteistyö

EU:n koulutusoperaatioiden johtokeskus

(Military Planning and Conduct Capability, MPCC)

-ottaa vastuulleen EU:n sotilaallisten koulutusoperaatioiden (tällä hetkellä Keski-Afrikan tasavalta, Mali ja Somalia) suunnittelun ja johtamisen

-toimii osana EU:n sotilasesikuntaa, työllistää n. 25 henkilöä

-päätös perustamisesta ennen kaikkea symbolisesti merkittävä (ehdotettiin jo 2000-luvun alussa, erityisesti Iso-Britannia vastustanut)

-toisaalta: ei ”oikea” sotilaspäämaja!

Puolustuksen vuosittainen arviointimekanismi

(Coordinated Annual Review on Defence, CARD)

-tavoitteena… •koordinoida ja synkronoida jäsenvaltioiden kansallista puolustussuunnittelua

•tunnistaa sitä kautta suorituskykypuutteita sekä mahdollisia yhteistyöalueita

-Euroopan puolustusvirasto (EDA) toimii arviointimekanismin sihteeristönä

-Arviontimekanismi on jäsenvaltioiden kontrollissa ja täysin vapaaehtoinen tehoton?

Euroopan puolustusrahasto (tutkimusosa sekä tuotekehitys- ja hankintaosa)

-puolustusalan tutkimusyhteistyön tukeminen EU:n budjettivaroista•90 milj. euroa vuoden 2019 loppuun asti•vuodesta 2020 alkaen 500 milj./vuosi?

-puolustustarvikkeiden kehitystä ja hankintaa koskevan yhteistyön tukeminen osarahoituksella

•500 milj. euroa vuosina 2019 ja 2010

•vuodesta 2020 alkaen miljardi euroa vuodessa?

-vaikeat budjettineuvottelut edessä (Brexit!), projektien toteutuminen jäsenmaiden innosta kiinni!

Pysyvä rakenteellinen yhteistyö

(Permanent Structured Cooperation, PESCO)

-perustuu Lissabonin-sopimukseen, antaa halukkaille jäsenmaille mahdollisuuden tiivistää keskinäistä yhteistyötään puolustusasioissa muita nopeammin

-kaksiosainen:

•halukkaat jäsenmaat sitoutuvat tiettyjen kriteerien täyttämiseen

•halukkaat jäsenmaat sopivat konkreettisista yhteistyöprojekteista

-Kunnianhimon taso, mahdolliset jakolinjat?

Parhaillaan valmisteltavat käytännön toimet:

-EU:n koulutusoperaatioiden johtokeskus

(ei ”oikea” sotilaspäämaja)

-Puolustuksen vuosittainen arviointimekanismi

(vapaaehtoinen tehoton?)

-Euroopan puolustusrahasto (tutkimusosa sekä tuotekehitys- ja hankintaosa)

(vaikeat budjettineuvottelut, loppujen lopuksi jäsenmaiden innosta kiinni)

-Pysyvä rakenteellinen yhteistyö

(kunnianhimoton, luo jakolinjoja EU:n sisälle?)

Jäsenmaiden välillä edelleen merkittäviä eroja…

•turvallisuus- ja puolustuspolitiikan painopisteissä;•uhkakuvissa; •strategisissa kulttuureissa; •suhteessa NATOon;

•suhtautumisessa EU-puolustusyhteistyöhön;

•suhtautumisessa Euroopan komission rooliin;•puolustusteollisissa intresseissä

Vaikeuttavat yhteistyötä, kuten tähänkin asti

Asetelma tällä hetkellä

Johtovaltiot: Saksa ja Ranska

(mutta kuinka vahvalla pohjalla niiden johtajuus on?)

Aktiiviset: Suomi, Alankomaat, Italia, Belgia, Espanja, Tshekki

Myönteiset: esim. Slovakia, Viro

Varaukselliset: Ruotsi, Irlanti, Itävalta

Kielteinen: Puola

Ulkokehällä: Iso-Britannia (Brexit), Tanska (opt-out)

-EU:ssa tehtävä puolustusyhteistyö ei korvaa NATOa, vaan sen on tarkoitus ennemminkin täydentää NATOa

-EU:n ja NATOn keskinäinen yhteistyö tärkeä kehityskohde tällä hetkellä suhde on parantunut ja selkiytynyt, mutta merkittäviä ongelmia on edelleen (esim. ratkaisematon Kypros vs. Turkki)

-EU:n ja NATOn yhteistyöalueita ovat muun muassa hybridiuhkien tunnistaminen ja torjunta, koordinoitu harjoitustoiminta sekä (potentiaalisesti) eurooppalaisen suorituskyky-yhteistyön koordinointi

-Puolustusyhteistyötä tullaan tekemään myös pienemmissä ryhmissä:

esim. Iso-Britannia-Ranska, Suomi-Ruotsi, Alankomaat-Belgia, Saksa-Alankomaat, Pohjoismaat jne.

-Näiden yhteistyömuotojen suhde EU-kehikkoon osin avoinnakuka koordinoi Euroopan puolustuksen tilkkutäkkiä?miten EU:n jättävä Iso-Britannia sidotaan Euroopan puolustusyhteistyöverkostoon?

Yhteenvetona:

-EU:n puolustusyhteistyössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia

-Parhaillaan valmistelussa on useita käytännön toimia, jotka symboloivat näitä muutoksia

-Samalla ilmassa on kuitenkin myös paljon kysymyksiä – sekä vanhoja että uusia

Kiitos!