Milloin velkaa on liikaa?

Esa Jokivuolle ja Matti Virén Suomen PankkiTutkimusyksikkö

Perustuu artikkeliimme ”Miksi Suomi säästyi pankkikriisiltä?”,

Kansantaloudellinen aikakauskirja 4/2017

-0,5

0

0,5

1

1,5

2

2,5

3

3,5

4

4,5

1974 1977 1980 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 2016

luottotappiot/bkt

1990-luvun alussa luottotappiot olivat yli 10 % pankkiluotoista

Kolme keskeistä ”selittäjää” pankkisektorin luottotappioille

• Velkaisuusaste (altistava tekijä)

• Reaalikorko (shokki)

• BKT:n kasvu (shokki)

• Miten näiden tekijöiden merkitys erosi 1990 luvun alussa vs 2008-9?

• Voidaanko näiden antamaa selitystä vielä tarkentaa?

Kahden kriisiperiodin vertailu - 1990-luvun alun lama vs 2008-2009:n lama jota ”ei tullut”• Mitkä asiat ovat muuttuneet?

• Markasta euroon• Korkoympäristö• Valuuttaluotot (markka- vs euroaikana)

• Yritysten tase• Velkaisuus

• Yritysten tuloskunto (voitot ja pääomatulot)• Pankkien tase

• Luottosalkun suhteellinen koostumus – yritysluotoista kotitalousluottoihin

• (Kotitalouksien velkaisuus)

-0,5

0

0,5

1

1,5

2

2,5

3

1980Q1 1982Q1 1984Q1 1986Q1 1988Q1 1990Q1 1992Q1 1994Q1 1996Q1 1998Q1 2000Q1 2002Q1 2004Q1 2006Q1 2008Q1 2010Q1 2012Q1 2014Q1 2016Q1

Luottotappiot sektoreittain

kotitaloudet yritykset

Luottotappioiden valossa 1990–luvun alun ongelma oli erityisesti ylivelkaantunut yrityssektori

0

0,1

0,2

0,3

0,4

0,5

0,6

0,7

1980Q1 1982Q1 1984Q1 1986Q1 1988Q1 1990Q1 1992Q1 1994Q1 1996Q1 1998Q1 2000Q1 2002Q1 2004Q1 2006Q1 2008Q1 2010Q1 2012Q1 2014Q1 2016Q1

Pankkiluotot sektoreittain/BKT

kotitaloudet Yritykset

1990-luvun alussa yritysten pankkiluotot olivat lähes yhtä suuret kuin kotitalouksien, nyt kotitalouksilla on yli 50 % enemmän. 1990-luvun alussa yrityksillä oli myös paljon valuuttaluottoja ja velkaa eläkevakuutusjärjestelmälle.

-10

-5

0

5

10

15

20

25

30

35

1980Q1 1982Q1 1984Q1 1986Q1 1988Q1 1990Q1 1992Q1 1994Q1 1996Q1 1998Q1 2000Q1 2002Q1 2004Q1 2006Q1 2008Q1 2010Q1 2012Q1 2014Q1 2016Q1

Yrityssektorin tulo-osuuden kuvaajia

Voitot Yrittäjätulot

Yritysten tulokehitys ennen 1990 –luvun lamaa oli heikko, se osaltaan selittää velkaantumisen ja heikon riskinsietokyvyn

-16

-12

-8

-4

0

4

8

12

8,000

10,000

12,000

14,000

16,000

18,000

20,000

22,000

1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015

BKT:n kasvu

Kotitalouksien reaalitulot

1990-luvun alun lamassa kotitalouksien tulot kärsivät ja kulutus laski supistaen kokonaiskysyntää

-12

-8

-4

0

4

8

12

-3,000

-2,000

-1,000

0

1,000

2,000

3,000

1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015

BKT:n kasvu

Yritysten käytettävissä olevat reaalitulot (voitot)

Pudotus yritysten tuloissa vielä dramaattisempi

.00

.04

.08

.12

.16

.20

.24

.28

.32

-.002

.000

.002

.004

.006

.008

.010

.012

.014

1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015

Valuuttalainat/pankkiluotot <--

Luottotappiot/pankkiluotot-->

Valuuttaluotoilla ei enää ole samanlaista merkitystä kuin 1990-luvun alussa

-4

-2

0

2

4

6

8

10

12

14

16

70

80

90

100

110

120

130

140

150

1980Q1 1982Q1 1984Q1 1986Q1 1988Q1 1990Q1 1992Q1 1994Q1 1996Q1 1998Q1 2000Q1 2002Q1 2004Q1 2006Q1 2008Q1 2010Q1 2012Q1 2014Q1 2016Q1

Reaalinen valuuttakurssi ja reaalikorko

valuuttakurssi (vasen) korko (oikea)

Korkea korko ja valuuttakurssin devalvoituminen 1990-luvun alussa

-8

-4

0

4

8

12

16

20

24

-.002

.000

.002

.004

.006

.008

.010

.012

.014

1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015

reaalikorko <--

Luottotappiot/luotot -->

-100

-80

-60

-40

-20

0

20

40

60

80

100

120

-30

-20

-10

0

10

20

30

1981Q1 1983Q1 1985Q1 1987Q1 1989Q1 1991Q1 1993Q1 1995Q1 1997Q1 1999Q1 2001Q1 2003Q1 2005Q1 2007Q1 2009Q1 2011Q1 2013Q1 2015Q1 2017Q1

Reaalisten asuntohintojen ja pörssikurssien muutos

asuntohinnat pörssikurssit

Asuntohintojen muutokset olivat 2008-9 yhteydessä paljon maltillisempia

-16

-12

-8

-4

0

4

8

12

16

-.002

.000

.002

.004

.006

.008

.010

.012

.014

1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015

BKT:n kasvu

Luottotappiot/lainat

Vuoden 2009 romahdus BKT:ssa vaikutti vain vähän luottotappioihin

-0,5

0

0,5

1

1,5

2

2,5

3

3,5

4

4,5

1974 1977 1980 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 2016

luottotappiot/bkt

Luottotappiot 2008 jälkeen

• Mitä vaikuttaa, jos luottotappioiden perusmalliin lisätään varallisuushintoja, valuuttakurssit ja sektorittaiset velkaisuusasteet?

• Seuraavassa kuviossa on luottotappioiden ehdolliset ennusteet ajanjaksolle 2008q3 -2017q1 kolmella eri mallivaihtoehdolla: • perusmalli

• malli, jossa on mukana reaaliset asuntohinnat ja reaalinen valuuttakurssi

• malli, jossa on näiden lisäksi sektoreittaiset (yritykset ja kotitaloudet) velkaisuusasteet

• Lisämuuttujat parantavat mallin ennustekykyä

-0,15

-0,1

-0,05

0

0,05

0,1

0,15

0,2

0,25

0,3

2008Q1 2009Q1 2010Q1 2011Q1 2012Q1 2013Q1 2014Q1 2015Q1 2016Q1 2017Q1

Luottotappioennusteiden vertailua

data perus perus+vk+ah kaikki

Tämän hetken tilanteesta

.00

.02

.04

.06

.08

.10

.12

.14

.16

-.002

.000

.002

.004

.006

.008

.010

.012

.014

88 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 14 16

Hoitamattomat lainat/pankkiluotot <--

Luottotappiot/pankkiluotot -->

Osa hoitamattomista luotoista päätyy luototappioiksi

Järjestämättömät luotot ovat kasvussa, etenkin kotitalouksien osalta

Yhteenveto - milloin velkaa on liikaa?

• Täsmällinen ”kynnys” vaikea määrittää, riippuu ajankohdasta

• Ylivelkaantuneisuus on kuitenkin aina riski

• Mallimme muut tulemat• Valuuttakurssijärjestelmällä on vaikutusta • Yritysten rahoitusrakenteella (ja siten pankkien taseella) on vaikutusta• Koroilla (rahapoliittisella järjestelmällä) on vaikutusta

• Velkaantuneisuutta ja järjestämättömiä luottoja on syytä tarkkaan seurata, jottei tulisi samanlaisia ”yllätyksiä” kuin 1990-luvun alussa

• Seurannan ja ennustamisen analyyttisiä välineitä on edelleen kehitettävä kriisien ennakointia ja torjumista silmällä pitäen