Ville-Veikko Pulkka: Teknologiamurros teollisuuden palkansaajat 301116

Teknologiamurros ja tulevaisuuden työllisyysratkaisut – Riittääkö digitaalisessa taloudessa työtä ja toimeentuloa?

Ville-Veikko PulkkaTutkijaKelan [email protected]

Esityksen rakenne

• Digitaalisen työelämän skenaariot• This time is different• This time is NO different• Kriittinen synteesi

• Digitaalisen työelämän työllisyysratkaisut• Perustulo• Koulutus• Aktiivinen finanssipolitiikka ja työtakuuohjelmat• Työn jakaminen• Työn määritelmän laajentaminen

• Johtopäätökset

Mikä teknologiamurros?

• digitaalisten teknologioiden ja tekoälyn kehitys palauttanut keskustelun teknologisesta työttömyydestä (Keynes 1930)

• digitaaliset teknologiat uusia yleistarkoitusteknologioita (vrt. höyrykone ja sähkö)• tuottavuus kasvaa ja rajakustannukset laskevat (jopa nollaan)

• lähes konsensus ”suuresta murroksesta”, arviot pitkän aikavälin työllisyysvaikutuksista kuitenkin polarisoituneet

• rutiininomainen ja ennustettava työ suurimmassa automaatioriskissä

• joustavuus, sosiaaliset taidot ja luovuus kovassa kysynnässä

Digitaalisen työelämän implikaatiot (kärjistetysti)

• This time is different: massatyöttömyys, koveneva kilpailu työmarkkinoilla, alaspäin joustavat palkat, talouden epävakaus, eriarvoisuuden lisääntyminen, ihmisten velkaantuminen, sosiaalisen koheesion murtuminen, sosiaaliset ongelmat• ratkaisu: perustulo ja työn jakaminen

• This time is NO different: teknologisen työttömyyden lisääntyminen korkeintaan lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä, uusia parempia työpaikkoja, palkkojen nouseminen tuottavuuden kehittyessä• ratkaisu: koulutus ja joustavat työmarkkinat

This time is different: ammattipohjainen automaatioriski teknologisella tasolla

• Frey & Osborne (2013): 47% nykyisistä yhdysvaltalaisista työpaikoista automaatioriskissä seuraavien kahden vuosikymmenen kuluessa • tarkastelee 702 ammatin keskimääräisiä tehtäväsisältöjä

teknologisella tasolla (Yhdysvaltain työministeriön O NET ja ∗Standard Occupational Classification (SOC) –luokittelut)

• matalapalkkaiset ja matalaa koulutusta vaativat työt suurimmassa automaatioriskissä− kuljetus- ja logistiikka-ala, toimisto- ja hallintotyöt, perustuotanto

• Pajarinen & Rouvinen (2014): 35,7 % suomalaisista työpaikoista

• Bruegel (2014): 54 % EU-maiden työpaikoista• karkeampi ammattiluokittelu

This time is different: yleiset argumentit

• teknologian eksponentiaalinen kehitys (Mooren laki) • työvoima ei ehdi sopeutua koulutuksen avulla− etenkin matalasti koulutetulla työvoimalla vaikeuksia, EU-komission

arvion mukaan EU:n työvoimalla heikot digitaaliset taidot• koneet selviytyvät yhä monimutkaisemmista manuaalisista JA

tietotöistä• yhteistyö koneiden kanssa jää väliaikaiseksi

• ei ole ”rautaista lakia”, että teknologia synnyttää uusia työpaikkoja; digitaalinen tuotanto pääomaintensiivisempää

• The Great Decoupling = työllisyyskehitys irronnut tuottavuuskehityksestä

• digitaaliset alustat mahdollistavat työprosessien pilkkomisen yhä pienempiin osiin

This time is NO different: tehtäväpohjainen automaatioriski teknologisella tasolla

• työtehtävät vaihtelevat voimakkaasti eri ammattien sisällä, esim. sihteeri• tarkoituksenmukaisempaa saattaakin olla tarkastella

automaatioriskiä ihmisten itse raportoimiensa työtehtävien pohjalta

• Arntz, Gregory & Zierahn (2016): 9 % OECD-maiden työpaikoista korkeassa automaatioriskissä, 7 % Suomessa• merkittävä määrä työtehtävistä kuitenkin katoaa− Tarkoittanee myös vähemmän kysyntää?

• Chui, Manyika & Miremadi (2015): 47 % nykyisistä tehtävistä, mutta vain 5 % työpaikoista automatisoitavissa nykyteknologioin Yhdysvalloissa

This time is NO different: yleiset argumentit 1/2

• historiallinen evidenssi ja väärät profeetat• innovaatiopohjaiset sektorit laajenevat (capitalisation

effect) työvoiman kysyntä lisääntyy• työvoima korvaantuu (destruction effect) tuottavuus

kasvaa hinnat alenevat kulutus lisääntyy muilla aloilla työvoiman kysyntä lisääntyy

• koneet täydentävät ihmistyötä tuotanto tehostuu tuotanto laajenee työvoiman kysyntä lisääntyy

• työpaikkojen määrä ei siis vakio (lump-of-labour -virhekäsitys)

This time is NO different: yleiset argumentit 2/2

• tehtäväpohjaisen analyysin mukaisesti yhteistyö koneiden kanssa lisääntyy ja työ organisoituu uudelleen

• poliittiset (ay-liike ja työväenpuolueet) ja sosiaaliset tekijät (hoivan etiikka), sääntely (lait), organisaatioiden rakenteet, teknologisen kehityksen hidastuminen (robottiautot)

• heikko kokonaiskysyntä (investoinnit) ja leikkauspolitiikka (innovaatiot)?

Kriittinen synteesi 1/3

• kehitykseen vaikuttaa teknologisten, makrotaloudellisten, sosiaalisten ja poliittisten tekijöiden vuorovaikutus• pitkän aikavälin seurauksia mahdotonta ennustaa

• koska teknologisella tasolla monet työtehtävät automatisoitavissa, hyvä varautua epävarmuuden lisääntymiseen ja teknologiseen työttömyyteen vähintään lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä• pitkän aikavälin kielteisiä seurauksia ei tulisi kuitenkaan pois

sulkea, jos työllistäviä aloja katoaa (esim. maantiekuljetusala)• ihmisten palkat (ostovoima) joustavat alaspäin, jos

kilpailu työpaikoista kovenee työttömyyden lisääntyessä ja sääntelemättömän itsensä työllistämisen (alustat)


• koska makrotaloudellinen tilanne epävakaa, pienempikin ”disruptio” heikentää talous- ja sitä kautta työllisyysnäkymiä• yritykset eivät investoi ja ihmiset kuluttavat pitkän aikavälin

odotettavissa olevien tulojen mukaisesti− vähemmän voittoja myös yrityksille

• mikäli pienemmällä työvoimalla syntyy aikaisempaa helpommin vaurautta, vauraus keskittyy (Winner-Take-It-All -talous)• tutkimusten mukaan suuret tuloerot ovat haitallisia myös

talouskasvun kannalta (Cingano 2014; Ostry, Berg & Tsangarides 2014)


• ilmeinen vastaus heikentyvään kulutuskysyntään on entistä velkavetoisempi kuluttaminen• ei kuitenkaan kestävä ratkaisu, jos tulevaisuuden finanssikriisit

halutaan estää• työttömyys, vajaatyöllisyys, työssäkäyvien köyhyys ja

kotitalouksien velkaantuminen luonnollisesti myös vakavia sosiaalisia ongelmia• sosiaalinen liikkuvuus, terveyserot, yhteiskunnallinen koheesio

Tulevaisuuden työllisyysratkaisut

• Vaihtoehto 1: nykyisten työmarkkinarakenteiden ylläpitäminen epävarmuuden lisääntyessä• makrotalouden vakaus ja työmarkkinoiden joustavuuden

lisääminen sosiaalisesti (ja ekologisesti) kestävällä tavalla• Vaihtoehto 2: kyseenalaistetaan nykyiset totuudet ja

valjastetaan teknologisen kehityksen mukana kasvava tuottavuus sekä välttämättömän ihmistyön väheneminen kokonaan uudenlaisen työllisyysparadigman hahmottamiseen

Perustulo – taloudellinen vakauttaja ja digitaalinen joustoturva? 1/2

• Takaisiko perustulo makrotalouden vakauden?• mahdollisuudet: 1) sosiaaliturvan parantaminen 2) työnteon

taloudellisen kannustavuuden parantuminen 3) parempi neuvotteluasema = paremmat palkat

• rajoitukset: 1) kallis vaihtoehto 2) taloudellinen kannustavuus ei väistämättä parane 3) mahdollisesti

• johtopäätös: perustulo ei väistämättä takaa makrotalouden kannalta riittävää kulutuskysyntää; lisäksi rahoittaminen hankalaa, jos teknologinen työttömyys lisääntyy merkittävästi− sekä puhdas perustulo että stabiili rahoitus työttömyyden lisääntyessä

vaatisivat pääomaa verolle tai funktionaalista rahoitusta− Olisiko vaurauden uusjako osallistavampaa esim.

työntekijärahastoiden kautta?

Perustulo – taloudellinen vakauttaja ja digitaalinen joustoturva? 2/2

• Takaisiko perustulo työmarkkinoiden joustavuuden?• 1) ei tarve- ja tuloharkintaa = vähemmän viiveitä ja

raportointivelvollisuuksia = kannustin työskennellä osa-aikaisesti tai työllistää itsensä 2) kannustin yrittäjyyteen 3) kannustin elinikäiseen oppimiseen

• johtopäätös: perustulo lisäisi työmarkkinoiden joustavuutta• rajoite: joustavuutta voidaan lisätä muillakin tavoin − kansallinen tulorekisteri (2019), etuuksien vähenemisasteiden

pienentäminen, suojaosien nostaminen, työttömyysturvan käyttäminen opiskeluun ja yritystukena, työttömien työ- ja työnhakuvelvoitteiden purkaminen

Pystyykö koulutus vastaamaan teknologiseen kehitykseen? 1/2

• koulutus voittanut toistaiseksi kilpajuoksun koulutuksen ja teknologisen kehityksen välillä

• Euroopan komission (2016) mukaan 37 prosentilla Euroopan Unionin työvoimasta oli vuonna 2015 riittämättömät digitaaliset taidot, ja 13 prosentilla ei ollut niitä lainkaan

• opetussuunnitelmissa tulisi lisätä opetusta, joka painottaa luovuutta, sosiaalisia taitoja ja joustavuutta

Pystyykö koulutus vastaamaan teknologiseen kehitykseen? 2/2

• uudet teknologiat tarjoavat elinikäiseen oppimiseen aiempaa joustavampia ja osallistavampia tapoja

• rajoitteet:• elinikäisen oppimisen tavoite voi toteutua tasa-arvoisesti

ainoastaan silloin, kun ihmisillä on mahdollisuus liikkua joustavasti työllisyyden ja kouluttautumisen välillä

• velkavetoista opiskelua on yhä hankalampi perustella sijoituksena tulevaisuuteen digitaalisessa taloudessa, jossa työsuhteiden epävarmuuden lisääntyminen näyttää hyvin todennäköiseltä

• koulutusinvestointien ei voi katsoa valuvan hukkaan, vaikka ne eivät suoraan näkyisikään työllisyysasteessa

Keynesiläinen ratkaisu: Aktiivinen finanssipolitiikka ja työtakuuohjelmat 1/3

• keynesiläinen ajatus: kokonaiskysyntä määrittää työllisyyden tasoa kysyntää voidaan lisätä kohdistamalla julkisia investointeja poliittisesti määriteltyihin mielekkäisiin kohteisiin • lasketut kerroinvaikutukset antavat tukea (esim. Truger 2016)− suositellaan myös OECD:n viimeisimmässä Economic Outlookissa

(marraskuu 2016)• historian valossa merkillistä, että sosiaalidemokraattisena

pidettävä kysynnänsäätelypolitiikka edustaa nyky-Euroopassa radikaalia talousajattelua, vaikka leikkauspolitiikka on epäonnistunut työllisyyden edistämisessä

• rajoitteet: velkaantumisesta varoittelevat poliitikot ja Suomen EMU-jäsenyys


• työtakuu: työmahdollisuuksien tarjoaminen kaikille halukkaille työttömille heidän omista lähtökohdistaan siten, että työttömät voisivat kehittää omia taitojaan • yhteiskunnallisesti määritelty minimipalkka, jonka on väitetty

myös toimivan kokonaiskysynnän kannalta riittävän minimipalkkatason määrittelijänä

• Meyer (2016): 1) ei unohtaisi työn tärkeitä sosiaalisia ulottuvuuksia 2) olisi julkisten resurssien tehokkaampaa käyttöä 3) ylläpitäisi ja kehittäisi ihmisten taitoja 4) olisi perustuloa helpompi toteuttaa EU:ssa 5) ei johtaisi hyvinvointivaltion purkamiseen ja 6) mahdollistaisi työllisyyden lisäämisen yhteiskunnallisesti mielekkäillä aloilla, kuten hoiva-aloilla


• aktivointipolitiikkaan verrattuna vapaaehtoisuuteen perustuvat työtakuuohjelmat lisäisivät työttömien itsemääräämisoikeutta, työllistäisivät heidät palkkatyöhön, joka kerryttäisi eläkettä ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja vähentäisivät työkyvyn heikentymistä, joka liitetään työttömyyden pitkittymiseen

• johtopäätös: ratkaisisivat makrotalouden epävakauteen liittyvän ongelman (ts. työttömyysongelman)

• rajoite: vaatisi talouspolitiikan paradigmamuutoksen

Työn jakaminen työaikaa lyhentämällä 1/2

• Keynes (1930): tuottavuuden kasvun myötä ihmisten tarvitsisi työskennellä sadan vuoden kuluttua enää 15 tuntia viikossa

• johtopäätös: lähtökohtaisesti ilmeinen vaihtoehto, JOS tuottavuus kasvaa ja teknologinen työttömyys lisääntyy (merkittävästi)• ekologisesti kestävämpi ratkaisu kuin pyrkiminen kulutuskysynnän

nostamiseen korkealle tasolle epävarmoilla työmarkkinoilla • rajoitteet: valtavirtaisen taloustieteen ja elinkeinoelämän

mukaan nostaa työvoimakustannuksia, vähentää tuotantokapasiteettia, heikentävää kilpailukykyä ja näin myös työllisyyttä

Työn jakaminen työaikaa lyhentämällä 2/2

• myös käytännön toteuttamiseen liittyviä asioita olisi ratkaistava ennen kuin vakavasti otettava aloite: • useissa asiantuntijatehtävissä töiden jakaminen on

todennäköisesti hankalaa siitä syystä, että niiden tekeminen kiinnittyy työntekijän henkilökohtaisiin taitoihin, verkostoihin, kasaantuneeseen asiantuntemukseen, projektikohtaisiin työnjakoihin ja vastaaviin tekijöihin

• oletettavampaa, että työn jakaminen helpompaa töissä matalapalkkaisilla palvelu- ja hoiva-aloilla− tarvitaan valtion subventiota takaamaan ihmisille riittävä toimeentulo

(vrt. vuorotteluvapaajärjestelmä)

• jos välttämättömän ihmistyön kysyntä vähenee, löytyy Keynesin 2030-luvun visiolle perusteita, vaikka teknologinen työttömyys ei lisääntyisikään voimakkaasti

Työn määritelmän laajentaminen 1/3

• ”Antropologisena, erityisesti ihmisille ominaisena toimintana työ on maailman muotoilua inhimillisiä tarpeita ja tarkoituksia vastaaviksi käyttöarvoiksi, niiksi aineellisiksi ja aineettomiksi hyödykkeiksi, joiden avulla ihmislaji aina ja kaikkialla ylläpitää, tuottaa ja uusintaa elämänsä ja samalla yhteiskuntansa ja kulttuurinsa historiallisesti muuttuvat muodot. Työ on luonnon ainesten, mutta myös ihmispersoonien, kulttuuristen symbolien ja sosiaalisten instituutioiden tietoista muotoilua, tuottamista ja ylläpitämistä.” Simo Aho (1988)


• monet digitaaliset innovaatiot helpottavat ihmisten elämää ja tuottavat hyvinvointia mutta eivät välttämättä näy bkt:n tai tuottavuuden kasvuna

• bkt ei ole tarkoituksenmukainen hyvinvoinnin mittari, sillä se jättää huomiotta palkkatyön ulkopuolella tapahtuvan tuotannon • Miranda (2011): OECD-maissa kolmanneksesta jopa puoleen

kaikesta taloudellisesti arvokkaasta tuottavasta toiminnasta jää huomioimatta bkt:ssa

• mikäli epävarmuus työmarkkinoilla lisääntyy, on todennäköistä, että ihmiset pyrkivät etsimään toimeentuloa ja mielekästä tekemistä myös virallisten työmarkkinoiden ulkopuolelta


• osuuskuntien, vapaaehtoistyön ja omaehtoisen hoiva-, tieto- ja kulttuurityön mahdollisuudet haastaa palkkatyön institutionaalinen asema kasvaisivat, jos palkkatyön ja toimeentulon välinen kytkös katkeaisi, ja työttömiin kohdistetuista velvoitteista ja sanktioista luovuttaisiin (perustulon aave kummittelee jälleen)

• digitaaliset alustat tarjoavat monia mahdollisuuksia rahatalouden ulkopuolella tai rinnalla tapahtuvaan vertaistuotantoon; rajakustannusten laskeminen lähelle nollaa voi toimia kannustimena tuottaa digitaalisia hyödykkeitä ilman voitontavoittelun tarvetta

• rajoite: palkkatyöloukku (Standing 2011), sukupuoliroolien vahvistuminen

Työllisyyspolitiikka kaipaa uusia lähestymistapoja

• tulevaisuuden työllisyysratkaisujen arvioiminen tarkoituksenmukaisinta (työ)elämän lisääntyvän epävarmuuden viitekehyksessä

• kaikki yhteiskunnallisesti tarpeellinen mutta ihmiselle tarpeeton tai haitallinen automatisoitavissa oleva työ kannattaa automatisoida, JOS ihmisten toimeentulo, kansantalouden tasapaino ja yhteiskunnallinen koheesio voidaan turvata muilla tavoin

• jos teknologiamurros lunastaa lupauksensa kasvavasta tuottavuudesta, tulisi poliittisen mielikuvituksen rajoja uskaltaa laajentaa nykyisestä niukkuuden paradigmasta

”Palkkatyökansalaisuuteen sitoutuneen työväenliikkeen ratkaistavaksi tuleekin vielä kenties sen koko tulevaisuutta määrittävä kysymys: millainen työllisyyspolitiikka edistää

parhaiten työntekijöiden asemaa digitaalisessa työelämässä?”

Government & Nonprofit

Ville-Veikko Pulkka: Teknologiamurros teollisuuden palkansaajat 301116