Upload
elaeketurvakeskus
View
439
Download
1
Embed Size (px)
Citation preview
Vuoden 2017 eläkeuudistus -
Kansalaisten käsitykset ja eläkeinfon merkitys
Ilpo Airio, Karoliina Koskenvuo, Olli Kangas, Susan Kuivalainen ja Sanna Tenhunen
Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari10.3.2016
Eläkejärjestelmät ja tiedon merkitys
2
Eläkejärjestelmät ja niiden uudistaminen usein moniulotteisia kokonaisuuksia, joilla on pitkälle tulevaisuuteen heijastuvia vaikutuksia Miten hyvin uudistukset ja niiden taloudelliset
vaikutukset tunnetaan? Uudistusten kohtaamaa vastustusta on selitetty
mm. informaatioon liittyvillä haasteilla pitkän aikavälin vaikutusten arviointi kärsimättömyys ja ikävien asioiden lykkääminen puutteita tiedoissa tai tiedon sisäistämisessä
Miten muodostaa mielipide tai reagoida kannustimiin, jos ei tiedä, miten järjestelmä toimii?
Eläkejärjestelmät ja tiedon merkitys
3
Kuinka hyvin eläkejärjestelmän ominaisuuksia tai talousasioita yleensä tunnetaan? Yleinen käsitys: tiedossa puutteita Talouslukutaitoa tutkittu paljon
mm. OECD, Lusardi ja Mitchell (2011, 2014, 2015) Suomessa Ruuskanen ja Kalmi (2015)
Boeri & Tabellini (2012) Noin puolet tiesi, että jakojärjestelmässä eläkemaksuilla
maksetaan nykyisten eläkeläisten eläkkeitä Vain 10% tiesi, mikä oli eläkemaksun taso (työnantajan ja
työntekijän eläkemaksut yhteensä) Luottamustutkimus: Takala (2014)
Hyvin tai melko hyvin eläkejärjestelmän arvioi tuntevansa 16% vastaajista, huonosti tai melko huonosti 46%
Eläkejärjestelmät ja tiedon merkitys
4
Tiedolla on olennainen merkitys Muodostettaessa mielipiteitä esim. sosiaaliturvasta,
taustalle toivotaan tietoa talouspoliittisista tekijöistä (Blinder & Krueger 2004)
Eläkejärjestelmän kannustimiin reagoidaan tiedon pohjalta. Jos järjestelmää ei tunneta, reagoidaan oletettuihin kannustimiin (Chan ja Stevens, 2004, 2008)
Vaikuttaa eläkkeelle siirtymishetkeen (Dominitz ym. 2007, Liebmann ja Luttmer 2011)
Paremmat kognitiiviset taidot yhteydessä kannustimiin ja muuttuneisiin sääntöihin reagointiin (Behagel ja Blau, 2012)
Eläkejärjestelmät ja tiedon merkitys
5
Kansalaisten näkemyksiä eläkejärjestelmistä ja niiden uudistamistavoista on tutkittu jonkin verran mm. Abid & O’Donoghue (2014); Fernández &
Jaime-Castillo (2012); Suomessa viimeaikoina mm. ETK:n Luottamus
eläketurvaan 2011 ja 2014 -kyselytutkimukset Aiemmin ETK:ssa tutkittu väestön mielipiteitä
sosiaaliturvasta ja eläketiedon välittämisestä
Aiempaa tutkimusta väestön eläketiedoista
6
Eläkejärjestelmät ja tiedon merkitys
7
Kansalaisten näkemyksiä koetun tiedon merkityksestä näkemyksille on tutkittu vähemmän
Viimeaikaisia tutkimuksia, joissa tarkasteltu informaation vaikutusta käsityksiin eläkejärjestelmästä ja -uudistuksista Boeri ja Tabellini (2012) Finseraas ja Jakobson (2014a ja 2014b)
Aikaisempaa tutkimusta: Informaatio ja eläkejärjestelmän tunteminen
8
Boeri ja Tabellini, 2012 Paremmin eläkejärjestelmän ominaisuudet tuntevat
suhtautuivat uudistukseen myönteisemmin Informaation lähde ja tiedon sisäistäminen:
mediakeskustelun seuraaminen ei välttämättä riitä Lisäksi kontrolloitu koeasetelma
267 otos, joista puolet sai lyhyen kuvauksen eläkejärjestelmästä ennen lomakkeeseen vastaamista (internetkysely)
Infon saaneet vastasivat useammin oikein eläkejärjestelmää koskeviin
kysymyksiin suhtautuivat myönteisemmin eläkejärjestelmän uudistamiseen
Aikaisempaa tutkimusta: Informaatio ja eläkejärjestelmän tunteminen
9
Finseraas ja Jakobson, 2014a 2014b Kontrolloitu koeasetelma
3 000 otos 40-67 -vuotiaita, joista puolet sai 6 päivää etukäteen infopaketin (internetkysely)
Informaation lähettäminen parantaa eläkejärjestelmän tuntemista (objektiivinen
mittari) Informaation vaikutus suurempi korkeammin koulutetuilla Eri eroa eläkeaikeiden tai työn ja eläkkeen
yhdistämisaikeiden kohdalla Infon saaneet pitivät uutta eläkejärjestelmää helpommin
ymmärrettävänä Luotettava infokirje voi parantaa eläkeuudistusten
hyväksyntää (tai vähentää vastustusta)
Kyselytutkimuksen aineisto ja infokirjeen lukeminen
Aineisto
11
Otos 1 835 Eläke-esite lähetettiin 939 vastanneelle
henkilölle (51%) Ei esitettä (896 vastaajaa)
Eläke-esite postitettiin 4.-6.11. 2015 Puhelinhaastattelut toteutettiin viikoilla 47-50
(16.11.-11.12. 2015) Esitteen kertoi saaneensa 749 henkilöä (41%
koko otoksesta) 190 henkilöä, joille lähetettiin esite, ilmoitti ettei
ollut saanut sitä Postilakon vaikutus?
Infokirjeen lukeminen
12
24.7
45.6
29.8
Tutustuitteko saamaanne esitteeseen?Esitteen saaneet (n=669)
Kyllä, luin sen kokonaanKyllä, luin sen osit-tainEi, en ole lukenut
Infokirjeen lukeminen
13
Nainen (n=355)
Mies (n=314)
Alle 35 v. (n=132)
35-49 -v. (n=232)
Yli 50-v. (n=304)
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
27.6
21.3
9.1
16.8
37.5
45.9
45.2
57.6
45.3
40.5
26.5
33.4
33.3
37.9
22
Tutustuitteko saamaanne esitteeseen?
Kyllä, luin sen kokonaan Kyllä, luin sen osittain
Infokirjeen lukeminen
14
Ei ollut aikaa
Asia unohtui
Asia ei kiinnostanut
Eläkeasiat monimutkaisia
Esite vaikeaselkoinen
Ulkoasu ei innostanut
Avovastaus: Asia ei vielä ajankohtainen
Avovastaus: Kirje tuli vasta tänään/eilen/tunti sitten
0 10 20 30 40 50 60 70
63.3
14.6
8.5
6.0
1.0
0.5
9.0
11.6
Miksi ei tutustunut? (n=199) %
Mistä tieto eläkeuudistuksesta on peräisin?
16
Radio ja televisio
Sanoma- ja aikakausilehdet
Perheenjäsenet, ystävät ja työtoverit
Eläkkeistä kertovilta nettisivuilta
Sosiaalisesta mediasta ja keskustelupalstoilta
Järjestötoiminta
En ole saanut tietoa mistään
Muu
0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1000
912
797
267
152
146
71
307
175
Mistä saanut tietoa eläkeuudistuksesta(vastauksia yhteensä 2827)
17
Radio ja televisio
Sanoma- ja aikakausilehdet
Perheenjäsenet, ystävät ja työtoverit
Eläkkeistä kertovilta nettisivuilta
Sosiaalisesta mediasta ja keskustelupalstoilta
Järjestötoiminta
En ole saanut tietoa mistään
Muu
vastauksia yhteensä
0 10 20 30 40 50 6037.7
34.8
16.0
6.3
17.0
1.1
25.1
9.2
48.5
40.5
16.1
6.6
7.0
4.2
19.4
10.3
56.2
49.9
12.6
10.5
4.5
4.9
10.6
9.2
Mistä saanut tietoa eläkeuudistuksesta
Yli 50-v. (n=1282) 35-49 v. (n=976) Alle 35-v. (n=562)
%
Miten hyvin vuoden 2017 eläkeuudistus tunnetaan?
19
ei saanut esitettä
saanut esitteen
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
26.5
15.2
58.1
50.6
15.4
34.2
Miten hyvin mielestänne tunnette vuoden 2017 eläkeuudistuksen?
Ei lainkaan Huonosti Hyvin
20
Alle 35-vuotiaat, ei saanut esitettä
Alle 35-vuotiaat, saanut esitteen
35-49-vuotiaat, ei saanut esitettä
35-49-vuotiaat, saanut esitteen
yli 50-vuotiaat, ei saanut esitettä
yli 50-vuotiaat, saanut esitteen
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
39.5
17.8
27.4
20.6
19.8
9.5
52.0
63.7
64.4
55.3
56.1
40.3
8.5
18.5
8.2
24.1
24.2
50.2
Miten hyvin mielestänne tunnette vuoden 2017 eläkeuudistuksen?
Ei lainkaan Huonosti Hyvin
21
Ei saanut esitettä
Saanut esitteen
Ei saanut esitettä
Saanut esitteen
Ei saanut esitettä
Saanut esitteen
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
27.0
14.2
25.2
15.9
29.6
15.3
56.2
57.1
60.0
45.5
56.2
50.0
16.8
28.7
14.8
38.6
14.2
34.7
Miten hyvin mielestänne tunnette vuoden 2017 eläkeuudistuksen?
en lainkaan huonosti hyvin
Perusaste
Toisen as-teen tutk-into
Yliopisto tai amk tutkinto
22
ei saanut esitettäsaanut esitteen
ei saanut esitettäsaanut esitteen
ei saanut esitettäsaanut esitteen
ei saanut esitettäsaanut esitteen
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
37.8
18.2
25.1
11.9
21.5
15.1
21.1
16.5
53.8
52.0
61.7
53.7
58.4
50.0
55.8
46.2
8.4
29.9
13.2
34.4
20.1
35.0
23.1
37.4
Miten hyvin mielestänne tunnette vuoden 2017 eläkeuudistuksen?
Ei lainkaan huonosti hyvin%
Yli 50 000
35 001 - 50 000
20 001 - 35 000
Alle 20 000
Vuositulot, euroa
Eläkeikään liittyvät näkemykset, näkökulmana työuraeläke
23
Eläkeikään liittyvät mielipiteet,näkökulmana työuraeläke
Täysin samaa mieltä
Samaa mieltä
Ei samaa enkä eri mieltä
Eri mieltä
Täysin eri mieltä
Eos
Kaikissa työtehtävissä ja ammateissa tulisi olla sama eläkeikä
4,6 6,9 2,4 40,4 44,9 0,8
Eläkeiän tulisi riippua työuran pituudesta
16,2 41,3 9,2 23,6 7,3 2,3
Eläkeiän tulisi riippua työtehtävien ruumiillisesta raskaudesta
41,2 49,1 4,1 4,3 1,0 0,3
Eläkeiän tulisi riippua työtehtävien henkisestä raskaudesta
20,1 54,5 10,4 10,2 2,1 2,6
Mitä mieltä olette seuraavista väittämistä? Ottakaa jokaiseen väittämään kantaa asteikolla... (%)
Tulisiko kaikissa työtehtävissä ja ammateissa tulisi olla sama eläkeikä? Todennäköisyys olla ERI mieltä OR (95% LV)Sukupuoli Nainen 1.00 Mies 0.82 (0.63-1.07)Ikä Alle 40 -vuotias 1.00 40 vuotta/vanhempi 0.99 (0.75-1.31)Ammattiasema Työntekijä 1.00 Alempi toimihenkilö 2.53 Yrittäjä 1.28 (0.89-1.85) Johtavassa asemassa/ylempi toimihenkilö 2.64 (1.59-4.40)Korkein koulutusaste Ei loppututkintoja/perus/kansakoulu 1.00 Ylioppilas 5.81 (3.43-9.81) Ammatillinen oppilaitos 3.08 (1.88-5.06) Opisto 3.70 (2.23-6.13) AMK 1.79 (1.20-2.66) Yliopisto 3.67 (1.84-7.30)Nykyinen/viimeisin työpaikka Julkinen sektori 1.00 Yksityinen sektori 0.96 (0.74-1.26)Uskooko pystyvänsä terveyden puolesta työskentelemään vanhuuseläkkeelle asti Ei/eos 1.00 Kyllä 1.02 (0.72-1.44)
Tulisiko eläkeiän tulisi riippua työuran pituudesta?Todennäköisyys olla samaa mieltä OR (95% LV)Sukupuoli Nainen 1.00 Mies 1.65 (1.37-1.99)Ikä Alle 40 -vuotias 1.00 40 vuotta/vanhempi 1.54 (1.26-1.88)Ammattiasema Työntekijä 1.00
Alempi toimihenkilö 1.24 (0.91-1.68) Yrittäjä 1.29 (0.93-1.79) Johtavassa asemassa/ylempi toimihenkilö 1.47 (1.17-1.85)Korkein koulutusaste Ei loppututkintoja/perus/kansakoulu 1.00 Ylioppilas 1.56 (1.14-2.13) Ammatillinen oppilaitos 1.60 (1.17-2.17) Opisto 2.28 (1.75-2.96) AMK 1.46 (0.96-2.23) Yliopisto 2.31 (1.57-3.41)Nykyinen/viimeisin työpaikka Julkinen sektori 1.00 Yksityinen sektori 1.28 (1.06-1.55)Uskooko pystyvänsä terveyden puolesta työskentelemään vanhuuseläkkeelle asti Ei/eos 1.00 Kyllä 0.91 (0.73-1.12)
Tulisiko eläkeiän riippua työtehtävien RUUMIILLISESTA raskaudesta? Todennäköisyys olla samaa mieltä OR (95% LV)Sukupuoli Nainen 1.00 Mies 1.07 (0.79-1.46)Ikä Alle 40 -vuotias 1.00 40 vuotta/vanhempi 0.98 (0.70-1.37)Ammattiasema Työntekijä 1.00 Alempi toimihenkilö 1.01 (0.64-1.60) Yrittäjä 1.58 (0.90-2.76) Johtavassa asemassa/ylempi toimihenkilö 1.62 (1.12-2.35)Korkein koulutusaste Ei loppututkintoja/perus/kansakoulu 1.00 Ylioppilas 1.31 (0.81-2.13) Ammatillinen oppilaitos 1.60 (0.97-2.64) Opisto 1.91 (1.25-2.91) AMK 2.03 (0.93-4.42) Yliopisto 1.11 (0.63-1.95)Nykyinen/viimeisin työpaikka Julkinen sektori 1.00 Yksityinen sektori 1.15 (0.84-1.58)Uskooko pystyvänsä terveyden puolesta työskentelemään vanhuuseläkkeelle asti Ei/eos 1.00 Kyllä 0.91 (0.63-1.32)
Tulisiko eläkeiän riippua työtehtävien HENKISESTÄ raskaudesta? Todennäköisyys olla samaa mieltä OR (95% LV)Sukupuoli Nainen 1.00 Mies 0.75 (0.60-0.92)Ikä Alle 40 -vuotias 1.00 40 vuotta/vanhempi 1.04 (0.83-1.31)Ammattiasema Työntekijä 1.00 Alempi toimihenkilö 0.72 (0.52-1.01) Yrittäjä 1.36 (0.92-1.99) Johtavassa asemassa/ylempi toimihenkilö 1.23 (0.95-1.59)Korkein koulutusaste Ei loppututkintoja/perus/kansakoulu 1.00 Ylioppilas 0.99 (0.70-1.41) Ammatillinen oppilaitos 1.13 (0.80-1.61) Opisto 1.20 (0.90-1.62) AMK 1.06 (0.66-1.72) Yliopisto 0.82 (0.54-1.23)Nykyinen/viimeisin työpaikka Julkinen sektori 1.00 Yksityinen sektori 0.67 (0.53-0.83)Uskooko pystyvänsä terveyden puolesta työskentelemään vanhuuseläkkeelle asti Ei/eos 1.00 Kyllä 0.97 (0.76-1.24)
Kokemuksia eläkejärjestelmän oikeudenmukaisuudesta
29
Eläkejärjestelmän oikeudenmukaisuus
30
On saanut kirjeen
Ei ole saanut kirjettä
0% 20% 40% 60% 80% 100%
34.8
38
13.8
10.8
51.4
51.2
On oikeudenmukaista, että elinajan pidentyessä myös vanhuuseläkeikä nousee
Eri mieltäei samaa eikä eri mieltäSamaa mieltä
On saanut kirjeen
Ei ole saanut kirjettä
0% 20% 40% 60% 80% 100%
14.9
18.4
13.3
14.6
71.7
67.1
On oikeudenmukaista, että kaikenikäisille kertyy työeläkettä samalla karttumaprosentilla
Eri mieltäei samaa eikä eri mieltäSamaa mieltä
Eläkejärjestelmän oikeudenmukaisuus
31
On saanut kirjeen
Ei ole saanut kirjettä
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
31.8
32.9
35.4
47.1
32.7
20
Onko uusi, vuonna 2017 voimaan tuleva eläkejärjestelmä mielestänne oikeudenmukaisempi vai
epäoikeudenmukaisempi kuin aiempi järjestelmä?
Epäoikeu-den-mukaisempiEn osaa sanoaOikeudenmukaisempi
Alustavia tuloksia (varianssianalyysi)
32
On oikeudenmukaista, että elinajan pidentyessä myös vanhuuseläkeikä nousee
On oikeudenmukaista, että kaikenikäisille kertyy työeläkettä samalla karttumaprosentilla
Onko uusi, vuonna 2017 voimaan tuleva eläkejärjestelmä mielestänne oikeudenmukaisempi vai epäoikeudenmukaisempi kuin aiempi järjestelmä
Eläkekirje n.s. Eläkekirje* Eläkekirje***- Ei saanut kirjettä 3,188 - Ei saanut kirjettä 3,710 - Ei saanut kirjettä 1,879 - On saanut kirjeen 3,236 - On saanut kirjeen 3,813 - On saanut kirjeen 2,037Sukupuoli** Sukupuoli SukupuoliIkä Ikä IkäKoulutus*** Koulutus KoulutusToiminta Toiminta** ToimintaViimeisin ammattiasema Viimeisin ammattiasema Viimeisin ammattiasema**Työskentelysektori Työskentelysektori Työskentelysektori*Tulot Tulot TulotAsuinpaikan koko Asuinpaikan koko Asuinpaikan kokoAsuinalue Asuinalue Asuinalue
Lopuksi
33
Alustavat tulokset eläke-esitteen merkityksestä • parantaa eläkeuudistuksen tuntemista• tasoittaa eroja eläkeuudistuksen tuntemisessa• lisää kokemusta oikeudenmukaisuudesta
Tulevia tutkimusaiheita• Eläkejärjestelmän piirteiden tunteminen ja infokirjeen
merkitys• Onko infokirjeellä merkitystä käsityksiin sopivasta
eläkeiästä? • Omat eläkeaikeet, kiinnostus eläkkeelle siirtymisen
varhentaminen tai lykkääminen • Vähentääkö infokirje huolta eläkkeen riittävyydestä tai
järjestelmän kestävyydestä?
Kirjallisuutta
34
Abid Yosr ja Cathal O’Donoghue (2014). Irish Citizens’ Attitudes to Pension Reform and Redistribution. Social Policy and Society. Vol 13, Iss 12, April 2014, 203-220.Boeri, Tito ja Guido Tabellini (2012). Does information increase political support for pension reform? Public Choice. January 2012, Volume 150, Issue 1, 327-362.Fernandez, Juan J. ja Antonio M. Jaime-Castillo (2012). Positive or Negative Policy Feedbacks? Explaining Popular Attitudes Towards Pragmatic Pension Policy reforms. European Sociological Review, 29(4), 803-815.Finseraas, H. & Jakobsson, N. (2014a). Does information about the pension system affect knowledge and retirement plans? Evidence from a survey experiment. Journal of Pension Economics and Finance, 12(2), 190-217.Finseraas, H. & Jakobsson, N. (2014b). Does a simple information intervention change the perception of a reform? Applied Economics Letters vol 21, No 18, 1266-1268.Lusardi, A. and Mitchell, O. (2011). Financial Literacy and Retirement Planning in the United States. Journal of Pension Economics and Finance, 10(4): 509-525. Lusardi, A. and Mitchell, O. (2014) The Economic Importance of Financial Literacy: Theory and Evidence. Journal of Economic Literature, 52(1): 5-44. Lusardi, A. and Tufano, P. (2015) Debt Literacy, Financial Experiences, and Overindebtedness. Journal of Pension Economics and Finance, 14(4): 332-368. Takala, Mervi (2015). Luottamus eläketurvaan vuosina 2011 ja 2014. Eläketurvakeskuksen raportteja 04/2015.Ruuskanen, Olli-Pekka ja Panu Kalmi (2015). Financial Literacy and Retirement Planning in Finland. FLAT World project, working paper. http://gflec.org/wp-content/uploads/2015/12/FLAT-World_Finland_draft.pdf