Miten palvelut järjestetään tulevaisuuden kunnissa?

XIX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 15.10.2012

Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveys

Suomen KUntaliitto

30.10.2012

Tarja Myllärinen

Kuntatalouden todellisuus

Miksi rakenteellisia muutoksia on saatava aikaan?

| | | 31.1.2012/J. Turkkila/hp

Julkiset kulutusmenot tehtävittäin v. 2010 mrd. € Lähde: Tilastokeskus

Puolus- tus

Elinkeino- elämän edist.

Yleinen julkis- hallinto

Vapaa- aika, kultt. uskonto

Yleinen järj. ja turvall.

Ympäris- tön suojelu

Asuminen ja yhd.- kunnat

Koulutus Sosiaali- turva

Tervey- den- huolto

Julkiset kulutusmenot yhteensä 44,2 mrd. € siitä: -kunnat ja kuntayhtymät 28,4 mrd. € (64,3 %)

| | | 2.1.2012 /hp

Kuntien ja kuntayhtymien ulkoiset menot v. 2010

Muut palvelut 1,2 %, 0,51 mrd. €

Sosiaali- ja terveystoimi

45,9 %, 19,52 mrd. €

Opetus- ja kulttuuritoimi

20,9 %, 8,91 mrd. €

Muut menot 3,4 %, 1,45 mrd. € 1)

Yhdyskuntapalvelut 2,7 % 1,14 mrd. € (vähennetty valmistus omaan käyttöön = 0,50 mrd. €)

Investoinnit 13,4 %

5,69 mrd. € 1)

Liiketoiminta 6,4 %

2,71 mrd. €

Ulkoiset menot yhteensä 42,6 mrd. euroa Lähde: Tilastokeskus

Yleishallinto 2,5 %, 1,06 mrd. € Lainanhoito 3,7 %, 1,57 mrd. €

1) Investoinneissa ja muissa menoissa on mukana Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymän perustamiseen liittyviä eriä.

| | |

Lähde: Vuodet 1991-2010 Tilastokeskus. Vuosien 2012-2016 ennusteet PPO 4.4.2012. 1) Mm. opetustoimen ylläpitäjämallin vuosi 1997 ei ole vertailukelpoinen aikaisempien vuosien kanssa

Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit 1991-2016 %

1)

4.4.2012/hp

| | |

Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot ja verorahoitus 1997-2013 Käyvin hinnoin indeksoituina, 1997=100

Lähde: Vuodet 1997-2011 Tilastokeskus. Vuosien 2012-2013 arviot Peruspalvelubudjetti 17.9.2012

1) Verorahoitus = verotulot + käyttötalouden valtionosuudet (kuntien tilinpäätösten mukaan).

25.9.2012 /hp

| | | 25.9.2012 /hp

Kuntien ja kuntayhtymien talous v. 2012

Sos.vak.maksut ja eläkkeet 11 %

Materiaalin ostot 9 %

Palvelujen ostot 22 %

Avustukset 5 %

Lainanhoito 4 %

Investoinnit 10 %

Muut menot 2 %

Käyttötal. valtion- osuudet 19 %

Rahoitustoiminta ja muut menot 5 %

Toimintatulot 27 %

siitä: kunnallisvero 39 % yhteisövero 3 % kiinteistövero 3 %

Lainanotto 6 %

Muut tulot 3 %

Verotulot 45 % Palkat 37 %

Muut tehtävät 20 %

(Toimintamenot ja investoinnit)

Sosiaali- ja terveystoimi 52 %

(Toimintamenot ja investoinnit)

(Toimintamenot ja investoinnit)

Opetus- ja kulttuuritoimi 23 %

siitä: myyntitulot 16 % maksutulot 5 % muut toim.tulot 6 %

Arvioidut ulkoiset tulot noin 43,3 mrd. € ja menot noin 43,4 mrd. €

Lähde: Peruspalvelubudjetti/Kuntaliitto

Hallitusohjelman ja kehysriihen 22.3.2012 päätösten vaikutus kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen

| | | 25.11.2011/hp

Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja

terveystoimen käyttökustannukset v. 2010

Kotipalvelu 3,7 %, 0,77 mrd. €

Perusterveydenhuolto 18,6 %, 3,83 mrd. €

Hallinto 2,9 %, 0,60 mrd. €

Erikoissairaanhoito 29,8 %, 6,12 mrd. €

Muu sosiaali- ja terv.toimi 9,2 %, 1,88 mrd. €

Lasten päivähoito 12,9 % 2,65 mrd. €

Sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannukset 20,55 mrd. € (=toimintamenot + käyttöomaisuuden poistot + vyörytyserät)

Lähde: Tilastokeskus

Lastensuojelun laitos- ja perhe- hoito + muut lasten ja perheiden palvelut 4,7 %, 0,96 mrd. €

Vanhusten laitospalvelut 4,8 %, 0,99 mrd. €

Vammaisten laitospalvelut + vammaisten työllistämistoiminta 1,9 %, 0,39 mrd. €

Muut vanhusten ja vammaisten palvelut 11,5 %, 2,37 mrd. €

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Mitä rakenteita on uudistettava?

Perusterveydenhuollon ja sosiaali-palvelujen järjestäminen 2012

Kunta järjestää

Kuntayhtymä järjestää

Vastuukunta järjestää

Karttapohja: Tilastokeskus 2011-2012 9.10.2012

Kunnat yhteensä, Manner-Suomi 320

Kunta järjestää palvelut itse 91 kuntaa, väestöstä 60 %

Yhteistoiminta-alueet yhteensä 63, kuntia 229, väestöstä 40 %

Kuntayhtymiä 33, kuntia 140

Vastuukuntamallin yt-alueita 30, kuntia 89

Terveyskeskukset yhteensä 154 Kuntien 91 Kuntayhtymien 33 Vastuukuntien 30

Terveyskeskukset

Alle 20 000 asukasta 77 Yli 20 000 asukasta 77

3 Varsinais-Suomen shp

4 Satakunnan shp

5 Kanta-Hämeen shp

6 Pirkanmaan shp

7 Päijät-Hämeen shp

8 Kymenlaakson shp

9 Etelä-Karjalan shp

10 Etelä-Savon shp

11 Itä-Savon shp

12 Pohjois-Karjalan shp

13 Pohjois-Savon shp

14 Keski-Suomen shp

15 Etelä-Pohjanmaan shp

16 Vaasan shp

17 Keski-Pohjanmaan shp

18 Pohjois-Pohjanmaan shp

19 Kainuun shp

20 Länsi-Pohjan shp

21 Lapin shp

25 HUS

Erityishuoltopiirit Sairaanhoitopiirit

Lähde: Kuntaliitto Karttakuva: KL

Erityishuoltopiirit, sairaanhoitopiirit ja kuntajako 2011

Helsinki

Pohjois-Karjalan ehp

Etelä-Pohjanmaan ehp

Keski-Pohjanmaan ehp

Pohjois-Pohjanmaan ehp

Kainuun ehp

Lapin ehp

Uudenmaan ja Etelä-Hämeen ehp

Ålands Omsorgsförbund k.f.

Varsinais-suomen ehp

Satakunnan ehp

Pirkanmaan ehp

Savon ehp

Kymenlaakson ehp

Etelä-Karjalan ehp

Keski-Suomen ehp

Kunta kuuluu Kårkulla ehp

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Mitä tavoitellaan?

| | |

Palvelurakenneuudistuksen tavoitteet (1)

» Väestöryhmien ja alueiden välisen yhdenvertaisuuden lisääminen

» Asiakaslähtöisyyden lisääminen

» Väestörakenteen muutokseen vastaaminen

» Kantokyvyn varmistaminen

» Henkilöstön riittävyyden varmistaminen

» Palvelujärjestelmän heikkouksien korjaaminen

» Palvelujärjestelmän vahvuuksien kehittäminen

» Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen vahvistaminen

» Viestintäteknologian hyödyntäminen

» Demokraattisen päätöksenteon ja kansallisen ohjauksen vahvistaminen

Tarja Myllärinen

| | |

Palvelurakenneuudistuksen tavoitteet (2)

• Yhdenvertaisuuden parempi toteutuminen riippumatta iästä, sukupuolesta, koulutustaustasta, asuinpaikasta, varallisuusasemasta » Kuolleisuus

» Sairastavuus

» Koettu terveys

» Toimintakyky

» Terveyskäyttäytyminen

» Palvelujen käyttö

• Palvelujen saatavuuden turvaaminen sosioekonomisesta asemasta ja asuinpaikasta riippumatta

• Järjestämisvastuun ja rahoituksen selkiyttäminen

30.10.2012 etunimi sukunimi Titteli | Tapahtuma

| | |

Tavoitteena yhdenvertaisuuden lisääminen – esimerkkinä mielenterveysongelmat

Vakavia mielenterveysongelmia potevat suomalaiset elävät keskimäärin 15-20 vuotta lyhyemmän elämän kuin muu väestö

Mielenterveysongelmainen mies kuolee keskimäärin 20 vuotta nuorempana ja nainen 15 vuotta nuorempana kuin samanikäinen terve henkilö

Mielenterveysongelmaiset eivät pääse hoitoon yhtä hyvin kuin muut

Fyysiset vaivat jäävät mielenterveysongelmien takia hoitohenkilökunnalta huomaamatta

Tarja Myllärinen Johtaja Sosiaali- ja terveys

| | |

Tavoitteena yhdenvertaisuuden lisääminen - esimerkkinä päihteet

• Alkoholipsykoosin sairastaneiden kuolleisuus on noin 20-kertainen muuhun samanikäiseen väestöön verrattuna

• Kuolleisuus on 12-kertainen, verrattuna niihin alkoholiriippuvuudesta kärsiviin, joille ei koskaan ollut kehittynyt alkoholipsykoosia

• Taustalla usein jo nuorena alkanut alkoholin väärinkäyttö tai alkoholiriippuvuus

• Alkoholi on keski-ikäisen miehen tärkein yksittäinen ennenaikaisen kuoleman aiheuttaja » Alkoholimyrkytykseen menehtyy ennenaikaisesti vuosittain 500

» maksavaurioon 600

» tapaturmiin ja väkivaltaan 1 000

» muihin alkoholin aiheuttamiin välillisiin sairauksiin 1 500 ihmistä.

Tarja Myllärinen Johtaja Sosiaali- ja terveys

| | |

Palvelurakenneuudistuksen tavoitteena asiakkaan näkökulmasta integroituneet palvelut • Sosiaali- ja terveydenhuollon

integraation tasot

» Sosiaali- ja terveys- palvelujen välinen

» Sosiaali- ja terveys- palvelujen

ja kunnan muiden palvelujen välinen

» Julkisten ja muiden toimijoiden

välinen » Peruspalvelujen ja

erityispalvelujen välinen integraatio

• Päihde- ja mielenterveyspalvelujen integraation tasot » Päihde- ja mielenterveys-

palvelujen välinen » Päihde- ja mielenterveys-

palvelujen sekä esim. kulttuuri- ja liikuntapalvelujen välinen

» Julkisten päihde- ja

mielenterveyspalvelujen sekä järjestöjen, seurakuntien välinen

» Peruspalvelujen ja

erityispalvelujen välinen integraatio

Tarja Myllärinen Johtaja Sosiaali- ja terveys

| | |

STM:n asettaman työryhmän tehtävänä

• Valmistella esitys sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeksi

» ottaen huomioon hallitusohjelman kirjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja rahoituksesta

• Tehdä vähintään kolme erilaista mallia palvelurakenteeksi

» hallitus valitsee poliittisella päätöksellä sopivimman ottaen huomioon hallitusohjelman kirjaukset ja muut hallituksen linjaukset kunta- ja palvelurakenteesta.

• Selvitystyön johtoryhmänä toimii sosiaali- ja terveyspoliittinen ministerityöryhmä

• Työryhmän määräaika 21.3. – 31.12.2012

Tarja Myllärinen Johtaja Sosiaali- ja terveys

| | |

Kansalaisen lähipalvelut ja keskitetyt palvelut

30.10.2012 etunimi sukunimi Titteli | Tapahtuma

| | |

Palvelurakennetyöryhmän välijohtopäätöksiä kesäkuussa -12

• Nykyisellä palvelurakenteella ei voida turvata yhdenvertaisia sosiaali- ja terveyspalveluja

• Rakenteelliset muutokset ovat välttämättömiä » Saumattomien palveluketjujen turvaamiseksi

» Osaavan henkilöstön saamisen turvaamiseksi

• Kunta- ja palvelurakenne on uudistettava samanaikaisesti

• Jokainen työryhmän tuottamista kolmesta mallista edellyttää kuntarakenteen muutoksia

• Vahva kunta lähtökohtana, rinnalle sote-alueet » Hallintomallina vastuukunta tai kuntayhtymä

• Viisi erityisvastuualuetta (ervaa) » Ervojen tehtävät riippuisivat perustason toimijoiden kantokyvystä

• Ervasta oikeushenkilö

Tarja Myllärinen

| | |

Uudistuksen eteneminen syksyllä 2012 (1)

• Hallitusohjelman mukaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana on vahvat peruskunnat

• Palvelujen turvaaminen edellyttää riittävää väestöpohjaa, talouden vakautta, riittävää henkilöstöä ja osaamista sekä kykyä rahoittaa palvelutuotannon vaatimaa infrastruktuuria.

• Vahvojen peruskuntien lisäksi riittävä väestöpohja on mahdollista saavuttaa sosiaali- ja terveysalueiden kautta tapahtuvalla yhteistyöllä.

• Sosiaali- ja terveyspoliittinen ministeriryhmä 11.10.

» Kunta- ja palvelurakenneuudistusta on tärkeä viedä eteenpäin rinnakkain, jotta kunnat pystyvät hahmottamaan uudistuksen kokonaisuutena

» Kunta- ja palvelurakennetta koskevat suuntaviivat kootaan yhteen, jotta ne voidaan antaa kunnille kommentoitaviksi yhtä aikaa

Tarja Myllärinen Johtaja Sosiaali- ja terveys

| | |

Uudistuksen eteneminen syksyllä 2012 (2)

» Palvelurakenteen uudistuksen vaiheet on suunniteltava huolella, jotta sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakyky säilyy muutosten aikana

» Uudistuksen valmistelussa on huomioitava alueelliset erityispiirteet ja kuntien omat näkemykset

• Ministeriryhmä päätti asettaa tätä työtä varten selvityshenkilöitä mallintamaan alueellisia ratkaisuja kuntien päätöksenteon tueksi

• Sosiaali- ja terveyspoliittinen ministeriryhmä jatkaa keskustelua18.10.2012

• Ehdotus kuntarakennelaiksi ja linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteesta kuntiin lausunnolle syksyn kuluessa

Tarja Myllärinen Johtaja Sosiaali- ja terveys

| | |

Vahva peruskunta tai sote-alue mielenterveyspalvelujen järjestäjänä

• Mahdollisuuksia • Yhtenäisten palvelujen

turvaaminen kaikille • Erityispalvelujen

järjestämismahdollisuudet perustasolla paranevat

• Moniammatilliset tiimit • Asiantuntijoiden mahdollisuus

erikoistua • Ammatillisen johtamisen

kehittyminen • Rekrytoinnin helpottuminen • Kolmannen sektorin yhteistyön

tehostuminen • Uudenlaisten palvelujen

kehittäminen ja hyvin käytäntöjen omaksuminen

• Jne. jne.

• Uhkia • Lähipalvelut siirtyvät kauemmaksi • Palvelujen saatavuus,

saavutettavuus ja kustannukset käyttäjälle kasvavat

• Organisaatiosta tulee suuri ja byrokraattien

• Uusi organisaatio ei muodostu tasavertaisuuden pohjalle

• Peruspalvelujen ensisijaisuus ei toteudu

• Päätöksenteossa ei nähdä riittävän pitkälle tulevaisuuteen

• Jne. jne.

Tarja Myllärinen Johtaja Sosiaali- ja terveys

| | |

Mitä hyvää on saatu aikaan – muutamia esimerkkejä

• Terps-hanke Mielenterveyden ensiapu -koulutus ammattilaisille (räätälöiden eri ammattiryhmille)

• Välittäjä-hanke: Varhaisvaiheen mielenterveys- ja päihdetyön toimintamalli sosiaali- ja terveysasemille, Elämäntapavastaanotto

• Mieli-hanke: Ikäihmisten masennuksen tunnistaminen perustasolla

• Remontti-hanke: Apu lasten ja nuorten arkiympäristöön varhaisvaiheessa

• Jne. Jne.

Tarja Myllärinen Johtaja Sosiaali- ja terveys

| | |

Miten tästä eteenpäin?

• Sote-rakenneuudistuksen ja kuntauudistuksen takia tai siitä huolimatta

• Päihde- ja mielenterveyspalveluja edelleen kehittäen

• Rakenteellisia uudistuksia seuraten ja niihin osallistuen

Tarja Myllärinen Johtaja Sosiaali- ja terveys

Kiitos!