Ilona Nurmi-Lüthje: Päihtyneet tapaturmapotilaat päivystyspolikliniikan arjessa. Faktoja ja ratkaisuja. (Päihdepäivät 2015)helsinki 20.5.2015

Päihtyneet tapaturmapotilaat

päivystyspoliklinikan arjessa- faktoja ja ratkaisuja

Ilona Nurmi-Lüthje, dosentti, FT,

Helsingin yliopisto, Hjelt-instituutti

Päihdepäivät 19-20.5.2015

Sessio 21: Humalan huonot puolet ja arjen turvallisuus

Helsinki 20.5.2015

I.Nurmi-Lüthje 20.5.2015

Potilastietojärjestelmän tapaturmatiedot Pohjois-

Kymen sairaalassa 2 vuoden aikana

• normaalit: potilastiedot, hoitoontuloaika, lähettävä yksikkö,

jatkohoito, jatkohoitoyksikkö, toimenpide jne.

• tapaturman ulkoinen syy (ICD -10

• tapaturmatyyppi (ICD-10)

• vammadiagnoosi(t) (ICD-10) (lääkäri)

Lisäksi:

• tapaturman sattumispäivä, kellonaika

• urheilu- ja liikuntatapaturma: laji (1-33)

• alkoholipuhallustulos (promillelukema)

• pyöräilytapaturma: kypärän käyttö

• itsensä vahingoittamiset: psykiatrinen konsultaatio

minimi


Miten alkoholi näkyi Pohjois-Kymen sairaalan

kahden vuoden tapaturma- aineistossa?

• päihtyneiden (erityisesti 18-24-vuotiaiden miesten) osuus lisääntyi tarkasteluaikana

• joka neljäs oli päihtynyt, viikonloppuisin joka toinen

• miehet kolme kertaa useammin kuin naiset

• miesten promillet keskimäärin 1,8 ‰ (0,1-5,0 ‰) ja naisten 1,5 ‰ (0,1-3,6 ‰)

• joka kolmas mies ja joka 10.nainen oli kaatuessaan nauttinut

alkoholia

• toistuvissa tapaturmakäynneissä (10%) puolet päihtyneitä

Nurmi-Lüthje ym. Suom Lääkäril 2007


Nuoret (15-29-vuotiaat)(n=1416)

• joka kolmas poikien ja joka neljäs tyttöjen tapaturma

sattui humalassa

• alaikäisten poikien tapaturmista 18 % ja alaikäisten tyttöjen

tapaturmista 16 % sattui alkoholin vaikutuksen alaisena

Karjalainen ym. Suom Lääkäril 2013 I.Nurmi-Lüthje 20.5.2015

Päivystyspoliklinikalle tulleet tapaturmat kahden vuoden

aikana ja alkoholitapausten (A+) osuudet niissä

Tapaturman ulkoinen syy (ICD -10)

n (%)

A+

n (%)

Liikenne 623 (11) 115 (19)

Kaatumiset, putoamiset (yleisin

tapaturma)

2839 (51) 588 (21)

Laitteiden, koneiden aiheuttamat 888 (16) 99 (11)

Ihmisen, eläimen aiheuttamat 177 (3) 31 (18)

Altistumiset 92 (2) 12 (13)

Pahoinpitelyt 437 (8) 285 (65)

Itsensä vahingoittamiset ja im-yritykset 272 (5) 179 (66)

Muut 223 (4 ) 21 (9)

Yhteensä 5551 (100) 1330 (24)

Nurmi-Lüthje ym.julkaisematon I.Nurmi-Lüthje 20.5.2015

Pyöräily alkoholin vaikutuksen alaisena

ja pään vammat

• joka kolmas tapaturmaan joutunut pyöräilijä oli päihtynyt,

erityisesti keski-ikäiset miehet

• päihtyneistä yli 1,2 promillen puhallustulos 90 %:lla

• pään vammoja päihtyneillä 60 % kaikista vammoista, kun

selvin päin pyöräilijöillä niitä oli 29 %

• pyöräily humalassa lisäsi pään vamman riskiä (1,5

promillea-> 7-kertainen riski)

• promilleraja? (useimmissa EU-maissa)

Airaksinen ym.Suom Lääkäril 2013


Miesten itsensä vahingoittamiset (n=122) ja alkoholin

osuus niissä (71% päihtyneitä)

0

5

10

15

20

25

30

35

10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 80+

Ikäryhmä (v)

n

Itsensä vahingoittamiset miehet (n=122) Alkoholiehtoiset (n=87)

Nurmi-Lüthje ym. Suom Lääkäril 2011 I.Nurmi-Lüthje 20.5.2015

Naisten itsensä vahingoittamiset (n=150) ja alkoholin

osuus niissä (61% päihtyneitä)

0

5

10

15

20

25

30

35

10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 80+

Ikäryhmä (v)

n

Itsensä vahingoittamiset naiset (n=150) Alkoholiehtoiset (n=92)

Nurmi-Lüthje ym. Suom Lääkäril 2011 I.Nurmi-Lüthje 20.5.2015

Pahoinpitelyt

• kaksi kolmesta uhrista oli humalassa

• kolme neljästä uhrista miehiä

• tyypillinen uhri on 20-24 -vuotias, humalainen mies viikonloppuna, yöllä, tekijä ”tuntematon”

Nurmi-Lüthje ym. Duodecim 2008 I.Nurmi-Lüthje 20.5.2015

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

5-9 10-14 15-19 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-54 55-59 60-64 65-69 70-74 75-79 yli 80

Ikä (v)

Lkm

Pahoinpitelyt (n=332) Alkoholi (n=234)

Pahoinpitelyn miesuhrit (n=332) ikäryhmittäin ja

alkoholin osuus niissä (70% päihtyneitä) (42% uhreista yli

1,5 ‰ humalassa)

Nurmi-Lüthje ym. Duodecim 2008 I.Nurmi-Lüthje 20.5.2015

Alkoholi ja kaatumiset/murtumat

• kaatuminen on vanhuksen yleisin tapaturma

• päivystykseen johtanut kaatuminen tai murtuma

ikääntyneellä voi olla merkki alkoholin väärinkäytöstä (Curtis ym.1989)

• joka kolmas Pohjois-Kymen sairaalan päivystykseen

lonkkamurtuman takia tulleesta yli sadasta vanhuksesta

(keski-ikä 80v.) oli nauttinut alkoholia ennen murtumaa

(Kaukonen ym.2006)


Alkoholistatuksen selvittäminen

päivystyksessä

• päivystyksessä puhallutus on nopea keino seulontaan

• koska alkoholi ja tapaturmat ovat vahvasti yhteydessä

toisiinsa, puhalluttaminen on perusteltua (tapaturma-

alkoholipuhallutus, huimaus-verenpaineen mittaus,

diabetes-verensokerit jne.)

• alkoholistatuksen selvittäminen on hoidon (leikkaus,

kipsaus, hoitotoimenpiteet…) kannalta olennaista


Alkoholistatuksen selvittäminen…

• puhallutus on luotettava ja objektiivinen seulontaväline

• puhallutus itsessään on jo interventio

• haastattelu/itseraportointi (audit) seuraa puhallutusta, jos

on aihetta

• pelkän itseraportoinnin luotettavuus on todettu huonoksi

sekä vanhoilla (Kaukonen ym.2006) että nuorilla (Ehrlich ym.

2010)


Alkoholistatuksen selvittäminen..

• tasapuolisesti kaikkia tapaturmapotilaita koskeva puhallutus ei leimaa ketään

• puhallustulos on salassapidettävää tietoa kuten muutkin potilastiedot

• voiko interventiota toteuttaakaan ilman todistetta (puhallutustuloksen antamaa evidenssiä)?


Tapaturmatilanne on etsikkoaikaa

• tapaturmatilanne on otollinen alkoholin käytön selvittämiseen ja sen muuttamiseen, jos alkoholilla oli osuutta tapaturmaan (Apodaca ja Schermer 2003, Berends ja Roberts 2012)

• potilas on vastaanottavainen

• mini- interventio päivystyspoliklinikalla on tehokas erityisesti toistuvien alkoholiehtoisten tapaturmakäyntien ehkäisyssä (mm.Gentilello ym.1999)

• intervention tavoitteet:

herättää henkilö tiedostamaan ongelmansa alkoholin käyttössä ja pohtimaan mahdollisuuksiaan muuttaa juomistaan


Tapaturmapotilaan interventio

• suunniteltu niille, jotka eivät ole vielä alkoholiriippuvaisia ja

joilla on riittävästi kykyä kontrolloida juomistaan tai lopettaa

se kokonaan vain pienen avun turvin (Charbonney ym.2010)

• interventio on kustannusvaikuttavampi näille kuin

ongelmajuojille tai alkoholiriippuvaisille (Schermer 2005)

• perinteisesti terveydenhuollossa on tapana tunnistaa vain

pitkälle alkoholisoituneet , joita on vaikeinta hoitaa ja muut

jäävät huomiotta (Stahre ym.2006)


Interventio 15-30 min. (Kanada, Toronto, St.

Michael’s hospital, Dpt.of Critical care)

• seulonta puhallutuksella (päivystyshenkilökunta tekee

rutiinisti)

• tämän jälkeen interventio niille, joilla lievä tai kohtalainen

ongelma (päihdehoitaja )

• käsitellään puhallustulos ja keskustellaan miltä henkilön

alkoholinkäyttö puhallustuloksen ja haastattelun perusteella

näyttää sekä kuvataan vaihtoehdot alkoholin käyttötavan

muuttamiseksi

• toimitaan rakentavassa ja positiivisessa, ei tuomitsevassa

hengessä

I.Nurmi-Lüthje 20.5.2015 Charbonney ym.2010

Mitä interventio vaatii (Kanada)

• vaikka kyseessä olisi kiireinen tapaturmayksikkö, yksi

puolipäiväinen henkilö (päihdehoitaja) pystyy hoitamaan

intervention (ainakin Kanadassa)

• työ on pääasiassa neuvontaa ja halpaa (vrt. toistuvasti

alkoholin takia tapaturmaan joutuvien kustannuksiin)


Charbonney ym.2010

Alustavia tuloksia (Kanada)

• tapaturmapotilaat suhtautuivat myönteisesti perusteltuun

puhallutukseen ja lyhyeen interventioon päivystyksen

yhteydessä, päinvastoin kuin oletettiin

• 94% traumapotilaista piti interventiota täysin

hyväksyttävänä tai hyväksyttävänä

• 86% oli tyytyväisiä saamansa neuvonnan määrään

• toiminta jatkuu

Charbonney ym.2010


Nuoret

• nuoret ovat potentiaalinen ryhmä, koska juominen ei vielä ole

vakiintunut /tapa

• nuoren tapaturmakäynti päivystyspoliklinikalla on otollinen

hetki lyhytinterventiolle

• promilletulos kiinnostaa nuoria-> usein promillet aliarvioidaan

• toivottavaa olisi, että interventiossa käsiteltäisiin nuoren

alkoholinkäytön ohella myös hänen elämäntilannettaan ja

ohjattaisiin syrjäytymisvaarassa oleva nuori asiantuntija-

palveluihin


Iäkkäät

• ongelmakäyttö jää usein huomaamatta (paljon muita

ongelmia ja diagnooseja) tai jos tunnistetaan, siihen ei

puututa kuten nuorempien kohdalla (O´Connell 2003)

• iäkäs itse/omaiset eivät yleensä ota asiaa puheeksi

• puhallutus yhtä tärkeä kuin muilla ryhmillä ja

alkoholinkäytöstä kysymisen tulisi olla rutiinia (vrt.

lääkitys))

• iäkkään alkoholiongelman hoito on vähintään yhtä

tehokasta kuin nuorempien (Curtis ym.1989 ), usein

tehokkaampaa

• I.Nurmi-Lüthje 20.5.2015

Australia, Victorian osavaltio, henkilökunnan

kokemukset sairaalaan tulevien potilaiden interventiotoiminnasta • 3 vuoden projekti 2 aluesairaalassa: seulonta,

lyhytinterventio ja tarvittaessa ohjaus hoitoon (SBIRT)

• 10-kohtainen AUDIT: keskinkertainen riski -> ohjaus

lyhytinterventioon, suuri riski ->lyhytinterventio ja

hoitoonohjaus

• päihdehoitajan antama koulutus ja päihdehoitajan

säännölliset ja toistuvat käynnit päivystyspoliklinikalla

• säännölliset kyselyt SBIRT-toiminnasta henkilökunnalle

Berends ja Roberts 2012 I.Nurmi-Lüthje 20.5.2015

Australia, kokemukset

• 64% hk:sta koki että projekti auttoi hoitamaan ongelmallisia

alkoholinkäyttäjiä: suurin osa (75%) oli ottanut AUDIT-10

käytännöksi, 50% totesi, että lyhytinterventio oli

muodostunut rutiiniksi

• projekti paransi henkilöstön asennetta interventiotyötä

kohtaan

• ajan mittaan varhainen alkoholiongelman tunnistus ja

interventio tulivat käytännöksi sen sijaan, että huomio olisi

kiinnittynyt vain vakavasti alkoholisoituneisiin ja oireileviin

potilaisiin

Berends ja Roberts 2012 I.Nurmi-Lüthje 20.5.2015

Intervention tuloksia tulee seurata

• henkilökunnan kannalta: miten toiminta toteutuu ja miten

henkilökunta sen kokee (jatkuva motivointi) ja miten

henkilökunta ylläpitää interventiotoimintaa

• väestötasolla: väestön alkoholinkäytön suuntaukset ajassa

• potilastasolla: vähenevätkö riskihenkilön toistuvat

alkoholiehtoiset tapaturmat

• nämä kaikki edellyttävät , että potilastietojärjestelmissä

pitää olla mahdollisuus seurata alkoholiehtoisia tapaturmia


• ydinkysymys on, halutaanko alkoholin (haitallista ) käyttöä

ehkäistä vai ei

• tapaturmatilanne on vain yksi, mutta potentiaalinen tilaisuus,

jossa alkoholinkäyttöön voidaan puuttua

• vaatii ennen kaikkea asennemuutosta ja jonkin verran

resursseja sekä potilastietojärjestelmään yhden tietokentän

(puhallustulos promilleina)

• toimisiko Kanadan malli Suomessa?

Haitallinen alkoholinkäyttö on kansanterveysongelma


Kiitos mielenkiinnosta

[email protected]


Health & Medicine

Ilona Nurmi-Lüthje: Päihtyneet tapaturmapotilaat päivystyspolikliniikan arjessa. Faktoja ja ratkaisuja. (Päihdepäivät 2015)helsinki 20.5.2015