Maahanmuuttajan asiakkuus Valtakunnalliset neuvolapäivät

2.11.2016 Helsinki

Kaisu Husu, terveydenhoitaja Tom Sundell, lastenlääkäri Nina Laine, neuvolan perheohjaaja Katjamaria Halme, varhaiskasvatuksen asiantuntija

Maahanmuuttajat neuvolan terveydenhoitajan vastaanotolla

Kaisu Husu Terveydenhoitaja, Hakunilan neuvola

Vantaan kaupunki

Sisältöä…

• Taustaa • Maahanmuuttajat Vantaalla • Yhteisöllisyys • Aikakäsitys • Haasteita ja tavoitteita

Taustaa

• Terveydenhoitajana 1980-luvulta nykypäivään • Maailmassa meneillään suurin pakolaiskriisi sitten

toisen maailmansodan • Maahanmuuttajat osa jokaista työpäivää

Maahanmuuttajat Vantaalla

• Vantaalla 215 000 asukasta, joista yli 15% puhuu äidinkielenään vierasta kieltä

• Yleisimmät kielet venäjä, viro ja somali, kaikkiaan 112 vierasta kieltä!

• Työnjako valtion ja kunnan välillä: valtiolla vastuu vastaanottokeskuksista, turvapaikan tai oleskeluluvan saaneet kunnan vastuulla

• Vantaan Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat monipuolisia mahdollisuuksia

• Runsaasti matalan kynnyksen neuvontapisteitä

Yhteisöllisyys • Suurin osa maapallon ihmisistä asuu yhteisöllisissä

kulttuureissa • Länsimaissa eletään yksilöllisten kulttuuriarvojen

mukaisesti • Maahanmuuttajien sosiaaliset verkostot hajoavat –

tukea tarvitaan verkostoitumiseen (esim. Naapuriäiti -hanke)

• https:/ / www.powtoon.com/ online-presentation/ fOemWilcdQQ/ naapuriaiti-info-uusi-versio/

Aikakäsitys • Yksiaikainen (mm. pohjoismainen, germaaninen,

amerikkalainen) • keskittymistä yhteen tehtävään ja yhteen henkilöön

kerrallaan, täsmällisyys • Lineaarinen (länsimainen)

• aika etenee janamaisesti, ajalla on alku ja loppu, • tehokkuus tärkeää, aika on rahaa

• Moniaikainen (latinalais-amerikkalaiset, arabit, afrikkalaiset, etelä- eurooppalaiset ym. yhteisölliset kulttuurit)

• monien asioiden samanaikainen tekeminen, ihmiskeskeisyys, myöhästymisen salliminen itselle ja toiselle

• Syklinen (mm. aasialaiset, afrikkalaiset) • aika etenee jatkuvasti uusiutuen, se on aluton ja loputon, aika

on olemassa ihmistä varten, mikään hetki ei ole korvaamaton

Haasteita ja tavoitteita • Lasten neuvolatarkastukset täytyy ”räätälöidä”

tapauskohtaisesti • Yhteisen kielen ja tunnekielen puuttuminen • Tukiverkostojen rakentaminen • Aikakäsitysten erot • Kirjallista materiaalia niukasti eri kielillä • Kulttuurilähtöisen hoitotyön koulutus • Moniammatillinen työote, verkostoituminen!

• Hoitajalle tärkeitä ominaisuuksia

• ennakkoluulottomuus, joustavuus, avoimuus • Asiakassuhde:

• jatkuvuus mahdollistaa luottamuksen rakentamisen – avain laadukkaaseen hoitotyöhön

• riittävästi aikaa

Kysy, kuuntele, kunnioita ja ole kiinnostunut

Kiitos!

Maahanmuuttajaperheen lapsi neuvolaläkäärin vastaanotolla

Tom Sundell Ylilääkäri, lastentautien erikoislääkäri

Vantaan kaupunki

Lastenlääkärin näkökulma

• Neurologinen kehitys • Kehityksellisten ongelmien yleisyys • Käytettyjen menetelmien soveltuvuus

• Somaattinen terveys

• Esimerkkinä kasvun arviointi

11.11.2016 11

Maahanmuuttajalasten haasteet

0

10

20

30

40

50

60

70

Tulkki Ei tulkkia

Tulkki aut ismiyksikön vastaanotolla

11.11.2016 12

Kielellinen kehitys

• Ensimmäis(t)en kiel(t)en oppiminen • Vastasyntynyt pystyy tunnistamaan/erottelemaan kaikki

äänteet -> aivot ovat mukautettavissa mihin tahansa kieleen!

• Kehityksen myötä lapsen aivot herkistyvät äidinkielen äänteille -> taito erotella muita äänteitä häviää

• Uuden kielen oppiminen • Tutkimukset osoittavat että kun uusi kieli opitaan,

”asettuu” se eri alueilla aivoissa kuin varhaislapsuudessa opittu kieli

• Rajana arviolta 1-3v ikä

11.11.2016 13

Uuden kielen omaksuminen

• Uuden kielen oppiminen perustuu enemmän muistamiseen ja ulkoa opettelemiseen

• Riittävän tiivis altistus vaaditaan • Lapsella 60 % valveillaoloajasta?

• Riittävän pitkä altistus vaaditaan • 2-3 vuotta tiivistä, säännöllistä, keskeytyksetöntä

altistusta • Yksi- vs monikielisillä lapsilla ei kuitenkaan

lähtökohtaisesti ole erilaista riskiä kielellisen kehityksen häiriöille

11.11.2016 14

Tutkimusmenetelmät neuvolassa

• LENE • Tutkittu (kanta)suomalaisilla lapsilla

• Lumiukko

• Osittain hyvin kulttuurisidonnainen

11.11.2016 15

Kasvu

11.11.2016 16

Kasvu

11.11.2016 17

Maahanmuuttaja neuvolan perheohjaajan asiakkaana

Nina Laine Neuvolan perheohjaaja

Vantaan kaupunki

Neuvolan perheohjaus

• Koulutustausta sosionomi amk tai vastaava • Suunnattu odottaville vanhemmille ja perheille,

joissa on neuvolaikäisiä lapsia • Suurin osa asiakkuuksista ohjautuu

terveydenhoitajan kautta • Lähete ei ole pakollinen • Painopiste ennaltaehkäisevässä työssä • Lyhytkestoista, maksutonta, luottamuksellista • Kotikäyntejä

Tavallisimmat perheohjauksen aiheet • Raskausaikaan liittyvät asiat • Vastasyntyneen hoitoon liittyvät asiat esim.

imetysohjaus • Lapsen kasvatukseen ja kehitykseen liittyvät

kysymykset • Vanhemman oma jaksaminen • Parisuhdeasiat • Palveluohjaus

Maahanmuuttajaperheen kohtaaminen

• ”Miten voin auttaa teitä?” • Vanhemman käyttämä kieli, tulkin tarve? • Perheen tilanteen kartoitus (verkostot ja olemassa

olevat kontaktit) • Kulttuurierot, tasa-arvo • Lisäselvityksiä jatkotyöskentelyä varten • Neuvolan omiin ryhmiin ohjaus esim.

englanninkielinen avoin ryhmä

Käytännön toimintatapoja

• Saattaminen palveluiden pariin ”kädestä pitäen” • Suomenkielen kurssit, avoimet palvelut lapsiperheille,

viranomaistahot • Internet: YouTube, kuvahaut, Google-kääntäjä • Kirjoittaminen paperille/puhelimeen esim. tuotteet,

osoitteet, tapaamisajat • Lomakkeiden täyttö yhdessä

Esimerkkejä keskustelun aiheista eräällä kotikäynnillä • Vauvan hoitoon ja kasvatukseen liittyvät

kysymykset

Kotikäynneillä kuultua

• ”Vain ystäväni ovat tervetulleita kotiini. Kutsuin sinut meille. Olemme siis ystäviä.”

• ”Kuinka olla isäpuolena Suomessa?” • ”Miten avataan oma pankkitili jos kaikki tuet

menevät nyt puolisolle?” • ”Tarkoitatko, että rinnoistani tulee oikeasti maitoa

kun vauva on syntynyt?” • ”Millä pesuaineella Suomessa pestään lattiat, jotta

on riittävän puhdasta konttaavalle lapselle?” • ”Tuletko lapselleni kummiksi?”

11.11.2016 24

Kiitos

11.11.2016 25

Varhaiskasvatus maahanmuuttajataustaisen lapsen kotouttajana Varhaiskasvatuspalvelut maahanmuuttajataustaisille perheille

Katjamaria Halme Varhaiskasvatuksen asiantuntija

Vantaan kaupunki

Varhaiskasvatuksen aloitus ja huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö

• Palveluohjauksessa hyödynnetään monikanavaista viestintää • https://youtu.be/ZXavb1QUPTE (kerho) • https://www.youtube.com/watch?v=yOs4iQuIuls

• Toimivan kasvatuskumppanuuden luominen alkaa ensimmäisestä kohtaamisesta. Huoltajien ja

varhaiskasvatuksen työntekijän kesken järjestään Lapsi kotioloissa -keskustelu ennen kuin lapsi aloittaa päivähoidossa, esiopetuksessa tai varhaiskasvatuksen kerhotoiminnassa.

• Lapsi kotioloissa -keskustelun tarkoituksena on välittää henkilökunnalle tietoa lapsesta ja perheen varhaiskasvatukseen liittyvistä odotuksista ja toiveista. Lapsen ja huoltajan lapsiryhmään tutustumiseen varataan riittävästi aikaa.

• Kaksi- ja monikielisen perheen kanssa käytetään Päivähoito tutuksi –opasta, jonka avulla kuvataan

suomalaista ja vantaalaista päivähoitoa http://avain.vantaa.fi/palvelut/tiedonhallinta/yhteiset_hankkeet_projektit_ja_suunnitelmat/osallisena_suomessa

• Kaksi- ja monikielisen perheen kanssa käydään keskustelen läpi Alkukeskustelu –lomake, joka auttaa

perheeseen tutustumisessa http://avain.vantaa.fi/lomakkeet/sivistystoimen_lomakkeet_piilosivu_/monikulttuurinen_varhaiskasvatus

21.1.2015 27

Äidinkielen merkitys • Lapselle oma äidinkieli on tunteen ja

ajattelun kieli • Äidinkieli mahdollistaa lapsen ja

vanhempien välisen vuorovaikutuksen sekä yhteydenpidon sukuun ja omaan kulttuuripiiriin

• Äidinkielen vahva hallinta edistää oman identiteetin muodostumista ja oman kulttuurin tuntemusta

• Lapsi kasvaa kaksi- ja monikieliseksi ympäristössä, jossa hänen omaa äidinkieleltään arvostetaan ja jossa hän saa harjoitella suomen kieltä

• Vahva oman äidinkielen hallinta edistää myös toisen kielen oppimista ja tukee laajasti lapsen kouluvalmiuksia ja kotoutumista

21.1.2015 28

Äidinkielen kehittymisen tukeminen varhaiskasvatuksessa

• Lapsen äidinkielen osaamisesta ja kehittymisestä keskustellaan huoltajien kanssa varhaiskasvatussuunnitelmakeskusteluissa (Vasu) sekä esiopetuksen (Leops) tai valmistavan opetuksen oppimissuunnitelmakeskusteluissa (Vops)

• Huoltajien kanssa pohditaan keinoja lapsen oman äidinkielen tukemiseen kotona

• Huoltajien kanssa sovitut toimenpiteet lapsen äidinkielen / kotona puhuttujen kielien kehittymisen tukemiseksi kirjataan Vasuun / Leopsiin / Vopsiin

• Huoltajien kanssa keskusteltaessa korostetaan vuorovaikutuksen merkitystä kielen oppimisessa (Vuorotellen -opas)

• Päivähoidon aloitusvaiheessa perheelle voidaan esitellä ja lainata kotiin luettavaksi Monikielisyys arvokas voimavara -esite

• Perheille voidaan myös tulostaa pdf -tiedosto oman äidinkielen merkityksestä

Lue tai kerro ta rinoita la p se lle oma lla

ä id inkie le llä s i Puhu la p se lle va in oma lla

ä id inkie le llä s i

Ke skus te le la p se s i ka nssa p ä ivä n

ta p a htumis ta oma lla

ä id inkie le llä s i

Ka tso la p se n ka nssa oma n ä id inkie lis iä

la s te nohje lmia

Kuunte le la p se n ka nssa

mus iikkia ja ä ä nikirjoja

oma lla ä id inkie le llä s i

Pid ä yhte y t tä ä

sukula is iin ja oma n

ä id inkie lis e e n yhte isöön

Pe la a la p se s i ka ns sa p e le jä

oma lla ä id inkie le llä

Va nhe mp ie n ke inot tuke a ä id inkie le n

ke hit tymis tä

Kuukauden kie li: te rve hd ykse t viikonp ä ivä t

Mus iikki ja s a d ut e ri kie lillä

Kirja s toje n e rikie lis e t s a tu tunnit

Sa tuhe tke t oma lla ä id inkie le llä (va nhe mma t , isova nhe mma t)

Le ikki s a ma n

kie lis te n la s te n ka nssa

Työnte kijöi-d e n

kie lita id on hyöd yntä mi-

ne n

Kie le nke hi-tykse n

re is suvihko

Ohja tun le ikin a vulla tu tus tumis ta e ri ma ihin

ja kult tuure i-

hin

Es ine e t , kirja t , ka rta t ja lip u t e ri ma is ta

Eri ku lt tuurie n

ja uskontoje n

juhla t ja p e rin te e t

Varhaiskasvatuksen menetelmiä lapsen äidinkielen ja kulttuuri-identiteetin vahvistamiseen

Yhteinen äidinkieli yhdessä toimittaessa

Opetushetket omalla äidinkielellä

Tuki päivähoidon aloitusvaiheessa

Kulttuuritulkkina muille työntekijöille

Suomi toisena kielenä (S2) -opetus • Suomen kielen oppiminen ja S2 -opetus nivoutuvat kaikkiin varhaiskasvatuksen,

esiopetuksen ja valmistavan opetuksen sisältöihin ja toimintaan

• Lähtökohtina S2-opetuksessa ovat lapsilähtöisyys, toiminnallisuus ja leikki

• Lapsen vahvuudet, kiinnostuksen kohteet, tarpeet ja kielitaidon taso ohjaavat S2-opetuksen suunnittelua ja toteutusta

• Suomen kielen oppiminen on prosessi, joka etenee jatkuvassa vuorovaikutuksessa ja suunnitelmallisessa toiminnassa

• Myönteinen, kiireetön ja kannustava ilmapiiri herättää kiinnostuksen suomen kielen oppimista kohtaan ja rohkaisee lasta käyttämään kieltä

• Systemaattiset, tavoitteelliset, pedagogisesti suunnitellut suomen kielen opettamistuokiot ovat myös tärkeä toimintatapa S2-opetuksessa

• S2-opetuksen tavoitteet, sisällöt, menetelmät ja keinot sekä arviointi aikatauluineen kirjataan monikielisyyden suunnitelmaan. Monikielisyyden suunnitelma on osa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa (Vasu), esiopetuksen oppimissuunnitelmaa (Leops) tai valmistavan opetuksen oppimissuunnitelmaa (Vops)

32

S2-opetus

Minä, koti, perhe Tunnesanasto Leikkisanasto Päiväkotisanasto Vaatteet Kehonosat Ruoka, ruokailu Eläimet Värit Lukukäsitteet Matemaattiset käsitteet Lähiympäristö Ammatit

Sanastot

Verbit Adjektiivit Eri lausetyypit (kysymyslauseet, kieltolauseet) Sijaintia ja aikaa kuvaavat käsitteet Toimintaohjeen noudattaminen Puheen tuottaminen Kertova puhe

Kielenkäyttö

Tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys

• Suomi toisena kielenä opetuksen päämääränä on, että oppilas saavuttaa sellaiset kielen perustaidot, että hän pystyy toimimaan ja opiskelemaan kyseisessä kieliyhteisössä

• Toiminnallisen kaksikielisyyden saavuttanut henkilö osaa käyttää kahta kieltä vuorotellen päivittäisessä vuorovaikutuksessa ja pystyy tarvittaessa vaihtamaan kielestä toiseen

• Henkilö pystyy puhumaan, ymmärtämään ja ajattelemaan kahdella kielellä, mutta hän ei välttämättä ole saavuttanut samantasoista osaamista molemmilla kielillä

• Varhaiskasvatuksessa luodaan merkittävä pohja toiminnallisen kaksikielisyyden tavoitteen saavuttamiselle

21.1.2015 34

Kieli- ja kulttuuritietoinen varhaiskasvatus

• Varhaiskasvatus tukee kaikkien lasten monikielisyyden ja kieliä arvostavan asenteen kehittymistä

• Lasten kielelliset ja kulttuuriset taustat ja valmiudet otetaan huomioon • Toiminnassa näkyvät lapsiryhmässä edustettuna olevat kielet ja kulttuurit sekä

uskonnot ja katsomukset • Kielitietoisessa varhaiskasvatuksessa kasvattaja ymmärtää kielen merkityksen

oppimisessa, yhteistoiminnassa, identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa

• Kielitietoisessa varhaiskasvatuksessa jokainen kasvattaja toimii suomen kielen mallina ja opettaa oppimiskokonaisuuksien keskeistä sanastoa

• Huoltajien kieli- ja kulttuuritietoutta sekä muuta asiantuntemusta voidaan hyödyntää esiopetuksessa.

• Kieli- ja kulttuuritietoisen opetuksen tavoitteena on: • tukea jokaisen lapsen kieli- ja kulttuuri-identiteetin kasvua • opettaa lapset arvostamaan kaikkien perheiden perinteitä ja tapoja • ohjata lapset kunnioittamaan eri kieliä ja kulttuureja sekä uskontoja ja katsomuksia • vahvistaa lasten valmiuksia ymmärtää yhteiskunnan monimuotoisuutta ja toimia yhteiskunnan

jäsenenä

35

Perusopetukseen valmistava opetus 6-vuotiaille

Valmistavan opetuksen tavoitteena on antaa lapselle tarvittavat valmiudet suomen tai ruotsin kielessä ja tarpeelliset muut valmiudet esiopetukseen tai perusopetukseen siirtymistä varten sekä edistää lasten tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan.

Perusopetukseen valmistava opetus 6-vuotiaille on tarkoitettu niille 1) maahanmuuttajataustaisille lapsille, joiden suomen kielen taito ja/tai muut valmiudet eivät riitä esiopetusryhmässä toimimiseen 2) tarkentavat kriteerit: • vasta muuttanut Suomeen tai asunut Suomessa alle vuoden • ollut suomenkielisessä päiväkodissa alle vuoden • ollut/syntynyt Suomessa, mutta on ollut vain kotona, ei ole käyttänyt suomea Valmistava opetus integroidaan esiopetukseen ja on kestoltaan viisi tuntia päivässä.

21.1.2015 37

”Lapsi voi hyvin, kun hän kuuluu joukkoon” (Jukka Mäkelä 2015)

21.1.2015 38

Hyödyllisiä linkkejä terveydenhoitajan työhön

• Ota koppi ohjelma neuvolassa http://www.otakoppi-ohjelma.fi/neuvola • Kaksi vai useampia kieliä – neuvoja monikielisille perheille • http://docplayer.fi/403799-Tva-sprak-eller-flera-kaksi-tai-useampia-kielia-rad-till-

flersprakiga-familjer-neuvoja-monikielisille-perheille.html • Väestöliiton lastenkasvatusvihkoset • https://vaestoliitto-fi.directo.fi/monikulttuurisuus/tietoa-

monikulttuurisuudesta/aineistot/lastenkasvatusvihkoset/ • Monikulttuurinen parisuhde • https://vaestoliitto-fi.directo.fi/monikulttuurisuus/tietoa-

monikulttuurisuudesta/monikulttuurinen_parisuhde/ • Infopankki http://www.infopankki.fi/ • Lastensuojelu eri kielillä http://www.lastensuojelu.info/ • Duo Kahden kulttuurin perheille http://www.duoduo.fi/

21.1.2015 39