SYL:n poliittinen linjapaperi

SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry

FINLANDS STUDENTKÅRERS FÖRBUND (FSF) rf

Liittokokous 20.-21.11.2009

Päivitetty liittokokouksessa 19.-20.11.2010

SYL:N POLIITTINEN LINJAPAPERI

JOHDANTO

Tämä asiakirja käsittää SYL:n liittokokouksen päättämät poliittiset linjanvedot. Se koostuu

periaatteista, teeseistä ja politiikkapapereista. Periaatteet ovat SYL:n poliittisia arvoja, teesit

tiivistävät tärkeimmät sisällöt. Politiikkapapereita voidaan käsitellä yhdessä tai erikseen, ja niitä

voidaan lisätä ja poistaa. Niiden abstraktiotaso vaihtelee liittokokouksen tahdon mukaan.

Linjapaperi on hallitusta ja sihteeristöä sitova asiakirja. Niissäkin kysymyksissä, joista

linjapaperissa ei ole suoraan mainittu, noudatetaan periaatteiden ja perusteesien mukaista linjaa.

Linjapaperi ohjaa myös ylioppilaskuntien valtakunnallista edunvalvontatyötä. Asiakirja on

voimassa toistaiseksi, ja sitä muutetaan tarvittaessa liittokokouksessa joko hallituksen tai

jäsenjärjestöjen esityksestä (sääntöjen mukaan).

Periaatteet: vapaus, sivistys, oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus

Perusteesit:

- joustava, monipuolinen ja avoimesti toimiva korkeakoulujärjestelmä

- opiskelijalle maksuton ja laadukas tutkintoon johtava koulutus

- toimiva opiskeluterveydenhuolto

- edullista ja laadukasta opiskelija-asumista ja -ruokailua

- tiivis, avoin ja esteetön akateeminen yhteisö

- hyvät edellytykset liikkuvuudelle ja kansainvälistymiselle

- muodollisesta tasa-arvosta todelliseen yhdenvertaisuuteen

- täyspäiväisen opiskelun mahdollistava opintotukijärjestelmä

- hyvät edellytykset maahanmuuttajien sopeutumiselle yhteiskuntaan

- akateeminen yhteisö ilmastonmuutoksen torjunnan edelläkävijäksi

- oikeudenmukainen työelämä kuuluu opiskelijoillekin

- aidosti yhdenvertainen yhteiskunta



__________________________________________________________________________________________

2/16

- opiskelijat mukana yhteiskunnallisessa päätöksenteossa



__________________________________________________________________________________________

3/16

1. Magna Charta Universitatum

Magna Charta Universitatum on eurooppalaisen yliopistoinstituution juhlavuoden

kunniaksi (18.9.1988) annettu julistus. Julistuksen merkitys on kasvanut muutamien

eurooppalaisten yliopistojen rehtorien periaatejulistuksesta koko Euroopan

korkeakoulualueen henkiseksi peruskirjaksi sen inspiroiman Bolognan julistuksen

(19.6.1999) myötä. Satojen yliopistojen ympäri maailmaa liityttyä Magna Chartan

allekirjoittajiin se on saanut myös maailmanlaajuisesti yliopistojen vapauden peruskirjan

merkityksen

Magna Charta Universitatum kuvastaa SYL:n mielestä niitä periaatteita ja pyrkimyksiä,

joille myös suomalaisen korkeakoulujärjestelmän tulee perustua. Kritiikki ja vapaa tiede

kehittävät yhteiskuntaamme ja Magna Charta tuo esiin korkeakoulujen oleellisen aseman

tällaisen tiedon tuottajana. SYL ottaa täten julistuksen kokonaisuudessaan poliittisen

linjapaperinsa lähtökohdaksi.

… [I]hmiskunnan tulevaisuus riippuu suuressa määrin kulttuurin, tieteen ja tekniikan

kehityksestä; ja että tämä kehitys rakentuu kulttuurin, tiedon ja tutkimuksen keskusten eli aitojen

yliopistojen varaan.

Yliopistojen tehtävä, tiedon levittäminen nuorille sukupolville, edellyttää nykypäivänä koko

yhteiskunnan palvelemista; yhteiskunnan kulttuurinen, sosiaalinen ja taloudellinen tulevaisuus

vaatii erityisesti merkittävää panostusta jatkuvaan koulutukseen.

Yliopistojen tulee antaa tuleville sukupolville sellaista kasvatusta ja koulutusta, jonka avulla he, ja

heidän kauttaan muut, oppivat kunnioittamaan luonnon ja ympäristön tasapainoa ja elämää.

… seuraav[ien] perusperiaatte[iden] … tulee, nyt ja aina, tukea yliopistojen kutsumusta.

Perusperiaatteet

1. Yliopisto on autonominen instituutio, joka toimii maantieteellisesti ja historiallisesti eri

tavoin järjestäytyneiden yhteiskuntien ytimessä; se tuottaa ja välittää kulttuuria kriittisesti

tutkimuksen ja opetuksen keinoin. Vastatakseen ympäröivän maailman tarpeisiin sen tutkimuksen

ja opetuksen tulee olla moraalisesti ja älyllisesti riippumatonta ideologisesta, poliittisesta ja

taloudellisesta vallasta.

2. Yliopistojen opetuksen ja tutkimuksen on kuuluttava kiinteästi yhteen, jotta niiden opetus

voi vastata yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin ja vaatimuksiin sekä edistää tieteellisen tiedon

kasvua.



__________________________________________________________________________________________

4/16

3. Tutkimuksen ja koulutuksen vapaus on yliopistoelämän perusperiaate, ja valtiovallan ja

yliopistojen on kunkin oman toimivaltansa puitteissa taattava ja edistettävä tämän

perusvaatimuksen kunnioittamista.

Koska yliopisto torjuu suvaitsemattomuutta ja on aina avoin keskustelulle, se on ihanteellinen

kohtaamispaikka opettajille, jotka pystyvät välittämään tietoa ja kehittämään sitä tutkimuksen ja

innovaatioiden avulla, sekä opiskelijoille, jotka ovat oikeutettuja, kykeneviä ja halukkaita

hyödyntämään sitä.

4. Yliopisto on Euroopan humanistisen perinnön vaalija; samalla se pyrkii jatkuvasti kohti

universaalia tietoa. Tehtävänsä täyttämiseksi se ylittää maantieteelliset ja poliittiset rajat ja

vahvistaa eri kulttuurien elintärkeää tarvetta keskinäiseen tuntemukseen ja kanssakäymiseen.

Keinot

Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttaminen ja periaatteiden toteuttaminen vaatii tehokkaita,

nykytilanteeseen sopivia keinoja.

1. Kaikille yliopistoyhteisön jäsenille on annettava asianmukaiset keinot tutkimuksen ja opetuksen

vapauden säilyttämiseksi.

2. Opettajien valinnassa ja heidän asemansa sääntelyssä on pidettävä periaatteena tutkimuksen ja

opetuksen yhteenkuuluvuutta.

3. Kunkin yliopiston on, omien olosuhteittensa mukaisesti, taattava opiskelijoidensa vapaus ja

olosuhteet, joissa he pystyvät saavuttamaan kulttuuripyrkimyksensä ja opintotavoitteensa.

4. Erityisesti eurooppalaiset yliopistot pitävät keskinäistä tiedon ja lähdeaineiston vaihtoa sekä

tiivistä tieteellistä yhteistyötä välttämättöminä välineinä oppimisen ja tieteellisen tiedon jatkuvassa

edistämisessä.

Sen vuoksi yliopistot, historiallisen perinteensä mukaisesti, rohkaisevat opettajien, tutkijoiden ja

opiskelijoiden liikkuvuutta, ja pitävät yleistä pyrkimystä yliopistojen aseman, nimikkeiden ja

kokeiden vastaavuuteen (säilyttäen samalla kansalliset tutkinnot) ja apurahojen myöntämistä

olennaisina välineinä yliopistojen tehtävien täyttämiseksi.

2. Kouluttautumismahdollisuudet

2.1. Yhdenvertaisuus

Korkeakoulut ja yhteiskunta ovat kaikesta syrjinnästä vapaita ja edistävät yhdenvertaisuutta

kaikessa toiminnassaan. Korkea-asteen opetus ja opiskelu on esteetöntä siten, että jokainen voi

ominaisuuksistaan riippumatta opiskella yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Kouluttautumismahdollisuudet perustuvat ihmisten valmiuksiin ja motivaatioon etnisestä,



__________________________________________________________________________________________

5/16

sosioekonomisesta ja henkilökohtaisesta taustasta, vakaumuksesta sekä sukupuolesta ja

seksuaalisesta suuntauksesta riippumatta.

Tutkintoon johtava koulutus on opiskelijalle maksutonta. Tilauskoulutus ei vie resursseja

opetukselta ja tutkimukselta, vaan tuo niitä lisää. Avoin yliopisto ei ole maksullinen

valintakoejärjestelmän kiertävä väylä tutkinto-opintoihin.

Korkeakoulut edistävät elinikäistä oppimista ja tasa-arvoa tarjoamalla koulutusta ja

mahdollisuuksia osaamisen päivittämiseen kaiken ikäisille oppijoille heille soveltuvassa

koulutuksessa. Korkeakouluissa opiskelevat kuvastavat yhteiskunnan moninaisuutta.

Korkeakoulujen opiskelijavalinnat perustuvat motivaatioon ja soveltuvuuteen, eikä

valmennuskursseille ole tarvetta. Perusopetus ja toisen asteen koulutus antavat hyvät jatko-

opintovalmiudet, ja opinto-ohjaus tarjoaa kattavasti tietoa eri koulutusaloista ohjaten hakijoita

heille soveltuvalle alalle. Sukupuolisensitiivinen näkökulma on olennainen osa opetusta ja

opiskeluympäristöä kaikilla koulutusasteilla.

2.2. Toimeentulo

Päätoimisen opiskelun aikainen toimeentulo on turvattu riittävällä opintotuella, joka on

vastikkeellinen, opintorahapainotteinen ja kohdentuu tasaisesti opiskeluajalle. opiskelijan tausta,

vähävaraisuus tai asuinpaikka eivät muodosta estettä opiskelulle.

Opintotukijärjestelmä on selkeä, johdonmukainen ja ennakoitavissa. Opintotukijärjestelmä

mahdollistaa kohtuullisen työssäkäynnin ja sitä kautta parantaa opiskelijoiden toimeentuloa ja

valmistumisen jälkeistä työllistymistä. Opintotukijärjestelmä tukee osaltaan myös kansainvälistä

liikkuvuutta. Opintotuen elementit seuraavat yleistä kustannustason nousua ja opintotuen

kehittämisen painopiste on täysipäiväisen opiskelun mahdollistamisessa.

Opintotuki on sovitettu yhteen muiden etuuksien kanssa ja huomioi joustavasti erilaiset

elämäntilanteet toimeentulon vaarantumatta tai heikkenemättä. Perheellisten opiskelijoiden

opintorahassa on huoltajakorotus, ja osa-aikaisen opiskelun mahdollisuus tukee esimerkiksi

sairaudesta toipuvaa opiskelijaa. Harjoitteluajan palkka on osa normaalia tulovalvontaa.

Opiskelijoiden asumista tuetaan ympärivuotisella asumisen tukijärjestelmällä, joka sopii

ongelmitta yhteen opiskelijoiden muiden sosiaalietuuksien kanssa, ja jonka taso ja tulorajat ovat

riittäviä. Puolison tulot eivät vaikuta tuen tasoon.

Toimeentulotuen perusosan myöntäminen siirretään kunnilta Kelalle.

3. Korkeakoulujärjestelmä ja -tutkinnot

Korkeakoulujärjestelmä muodostuu ammattikorkeakouluista ja yliopistoista, jotka eroavat

toisistaan sekä lakisääteisten tehtäviensä että oman strategiansa ja profiilinsa kautta.

Korkeakoulut voivat muodostaa erilaisia yhteenliittymiä, joiden tehtävänä on tuottaa niille

yhteisiä palveluita. Yhteenliittymien hallinnossa toteutuu tasapuolinen opiskelijaedustus.

Yliopisto- ja ammattikorkeakoulututkintojen sisällölliset erot ovat selkeitä sekä korkeakouluun

hakeutuville että työelämälle. Korkeakoulujen profiilit on kuvattu selkeästi valtakunnallisen



__________________________________________________________________________________________

6/16

viitekehyksen avulla. Korkeakoulujen sijoittuminen määräytyy koulutuspolitiikan, ei

aluepolitiikan ehdoilla. Korkeakoulujärjestelmää tarkastellaan kokonaisuutena.

Korkeakoulujärjestelmä on hyvin resursoitu, alueellisesti kattava ja kansainvälisesti vaikuttava.

Korkeakoulujärjestelmässä ei ole tarpeettomia raja‐aitoja estämässä opiskelijoiden, opettajien ja

tutkimustiedon liikkuvuutta eri korkeakoulujen välillä. Joustava, opiskelijan tieteellisiä, taiteellisia

tai ammatillisia tavoitteita palveleva liikkuvuus on mahdollista korkeakoulujen sisällä ja

korkeakoulusta toiseen.

Jokainen korkeakouluyksikkö pystyy tarjoamaan mielekkään laajuisen valikoiman

opintoja ja tarjoamaan laadukkaan ja monipuolisen opiskelu- ja työskentely-ympäristön,

jossa on kiinnitetty huomiota myös ihmisten henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin.

EU:ssa ei ole käytössä korkeakoulut yksinkertaiseen paremmuusjärjestykseen asettavaa

ranking-järjestelmää. Korkeakouluja arvioidaan koulutusaloittain, ja arvioinnissa

huomioidaan ainakin opetuksen laatu, opiskelijalähtöisyys, opiskelijoiden hyvinvointi,

oppimistulokset ja työllistyminen. Korkeakouluilla on toimivat sisäiset

laadunvarmistuksen työkalut, ja ne osallistuvat säännöllisesti toimintansa ulkoiseen

arviointiin. Korkeakoulut julkistavat arviointiensa tulokset. Tämän arvioinnin

tarkoituksena on ensisijaisesti yksittäisten korkeakoulujen ja kansallisten sekä

euroopanlaajuisten korkeakouluverkostojen kehittäminen.

Valtakunnallinen standardoitu palautejärjestelmä ja muut laadun mittarit ovat osa

korkeakoulujen rahoitusmallia.

Koulutusmäärät eri tutkintotasoilla määritellään valtakunnallisesti yhteistyössä

korkeakoulujen ja valtion välillä yhteiskunnan tarpeet huomioiden. Koulutusta tarjotaan

riittävän laajasti molemmilla kotimaisilla kielillä sekä vierailla kielillä. Kansainvälisyys on

osa korkeakoulujen arkea ja omaa toimintaa.

3.1. Korkeakoulututkinnot

Korkeakoulujen tutkinnot ovat eurooppalaisen korkeakoulutusalueen mukaisia, itsenäisiä

kokonaisuuksia, jotka on linkitetty kansalliseen ja eurooppalaisiin osaamisen

viitekehyksiin.

Korkeakoulututkinnoilla ja niiden osilla on selkeät ja auki kirjoitetut osaamistavoitteet ja

näihin linkitetyt arviointiperusteet. Osaamistavoitteet on määritelty yhteistyössä

työelämän ja muiden relevanttien sidosryhmien edustajia kuullen. Tutkinnot ja niiden osat

on mitoitettu oikein niiden kuormittavuuden ja tutkinnon laajuuden mukaan. Opiskelijan

on mahdollista siirtyä tutkintojen välissä työelämään ja sieltä takaisin korkeakouluun, eikä

opintoaikoja ole rajattu.

Suoritettuaan korkeakoulututkinnon opiskelija on suorittanut kansainvälistymisjakson,

joka on osa tutkintoa. Se voidaan toteuttaa esimerkiksi vaihto-opiskeluna,

ulkomaanharjoitteluna tai laadukkaalla kansainvälisellä opintojaksolla kotimaassa.



__________________________________________________________________________________________

7/16

Kansainvälistymisjakson suorittaminen on mahdollista yhdenvertaisesti kaikille

opiskelijoille huomioiden heidän erilaiset koulutusohjelmansa ja elämäntilanteensa.

Edistääkseen opiskelijoiden, hakijoiden, muiden korkeakoulujen, työelämän ja

sidosryhmien mahdollisuuksia saada tietoa koulutuksen sisällöstä, korkeakoulut

julkistavat tutkintojen ja niiden osien kuvaukset vapaasti kaikkien saataville, myös

englanniksi.

Opiskelijan on mahdollista siirtyä tutkinnon suoritettuaan korkeakoulusta toiseen

kaikkialla Euroopassa saaden osaamisensa täysimääräisesti tunnustettua. Korkeakoulut

ovat kehittäneet ja käyttävät monipuolisia aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja

tunnustamisen tapoja sekä edistävät aktiivisesti niiden leviämistä Euroopassa.

4. Opiskelukyky

Korkeakoulut edistävät opiskelukykyä sen kaikilla osa-alueilla: opetus ja ohjaus,

opiskelutaidot, opiskeluympäristö sekä terveys ja voimavarat.

Opiskelijan hyvinvoinnin merkittävimpiä peruskiviä on, että jokainen opiskelija tuntee

itsensä yhteisön hyväksytyksi jäseneksi riippumatta sukupuolesta, seksuaalisesta

suuntautumisesta, etnisestä taustasta, iästä, vammasta tai vakaumuksesta.

4.1. Opetus ja ohjaus, opiskelutaidot

Korkeakoulujen opetus on arvostettua, korkeatasoista ja riittävästi resursoitua.

Opetushenkilökunta on pedagogisesti pätevää ja kielitaitoista, ja sillä on mahdollisuus

saada palautetta sekä edelleen kehittää taitojaan sekä ymmärrystään monikulttuurisesta

ympäristöstä.

Korkeakoulujen opetus on opiskelijalähtöistä. Opiskelijoille on tarjolla monipuoliset ja

joustavat opintokokonaisuudet, joista voi rakentaa omista lähtökohdistaan tutkinnon.

Opiskelu, perhe, työ ja muu elämä on mahdollista yhdistää.

Opiskelijoille on tarjolla laadukasta tukea, ohjausta opintojen, uran ja elämänsä

suunnitteluun kaikilla koulutusasteilla. Kaikissa korkeakouluissa työskentelee riittävästi

opintopsykologeja, jotka ovat tärkeässä asemassa opiskelijan tukemisessa ja ohjauksessa.

Korkeakoulut tukevat opiskelutaitojen kehittymistä. Opiskelijoilla on mahdollisuus saada

monipuolista palautetta opiskelusta. Korkeakoulujen opintoja tukipalvelut vastaavat

kotimaisten ja kansainvälisten opiskelijoiden tarpeisiin. Opiskelijat osaavat ottaa vastuun

oppimisestaan.



__________________________________________________________________________________________

8/16

4.2. Opiskeluympäristö

Korkeakouluopiskelu on mahdollista kaikenlaisille oppijoille. Opiskelu- ja elinympäristöt

ovat esteettömiä ja mahdollistavat laadukkaan lähiopetuksen rinnalla myös joustavan, yhä

enemmän ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun.

Korkeakouluilla on hyväksytyt kirjalliset toimintaohjeet ja suositukset erilaisten

opiskelijoiden tarvitsemista erityisjärjestelyistä sekä itse opintoja että pääsykoetilannetta

varten. Korkeakouluilla on esteettömyysasiantuntija tai muu vastuuhenkilö, joka vastaa

yhdenvertaisten opiskelumahdollisuuksien toteutumisesta korkeakouluyhteisössä.

Korkeakouluissa tehtävä yhdenvertaisuustyö on suunnitelmallista ja säännöllistä.

Korkeakouluyhteisö on tiivis, helposti lähestyttävä sosiaalinen verkosto, joka tukee

akateemista yhteisöllisyyttä ja johon kaikki voivat kokea kuuluvansa. Korkeakoulut

huolehtivat yhteisön jäsenten opiskelu- ja työkyvystä ja pyrkivät jatkuvasti vaalimaan

yhteisön hyvinvointia ja tarjoamaan henkistä tukea. Vakaviakaan ongelmatilanteita ei

ratkaista sulkemalla oireilevia henkilöitä yhteisön ulkopuolelle, vaan pyritään ongelmien

ja mahdollisten kriisitilanteiden ennaltaehkäisemiseen. Opiskelijoiden ongelmien

tunnistaminen ja niihin puuttuminen on osa yliopiston henkilökunnan toimenkuvaa ja

osaamista.

Opiskelijakulttuuri ja yhteisöllisyys on avointa, osallistavaa ja esteetöntä, sekä näkyvää,

arvostettua ja vaikuttavaa. Opiskelijatoiminta ottaa huomioon yksilöiden erilaisuuden, ja

kynnys osallistua siihen on matala.

4.3. Terveys ja voimavarat

4.3.1. Opiskelijaruokailu

Opiskelijaruokailu on mahdollista kaikille opiskelijoille. Opiskelijaruoka on laadukasta,

terveellistä, edullista ja monipuolista sekä kestävällä tavalla tuotettua, ja huomioi

erityisruokavaliot.

Opiskelijaruokailua tuetaan ateriatukijärjestelmällä. Yliopistot tiedostavat oman vastuunsa

opiskelijoiden ja henkilökunnan ruokailun järjestämisestä sekä kantavat vastuun omalta osaltaan

kustantamalla myös jatkossa opiskelijaravintoloiden investointi- ja laitekustannuksia. Aterian

enimmäishinnan nosto on sidottu samanaikaiseen ateriatuen nostoon.

4.3.2. Asuminen

Opiskelijalla on oikeus kohtuuhintaiseen kotiin, joka sijaitsee lähellä opiskelupaikkaa ja

palveluita. Valtion myöntää riittävästi tuotantotukea opiskelija-asuntojen rakentamiseen ja tukea

peruskorjaamiseen, jotta opiskelija-asuminen on edullista ja laadukasta. Asumisen tuki on

ympärivuotinen riippumatta opiskelumäärästä.

Opiskelija-asuntoja rakennettaessa kiinnitetään huomiota laatuun, ympäristöystävällisyyteen,

viihtyvyyteen sekä yhteisöllisyyden tukemiseen. Opiskelija-asunnoista on hyvät julkisen ja



__________________________________________________________________________________________

9/16

kevyen liikenteen yhteydet opiskelupaikkakunnan keskustaan ja kampukselle. Korkeakoulut

kantavat vastuunsa kansainvälisen opiskelijoiden asumisesta.

Kunnat tukevat opiskelija-asuntotuotantoa muun muassa myöntämällä rakennuttajayhteisöille

opiskelija-asumiseen soveltuvia tontteja sekä tukemalla opiskelija-asuntotuotantoa kaavoituksen

avulla. Kuntien tuotto-odotus opiskelija-asuntoyhteisöihin sijoitetusta pääomasta ja tonteista on

maltillinen.

Sekä vuokra- että omistusasuminen ovat yhtä houkuttelevia vaihtoehtoja ja ihmiset voivat valita

asumismuodon omien mieltymystensä mukaan.

4.3.3. Terveydenhuolto

YTHS tarjoaa korkeakoulujen perustutkinto-opiskelijoille ja kansainvälisille vaihto-opiskelijoille

terveyden- ja sairaanhoitoon, suun terveyteen ja mielenterveystyöhön liittyviä palveluita. YTHS ja

kunnat jakavat vastuunsa niin, että opiskelijoilla on ympärivuotiset ja -vuorokautiset, toimivat

terveyspalvelut riippumatta asuinpaikasta. YTHS tarjoaa palveluita ja tiedottaa niistä molemmilla

kotimaisilla kielillä ja englanniksi.

Opiskelijat osallistuvat YTHS:n rahoitukseen. YTHS:n rahoitus on ennakoitavissa ja perustuu

pitkäjänteisiin sopimuksiin. YTHS:n toimipiirin mahdollinen laajentaminen

ammattikorkeakouluopiskelijoihin ei heikennä yliopisto-opiskelijoiden terveydenhoitopalveluita,

eikä nosta yliopisto-opiskelijoiden kustannuksia. Laajentaminen edellyttää säätiön rahoittajien

hyväksynnän ja tarvittavan lisärahoituksen. Kaikille säätiön piirissä oleville opiskelijoille

pakollisen terveydenhoitomaksun lisäksi laajentamisen reunaehtoina ovat säätiön rahoittajien

hyväksyntä, tarvittava lisärahoitus sekä edellytykset tarjota yhtäläiset terveyspalvelut kaikille

ammattikorkea- ja yliopisto-opiskelijoille opiskelupaikkakunnasta riippumatta.

Korkeakouluissa apurahan turvin jatko-opiskeleville henkilöille järjestetään heidän

terveystarpeitaan vastaava työterveydenhuolto, joka on riittävästi resursoitu.

4.3.4. Liikunta

Liikunta on tärkeä osa-alue opiskelijan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Toimivat,

monipuoliset ja kohtuuhintaiset liikuntapalvelut korkeakoulun kampusympäristössä edistävät

opiskelijan päivittäistä jaksamista ja hyvinvointia sekä turvaavat opiskelijan opiskelu- ja

toimintakyvyn. Liikuntapalveluita tarjotaan kaikille opiskelijoille. Palveluista tiedotetaan

opiskelijoille korkeakoulun virallisilla kielillä ja englanniksi. Korkeakouluilla on vastuu

liikuntapalveluiden järjestämisestä. Liikuntapalvelut on järjestetty kattavasti ja ne tavoittavat

kaikki opiskelijat.

Korkeakouluopiskelijoiden liikuntamahdollisuuksien edunvalvonnasta vastaa valtakunnallisesti

Opiskelijoiden Liikuntaliitto (OLL), jonka jäsen SYL on. OLL:n tärkeimmät tehtävät ovat

edunvalvonnallisena palvelujärjestönä toimiminen ja opiskelijoiden liikuntakynnyksen

alentaminen.



__________________________________________________________________________________________

10/16

5. Liikkuvuus ja kansainvälistyminen

Opiskelijoiden, opettajien, tutkijoiden ja muun henkilökunnan liikkuvuutta ja kansainvälistymistä

tuetaan yliopistoissa kaikin tavoin. Jokaisella on tasa-arvoiset mahdollisuudet liikkuvuuteen ja

kansainvälistymiseen. EU-alueen opiskelijoista vähintään 20 % suorittaa osan opinnoistaan

ulkomailla. Kansainväliset tutkinto- ja vaihto-opiskelijat ovat osa yliopistoyhteisöä

Riittävän monipuolinen kielten opetus kaikilla koulutusasteilla takaa, että kaikki opiskelijat

hallitsevat oman äidinkielensä lisäksi ainakin kaksi muuta kieltä. Yliopistojen monikielinen

viestintä tavoittaa kattavasti kaikki yliopistoyhteisön jäsenet.

5.1. Kansainväliset opiskelijat

Vieraskieliset koulutusohjelmat ovat kiinteä osa koulutusta, eivät rahoitusinstrumentteja. Niissä

on riittävästi aloituspaikkoja myös kotimaisiin tarpeisiin.

Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden tutkintovaatimuksiin sisältyy kotimaisten kielten ja

kulttuurin opetusta riittävässä määrin esimerkiksi työllistymisen kannalta. Tutkinnon suorittaneet

kansainväliset opiskelijat ovat työmarkkinoilla suomalaisten kanssa yhdenvertaisessa asemassa.

Korkeakoulujen ja ulkomaalaisten maassa oleskelua käsittelevien viranomaisten yhteistyö toimii

opiskelijoiden kannalta hyvin. EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta saapuvilla opiskelijoilla on

mahdollisuus saada Suomesta riittävän kattava ja kohtuuhintainen sairasvakuutus.

Opiskelijaliike huomioi edunvalvonnassaan ja palvelutarjonnassaan jäsenistönsä kansainväliset

opiskelijat. He osallistuvat aktiivisesti korkeakouludemokratiaan ja heillä on siten mahdollisuus

valvoa etujaan.

Korkeakoulut eivät ota käyttöön lukukausimaksuja EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville

opiskelijoille. Jos jokin korkeakoulu lähtee kokeilemaan maksullisten maisteriohjelmien käyttöä,

kokeilua arvioidaan ennalta sovitun kriteeristön mukaisesti. Kokeilua ei vakinaisteta, jos

lukukausimaksujen käyttöönotto vähentää opiskelijamääriä merkittävästi, stipendijärjestelmä ei

mahdollista tasa-arvoista koulutukseen pääsyä tai lukukausimaksujärjestelmä vaatii liikaa

resursseja suhteessa tuottamaansa tulokseen. Stipendijärjestelmä takaa lahjakkaille opiskelijoille

mahdollisuuden täysipainoiseen opiskeluun taustasta ja varallisuudesta riippumatta.

5.2. Maahanmuutto

Maahanmuutto on tervetullutta ja tarpeellista. Kansainvälisen luonteensa vuoksi korkeakoulut

ovat ensiarvoisen tärkeässä roolissa suomalaisen yhteiskunnan suvaitsevaisuuden, avoimuuden

ja kulttuurienvälisen kanssakäymisen lisäämisessä.

Maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret integroituvat hyvin suomalaiseen yhteiskuntaan.

Heille on tarjolla riittävästi ohjausta ja tukea kaikilla koulutusasteilla, ja he hakeutuvat ja pääsevät

korkeakoulutukseen tasavertaisesti muun väestön kanssa. Myös maahanmuuttajataustaisten

naisten pääsystä koulutukseen ja työelämään huolehditaan erityisesti. Kotouttaminen ja

kotimaisten kielten opetus on riittävästi resursoitu.



__________________________________________________________________________________________

11/16

6. Opiskelijan kannalta toimiva yhteiskunta

6.1. Valtio, verotus ja päätöksenteko

EU on yhtenäinen, demokraattinen ja vapaa kansalaisyhteiskunta, jossa noudatetaan

oikeusvaltion periaatteita. Talous-, ympäristö- ja kehityskysymyksiä ratkotaan vaikuttavuuden

varmistamiseksi globaalilla, demokraattisella foorumilla. Lainvalmistelu on huolellista sekä

pitkäjänteistä ja perustuu laadukkaaseen tutkimukseen hätiköityjen ratkaisujen sijasta.

Verotus on sosiaalisesti oikeudenmukaista ja riittävää korkeakoulutuksen sekä opintososiaalisten

etuuksien rahoituksen kannalta. Verojärjestelmä ohjaa vähän luonnonvaroja käyttävään

kulutukseen.

Yhteiskuntarauhan ja oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi kaikilla kansalaisilla on riittävä ja

yksinkertainen perustoimeentulo.

6.2. Tasa-arvo ja työelämä

Sukupuoli, sosioekonominen tausta, vähemmistöön tai etniseen ryhmään kuuluminen tai muu

henkilöön liittyvä syy ei vaikuta koulumenestykseen, koulutusalavalintoihin, syrjäytymiseen tai

palkkaukseen. Sukupuolet ovat tasapuolisesti edustettuna yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Opiskelijoita kohdellaan oikeudenmukaisesti osana työyhteisöä ja opiskeluaikaista työssäkäyntiä

arvostetaan.

Esteettömyys toteutuu työelämässä. Työelämän joustot takaavat, että toimintarajoitteiset

sijoittuvat työelämän tehtäviin kykynsä ja kiinnostuksensa mukaan.

Perhevapaat jakautuvat Suomessa tasaisesti vanhempien välillä. Äitiys-, isyys- ja

vanhempainvapaajärjestelmä on yhdistetty uudeksi vanhempainvapaaksi, joka koostuu kolmesta

kuuden kuukauden jaksosta: yksi kummallekin vanhemmalle ja yksi on jaettavissa vanhempien

sopimalla tavalla.

Vanhemmuuden kustannukset jakautuvat tasaisesti työnantajien kesken. Suomessa on

subjektiivinen päivähoito-oikeus sekä laadukas, joustava päivähoitojärjestelmä. Samaa

sukupuolta olevilla pareilla on perheen ulkoinen adoptio-oikeus.

Väestörakenteen muutoksesta johtuvat kustannukset on ratkaistu eri sukupolvia

oikeudenmukaisesti kohtelevalla tavalla. Tavoitetta työurien pidentämisestä ei ole toteutettu

asettamalla nuorille kohtuuttomia vaatimuksia.

6.3. Koulutus ja työmarkkinat

Koulutus- ja työmarkkinajärjestelmiä tarkastellaan vuorovaikutteisena kokonaisuutena.

Koulutusjärjestelmät vastaavat yhteiskunnan tarpeisiin, mutta myös muokkaavat yhteiskuntaa

varsinkin työmarkkinoiden osalta. Toimiva ja laajapohjainen koulutusjärjestelmä nostaa



__________________________________________________________________________________________

12/16

yhteiskunnan osaamisen tasoa ja luo uutta tietoa, mikä vastaavasti uudistaa työmarkkinoiden ja

elinkeinoelämän rakennetta.

Kaikki koulutus- ja työmarkkinajärjestelmien osapuolet tekevät yhteistyötä opiskelijoiden

työllistymiseksi koulutusalaa ja -tasoa vastaaviin tehtäviin. Korkeakoulujen opintojen

ohjauspalvelut, uraohjaus- ja rekrytointipalvelut sekä yleiset työvoimapalvelut ovat keskeisessä

asemassa työllistymismahdollisuuksien koordinoinnissa. Korkeakoulut seuraavat

työmarkkinoiden muutoksia ja kehittävät opiskelijoiden työelämävalmiuksien koulutusta niiden

mukaisesti. Korkeakoulut panostavat kansainvälisten opiskelijoiden työelämäohjaukseen.

Opiskelijoilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet saada ohjausta ja harjoittelumahdollisuuksia

osaamisensa ja asiantuntijuutensa kehittämiseen. Opiskelijoita kannustetaan aktiivisesti

työharjoitteluun. Työharjoittelusta on saatava asiaankuuluvaa palkkaa.

Työuran nähdään alkavan ensimmäisestä työsuhteesta. Opinnot ja työkokemukset kulkevat

limittäin vaikuttaen yhdessä yksilön tuleviin valintoihin ja mahdollisuuksiin. Opiskelijoiden

merkitys työmarkkinoiden rakenteessa ja joustavuudessa tunnistetaan ja sitä arvostetaan.

Erityisesti opintoja tukevan työnteon relevanssi työllistymisen kannalta tunnustetaan.

Työkulttuurin merkitys työurien laatuun ja pituuteen tunnistetaan. Työkulttuuri edistää työssä

jaksamista, hyvinvointia, työyhteisötaitoja ja luovuutta sekä kannustaa hyvään johtajuuteen. Työt

järjestetään sekä työntekijän että työnantajan tarpeet ja edellytykset huomioon ottaen. Työnantajat

ja työntekijät tuntevat omat vastuunsa ja velvollisuutensa sekä huolehtivat omalta osaltaan

työlainsäädännön ja työsuojelun toteutumisesta. Epäsäännöllisen työn tekemisen ja teettämisen

yleistyminen huomioidaan laajalti yhteiskunnassa sekä sosiaali- ja työlainsäädännössä..

Työehtosopimukset huomioivat epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien tarpeet.

Yksilöitä kannustetaan elinikäiseen oppimiseen koko työuran ajan. Työuran siirtymävaiheissa

sekä loppupäässä on mahdollista sopia työn porrastamisesta ja keventämisestä kaikille osapuolille

järkevällä tavalla. Työelämästä syrjäytyneille, perhevapaalta tai pitkältä sairauslomalta palaaville

sekä työkyvyttömyyseläkkeellä oleville tarjotaan mahdollisuuksia palata työelämään joustavasti.

Korkeakoulutettujen yrittäjyyden mahdollisuuksia parannetaan. Valmiuksia yrityksen

perustamiseen edistetään koulutustarjonnalla sekä rahoitus- ja riskienhallintajärjestelmiä

kehittäen, jolloin kynnys perustaa yritys madaltuu. Yrittäjien sosiaaliturva on rinnastettavissa

palkansaajien sosiaaliturvaan. Eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmä huomioi myös apurahansaajat.

Organisaatiot eivät perusteettomasti ulkoista yrittäjäriskiä työntekijöilleen painostamalla heitä

perustamaan omaa yritystä.

Ulkomaalaisten ja maahanmuuttajataustaisten henkilöiden työllistymisen esteitä madalletaan

järjestelmällisesti. Ulkomaalaisten osaaminen tunnistetaan ja sitä arvostetaan työmarkkinoilla.

Lisäksi vieraita maita, kieliä ja kulttuureja tuntevat nähdään voimavarana globalisoituvassa

maailmassa ja monikulttuurisessa Suomessa. Kotimaisten kielten koulutusta järjestetään

kattavasti kaikille sitä tarvitseville. Varmistetaan, että samasta työstä maksetaan sama palkka

esimerkiksi tilaajavastuulakia tiukentamalla ja puuttumalla tiukemmin harmaaseen talouteen.

6.3.1 Työurat ja eläkejärjestelmä

Työurien pidentämisen vastuu on koko kansalla. Nuoret osallistuvat tasavertaisina

neuvottelukumppaneina kaikkeen työuria koskevaan päätöksentekoon. Työurien pidentämisessä



__________________________________________________________________________________________

13/16

panostetaan työssä jaksamiseen, työkyvyttömyyden ehkäisyyn sekä työttömien ja

työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työelämään palaamisen tukemiseen. Työurien pidentäminen ei

heikennä nuorten ja opiskelijoiden hyvinvointia.

Todellisen eläköitymisiän nostamista edistetään tehokkaasti ja monipuolisesti, kuitenkin

huomioiden fyysisen tai muuten kuormittavan työn asettamat rajoitukset. Joustava siirtyminen

eläkkeelle on mahdollista niin, että on kannustavaa jatkaa aktiivista työuraa kevyemmillä ehdoilla

ja työtehtävillä huomattavasti pidempään.

Elinaikakerroin on suomalaisen eläkejärjestelmän ylläpitämisen kannalta välttämätön elementti,

joka kannustaa myöhempään eläkkeelle jäämiseen. Sukupolvien välisten tulonsiirtojen

tasaamiseen kiinnitetään huomiota, ja näin ollen esimerkiksi eläkkeet eivät seuraa

täysimääräisesti ansiotason kehitystä. Eläkejärjestelmä turvaa kaikille riittävän toimeentulon.

6.4. Liikenne ja kaupunki

Joukkoliikenne on ympäristöystävällistä ja toimii kaikissa korkeakoulukaupungeissa. Kaikessa

joukkoliikenteessä on käytössä vähintään 50 % opiskelija-alennukset ja yksi valtakunnallinen

maksukortti. Joukkoliikenne huomioidaan kaavoituksessa ja se toimii saumattomasti yli

kuntarajojen. Maanlaajuinen raideverkko on tiheä ja junalla matkustaminen on edullista.

Lentomatkustusta verotetaan voimakkaasti. Joukkoliikennettä tuetaan vahvasti ja se on

yksityisautoilua houkuttelevampaa. Polkupyöräilyä ja muuta kevyttä liikennettä suositaan

kaupunkisuunnittelussa ja liikenneväylillä.

Opiskelijat ovat tasavertainen osa kaupunkiyhteisöä. Heidät otetaan huomioon kaupungin

päätöksenteossa, ja he voivat vaikuttaa ympäristöönsä mielekkäästi. Asuinalueiden

sosioekonominen eriytyminen estetään rakentamalla sekä vuokra- että omistusasuntoja samoille

alueille.

7. Globaali vastuu

Opiskelijat ovat tietoisia Euroopan ja maailman yhteiskunnallisista kysymyksistä. Opiskelijat ja

korkeakoulut toimivat rohkeasti uudistajina ja keskustelun avaajina.

7.1. Opiskelijademokratia

SYL kehittää aktiivista kansalaisuutta sekä vastuullista ja tiedostavaa opiskelijademokratiaa. Jotta

liitto voi toimia esimerkkinä, se on tehnyt panostuksia erityisesti tasa-arvoon, läpinäkyvyyteen ja

yhteishengen luomiseen omassa toiminnassaan. Opiskelijat ovat edustettuina korkeakoulujen

kaikilla päätöksentekotasoilla koko Euroopassa. Vahva eurooppalainen opiskelijaliike on näkyvä

ja vaikuttava osa eurooppalaista demokratiaa.

Opiskelijaliike tekee laajasti yhteistyötä niin Suomessa, Euroopassa kuin globaalisti edistääkseen

arvojaan ja pyrkimyksiään. Tavoitteiden saavuttamiseksi tehdään yhteistyötä muiden

edunvalvontaryhmien sekä kansalaisjärjestöjen- ja liikkeiden kanssa.



__________________________________________________________________________________________

14/16

European Students’ Union on edustuksellinen ja demokraattinen opiskelijajärjestö. SYL toimii

aktiivisesti sen jäsenenä sekä tukee sen toimintaa rahallisesti ja työpanoksellaan.

Opiskelijademokratian kehittämistä tuetaan ja vahvistetaan ensisijaisesti ESU:n kautta, erityisesti

EU:n lähialueilla Bolognan prosessin maissa.

7.2. Kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö

Valtiot ovat siirtyneet kestävän kehityksen ajatteluun kaikessa toiminnassaan, ja niiden tekemä

politiikka on johdonmukaista kehitystavoitteiden kannalta. Kaikkien EU-maiden

kehitysyhteistyömäärärahat ovat YK:n suosittelemalla tasolla ja niitä käytetään ODA-kriteerien

mukaisesti. Kehitysyhteistyövaroja ei käytetä lukukausimaksuihin niitä kompensoivien

stipendijärjestelyjen kautta.

SYL on kehitys- ja koulutuspolitiikan rajapinnan asiantuntija osana keskustelua korkeakoulujen

kansainvälistymisestä. SYL:n kehitysyhteistyö on vastuuta kaikkein köyhimmistä ja pyrkii

tukemaan kehitysmaiden kansalaisten voimaantumista koulutushankkeiden kautta.

7.3. Ympäristö

Ympäristötietoisuus on osa korkeakoulujen kasvatustehtävää. Korkeakouluilla on omat

ympäristöohjelmat ja kampukset ovat päästöneutraaleja. Korkeakoulut ja opiskelijat ovat

ilmastonmuutoksen torjunnan suunnannäyttäjiä ja vaalivat toiminnassaan kestävän kehityksen

periaatteita.

Energian säästäminen huomioidaan kaikessa. Sähkön ja veden kulutus laskutetaan kulutuksen

mukaan loppukäyttäjältä.

Kasvihuonepäästöjen määrä laskee YK:n kansainvälisen ilmastopaneelin suositusten mukaisesti

riippumatta siitä, miten globaali taloudellinen tilanne kehittyy. Uusiutuvien luonnonvarojen

käyttö on rajoitettu niiden uusiutumiskyvyn mukaiseksi. Uusiutumattomia luonnonvaroja

säästetään ja niitä käytetään ekotehokkaasti. Suomi on vastannut ilmastonmuutoksen

aiheuttamaan haasteeseen säätämällä ilmastolain sitovista 5 prosentin vuotuisista

päästövähennyksistä, mikä mahdollistaa, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä.

Health & Medicine

SYL:n poliittinen linjapaperi