TERVE-SOS Marina Erhola

Mihin ollaan menossa?Ylijohtaja Marina Erhola

7.5.2014

1. Mihin ollaan menossa – nykytilanteen ilmiömaailma?• Kansansairauksien epidemiologiset näkymät• Huonosti voivat lapset ja nuoret• Väestön ikäprofiilin muutos• Kuka hoitaa ja huolehtii?• Toimeentulotuki, köyhyys ja eriarvoisuus• SOTE- ja IT-rakenteet

2. Mihin ollaan menossa – ratkaisut ja vaihtoehdot?• Julkisen talouden tila ja ennuste palvelujärjestelmän ylläpitämiseksi• SOTE:n mahdollisuudet

7.5.2014 Erhola, Pekurinen, Rintanen, Kovasin 2

Sisältö


Liikkeellä ja menossa– Suomen rajojen sisäpuolella


Krooniset kansansairaudet muuttavat muotoaan

SYÖPÄ

DIABETESSYDÄN- JA VERISUONITAUDIT

MIELENTERVEYSSAIRAUDET

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

0

50000

100000

150000

200000

250000

300000

350000

400000

miehetnaisetyht

Tyypin 2 diabetes Suomessa


Lähde: FinDM

Sepelvaltimotaudit vähenevät


Modelled prevalence of acute coronary syndrome survivors until 2050 in Finland among men (blue line) and women (red line) aged > 35 years. To demonstrate the effect of the aging of the population, the prevalence is not age-standardised. The thin dotted lines indicate the 50% and 95% credible intervals.

Lähde: Salomaa et al. Aging of the population may not lead to an increase in the number of acute coronary events.

Syöpäilmaantuvuus ja kuolleisuus Suomessa


Ilmaantuvuus, miehetIlmaantuvuus, naiset

Kuolleisuus, miehetKuolleisuus, naiset

Lähde: Syöpärekisteri

Syöpätapaukset ja ennuste Suomessa


Miehet Naiset

Lähde: Syöpärekisteri

Muistisairaudet• Suomessa

– 89 000 keskivaikea-vaikeaa muistisairautta sairastavaa henkilöä vuonna 2010

239 000 vuonna 2060

• Maailmassa– 35.6 miljoonalla ihmisellä dementia vuonna 2010

115.4 miljoonaa vuonna 2050


Lähde: World Alzheimer Report 2009

Mielenterveysongelmat• Väestön mielenterveys ei ole heikentynyt• Mielenterveys nähdään osana muuta terveyttä, asenteet ovat

entistä myönteisempiä • Depression tunnistaminen, hoitoon hakeutuminen ja hoito

ovat tehostuneet• Skitsofrenian ilmaantuvuus on vähentynyt• Itsemurhat vähentyneet 1990-2008 kolmanneksella, mutta…


Itsemurha-ajatuksia viimeisen 12 kuukauden aikana


ATH 2012, THL


Lastensuojelun haasteet jatkuvat kiperinä

Lastensuojelun haasteet jatkuvat kiperinä• Lastensuojelun

avohuollon asiakkaat sekä kodin ulkopuolelle sijoitettuna olleet lapset ja nuoret vuosina 1996–2012


Lähde: Lastensuojelu.SVT.THL

Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0–17-vuotiaat lapset suhteutettuna vastaavaan väestöön 2012

• Sijoitusten määrä painotettuna samantyyppisten kuntien kesken– Kuntia yhteensä 336

(kaupungit, taajamat, maaseutu) Kuntatyypin keskiarvoa

vähemmän (n=169) Kuntatyypin keskiarvoa enemmän

tai saman verran kuin keskimäärin (n=167)



Väestön ikärakenne muuttuu radikaalisti

2013 Suomessa asui 464 000 yli 75 -vuotiasta • 416 000 ns. asuntoväestöä (ei asu laitoksessa) • Yksin asuvia lähes joka toinen (202 000) • Yksinasuvista 196 000 henkilöä (97 %) ei ollut naimisissa. • Leskiä 136 000, eronneita 33 000, naimattomia 27 000• Ei naimisissa olleista 43 000 henkilöllä ei ole yhtään lasta


Vuonna 2033 ennusteen mukaan 65 vuotta täyttäneitä on 1,5 miljoonaa ja

75 vuotta täyttäneiden yhteinen väkiluku vastaa koko Espoon, Vantaan ja Helsingin nykyistä väkilukua.

Omaishoitajien määrä kasvussa• Omaishoidon tukea saavien 65 vuotta täyttäneiden lukumäärä

on noussut vuodesta 1995 yli kaksinkertaiseksi vuoteen 2012 mennessä (11 294 → 26 993).

• Omaishoidon tuesta sopimuksen tehneiden 65 vuotta täyttäneiden hoitajien lukumäärä on noussut yli nelinkertaiseksi (5283 → 21 222).


Muistisairauden diagnoosi on yleistynyt kotihoidon, palvelutalojen ja vanhainkotien asukkailla


Muistisairauden diagnoosi, % 75-vuotta täyttäneistä vanhuspalvelujen vanhuspalveluiden asiakkaista

Hoitoa tarvitsevien lukumäärä eri hoitomuodoissa vuoteen 2060



Henkilöstön saatavuus heikkenee ilman uusia suunnitelmia

Ammattibarometrin mukaiset kysyntätilanteet sairaanhoitajille ja lääkäreille toukokuussa 2012


TEM-analyyseja, 43/2012

Sairaanhoitajat Lääkärit

Keskiarvoiän nousu on tasaantunut viime vuosina

• Kuntien ja kuntayhtymien terveys- ja sosiaalipalvelujen henkilöstön iän keskiarvo on noussut voimakkaasti 1990-luvulla.


Vuosi Keskiarvoikä1990 38,31995 41,12000 43,12005 44,32010 44,82012 44,7

Lähde: Tilastokeskus, Kuntapalkat

Eläkkeelle• Vuoteen 2020 mennessä yli kolmasosa ja vuoteen 2025 mennessä

noin puolet kunta-alan työntekijöistä siirtyy eläkkeelle. • Sairaanhoitajista poistuu 49,7 % ja perus-/lähihoitajista 60,5 % • Kodinhoitajista/kotiavustajista 79,1 % • Lääkäriliiton vuositilastojen mukaan viime vuodenvaihteessa

työikäisiä (alle 65-vuotiaita) Suomessa asuvia lääkäreitä oli 20 110.• Nykyisistä lääkäreistä eläkeiän (65 v.) saavuttaa vuoteen 2020 mennessä 3 020 lääkäriä (15 %) ja vuoteen 2025 mennessä5 985 lääkäriä (30 %).

• Joka toinen 65‒69-vuotias lääkäri jatkaa työskentelyä eläkeiän jälkeen. (osa-aikaisesti, keskimäärin noin kaksi päivää /vk).



Sosiaali- ja terveysalan työvoiman tarve ja tarjonta• Vuoteen 2025 ulottuvassa työvoimatarpeen ennakoinnissa

on huomioitu mm. tuottavuuden parantaminen, eläkepoistuman korvaaminen, työllisyyden parantuminen, nettomaahanmuuton lisäys ja SOTE‐palvelutarpeen kasvu.

• Erotus kysyntään 18 000–59 000 vuoden 2025 skenaariossa

Lähde: TEM‐analyyseja 43/2012, HYVÄ‐NVK 17.10.2013: Sosiaali‐ ja terveysministeriö Muistio


Tuloerot ja köyhyys

Tuloerot ja suhteellinen köyhyys• Tuloerot ja suhteellinen köyhyys kasvoivat Suomessa

1995–2005 voimakkaimmin OECD maista. • Vuosina 2013 ja 2014 tuloerot ja suhteellinen köyhyys

pysyttelevät ennallaan. • Mikäli työttömyys lähtee nousuun ‒ köyhyysaste kasvuun• Pitkän aikavälin ennuste: tuloerot ja suhteellinen köyhyys

kasvaa Suomessa ja länsimaissa.


Ratkaisuja…


Tulodesiilien ja suurituloisimman 1 % kulutusyksikkökohtaisten nettotulojen kehitys Suomessa 1988−2012


1988

1989

1990

1991

1992

1993

1994

1995

1996

1997

1998

1999

2000

2001

2002

2003

2004

2005

2006

2007

2008

2009

2010

2011

2012

0

10,000

20,000

30,000

40,000

50,000

60,000

70,000

80,000

90,000

Suurituloisin 1%IX (suurituloisin 10%)VIIV (mediaanitulo)IIII (pienituloisin 10 %)

Lähde: Suomalaisten Hyvinvointi 2014 (tulossa), Tulonjakotilasto, Tilastokeskus 2012.

Tuottavuuden kehitys sairaalaryhmittäin vuosina 2008–2012; indeksi 2008=100


92

94

96

98

100

102

104

106

108

110

2008 2009 2010 2011 2012

Yliopistosairaalat

Keskussairaalat

Muut sairaalat

Erik.lääkärijoht.tk

Yhteensä

307.5.2014

2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 20120

500

1,000

1,500

2,000

2,500

3,000

3,500

4,000

4,500

EKSOTE

Vertailualue

SOTE-nettokustannukset 2002-2012 €/asukas,

EKSOTE vs. vertailualueVuoden 2012 hintataso

Integroitu SOTE-palvelujen tuottaminen: Esimerkkinä EKSOTE

Erhola, Pekurinen, Rintanen, Kovasin

31

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 20120

200

400

600

800

1,000

1,200

HUS

Vertailualue

Muutos (%) v 2000‒2012

HUS-alue 1,0 %Vertailualue 2,5 %

ESH-nettokustannukset 2002-2012 €/asukas

HUS vs. vertailualueVuoden 2012 hintataso

7.5.2014

Integroitu erikoissairaanhoidon palvelujen tuottaminen: Esimerkkinä HUS


327.5.2014

EKSOTE EKSOTE (sis. alijäämä) HUS0

100

200

300

400

500

600

448 m€

190 m€

67 m€

SOTE-integraatio

SOTE-integraatioErikoissairaanhoido

n integraatio

Palvelutuotannon integroinnin ’säästöpotentiaali’ vuodessa, milj. €


Teknologian kehitys• Vanha, kapea biomedisiininen ajattelu: uusi temppu tai lääke

muuttaa toiminnan • Kehitysajattelu laajentunut biomekaanisesta tiedonkäsittelyyn ja

toimintatapoihin• Tavoitteina

– tarkempi ja nopeampi diagnoosi– tehokkaampi hoito tai ehkäisy– hoiva niukemmin resurssein

• Hyödyn saaja usein potilas, yleensä teknologian kehittäjä, toisinaan terveydenhuoltojärjestelmä

• Innovaatio voi johtaa nopeaan, laajaan muutokseen

Mäkelä

Teknologian suuntautuminen• Yleisistä terveysongelmista harvinaisempiin• Varhaisen kuoleman estämisestä eliniän maksimaaliseen

pidentämiseen• Taudeista riskeihin• Oireen odotuksesta seulontoihin• Ammattilaiskäytöstä potilaiden ja kansalaisten omaan

käyttöönMiten laajaan teknologiaan on varaa?

Mäkelä

35

1995 20252000 2005 2010 2015 20202007Sähköinen reseptiPotilastiedon arkisto

Terveyshanke2003‒2007TikeSos 2004‒2010

1996 e-sote strategia I 2011THL/OPER

e-sotestrategia”Kansa”

Makropilotti 2000, saumaton palveluketjulaki

7.5.2014

Tiedonvaihtoorganisaatioiden kesken +

Sähköiset palvelut +

Henkilökohtaiset opastuspalvelut

teleTerveys sähköistys,tietoliikenne eTerveys mTerveys

• Ammattilainen• Organisaatio• Potilas

• Ammattilainen• Potilas• Kansalainen

• Kansalainen• Potilas• Ammattilainen• Henkilökohtaiset sähköiset palvelut• Elämäntapasovellukset• Hyvinvointisovellukset• Terveys- ja hyvinvointitietojen ”apps”• Sosiaalihuollon kansalliset e-palvelut

Valtakunnalliset palvelut• Tunnisteet, varmentaminen, koodistopalvelu,

tilastot, terveystietopalvelut (Terveysportti)Alueilla tapahtuva toiminta• Viitejärjestelmä, sähköinen arkisto,

suostumusten hallinta, viestinvälitysPaikallinen toiminta• Työpöytäintegraatio, sähköiset palvelut

Eri alueiden

keski-näisen linkitys


Mihin ollaan menossa?• Kuntatalouden näkymät ja ennuste



Lähde: VM, taloudellinen katsaus, kevät 2014

Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen, %


Julkisyhteisöjen velka




Ikäsidonnaisten menojen muutosvuodesta 2012, % bruttokansantuotteesta

SOTE -ratkaisut mahdollisuuksienko maailma?

SOTE-järjestäminen ja tuottaminen erityisvastuualueella• Esimerkkinä TAYS- ERVA- piiri


Lapua

Evijärvi

Kauhava Lappajärvi

Alajärvi

Soini

Vimpeli

Ilmajoki

Isojoki

Jalasjärvi

Karijoki Kauhajoki

Kuortane

Kurikka

Teuva ÄhtäriAlavus

Seinäjoki

Isokyrö

Tampere

Ylöjärvi

Valkeakoski

Hämeenkyrö

Juupajoki

Kihniö

Lempäälä

Nokia

Parkano

Pirkkala

Ruovesi

Urjala

Vesilahti

Virrat

Kangasala

Orivesi

Akaa

Pälkäne

Sastamala

Mänttä-Vilppula

Ikaalinen

Forssa

Hattula

Hausjärvi

Humppila Hämeen-linna JanakkalaJokioinen

Loppi Riihi-mäki

TammelaYpäjä

Jämsä

Myrskylä

Asikkala

Hartola

Hollola

Heinola

Hämeen-koski

Kärkölä

LahtiNastola

Orimattila

Padasjoki

Sysmä

Iitti

Kuhmoinen

Pukkila

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualue


• 67 kuntaa v. 2014• Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

521 540 asukasta• Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

175 481 asukasta• Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri

213 428 asukasta• Etelä-Pohjanmaan sairaanhoito-

piiri 213 428 asukasta• Asukkaita 31.12.2013 yhteensä

1 109 280


Lapua

Evijärvi

Kauhava Lappajärvi

Alajärvi

Soini

Vimpeli

Ilmajoki

Isojoki

Jalasjärvi

Karijoki Kauhajoki

Kuortane

Kurikka


Seinäjoki

Isokyrö

Tampere

Ylöjärvi

Valkeakoski

Hämeenkyrö

Juupajoki

Kihniö

Lempäälä

Nokia

Parkano

Pirkkala

Ruovesi

Urjala

Vesilahti

Virrat

Kangasala

Orivesi

Akaa

Pälkäne

Sastamala

Mänttä-Vilppula

Ikaalinen

Forssa

Hattula

Hausjärvi


Loppi Riihi-mäki

TammelaYpäjä

Jämsä

Myrskylä

Asikkala

Hartola

Hollola

Heinola

Hämeen-koski

Kärkölä

LahtiNastola

Orimattila

Padasjoki

Sysmä

Iitti

Kuhmoinen

Pukkila

Lapua

Ylöjärvi

Valkeakoski

Hämeenkyrö

Juupajoki

Kihniö

Lempäälä

Nokia

Parkano Mänttä-Vilppula

Ikaalinen

Hämeen-linna

Heinola

Lahti


• 67 kuntaa v. 2014, • 32 SOTE-järjestäjää• 14 itsejärjestäjäkuntaa• Pirkanmaan sairaanhoitopiiri • Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri• Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri• Etelä-Pohjanmaan sairaanhoito-

piiri


Evijärvi

Kauhava Lappajärvi

Alajärvi

Soini

Vimpeli

Ilmajoki

Isojoki

Jalasjärvi

Karijoki Kauhajoki

Kuortane

Kurikka


Seinäjoki

Isokyrö

Ruovesi

Urjala

Vesilahti

Virrat

Kangasala

Orivesi

Akaa

Pälkäne

Sastamala

Forssa

Hausjärvi

HumppilaJanakkalaJokioinen

Loppi Riihi-mäki

TammelaYpäjä

Jämsä

Myrskylä

Asikkala

Hartola

Hollola

Kärkölä

Lapua

Ylöjärvi

Valkeakoski

Hämeenkyrö

Juupajoki

Kihniö

Lempäälä

Nokia


Ikaalinen

Hämeen-linna

Heinola

LahtiNastola

Orimattila

Padasjoki

Sysmä

Iitti

Kuhmoinen

Pukkila

Punkalaidun

Hämeen-koski

Hattula

Tampere

Pirkkala


• 67 kuntaa v. 2014, • 32 SOTE-järjestäjää• 14 itsejärjestäjäkuntaa• 7 kuntayhtymää, joissa

28 kuntaa, kotikunta• 11 isäntä-/vastuukuntamallin

yhteistoiminta-aluetta, näissä 25 kuntaa

• Kuudella yhteistoiminta-alueella sosiaali- ja terveystoimi ei (ainakaan kokonaisuu-dessaan) ole järjestetty alueen kuntien osalta yhteisesti (alustava ennakkotieto)


Evijärvi

Kauhava Lappajärvi

Alajärvi

Soini

Vimpeli

Ilmajoki

Isojoki

Jalasjärvi

Karijoki Kauhajoki

Kuortane

Kurikka


Seinäjoki

Isokyrö

Ruovesi

Urjala

Vesilahti

Virrat

Kangasala

Orivesi

Akaa

Pälkäne

Sastamala

Forssa

Hausjärvi

HumppilaJanakkalaJokioinen

Loppi Riihi-mäki

TammelaYpäjä

Jämsä

Myrskylä

Asikkala

Hartola

Hollola

Kärkölä

Lapua

Ylöjärvi

Valkeakoski

Hämeenkyrö

Juupajoki

Kihniö

Lempäälä

Nokia


Ikaalinen

Hämeen-linna

Heinola

LahtiNastola

Orimattila

Padasjoki

Sysmä

Iitti

Kuhmoinen

Pukkila

Punkalaidun

Hämeen-koski

Hattula

Tampere

Pirkkala


• 67 kuntaa v. 2014, • 32 SOTE-järjestäjää• Terveyskeskussairaala tai

-vuodeosasto 52 kunnassa• Perusterveydenhuollon

lääkäripalvelut tuotetaan yli 120 terveysasemalla; useampi kuin yksi terveysasema on 22 kunnassa, yhdessä kunnassa ei yhtään*.

*Tilanne keväällä 2013, lähde: THL:n terveyskeskuskysely sekä nettitiedot


Lapua

Evijärvi

Kauhava Lappajärvi

Alajärvi

Soini

Vimpeli

Ilmajoki

Isojoki

Jalasjärvi

Karijoki Kauhajoki

Kuortane

Kurikka


Seinäjoki

Isokyrö

Tampere

Ylöjärvi

Valkeakoski

Hämeenkyrö

Juupajoki

Kihniö

Lempäälä

Nokia

Parkano

Pirkkala

Ruovesi

Urjala

Vesilahti

Virrat

Kangasala

Orivesi

Akaa

Pälkäne

Sastamala

Mänttä-Vilppula

Ikaalinen

Forssa

Hattula

Hausjärvi


Loppi Riihi-mäki

TammelaYpäjä

Jämsä

Myrskylä

Asikkala

Hartola

Hollola

Heinola

Hämeen-koski

Kärkölä

LahtiNastola

Orimattila

Padasjoki

Sysmä

Iitti

Kuhmoinen

Pukkila


Alueen sairaalatYliopistollinen sairaala

Muu keskussairaala

Psykiatrinen sairaala

Muu sairaanhoitopiirin sairaala

Erikoislääkärijoht. tk-sairaala

Muu terveyskeskussairaala/-vuodeos.

Yksityissairaala (vain osa merkitty)

Erityishuoltopiirit:• Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

(Seinäjoki)• Pirkanmaan erityishuoltopiiri

(Ylinen, Ylöjärvi) • Kanta- ja Päijät-Hämeessä Uudenmaan

ja Etelä-Hämeen erityishuoltopiiri



Alueen sairaalatYliopistollinen sairaala

Muu keskussairaala

Psykiatrinen sairaala

Muu sairaanhoitopiirin sairaala

Erikoislääkärijoht. tk-sairaala

Muu terveyskeskussairaala/-vuodeos.

Yksityissairaala (vain osa merkitty)

Lapua

Evijärvi

Kauhava Lappajärvi

Alajärvi

Soini

Vimpeli

Ilmajoki

Isojoki

Jalasjärvi

Karijoki Kauhajoki

Kuortane

Kurikka


Seinäjoki

Isokyrö

Tampere

Ylöjärvi

Valkeakoski

Hämeenkyrö

Juupajoki

Kihniö

Lempäälä

Nokia

Parkano

Pirkkala

Ruovesi

Urjala

Vesilahti

Virrat

Kangasala

Orivesi

Akaa

Pälkäne

Sastamala

Mänttä-Vilppula

Ikaalinen

Forssa

Hattula

Hausjärvi


Loppi Riihi-mäki

TammelaYpäjä

Jämsä

Myrskylä

Asikkala

Hartola

Hollola

Heinola

Hämeen-koski

Kärkölä

LahtiNastola

Orimattila

Padasjoki

Sysmä

Iitti

Kuhmoinen

Pukkila

Yöpäivystyspisteet keväällä 2013


Lapua

Evijärvi

Kauhava Lappajärvi

Alajärvi

Soini

Vimpeli

Ilmajoki

Isojoki

Jalasjärvi

Karijoki Kauhajoki

Kuortane

Kurikka


Seinäjoki

Isokyrö

Tampere

Ylöjärvi

Valkeakoski

Hämeenkyrö

Juupajoki

Kihniö

Lempäälä

Nokia

Parkano

Pirkkala

Ruovesi

Urjala

Vesilahti

Virrat

Kangasala

Orivesi

Akaa

Pälkäne

Sastamala

Mänttä-Vilppula

Ikaalinen

Forssa

Hattula

Hausjärvi


Loppi Riihi-mäki

TammelaYpäjä

Jämsä

Myrskylä

Asikkala

Hartola

Hollola

Heinola

Hämeen-koski

Kärkölä

LahtiNastola

Orimattila

Padasjoki

Sysmä

Iitti

Kuhmoinen

PHSOTEY


Perusterveydenhuollon laboratoriopalvelujen tuottajat*• Fimlab• Sairaanhoitopiiri• Terveyskeskus omana

toimintana

*Lähde:THL:n terveyskeskuskysely kevällä 2013 sekä nettitiedot/H.Rintanen



Lapua

Evijärvi

Kauhava Lappajärvi

Alajärvi

Soini

Vimpeli

Ilmajoki

Isojoki

Jalasjärvi

Karijoki Kauhajoki

Kuortane

Kurikka


Seinäjoki

Isokyrö

Tampere

Ylöjärvi

Valkeakoski

Hämeenkyrö

Juupajoki

Kihniö

Lempäälä

Nokia

Parkano

Pirkkala

Ruovesi

Urjala

Vesilahti

Virrat

Kangasala

Orivesi

Akaa

Pälkäne

Sastamala

Mänttä-Vilppula

Ikaalinen

Forssa

Hattula

Hausjärvi


Loppi Riihi-mäki

TammelaYpäjä

Jämsä

Myrskylä

Asikkala

Hartola

Hollola

Heinola

Hämeen-koski

Kärkölä

LahtiNastola

Orimattila

Padasjoki

Sysmä

Iitti

Kuhmoinen

Pukkila

Erikoislääkärikonsultaatioidenhankkiminen terveyskeskuksen omana toimintana Paljon Melko paljon Jonkun verran Ei lainkaan Ei tietoa

Lähde: THL:n terveyskeskuskysely keväällä 2013:8-kohtainen kysymys (ilman psykiatriaa). 6‒8 paljon, 1‒3 jonkun verran.

Palvelujen tuotanto uudessa SOTE-järjestelmässä• SOTE-alue järjestäjä - toiminnallisesti integroidut alueelliset tuottajat • Tarkoituksenmukaisin tapa palveluntuotannon järjestämiselle on malli, joka

rakentuu alueellisten tuottajaorganisaatioiden (tuotantoalue) varaan. – SOTE-alue määrittelee palvelujen tarpeen, määrän, laadun ym. seikat ja allokoi

rahoituksen tuotantoalueille. – SOTE-alue vastaa mm. palveluverkon rationoinnista koko alueellaan,

tuotantoalueiden välisen tuotannon koordinoinnista ja painopisteen siirtämisestä perustason palveluihin ja lähipalvelujen saatavuuden turvaamisesta.

– Tuotantoalue vastaa kaikkien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannosta tertiääritasoa (vaativaa erityistasoa) lukuun ottamatta.

– Kullakin SOTE-alueella tertiääritason (vaativan erityistason) palvelut tuottaa yksi tuotantoalue (tai ne tuotetaan tuotantoalueiden yhteistyönä).

– Tuotantoalueita muodostuisi kullekin SOTE-alueelle paikallisista olosuhteista riippuen n. 3‒5 kpl tai tarvittaessa enemmän,



Tuotantoalue 1

Tuotantoalue 2

Tuotantoalue 3

Tuotantoalue 4

X

SOTE 2017 – hallinto-luonnos: 3 tason malli

1. Koko maa: ”Master Plan”2. SOTE-alue x

(noin miljoona as.)3. Neljä integroidun SOTE-

palvelun tuottajaa


Lapua

Evijärvi

Kauhava Lappajärvi

Alajärvi

Soini

Vimpeli

Ilmajoki

Isojoki

Jalasjärvi

Karijoki Kauhajoki

Kuortane

Kurikka


Seinäjoki

Isokyrö

Tampere

Ylöjärvi

Valkeakoski

Hämeenkyrö

Juupajoki

Kihniö

Lempäälä

Nokia

Parkano

Pirkkala

Ruovesi

Urjala

Vesilahti

Virrat

Kangasala

Orivesi

Akaa

Pälkäne

Sastamala

Mänttä-Vilppula

Ikaalinen

Forssa

Hattula

Hausjärvi


Loppi Riihi-mäki

TammelaYpäjä

Jämsä

Myrskylä

Asikkala

Hartola

Hollola

Heinola

Hämeen-koski

Kärkölä

LahtiNastola

Orimattila

Padasjoki

Sysmä

Iitti

Kuhmoinen

Pukkila


Lääkärinvastaanoton ulkoistaminen• Kokonaan ulkoistettu• Osittain/terveysasema

ulkoistettu

*Lähde:THL:n terveyskeskuskysely keväällä 2013 sekä nettitiedot/H.Rintanen

Institutio-naalinen rahoittaja

Järjestäjä

Tuottajat

Sote-alue –malli


• Pääosin kunta-pohjainen rahoitus (kiinteä tarvevakioitu /asukas) + valtion tarvevakioitu osuus + sv

• Kaikki varat ohjataan sote-alueelle ja kohdennetaan palvelu-tuotantoon sote-alueen päätöksenteon kautta

• Valinnanvapauslain-säädännön vallitessa tuottajan lopullisen valinnan tekee asiakas

Valtio Kunta Kela

Sote-alueet (5)

T1 T2 T3 Tn

Asiakas

Suomen SOTE-mallin seuraavat vaiheet: THL:n huomioita ja ehdotuksia

A. Lain valmistelu ja hyväksyminenB. Rahoitusratkaisujen käynnistäminen C. Reformin toimeenpanosuunnitelma ”Master Plan”

2014‒2020 edellytykset: 1. Kansallinen vastuutoimija (focal point) määritettävä2. Vahva tekninen raamitus/rahoitus 3. Alueellinen omistajuus turvattava4. Linkitys muuhun ohjelmatyöhön5. Kansainväliset mallit apuna ja tukena 6. Reformi-toimisto teknisenä tukena


KIITOS!

Health & Medicine

TERVE-SOS Marina Erhola