Eriarvoisuus konsensustyöpaja, Duodecim27.9.2016

Tarttumattomien sairauksien ehkäisy Konsensus 2016-17

Kansalaiset ja eriarvoisuus –työpajaHelsinki 28.9.2016

PuheenvuoroMatti Rimpelä

Professori (emeritus)[email protected]

Rimpelä: Kansalaiset ja eriarvoisuus -työpaja/Duodecim 2

Kolme näkökulmaa:1. Jako tartuntataudit/tarttumattomat taudit ei relevantti

•Eriarvoisuus ei ole erityistä taudeille/ongelmille, vaan yhteiskunnille yleistä ja yhteistä.

•Yhteistä ovat rikkaiden ja/tai koulutettujen paremmat ennusteet suhteessa köyhiin ja/tai kouluttamattomiin.

2. Palautan mieliin hieman historiaa 3. Sosiaali- ja terveyspalvelut tärkein yksittäinen toimija


Eriarvoisuuden synty ja vähentäminen, yksinkertaistettu malli

Ihmiset: perimä (sosiaalinen, biologinen),

elämänkulku, yksilön ”puolustus-

järjestelmä”

YmpäristöFyysinen <-> Sosiaalinen

Taudin ’aiheuttajat’- bakteerit, virukset- savukkeet, ravinto, yms.(taudinaiheuttamiskyky)

Yhteiskuntien politiikat, toiminnat, palvelut

Aika


Väestöjen hyvinvointi ja terveys• Oikeudenmukaisuus• Tasa-arvo• Eriarvoisuus


Palautan mieliin hieman historiaa Eriarvoisuus ja sen vähentämien olleet esillä pitkään, Suomessa erityisesti 1970-luvulla•Public Health 1923-> •Rakenteellinen terveyspolitiikka 1969->•Terveyden edistäminen 1986->


1923: "Public health”/Kansanterveystyö on:1. ”…tutkimusta ja osaamista,

• jota tarvitaan tautien ehkäisemiseksi, elämän pidentämiseksi ja fyysisen terveyden edistämiseksi

2. yhteisöjen organisoituja toimia: • ympäristöhygienia, tarttuvien tautien kontrolli yhteisöissä, henkilökohtaista

hygieniaa tehostava kasvatus, terveydenhuollon organisoiminen, tautien varhainen diagnosointi ja ehkäisevä hoitaminen,

3. sosiaalisten rakenteiden ja toimintojen kehittämistä • niin, että jokaiselle yhteisöjen jäsenelle mahdollistetaan

terveyden säilyttämiseen tarvittava elintaso.”Winslow CEA. The Evolution and Significance of the Modern Public Health Campaign. Yale University Press, 1923.


Rakenteellinen terveyspolitiikka 1970-luvullaTalousneuvoston terveyspolitiikan jaoston työryhmä (1969)

• Asuminen, työ, liikenne, ravinto, alkoholi, tupakka,…Kari Puro (Tammi 1973, sivu 13): ”…terveyspolitiikan

• laajennuttava tarkastelemaan terveyttä keskeisenä hyvinvointimme perustekijänä ja

• käsiteltävä sairauksien ehkäisyä ja hoitoa laaja-alaisena yhteiskuntapoliittisena tehtävänä, johon

• pyritään käyttämään kaikkia niitä keinoja, joihin järjestäytynyt ihmisyhteisö tarjoaa mahdollisuuksia."


Health Promotion: Ottawa Charter 1986Viisi strategista toimintalinjaa

1. terveyttä edistävä yhteiskuntapolitiikka; 2. terveyttä tukevien ympäristöjen

luominen; 3. yhteisöllisen toiminnan vahvistaminen; 4. yksilöllisten taitojen kehittäminen; 5. terveyspalvelujen uudelleen

suuntaaminen


Keskitytty kolmeen ensimmäiseen

”..ei juurikaan ole nähtävissä merkittävää edistymistä missään maassa, vaikka tieto myönteisistä vaikutuksista on huomattavasti vahvistunut vuoden 1986 jälkeen”. (Wise & Nutbeam 2007)

Terveyskasvatus katosi suomalaisten terveyspalvelujen tehtävistä 1990-luvulla


1. Jako tartuntataudit/tarttumattomat taudit ei relevantti2. Palautan mieliin hieman historiaa

3.Sosiaali- ja terveyspalvelut tärkein yksittäinen toimija


Luottamuksesta kritiikkiin • Kriittistä keskustelua terveydenhuollon roolista 1970 ->

"Terveydenhuollon vaikutus kansanterveyden muutoksissa vain 10 - 15 %:n suuruusluokkaa”

Viite: Thomas Mackeown (1976): Mitä todella tutki?• Väestökehitys 1800-luvulta 1950-luvulle. Päätteli:

• "terveydenhuollon erityistoimien kuten rokotusten selitysosuus kuolleisuusmuutoksissa oli enintään 5-10 %:n suuruusluokkaa”

• "Nämä haasteet (preventio) eivät saisi enää olla terveydenhuollolle yhtä perifeerisiä kuin tähän saakka terveyskasvatus, kansanravitsemus ja ympäristöterveydenhuolto ovat olleet."


McKeownin mukaan terveydenhuollon tehtävät ovat

•tautien ehkäiseminen henkilöön ja yhteisöön suuntautuvilla keinoilla;

•sairaiden tutkiminen ja hoito, ja •sairastuneiden hoiva.


Sosiaali- ja terveydenhuollolla ja niiden palveluilla kaksi vaikutuskanavaaSUORA VAIKUTUS:

• Kohtaa/tunnistaa sairastumisvaarassa olevat väestöt ja yksilöt• Jokainen asiakas on muutosagentti arjessaan• Jatkuva vuorovaikutus terveyttä vaarantaviin

yhteisöihin/ympäristöihin• VÄLILLINEN VAIKUTUS:

• Valmis kansallinen toimeenpanorakenne, koulutettu henkilöstö• Asiantuntijuus, tieto väestön terveyskehityksestä,

politiikoista,terveyden edistämisen mahdollisuuksista, yms.• Valmistelu, esittäminen, lobbaaminen, seuranta, arviointi


Mistä tulevat terveydenhuollon vaikutusta väheksyvät väitteet?

•Väärä tulkinta Thomas McKeownin tutkimuksista•Väärä tulkinta epidemiologisista tutkimuksista

•Kun vaikutusmekanismi on terveydenhuollon ulkopuolella, vaikuttaminen ei ole terveydenhuollon mahdollisuuksien ulkopuolella. (Matkustajat eivät ole veturissa, mutta veturi kuljettaa junaa.)

•Arvovalinta (esim. USA 1970-luvulta alkaen)•Palvelujen vapauttaminen yhteisövastuusta mahdollisti niiden keskittymisen yksilöongelmiin

•Turvallinen ja tuottava sijoituskohde


"Terveydenhuollon vaikutus kansanterveyden muutoksissa vain

10 - 15 %:n suuruusluokkaa”

Vakava ja vaarallinen JOUKKOHARHA!


Sosiaali- ja terveydenhuollon ja niiden palvelujen kokonaisvaikutuksista

kansanterveyteen vain vähän tutkimusta

Yhteenvetona löytämistäni tutkimuksista on, että2000-luvulla terveydenhuollon ja sen palvelujen•suoran vaikutuksen selitysosuus kansanterveys-muutoksissa ehkä noin kolmannes,

•suora + välillinen yhdessä ehkä noin puolet.


Lopuksi: Viisaasti järjestetyt sosiaali- ja terveyspalvelut ovat tehokkainta

mahdollista terveyserojen vähentämistä!•Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat eriarvoisuuden vähentämisessä välttämättömiä, mutta eivät yksinään riittäviä toimijoita.

•Väestön terveyden edistämisen/eriarvoisuuden vähentämisen irrottaminen sosiaali-ja terveyspalveluista on vakava ja kallis virhe.

Healthcare

Eriarvoisuus konsensustyöpaja, Duodecim27.9.2016