Aineeton palkitseminen on johtamisen työväline jolla edesautetaan työn imua. Sen avulla

voidaan kannustaa työntekijöitä muutoksiin ja uudistuksiin sekä tukea organisaation

strategian toteutumista.

Aineettoman palkitsemisen hyödyt • Antaa palkalle lisäarvoa • Lisää sosiaalista ja

psyykkistä työhyvinvointia • Lisää työntekijöiden

arvostuksen ja turvallisuuden tunnetta

• Motivoi henkilöstöä • Kiinnittää huomiota

perustehtävään • Lisää työn mielekkyyttä • Vaikuttaa positiivisesti

työyhteisöön ja työ ympäristöön

Työelämän haasteiden muuttuessa aineettoman palkitsemisen muotoihin tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota.

Aineettoman palkitsemisen muotoja • Henkilöstön arvostus • Palaute • Kiitos • Julkinen tunnustus hyvin

tehdystä työstä • Symboliset eleet ( juhlat ja

muistamiset) • Erilaiset työjärjestelyt ja

joustot • Osaamisen, elämäntilanteen

ja iän huomioiminen työn sisällön suunnittelussa

• Vaikutusmahdollisuus • Kehitysmahdollisuus • Haasteet • Slow life eli ”työn

leppoistaminen”

Onnistuneen palkitsemisen edellytykset • Suunnitelmallisuus • Ulottuu ryhmä ja

yksilötasolle • Hyvä esimiessuhde • Esimiehen hyvät

vuorovaikutus taidot • Alaisten tuntemus. Minkä

kukin kokee palkitsevaksi? Mistä kukin motivoituu?

• Tasa-arvoisuuden ja tasapäisyyden toisistaan erottamista

Kokonaispalkitseminen

Hanna Kuukasjärvi & Liisi Hietanen VT12A

• Työn määrä ja laatu

• Organisaation arvot ja toiminta

Aineeton palkitseminen

• Eläkejärjestelyt

• Optiot, osakejärjestelmät ja palkkiot

Pitkän aikavälin kannustimet

• Harrastusten tukeminen

• Lastenhoidon järjestelyt

Luontaisedut ja muut edut

• Aloitepalkkiot

• Tunnustuspalkkiot

Lyhyen aikavälin tavoitteet

• Palkankorotukset

• Ylityökorvaukset

Peruspalkka

Keskustelu kirjataan ja työntekijän

suostumuksella toimitetaan

työterveyshuoltoon, yli 30 päivän sairasloma

toimitetaan aina

Esimiehen ja työntekijän

välillä

Tavoitteena selvittää

työntekijän työkyvyn

nykyinen tila ja tavoitetila

Arvioidaan mahdollisuuksia ja keinoja työkyvyn säilyttämiseksi ja

tukemiseksi

HUOLI asia voi koskea:

-terveyttä -työtä

-työyhteisöä -johtamista

-yksityiselämää

AKTIIVISEN TUEN KESKUSTELU:

Aktiivisen tuen keskustelulomake

Keskustelun jälkeen:

- tehdään sovitut toimenpiteet - seurataan työntekijän tilannetta ja

pidetään sovittu seurantatapaaminen

Satu Kotonen ja Salla Ojala VT12A

Työhyvinvointi on jokaisen työyhteisön jäsenen etu. Varhaisessa vaiheessa

ongelmatilanteisiin puuttuminen on olennaista työhyvinvoinnin kannalta. Jokaisella

työyhteisön jäsenellä on tasapuolinen vastuu hyvinvoinnin takaamiseksi. Esimies on

tärkeässä asemassa ongelmatilanteisiin puuttumisessa sekä niiden ratkomisessa.

Ensisijaisesti ongelmien käsittely tapahtuu työyhteisön sisällä.

Työturvallisuuslaissa määritellään esimiestä ja työntekijöitä koskevat velvoitteet. Esimies on avainasemassa ongelmien ehkäisemisessä, torjunnassa ja poistamisessa sekä työyhteisön ristiriitojen ja ongelmien hoitamisessa edellyttää jatkuvaa työyhteisön tarkastelua ja välitöntä ongelmaan puuttumista. Ripeä puuttuminen ja tarkka dokumentointi on ensiarvoista. Esimiehen on suhtauduttava asiallisesti työntekijäänsä, joka kokee epäasiallista kohtelua. Mikäli esimies laiminlyö tehtäviään on asia vietävä hänen esimiehensä käsiteltäviksi.

Iina-Mari Hakonen

Jatkossa esimies seuraa tilannetta ja huolehtii seurantapalaverista. Mikäli tilanne ei ratkea työyhteisön kesken, suositellaan ulkopuolista apua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, esimerkiksi: työterveyshuolto, työsuojeluvaltuutettu, työsuojeluaisamies tai luottamusmies.

TYÖ

HYVINVOINTI

Työyhteisö

Ulkopuolinen

apu Poistaminen

Torjunta

Johtaminen

Tasapuolisuus

Asiallisuus

Seuranta

Välitön

puuttuminen

Ehkäisy

Tasa-arvo

Työyhteisön ongelmat johtuvat usein työjärjestelyistä, jotka kuuluvat esimiehen vastuualueeseen. Taustalla on usein tietämättömyys ja väärinymmärrys. Epäkohtien selvittäminen vaatii esimieheltä välittömiä toimenpiteitä, jotta vältytään suurilta ongelmilta.

Ongelmatilanteissa osapuolet kutsutaan mahdollisimman pian esimiehen toimesta koolle, jossa käydään läpi tilanteen kulku, sovitaan kuinka jatkossa toimitaan sekä seuraavasta tapaamisesta. Tapauskohtaisesti keskusteluun otetaan mukaan työyhteisö. Esimiehen tulee toimia tilanteessa tasapuolisesti, harkittava uudelleen järjestelyä töiden tai työympäristön suhteen.

Vuonna 1986 perustetiin Australiaan Thornlandiin suomalaistaustaisille iäkkäille

lepokoti. Nykyään yhdistyksen toimintaan kuuluvat lepokodin lisäksi kotihoito ja

eläkeläisten kylä. Lepokodissa on 45 paikkaa, kolme eri osastoa.

.

.

.

Kristiina Terhemaa Vanhustyö / geronomi VT12A

08.04.2015

Canberra Kotihoito

Vapaaehtoiset

Australian Finnish Rest

Home Associaton Inc (AFRHA)

Johtokunta Suomalaistaustaisia

IT, laskutus, vastaanotto, henkilökunta

FinnCare Kotihoito,

Kuljetukset, Hobby House Koordinaattori

Henkilökunta

Finlandia Village

Kliinisen hoidon koordinaattori

Sairaanhoitajat Lähihoitajat

Pesrsonal Care Workers

Fysioterapia Lifestyle

Finlandia Villas

Ruokapalvelu Huolto

Ympäristö Omatoimiset iäkkäät

Toimitusjohtaja

Australialainen

1. Mitä pitäisi osata? Määritellään perustehtävän kannalta ensisijaisesti kehitettävät osaamiset. Asetetaan tavoitteita.

2. Mitä osataan, mitä pitäisi kehittää? Tunnistetaan olemassa oleva osaaminen ja sen kehittämistarpeet.

3. Kuinka kehitetään? Laaditaan kehittämissuunnitelmia.

4. Kehitetään! Toteutetaan suunnitelmaa, tehdään tarvittavia muutoksia.

5. Kuinka onnistuttiin? Arvioidaan suunnitelmien toteutumista ja toteutuneen vaikuttavuutta suhteessa tavoitteisiin.

Saila Rossi VT13SA

Yhteistyötä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kesken!

Mitä moniammatillisuus on

parhaimmillaan?

Yhteistyötä toisen ammattitaitoa

kunnioittaen ja siihen luottaen.

Tarkastelua jokaisen asiantuntijan

tieteenalasta katsoen.

Ammattiryhmien yhdistämistä

osaavaksi kokonaisuudeksi,

yksimielisyyteen pyrkien.

Tiimityötä. Osaamisen jakamista ja

yhdistämistä.

Johdon haasteita

Osaamisen yhdistäminen

ja jakaminen

Työntekijöiden ehdoton

sitoutuminen.

Työkentän nopeat

muutokset, sekä hitaat

prosessit.

Vanhojen rakenteiden

murtaminen ja uusien

yhdisteleminen.

Työnjaon kehittäminen

Työntekijöiden vaihtuvuus

Työn kuormittavuus

Henkilöstömitoitukset

Rahoituksen puute

Perusedellytykset yhteistyölle:

Työryhmän eri ammattikuntien

yhteiset tavoitteet.

Ryhmän jäsen ymmärtää muiden

osuuden ja yhteisen kokonaisuuden.

Ryhmän jäsenet pitävät toisiltaan

oppimista voimavarana tai yhteisenä

pätevyytenä.

Tavoitteena ovat asiakkaan tarpeet.

Vaikutuskeinot ryhmän

yhteistoimintaan.

Tutustuminen ja luottamuksen

rakentaminen

Yhteinen rajattu tehtävä

Yhteinen suunnittelu

Koulutus

Esimiehen kiinnostus

Ylimmän johdon tuki

ESIMIES

Näkökulman vaihtamisen taito(Reframing)

• Ajattelemme ja hahmotamme maailmaamme käsitteiden avulla. • Käsitteisiin on varastoitunut koko aiempi elämänkokemuksemme

ja historiamme • Ennakkokäsitykset ja esiymmärryksemme mahdollistavat

maailman ymmärtämisen ja ovat suojanamme liialliselta informaatiolta ja niiden avulla kykenemme erottamaan olennaisen

KUITENKIN • Tarvitsemme dialogia, toisten erilaisia näkemyksiä, kokemuksia

ja vastaväitteitä voidaksemme nähdä rajoittuneen minämme yli ja tarkastella asioita eri valossa laajentaen rajoittunutta ymmärrystämme

Hermes taikasauvoineen, josta on johdettu sana hermeneutiikka eli tulkintaoppi

”Älä tee toisille kuin toivoisit heidän tekevän sinulle. Heillä ei ehkä ole sama maku” (G.B. Shaw)

Hyvinvoiva työyhteisö vaatii työtä

Vastuussa olemme me jokainen niin organisaatio, esimiehet kuin työntekijät

Työyhteisökeitos – Oletko kauhan varressa?

Mitä hyvää haluat? Mitä olet valmis sen hyvän eteen

tekemään?

”Eivät asiat sinänsä vaivaa meitä vaan käsitykset, jotka meillä on näistä asioista” (Epikteos N. 55-135 jKr.)

Näkökulman vaihtamisen taitoa eli kykyä tehdä uusia tulkintoja tarvitsemme kaikki.

Erityisen suotava taito sen on johtoasemassa oleville

Avainsana on toisen ihmisen ymmärtäminen – ehkä vielä suurempi haaste on oman itsen ymmärtäminen

Lisää näkökulman vaihtamisen taidosta: Antti. S. Mattila. Näkökulman vaihtamisen taito. WSOY 2006

Jaana Penttilä geronomiopiskelija Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 2015

”Nämä ovat periaatteeni, jos et pidä niistä, minulla on muitakin” (Gourcho Marx)

TOIMIVA

ORGANISAATIO

OIKEA MAAPERÄ

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ, INNOSTAVA TYÖ, VÄLITÖN SUHDE ESIMIEHEEN

VETTÄ

ETEENP

ÄIN

KA

TSOM

INEN

ORGANISAATIOMUUTOSTA TUKEVAT TEKIJÄT

• Henkilöstökoulutuksilla

• Työtehtävien kierrättämisellä

• Perehdyttämisellä

• Mentoroinnilla

• Henkilöstö yhteistyössä johdon kanssa

• Tuottavuuden kasvuun

• Innovaatioihin

• Sairauspoissaolojen vähentymiseen

• Mielekkyyden lisääntymiseen

Suvi Piensalo-Seppälä, Birgitte Vähä-Impola

Osaamisen kehittäminen

Osaamista voidaan ylläpitää ja kehittää

Osaamisen kehittämisvastuu on kaikilla

Hyvä osaamisen kehittäminen johtaa

Osaamisen kehittäminen on jatkuva

prosessi, joka vaatii tietotaitojen

päivittämistä säännöllisesti!

.

Process Communication Model

tai lyhyesti PCM on kansainvälisesti arvostettu, positiiviseen psykologiaan ja yli 40

vuoden tieteelliseen tutkimukseen perustuva kommunikointitaitojen,

motivaatiojohtamisen ja stressin-hallintataitojen menetelmä, jonka on kehittänyt tohtori,

psykologi Taibi Kahler, USA.

Tulevaisuuden menestyjiä ovat ne

organisaatiot, jotka tuntevat

henkilöstönsä ja asiakkaansa

persoonallisuuden tasolla

Sosiaalisesti älykäs organisaatio tietää mikä

ihmistä motivoi

- ja osaa käyttää tätä tietoa henkilöstön ja

asiakkaiden hyödyksi

http://www.peopleskills.fi/

Vanhustyön menetelmien soveltaminen ja

kehittäminen, Organisaatio- ja henkilöstöhallinto,

Sari Wahlsten VT12A

Perehdytys

Linkkejä:

http://www.tyoturva.fi/files/3559/Perehdyttamisen_tarkistuslista.pdf

Teksti: Satu Rautakangas & Sari Sutela

Perehdyttämisellä tarkoitetaan kaikkia niitä toimia, joilla uusi työntekijä oppii

tuntemaan työpaikkansa, sen tavat, ihmiset ja työhön liittyvät odotukset.

Työnopastukseen kuuluvat itse työn tekemiseen liittyvät asiat. Hyvin suunniteltu ja

toteutettu perehdytys lyhentää työn oppimiseen kuluvaa aikaa ja lisää työntekijän

sitoutumista ja työturvallisuutta.

Myös työturvallisuuslaki

määrittää perehdytyksen

sisältöä.

Perehdytystä tarvitaan kun…

*uusi työntekijä aloittaa

*työntekijä on ollut pitkään poissa

*työtehtävät muuttuvat

*otetaan käyttöön uusia

menetelmiä tai välineitä

Toimivassa työyhteisössä jokainen

huolehtii perehdytyksestä ja

työnopastuksesta omalta osaltaan

koko työyhteisön kesken.

Hyvän perehdyttämisen hyödyt

näkyvät innostumisena,

kiinnostumisena ja haluna oppia

uutta.

Hyvän perehdyttämisen hyötyjä

ovat myös sitoutuminen ja

osaamisen lisääntyminen.

Hyvä perehdyttäminen on

dialogista – varaa aikaa

keskustelulle ja kysymyksille.

Sekä perehdyttäjä että

perehdytettävä ovat vastuussa

omalta osaltaan prosessin

onnistumisesta.

Perehdyttäjä on luotettava

tukihenkilö usein vielä

perehdytysjakson jälkeenkin.

Perehdyttämisen tukena

kannattaa käyttää jäsenneltyjä

tarkistuslistoja.

Perehdyttämisen tarpeet

vaihtelevat esim. työsuhteen

pituuden mukaan.

Perehdytys kannattaa

aikatauluttaa: 1. viikon tärkeät

asiat, 1. kuukauden tärkeät

asiat ja esim. lähikuukausien

asiat.

Työpaikalle kannattaa koota

perehdytyskansio joka pidetään

ajantasalla.

Hyvin suunniteltu ja

toteutettu perehdytys

säästää aikaa ja

parantaa työviihtyvyyttä

Toimintaa ohjaava

ja motivoiva

Vuorovaikutteinen

Mahdollisuus

muutokseen ja

korjaavaan

toimintaan

Kehittymistä ja

kasvua tukeva Seuranta palautteen

määrästä ja

laadusta

Avoin käsittely Kehua tai kritiikkiä

Rakentava palaute työyhteisön kulmakivi

Virpi Uotinen VT12A

Sisäinen yrittäjyys on moderni ajattelutapa, joka tähtää myönteiseen kehitykseen.

Työyhteisö menestyy vain jos sen joukkuehenki on hyvä ja jokainen tekee

parhaansa. Sisäisestä yrittäjyydestä hyötyy sekä yritys että henkilöstö.

Sisäinen yrittäjyys ei ole

persoonallisuuden

ominaisuus, vaan

ympäristöön sidoksissa oleva

asenne.

Sisäinen yrittäjä on

innovatiivinen ja yritteliäs.

Hän suhtautuu työhönsä yhtä

innostuneesti, sitoutuneesti ja

aloitteellisesti kuin

työskentelisi omassa

yrityksessään.

Halu kehittää itseään ja

osaamistaan IDEOITA.

Sisäisessä yrittäjyydessä

päätoimija on yksilö

itse.

Tiimi voi menestyä vain jos

sen joukkuehenki on hyvä ja

yksilötason suoritukset ovat

huipussaan.

Sisäinen yrittäjyys

parantaa henkilöstön

palveluhenkisyyttä, lisää

tehokkuutta ja

tuottavuutta. Näitä

tarvitaan työelämän

jatkuvassa muutoksessa.

Sisäinen yrittäjyys tekee

yrityksestä entistä

kilpailukykyisemmän ja

muuttuville markkinoille

paremmin soveltuvan.

Sisäinen yrittäjyys

tarvitsee rohkeita ja

päättäväisiä yksilöitä sekä

organisaatiota, joka tukee

heidän päämääriään.

Työtoverista ja hänen

tekemisistä välittäminen sekä

työn jakaminen vähentää

työn kuormittavuutta ja

parantaa työssä jaksamista.

Työntekijä vastaan

työnantaja -laatuinen ajattelu

on häviämässä.

Tiimi ei ole vain jäsentensä

summa.

Elina Karvonen Elina Taipale

VT12A

Tiimityö hoitotyössä

Työhön liittyvät tekijät Asiakaslähtöisyys Ammattiosaaminen Koulutus Lait, asetukset Omavalvonta Työsuhde- ja henkilöstöasiat Työolosuhteet

Tiimin menestystekijät Kiinteys ja ilmapiiri Yhteiset tavoitteet Johtajuus ja päätöksenteko Työn- ja vastuunjako Palaute Sosiaalinen tuki ja työssä jaksaminen Vuorovaikutus Vaikutusmahdollisuudet, osallistuminen Erilaisuus- voimavarana Hiljainen tieto, tiedon jakaminen

Tulokset Asiakastyy-tyväisyys Toimiva ja tuottava tiimi Työhyvin-vointi Laadukkaat palvelut

Tehnyt: Heli Laitinen ja Päivi Meskanen Vanhustyön koulutusohjelma VT12A Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Tekninen tuki: Jesse Sistonen

Yleistä Oppivan organisaation toimintamalli Laatujohtaminen ja tulosjohtaminen Verkostojen hyödyntäminen Henkilöstö voimavarana

Esimiehen tehtävät: Kannustaminen Vastuun ja vallan antaminen Tukeminen ja luottaminen

Persoonallisuus Belbinin roolimalli

Erilaisuus korostuu

Vahvuudet

Työskentelytavat

Erilaiset roolit Vastuualueet

Osaamisalueet, esim. tiiminvetäjä, atk-tukikäyttäjä jne.

Työhyvinvointia vuorovaikutuksesta

Anja Junni & Anna-Mari Siekkinen VT12A

” Vuorovaikutustaidoista tärkeimpiä on

aktiivisen kuuntelemisen taito”

”Johtaminen on viestintää, telepatia ei toimi””

”Vuorovaikutustaitojen kehittämisessä on pohjimmiltaan kyse rohkeudesta astua ulos omalta mukavuusalueeltaan ja voittaa pelkonsa”

.

Työhyvinvoinnin kannalta vuoro- vaikutuksella on tärkeä merkitys. Vuorovaikutteisessa työyhteisössä toimitaan vastuullisesti, autetaan toisia ja työskennellään yhteisten tavoitteiden eteen. Suurin osa viesteistämme välittyy sanattomasti (ilmeet, eleet, asennot) Sähköinen viestintä ei ole riittävän vuorovaikutuksellista viestintää nyky- muodossaan

Millainen viestijä olet?

Perustat johtamisesi neuvottelun ilmapiiriin

”Vuorovaikutuksen onnistuminen edellyttää itsensä johtamisen taitoa”

Assertiivinen: Osaat ilmaista itsesi myönteisesti ja vakuuttavasti. Pidät kiinni omista oikeuksistasi loukkaamatta muita, rehellisesti Epäassertiivinen: Olet passiivinen ja alistuva, et ole sitoutunut keskustelun aiheeseen tai keskustelukumppaneihin.

Kannustat työyhteisöä avoimeen tiedonjakamiseen

Tunnet itsesi ja tutustut työntekijöihisi

Aggressiivinen: Pyrit kuulijoiden hallitsemiseen ja dominointiin, mutta myös näytät mieltäsi tuhahdellen ja mököttäen.

Oletko vuorovaikutteinen esimies?

Edistät työyhteisön vuorovaikutusta, ylläpidät yhteishenkeä Tunnistat työyhteisön haasteelliset tilanteet ja tartut niihin varhaisessa vaiheessa.

Yhteisöllisyys, me henki

Arvostava läsnäolo

Kuulluksi tuleminen

Rakentava palaute

Avoin ja kannustava ilmapiiri

Työpaikkapalaverit

Työnohjaus

Tyhy-toiminta

Kehityskeskustelut

Vuorovaikutustaitojesi avulla voit olla sillan rakentajana työyhteisössäsi.

Tiesitkö tämän?

Onnistunutta vuorovaikutusta yllä- pitäviä keinoja:

Mieti mitä Sinä viet

mukanasi työyhteisöön?

1.Psykofysiologi-set perustarpeet

2.Turvallisuuden tarve

3.Liittymisen tarve

4.Arvostuksen tarve

5.Itsensä toteuttamisen tarve

Malli perustuu Maslowin tarvehierarkia-teoriaan.

Huomioidaan

työntekijä,

ympäristö sekä

koko henkilöstö!

Anne Penttilä &

Marja Sutinen

2015

Tähän voi tuoda muita aiheeseen liittyviä logoja.

Korkein porras 5 mahdollista saavuttaa, porras portaalta! Joka portaalle koottu työhyvinvointia edistäviä tekijöitä!

Työhyvinvointi

Hyvin johdettu

organisaatio

Vastuu

työnantaja

esimies

työntekijät

yhteiset pelisäännöt ja toimiva vuorovaikutus organisaation kaikilla tasoilla

Mitä? työntekijät ja

työyhteisö

tekevät

turvallista

terveellistä

mielekästä työtä

Miten? johtaminen

ilmapiiri

ammattitaito

työ

kuuluu

• yhdenvertaisuus

• ergonomia

• säännöllinen työaika

• työterveydenhuolto

• työsuojelu

• perhe, lähiyhteisö

• yhteiskunta

lisää

vaikuttaa

Marja Lehmusmetsä, Tarja Niemi Kyamk VT12A

• kilpailukykyyn

• taloudelliseen tulokseen

• maineeseen

hyvinvoiva

henkilöstö

on

organisaation

tärkein

voimavara

• hyvä, innostava, motivoiva johtaminen

• avoin, suvaitseva, luottamuksellinen ilmapiiri

• ammatillisen osaamisen ylläpitäminen

• mielenkiintoista, vaihtelevaa, vastuullista

• palkitsevaa ja kehittävää

Oletko työssäsi innostunut vai leipääntynyt?Etkö koe työtäsi tai työpanostasi merkitykselliseksi?

Työn imu = Kun työssä voi käyttää omia vahvuuksiaan ja työyhteisössä kuplii innostus ja työolot ovat kohdallaan.

Arvosta työtäsi

Mahdollisuus oppia ja kehittyä

Työpaikan tulee arvostaa ja tukea

Hyvä ilmapiiri

Kannustava johtaminen

Kodin voimavarat

Yksilölliset voimavarat

Palautuminen

Työtä ei tehdä terveyden tai muun elämän kustannuksel-la, vaan työ ja muu elämä ri-kastuttavat toisiaan.

Pia Mikkola VT12A

• Työaika-autonomialla pyritään huomioimaan työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen-> työssä jaksaminen parempaa, vuorotyön haitat vähenevät, psyykkinen jaksaminen parempaa sekä työyhteisön yhteisöllisyys kehittyy

• Työhyvinvoinnin mittaamiseen tarkoitettujen työkalujen käyttö työssäjaksamisen edistämiseksi ja työurien pidentämiseksi

• Kehitetään perehdyttämisen ja mentoroinnin käytäntöjä

• Huolehditaan henkilöstön työterveyshuollosta ja muista lakisääteisistä ja vapaaehtoisista työhyvinvoinnin varmistamiseen liittyvistä keinoista

• Noudatetaan palkkauksessa työntekijöiden keskinäistä oikeudenmukaisuutta ja palkitaan hyvistä työsuorituksista

Työhyvinvointimalli

HOITOTYÖNTEKIJÄ

TYÖAIKA-AUTONOMIA

MERKITYS

TYÖHYVINVOINTI

YHTEISÖLLISYYS

• Työyhteisöjen sisäisen yhteistyön parantaminen eri ammattiryhmien kesken

• Joustava johtaminen • Erilaisuus voimavarana!

• Osallistava, valtuuttava, työntekijä-lähtöinen johtajuus on yhteydessä työhön sitoutumiseen ja työtyytyväisyyteen. Myös esimiehen ja työntekijän välinen onnistunut vuorovaikutus vähentää stressiä. Johtamisen oikeudenmukaisuus on yhteydessä hyvään terveyteen, vähäisiin psyykkisiin rasitusoireisiin ja sairauspoissaoloihin.

Sanna Koral VT12A

Työssä jaksamisen tukikeinoja vanhustyössä

Lähde: TTL, Juhani Ilmarinen

• Työhyvinvoinnin mittaamiseen tarkoitettujen työkalujen käyttö työssäjaksamisen edistämiseksi ja työurien pidentämiseksi

• Kehitetään perehdyttämisen ja mentoroinnin käytäntöjä

• Huolehditaan henkilöstön työterveyshuollosta ja muista lakisääteisistä ja vapaaehtoisista työhyvinvoinnin varmistamiseen liittyvistä keinoista

• Noudatetaan palkkauksessa työntekijöiden keskinäistä oikeudenmukaisuutta ja palkitaan hyvistä työsuorituksista

Työhyvinvointimalli

• Työhyvinvoinnin mittaamiseen tarkoitettujen työkalujen käyttö työssäjaksamisen edistämiseksi ja työurien pidentämiseksi

• Kehitetään perehdyttämisen ja mentoroinnin käytäntöjä

• Huolehditaan henkilöstön työterveyshuollosta ja muista lakisääteisistä ja vapaaehtoisista työhyvinvoinnin varmistamiseen liittyvistä keinoista

• Noudatetaan palkkauksessa työntekijöiden keskinäistä oikeudenmukaisuutta ja palkitaan hyvistä työsuorituksista

Työhyvinvointimalli

Työpaikoilla on helppoa luoda yhteisiä työsuojelukäytäntöjä ja toimintatapoja kun

työsuojelu pidetään osana jokapäiväistä työntekoa. Järjestelmällinen ja tehokas työsuojelu

perustuu vaarojen arviointiin työpaikalla. MUISTA TURVALLISUUS TYÖSSÄSI!

Tiedosta mitä on TURVALLINEN POTILAAN HOITO! Muista asiakkaan itsemääräämisoikeus, laki säätelee toimintaa. MUISTA OMA TURVALLISUUTESI HOITAJANA! Suunnittele oma turvallisuutesi, mihin mahdollisesti pakenet jos uhkaava asiakas on läsnä. MUISTA hälytysjärjestelmä, hälytä itsellesi apua tarvittaessa. ASIANMUKAISET JA SIISTIT TYÖVAATTEET, puhtaat kädet, siistit kynnet, ei koruja!

Posterin tekijä: Anna-Kaisa Sinkkonen. Palo- ja pelastusturvallisuus, toimitilaturvallisuus, henkilöturvallisuus.

Kun poistut työpaikalta, tiedosta

ympäristössä mahdollisesti

olevat vaarat! Mitä vaan voi

tapahtua, kuka vaan voi tulla.

Tee siis itsellesi valmiiksi

toimintasuunnitelma, mitä tehdä,

mihin yhteys jos vaara uhkaa!

Tätä asiaa tukee säännöllinen

turvallisuuskoulutus, asiat

pysyvät mielessä!

Tähän voi tuoda muita aiheeseen liittyviä logoja.

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738: 8 §Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite 18 §Työntekijän yleiset velvollisuudet

”Eräiden vaativien alojen työntekijöiden ohjaus työhön liittyvien psyykkisten ongelmien

korjaamiseksi. Työnohjaus ymmärretään oppimisprosessiksi, joka syntyy ohjattavan ja

ohjaajan välille. Tavoitteena on ohjattavan ammattitaidon lisääminen, henkinen ja

persoonallinen kasvu sekä työn ongelmatilanteiden hallinta.” (Suomenkielen perussanakirja)

Työnohjaus on oman työn

arviointia ja uudistamista

tavoitteellisen työskentelyn

kautta.

yksilö, ryhmä tai

työyhteisö

antaa ulkopuolista

näkökulmaa

keskeisin menetelmä on

keskustelu

kestää vähintään vuoden,

3-6 viikon välein 1-

1,5h/krt

luottamuksellista

Työnohjauksen vaikutuksia

työn laatu ja tehokkuus

paranee

asiakastyytyväisyys

paranee

työntekijän ammatillinen

identiteetti, työssä

jaksaminen, työmotivaatio

ja ammatillinen kasvu

vahvistuvat

muilta oppiminen

mahdollistuu

työyhteisön ilmapiiri

paranee

poissaolot vähenevät

työssä löydetään yhteisiä

merkityksiä ja perustehtävä

jäsentyy

työn laatua voidaan

määritellä yhdessä

esimiestyö kehittyy

Työnohjauksen tavoitteet

tukee työssä jaksamista ja

onnistumista

avaa näkökulmia

auttaa ajanhallinnassa

antaa avaimia ristiriitojen

käsittelyyn

tukee ammatillista

kehittymistä

Petra Karhulahti & Juha Heiskanen

Auttaa työyhteisöä voimaan hyvin ja saamaan lisää

innovatiivisuutta ja kehittymistä eri alueilla työssä!

Kun yhteisön perusteh-

tävän toteutuminen ei

jostain syystä ole mah-

dollista tarvitaan työn-

ohjausta

Yhteisön ilmapiiri on

huono, kriisit yhteisös-

sä, johtajuus/alaisuus

ongelmat yms. tarvi-

taan työnohjausta

.

Työnohjaajan tehtävä

on toimia ohjattavien

tukihenkilönä ja val-

mentajana

Työnohjaus suoritetaan

yksilö-, ryhmä- tai

yhteisöohjauksena

Johtajille työnohjaus

tarjoaa johtamisen

haasteisiin keskittyvää

tarkastelua

Työnohjaus tarjoaa työ-

kaluja henkilöjohtami-

seen liittyvissä kysymyk-

sissä sekä lisää itsetunte-

musta

Vuorovaikutus

Työnohjaaja

+

ohjattava/

ohjattavat

yksilö-, ryhmä- tai

yhteisöohjaus

Yhteisön

kehittäminen

työssä jaksaminen

tavoitteiden

saavuttaminen

Nina Vihavainen, VT12A

Hoito- ja palvelukoti Suhola sijaitsee Anjalan kylässä noin puolen kilometrin päässä

Luumäen kirkolta luonnonkauniissa Ristvuoren pappilan pihapiirissä. Suhola on

yksitoistapaikkainen tehostetun palveluasumisen yksikkö.

Yhteisöllisyys Suholassa koostuu • Toimivista suhteista

työtovereihin • Yhteenkuuluvuuden

tunteesta • Vuorovaikutuksesta • Tiimityöstä • Ilmapiiristä • Eettisyydestä Yhteisöllisyys ei ulotu vain henkilökuntaan vaan myös talon asukkaisiin ja heidän omaisiin. Toiminnan pääperiaatteet

inhimillisyys ja onnellinen vanhuus.

Tähän voi tuoda muita aiheeseen liittyviä logoja.

Posterin tehnyt: Marika Myöhänen