Soten rahoitus - Riitt¤v¤tk¶ rahat, pit¤v¤tk¶ laidat

  • View
    59

  • Download
    4

Embed Size (px)

Text of Soten rahoitus - Riitt¤v¤tk¶ rahat, pit¤v¤tk¶ laidat

  • SOTEn rahoitus Riittvtk rahat, pitvtk laidat?

    Timo T. Seppl Yksiknpllikk

    Terveys- ja sosiaalitalouden yksikk, CHESS

    17.2.2017 TTL perjantaiseminaari, Helsinki / Timo T. Seppl, contact: timo.t.seppala@thl.fi 1

  • Rivitalossa on kerrostalon ja omakotitalon huonot puoletvai hyvtvai sek ett

    17.2.2017 TTL perjantaiseminaari, Helsinki / Timo T. Seppl, contact: timo.t.seppala@thl.fi 2

    +

    =

  • 17.2.2017 TTL perjantaiseminaari, Helsinki / Timo T. Seppl, contact: timo.t.seppala@thl.fi 3

    SOTE-markkinat ovat isot ja siksi niihin liittyy kaikenlaisia intohimoja!

  • Vakuutusyhtit 504 milj.

    Sosiaali- ja terveydenhuollon menot ja rahoitus 2012

    17.2.2017 TTL perjantaiseminaari, Helsinki / Timo T. Seppl, contact: timo.t.seppala@thl.fi 4

    Vanhustenhuolto 2 858 milj.

    Sosiaalihuolto 6 365 milj.

    Kela 2 532 milj.

    Kunnat 9 886 milj.

    Valtio 8 327 milj.

    Kotitaloudet 3 775 milj.

    Tynantajat 533 milj.

    Muut 212 milj.

    Terveydenhuolto 16 548 milj.

    Vuonna 2012 ~ 26mrd Vuonna 2016 ~ 30mrd

  • Hkkyr on vaikea ohjailla ja laidat vuotavat

    17.2.2017 TTL perjantaiseminaari, Helsinki / Timo T. Seppl, contact: timo.t.seppala@thl.fi 5

  • SOTE-uudistuksesta jarrukahva kustannuksille

    Sote-uudistuksen ja aluehallintouudistuksen keskeisen

    tavoitteena julkisen talouden kestvyysvajeen vhentminen 3 miljardilla eurolla

    Kustannustenhallinnan parantamisen tulee olla nin uudistuksen lainvalmistelussa ja toimeenpanossa keskeisen periaatteena

    Tavoitteiden saavuttaminen edellytt onnistunutta ja

    taitavaa muutosjohtajuutta

    17.2.2017 TTL perjantaiseminaari, Helsinki / Timo T. Seppl, contact: timo.t.seppala@thl.fi 6

  • Rahoitus valtiolta Kuntien SOTEen saama laskennallinen VOS-pidtetn valtiolla +

    kuntien laskennallinen omarahoitusosuus siirtyy valtioverotuksen muodossa valtiolle

    Jaetaan VOS-kriteerein maakuntiin 87 % tarve 10 % asukasmr 1 % vesttiheys 1 % vieraskielisyys 1 % HYTE

    Asiakasmaksut menevt maakunnalle

    Ei verotusoikeutta

    17.2.2017 TTL perjantaiseminaari, Helsinki / Timo T. Seppl, contact: timo.t.seppala@thl.fi 7

  • Timanteilla koristellut ambulanssit vai kullattu sairaala? Maakuntien valtionrahoitus yleiskatteellista, tavoitteena

    maakunnan asukkaiden valta ptt itse maakunnan toiminnasta ja taloudesta

    Toteutetaan laaja asiakaskeskeinen palveluintegraatio hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat parantaa palveluiden toimivuutta yhdenvertaisesti saadaan kustannussstj

    Toteutetaan jrjestmisen, rahoituksen, tiedon, palveluketjujen

    ja tuotannollinen integraatio

    Valinnanvapauden ja monituottajamallin toteuttamisessa huolehditaan palveluintegraation edellytyksist

    17.2.2017 TTL perjantaiseminaari, Helsinki / Timo T. Seppl, contact: timo.t.seppala@thl.fi 8

  • Tarvetekijt korjaavat merkittvsti rahoituksen tarveeroja mutta eivt kaikkia

    17.2.2017 TTL perjantaiseminaari, Helsinki / Timo T. Seppl, contact: timo.t.seppala@thl.fi 9

    -15

    -10

    -5

    0

    5

    10

    15

    20

    25

    %

    Sote-menot Tarvevakioidut sote-menot

  • Rahaa on kiva polttaa roviolla mutta voisihan siit saada lmp toisinkin ESH 2015

    17.2.2017 TTL perjantaiseminaari, Helsinki / Timo T. Seppl, contact: timo.t.seppala@thl.fi 10

  • 17.2.2017 TTL perjantaiseminaari, Helsinki / Timo T. Seppl, contact: timo.t.seppala@thl.fi 11

    Nuotion liekkeihin voi heitt toki heitt vett kunhan siell ei ole

    steariinia!

  • Rahoitustilanteen kriisiytyminen ehkistn kolmella kriteerill Maakuntalaki 110

    Kriteeri 1: maakuntakonsernin vuosikate on ilman maakunnan rahoituslain 7 :n mukaan mynnetty harkinnanvaraista rahoituksen korotusta kaksi tilikautta perkkin negatiivinen; tai

    Kriteeri 2: maakuntakonsernin toiminnan ja investointien rahavirta on negatiivinen kaksi tilikautta perkkin; tai

    Kriteeri 3: maakuntakonsernin lainanhoitokatteen tunnusluku on kaksi tilikautta perkkin alle yksi.

    17.2.2017 TTL perjantaiseminaari, Helsinki / Timo T. Seppl, contact: timo.t.seppala@thl.fi 12

  • Valvontamekanismi on historiatiedon valossa varsin jmkk

    17.2.2017 TTL perjantaiseminaari, Helsinki / Timo T. Seppl, contact: timo.t.seppala@thl.fi 13

    Maakunta 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014UusimaaVarsinais-SuomiSatakuntaKanta-HmePirkanmaaPijt-HmeKymenlaaksoEtel-KarjalaEtel-SavoPohjois-SavoPohjois-KarjalaKeski-SuomiEtel-PohjanmaaPohjanmaaKeski-PohjanmaaPohjois-PohjanmaaKainuuLappi

  • Maakuntaindeksist jarrukahva kustannuskehitykselle Maakuntaindeksi: lasketaan kytten

    yleisen ansiotasoindeksin, kuluttajahintaindeksin ja maakuntatynantajan sosiaaliturvamaksujen vuotuista muutosta

    Kyttkustannusten vuosittaiseksi kasvuksi sallitaan vuosina

    2020-21 maakuntaindeksin toteutunut muutos + 1 prosenttiyksikk

    Vuodesta 2022 eteenpin kyttkustannusten vuosittaiseksi kasvuksi sallitaan maakuntaindeksin toteutunut muutos + 0,5 prosenttiyksikk

    17.2.2017 TTL perjantaiseminaari, Helsinki / Timo T. Seppl, contact: timo.t.seppala@thl.fi 14

  • Aikataulullisesti alkaa olla hintsusti kiire Maakuntien vlinen

    maksuliikenne?

    Asiakasmaksut menevt maakunnille Tuleeko niist uusi verotusinstrumentti?

    ESHn kompensaatio?

    Omatuotanto vai muu tuotanto?

    Yksityisen rooli ESHssa Saadaanko kilpailumukaan ja toiminta tehostumaan?

    Asiakkaiden listaaminen Miten estetn separaattorin kytt

    Tuottajien kompensaatio? Aktuaarisesti oikeudenmukainen kompensaatio?

    17.2.2017 TTL perjantaiseminaari, Helsinki / Timo T. Seppl, contact: timo.t.seppala@thl.fi 15

  • 17.2.2017 TTL perjantaiseminaari, Helsinki / Timo T. Seppl, contact: timo.t.seppala@thl.fi 16

    Julkisen sektorin kannattaa laukata yksityisell palkintoratsulla

    Valinnan vapaus tulee Onko jrjestelm siihen valmis? Oletko sin? Ovatko markkinat?

  • 17.2.2017 TTL perjantaiseminaari, Helsinki / Timo T. Seppl, contact: timo.t.seppala@thl.fi 17

  • Kaikkia palveluita ei tarvitse tuottaa julkisesti vaikka rahoitus julkista olisikin Veronmaksajalle tilanne on yhdentekev!

    Julkisen oma tuotanto suora kustannus: A

    Yksityiselt B ostettu tuotanto kustannus: A + tuotto C = D

    Julkisen palvelutuotannon vaihtoehtoiskustannus on kaikki se mit menetetn kun valitaan omatuotanto A

    Sijoitetaan A yritykseen B Saadaan tuotto C

    A+C menetetn kun valitaan omatuotanto A

    Kustannus julkisesta palvelutuotannosta veronmaksajille on siten A+C = D = Yksityisen hinta

    17.2.2017 TTL perjantaiseminaari, Helsinki / Timo T. Seppl, contact: timo.t.seppala@thl.fi 18

    C

    A

    D

    Asiakasvirta

  • 17.2.2017 TTL perjantaiseminaari, Helsinki / Timo T. Seppl, contact: timo.t.seppala@thl.fi 19

    Se, ja vain se, tapahtuu, mihin kannustetaan!

  • 17.2.2017 TTL perjantaiseminaari, Helsinki / Timo T. Seppl, contact: timo.t.seppala@thl.fi 20

  • Yksityiset kuorivat kermaa jos separaattoria tyrkytetn l maksa potilaiden vaan riskin mrst!

    Anell et al. (2016) Aktuaarisesti oikeudenmukainen kompensaatiopolitiikka Mritetn maksun suuruus kustannusriskin funktiona

    Yksityiset palvelutuottajat hakeutuvat alueille, joissa oli suurempi tarve (LUE: vaikeammat potilaat)

    Kannustimet ohjaavat palvelutuottajien sijoittumista

    Julkisille instansseille asetetut kannustimet usein vailla tartuntapintaa Kuin heittisi palloa kdettmlle Liian kaukana kaikesta konkretiasta Unohdetaan helposti, ett

    vain yksil voi tehd valintoja ja ptksi

    17.2.2017 TTL perjantaiseminaari, Helsinki / Timo T. Seppl, contact: timo.t.seppala@thl.fi 21

  • Yksityinen sektori vie kaikki kyvyt jos julkinen jrjest asiansa huonosti Peiliin katsomisen paikka?

    Niin viekin jos tymarkkinat pidetn jykkin ja julkisen puolen tyolosuhteet huonoina

    Tyvoiman niukkuus ei ole seurausta yksityisen sektorin tai tyntekijn ilkeydest ja ahneudesta vaan ammattiliittojen olemassaolosta ja niiden mahdollisuudesta rajoittaa tarjontaa

    Kyse on tyn tarjonnan ja kysynnn olosuhteista Tyt tarjotaan sinne miss saa saman vhemmll tai enemmn

    suhteessa panostukseen

    17.2.2017 TTL perjantaiseminaari, Helsinki / Timo T. Seppl, contact: timo.t.seppala@thl.fi 22

  • Tuottajien kompensaatiolla tavoitellaan ryhti toimintaan ja tukea valinnanvapaudelle Edellykset haastavia! Aktuaarisesti oikeudenmukainen kompensaatiojrjestelm vhent kermankuorintaa,

    koska kermaa on kaikissa kupeissa suhteessa yht paljon

    Kompensaatiomekanismien vaikutuksesta laatuun tiedetn Toimenpidekorvaus ei kannusta laadun parantamiseen jos komplikaatiot korvataan erikseen

    Mrrahaan ja kapitaatioon perustuvat jrjestelmt johtavat herksti kustannusten hillinnn

    kautta huonoon laatuun

    Potilasryhmn perustuva korvaus johtavaa kustannusten minimoinnin kautta huonoon laatuun

    Episodiperusteinen korvaus jtt huonolaatuisen hoidon kustannukset jvt tuottajien korvattavaksi kannuste laadun parantamiseen

    Tuloksellisuuteen perustuvissa korvauksissa pyritn tietoisesti kannustamaan parempaan laatuun Mutta laatuinformaatiota varsin harvoista potilasryhmist hoidon laatu tuskin paranee

    laatutiedottomissa potilasryhmiss

    17.2.2017 TTL perjantaiseminaari, Helsinki / Timo T. Seppl, contact: timo.t.seppala@thl.fi 23

  • 17.2.2017 TTL perjantaiseminaari, Helsinki / Timo T. Seppl, contact: timo.t.seppala@thl.fi 24

    Kapitaatio antaisi jarr