Yleisesittely kielellisistä oikeuksista

Kieliasiainneuvos Corinna Tammenmaa

Oikeusministeriö

16.2.2016 Corinna TammenmaaKoulutus kielilainsäädännöstä 1

Mitä kielelliset oikeudet ovat?

Kielelliset oikeudet = lakiin tai asetukseen perustuva oikeus käyttää tiettyä kieltätai tiettyjä kieliä tietyssä yhteydessä

• jokaisen yksityisen oikeuksia, ei viranomaisten

• Tietyissä tapauksissa myös oikeushenkilöllä voi olla kielellisiä oikeuksia

• kansalaisuudesta riippumatonta

• oikeuksien vastapaino: viranomaisilla on kielellisiä velvollisuuksia

2

Kielelliset oikeudet ovat perusoikeuksia (PL 17 §)

• Suomi ja ruotsi ovat kansalliskieliä

• Jokaisen oikeus käyttää tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa omaakieltään, joko suomea tai ruotsia, sekä saada toimituskirjansa tällä kielelläturvataan lailla

• Saamelaisilla, romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittääomaa kulttuuriaan

• Saamelaisten ja viittomakieltä käyttävien oikeudet turvataan lailla

• Perustuslain keskeinen sanoma: kaikki kielet ovat tärkeitä ja säilyttämisenarvoisia

• Suomessa ei ole virallisia vähemmistökieliä

3

Kielet Suomessa

4

Suomenkielisiä 88,98 %Ruotsinkielisiä 5,3 %Saamenkielisiä 0,04 %Vieraskielisten osuus väestöstä on 5,7 %

Kartassa merkitty sinisellä ruotsinkielisetja kaksikieliset kunnat, ja punaisellakunnat joissa saamenkielellä onerityisasema. Huom. ruotsin- jasaamenkielisiä asuu myös muuallaSuomea kuin kartalla merkityissäkunnissa.

Yksikielinen ja kaksikielinen viranomainen

• Kielellisen jaotuksen perusyksikkö on kunta. Kunta on joko yksikielinen taikaksikielinen

• yksikielisellä viranomaisella tarkoitetaan valtion viranomaista, jonka virka-alueeseen kuuluu ainoastaan samankielisiä kuntia, sekä yksikielisen kunnanviranomaista samoin kuin kuntayhtymän viranomaista, jos kuntayhtymäänkuuluu ainoastaan samankielisiä kuntia

• kaksikielisellä viranomaisella valtion keskushallintoviranomaista ja muutaviranomaista, jonka virka-alueeseen kuuluu erikielisiä kuntia tai vähintäänyksi kaksikielinen kunta, ja kaksikielisen kunnan viranomaista sekäkuntayhtymän viranomaista tai kuntalain 51 §:ssä tarkoitettua kuntienyhteistä toimielintä, jos kuntayhtymässä tai kuntien yhteistoiminnassa onerikielisiä kuntia taikka vähintään yksi kaksikielinen kunta.

5

Kielilaki

• Koskee vain suomen ja ruotsin kieltä

• Kielineutraali lainsäädäntö – ei parempia oikeuksia kummallekaan ryhmälle

• Kielilain tarkoituksena on mm. taata jokaisen oikeus oikeudenmukaiseenoikeudenkäyntiin ja hyvään hallintoon kielestä riippumatta, ilman ettäkielellisiin oikeuksiin tarvitsee vedota (2 § 2 mom.)

• Kielilaki ei koske Ahvenanmaata. Ahvenanmaan maakuntaa koskevatkielisäännökset sisältyvät Ahvenanmaan itsehallintolakiin.

6

Saamen kielilaki

• Tavoitteena on, että saamelaisten oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiinja hyvään hallintoon taataan kielestä riippumatta sekä että saamelaistenkielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota (1 §)

• Saamen kielellä tarkoitetaan inarinsaamea, koltansaamea tai pohjoissaamenkieltä

• Lakia sovelletaan vain laissa mainittuihin viranomaisiin (2 §)

• Saamelaisella on oikeus omassa asiassaan tai asiassa, jossa häntä kuullaan,käyttää saamen kielilaissa tarkoitetussa viranomaisessa saamen kieltä (4 § 1mom.)

• Viranomainen ei saa rajoittaa tai kieltäytyä toteuttamasta saamen kielilaissasäänneltyjä kielellisiä oikeuksia sillä perusteella, että saamelainen osaa myösmuuta kieltä, kuten suomea tai ruotsia

7

Kielilaki ja yksilön oikeudet (10 §)

Jokaisella on valtion viranomaisessa oikeus käyttää suomea tai ruotsia

• Suojelukohde: yksilön oma kieli viranomaisyhteyksissä

• Henkilöllä on oikeus omaan kieleensä – muiden kielten osaaminen eivähennä tätä oikeutta

• Käytännössä kaksikieliset – saa valita kumpaa kieltä käyttää, mutta ei oikeuskesken asian käsittelyä tai viranomaisasiointia vaihtaa kieltä

8

Viranomaisen velvollisuudet (23 §)

Viranomaisten on oma-aloitteisesti huolehdittava kielellisten oikeuksientoteutumisesta käytännössä

• Tämä voidaan toteuttaa suunnittelemalla toimintaa, järjestämällä palvelutsekä rekrytoimalla henkilöstöä niin, että oikeudet toteutuvat

• Tarkoittaa sitä että palvelua antava tai tehtävää toimittava henkilö puhuuasiakkaan kieltä. (Yksikielinen valtion viranomainen saa käyttää tulkkia)

• Oma-aloitteisesti tarkoittaa, että viranomaisen on selvitettävä kansalaisenkieli (väestörekisteri ja/tai kysyminen) ja ilmoitettava hänen oikeudestaankäyttää tätä

• Henkilöä ei saa painostaa vaihtamaan kieltä

9

Asian käsittelykieli viranomaisissa (3 luku)Toimituskirjan tai muun asiakirjan kieli (4 luku)• Käsittelykieli

Käsittelykielen määräytymiseen vaikuttaa viranomaisen kieli, asianomistajankieli sekä asian laatu. Esim kaksikielisessä viranomaisessa hallintoasiassakäytetään asianosaisen kieltä ja rikosasiassa kuultavan tai vastaajan kieltä.Sisältää usein harkintavaltaa.

• Tuomion, päätöksen tai muun asiakirjan kieli

Annetaan aina käsittelykielellä, joka on suomi tai ruotsi. Valitaan vain yksi kieli.Valmistelu- ja käsittelyasiakirjat voivat olla eri kielillä.

• Oikeus käännökseen

Jos käsittelykieli tai asiakirjan kieli on eri kuin asianomistajan, voi syntyävelvollisuus antaa maksuton virallinen käännös (ei siviiliasiat).

10

Yksityisen kielellinen palveluvelvollisuus (25 §)

• Kielilakia sovelletaan suoraan, jos julkinen hallintotehtävä lailla tai lainnojalla on säädetty yksityiselle.

• Jos tehtävä annetaan viranomaisen päätöksen tai sopimuksen perusteella,tulee viranomaisen huolehtia siitä että yksityinen soveltaa kielilakia. Esimsopimuksella.

• Voi myös koskea muita kuin julkisia hallintotehtäviä. Esim. yksityinenpysäköinninvalvonta terveyskeskuksen pihassa.

11

Viranomaisten kirjeenvaihto (27 §)

• Valtion viranomaiset kirjelmöivät keskenään suomeksi, jos ei jotain erityistäsyytä käyttää ruotsia.

• Kun valtion viranomainen lähettää kirjelmiä kaksikieliselle kunnalle, onkäytettävä sekä suomea että ruotsia. Jos kohderyhmässä vain suomenkielisiäkuntia, saa käyttää vain suomea.

• Miksi näin? Vähentää käännöskustannuksia kunnissa.

12

Säädösehdotukset ja mietinnöt (31 §)

• Pääsääntö: Säädösehdotukset ja niihin liittyvät mietinnöt julkaistaansuomeksi. Tiivistelmä sekä mahdolliset laki- ja asetustekstit myös ruotsiksi.

• Ministeriön harkintaan kuuluva asia: Jos mietinnöllä on huomattava merkitysmaan ruotsinkieliselle väestölle, se julkaistaan kokonaisuudessa ruotsiksi,samoin jos ehdotus koskee vain Ahvenanmaata. Esim. kielilakia koskevatehdotukset.

• Jos säädösehdotuksella tai mietinnöllä on merkitystä pääasiassaruotsinkieliselle väestölle tai Ahvenanmaalle voidaan julkaisu tai ehdotusantaa ruotsiksi, ja tiivistelmä sekä laki- ja asetustekstit suomeksi.

13

Toimenpiteet kielellisten oikeuksien edistämiseksi (35 §)

• Sisältää viranomaisten kielellisten oikeuksien edistämisvelvollisuuden

• Julkisen vallan on huolehdittava suomen- ja ruotsinkielisten sivistyksellisistäja yhteiskunnallisista oikeuksista samanlaisten perusteiden mukaan.

Ø Samanlaisten perusteiden mukaan ei tarkoita samalla tavalla.

• Hallintoa järjestettäessä on muistettava PL 122§

• Viranomaisten tulee vaalia maan kielellistä kulttuuriperintöä ja edistäämolempien kansalliskielten käyttämistä, sekä ryhdyttäväerityistoimenpiteisiin jos on tarvetta.

Ø Tarkoittaa yleensä tavallisia asioita vaikka kuulostaa juhlalliselta. Esimhenkilöstön kielikoulutusta, molempien kielten näkyminen tilaisuuksissaym.

14

Valvonta ja seuranta (36 §)

• Jokainen viranomainen valvoo omalla toimialallaan kielilain seuraamista.

• Oikeusministeriö seuraa kielilain täytäntöönpanoa, ja voi antaa suosituksia,tehdä aloitteita tai ryhtyä muihin toimenpiteisiin epäkohtien korjaamiseksi.

15

Kiitos!

16