Tietokone korvaa juristin – vai korvaako? Anna Ronkainen tutkimusjohtaja, TrademarkNow Oy @ronkaine

200–300 mrd USD/vuosi!

No, korvaako tietokone juristin? Yksi arvio todennäköisyyksistä: -  asianajaja 3,5 % -  tuomari 40,1 % -  asianajosihteeri 94,5 %

(lähde: Frey & Osborne (2013): The Future of Employment: How Susceptible Are Jobs to Computerization)

Oikeudellisen tekoälyn pitkä historia “Preliminary try-outs of decision machines built according to various formal specifications can be made in relation to selected administrative or judicial tribunals. The Supreme Court might be chosen for the purpose.” (Harold Lasswell 1955)

Osattiin sitä Suomessakin ”Tietokoneilla tulee tosin olemaan tärkeä merkityksensä juridisessakin toiminnassa. Niiden avulla voidaan varmaankin helpottaa myös ratkaisu-toimintaa käsittelemällä ja stabilisoimalla tekijöitä, joiden tunteminen on välttämätöntä ratkaisun lähtökohtana.” (Kaarle Makkonen 1965/1981)

Tietokoneiden etuja ”Voimmeko ’syöttää’ tietokoneeseen sen, että tuomarin vatsahaava on huonompi, että hän oli riidellyt samana aamuna vaimonsa kanssa, että päiväkahvi oli kylmää, että vastaajan asiamies on ilmeinen tomppeli, että tuomioistuimen tilapäinen apujäsen ei tunne lakia ja polttaa sitä paitsi sietämättömiä sikaareita, että räätälin lasku oli siivoton jne?” (Kaarle Makkonen 1965/1981)

(Danziger et al (2011):  Extraneous Factors in Judicial Decisions)

Muutosvoimat -  talouskriisi -> kasvanut kustannustietoisuus -  nuoremmat sukupolvet tottuneet parempaan

tietotekniikkaan -> vaativat sitä työssäkin -  uudenlaiset toimijat -  uudet palvelukonseptit -  oikeusteknologiastartupit

“The future is already here – it’s just not very evenly distributed.” – William Gibson

(Ronkainen (2010): Mosong, a Fuzzy Logic Model of Trade Mark Similarity)

Valtion tuottavuusohjelma?

Entä Suomi? -  vähiten juristeja per capita OECD-maista:

työttömyys tuskin samanlainen uhka täällä -  brittien maailmanlaajuista huomiota herättäneet

alternative business structures: suomeksi yhtä kuin lakiasiaintoimisto

-  jo useita startupeja ja muita uudenlaisia toimijoita, joista osa tähtää (myös) maailmalle

-  kansainvälisille toimijoille ei kovin kiinnostava markkina: lita icke på främmande hielp

Toimenpidesuositukset: koulutus -  oikeusteknologiaa syytä tuoda esille

oikeustieteellisissä tiedekunnissa -  Introduction to Legal Technology -kurssi ensi

kertaa Turun oikeustieteellisessä viime talvena (kalvot slideshare.net/ronkaine)

- OTM-opiskelijoita kannustettava tietojenkäsittelytieteen sivuaineopintoihin

-  non scholæ sed vitæ...

Toimenpidesuositukset: tiede, tutkimus ja tuotekehitys -  alkuperäiseen tutkimustyöhon perustuvat

oikeusteknologiayritykset globaalistikin harvinaisia

-  soveltamiskelpoista olemassaolevaa perus-tutkimusta niukasti

-  tarvittava perustutkimus poikkitieteellistä, oikeustieteiden lisäksi tarpeellisia ainakin tietojenkäsittelytiede, kieliteknologia, kognitiivinen psykologia

Toimenpidesuositukset: valtiovalta -  tietojärjestelmien hankintaosaaminen

yleensäkin kuntoon ennen hurjempia visioita -  uuden teknologian rooli pidettävä mielessä

suunniteltaessa toimintatapojen kehittämistä -  avoin data luo mahdollisuuksia -  pyrittävä tuottamaan rakenteisempaa dataa

ja enemmän metadataa mm. lainsäädäntö-työn osana

Kiitos!