1

Työelämän murros ja aikuiskoulutuksen kipupisteet

SAK:n seminaari 23.5.2016

Aikuisten osaaminen PIAAC-tutkimuksen valossa

Antero Malin

Koulutuksen tutkimuslaitos

Jyväskylän yliopisto

2

Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC

• PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies

• Tutkimukseen osallistui 24 maata

• Kohdejoukkona kaikki 16–65-vuotiaat maassa asuvat henkilöt

• Suomessa kohdejoukko noin 3,5 miljoonaa, joista edustava otos

• Suomessa tutkimukseen osallistui 5 464 henkilöä

• Tiedonkeruu: elokuu 2011 – maaliskuu 2012

• Tilastokeskuksen haastattelijat toteuttivat tiedonkeruun (taustakysely ja arviointitehtävien teko) käyntihaastatteluina

• Arvioinnin kohteena arkielämässä ja työssä tarvittavat tiedon käsittelyn ja hallinnan perustaidot:

– Lukutaito

– Numerotaito

– Tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito

• Arviointi perustui itsenäiseen tehtävien tekemiseen tietokoneella tai tehtävävihkoon

3

Tiedon käsittelyn ja hallinnan perustaidot

Lukutaito Kirjoitettujen tekstien ymmärtäminen, arvioiminen ja käyttäminen sekä niiden lukemiseen sitoutuminen. Mukana myös erilaisilla sähköisillä näyttöruuduilla esitettävät tekstit.

Numerotaito Yksilön kyky hankkia, käyttää, tulkita ja viestiä numeerista tietoa.

Tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito Yksilön kyky hyödyntää digitaalisia viestintävälineitä ja tietoverkkoja tiedon hankkimisessa, arvioimisessa, viestinnässä ja käytännön toiminnassa.

HUOM! Arvioidaan arkielämässä ja työssä tarvittavia perustaitoja, ei asiantuntijatason taitoja ja tietoja.

4

Miten osaamista arvioitiin • Osaamista arvioitiin tekemällä tehtäviä, jotka muistuttivat erilaisia

työ- ja arkielämän todellisia tilanteita, joissa vastaajan pitää käyttää arvioinnin kohteena olevia taitoja.

• Kullekin henkilölle laskettiin hänen tekemiensä tehtävien perusteella hänen osaamistaan kuvaava pistemäärä (vaihteluväli 0 – 500).

• Osaamispistemäärien perusteella määriteltiin lisäksi, mille suoritustasolle henkilö sijoittui.

• Tasojen määrittely tehtiin tehtävien vaikeuden ja vaativuuden perusteella.

• Lukutaidossa ja numerotaidossa on viisi suoritustasoa: Taso 1 on alin ja taso 5 on korkein.

• Ongelmanratkaisussa tasoja on 3: Taso 1 on alin ja taso 3 korkein.

• Lisäksi osa henkilöistä jäi tason 1 alapuolelle. 5

Suomi on kansainvälisessä vertailussa huipulla

0 10 20 30 40 50 60 70 80

Italia

Espanja

Kypros

Ranska

Irlanti

Puola

Yhdysvallat

Korea

Itävalta

Iso-Britannia (E, PI)

Viro

Saksa

Tšekki

Slovakia

Kanada

Belgia (Flanderi)

Australia

Tanska

Norja

Japani

Alankomaat

Ruotsi

Suomi

%

PIAAC-maat kokonaissijoituksen mukaisessa järjestyksessä

Ongelmanratkaisutaito Tasot 2,3

Numerotaito Tasot 3,4,5

Lukutaito Tasot 3,4,5

Järjestys

Maa L N PS KA Järjestys

Suomi 2 2 2 2,0 1

Ruotsi 4 3 1 2,7 2

Alankomaat 3 4 3 3,3 3

Japani 1 1 10 4,0 4

Norja 6 5 4 5,0 5

Tanska 12 6 5 7,7 6

Australia 5 13 6 8,0 7

Belgia (Flanderi) 9 8 11 9,3 8

Kanada 10 14 7 10,3 9

Slovakia 8 7 17 10,7 10

Tšekki 11 9 12 10,7 11

Saksa 15 11 8 11,3 12

Viro 7 12 16 11,7 13

Iso-Britannia (E, PI) 14 16 9 13,0 14

Itävalta 17 10 13 13,3 15

Korea 13 15 15 14,3 16

Yhdysvallat 16 21 14 17,0 17

Puola 18 17 19 18,0 18

Irlanti 19 19 18 18,7 19

Ranska 20 18 19,0 20

Kypros 21 20 20,5 21

Espanja 22 23 22,5 22

Italia 23 22 22,5 23

6

Mutta vaihtelu maan sisällä on suurta

7

0 0

19

3 3

11

8 10

29

27 29

33

41 38

8

22 19

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

Lukutaito Numerotaito Ongelmanratkaisutaito

Taso 4/5

Taso 3

Taso 2

Taso 1

Alle tason 1

Tieto puuttuu

Väestön jakaantuminen eri suoritustasoille Suomessa Tasolla 1 tai sen alapuolella olevien lukumäärät: • Lukutaidossa 370 000 • Numerotaidossa 450 000 • Luku- ja numerotaito

yhdessä 280 000 Tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito: • Tason 1 alapuolella 385 000 • Tieto puuttuu 650 000

1) Ei kokemusta tietokoneen käytöstä 123 000 (4 %)

2) EpäonnistuI tietokoneen käyttötaitotestissä 182 000 (5 %)

3) Ei halunnut tehdä tehtäviä tietokoneella 340 000 (10 %)

Koulutusluokitus Alkuperäisestä koulutusluokituksesta muodostettiin viisi luokkaa:

1. perusaste (enintään peruskoulu tai vastaava, eli enintään ISCED 2)

2. ammatillinen koulutus (ammatillinen kouluasteen/keskiasteen/toisen asteen tutkinto, ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto eli ISCED 3 sekä erikoisammattitutkinto ISCED 4)

3. lukio (ISCED 3)

4. opistoaste (aiemmin käytössä ollut ammatillinen opistoasteen tutkinto eli ISCED 5B)

5. korkea-aste (ammattikorkeakoulututkinto, alempi tai ylempi korkeakoulututkinto, lisensiaatin ja tohtorin tutkinto eli ISCED 5A ja 6).

Koulutus Painottamaton Lukutaito Numerotaito Ongelmanratkaisu

n % Ka Kh Ka Kh Ka Kh

Perusaste 973 17.8 261 52 256 52 277 42 Ammatillinen koulutus 1 741 31.9 273 44 267 46 273 40

Lukio 573 10.5 311 45 303 48 312 36

Opistoaste 834 15.3 294 39 291 41 284 37

Korkea-aste 1 313 24.0 319 42 315 45 309 38

Tieto puuttuu 30 0.5

Kaikki 5 464 100.0 288 51 282 52 289 42 8

Koulutuksen ja lukutaidon yhteys Suomessa

9

Koulutuksen ja numerotaidon yhteys Suomessa

10

Koulutuksen ja ongelmanratkaisutaidon yhteys Suomessa

11

Koulutusryhmien väliset erot lukutaidossa ikäryhmittäin Suomessa

230

240

250

260

270

280

290

300

310

320

330

340

16-24 v 25-34 v 35-44 v 45-54 v 55-65 v

Lukutaito

Perusaste

Ammatillinen koulutus

Lukio

Opistoaste

Korkea-aste

12

AMMATILLINEN KOULUTUS Lukutaidon maakeskiarvot

246

253

254

259

262

263

264

265

265

266

266

267

267

268

270

270

273

273

276

279

288

220 230 240 250 260 270 280 290 300

Spain

France

Poland

Denmark

Germany

England and NI (UK)

Slovak Republic

Estonia

Ireland

United States

OECD Average

Norway

Austria

Czech Republic

Republic of Korea

Canada

Finland

Sweden

Australia

Netherlands

Japan

PIAAC country means in VET group: Literacy

13

AMMATILLINEN KOULUTUS Lukutaidon maakeskiarvot ikäryhmittäin

240

250

260

270

280

290

300

16-24 years 25-34 years 35-44 years 45-54 years 55-65 years

PIAAC country means in VET by age group: Literacy

OECD Average

Australia

Austria

Canada

Czech Republic

Denmark

Estonia

Finland

France

Germany

Ireland

Japan

Netherlands

Norway

Poland

Republic of Korea

Slovak Republic

Sweden

United States

England and NI (UK)

14

Koulutusryhmien väliset erot numerotaidossa ikäryhmittäin Suomessa

230

240

250

260

270

280

290

300

310

320

330

340

16-24 v 25-34 v 35-44 v 45-54 v 55-65 v

Numerotaito

Perusaste

Ammatillinen koulutus

Lukio

Opistoaste

Korkea-aste

15

AMMATILLINEN KOULUTUS Numerotaidon maakeskiarvot

242

244

249

250

252

253

260

261

262

262

262

264

265

266

267

270

270

273

274

276

282

220 230 240 250 260 270 280 290

Spain

France

Poland

United States

Ireland

England and NI (UK)

Republic of Korea

Canada

Slovak Republic

Estonia

OECD Average

Germany

Australia

Finland

Norway

Czech Republic

Denmark

Sweden

Austria

Netherlands

Japan

PIAAC country means in VET group: Numeracy

16

AMMATILLINEN KOULUTUS Numerotaidon maakeskiarvot ikäryhmittäin

230

240

250

260

270

280

290

16-24 years 25-34 years 35-44 years 45-54 years 55-65 years

PIAAC country means in VET by age group: Numeracy OECD Average

Australia

Austria

Canada

Czech Republic

Denmark

Estonia

Finland

France

Germany

Ireland

Japan

Netherlands

Norway

Poland

Republic of Korea

Slovak Republic

Sweden

United States

England and NI (UK)

17

Koulutusryhmien väliset erot ongelmanratkaisutaidossa ikäryhmittäin Suomessa

230

240

250

260

270

280

290

300

310

320

330

340

16-24 v 25-34 v 35-44 v 45-54 v 55-65 v

Ongelmanratkaisutaito

Perusaste

Ammatillinen koulutus

Lukio

Opistoaste

Korkea-aste

18

AMMATILLINEN KOULUTUS Ongelmanratkaisutaidon maakeskiarvot

255

259

262

264

267

269

271

271

271

272

272

273

274

274

278

280

281

281

281

240 245 250 255 260 265 270 275 280 285

Poland

England and NI (UK)

Estonia

Slovak Republic

Denmark

Ireland

OECD Average

Selected countries

Republic of Korea

Germany

Canada

Finland

Czech Republic

Norway

Sweden

Netherlands

Austria

Australia

Japan

PIAAC country means in VET group: Problem solving

Huom: Italia, Espanja, Kypros ja Ranska eivät osallistuneet ongelmanratkaisuun 19

AMMATILLINEN KOULUTUS Ongelmanratkaisutaidon maakeskiarvot

ikäryhmittäin

Huom: Italia, Espanja, Kypros ja Ranska eivät osallistuneet ongelmanratkaisuun

230

240

250

260

270

280

290

300

310

16-24 years 25-34 years 35-44 years 45-54 years 55-65 years

PIAAC country means in VET by age group: Problem solving OECD Average

Australia

Austria

Canada

Czech Republic

Denmark

Estonia

Finland

Germany

Ireland

Japan

Netherlands

Norway

Poland

Republic of Korea

Slovak Republic

Sweden

England and NI (UK)

20

AMMATILLINEN KOULUTUS Miesten ja naisten erot luku- ja numerotaidossa

Suomessa

Erotus: Miesten keskiarvo – naisten keskiarvo Erotus > 0: Miehet ovat parempia Erotus < 0: Naiset ovat parempia

21

AMMATILLINEN KOULUTUS

Lukutaito ammatti- ja ikäryhmittäin Suomessa

ISCO 1-3 Johto ja asiantuntijat

ISCO 4-5 Toimisto- ja palvelutyöntekijät

ISCO 6-8 Koulutetut suorittavan työn tekijät

ISCO 9 Muut työntekijät

22

AMMATILLINEN KOULUTUS Numerotaito ammatti- ja ikäryhmittäin

Suomessa

ISCO 1-3 Johto ja asiantuntijat

ISCO 4-5 Toimisto- ja palvelutyöntekijät

ISCO 6-8 Koulutetut suorittavan työn tekijät

ISCO 9 Muut työntekijät

23

Aikuiskoulutukseen osallistumisen yhteys lukutaitoon Suomessa

24

HUOM! Yksi lisävuosi muodollista koulutusta vastaa keskimäärin 7 pisteen lisäystä lukutaidon asteikolla.

-5

0

5

10

15

20

25

30

35

Työhön liittyvä Muu Työhön liittyvä Muu

Formaali Formaali Formaali Non-formaali Non-formaali Non-formaali

Aikuiskoulutukseen vuoden aikana osallistuneiden ja ei-osallistuneiden lukutaidon pistemäärien erotus Suomessa

Raakapistemäärienerotus

Erotus kun ikä, koulutussukupuoli, ammatti jakielitaito kontrolloitu

Aikuiskoulutukseen osallistumisen yhteys numerotaitoon Suomessa

25

HUOM! Yksi lisävuosi muodollista koulutusta vastaa keskimäärin 7 pisteen lisäystä numerotaidon asteikolla.

Aikuiskoulutukseen osallistumisen yhteys tietotekniikkaa soveltavaan ongelmanratkaisutaitoon Suomessa

26

HUOM! Yksi lisävuosi muodollista koulutusta vastaa keskimäärin 4 pisteen lisäystä ongelmanratkaisutaidon asteikolla.

Yhteenvetoa

• Ammatillisen koulutuksen hankkineet ovat Suomessa keskimäärin vain hieman peruskoulun tai vastaavan koulutuksen saaneita parempia luku- ja numerotaidossa

• Lukutaidoltaan ammatillisen koulutuksen hankkineet ovat kansainvälisessä vertailussa viiden parhaan maan joukossa

• Numerotaidoltaan ammatillisen koulutuksen hankkineet ovat vain hieman OECD-maiden keskiarvon yläpuolella

• Luku- ja numerotaidon taso vaihtelee ammatillisen koulutuksen hankkineiden(kin) kesken suuresti 27

Yhteenvetoa

Ammatillisen koulutuksen hankkineista:

• 16–34-vuotiaat ovat lukutaidoltaan kansainvälisessä vertailussa huipulla (2. sija)

• Myös 25–34-vuotiaat ovat numerotaidoltaan kansainvälisessä vertailussa huipulla (2. sija)

• Sen sijaan 55–65 -vuotiaat ovat taidoiltaan keskimäärin jopa alle OECD-maiden keskiarvon

• Numerotaidossa miehet ovat naisia parempia kaikissa ikäryhmissä

• Lukutaidossa naiset ovat miehiä parempia vain 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä

28

Yhteenvetoa • Vaihtelua on ammattiryhmien välillä • Ikäryhmien, ammattiryhmien ja sukupuolten väliset erot

osaamisessa ovat kuitenkin keskimäärin suunnilleen samat VET-ryhmässä kuin koko väestössä

• Mutta: Koulutusryhmien väliset tasoerot keskimääräisessä osaamisessa ovat hyvin selvät

• Riittääkö VET-ryhmän osaaminen vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin?

• Mistä VET-ryhmän keskimäärin heikko osaaminen johtuu? – Heikoista pohjataidoista ja koulutukseen valikoitumisesta? – Koulutuksen laadusta? – Yleisten aineiden vähäisestä osuudesta?

• Tulokset korostavat sekä ammatillisen koulutuksen että

perusopetuksen kehittämistarpeita 29

Haasteita

• Perustaidoiltaan heikot eivät useinkaan itse tiedosta taitojensa riittämättömyyttä.

• Heikot taidot voivat olla arka asia henkilölle itselleen.

• Tärkeätä onkin pyrkiä viestimään heikkojen perustaitojen yleisyydestä ja tarjolla olevasta koulutuksesta.

• Koulutuksessa on tärkeää huomioida kunkin oppijan yksilölliset tarpeet ja lähtötaso.

• Niille aikuisille, joilla on selviä ongelmia perustaidoissa, tarvittaisiin pitkäkestoista ja intensiivistä koulutusta.

30

31

• Työelämän jatkuvien muutosten myötä yleistaitojen hallinnasta on tullut entistä olennaisempi osa hyvää ammattitaitoa ja keskeinen työelämässä ja tietoyhteiskunnassa menestymisen edellytys.

• Työelämän tuottavuuden ja laadun parantuminen, työllisyyden kasvu ja työurien pidentyminen edellyttävät hyvien ammatillisten taitojen ohella kykyä käyttää ja kehittää perustaitoja.

• Perustaitojen hallinnassa on kysymys myös tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta. Tasa-arvon näkökulmasta ei voi olla hyväksyttävä tilanne, jos joiltain väestöryhmiltä puuttuvat yhteiskunnassa pärjäämiseen tarvittavat perustaidot.

Haasteita

Lisää tietoa PIAAC:sta Nettisivut:

• www.oecd.org/site/piaac/

• www.piaac.fi

Raportit:

• Malin, A., Sulkunen, S., & Laine, K. (2013). Kansainvälisen aikuistutkimuksen tuloksia. PIAAC 2012. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2013: 19. http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2013/PIAAC_2012.html

• OECD (2013). OECD Skills Outlook 2013: First Results from the Survey of Adult Skills. OECD Publishing. http://skills.oecd.org/skillsoutlook.html

• OECD (2013). The Survey of Adult Skills: Reader’s Companion. OECD Publishing. http://skills.oecd.org/documents/Survey_of_Adult_Skills_Readers_Companion.pdf

• OECD (2015). OECD Skills Studies. Data Policy Reviews of Adult Skills: Finland. Preliminary version. Paris: OECD Publishing. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/artikkelit/piaac/liitteet/adultskillsfinland.pdf

32

Kiitos!

antero.malin@jyu.fi

33