EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset vuoteen 2030

Elinkeinoelämän keskusliitto EK

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan viitekehys

2

Energia- ja ilmasto-politiikka

... Innovaatio-politiikka

Kauppa- ja kilpailu-politiikka

Johdonmukaisella politiikalla kilpailukykyinen toiminta- ja investointiympäristö

yritystoiminnalle

Menestyvät yritykset, kestävä tuotanto ja talouden kasvu

Työpaikkoja ja hyvinvointia Eurooppaan ja Suomeen

... Muut politiikat

Realiteetteja energiasta ja ilmastosta

Mikael

• Ilmastonmuutos on ihmiskunnan polttavimpia ympäristöhaasteita Valtaosa kasvihuonekaasu-

päästöistä johtuu fossiilisen energian tuotannosta ja käytöstä

• EU ei pysty yksin pelastamaan ilmastoa

• EU:n osuus päästöistä laskee nopeasti; 8 % vuonna 2020 ja 4-5 % vuonna 2030

• USA, Kiina, Intia ym. suuret taloudet mukaan ilmastotalkoisiin

• Energia pitää yhteiskunnan rattaat pyörimässä

• Yritykset, palvelut ja kotitaloudet toimivat energian varassa

• Suomi on erityisen energiariippuvainen maa (ilmasto, välimatkat, teollisuusrakenne)

• Yritykset toimivat ja työllistävät

siellä, missä ne saavat energiaa kilpailukykyiseen hintaan

• Suomalaisen teollisuuden valttina on vähäpäästöinen sähkö ja energiatehokkuus

3

EU valmistelee energia- ja ilmastopolitiikan uusia suuntaviivoja vuoteen 2030

• Kuinka EU hillitsee ilmastonmuutosta?

• Rajoitammeko päästöjä yksipuolisesti vai ajammeko globaalisti tasapuolisia velvoitteita?

• Keppiä vai porkkanaa yrityksille: sääntelyä ja rajoituksia vai innovaatioita ja toimivia markkinoita?

• Kuinka turvaamme EU:n talouden elpymisen?

• Miten pärjäämme kv-markkinoilla, kun kilpailijoiden energiakustannukset laskevat?

• Kuinka puolustamme eurooppalaisia työpaikkoja?

• Miten huolehdimme hyvinvoinnista?

4

5

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila

Tavoite 2050: päästöt -80 %

• Kolme tavoitetta vuoteen 2020 (”20-20-20”)

• Rinnakkaiset ja päällekkäiset tavoitteet, ohjauskeinot ja mekanismit – Mitätöivät toistensa tehoa ja lisäävät kustannuksia

• EU:n kunnianhimoinen ilmastopolitiikka ei ole saanut seuraajia – Kioto2-ilmastosopimus kattaa vain 15 % maailman päästöistä – EU:n osuus globaalipäästöistä arviolta 8 % vuonna 2020 ja 4–5 % vuonna 2030

• Kilpailukyky- ja ilmastonäkökulmia ei ole sovitettu riittävästi yhteen

1) Kasvihuonekaasupäästöt -20 % 2) Uusiutuvan energian osuus 20 % 3) Energiatehokkuus +20 % (ohjeellinen)

Lähtökohdat 2030-päätöksentekoon • Kansainvälinen toimintaympäristö on muuttunut 5 vuodessa rajusti

– Energiamarkkinoiden murros ja talouskriisi

• Energia on yhä vakavammin EU:n kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin ytimessä – Yhteiskunta tarvitsee riittävästi ja varmasti energiaa kohtuuhintaan – Suomi on erityisen riippuvainen energiasta

• Ilmastonmuutoksen hillintä on tärkeää – ja keinot on valittava viisaasti

– Päästöjä vähennettävä globaalisti, kustannustehokkaasti ja kilpailua vääristämättä – Ylisääntelyn sijaan markkinavetoista kehitystä – Johdonmukaista, selkeää ja pitkäjänteistä politiikkaa

Nykyistä 20-20-20 -mallia ei voi ”kopioida” uudelle kaudelle

6

EU:n energia- ja ilmastotavoitteet

7

Päästövähennykset -20% vs. 1990 • Päästökauppasektori:

-21 % vs. 2005 • Muut sektorit: EU -10 %,

Suomi -16 % vs. 2005

Uusiutuvan energian osuus 20 % Suomi 38%

Energia-tehokkuus + 20%

2020

Päästövähennykset -40 % vs. 1990

• Päästökauppasektori -43 % vs. 2005

• Muut sektorit: EU -30 % vs. 2005 Suomi -30...-40 ??

Uusiutuvan energian osuus EU-tasolla 27 % - Ei maakohtaisia tavoitteita - Kansallisia

toimenpideohjelmia

(Komissio palaa asiaan

v. 2014 aikana)

2030 Komission esitys 22.1.2014

Neuvoston käsittelyssä kevään ja kesän 2014 aikana Direktiiviehdotukset 2014-15? Lainsäädäntöprosessi 2015–2016?

CO

2-pä

ästö

t ver

rattu

na v

. 199

0

Nykyinen politiikka -20 % 2020

Tavoite 2030 -40 %

2030

Tiekartta 2050 -80%

Lähde: Komission vähähiilitiekartta 2050

40 % päästötavoite linjassa 2050-tavoitteen kanssa

8

Mitä 40 % päästövähennys tarkoittaisi päästökauppasektorille (ETS)? • Vuoden 2030 vähennystavoite 40 % vs. 1990 ETS 43 % vs. 2005

– Vuoden 2020 vähennystavoite ETS 21 % vs. 2005 – Tavoite yli kaksinkertaistuu vain kymmenessä vuodessa

Moni suomalainen teollisuusyritys joutuu ostamaan lisää päästöoikeuksia

– Hinta jopa 40 € / hiilidioksiditonni; arvio Point Carbon

Energian hinnat nousevat = päästökaupan epäsuora kustannusvaikutus – Hyvitettävä energiaintensiiviselle teollisuudelle, kunnes saadaan

globaalisti tasapuoliset ilmastositoumukset

9

Mitä 40 % päästövähennys tarkoittaisi päästökaupan ulkopuolisille sektoreille (ei-ETS)? • Päästökaupan ulkopuoliset sektorit eli ”ei-ETS”

– Liikenne, maatalous, rakennusten öljylämmitys, jätehuolto, teollisuuskaasut

• Vertaa vuoden 2030 vähennystavoite 40 % vs. 1990 ei-ETS 30 % vs. 2005 – Vuoden 2020 vähennystavoite 10 % vs. 2005 – Tavoite kolminkertaistuu vain kymmenessä vuodessa

• Suomelle jopa 35–40 % päästövähennysvelvoite?!

– Vähennyskustannukset per CO2-tonni: joillakin sektoreilla jopa satoja euroja tai yli 1 000 euroa

– Suomi joutunee päästöoikeuksien ostajaksi – Päästöoikeuksien oston oltava sallittua

10

Elinkeinoelämän arvio komission 2030-esityksestä Vain yksi päätavoite (päästövähennys) tuo selkeyttä, pitkäjänteisyyttä ja

tuloksellisuutta – Päästöjä voidaan vähentää tehokkaasti ja edullisesti sekä samalla investoida ja

työllistää, kun kilpailukyky säilytetään – Uusiutuva energia ja energiatehokkuus lisääntyvät päästökauppasektorilla

markkinaehtoisesti ja kustannustehokkaasti, ilman päällekkäistä ohjausta – Päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla voidaan käyttää sitovia alatavoitteita

esimerkiksi liikenteen uusiutuvan energian edistämiseen (puuttuu komission esityksestä)

Ilmastokysymys ratkeaa vain kattavalla maailmanlaajuisella sitoumuksella, jolloin

– päästöt vähenevät aidosti; eivät vain siirry Aasiaan tai muualle – kaikki yritykset samalla viivalla ilmastovelvoitteiden suhteen – cleantechille syntyy maailmanlaajuiset markkinat

11

Johtopäätökset • Pariisin ilmastokokouksessa 2015 saatava tasapuoliset ja kattavat sitoumukset

päästöjen vähentämiseksi – Mukana vähintään G20-maat

• Kilpailuvääristymät on hyvitettävä hiilivuotosektorin yrityksille, kunnes tasapuoliset

globaalit ilmastovelvoitteet astuvat voimaan – Ilmaiset päästöoikeudet – Hyvitetään päästökaupan epäsuorat kustannukset (sähkön hinnan nousu)

• Mieluiten EU-laajuisena järjestelmänä välttäen EU:n sisäistä kilpailuvääristymää

• Päästökauppasektorin ulkopuolisilla aloilla tarvitaan EU-tasolla koordinoituja alatavoitteita jatkossakin – Jatkuvuutta esim. liikenteen uusiutuvan energian tavoitteisiin

12

Päästökaupan epäsuorien kustannusten hyvitys

Päästökaupan epäsuorat

kustannukset nousevat

= KOMPENSAATIO-

TARVE

Ilmastovelvoitteen vaikutus sähkön hintaan

14

Päästötavoitteet kiristyvät, päästöoikeuksien määrä vähenee

Päästö-

oikeuksien kustannukset

kasvavat

(Valtaosa päästö-

oikeuksista ilmaiseksi)

Energiavaltainen teollisuus, joka toimii globaaleilla markkinoilla

Päästöttömän sähköntuotannon kannattavuus paranee

Sähkön hinta nousee (Myös päästöttömän sähkön hinta nousee, sillä hinta määräytyy pörssissä ”hiilisähkön” mukaan)

Päästö-

oikeuksien kustannukset

kasvavat

Teollisuus ja kaukolämpö

Päästöoikeuksien hinta nousee

Sähköntuottajat

Päästökaupan epäsuorien kustannusten hyvitys • Kunnes tasapuolinen kv. ilmastosopimus, kasvava tarve tukea vientiyrityksiä

– jotka toimivat sähköintensiivisillä toimialoilla – jotka kilpailevat globaaleilla markkinoilla – joiden on arvioitu olevan ns. hiilivuotoriskin kohteena

• EU:n säännökset mahdollistavat päästökaupan epäsuorien kustannuksien

hyvittämisen – Komission ohje määrittää tuettavat toimialat ja tuen enimmäismäärät

• Päätös hyvityksestä on jäsenmaiden omissa käsissä

– Yleistyy Euroopassa, mutta Suomessa keskustelu vasta viriää

15

Hyvitykseen oikeutetut toimialat • Komission ohjeistuksessa luetellaan 20 hyvitykseen oikeutettua toimialaa,

jotka ovat sähköintensiivisiä ja alttiita hiilivuodolle • Esimerkiksi:

– raudan, teräksen ja rautaseosten valmistus sekä rautamalmien louhinta – lyijyn, sinkin ja tinan tuotanto – kuparin tuotanto – paperin, kartongin ja pahvin valmistus – mekaanisen puumassan valmistus – lannoitteiden ja typpiyhdisteiden valmistus – muiden epäorgaanisten ja orgaanisten peruskemikaalien valmistus – ensiömuovin valmistuksen alatoimialoja

16

Maksimihyvityksen määrä Maksimihyvitys lasketaan kaikissa EU-maissa samalla tavalla kertomalla seuraavat parametrit keskenään: • Hyvityksen intensiteetti: 0,85 vuonna 2013…0,75 vuonna 2020 • Alueellinen päästökerroin: Suomessa 0,67 tCO2/MWh • Fall back -kerroin: 0,8

– tai alakohtainen sähkönkulutuksen tehokkuuden vertailuarvo, jos käytettävissä

• Sähkön käyttö, MWh • Päästöoikeuden hinta € / CO2-tonni

17

EK:n arvio hyvityksen tarpeesta Suomessa

• Suomessa sähköintensiivisten toimialojen vuosittainen sähkön käyttö on noin 34 TWh

• Maksimihyvitys riippuen hiilidioksidin hinnasta – 5 euroa / CO2-tonni 70 milj. euroa vuosittain – 15 euroa / CO2-tonni 230 milj. euroa vuosittain

Esimerkiksi maksimihyvitys vuonna 2014: 0,85 * 0,67 tCO2/MWh * 0,8 * 34 000 000 MWh * 6,5 €/tCO2 = 100 milj. euroa 18

Mahdollisuuksia hyvityksen rahoittamiseksi

• Valtion saamat tulot päästöoikeuksien huutokaupasta

– Noin 85–255 milj. euroa vuosittain, jos hinta 5–15 euroa / tCO2

• Kun päästöoikeuden hinta nousee, uusiutuvan energian tukitarve vähenee valtionrahoitusta vapautuu

19

Kansalliset hyvitysohjelmat yleistyvät Euroopassa

Käytössä olevat hyvitysohjelmat • Saksa: 252 milj. euroa vuosittain 2013–2015 • Iso-Britannia: 150 milj. euroa vuosittain 2013–2014 • Norja: noin 43 milj. euroa vuosittain 2013–2020 • Hollanti: noin 78 milj. euroa vuosittain 2013–2020 • Espanja: yht. 5 milj. euroa 2013–2015 • Belgian Flanders-maakunta: yht. 133 milj. euroa 2013–2020

20

Pitkän tähtäimen tavoite: EU-laajuinen hyvitys yhteisin pelisäännöin • Erilaiset kansalliset tuet vääristävät kilpailutilannetta EU:n sisämarkkinoilla

• Epäsuorien kustannusten hyvityksen tulisi olla EU-laajuista tai pakollista

kansallisesti viimeistään vuonna 2020 alkavalla päästökauppakaudella

• Eri toteutusvaihtoehtoja tarpeen selvittää

21

Lisätiedot Mikael Ohlström Johtava asiantuntija • Energia, ilmasto ja cleantech • Energia-, ilmasto- ja

resurssitehokkuus • Energiapolitiikan

ohjausjärjestelmät • Cleantech ja energiateknologiat gsm 050 468 1022 puh. 09 4202 2563 etunimi.sukunimi@ek.fi Twitter: @MikaelOhlstrom www.ek.fi/EU2030

Kati Ruohomäki Asiantuntija Ilmasto, energia ja materiaalitehokkuus: • ilmastovelvoitteet ja

päästökauppa • energian käytön ohjauskeinot • materiaalitehokkuuden

edistämiskeinot

gsm 040 767 5684 puh. 09 4202 2562 kati.ruohomaki@ek.fi www.ek.fi/EU2030

Liitteet

Tausta-aineistoa

23

Vähäpäästöistä energiaa saatavilla riittävästi ja

kohtuuhintaan

Kohtuuhintaista energiaa ilmastonmuutosta hilliten

Toimivat markkinat, investointien kasvu tuotantokapasiteetti,

energiaverkot

Suotuisa innovaatio- ja investointiympäristö (EU ja kansallinen)

Ilmastonmuutoksen torjunta kustannustehokkaasti ja

globaalisti

Ylätavoite

Tavoite

Mittari

Ohjaus-keinot

EK:n malli EU:n 2030-politiikaksi

Yksi sitova ilmastotavoite = Kasvihuonekaasujen

päästövähennys

Tulos

Päästökauppa-ala

Win-Win-Win: Päästöt vähenevät globaalisti + Yrityksillä tasapuoliset kilpailuedellytykset + Kasvua cleantechistä

Päästökaupan ulkopuoliset alat

Globaali päästö-kauppa

Vain EU

hyvitettävä

- Verot - Tuet - Määräykset - Sopimukset

15.1.2014 25

Luodaan positiivinen kierre

Yritykset investoivat, cleantech kehittyy

EU-yritykset pärjäävät

maailmalla

Päästöt vähenevät

aidosti ja globaalisti

Tasapuolisemmat energiakustannukset kansainvälisesti

Hyvä toimintaympäristö yrityksille

Työpaikat!

Työpaikat!

Globaalit päästö- sitoumukset

1 2

3

4

5

6

Työpaikat!

Työpaikat!

Päästötavoit- teiden tarkistus 2014–15

Neuvottelu- tekstit 2014–15

Puolueiden vaaliohjelmat

COP20, Lima

Ehdotus päästökaupan markkinavakausreservistä 1 / 2014

Komission ehdotus 2030-tavoitteiksi 1 / 2014 2030-lainsäädäntö-

hankkeet 2014–16

EU-vaalit 5 / 2014

Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta 2050 ....6 / 2014

Energia- ja ilmastohankkeiden aikatauluja

Hiilivuotolistan päivitysehdotus kevät / 2014

FI

EU

K V

Eurooppa-neuvosto 3 / 2014 (energia, teollisuuspolitiikka ja kilpailukyky)

2014

Biomassan kestävyys, ILUC, CO2-neutraalius

Kehysriihi 3 / 2014

Komission työohjelma 2015–2019

Budjettiriihi 8 / 2014

Kv. sopimus COP21 Pariisi 12 / 2015 ?

Ilmastolaista päätös 4-5 / 2014

Backloading-hyväksyntä 2 / 2014

IPCC:n 5. arvionti-raportti WG2 3 / 2014

IPCC WG3 4 / 2014

IPCC synteesi-raportti 10 / 2014

2015