Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kuntien valtionosuuteen

Timo Ståhl & Vesa Saaristo , 23.3.2016Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö, TEAviisari-tiimi, THL

Miksi kannustava elementti? Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu sote-uudistuksen

jälkeenkin kunnille hyvinvointi ja terveys ovat yhteydessä koulutukseen, liikunta-,

ruoka- ja kulttuuripalveluihin, kaavoitukseen, liikennejärjestelyihin sekä moniin muihin tehtäviin, jotka jäävät kuntien hoidettavaksi

Kunta hyötyy vaikuttavista toimenpiteistään aikaviiveellä Kunnan aktiivisuutta painotettaessa kunta pystyy vaikuttamaan

kertoimeen nopeammin kuin tuloksia painottavassa mallissa. Koko sote-alue hyötyy, jos kunnat onnistuvat laajasti

hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Alueen väestön palvelujen tarve, palvelujen käyttö ja sote-menot

kasvavat aiempaa hitaammin Tällä voi olla pitkällä aikavälillä merkitystä sekä kansanterveydelle

että kansantaloudelle

223.3.2016

Taustaa”Suuressa osassa kuntien ja kuntayhtymien lausuntoja todettiin myös tarve hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustimen käyttöönotolle sekä riittävien resurssien turvaamiselle kunnissa.”- Lausuntoyhteenveto hallituksen linjauksista itsehallintoaluejaon perusteiksi ja sote-uudistuksen askelmerkeiksi, STM, Raportteja ja muistioita 2016:10.

”Sote-uudistukseen liittyen tulee toteuttaa kannustinjärjestelmä, jonka avulla tuetaan ja palkitaan niitä kuntia, jotka ovat onnistuneet parantamaan tai ylläpitämään väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilaa.”- STM:n ja VM:n asettama selvityshenkilötyöryhmä 14.8.2015

”Kuntien sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvan valtion rahoituksen perusteita tarkistetaan siten, että siinä otetaan huomioon myös kunnan toimenpiteet asukkaiden terveyden edistämiseksi”- VNpp Terveys 2015 -kansanterveysohjelmasta, toukokuu 2001

323.3.2016

Periaatteita kannustimen muodostamiselle

1) Laskennan perustana olevat tiedot päivittyvät vuosittain

2) Tiedot on saatavissa kaikista kunnista3) Kunta voi omalla toiminnallaan vaikuttaa

kannusteeseen (ei sote-indikaattori)!4) Nykytilan ja muutoksen mittaaminen

Prosessi-indikaattorit ja tulosindikaattorit• Prosessi-indikaattoreissa nykytilan mittaaminen• Tulosindikaattoreissa muutoksen mittaaminen

423.3.2016

PROSESSSI-INDIKAATTORIT

23.3.2016 5

Prosessi-indikaattorit – kuntien toimintaan perustuva osio

Prosessi-indikaattorit mittaavat nykytilannetta.

Prosessi-indikaattoreiden määrän tulee olla kohtalaisen suuri, jotta toimintaa voidaan arvioida mahdollisimman laajasti.

Suurehko indikaattorien määrä ehkäisee osa-optimoinnin mahdollisuutta eli jos indikaattoreita olisi vain muutama, toiminta voisi keskittyä vain muutamaan asiaan.

623.3.2016

Prosessi-indikaattoreiden lähteet• Rekisteri- tai tilastopohjaiset indikaattorit

– Kattavat kaikki tai lähes kaikki kunnat– Usein yhteydessä sosiaali- ja terveyspalveluihin

• Erilliset tiedonkeruut– Haasteena tietojen kattavuus ja tiedonkeruun

jatkuvuus

• Asiakastietojärjestelmät– Haasteena

• tietosisältöjen vertailukelpoisuus• kansallisen tiedonkerääjän puuttuminen esim. koulujen

oppilashallintojärjestelmät

723.3.2016

Prosessi-indikaattoreiden valinta• Johdettu Terveyden edistämisen

vertailutietojärjestelmän kolmesta aineistosta– Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

peruskouluissa– Liikunnan edistäminen kunnissa– Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

kuntajohdossa• Saatavilla TEAviisarista kuntakohtaisesti

muokattu edelleen asiantuntijatyön ja tilastollisten analyysien perusteella

823.3.2016

Peruskoulut (10 indikaattoria)• Oppilaiden poissaolotuntien kokonaismäärää seurataan.• Kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön

hyvinvoinnin edistämisen tarkastus tehdään kolmen vuoden välein.• Koulupsykologin/psykologin työpanos/100 oppilasta.• Opettajien lukumäärä (väh. 16 h/vko)/100 oppilasta.• Koulukuraattorin/sosiaalityöntekijän työpanos/100 oppilasta.• Koulussa noudatetaan kouluruokailusuositusta koululounaan ja välipalojen

järjestämisessä.• Koulussa on pitkät liikuntavälitunnit.• Koulun opetussuunnitelmassa on kuvattu kouluruokailun järjestämisessä

tehtävä yhteistyö ruokailusta vastaavan keittiöhenkilökunnan kanssa.• Oppilaita aktivoidaan koulumatkaliikuntaan.• Koulussa on yhteisesti sovittu käytäntö tai menettelytapa koulutapaturmien

ennaltaehkäisemisestä.

923.3.2016

Liikunta (10 indikaattoria)• Kunnassa on sovittu, mikä hallintokunta koordinoi terveyttä ja hyvinvointia edistävää

liikuntaa kokonaisuutena.• Liikunnan edistämisestä vastaavat viranhaltijat osallistuvat valmisteilla olevien

lautakuntapäätösten vaikutusten ennakkoarviointiin (EVA).• Kunta kutsuu säännöllisesti koolle liikuntaseurojen ja yhdistysten yhteiskokouksen.• Viimeksi laadittuun kunnan hyvinvointikertomukseen tai muuhun vastaavaan sisältyy

kuvaus kuntalaisten liikunta-aktiivisuudesta.• Lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuutta raportoidaan vuosittain

hyvinvointikertomuksessa tai vastaavassa.• Kunnassa kokoontuu säännöllisesti liikuntaseurojen ja yhdistysten sekä kunnan

yhteinen asiantuntijaelin.• Kunta toteuttaa liikuntapaikkojen tai -palveluiden käyttäjille erillisiä

asiakaspalautekyselyjä vähintään joka toinen vuosi.• Kunta seuraa lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuutta vähintään kahden vuoden välein.• Kunnassa järjestetään kohdennettuja liikkumisryhmiä liikuntaseuratoiminnan

ulkopuolella oleville lapsille ja nuorille.• Kunnassa toimii poikkihallinnollinen työryhmä, jossa käsitellään liikunnan

edistämistä.

1023.3.2016

Kuntajohto (9 indikaattoria)• Kunnan investointiohjelmassa otetaan huomioon kunnan hyvinvointi- ja

terveystavoitteiden toteutuminen.• Tarkastuslautakunnan tekemässä arviointikertomuksessa arvioidaan

valtuustokausittain kunnan hyvinvointi- ja terveystavoitteiden toteutuminen.• Kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmassa määritellään vuosittain mittarit, joilla

seurataan väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteiden toteutumista.• Laaja hyvinvointikertomus laadittu kerran valtuustokaudessa • Kunnassa toimii erikseen nimetty asiantuntija, suunnittelija tai vastaava, joka

koordinoi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä.• Kunnassa toimii hallituksen tai valtuuston asettama lapsiparlamentti tai vastaava

foorumi, jossa kuntalaiset voivat vaikuttaa kunnan hyvinvointia ja terveyden edistämistä koskevaan päätöksentekoon.

• Kunnan palveluiden suunnittelussa/kehittämistyössä hyödynnetään asiakasraateja/foorumeja.

• Valtuustolle raportoidaan vuosittain väestön elintapoja ja niissä tapahtuneita muutoksia.

• Paikallisen turvallisuussuunnitelman perusteella on päätetty toimenpiteistä kunnanhallituksessa tai kunnanvaltuustossa.

1123.3.2016

TULOS-INDIKAATTORIT

23.3.2016 12

Tulosindikaattorit – tuloksellisuuteen väestötasolla perustuva osio

Jotta indikaattorit olisivat kuntaa kannustavia, on tärkeää, ettei kuntaa rangaista siitä, millainen on sen väestön hyvinvoinnin ja terveyden tila (ikärakenne, sairastavuus)

Palkitsemisen lähtökohtana tulee olla kunnan väestön hyvinvoinnin ja terveydentilan muutos, jonka kunta onnistuu omilla toimillaan aikaansaamaan

1323.3.2016

Tulosindikaattoreiden lähteet• Rekisteri- tai tilastopohjaiset indikaattorit

– Kattavat kaikki tai lähes kaikki kunnat– SOTKAnetissä 2095 kpl

• Usein yhteydessä sosiaali- ja terveyspalveluihin• Kyselypohjaiset indikaattorit

– Pienten kuntien kattaminen haastavaa• Pienessä kunnassa pienetkin todelliset muutokset

voivat näyttäytyä suurina– Kouluterveyskysely, Aikuisväestön terveys- ja

hyvinvointitutkimus ATH Väestön hyvinvointia ja terveyttä kuvaavat

indikaattorit perustuvat usein kyselyihin

1423.3.2016

Tulosindikaattoreiden valinta• Johdettu talousarvioesityksessä käytetyistä

strategisten tavoitteiden seurantatunnusluvuista– Hyvinvoinnille vahva perusta– Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin– Elinympäristö tukemaan terveyttä ja hyvinvointia

• Saatavilla SOTKAnetistä kuntakohtaisesti

muokattu edelleen asiantuntijatyön perusteellatäydennetty alkuperäisistä aineistoista

1523.3.2016

TulosindikaattoritSotkanet indikaat-torin nro

Indikaattorit

189 Nuorisotyöttömät, % 18 - 24-vuotiaasta työvoimasta

234 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 25 - 64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

286 Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista

288 Tupakoi päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista

306 Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25 - 64-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

3219 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 - 24-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

3906 Ylipaino, % 8. ja 9. luokan oppilaista

3959 Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä / 10 000 vastaavanikäistä

1623.3.2016

HYTE-KERTOIMEN LASKENTA

23.3.2016 17

Työkyvyttö-myyseläke

Peruskoulut (10)

PROSESSI

Kunnan toiminta väestön hyvinvoinnin ja terveyden

edistämiseksi

Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämiskerroin

TULOS

Kunnan väestön terveys ja hyvinvointi

Koettu terveys

Toimeen-tulotuki

Liikunta (10) Kuntajohto (9)

Tupakointi

18

Nuoriso-työttömät

Koulu-pudokkaat

YlipainoKaatumis-hoitojaksot

23.3.2016

Lähtökohtia HYTE-kertoimen laskentaan• Ahvenanmaa pudotettu pois aineistoista• Vuoden 2015 kuntarakenne = 301 kuntaa

– Keskimääräinen väkiluku 6616 (31.12.2014)– Alle 5000 asukkaan kuntia 122 = 41 %

1923.3.2016

Tulosindikaattoreiden jakaumat

2023.3.2016

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiskertoimen laskenta

• HYTE-kerroin = (PROSESSI+TULOS)/2

• PROSESSI = (TEA peruskoulut + TEA liikunta + TEA kuntajohto)/3

• TULOS = (toimeentulotuki + koettu terveys + tupakointi + työkyvyttömyyseläke + koulupudokkaat + nuorisotyöttömät + ylipaino + tapaturmahoitojaksot)/8

2123.3.2016

Tuloskertoimen laskenta• Indikaattoreista otettiin kahden viimeisimmän vuoden

erotus kuvaamaan tapahtunutta muutosta• Jos kuitenkin indikaattorin arvo on jo tavoitetilanteessa,

otetaan tämä huomioon laskennassa siten, että kunta saa kyseisen indikaattorin osalta maksimipisteet

• Saadut luvut vaihtelivat nollan molemmin puolin, mutta vaihtelun suuruudessa oli indikaattoreiden välillä suuria eroja

• Erojen poistamiseksi kaikki erotukset skaalattiin ja keskistettiin niin, että vaihteluväliksi tuli 0–100

• Näin päästiin eroon negatiivisista arvoista ja saatiin jotakuinkin prosessi-indikaattoreiden kanssa vertailukelpoisia lukuja

• Lopuksi näistä luvuista otettiin keskiarvo

2223.3.2016

Viimeisimmät mittauskerrat ja tavoitteen saavuttaneiden kuntien lukumäärä

Erotus Tavoitetilassa

(taso 0/alle 5 %)Toimeentulotuki 2013-2012 1Koettu terveys 2013-2010/11 1Tupakointi 2013-2010/11 22Työkyvyttömyyseläke 2013-2012 6Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 2013-2012 10Nuorisotyöttömät 2014-2013 4Ylipaino 2013-2010/11 1Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 2013-2012 2

2323.3.2016

Muutos kahden viimeisimmän mittauksen välillä

Minimi Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili MaksimiToimeentulotuki -2,3 -0,2 0,0 0,1 1,6

Koettu terveys -23,5 -2,4 0,0 2,7 22,1

Tupakointi -38,0 -2,1 1,4 4,9 31,8

Työkyvyttömyyseläke -1,1 0,1 0,2 0,4 1,9

Koulupudokkaat -8,3 0,3 1,3 2,1 7,2

Nuorisotyöttömyys -15,8 -3,3 -1,5 -0,1 13,9

Ylipaino -37,4 -3,7 -1,2 1,9 24,5

Kaatumishoitojaksot -143,9 -18,7 9,8 40,2 209,9

2423.3.2016

Yhteenveto Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu sote-uudistuksen

jälkeenkin kunnille Kannustava elementti osaltaan edistää riittävien voimavarojen

turvaamista kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintoihin

Kunta hyötyy vaikuttavista toimenpiteistään aikaviiveellä Kunnan aktiivisuutta painotettaessa kunta pystyy vaikuttamaan

kertoimeen nopeammin kuin tuloksia painottavassa mallissa. Koko sote-alue hyötyy, jos kunnat onnistuvat laajasti

hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Alueen väestön palvelujen tarve, palvelujen käyttö ja sote-menot

kasvavat aiempaa hitaammin Tällä voi olla pitkällä aikavälillä merkitystä sekä kansanterveydelle

että kansantaloudelle

2523.3.2016

KIITOS!

26

TEA-tiimi:Timo StåhlPia HakamäkiSanna KilpeläinenHanna KoskinenVesa SaaristoKirsi Wiss

23.3.2016