SAK:n tavoitteet valtion talousarvioon 2013 ja valtiontalouden kehyksiin 2013–2016

3·2012

SAK:n tavoitteet valtion talousarvioon 2013 ja valtiontalouden kehyksiin 2013–2016

Maaliskuu 2012

Lisätiedot:Olli Koski [email protected] puhelin 020 774 015o

Tilaukset: SAK puhelin 020 774 000

SAK:n tavoitteet valtion talousarvioon 2013

ja valtiontalouden kehyksiin 2013–2016 1

SISÄLLYS

SAK:N HALLITUS: SUURLEIKKAUKSET KURISTAISIVAT TALOUSKASVUN JA LISÄISIVÄT KÖYHYYTTÄ ..................................................................................... 3

1 FINANSSIPOLITIIKAN LINJA ............................................................................ 4

HENKILÖSTÖN ASEMA TURVATTAVA HALLINNON UUDISTUKSISSA ........................................ 5

2 VEROTUS JA HARMAAN TALOUDEN TORJUNTA ............................................. 6

TULOVEROTUS OIKEUDENMUKAISEKSI ........................................................................... 6 VÄLILLISESSÄ VEROTUKSESSA UUDISTAMISMAHDOLLISUUKSIA ............................................ 7 VARALLISUUDEN VEROTUSTA KIRISTETTÄVÄ ................................................................... 7 HARMAAN TALOUDEN TORJUNTAA TEHOSTETTAVA .......................................................... 8

3 TYÖVOIMA‐ JA KOULUTUSPOLITIIKKA ........................................................... 9

TYÖVOIMAPOLITIIKKAAN MÄÄRÄRAHOJA ....................................................................... 9 KOULUTUKSEN LISÄSÄÄSTÖT PAHENTAISIVAT SYRJÄYTYMISTÄ JA TYÖTTÖMYYTTÄ ................ 10 NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU TOTEUTETTAVA ............................................................ 11 MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISTYMISEEN PANOSTETTAVA ............................................... 11

4 TYÖELÄMÄN KEHITTÄMINEN, TYÖOIKEUS JA TYÖTERVEYS .......................... 12

YHDENVERTAISUUSLAINSÄÄDÄNNÖN VALVONTAA TEHOSTETTAVA .................................... 13 TYÖSUOJELUVALVONNAN SEKÄ POLIISI‐ JA SYYTTÄJÄLAITOSTEN VOIMAVAROJA LISÄTTÄVÄ .... 13 TYÖTERVEYSHUOLLON ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUS TURVATTAVA ....................................... 13 TYÖTTÖMIEN TYÖKYVYN JA TERVEYDEN SEURANTA VARMISTETTAVA ................................. 14

5 ELINKEINO‐, LIIKENNE‐ JA ASUNTOPOLITIIKKA ............................................. 14

RIITTÄVÄ TUTKIMUS‐, KEHITYS‐ JA INNOVAATIORAHOITUS ON TALOUSKASVUN EDELLYTYS ..... 14 KESTÄVÄÄ ENERGIAPOLITIIKKAA ................................................................................. 15 KAIVOSALAN EDELLYTYKSET TURVATTAVA .................................................................... 15 MERITEOLLISUUDELLE LISÄÄ TUKEA ............................................................................ 15 PALVELUT TYÖLLISTÄVÄT .......................................................................................... 16 LOGISTIIKKAINVESTOINNIT OVAT PANOSTUS TULEVAISUUTEEN ......................................... 16 POSTIN YLEISPALVELUNTARJOAJAN RAHOITUSTARPEEN KASVUUN ON VARAUDUTTAVA ......... 17 PAREMPI OTE OMISTAJAPOLITIIKKAAN......................................................................... 17 ASUNTOJA TYÖPAIKKOJEN LÄHEISYYTEEN ..................................................................... 17

6 SOSIAALIPOLITIIKKA .................................................................................... 18

PERHEVAPAISIIN PARANNUKSIA RAAMISOPIMUKSELLA .................................................... 18 YLEINEN ASUMISTUKI ON UUDISTETTAVA PIKAISESTI ....................................................... 18 TYÖTTÖMIEN PERUSTURVAN KANNUSTAVUUTTA PARANNETTAVA ..................................... 18 RAAMISOPIMUS PARANTAA TYÖTTÖMYYSTURVAA ......................................................... 19 HOITOTAKUUAJAN LYHENTÄMINEN PERUSTELTUA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA ..................... 19

2 SAK:n tavoitteet valtion talousarvioon 2013

ja valtiontalouden kehyksiin 2013–2016



SAK:N HALLITUS: SUURLEIKKAUKSET KURISTAISIVAT TALOUSKASVUN JA LISÄISIVÄT KÖYHYYTTÄ SAK:n hallitus tyrmää julkisuudessa esitetyt kaavailut valtiontalouden viiden mil-jardin euron leikkauksista ja veronkiristyksistä. SAK:n hallitus linjasi tänään ko-kouksessaan, että suhdannetilanteen mukaan valtiontalouden sopeutustoimenpi-teet on painotettava vuosille 2014–2015, ja vuosina 2012–2013 on sen sijaan va-rauduttava täsmäelvytykseen sekä investointi-ilmapiirin parantamiseen.

Viiden miljardin euron sopeutustoimet tyrehdyttäisivät talouskasvun, sillä säästöt väistämättä leikkaavat kotimaista kysyntää. Näin suuria säästöjä ei voitaisi myös-kään tehdä leikkaamatta muun muassa kuntien valtionosuuksia, työttömyysturvaa ja kansaneläkkeitä. Perusturvan varassa elävien toimeentuloa siis heikennettäisiin. SAK:n hallituksen mielestä tällainen toimintalinja olisi sosiaalisesti kestämätön.

Verotuksen kehittäminen oikeudenmukaisemmaksi on erittäin tärkeää valtionta-loutta tasapainotettaessa. Suurten ansio- ja eläketulojen, pääomatulojen ja varalli-suuksien verotusta pitää kiristää. Talouseliitin nauttimien luontaisetujen verotus-arvot on tarkistettava ajan tasalle.

Etupainotteisen kiristämisen sijaan hallituksen tulisi varmistaa rakenteellisten kes-tävyysvajetta pienentävien toimenpiteiden toteutus. Niitä ovat kuntarakenteen uudistaminen, työurien pidentäminen ja pitkän tähtäimen kasvuperustan vahvis-taminen. Työurien pidentämiseksi myös työeläkepolitiikasta ollaan hallitusohjel-man mukaisesti neuvottelemassa järjestöjen välillä. SAK:n hallitus vahvistaa sitou-tumisensa tähän neuvotteluprosessiin.

Nuorten syrjäytymiseen puututtava SAK:n näkemyksen mukaan työn tarjonnan lisäämiseksi tulee painottaa erityisesti nuorten syrjäytymisen ehkäisyä ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämistä. Tätä varten nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi on osoitettava vähintään 80 miljoonan euron lisämääräraha.

Pitkän aikavälin kasvuperustan vahvistaminen tarkoittaa riittäviä investointeja työntekijöiden osaamiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä rakennettuun infrastruktuuriin. Tulevaisuuden investointeja ei pitäisi lyhytnäköisesti rajoittaa tämän hetkisen heikomman taloustilanteen vuoksi, koska ne mahdollistavat toteu-tuessaan valtion rahoitusaseman parantamisen tulevaisuudessa.



1 FINANSSIPOLITIIKAN LINJA Suomen talouden elpyminen vuoden 2009 romahduksesta hidastui loppuvuonna 2011 Euroopan ja maailmantalouden vaikeuksien vuoksi. Erityisesti epävakaus Euroopan finanssimarkkinoilla ja siitä seurannut investointi- ja kulutustavaroiden kysynnän hidastuminen ovat iskeneet Suomen talouteen. Vientimarkkinoiden kasvun hidastumisen lisäksi on viitteitä siitä, että Suomi olisi menettänyt markki-naosuuksiaan vientimarkkinoilla. Tämän taustalla saattavat olla toimialakohtaiset vaikeudet metsä- ja elektroniikkateollisuudessa. Joka tapauksessa talouden näky-mät ovat tällä hetkellä aiempaa synkemmät.

Hallitus on asettanut ohjelmassaan sekä kasvua ja työllisyyttä koskevia että julki-sen talouden tasapainotusta koskevia tavoitteita. Kasvun ja työllisyyden osalta hal-litus on ilmoittanut tavoittelevansa ennusteita nopeampaa kasvua, 72 prosentin työllisyysastetta ja viiden prosentin työttömyysastetta vaalikauden loppuun men-nessä. Julkisen talouden osalta hallitus pyrkii kääntämään valtion velan suhteen kokonaistuotantoon laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Hallitusohjelman perälaudan mukaan lisätoimenpiteitä tehdään, jos valtion velan osuus BKT:sta ei näytä kääntyvän laskuun ja jos valtion talouden alijäämä näyttää asettuvan yli yh-teen prosenttiin BKT:sta.

Heikentyneen suhdannekuvan edessä olisi viisasta asettaa kansantaloutta koskevat kasvu- ja työllisyystavoitteet etusijalle. Se tarkoittaa sitä, että merkittäviä li-säsopeutustoimia ei tehtäisi vielä vuoden 2013 budjetissa. Finanssipolitiikkaa on kiristetty vuoden 2012 osalta jo kohtuullisesti, ja voi olla, että kuluvan vuoden ai-kana ilmenee vielä tarvetta kohdennetulle elvytykselle. Jos sopeutustoimista sovi-taan, niissä on painotettava verojen korotuksia, koska hallitusohjelmassa sovittiin veronkorotusten ja menoleikkausten jakamisesta puoliksi ja tämä jako muuttui työmarkkinoiden raamisopimuksen yhteydessä.

Raamisopimukseen liittyneiden valtion toimenpiteiden vuoksi jako menoleikkaus-ten ja veronkiristysten välillä on tällä hetkellä sellainen, että menoleikkausten osuus on noin 60 ja veronkiristysten noin 40 prosenttia. Tämä suhde pitäisi vaali-kauden loppuun mennessä tasapainottaa, eli jatkossa on tehtävä enemmän verojen korotuksia.

Kehysriihessä hallituksen on syytä asettaa katseensa vaalikauden loppuun asti. Tarvittavia sopeutustoimia on syytä hahmottaa esimerkiksi kahden miljardin eu-ron mittaluokassa, josta veronkiristyksiä olisi 1,11 miljardia ja menoleikkauksia 900 miljoonaa, mutta niiden toteutusajankohtaa tulisi voida säädellä suhdanneti-lanteen mukaan. Nyt ei vaikuta siltä, että etupainotteinen finanssipolitiikan kiris-tys olisi perusteltua.

Etupainotteisen kiristämisen sijaan hallituksen tulisi varmistaa rakenteellisten kes-tävyysvajetta pienentävien toimenpiteiden toteutus. Näitä ovat kuntarakenteen uudistaminen, työurien pidentäminen ja pitkän tähtäimen kasvuperustan vahvis-taminen. Työurien pidentämiseksi myös työeläkepolitiikasta ollaan hallitusohjel-man mukaisesti neuvottelemassa järjestöjen välillä. Kaikkien toimien tulee tähdätä



hallitusohjelman mukaisesti siihen, että 25-vuotiaan nuoren eläkkeellesiirtymisiän odote kasvaa vuoteen 2025 mennessä 62,4 vuoteen.

SAK:n näkemyksen mukaan työn tarjonnan lisäämiseksi tulee painottaa erityisesti nuorten syrjäytymisen ehkäisyä ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämistä.

Pitkän aikavälin kasvuperustan vahvistaminen tarkoittaa riittäviä investointeja työvoiman osaamiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä rakennettuun inf-rastruktuuriin. Tulevaisuuden investointeja ei pitäisi lyhytnäköisesti rajoittaa tä-män hetkisen heikomman taloustilanteen vuoksi, koska ne toteutuessaan mahdol-listavat jatkossa valtion rahoitusaseman parantamisen.

Henkilöstön asema turvattava hallinnon uudistuksissa Kuntatalouden kestävyydestä on huolehdittava ja kuntarakenneuudistusta on jat-kettava henkilöstöä kuullen. Henkilöstön asema uudistusta koskevassa rakenne-laissa on turvattava samantasoisena kuin Paras-laissa. Kuntatalouden vahvistami-seksi kuntien tulopohjaa on vahvistettava kiinteistöverotuksella ja ohjaamalla jäte-veron tuottoa kunnille. Yhteisöveron korotettua jako-osuutta kunnille tulee jatkaa tarvittaessa. Lisäksi kunnille on korvattava täysimääräisesti mahdolliset tulove-roon tehtävien vähennysten muutokset. Valtionosuuksista ei pidä tehdä äkkinäisiä leikkauksia. Valtionosuusuudistus on valmisteltava huolella ja otettava käyttöön suunnitellusti vuonna 2015. Uudistus on tehtävä niin, että kuntien velvoitteet ja voimavarat ovat tasapainossa, ilman että kuntia pakotetaan palvelujensa ulkoista-miseen tai alasajoon.

Puolustushallinnon uudistaminen ja yksikköjen lakkautukset osuvat monille hei-kosta työllisyystilanteesta kärsiville paikkakunnille. Uudistuksen alueelliset vaiku-tukset ovat mittavat. Uudistuksen aiheuttamat vaikutukset kuntataloudelle tulee huomioida, ja lakkautuksista kärsiville alueille tulee ohjata riittävät tukitoimet se-kä tarvittaessa nimetä ne valtioneuvoston päätöksellä äkillisen rakennemuutoksen alueiksi. Puolustusvoimien muutoksessa siviilivirkamiesten tukitoimien tulee rin-nastua muualla valtionhallinnossa henkilöstöön noudatettaviin periaatteisiin. Muutosturvaa tulee soveltaa myös irtisanomisuhan alla olevien Leijona Cateringin ja muiden puolustusvoimien yhteistyötahojen ja kumppaneiden työntekijöihin.

Kasvavan liikenteen ja matkustuksen johdosta Tullin ja Rajavartiolaitoksen voi-mavaroista on huolehdittava. Tullin verotustoimintojen mahdollisessa siirtämises-sä tulee käyttää harkintaa ja huolehtia siitä, ettei tehokas veronkanto ja harmaan talouden torjunta vaarannu. Mahdollinen Venäjän viisumivapaus edellyttää riittä-viä voimavaroja henkilöstön palkkaukseen ja koulutukseen, jotta lisääntyvään ra-janylitysliikenteeseen voidaan valmistautua riittävällä ja koulutetulla henkilöstöllä. Henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet on turvattava kaikissa hallinnon uudis-tushankkeissa.



2 VEROTUS JA HARMAAN TALOUDEN TORJUNTA

Tuloverotus oikeudenmukaiseksi Hallitusohjelman mukaisista tuloverotuksen muutoksista valtaosa toteutui kulu-vana vuonna. Asuntolainan korkovähennyksen supistamista jatketaan kuitenkin vielä 2013 ja 2014 viidellä prosenttiyksiköllä molempina vuosina.

Yleisen ansiotason noususta aiheutuva verotuksen automaattinen kiristyminen tu-lee pyrkiä kompensoimaan palkansaajille. SAK lähtee siitä, että myös palkansaaji-en työeläkemaksun nousu täytyy pyrkiä kompensoimaan tuloverotuksessa. Pal-kansaajien työeläkemaksut nousevat 0,2 prosenttiyksikköä sekä 2013 että 2014.

Verottoman lakkoavustuksen ylärajaa täytyy korottaa yleisen ansiotason nousua vastaavasti 16 eurosta 22 euroon.

On selvitettävä mahdollisuutta käyttää kotitalousvähennystä remonttipalveluissa suhdannevaihtelujen tasaamiseen.

Pieni- ja keskituloisten ansiotulojen verotusta ei saa kiristää. Suurimpien palkka- ja eläketulojen verotusta sen sijaan tulee kiristää lisäämällä valtion tuloveroasteik-koon uusi tuloporras. Lisäksi pääomatuloverotuksen ylintä prosenttia on korotet-tava siten, ettei ansio- ja pääomatulojen välinen veroero kasva.

On alennettava listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon pääomatulo-osuuden laskennassa käytettävää tuottoprosenttia (9 %) sekä verovapaan osinkotulon kat-toa (60 000 €).

Raamisopimuksen mukainen koulutus- ja työhyvinvointivähennys yritysverotuk-sessa täytyy toteuttaa.

Elinkeinoverotusta selvitetään valtiovarainministeriön asettamassa asiantuntija-työryhmässä 1.1.2012–31.3.2013. Työryhmä selvittää muun muassa yritysten kor-kovähennysoikeuden rajoittamista Suomessa. Taustalla on se, että Suomen vapaa-ta korkojen vähennysoikeutta hyödynnetään verojen välttämiseksi. Ruotsissa ra-joitukset otettiin käyttöön jo vuonna 2009. Yritysten korkomenojen vähentämistä tulee rajoittaa myös Suomessa.

Pääomamarkkinoiden kehittämistä selvitetään ministeri Jyri Häkämiehen asetta-massa työryhmässä, jonka puheenjohtajana toimii Kari Stadigh. Työryhmän työ alkoi 1.9.2011, ja sen raportti ja suositukset laaditaan 31.5.2012 mennessä. Aika-taulua on kuitenkin kiirehditty siten, että työryhmän suositukset valmistunevat jo hallituksen kehysriiheen mennessä. Työryhmä selvittää mm. kasvuyritysten (ns. bisnesenkeleiden) verokannustimia. Erityisesti kasvuyrittäjille rahoituksen saami-nen voi olla haastavaa. SAK:n mielestä pääomasijoittamisen verokannustinta voi-daan selvittää siltä pohjalta, että kyse olisi siirretystä veronmaksusta.

Jorma Elorannan selvitys Investointeja Suomeen sisältää useita ehdotuksia elinkei-noelämän verojen keventämiseksi. Esimerkiksi yhteisöverokantaa ehdotetaan



alennettavaksi 20–22 prosenttiin, vaikka Euroopassa keskimääräisen yritysvero-kannan aleneminen on pysähtynyt ja viime vuonna keskimääräinen yritysvero-kanta jopa nousi hieman. EU 15 -maissa yritysverokanta on keskimäärin 26,6 pro-senttia (2011). Suomessa yhteisöverokanta aleni 24,5 prosenttiin kuluvan vuoden alusta. SAK:n mielestä yhteisöverokantaa ei pidä alentaa enempää. Yritysverotuk-sen tulee kuitenkin olla kilpailukykyistä.

Yhteisöverokannan laskusta aiheutuva verotulojen menetys tulee korvata kunnille. On selvitettävä, onko tarpeen jatkaa yhteisövero-osuuden viiden prosenttiyksikön korotusta 2013 jälkeen. Lisäksi on selvitettävä, onko tarpeen ohjata pääomatulojen verotuotosta osa kunnille. Kuntaveroista tehtävät vähennykset korvataan kunnille täysimääräisesti.

Välillisessä verotuksessa uudistamismahdollisuuksia Arvonlisäverotus on säilytettävä ennallaan. Liikenteen polttonesteiden veronkoro-tusta tulee jatkaa hallitusohjelman mukaisesti.

Makeisten ja jäätelön valmisteveron veropohjaa tulee laajentaa. On otettava käyt-töön sokerivero vuoden 2013 alusta. Asiaa selvitetään valtiovarainministeriön asettamassa sokeriverotyöryhmässä 1.1.2012–30.11.2012.

Sähköntuotannon windfall-vero on hallitusohjelman mukaisesti otettava käyttöön vuoden 2013 alusta.

Jäteveron tuotto täytyy ohjata kuntien veropohjan vahvistamiseen.

Pankkivero on hallitusohjelman mukaisesti otettava käyttöön vuoden 2013 alusta. Suomen tulee toimia aktiivisesti rahoitusmarkkinoiden verojen edistämiseksi.

Varallisuuden verotusta kiristettävä Kiinteistöveron ala- ja ylärajoja on nostettava. Lisäksi on selvitettävä kiinteistöve-ropohjan laajentamista maa- ja metsätalousmaahan. Maapohjalle täytyy määritellä veroprosentit erikseen. Rakentamattoman rakennusmaan korotetun kiinteistöve-ron alarajaa tulee nostaa nykyisestä Helsingin seudulla. Korotettu kiinteistövero on laajennettava koskemaan kaikkia rakentamattomia tontteja mukaan lukien tontit, jotka rajoittuvat omaan vakituiseen asuinrakennukseen.

On selvitettävä kaivannaisteollisuuden sekä suojelualueiden asema kiinteistövero-tuksessa. Voimalaitoksille pitää säätää kiinteä korotus kunnan määräämän kiin-teistöveroprosentin lisäksi. Tältä osin veronsaajana olisi valtio. Kiinteistöjen vero-tusarvot sekä tiedot rakennetuista kiinteistöistä on saatettava ajan tasalle. Pienitu-loisten kiinteistöverotusta kohtuuttomissa tilanteissa tulee lieventää.

Perintöveroasteikossa on otettava käyttöön uusi verokanta, joka kohdistuu vain hyvin suuriin perintöihin ja lahjoihin. Perintöveron II veroluokan asteikkoon ja lahjaveroasteikkoihin tulee tehdä vastaavat muutokset.



Säästöhenkivakuutusten muodossa tapahtuva sijoitusten verosuosiminen on pois-tettava. Myös sidotun pitkäaikaissäästämisen verotuki (ns. ostoeläkkeet) tulee poistaa.

Arvio esitysten vaikutuksesta verotuottoihin

SAK:n esitysten (ilman harmaan talouden ehdotusten vaikutusta) arvioidaan li-säävän verotuloja noin miljardi euroa. Alla on taulukko veroesitysten tuottovaiku-tuksesta (karkea arvio).

TAULUKKO 1 Verotuottojen vaikutusarvioita Palkansaajien työeläkemaksun korotus kompensoidaan Valtion tuloveroasteikkoon uusi tuloporras Asuntolainan korkovähennystä supistetaan Verottoman lakkoavustuksen ylärajaa nostetaan Pääomatuloverotuksen ylintä prosenttia korotetaan Listaamattoman yhtiön osinkoverokattoa (60 000 e) ja tuottoprosenttia (9 %) alennetaan Liikenteen polttonesteiden veroa korotetaan Sokerivero käyttöön Windfall-vero käyttöön Pankkivero käyttöön Kiinteistöveron rajoja nostetaan ja verotusarvoja tarkistetaan Kiinteistöverotusta huojennetaan pienituloisilta Perintöveroasteikkoon uusi verokanta Ostoeläkkeen verotukea vähennetään Yhteensä

milj. euroa -150 +50 +50 -0 +50 +150 +125 +100 +170 +170 +150 -50 +50 +50 +915

Harmaan talouden torjuntaa tehostettava Kataisen hallituksen ohjelmassa harmaan talouden torjuntaa koskevat tavoitteet ovat kunnianhimoiset. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden kuudennessa tor-juntaohjelmassa tavoitteet on tiivistetty 23:een vuosina 2012–2015 toteutettavaan hankkeeseen, joiden vaikutus verokertymään on keskimäärin 300–400 miljoonaa vuodessa. Säädösvalmistelun tilanteen ja toimeenpanoon liittyvät viipeet huomi-oon ottaen fiskaalisen tavoitteen saavuttaminen näyttää ongelmalliselta. Tavoit-teen saavuttamiseksi harmaan talouden torjuntaa on tehostettava.

Kuluvan vuoden aikana tullevat käyttöön rakentamistyötä koskevat tilaajavastuu-lain täsmennykset, rakennusalan veronumero ja sitä tukevat työnantajan kuukau-si-ilmoitukset maksetuista palkoista. Mutta tilaajavastuulain kokonaisuudistuksen sijasta käynnistyy vain sitä koskeva selvitys. SAK katsoo, että kokonaisuudistuksel-



le olisi nyt paitsi sisällölliset, yhdenvertaista kohtelua koskevat perustelut, myös fiskaaliset, verokertymätavoitetta koskevat perustelut. Eduskunnan tarkastusva-liokunnan tutkimuksen (Harmaa Hirvi, 2010) mukaan lähinnä pitkistä alihankin-taketjuista johtuva arvonlisäveron vuoto oli vuonna 2008 noin 2 miljardia euroa. Tämän vuodon tukkimiseksi tilaajavastuulain kokonaisuudistus, joka ulottaa vas-tuun yli koko alihankintaketjun, on välttämätön.

Toinen pikaisia toimia vaativa ongelma on harmaa pääomatulo, jossa suhteellinen verovuoto on suurin. Kansainvälisen sijoitustoiminnan tuotoista arvion mukaan yhdeksän euroa kymmenestä jää ilmoittamatta verottajalle (Harmaa Hirvi, 2010). Käytännössä tämän verovuodon kohtelu ratkaistaan arvopaperimarkkinalainsää-dännön kokonaisuudistuksen yhteydessä. Tältä osin hallitus on asettanut tavoit-teekseen ”viranomaisten riittävät tietojensaantimahdollisuudet” ja sen, että ”muu-tos ei lisää harmaata taloutta”. SAK katsoo, että harmaan talouden on supistuttava myös pääomatulojen osalta. Se edellyttää paitsi sitä, että hallintarekisteristä teh-dään julkinen veroviranomaisille, myös sitä että ”rajoitetusti verovelvollisille mak-settavista osingoista peritään lain edellyttämä lähdevero, jollei osingon tosiasialli-sesta saajasta ja hänen oikeudestaan pienempään veroon esitetä luotettavaa selvi-tystä” (hallitusohjelma).

Hallitusohjelman mukaisesti harmaan talouden vastaiseen toimintaan osallistuvil-le hallinnonaloille on jyvitetty yhteensä 20 miljoonan euron lisärahoitus. Näitä li-säyksiä ei kuitenkaan ole korvamerkitty siten, että niiden käyttöä olisi mahdollista seurata ja että niiden kohdentuminen säädettyyn tarkoitukseen varmuudella to-teutuisi. Siten on mahdollista, että harmaan talouden torjuntaan tarkoitettuja määrärahoja ohjautuu tiukan paikan tullen esimerkiksi muuhun talousrikosten torjuntatyöhön. Tämän mahdollisuuden torjumiseksi määrärahojen käyttö olisi täsmennettävä siten, että lisäresurssit kohdentuisivat kiistatta säädettyyn tarkoi-tukseen, harmaan talouden torjuntaan.

3 TYÖVOIMA- JA KOULUTUSPOLITIIKKA

Työvoimapolitiikkaan määrärahoja Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin ja laskea työttömyysaste viiden prosentin tasolle vaativat toteutuakseen todellisia toimia ja resurssien kohdentamista. Hallitusohjelman liitteessä 2 on täsmennetty menojen uudelleenkohdennukset nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden torjunnassa. Liitteen mukaan menojen lisäykset olisivat 114.6 miljoonaa euroa. Lisäksi todetaan että, tarkempi määrärahajako ja toimenpiteet vuodelle 2012 päätetään budjettiriihessä. Kehysriihessä olisi nyt täsmennettävä kyseiset lisäykset koko vaalikaudelle siten, että lisäysten vaikutus olisi arvioitavissa momenttitasolla, osana työvoimapolitii-kan vuosittaista toimeenpanoa.

Kehyspäätöksen mukaiset työvoimapolitiikan määrärahat olisivat vuodelle 2013 runsaat 488 miljoonaa euroa. Arvio on tehty varovaisella 7,4 prosentin työttö-myysasteella, vaikka ennusteiden mukaan vuoden 2013 työttömyysaste tulee ole-maan 8 prosenttia. Jo nyt on nähtävissä lomautettujen määrän selkeää kasvua, jo-



ka heijastaa irtisanomisten riskiä. Äkillisiin rakennemuutos- ja irtisanomistilantei-siin tulee varautua varaamalla riittävät määrärahat jo tässä vaiheessa. Puolustus-hallinnon uudistamisen yhteydessä tulee varautua siihen, että paikkakuntia, joissa yksiköitä lakkautetaan, nimetään rakennemuutospaikkakunniksi.

Hallitusohjelman linjausten mukaan pitkäaikaistyöttömyyttä vähennetään laajen-tamalla työvoiman palvelukeskusten toimintamalli koko maahan ja käynnistämäl-lä hallituskauden kestävä kuntakokeilu, jossa viimeistään 12 kuukauden työttö-myyden jälkeen päävastuu pitkäaikaistyöttömän henkilön työllisyyden hoidosta siirretään kunnalle tai kunnille yhteisvastuullisesti. Kuntakokeilun aloittaminen on tänä vuonna viivästynyt nimenomaisesti määrärahojen pienuuden vuoksi. Vuosille 2013–2015 kokeiluun on todettu varattavan 20 miljoonaa euroa. Nämä satsaukset tulevat tarpeeseen, sillä pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen huo-lestuttavan korkea. Työttömyyden pitkittyessä työhön paluu on yhä hankalampaa, joten työttömien aktivointiaste on pidettävä korkealla sekä nousu- että laskusuh-danteissa. SAK:n näkemyksen mukaan aktivointiasteen tulee olla 30 prosenttia, ja se edellyttänee noin 40 miljoonan euron määrärahalisäystä 2013.

Työllisyysasteen nostamiseksi tarvitaan toimia myös osatyökykyisten työllistämi-seksi. Osatyökykyisten joukko on hyvin moninainen. Se pitää sisällään sekä työ-uransa aikana työkykyänsä menettäneitä että osatyökykyisiä, jotka eivät ole vielä päässeet työelämään. Raamisopimuksen mukaisesti osatyökykyisten työllistymistä edistetään käynnistämällä laaja toimintaohjelma. Osatyökykyisten palkkaamiseen suunnattujen tukimuotojen ja etuuksien lisäksi työnantajilla on oltava myös vas-tuita työn järjestämisestä.

Koulutuksen lisäsäästöt pahentaisivat syrjäytymistä ja työttömyyttä Hallitusohjelman mukaan ammatilliseen koulutukseen kohdistetaan 28 miljoonan euron säästöt ja aikuiskoulutukseen 29 miljoonan euron säästöt. Valtiontalouden tarkistetun kehyspäätöksen mukaan mainitut yhteensä 57 miljoonan euron säästöt kasvavat jo 74 miljoonaan euroon. Tästä 31 miljoonaa kohdistuu oppisopimus-koulutukseen, 8 miljoonaa ammatilliseen lisäkoulutukseen ja 35 miljoonaa amma-tilliseen koulutukseen. Lisäksi on päätetty merkittävistä 51 miljoonan euron am-mattikorkeakouluihin kohdistuvista (valtionosuus-)säästöistä sekä vapaaseen si-vistystyöhön kohdistuvista 11,5 miljoonan euron säästöistä. Nämä ovat osin etu-painotteisia ja vaikeuttavat jo nyt koulutuksen järjestäjien toimintaa. Toimenpiteet uhkaavat käynnistää oppilaitoksissa myös laajoja lomautuksia ja irtisanomisia. Ammatillisen aikuiskoulutuksen tarjonta vähenee jo kuluvan vuoden aikana noin 950 paikalla. Voimakkaammin säästöt alkavat vaikuttaa vuodesta 2013 alkaen.

Jo tiedossa olevat säästöpäätökset ovat uhka suotuisalle työllisyyskehitykselle ja vaikeuttavat monin tavoin pyrkimyksiä hillitä nuorten syrjäytymiskehitystä. Ai-kuisten mahdollisuudet päivittää ja uudistaa osaamistaan työelämän muutosten edellyttämällä tavalla heikkenevät, vaikka mahdollisuus kouluttautumiseen pitäisi turvata läpi koko työuran. Valtion talousarvion sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteita aikuisten koulutusmahdollisuuksien paranta-miseksi on jo nyt pidettävä täysin ylioptimistisina.



Erityisen huolestuttavaa on se, että ammatillisen aikuiskoulutuksen leikkaukset tulevat kohdistumaan käytännössä vähiten koulutusta saaneisiin työntekijöihin. Tältä osin erityisesti oppisopimuskoulutuksen voimakkaat leikkaukset ovat seu-rauksiltaan erittäin kielteisiä.

Hallituksen päättäessä tulevien vuosien menokehyksistä mahdollisia uusia me-nosäästöjä ei tule enää kohdistaa koulutukseen. Jo tehtyjen säästöpäätösten aika-taulua tulisi sen sijaan pidentää. Koulutus tulee nähdä kasvua ja työllisyyttä tuke-vana investointina, jolla voidaan myös olennaisesti vaikuttaa syrjäytymisen vähe-nemiseen. Rajuista koulutusleikkauksista saatavat näennäiset hyödyt kääntyvät yhteiskunnallisiksi haitoiksi ja kasvaviksi sosiaalisiksi ongelmiksi.

Suuret leikkaukset koulutuksesta ovat vastoin pyrkimyksiä pidentää työuria. Osaamisella on työurien jatkuvuuteen keskeinen merkitys. Työmarkkinoilla on 400 000 aikuista vailla ammatillista tutkintoa, ja 25-vuotiaista 17 prosenttia on vailla tutkintoa. Samalla niiden työpaikkojen määrä supistuu jatkuvasti, joihin ei vaadita vähintään ammatillista tutkintoa.

SAK kiirehtii myös ammatillisen koulutuksen rahoituksen uudistamista. Rahoitus tulee uudistaa kestävällä tavalla siten, että se edistää koko ikäluokan kouluttamis-ta, kannustaa vähän koulutetun aikuisväestön koulutukseen ohjaamiseen sekä koulutuksen laadun ja työelämäyhteistyön kehittämiseen. Kehyspäätöksiä tehtäes-sä tulee varmistua myös niiden toimien etenemisestä, joilla aikaisemmin opitun tunnistamista ja tunnustamista edistetään.

Nuorten yhteiskuntatakuu toteutettava Työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa työryhmässä valmistellaan parhaillaan linjauksia nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi. Ensi vuoden alusta lähtien jokaiselle alle 25-vuotiaalle sekä alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Lisäksi jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatko-opintopaikka, työpajapaikka tai muu vastaava paikka. Hallitusohjelmassa sovittiin, että yhteiskuntatakuun toteutusta varten varataan vuosittain 60 miljoonan euron lisämääräraha.

SAK pitää tärkeänä, että nuorten yhteiskuntatakuu voidaan oikeasti toteuttaa. Eri-tyisesti on panostettava koulutuspaikkojen riittävyyteen. Koulutuksen puuttumi-nen on keskeinen työelämästä ja koko yhteiskunnasta syrjäyttävä tekijä, ja heikko ammattitaito lyhentää merkittävästi työuraa. Perusopetuksensa päättävien lisäksi Suomessa on peräti 110 000 20–29-vuotiasta vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen tarvitaan ensi vuodelle jo aiemmin so-vitun lisäksi 50 miljoonaa euroa ja vuosille 2014–2016 80 miljoonaa euroa lisä-määrärahaa. Lisää määrärahoja tarvitaan erityisesti koulutusmahdollisuuksien li-säämiseen alle 30-vuotiaille perusasteen koulutuksen varassa oleville.

Maahanmuuttajien työllistymiseen panostettava Hallitusohjelmassa on korostettu maahanmuuttajien työllistymisen suurta merki-tystä maahanmuuttajien kotoutumisprosessissa. Tästä syystä maahanmuutto-osasto siirtyi sisäministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön. SAK edellyttää, että



ministeriössä ohjataan maahanmuuttajien työllistymisen ja muiden kotoutumis-toimenpiteiden kehittämiseen ja toteuttamiseen riittävästi rahaa sekä henkilöstöä.

Maahanmuuttajien määrä on ollut jatkuvasti kasvussa, mutta kotoutumistoimen-piteisiin ei ole panostettu sen vaatimalla tavalla. Tulevina vuosina määrärahoja tu-lee osoittaa riittävästi maahanmuuttajien kotouttamisen tehostamiseksi. Uuden kotoutumislain edellyttämän alkukartoituksen ja kotoutumiskoulutuksen tulee jatkossa olla kaikkien maahanmuuttajien ulottuvilla. Myös maahanmuuttajien kielikoulutuksen sekä muiden työllisyyttä edistyvien työvoimapoliittisten toimien järjestäminen on turvattava.

4 TYÖELÄMÄN KEHITTÄMINEN, TYÖOIKEUS JA TYÖTERVEYS Työelämän kehittämisstrategian tavoitteena on, että Suomi on Euroopan johtava maa työelämän kehittämisessä ja työelämän laadussa. Tavoitteeseen pyritään pää-semään vahvistamalla jo olemassa olevien työelämän laadun edistämistoimijoiden yhteistyötä ja tukemalla monipuolisesti työpaikoilla jo tapahtuvaa tuottavuuden, tuloksellisuuden ja työelämän laadun kehittämistä. Tätä varten ei luoda 1990-luvun tapaan uutta erillistä ohjelmaa, vaan tulee käynnistää kansallinen yhteistyö-hanke, jolle varataan tarvittavat resurssit hallituskauden ajaksi.

Kansallisen hankkeen toteutusta varten on palkattava tarvittava projektihenkilös-tö: projektijohtaja ja 1–3 projektityöntekijää.

Pääosa rahoituksesta täytyy suunnata:

• projektin näkyvään tiedottamiseen,

• erityisesti pienille ja keskisuurille organisaatioille suunnattujen kehittä-mismenetelmien ja apuvälineiden kehittämiseen ja levittämiseen,

• osarahoituksena vauhdittamaan kokonaisten toimialojen tai useamman toimialan yhteisiä kehityshankkeita tuottavuuden ja työelämän laadun edistämiseksi,

• projektissa tarvittavien selvitysten teettämiseen,

• projektin kansainväliseen toimintaan,

• opettajien, kouluttajien, aluehallintoviraston sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten asiantuntijoiden ja kehittäjien koulutukseen.

Työelämän kehittämisstrategian toimeenpanoon on varattava vuosina 2013 ja 2014 rahaa 30 miljoonaa euroa vuodessa. Puolet summasta on otettavissa Tekesin määrärahoista, Tekesin kontribuutiona strategian toimeenpanoon työyhteisöjen



kehittämisessä. Työ- ja elinkeinoministeriön budjettiin tulee varata hanketta var-ten 15 miljoonaa euroa vuonna 2013.

Yhdenvertaisuuslainsäädännön valvontaa tehostettava Yhdenvertaisuuslainsäädäntö on tarkoitus uudistaa tämän hallituskauden aikana. Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on mm. valvonnan tehostaminen. Valvonta on tarkoitus säätää uuden yhdenvertaisuusvaltuutetun ja aluehallintoviraston teh-täväksi. Valtuutetun tehtäväksi on kaavailtu kaikkien syrjintäperusteiden valvon-taa kuitenkin siten, että työelämän osalta valtuutetulle tulisi yhdenvertaisuuden edistäminen aluehallintoviraston hoitaessa yksittäistapaukset. Lisäksi aluehallin-toviraston on tarkoitus valvoa työpaikkojen yhdenvertaisuussuunnitelmia.

On selvää, ettei nykyisellä henkilöstöllä voida tehokkaasti täyttää hallitusohjelmas-sa yhdenvertaisuuden valvonnalle asetettuja tavoitteita. Siksi sekä tulevalle yhden-vertaisuusvaltuutetulle että aluehallintovirastolle on turvattava riittävät henkilös-tövoimavarat.

Työsuojeluvalvonnan sekä poliisi- ja syyttäjälaitosten voimavaroja lisättävä Työsuojeluvalvonnan resursseista ja valvonnan tasalaatuisuudesta on huolehditta-va. Työsuojeluvalvontaan kohdistuu kasvavia odotuksia, toisaalta liittyen harmaan talouden torjuntaan ja toisaalta ulkomaalaiseen työvoimaan kohdistuvien ongel-mien takia. Esimerkiksi täällä tilapäisesti työssä olevien ulkomaalaisten työnteki-jöiden hyväksikäyttö on lisääntynyt, ja tapaukset ovat tulleet yhä törkeämmiksi. Myös ihmiskauppaepäilyjen lisääntyminen vaatii työsuojeluviranomaisilta yhä enemmän työtä. Myös yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistaminen tuo lisää työ-tä työsuojeluviranomaisille.

Poliisi- ja syyttäjälaitosten resursseja on viime vuosina leikattu merkittävästi. Työntekijöiden kannalta tämä merkitsee pidentyneitä tutkinta- ja syyttämisaikoja mm. työturvallisuus- ja työsuhderiitojen käsittelyssä. Pahimmillaan resurssipula on jo johtanut asioiden vanhentumiseen. Resursseja tulee lisätä siten, että poliisi ja syyttäjälaitos pystyvät selvittämään ja tutkimaan lainsäädännön rikkomistilanteet asianmukaisesti.

Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus turvattava Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutukseen on vuosina 2005–2009 osoitettu valtion budjetissa lisävoimavaroja erillisellä muutoslailla, ja lakia on jatkettu mää-räaikaisena rahoituslakina vuosina 2010–2013. Vuonna 2010 määräraha oli 2,7 miljoonaa euroa ja vuonna 2012 2,9 miljoonaa euroa. Työterveyslääkäreiden riit-tävän määrän turvaaminen edellyttää 50 erikoislääkärin valmistumista vuosittain. Tämän määrän ja erikoislääkäreiden EVO-korvauksen perusteella määrärahatarve on ensi vuonna 3,3 miljoonaa euroa. Lisäksi rahoituslaki on vuoden 2014 alusta muutettava toistaiseksi voimassa olevaksi.

SAK esittää, että varataan vuodelle 2013 työterveyslääkäreiden erikoistumiskoulu-tukseen 3,3 miljoonaa euroa ja muutetaan määräaikainen rahoituslaki toistaiseksi voimassa olevaksi.



Työttömien työkyvyn ja terveyden seuranta varmistettava Työttömien terveysseuranta ja -neuvonta esitettiin Ahtelan työelämätyöryhmässä otettavaksi osaksi työvoimapalveluja. Asiaa pohtineessa kolmikantaisessa työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa työryhmässä päädyttiin siihen, että työ- ja elin-keinokeskukset ohjaavat aktiivisesti työttömiä terveyskeskuksiin terveystarkastuk-siin ja neuvontaan. Sen uskotaan parantavan työttömien terveydenhuollon ja kun-toutuksen toteutumista ja olevan työurien jatkamisen kannalta tärkeä toimenpide.

Uudistuksen myötä työttömien terveydenhuollon lisääntynyt tarve kuntien valti-onosuuksissa tulee huomioida käyttäen laskuperusteena vaikeasti työllistyvien määrää sekä terveystarkastusten keskimääräisiä kustannuksia työterveyshuollossa. Koska kaikkia ei ohjata terveydentilan selvityksiin vuonna 2013, on perusteltua varata tähän tarkoitukseen 6,5 miljoonaa euroa.

5 ELINKEINO-, LIIKENNE- JA ASUNTOPOLITIIKKA

Riittävä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitus on talouskasvun edellytys Kestävän talouskasvun ja korkean työllisyyden ylläpitämiseksi on pidettävä huolta teollisuuden toimintaedellytyksistä ja käytettävä luonnonvaroja innovatiivisella ja kestävällä tavalla. Ilman valtion aktiivisia toimenpiteitä on vaarana, että Suomen tutkimus- ja kehittämistoiminta supistuu rajusti. Suunta on huolestuttava, ja siksi tutkimus- ja innovaatiorahoituksen riittävä taso on turvattava. Tekesin rahat eivät ole riittäneet vastaamaan kysyntään edes niinä vuosina, kun rahaa on ollut enem-män tarjolla. Rahoituksen kysynnän arvioidaan pysyvän seuraavinakin vuosina korkeana. Tekesin tukien olisi koskettava entistä tasapuolisemmin kaikkia toimi-aloja. Myös palvelualan yritykset tulee nähdä uusia investointeja tarvitsevina koh-teina, ja yrityksiä tulee kannustaa käyttämään olemassa olevia mahdollisuuksia.

Energia- ja ilmastoteknologian tutkimus- ja kehitystyöhön tulee panostaa nykyistä enemmän, koska ympäristöteknologiaan sisältyy valtava taloudellinen potentiaali. Alan yrityksille pitää saada rakennettua myös kotimarkkinat. Valtion talousarvi-oon on varattava merkittävä määräraha ympäristöteknologiaan liittyvän liiketoi-minnan vauhdittamiseen Suomessa. Määräraha tulee käyttää suomalaisen ympä-ristöteknologian tutkimus- ja kehitysklusterin luomiseen, käynnistämiseen ja yllä-pitoon.

Yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa on syytä tukea, koska sillä vahvistetaan pitkän aikavälin toimintaedellytyksiä. Tutkimus- ja kehitystuet on kohdennettava erityisesti uuden, kasvuhakuisen toiminnan sekä uusien innovaatioiden synnyt-tämiseen. Tällä hallituskaudella olisi selvitettävä nykyisten innovaatio- yms. tuki-en todellinen yhteys uuden yritystoiminnan ja innovaatioiden syntyyn.

Valtion erityisrahoitusyhtiöiden toimintaedellytyksistä ja riskinottokyvystä on huolehdittava. Teollisuussijoitus Oy:n ja Finnveran riittävä pääomitus on varmis-tettava. Näillä rahoitusyhtiöillä on merkittävä rooli erityisesti yritystoiminnan



aloitusvaiheen rahoituksessa ja yritysten tarvitseman rahoituksen turvaamisessa. Pääomasijoituksia tarvitaan myös yritysten kasvun rahoitukseen, merkittäviin te-ollisiin investointeihin sekä toimiala- ja yritysjärjestelyihin. Valtion erityisrahoi-tuslaitosten pitää osaltaan olla turvaamassa Suomen teollisuutta. Taantuman aika-na käyttöön otettua suhdannerahoitusta on jatkettava työllisyyden ylläpitämiseksi.

Kestävää energiapolitiikkaa Kansallisen ilmasto- ja energiapolitiikan on oltava taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Kansainväliset velvoitteet on pyrittävä täyttämään, ja päästö-jen vähennystarpeeseen on varauduttava jatkuvasti. Suomalaisen puhtaan teolli-suuden toimintaedellytykset on pidettävä vähintään kilpailijamaiden tasolla. Il-mastopolitiikan tulonjakovaikutukset on otettava nykyistä paremmin mukaan päätöksentekoon. Kohtuuhintaisen ja vähäpäästöisen energian saatavuus on tur-vattava. Hiilivuodon varalta on valmistauduttava turvaamaan Suomen teollisuu-den toimintaedellytykset. Uusiutuvan energian lisäämisen on tapahduttava kus-tannustehokkaasti, ja tarvittaessa voidaan selvittää syöttötariffin piiriin kuuluvan voimalakapasiteetin maksimimäärän mitoitusta.

Kaivosalan edellytykset turvattava Kaivosala on merkittävästi kasvava teollisuuden sektori maassamme. Valtion on huolehdittava sen elinkelpoisuuden turvaamisesta muun muassa sääntelyä kehit-tämällä sekä mahdollistamalla tarvittavan liikenneinfrastruktuurin rakentaminen esimerkiksi yhteisyrityksin kaivosyhtiöiden kanssa. Erityisen tärkeitä ovat Pohjois-Suomeen liittyvät suunnitelmat. Kaivostoiminta on kasvamassa voimakkaasti Pohjois-Suomessa, ja se luo työpaikkoja ja taloudellista toimeliaisuutta alueille, joilla työllisyystilanne ja muut taloudellisen toiminnan edellytykset eivät ole muu-ten erityisen hyvät. Parhaimmillaan kaivostoiminnan tarpeisiin tehtävät liiken-neinvestoinnit voivat hyödyntää myös Lapin matkailua.

Meriteollisuudelle lisää tukea Suomelle erittäin tärkeä laivanrakennussektori kaipaa lisää väliaikaisia tukia, joilla ala autetaan nykyisen taantuman yli. Valtiovallan tulee varautua lisäkeinoihin, joilla tuetaan alan kannalta tärkeän verkoston osaamisen säilymistä. Alan verkos-ton yrityksille pitää voida suunnata tukea osaamisen kehittämiseen ja esimerkiksi uusien liiketoimintamallien käynnistämiseksi. Tukea voisi harkittaessa antaa ELY-keskus. Valtiovallan harkinnassa olevien alushankintojen aikaistaminen on myös huomioitava budjettia laadittaessa.

Myös rikkidirektiivin haittoihin on varauduttava. Sen lisäksi, että Suomen pitää saada siirtymäaika direktiivin täytäntöönpanoon, joka on astumassa voimaan vuoden 2015 alusta, on etsittävä keinoja kompensoida direktiivistä niin itse meri-teollisuudelle kuin Suomen viestiteollisuudelle yleisemminkin aiheutuvia lisäkus-tannuksia. Muun muassa rikkipesurit olisi saatava tukien piiriin, ja varmistettava vaihtoehtoisten polttoaineiden saatavuus tulevaisuudessa.



Palvelut työllistävät Matkailun edistämiseen suunnattuja panostuksia on lisättävä. Oikein toimimalla Suomesta voi lähitulevaisuudessa kehittyä merkittävä luontomatkailun kohde. Myös ilmastopoliittiset argumentit puolustavat kotimaanmatkailun kasvattamista. Matkailustrategian valmistelu on aloitettava mahdollisimman pian, sillä matkailun edistämiseen ja kehittämiseen on syytä panostaa nykyisessä taloudellisessa tilan-teessa positiivisten työllisyysvaikutusten vuoksi. Lähimatkailun kehittäminen, yh-teispohjoismaiset hankkeet ja venäläisturistien huomiointi luovat työpaikkoja ko-timaiselle matkailu- ja ravitsemussektorille. Matkailustrategian valmisteluun on otettava mukaan myös työmarkkinaosapuolet. Toiminnan elinehto ovat matkai-lun kannalta hyvät kulkuyhteydet kaikkialla Suomessa.

Logistiikkainvestoinnit ovat panostus tulevaisuuteen Toimivan logistiikkajärjestelmän turvaamiseksi perusväylänpidon ylläpitoon käy-tettävät määrärahat on nostettava riittävälle tasolle. Arviolta se tarkoittaa noin 200 miljoonan euron tasokorotusta väylänpitoon. Nykyisessä taloustilanteessa tavoit-teeseen tulee pyrkiä keskipitkällä aikavälillä. Liikenteen infrastruktuuri on Suo-men selkäranka, jota ei saa päästää rappeutumaan. Investoinnit tie- ja rataverkos-ton kunnossapitoon turvaavat myös suomalaisen teollisuuden ja palvelujen kilpai-lukykyä. Lyhyen aikavälin elvytystoimenpiteenä myös perusväylänpidon rahoituk-sen nostaminen on perusteltua. Sen piiristä rahoitettavat pieninvestoinnit ovat nopeavaikutteisia työllisyystoimia.

Uusia liikennehankkeita on aloitettava liikennepoliittisen selonteon linjausten mukaisesti. Uudet investoinnit on painotettava raideliikenteeseen. Hallitus on si-toutunut ohjelmassaan Seinäjoki–Oulu-radan perusparannukseen, kolmannen raiteen rakentamiseen välille Kerava–Riihimäki, Helsingin ratapihan rautatielii-kenteen ohjausjärjestelmän uusimiseen sekä aloittamaan Pisara-radan suunnitte-lun. Näitä hankkeita tulee kiirehtiä taloustilanteesta huolimatta. Joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä on tuettava jo ilmastopoliittisista syistä nykyistä enemmän ja varattava sen hankintaan riittävät määrärahat. Maantieliikenteessä keskeisin tavoi-te on E18-moottoritien jäljellä olevien hankkeiden käynnistäminen mahdollisim-man nopeasti. Talvimerenkulku on turvattava pitkäjänteisellä jäänmurtotoimin-nalla. Monitoimimurtajat olisi lisättävä kauppa-alusluetteloon.

Elinkaarihankkeiden toteuttamisessa tulee olla maltillinen ja pyrkiä niiden merkit-tävän lisäämisen sijasta uudistamaan valtiontalouden kehysmenettelyä siten, että investointeja infrastruktuuriin voitaisiin tehdä valtiontalouden kannalta mahdolli-simman edullisesti. Nykymuotoiset rahoituksen elinkaarimallit tulevat valtiolle pitkän päälle kalliiksi ja sitovat tulevaisuuden julkisen talouden liikkumatilaa koh-tuuttomasti. Tiettyyn elinkeinoon sidottuja suurinvestointeja, esimerkiksi kaivos-ratoja, olisi rahoitettava myös varsinaisen hyödynsaajan toimesta, siis myös yksi-tyisin varoin.

Erityisesti joukkoliikenteen liikennejärjestelyjä suunnitellessa olisi otettava entistä paremmin huomioon myös erilaisia työaikoja tekevien palkansaajien tarpeet.



Joukkoliikenteen tarvitsemaan infrastruktuuriin ja joukkoliikenneostoihin on va-rattava riittävät julkiset määrärahat ja oltava suunnitelmissa pitkäjänteinen.

Postin yleispalveluntarjoajan rahoitustarpeen kasvuun on varauduttava Postilain mukaan yleispalvelun nettokustannus korvataan palvelun tarjoajalle val-tion varoista. Lähetysmääräkehitys on aleneva, ja avutuvan kilpailun arvioidaan osaltaan heikentävän yleispalvelun tarjoajan taloudellista asemaa. Rahoitustarvetta on mahdotonta määritellä tarkasti, koska siihen vaikuttavat mm. volyymikehitys, avautuvan kilpailun luonne ja laajuus sekä hinnoitteluun ja palvelutasoon liittyvät ratkaisut. Vuoden 2013 budjetin ja 2013–2016 määrärahakehysten valmistelun yh-teydessä on varauduttava siihen, että rahoitustarve kasvaa ja on vuonna 2016 noin 70–300 miljoonaa euroa.

Parempi ote omistajapolitiikkaan Valtion omistajapolitiikassa on tavoiteltava yhteiskunnallisesti hyvää tulosta. Se tarkoittaa pitkäjänteistä omistamista, jossa liiketaloudellisen tuloksen ohella huo-mioidaan työllisyys- ja elinkeinopoliittiset tavoitteet. Menestyvät valtionyhtiöt tuottavat valtiolle merkittäviä osinkotuottoja vuosittain. Osinkotuotto on pysy-vämpää tuloa kuin valtionyhtiöiden myynnistä saatava tuotto. Valtion on käytet-tävä omistamisen kautta tulevaa vaikutusvaltaa aktiivisesti ja tarvittaessa oltava valmiina myös lisäämään omistamista silloin, kun se nähdään esimerkiksi elinkei-nopoliittisesti tarkoituksenmukaiseksi. Suomen valtion on säilytettävä omistuk-sensa strategisesti merkittävissä yhtiöissä. Suomalaisen lentoliikenteen ja suorien yhteyksien turvaaminen on strategisesti tärkeää. Omistajaohjausministerin lau-sunnot Finnairin yksityistämisestä eivät vastaa SAK:n näkemystä vastuullisesta omistajapolitiikasta.

Asuntoja työpaikkojen läheisyyteen Asuntoja on oltava tarjolla siellä, missä on töitä. Työllisyyden näkökulmasta on erityisen tärkeää, että asuntotuotantoa lisätään ja että tarjonta on monipuolista. Pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa on pulaa kohtuuhintaisista asunnoista. Yleishyödyllisten vuokra-asuntoyhtiöiden tulee osallistua edullisten vuokra-asuntojen tuottamiseen.

Tuettu asuntotuotanto on pidettävä lähivuosina 15 000 asunnon tasossa. Lukuun sisältyy 2 000 asunnon rakentaminen vuodessa asunnottomille. Vuokralla asujien asemaa tulisi helpottaa, ja siksi olisi perusteltua alentaa korkotukilainojen omavas-tuuta prosenttiyksiköllä.

Asuntojen korjausavustukset ovat puheista huolimatta vaatimattomia. Ilmasto-haaste, hissiremontit ja erityisryhmien tarpeiden huomioiminen edellyttävät mer-kittävää lisäystä valtion korjausavustuksiin. Rakennusinvestoinneilla on myös työllistävä vaikutus. Mikäli suhdannetilanne edellyttää sitä, on kymmenen prosen-tin korjausavustusta talojen energiankulutuksen pienentämiseksi syytä jatkaa. El-vytystoimena voitaisiin ottaa käyttöön myös kunnille suunnattava porkkanaraha koulujen, sairaaloiden ja muun hyvinvointi-infrastruktuurin korjaamiseen.



6 SOSIAALIPOLITIIKKA

Perhevapaisiin parannuksia raamisopimuksella Työmarkkinakeskusjärjestöjen raamisopimuksen mukaisesti isien perhevapaita parannetaan. Muutokset toteutetaan vuoden 2013 alusta. Muutos aiheuttaa maltil-lisia kustannuksia, jotka tulee huomioida talousarviossa, koska valtio rahoittaa vä-himmäismääräiset vanhempainpäivärahat.

Hallitusohjelmassa on lisäksi luvattu arvioida osittaisen hoitorahan korotusta, muuttaa päivähoitomaksuja vastaamaan paremmin hoitoaikaa sekä uudistaa koti-hoidontuki ja varhaiskasvatuspalvelut. Nämä asiat tukevat työn ja perheen yhteen-sovittamista, ja uudistukset tulee toteuttaa pikaisesti.

Yleinen asumistuki on uudistettava pikaisesti Hallitusohjelmassa on sitouduttu asumistuen lineaariseen tulosovitukseen, koko-naisvuokramalliin, omavastuiden alennukseen sekä enimmäisasumismenojen ja perusomavastuun tulorajojen korottamiseen. Tulorajoja nostettiin vuoden 2012 alussa. Loput hallitusohjelmassa sovitut uudistukset on syytä toteuttaa heti ensi vuonna. Kustannukset olisivat noin 40 miljoona euroa vuodessa. Näiden lisäksi asumistuki tulisi kannustinongelmien välttämiseksi ulottaa nykyistä laajemmalle tuloalueelle, jolloin myös pienipalkkaisilla työntekijöillä olisi siihen oikeus.

SAK kannattaa yleisen asumistuen yksinkertaistamista siirtymällä lineaariseen tu-losovitukseen ja kokonaisvuokramalliin, jolloin asumistuen määräytyminen olisi selkeämpää ja voitaisiin luopua monista byrokraattisesti hankalista selvittelyistä. Asumistuen enimmäisasumismenorajat ovat jääneet jälkeen asumiskustannusten kehityksestä, joten niitä on nostettava. Enimmäisasumismenojen rajan nosto vä-hentäisi myös tarvetta turvautua toimeentulotukeen. Riippuvuutta toimeentulo-tuesta vähentäisi myös omavastuiden alennus.

Työttömien perusturvan kannustavuutta parannettava Työmarkkinatuen tarveharkinnasta tulee luopua puolison tulojen osalta. Tarve-harkinnan poisto kannustaisi siirtymään työmarkkinoille sekä helpottaisi perhei-den toimeentuloa. Kustannukset olisivat noin 20 miljoonaa euroa.

Aktiivitoimiin osallistumista tulee edistää etuoikeuttamalla ylläpitokorvaukset ja aktiiviajan korotusosat toimeentulotuessa. Näin aktiivitoimiin osallistuminen li-säisi aina myös toimeentulotukea saavien käteen jäävää tuloa. Työllistymisen kan-nusteita tulee parantaa kehittämällä työmarkkinatukea työllistymisbonuksen suuntaan, jossa tuen maksamista jatkettaisiin täysimääräisesti tai alenevasti jonkin aikaa työllistymisen jälkeen.



Raamisopimus parantaa työttömyysturvaa Lomakorvausten jaksotuksesta luovutaan raamisopimuksen mukaisesti vuoden 2013 alussa. Muutos lisää työttömyysturvamenoja noin 50 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on vajaa puolet. Raamisopimuksessa sovittiin lisäksi työttömyystur-van kokonaisuudistuksesta, joka toteutetaan vuonna 2014. Uudistus tehdään kus-tannusneutraalisti.

Valtio osallistuu raamisopimuksen mukaisesti lomautusajan päivärahojen rahoi-tukseen 2012–2013. Valtionosuudesta tulee tehdä pysyvä: ei ole mitään kestävää perustetta sille, että pysyvän lainsäädännön mukaan valtio ei osallistu lomautus-ajan päivärahojen rahoitukseen samaan tapaan kuin kokonaan työttömien turvan rahoitukseen.

Hoitotakuuajan lyhentäminen perusteltua erikoissairaanhoidossa Hoitotakuu astui voimaan maaliskuussa 2005. Jo ennen sitä valtio kohdensi ter-veydenhuoltoon ns. jononpurkurahaa 50 miljoonaa euroa. Hoitotakuun aiheut-tamat lisäkustannukset kunnallisessa erikoissairaanhoidossa ja perusterveyden-huollossa olivat vuosina 2002–2007 yhteensä 380 miljoonaa euroa, josta erikoissai-raanhoidon osuus oli 265 miljoonaa.

Hoitotakuu ei ole muuttanut erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon vä-listä painotusta. Suurimmat menot erikoissairaanhoidossa olivat vuonna 2005: 130 miljoonaa euroa. Sen sijaan vuoden 2007 arvio menoista oli 22 miljoonaa. Jos eri-koissairaanhoidossa siirrytään seuraavan kolmen vuoden aikana asteittain kuuden kuukauden hoitotakuusta kolmen kuukauden hoitotakuuseen, kustannus vuosita-solla lienee 22 miljoonan suuruusluokkaa.

Ainakin muutamissa sairaanhoitopiireissä valmistellaan jo nyt hoidon saannin nopeuttamista nykyisestä kuudesta kuukaudesta. On tutkimustietoa siitä, että yli kuuden kuukauden sairausloma lisää merkittävästi työkyvyttömyyseläkkeelle jou-tumisen todennäköisyyttä. Vakuutuslääkärien selvityksen mukaan nopeammalla hoidolla olisi ehkä ollut vältettävissä 17 prosenttia tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi ja 18 prosenttia masennuksen vuoksi myönnetyistä kuntoutustuista (mää-räaikainen työkyvyttömyyseläke). Vuoden 2011 lopussa erikoissairaanhoidossa oli jonossa 12 600 yli kolme kuukautta hoitoa odottanutta henkilöä.

SAK esittää, että erikoissairaanhoidon hoitotakuuaika lyhennetään ensi vuonna viiteen kuukauteen, vuosina 2014 ja 2015 neljään ja sitten kolmeen kuukauteen. Kuntien valtionosuuksiin tulee osoittaa hoitotakuuajan lyhentämiseen ensi vuo-delle 25 miljoonaa euroa.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ryHakaniemenranta 1 , PL 15700531 Helsinkipuhelin 020 774 000www.sak.fi

News & Politics

SAK:n tavoitteet valtion talousarvioon 2013 ja valtiontalouden kehyksiin 2013–2016