Suomi yritysten toimintaympäristönä

3∙2015

JOHDANTO .............................................................................................................. 2

1 KILPAILUKYVYN PERUSTA ON KUNNOSSA ........................................................... 3

2 PAIKALLISEN SOPIMISEN PELISÄÄNNÖT ON SAATAVA KUNTOON .................... 4

3 YRITYSRAHOITUSTA SAA PANKEISTA PÄÄSÄÄNTÖISESTI HYVIN ......................... 6

4 SUOMEN NYKYINEN KASVURAHOITUSJÄRJESTELMÄ ON TOIMIVA .................... 8

5 TYÖLLISTÄMISTÄ EDISTÄVIÄ YRITYSTUKIA ON PALJON ..................................... 10

5.1 Oppisopimuskoulutus ..................................................................................... 10

5.2 Palkkatuki ........................................................................................................ 11

5.3 Työkokeilu ....................................................................................................... 12

5.4 Starttiraha, itsensä työllistäminen ja työttömyysturva .................................. 12

6 TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVIÄ YRITYSTEN VEROHELPOTUKSIA ON PALJON ........ 13

6.1 Arvonlisäverotus ............................................................................................. 13

6.2 Perintö- ja lahjaverotus ................................................................................... 14

6.3 Sukupolvenvaihdosten verotus ....................................................................... 15

6.4 Yrittäjävähennys .............................................................................................. 16

6.5 Yhteisövero ..................................................................................................... 17

6.6 Osinkoverotus ................................................................................................. 17

6.7 Viron veromalli ei sovellu Suomeen................................................................ 18

7 SUOMI TARVITSEE JÄRKEVÄÄ SÄÄNTELYÄ ......................................................... 19

1 WEF:n mukaan Suomi on neljänneksi kilpailukykyisin maa 144 vertaillun maan joukossa. Talouden ja yhteiskunnan instituutioiden toimivuus, terveys, peruskoulutus ja korkeakoulutus sekä inno-vointi ovat vahvuuksiamme. 2 IMD-instituutin vuoden 2014 kilpailukykyvertailussa Suomi on sijalla 18. Nousu johtui siitä, että Suomi paransi asemaansa kansainvälisessä kaupassa, rahoituksessa, asenteissa ja arvoissa sekä suorien sijoitusten määrässä. Myös yhteisöverokantaa alennettiin, ja usko cleantech-teollisuuden mahdollisuuksin vahvistui. 3 OECD:n vuonna 2013 julkaistu selvitys vertaili aikuisten taitoja 23 kehittyneessä maassa. Siitä il-meni, että Suomen aikuisväestön taidot ovat Japanin ohella parhaimmat maailmassa. 4 T&Y 4/2013 Markku Lehmus ja Eero Lehto: Suomen teollisuuden kilpailukyky ja rakenteet: Toivoa ei ole vielä menetetty.

5 SAK:laisista luottamushenkilöistä lähes joka kolmas kertoo työnantajansa rikkoneen työpaikalla noudatettavia lakeja ja sopimuksia, kertoo tammikuussa 2015 tehty luottamusmieskysely.

6 Toteuttaja on TNS gallup Oy ja otos 1 003. Tutkimusaineisto on kerätty 12.–27. tammikuuta 2015.7 Tällainen on niin sanottu Kurikan työvoimapankkikokeilu. Sopimuksen tarkoituksena on siirtää työntekijöitä tuotannollisista ja taloudellisista syistä lomauttavista yrityksistä sellaisiin, joilla on työntekijävajetta.

8 Euroopan keskuspankki julkisti marraskuussa 2013 laajan selvityksen euroalueen pienten ja kes-kisuurten yritysten rahoitustilanteesta. 9 Kansainvälisen kauppakamarin kaupan rahoituksen selvitys, ICC Global Trade Finance Survey 2014.

10 Finnvera monipuolistaa yritysten rahoitusmahdollisuuksia lainoin, takauksin, pääomasijoituksin ja vienninrahoituspalveluin. Se hoitaa pääomasijoitustoimintaansa tytäryhtiöidensä Veraventure Oy:n ja Aloitusrahasto Vera Oy:n kautta. Tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy hallinnoi OECD-ehtoisiin vientiluottoihin ja alusrahoitukseen liittyvää korontasausjärjestelmää. Vuonna 2013 lainoja ja takauksia myönnettiin kotimaassa pk-yrityksille 756 miljoonaa euroa. Tarjottujen vientitakuiden ja erityistakausten määrä oli 3 398 miljoonaa euroa. 11 Tesi on pääomasijoitusyhtiö, joka edistää suomalaista yritystoimintaa, työllisyyttä ja talouden kasvua. Se sijoittaa suomalaiseen yritystoimintaan suoraan sekä pääomasijoitusrahastojen kautta (yritysten nopea kasvu, kansainvälinen toiminta, uusi liiketoiminta, teolliset investoinnit ja toimiala-, yritys- ja omistusjärjestelyt). Tesi toimii kotimaisten ja ulkomaisten sijoittajien kanssa lisäten riskinottokykyä sekä rahoituksen, pääomasijoitusosaamisen ja verkostojen tarjontaa. Pääomasijoituksia on tehty vuodesta 1995 lähtien miljardilla eurolla. Kohteena on nyt 515 yritystä suoraan ja välillisesti rahastojen kautta. 12 Tekes on innovaatiotoiminnan rahoittaja ja verkottaja. Asiakkaina ovat yritykset, korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja julkisten palvelujen tuottajat. Tekes edistää elinkeinoelämän uudistumista ja rahoittaa kasvuun, kansainvälistymiseen ja uuteen liiketoimintaan tähtäävien innovaatioiden kehittämistä. Rahoitus on lainaa tai avustusta ja suunnattu kansainvälistä kasvua hakeville pk-yrityksille. 13 Venture capital 14 Aalto-yliopiston ja Suomen Teollisuussijoitus Oy:n 11/2014 selvitys

15 Marraskuussa 2012 ilmestynyt työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema haastattelututkimus.

16 Kari, Seppo (2014) Sopisiko Viron yhteisöveromalli Suomeen? Kolumni. VATT. Kari, Seppo (2014) Voiko Viron yhteisöveron lukitusvaikutuksen poistaa? Kolumni. VATT.

17 Suomen Yrittäjien hallitusohjelmatavoitteet 18 EK:n Yrittäjävaltuuskunta 19 Small Business Act (SBA) on Euroopan komission pk-yrityspoliittinen toimintaohjelma ja toimin-nallisia kokonaisuuksia yhdistävä sateenvarjo. Siinä määritellään 10 periaatetta, joiden tarkoituk-sena on ohjata erilaisia toimenpiteitä pk-sektorin toimintaedellytysten kehittämiseksi EU:n jäsen-valtioissa. Yksi näistä periaatteista on ns. ”Pienet ensin”. Ennen uusiensääntöjen hyväksymistä ko-missio ja jäsenvaltiot arvioivat niiden vaikutuksen "pk-yritystestin" avulla ja kuulevat sidosryhmiä. Erityisesti komissio on kuullut ainakin tähän asti yrittäjäjärjestöjä erityisen tarkkaan. 20 Palvelu sisältää tietoa, työkaluja, palveluhakemistoja ja sähköisiä asiointipalveluja sekä aloitta-vien että jo toimivien yritysten tarpeisiin. Esimerkiksi liiketoimintasuunnitelman voi tehdä Oma Yritys-Suomi -palvelun työkaluilla, ja tietoja voi hyödyntää samalla starttirahan hakemisessa.

21 Työsopimuslaki (2001), yhteistoimintalaki (2007) sekä vuosilomalaki (2005). Myös työsuojelua koskeva lainsäädäntö on kokonaan uudistettu vuosituhannen vaihteessa, kuten esimerkiksi työtur-vallisuuslaki 2002 ja työsuojelun valvontalaki 2006.