View
803
Download
5
Embed Size (px)
DESCRIPTION
SAK:n tavoitteet vaalikaudelle 2007–2011
Citation preview
1. SUOMEN MALLI ON TUOTTANUT TULOSTA,
TYÖ HYVINVOINNIN PUOLESTA JATKUU
1.1 VAALIKAUDEN KOLME HAASTETTA
1.2 SOPIMUSYHTEISKUNTAA VAHVISTETTAVA
2. KASVUPOLITIIKALLA ENEMMÄN JA PAREMPIA
TYÖPAIKKOJA
2.1 TALOUSPOLITIIKAN SUURI LINJA
2.2 TULOKSELLISTA TYÖVOIMAPOLITIIKKAA
2.3 AMMATTITAITO ON AVAIN
2.4 ELINKEINOPOLITIIKKAAN SUUREMPI VAIHDE
2.5 PITKÄJÄNTEISYYTTÄ LOGISTIIKKARATKAISUIHIN
2.6 ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN SUOMALAINEN
MALLI
2.7 ASUNTOPOLITIIKAN SUUNNAKSI TARJONNAN
LISÄÄMINEN
2.8 HARKITTUA TYÖPERÄISTÄ MAAHANMUUTTOA
3. TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN
3.1 TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISTOIMINTA KOOTTAVA
YHTEEN
3.2 KUNNOLLISET TYÖSUHTEET
3.3 TASA-ARVOA JA YHDENVERTAISUUTTA. NYT.
3.4 TYÖSUOJELUSSA PARANNETTAVAA
4. PALKKAPERUSTEISEN SOSIAALITURVAN
VAHVISTAMINEN
4.1 ELÄKEJÄRJESTELMÄ VAKAASSA HALLINNASSA
4.2 UUSI VANHEMPAINVAKUUTUS
4.3 TYÖTTÖMYYSTURVAN PUUTTEET KORJATTAVA
4.4 TAPATURMAVAKUUTUSTA PARANNETTAVA
5. TAVOITTEENA REILUMPI GLOBALISAATIO JA
VAHVA EUROOPPA
5.1 MAAILMANKAUPALLE REILUT PELISÄÄNNÖT
5.2 EUROOPAN SOSIAALISTA MALLIA VAHVISTETTAVA
6. TIIVISTELMÄ LINJAUKSISTA: KOHTI OSAAVAA JA
OIKEUDENMUKAISTA SUOMEA
3
4
4
6
7
7
10
14
16
19
20
21
22
23
23
24
27
29
30
30
30
31
31
33
33
34
35
4
KUVA 1. Työllisten lukumäärä 1995-20061000 henkeä, 12 kuukauden liukuva keskiarvo
(KUVA 1)
1.1 VAALIKAUDEN KOLME HAASTETTA
Lähde: Tilastokeskus
1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007
2450
2400
2350
2300
2250
2200
2150
2100
2050
2000
Helteinen iltapäivä toukokuussa 2006. Uuden-Seelannin työministeri Ruth Dysonin johtama valtuuskunta saapuu
SAK:n johtoryhmän kokoushuoneeseen neljännestunnin myöhässä. Virkamiehistä ja työmarkkinaosapuolten edus-
tajista koottu ryhmä on kiertänyt koko päivän Helsingissä tapaamassa valtakunnan kärkivaikuttajia. Suomen vierai-
lun tarkoituksena on selvittää, kuinka on mahdollista, että vain vähän yli kymmenen vuotta sitten historiansa syvim-
män talouslaman kourissa ollut syrjäinen maa onkin nyt noussut maailman kilpailukykyisimmäksi kansakunnaksi.
Uusiseelantilaisten vierailu on osuva osoitus siitä yhteiskunnallisen ajattelutavan muutoksesta, joka maail-
malla on viime vuosien aikana tapahtunut. Vielä kymmenen vuotta sitten useat kansainväliset asiantuntijat ja
talousjärjestöt suosittelivat Suomelle nk. Uuden-Seelannin mallia, jonka kulmakiviä olivat mm. sosiaaliturvan alas-
ajo ja ammattiyhdistysliikkeen aseman murentaminen. Nyt asetelma on kääntynyt päälaelleen ja Uudesta-Seelan-
nista tullaan Suomeen hakemaan menestyksen eväitä.
5
1. TALOUDELLINEN HAASTE:
2. SOSIAALINEN HAASTE:
3. EKOLOGINEN HAASTE:
OECD
2
SAK
KUVA 2. Miten Suomi eroaa muista pohjoismaista?1,0 = Pohjoismaiden keskiarvo kullekin indikaattorille
1,5
1,0
0,5
Työttömyys-korvaustaso
Aktiivisen työvoimapolitiikanvoimavarat
Hyödyke-markkinoiden sääntely
Työsuhde-turva
Pienipalkkaisenverokiila
Työttömyyskorvaustasoa mitataan keskiarvona 5 vuotta työttömänä
olleiden pieni- ja keskipalkkaisten henkilöiden sosiaalietuuksien suh-
teesta edeltäneeseen palkkatasoon. Pienipalkkaisen verokiilaa mita-
taan verojen ja veroluonteisten maksujen (työntekijän ja työnantajan)
osuutena yrityksen työvoimakustannuksista. Työsuhdeturvaa mitataan
OECD:n indeksillä, joka kuvaa toistaiseksi voimassaolevien työsuhtei-
den turvaa. Hyödykemarkkinoiden sääntely kuvaa kilpailun vapautta ja
markkinoiden toimivuutta; sitä mitataan OECD:n indeksillä. Aktiivisen
työvoimapolitiikan voimavaroja mitataan aktiivisiin toimenpiteisiin käy-
tettävien määrärahojen suhteena bruttokansantuotteeseen.
Lähteet: OECD Going for Growth 2006
sekä OECD Economic Survey of Finland 2006.
SUOMI RUOTSI TANSKA NORJA
6
1.2 SOPIMUSYHTEISKUNTAA
VAHVISTETTAVA
• Suomen malli on tuottanut tulosta – kehitetään sitä
edelleen
• Sovitetaan yhteen talous- ja työmarkkinapolitiikkaa
jatkossakin
• Parannetaan työntekijäosapuolen neuvotteluedellytyk-
siä paikallistasolla
7
2.1 TALOUSPOLITIIKAN SUURI LINJA (KUVA 3)
KUVA 3. Työikäisen väestön määrä kääntyy laskuun 2010, 1000 henkeä
1950 1970 1990 2010 2030
3500
3000
2500
2000
1500
1000
500
0
Työikäiset (20-64 -vuotiaat)
Eläkeikäiset (yli 65 -vuotiaat)
Lähde: Valtiovarainministeriö
8
Viime vuosina verotulot ovat euromääräisesti kasvaneet
samaan aikaan kuin verotusta on kevennetty. Voidaanko
tästä päätellä, että veronkevennykset ovat rahoittaneet itse
itsensä ja oikeastaan tämän ylikin?
Ei voida. Verokertymän kasvuun vaikuttaa myös vero-
pohjan, eli sen mitä verotetaan, kasvu. Veropohja on monilla
tavoilla mitattuna kehittynyt suotuisasti. Näyttää siltä, että
verokertymä on kasvanut ennen kaikkea sen vuoksi, että
talous, ansiotaso ja niiden mukana veropohja ovat kasva-
neet, mikä on peittänyt veroasteen alenemisen vaikutuk-
sen.
Viime aikoina onkin toisteltu, että veropohja on kasvanut
juuri siksi, että veroastetta on alennettu. Veronalennusten
seurauksena olisivat siis yritteliäisyys, työinto ja työtunnit
kasvaneet ja kannustimet kiertää verotusta pienentyneet.
Verotuksella kiistatta onkin vaikutusta edellä mainittuihin
tekijöihin, mutta varsinainen kysymys on, kuinka paljon.
Tästä aiheesta on viime vuosina tehty useita kansainvälisiä
tutkimuksia. Tutkimuksissa yleinen arvio on, että veropohja
kasvaa 2-4 prosenttia, kun yhdestä lisäeurosta käteen jäävä
osa kasvaa 10 prosentilla. Vaikutus on niin pieni, että Suo-
men veropohjan kasvun on täytynyt johtua pääosin muista
syistä kuin veronkevennyksistä. Oikea pääsyyllinen on hyvä
yleinen suhdannetilanne.
2.1.1 Verotuksen rakenne
työllisyyttä edistäväksi
9
EU
EU
2.1.2 Kuntatalous vakautettava,
julkiset palvelut turvattava
10
2.2 TULOKSELLISTA TYÖVOIMAPOLITIIKKAA
2.2.1 Muutosturvaa laajennettava
• Varaudutaan väestön ikääntymi-
seen hyvissä ajoin
• Muutetaan verotuksen raken-
netta työllisyyttä edistäväksi
• Vakautetaan kuntatalous ja
yksinkertaistetaan valtion-
osuusjärjestelmää
• Huolehditaan julkisten palvelu-
jen laadusta ja tuloksellisuu-
desta hyvällä henkilöstö-
politiikalla
11
Alla oleva työvoimatase (kuva 4) on eräs tapa kuvata eri
väestöryhmiä työmarkkinoiden näkökulmasta. Siitä nähdään,
että työikäisestä väestöstä iso osa, noin 1,3 miljoonaa hen-
keä, ei kuulu työvoimaan. Työikäisestä väestöstä työvoimaan
eivät kuulu esimerkiksi eläkkeellä olevat, koululaiset, opiske-
lijat, kotiäidit ja -isät sekä asevelvollisuutta suorittavat. Työl-
lisyysasteen nostaminen 75 prosentin tasolle edellyttää työ-
voimaan kuulumattomien lukumäärän pienentämistä. Esi-
merkiksi työ- ja perhe-elämän yhteensovitusta parantamalla
voidaan lyhentää nuorten naisten poissaoloa työstä.
0 1000 2000 3000 4000 5000 6000
Suomen väestö
Työikäinen väestö, 15-74 -vuotiaat
Työvoima
Työlliset
Palkansaajat
Alle 15 v.
Työvoimaan kuulumattomat
Työttömät
Yrittäjät
Yli 74 v.
KUVA 4. Suomen työvoimatase vuonna 2004, 1000 henkeä
Lähde: Tilastokeskus
EU
12
Aktiivisen työvoimapolitiikan toimia arvostellaan usein temppu-
työllistämiseksi, joka ei oikeasti edistä työllistymistä. Työvoi-
mapolitiikan toimia on monenlaisia, esimerkiksi tukityö, työvoi-
makoulutus, työharjoittelu ja työkokeilu. Eri toimet eroavat
tavoitteiltaan ja vaikutuksiltaan toisistaan. Tavoitteena on aina
tietenkin työllistyminen avoimille työmarkkinoille, mutta joilla-
kin se saattaa olla realistista vasta useista toimista koostuvan
kokonaisuuden jälkeen. Työttömistä yli puolet on nk. vaikeasti
työllistettäviä (KUVA 5), kuten pitkäaikais- tai toistuvaistyöttö-
miä, vajaakuntoisia, iäkkäitä ja maahanmuuttajia. Heidän työllis-
tymiseensä ei pelkkä talouden kasvu useinkaan riitä, vaan kas-
vun lisäksi tarvitaan aktiivista työvoimapolitiikkaa.
Työvoimapolitiikan toimien vaikuttavuutta on tutkittu pal-
jon. Uusimpien selvitysten mukaan tehokkaimpia toimenpiteitä
ovat ammatillinen työvoimakoulutus, oppisopimuskoulutus ja
tukityö yksityisellä sektorilla. Erityisesti oppisopimusk oulutuk-
sella on yksilötasolla hyvin myönteisiä vaikutuksia. Ammatilli-
sen koulutuksen myönteiset vaikutukset työttömien työllisty-
miseen ovat pitkällä aikavälillä merkittäviä ja selvästi muuta työ-
voimakoulutusta suurempia.
Tulevaisuudessa työvoimapolitiikan toimia on suunnattava
entistä vahvemmin tukityöhön yksityisellä sektorilla sekä tut-
kintoon johtavaan ammatilliseen työvoimakoulutukseen. Yksi-
lön tarpeet huomioiva tukityö ja koulutus voivat osaltaan paran-
taa työnhakijan työmarkkinavalmiuksia ja helpottaa paluuta työ-
hön. Oikein kohdennettu aktiivinen työvoimapolitiikka ei ole
rahan haaskausta.
Lähteet: HÄMÄLÄINEN, TUOMALA: Työvoimapoliittisten
toimenpiteiden vaikutusten arviointi sekä KAUHANEN, LILJA,
SAVAJA: Työvoimapoliittisen koulutuksen vaikuttavuus kysyn-
nän näkökulmasta. Työvoimapoliittisia tutkimuksia 2006.
2.2.2 Lisää laatua ja tehoa
työhallintoon
13
• Vahvistetaan muutosturvan toimintamallia
• Uudistetaan työhallinnon ohjausjärjestelmä tehokkuu-
den ja laadun lisäämiseksi
• Luodaan aidot välityömarkkinat vaikeimmin työllistyville
KUVA 5. Työttömät vuonna 2005 työllistymisen vaikeuden ja iän mukaan.
Lähde: Työministeriö
ALLE 25-VUOTIAAT
25-50-VUOTIAAT
YLI 50-VUOTIAAT
100500 300500
144000
113000 162000
VAIKEASTI TYÖLLISTETTÄVÄT
MUUT
113000
162000
14
2.3 AMMATTITAITO ON AVAIN
SAK
(KUVA 6)
2.3.1 Ammatilliseen
aikuiskoulutukseen täysremontti
0 % 10 %
64 %
73 %
72 %
74 %
75 %
20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 %
Teollisuus
Yksityiset palvelualat
Julkinen sektori
Naiset
Miehet
Lähde: SAK:n järjestötutkimus 2005.
KUVA 6. Kuinka moni SAK:lainen palkansaaja ei saanut työnantajan järjestämää ammatillista koulutusta vuonna 2005, prosenttia
15
2.3.2 Aikuiskoulutuksen
opintotuet kuntoon
2.3.3 Toinen aste vastaamaan nykyajan vaatimuksia
16
2.3.4 Korkeakouluissa opintoaikoja
lyhennettävä
• Uudistetaan ammatillinen
aikuiskoulutus vastaamaan
työelämän tarpeita
• Otetaan kaikki mukaan työpai-
koilla annettavaan koulutukseen
• Mahdollistetaan myös pienitu-
loisten osallistuminen aikuis-
koulutukseen
• Uudistetaan toisen asteen
koulutus: parannetaan laatua ja
madalletaan raja-aitoja
2.4 ELINKEINOPOLITIIKKAAN SUUREMPI VAIHDE
TE
TE
EU
2.4.1 Tuloksellista toimialavuoropuhelua jatketaan
17
120
100
80
60
40
20
0
14
12
10
8
6
4
2
014
71
111
13 milj. €
2,4 milj. €
8,6 milj. €
Invest in Sweden
Invest in Finland
Invest in Denmark jaCopenhagen capacity
2.4.2 Tutkimus- ja kehittämistoimintaan
selkeät painopisteet
OECD
Ulkomaiset investoinnit Suomeen
tarkoittavat uusia työpaikkoja suoma-
laisille. Suomi ei panosta ulkomaisten
investointien houkutteluun tarpeeksi.
Tähän johtopäätökseen päätyy, kun
vertaa Invest in Finland –toimiston
(suom. ”Sijoita Suomeen”) voimava-
roja muiden pohjoismaiden vastaa-
viin toimistoihin.
Ei olekaan ihme, että samaan
aikaan kun esimerkiksi kiinalaiset
yhtiöt ovat tehneet yli 50 suoraa sijoi-
tusta Ruotsiin ja työllistävät siellä
satoja ihmisiä, ei Suomessa tapahdu
mitään vastaavaa, ehkä Kouvolan
China Centeriä lukuun ottamatta. Tär-
keintä on saada Suomeen hyviä, työl-
listäviä investointeja.
KUVA 7. Ruotsin, Tanskan ja Suomen panostus investointien houkutteluun 2006, henkilöstön lukumäärä ja miljoonaa euroa
HENKEÄ MILJ. EUROAHENKILÖSTÖ MILJOONAA EUROA
18
2.4.3 Kansallinen palveluohjelma
edistämään palveluyhteiskuntaa
OECD
2.4.4 Kaivostoiminnan lupaavat
näköalat hyödynnettävä
2.4.5 Sähköinen asiointi käyttöön
julkisella sektorilla
• Jatketaan tuloksellista toimialavuoropuhelua
• Kohdennetaan t&k-panostukset paremmin, palvelualat
huomioiden
• Käynnistetään kansallinen palveluohjelma vahvistamaan
palvelualojen elinkeinopolitiikkaa
• Hyödynnetään kaivostoiminnan näköalat ekologisesti ja
sosiaalisesti kestävällä tavalla
• Edistetään uuden tekniikan soveltamista julkisella
sektorilla
19
2.4.6 Harmaan talouden ja
talousrikollisuuden torjunta
2.5 PITKÄJÄNTEISYYTTÄ
LOGISTIIKKARATKAISUIHIN
2.5.1 Pitkäjänteinen investointiohjelma
ja kunnossapitoon tasokorotus
E
2.5.2 Joukkoliikenne nousuun
2.5.3 Oma yksikkö ammattiliikenteen valvontaan
20
2.5.4 Merenkulusta kasvuala
• Investoidaan liikenneinfrastruk-
tuuriin pitkäjänteisesti selvitetty-
jen tarpeiden pohjalta
• Lisätään joukkoliikenteen
houkuttelevuutta
• Saatetaan merenkulun kilpailu-
edellytykset samalle tasolle
kuin lähialueillamme
2.6 ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN
SUOMALAINEN MALLI
EU
21
• Tiivistetään EU:n energia-
politiikkaa
• Poistetaan pullonkaulat pohjois-
maisilta sähkömarkkinoilta
• Jatketaan Suomen monipuolista
energialinjaa, painottaen pääs-
töttömiä tuotantomuotoja
• Mahdollistetaan ydinvoiman ja
vesivoiman lisärakentaminen
EU
EU
2.7 ASUNTOPOLITIIKAN SUUNNAKSI
TARJONNAN LISÄÄMINEN
22
2.8 HARKITTUA TYÖPERÄISTÄ MAAHANMUUTTOA
EU
EU
EU
• Kasvatetaan vuokra-asuntojen
tarjontaa ja lisätään vuokra-
asumisen houkuttelevuutta
asumismuotona
• Tuetaan kasvuseutuja palvelujen
ja infrastruktuurin rakentami-
sessa
• Kohdellaan maahanmuuttajia ja
ulkomaisia työntekijöitä työelä-
mässä yhdenvertaisesti ja huo-
lehditaan siitä, että Suomessa
tehtävään työhön sovelletaan
aina suomalaisia työehtoja
• Parannetaan kotouttamista ja
edellytetään myös työnantajilta
vastuuta maahanmuuttajien
perehdyttämisessä ja koulu-
tuksessa
• Toimitaan tehokkaasti rasismia
vastaan
23
Suomalaisen ihannetyö ei ole työ, joka on mahdollisimman
helppo ja jota on mahdollisimman vähän. Suomessa on aina
arvostettu työn tekemistä. Työ saa olla ajoittain kohtuullisen
kovaakin, kunhan se on fiksusti järjestetty. Haasteellinen työ
tarjoaa tekijälleen onnistumisen elämyksiä – se pitää
vireessä. Suomalaiset pitävät tärkeimpänä työelämään liitty-
vänä asiana mielekästä työtä. Tämän jälkeen tulevat tärkeys-
järjestyksessä mukavat työtoverit, työsuhteen pysyvyys ja
palkka.
Mielekäs työ merkitsee työpaikkaa, joka on hyvin joh-
dettu, jossa työt on hyvin organisoitu ja jossa vallitsee luot-
tamus, inhimillisyys ja keskinäinen kunnioitus. Silloin asi-
oista voidaan keskustella eli tieto kulkee avoimesti. Tällai-
sessa ympäristössä on valmiutta etsiä uusia, entistä parem-
pia työskentelyn tapoja. Yleensä siellä vallitsee ’tekemisen
meininki’, jolloin tehdään parempaa tulosta. Vaikka töitä teh-
dään kovasti, eivät ne ole taakka eikä jaksaminen ole
ongelma. Työt on organisoitu määrällisesti ja laadullisesti
siten, että niissä on mahdollista onnistua ja henkilöstöä on
työmäärään nähden riittävästi.
Järkevästi johdetussa työpaikassa työskentely voi olla
’kovempaa mutta kivempaa’. Tästä seuraa luonnollisesti kes-
kimääräisesti korkeampaa tuottavuutta, joka mahdollistaa
työsuhteen turvallisuuden lisäksi paremman palkanmaksu-
kyvyn ja lisähenkilöstön palkkauksen. Myönteinen kierre
hyödyttää kaikkia osapuolia: työntekijää, työnantajaa ja
yhteiskuntaa.
Ihmiset haluavat vaikuttaa itseään koskeviin asioihin.
Palkansaajien työhön liittyvät vaikutusmahdollisuudet kerto-
vat kuumemittarin tavoin siitä, kuinka terve työyhteisö on.
Vaikutusmahdollisuudet ovat aina seurausta jostakin. Hyvät
vaikutusmahdollisuudet heijastavat, että ihmisiin luotetaan,
heitä kehitetään ja arvostetaan, heistä välitetään. Se kertoo
onko työpaikan arki terve vai ei.
3.1 TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISTOIMINTA
KOOTTAVA YHTEEN
24
• Toteutetaan ensi vaalikaudella
poikkihallinnollinen
työelämän politiikkaohjelma
• Politiikkaohjelman selvityk-
sen perusteella luodaan työ-
elämän kehittämisen palvelu-
keskus
3.2 KUNNOLLISET TYÖSUHTEET
3.2.1 Vuokratyölle pelisäännöt
25
3.2.2 Määrä- ja osa-aikaisen
työn haitat kuriin
EU
3.2.3 Kilpailuttamisesta aiheutuvia ongelmia vähennettävä
3.2.4 Puututaan vastentahtoiseen yrittäjyyteen
26
3.2.5 Ay-liikkeelle kanneoikeus
EU
• Säädetään vuokratyölle pelisäännöt
• Vähennetään vastentahtoista määrä- ja osa-aikatyötä
sekä kilpailuttamisesta aiheutuvia haittoja
• Korjataan vastentahtoisesta yrittäjyydestä aiheutuvat
epäkohdat
• Ay-liikkeelle kanneoikeus työnantajan laiminlyödessä
velvoitteensa
27
3.3 TASA-ARVOA JA
YHDENVERTAISUUTTA. NYT.
3.3.1 Työn ja perhe-elämän
parempi yhteensovitus
3.3.2 Työpaikkojen tasa-
arvosuunnittelua lisättävä
3.3.3 Julkinen sektori työnantajana
28
3.3.4 Sama palkka samasta ja
samanarvoisesta työstä
3.3.5 Yhdenvertaisuutta
• Joustavoitetaan työelämää vuorostaan perhe-elämän
hyväksi
• Maksetaan samaa palkkaa samasta ja samanarvoisesta
työstä
• Yhtenäistetään syrjintä-asioiden käsittelyä ja valvontaa
29
3.4 TYÖSUOJELUSSA
PARANNETTAVAA
• Tehostetaan työsuojelua ja sen toteutumisen valvontaa
• Parannetaan pätkätyötä tekevien työterveyshuoltoa
30
Työmarkkinajärjestöjen ja valtiovallan yhteistyöllä on voitu uudistaa työelämää ja
sosiaalivakuutusta muuttuvien olosuhteiden mukaisesti. Yhteistyön politiikkaa jatkamalla
voimme sosiaalivakuutuksessakin parhaiten vastata muuttuvan maailman haasteisiin.
Sairaus-, työttömyys- ja tapaturmavakuutuksen päivärahoja leikkaavasta prosentti-
vähennyksestä on luovuttava vaalikauden aikana. Tämä vähennys otettiin käyttöön
lamavuosina säästösyistä ja vähennys tarkoitettiin alun perin väliaikaiseksi. Sosiaali-
vakuutuksen rahoituksen hallittavuuden takia vähennyksestä luopuminen voidaan tehdä
asteittain.
4.1 ELÄKEJÄRJESTELMÄ VAKAASSA
HALLINNASSA
TyEL
4.2 UUSI VANHEMPAINVAKUUTUS
31
4.3 TYÖTTÖMYYSTURVAN PUUTTEET
KORJATTAVA
4.4 TAPATURMAVAKUUTUSTA
PARANNETTAVA
Vaalien alla tullaan keskustelemaan paljon köyhyydestä ja
keinoista sen vähentämiseksi. Tässä yhteydessä esitetään
aika ajoin ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan ja työ-
markkinatuen välisen sidoksen purkamista. Kytköksen pois-
taminen tarkoittaisi työttömyyskassojen jäsenten päivära-
hojen leikkausta ja työttömien asettamista vastakkain kes-
kenään. Se johtaisi siihen, etteivät pienituloisimmat työttö-
myyskassojen jäsenet saisikaan maksuilleen vastinetta
työttömiksi joutuessaan. Sosiaalivakuutuksen kehittämi-
sessä päälinja on maksujen ja etuuksien välisen yhteyden
parantaminen. Tähän ei sovellu ansiopäivärahan määräyty-
misen irrottaminen peruspäivärahasta.
Valtio rahoittaa kaikkien työttömien päivärahoista perus-
päivärahaa vastaavan osuuden. Vuonna 2006 tämä osuus
on 23,50 euroa/pv. Valtio ei osallistu lainkaan ansioturvan
lapsikorotusten, lomautuspäivärahojen eikä ikääntyneiden
pitkäaikaistyöttömien lisäpäivien rahoitukseen. Yhden
euron korotus työmarkkinatukeen nostaa ansiopäivärahaa
keskimäärin vain hieman yli 50 sentillä. Kassan jäsenenä
oleva työtön tulee valtiolle halvemmaksi kuin peruspäivära-
haa/työmarkkinatukea saava työtön.
Työttömyyspäiväraha korvaa keskivertopalkansaajalle
vain runsaat 50 prosenttia ansioista. Keskimääräinen ansio-
päiväraha oli vuonna 2005 vain 46,88 euroa ja pienimmät
ansiopäivärahat ovat lähellä peruspäivärahaa. Useissa tapa-
uksissa yksinäinen ansiopäivärahan saaja saa päivärahallaan
juuri ja juuri maksettua elämisensä ja asumisensa eikä
hänen näin ollen tarvitse hakea asumis- tai toimeentulotu-
kea. Jos halutaan työmarkkinatuen saajat pois toimeentulo-
tuelta, ei vastaus varmaan ole se, että köyhdytetään toisia
työttömiä ja työnnetään heidät toimeentulotuelle.
32
Säännöllisin väliajoin putkahtaa yhteiskunnalliseen keskuste-
luun ajatus kaikille maksettavasta perustulosta. Perustulomal-
leja on nykyään lähes yhtä paljon kuin niiden esittäjiäkin. Käy-
tännössä perustulon yleispiirteitä ovat vastikkeettomuus (ei
ehtoja saamiselle), universaalisuus (kaikki saavat) ja tasasuu-
ruisuus (kaikille samansuuruinen etuus). Perustulomalleista
voidaan karkeasti erottaa täysi ja osittainen perustulo. Täysi
perustulo korvaisi koko nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän. Se
on yleensä tyrmätty sekä liian kalliina että työnteon kannus-
tinvaikutuksiltaan arveluttavana. Osittainen perustulo korvaisi
vain nykyisen toimeentulotuen perusosan ja vähimmäisetuu-
det ja se riittäisi tasoltaan turvaamaan elämän ”purkkitonnika-
laa ja pastaa” -ruokavaliolla. Sen tarkoituksena olisi ennen
kaikkea patistaa saajiaan hankkimaan lisäansioita.
SAK kannattaa syyperusteista sosiaaliturvajärjestelmää,
jossa tukea maksetaan erilaisten elämäntilanteiden (esim.
työttömyys, työkyvyttömyys, lapsen hoitaminen) perusteella.
Toisin kuin perustuloajatteluun, ei kannattamaamme hyvin-
vointimalliin kuulu vain etuuksien jakaminen vaan myös hyvin-
vointivaltion tarjoamat palvelut kuten koulutus, kuntoutus,
työvoimapalvelut ja sosiaalityö. Jos sosiaaliturvassa ihmisiä ei
enää eroteltaisi minkään syyn perusteella, kuinka eri tyyppis-
ten palvelujen tarpeessa olevat ihmiset löydettäisiin? Perus-
tulo johtaisikin kahteen huonoon tulokseen: tukea valuisi pal-
jon niille, jotka eivät sitä tarvitse ja toisaalta tukea tarvitsevat
jätettäisiin entistäkin enemmän omilleen.
• Hallitaan eläkejärjestelmää
vakaasti ja sukupolvien välistä
oikeudenmukaisuutta vaalien
• Otetaan käyttöön uusi vanhem-
painvakuutus
• Korjataan työttömyysturvan
puutteet
• Otetaan pätkätyön tekijät
paremmin mukaan tapaturma-
vakuutukseen
33
Globalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen ja uhkien torjuminen
edellyttää entistä tehokkaampaa maailmanlaajuista monenkeskistä
yhteistyötä. Tässä työssä Suomen on jatkossakin oltava edellä-
kävijöiden joukossa. Suomen on jatkettava YK:n vahvistamista
turvallisuuden, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen yhteistyön ylimpänä
auktoriteettina ja edistettävä samaa näkökulmaa Euroopan unionin
yhteisessä ulkopolitiikassa. Vahva ja kattava monenkeskinen
järjestelmä on suomalaisten ja eurooppalaisten oma etu ja samalla
koko maailman vakaan, kestävän ja oikeudenmukaisen kehityksen
paras turva.
5.1 MAAILMANKAUPALLE
REILUT PELISÄÄNNÖT
ILO
EU
34
5.2 EUROOPAN SOSIAALISTA MALLIA
VAHVISTETTAVA
EU
EU EU
EU
• Huomioidaan työelämän perusoikeudet kauppaneuvotteluissa
• Otetaan kehitysmaat mukaan maataloustuotteiden kauppaan
• Tiivistetään ja tehostetaan työmarkkinaosapuolten EU-tason
vuoropuhelua
• Keskitytään EU:ssa nykyistä enemmän tehtyjen päätösten
toteuttamiseen
• Otetaan Suomelle aktiivinen rooli unionin kehittämisessä
35
SOPIMUSYHTEISKUNTAA
VAHVISTETTAVA
• Suomen malli on tuottanut tulosta –
kehitetään sitä edelleen
• Sovitetaan yhteen talous- ja työ-
markkinapolitiikkaa jatkossakin
• Parannetaan työntekijäosapuolen
neuvotteluedellytyksiä paikallistasolla
TALOUSPOLITIIKKA: JULKISEN
TALOUDEN LIIKKUMATILAA
KÄYTETTÄVÄ VIISAASTI
• Varaudutaan väestön ikääntymiseen
hyvissä ajoin
• Muutetaan verotuksen rakennetta
työllisyyttä edistäväksi
• Vakautetaan kuntatalous ja yksinker-
taistetaan valtionosuusjärjestelmää
• Huolehditaan julkisten palvelujen laa-
dusta ja tuloksellisuudesta hyvällä
henkilöstöpolitiikalla
TYÖVOIMAPOLITIIKKA: TYÖ JA
TEKIJÄT KOHTAAMAAN
• Vahvistetaan muutosturvan toimintamallia
• Uudistetaan työhallinnon ohjausjärjestelmä
tehokkuuden ja laadun lisäämiseksi
• Luodaan aidot välityömarkkinat
vaikeimmin työllistyville
KOULUTUSPOLITIIKKA: TÄYSREMONTTI
AMMATILLISEEN AIKUISKOULUTUKSEEN
• Uudistetaan ammatillinen aikuiskoulutus
vastaamaan työelämän tarpeita
• Otetaan kaikki mukaan työpaikoilla
annettavaan koulutukseen
• Mahdollistetaan myös pienituloisten osallistuminen aikuis-
koulutukseen
• Uudistetaan toisen asteen koulutus: parannetaan laa-
tua ja madalletaan raja-aitoja
ELINKEINOPOLITIIKKA: UUSIA
TYÖPAIKKOJA SUOMEEN
• Jatketaan tuloksellista toimialavuoropuhelua
• Kohdennetaan t&k-panostukset paremmin, palvelualat
huomioiden
• Käynnistetään kansallinen palveluohjelma vahvistamaan
palvelualojen elinkeinopolitiikkaa
• Hyödynnetään kaivostoiminnan näköalat ekologisesti ja
sosiaalisesti kestävällä tavalla
• Edistetään uuden tekniikan soveltamista julkisella sektorilla
LOGISTIIKKA: OSA KILPAILUKYKYÄMME
• Investoidaan liikenneinfrastruktuuriin pitkäjänteisesti selvitet-
tyjen tarpeiden pohjalta
• Lisätään joukkoliikenteen houkuttelevuutta
• Saatetaan merenkulun kilpailuedellytykset samalle tasolle
kuin lähialueillamme
ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKKA: ENEMMÄN
ENERGIAA, VÄHEMMÄN PÄÄSTÖJÄ
• Tiivistetään EU:n energiapolitiikkaa
• Poistetaan pullonkaulat pohjoismaisilta
sähkömarkkinoilta
• Jatketaan Suomen monipuolista
energialinjaa, painottaen päästöttömiä
tuotantomuotoja
• Mahdollistetaan ydinvoiman ja vesi-
voiman lisärakentaminen
ASUNTOPOLITIIKKA:
HINTAKEHITYS HALLINTAAN
• Kasvatetaan vuokra-asuntojen tarjontaa
ja lisätään vuokra-asumisen houkut-
televuutta asumismuotona
• Tuetaan kasvuseutuja palvelujen ja
infrastruktuurin rakentamisessa
HARKITTUA JA TYÖPERÄISTÄ
MAAHANMUUTTOA
• Kohdellaan maahanmuuttajia ja ulko-
maisia työntekijöitä työelämässä yhden-
vertaisesti ja huolehditaan siitä, että
Suomessa tehtävään työhön sovel-
letaan aina suomalaisia työehtoja
• Parannetaan kotouttamista ja edellyte-
tään myös työnantajilta vastuuta maa-
hanmuuttajien perehdyttämisessä ja
koulutuksessa
• Toimitaan tehokkaasti rasismia
vastaan
TYÖELÄMÄN KEHITTÄMINEN: KOOTAAN
VOIMAT OSAKSI INNOVAATIOPOLITIIKKAA
• Toteutetaan ensi vaalikaudella poikkihallinnollinen
työelämän politiikkaohjelma
• Politiikkaohjelman selvityksen perusteella
luodaan työelämän kehittämisen palvelukeskus
TYÖLAINSÄÄDÄNTÖ: TYÖLLÄ
TULTAVA TOIMEEN
• Säädetään vuokratyölle pelisäännöt
• Vähennetään vastentahtoista määrä- ja
osaaikatyötä sekä kilpailuttamisesta
aiheutuvia haittoja
• Korjataan vastentahtoisesta yrittäjyydestä
aiheutuvat epäkohdat
• Ay-liikkeelle kanneoikeus työnantajan
laiminlyödessä velvoitteensa
TASA-ARVOA JA YHDENVERTAISUUTTA
• Joustavoitetaan työelämää vuorostaan perhe-elämän hyväksi
• Maksetaan samaa palkkaa samasta ja samanarvoisesta työstä
• Yhtenäistetään syrjintä-asioiden käsittelyä ja valvontaa
TURVALLISET TYÖOLOT
• Tehostetaan työsuojelua ja sen toteutumisen valvontaa
• Parannetaan pätkätyötä tekevien työterveyshuoltoa
SOSIAALITURVAA VAHVISTETAAN
• Hallitaan eläkejärjestelmää vakaasti ja sukupolvien välistä
oikeudenmukaisuutta vaalien
• Otetaan käyttöön uusi vanhempainvakuutus
• Korjataan työttömyysturvan puutteet
• Otetaan pätkätyön tekijät paremmin mukaan tapaturma-
vakuutukseen
REILU GLOBALISAATIO – HYVINVOINTIA KAIKILLE
• Huomioidaan työelämän perusoikeudet kauppaneuvotteluissa
• Otetaan kehitysmaat mukaan maataloustuotteiden kauppaan
EU VAHVAKSI TOIMIJAKSI
• Tiivistetään ja tehostetaan työmarkkinaosapuolten EU-
tason vuoropuhelua
• Keskitytään EU:ssa nykyistä enemmän tehtyjen päätösten
toteuttamiseen
• Otetaan Suomelle aktiivinen rooli unionin kehittämisessä
36