36

Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi

Embed Size (px)

DESCRIPTION

SAK:n tavoitteet vaalikaudelle 2007–2011

Citation preview

Page 1: Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi
Page 2: Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi
Page 3: Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi

1. SUOMEN MALLI ON TUOTTANUT TULOSTA,

TYÖ HYVINVOINNIN PUOLESTA JATKUU

1.1 VAALIKAUDEN KOLME HAASTETTA

1.2 SOPIMUSYHTEISKUNTAA VAHVISTETTAVA

2. KASVUPOLITIIKALLA ENEMMÄN JA PAREMPIA

TYÖPAIKKOJA

2.1 TALOUSPOLITIIKAN SUURI LINJA

2.2 TULOKSELLISTA TYÖVOIMAPOLITIIKKAA

2.3 AMMATTITAITO ON AVAIN

2.4 ELINKEINOPOLITIIKKAAN SUUREMPI VAIHDE

2.5 PITKÄJÄNTEISYYTTÄ LOGISTIIKKARATKAISUIHIN

2.6 ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN SUOMALAINEN

MALLI

2.7 ASUNTOPOLITIIKAN SUUNNAKSI TARJONNAN

LISÄÄMINEN

2.8 HARKITTUA TYÖPERÄISTÄ MAAHANMUUTTOA

3. TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

3.1 TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISTOIMINTA KOOTTAVA

YHTEEN

3.2 KUNNOLLISET TYÖSUHTEET

3.3 TASA-ARVOA JA YHDENVERTAISUUTTA. NYT.

3.4 TYÖSUOJELUSSA PARANNETTAVAA

4. PALKKAPERUSTEISEN SOSIAALITURVAN

VAHVISTAMINEN

4.1 ELÄKEJÄRJESTELMÄ VAKAASSA HALLINNASSA

4.2 UUSI VANHEMPAINVAKUUTUS

4.3 TYÖTTÖMYYSTURVAN PUUTTEET KORJATTAVA

4.4 TAPATURMAVAKUUTUSTA PARANNETTAVA

5. TAVOITTEENA REILUMPI GLOBALISAATIO JA

VAHVA EUROOPPA

5.1 MAAILMANKAUPALLE REILUT PELISÄÄNNÖT

5.2 EUROOPAN SOSIAALISTA MALLIA VAHVISTETTAVA

6. TIIVISTELMÄ LINJAUKSISTA: KOHTI OSAAVAA JA

OIKEUDENMUKAISTA SUOMEA

3

4

4

6

7

7

10

14

16

19

20

21

22

23

23

24

27

29

30

30

30

31

31

33

33

34

35

Page 4: Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi

4

KUVA 1. Työllisten lukumäärä 1995-20061000 henkeä, 12 kuukauden liukuva keskiarvo

(KUVA 1)

1.1 VAALIKAUDEN KOLME HAASTETTA

Lähde: Tilastokeskus

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

2450

2400

2350

2300

2250

2200

2150

2100

2050

2000

Helteinen iltapäivä toukokuussa 2006. Uuden-Seelannin työministeri Ruth Dysonin johtama valtuuskunta saapuu

SAK:n johtoryhmän kokoushuoneeseen neljännestunnin myöhässä. Virkamiehistä ja työmarkkinaosapuolten edus-

tajista koottu ryhmä on kiertänyt koko päivän Helsingissä tapaamassa valtakunnan kärkivaikuttajia. Suomen vierai-

lun tarkoituksena on selvittää, kuinka on mahdollista, että vain vähän yli kymmenen vuotta sitten historiansa syvim-

män talouslaman kourissa ollut syrjäinen maa onkin nyt noussut maailman kilpailukykyisimmäksi kansakunnaksi.

Uusiseelantilaisten vierailu on osuva osoitus siitä yhteiskunnallisen ajattelutavan muutoksesta, joka maail-

malla on viime vuosien aikana tapahtunut. Vielä kymmenen vuotta sitten useat kansainväliset asiantuntijat ja

talousjärjestöt suosittelivat Suomelle nk. Uuden-Seelannin mallia, jonka kulmakiviä olivat mm. sosiaaliturvan alas-

ajo ja ammattiyhdistysliikkeen aseman murentaminen. Nyt asetelma on kääntynyt päälaelleen ja Uudesta-Seelan-

nista tullaan Suomeen hakemaan menestyksen eväitä.

Page 5: Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi

5

1. TALOUDELLINEN HAASTE:

2. SOSIAALINEN HAASTE:

3. EKOLOGINEN HAASTE:

OECD

2

SAK

KUVA 2. Miten Suomi eroaa muista pohjoismaista?1,0 = Pohjoismaiden keskiarvo kullekin indikaattorille

1,5

1,0

0,5

Työttömyys-korvaustaso

Aktiivisen työvoimapolitiikanvoimavarat

Hyödyke-markkinoiden sääntely

Työsuhde-turva

Pienipalkkaisenverokiila

Työttömyyskorvaustasoa mitataan keskiarvona 5 vuotta työttömänä

olleiden pieni- ja keskipalkkaisten henkilöiden sosiaalietuuksien suh-

teesta edeltäneeseen palkkatasoon. Pienipalkkaisen verokiilaa mita-

taan verojen ja veroluonteisten maksujen (työntekijän ja työnantajan)

osuutena yrityksen työvoimakustannuksista. Työsuhdeturvaa mitataan

OECD:n indeksillä, joka kuvaa toistaiseksi voimassaolevien työsuhtei-

den turvaa. Hyödykemarkkinoiden sääntely kuvaa kilpailun vapautta ja

markkinoiden toimivuutta; sitä mitataan OECD:n indeksillä. Aktiivisen

työvoimapolitiikan voimavaroja mitataan aktiivisiin toimenpiteisiin käy-

tettävien määrärahojen suhteena bruttokansantuotteeseen.

Lähteet: OECD Going for Growth 2006

sekä OECD Economic Survey of Finland 2006.

SUOMI RUOTSI TANSKA NORJA

Page 6: Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi

6

1.2 SOPIMUSYHTEISKUNTAA

VAHVISTETTAVA

• Suomen malli on tuottanut tulosta – kehitetään sitä

edelleen

• Sovitetaan yhteen talous- ja työmarkkinapolitiikkaa

jatkossakin

• Parannetaan työntekijäosapuolen neuvotteluedellytyk-

siä paikallistasolla

Page 7: Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi

7

2.1 TALOUSPOLITIIKAN SUURI LINJA (KUVA 3)

KUVA 3. Työikäisen väestön määrä kääntyy laskuun 2010, 1000 henkeä

1950 1970 1990 2010 2030

3500

3000

2500

2000

1500

1000

500

0

Työikäiset (20-64 -vuotiaat)

Eläkeikäiset (yli 65 -vuotiaat)

Lähde: Valtiovarainministeriö

Page 8: Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi

8

Viime vuosina verotulot ovat euromääräisesti kasvaneet

samaan aikaan kuin verotusta on kevennetty. Voidaanko

tästä päätellä, että veronkevennykset ovat rahoittaneet itse

itsensä ja oikeastaan tämän ylikin?

Ei voida. Verokertymän kasvuun vaikuttaa myös vero-

pohjan, eli sen mitä verotetaan, kasvu. Veropohja on monilla

tavoilla mitattuna kehittynyt suotuisasti. Näyttää siltä, että

verokertymä on kasvanut ennen kaikkea sen vuoksi, että

talous, ansiotaso ja niiden mukana veropohja ovat kasva-

neet, mikä on peittänyt veroasteen alenemisen vaikutuk-

sen.

Viime aikoina onkin toisteltu, että veropohja on kasvanut

juuri siksi, että veroastetta on alennettu. Veronalennusten

seurauksena olisivat siis yritteliäisyys, työinto ja työtunnit

kasvaneet ja kannustimet kiertää verotusta pienentyneet.

Verotuksella kiistatta onkin vaikutusta edellä mainittuihin

tekijöihin, mutta varsinainen kysymys on, kuinka paljon.

Tästä aiheesta on viime vuosina tehty useita kansainvälisiä

tutkimuksia. Tutkimuksissa yleinen arvio on, että veropohja

kasvaa 2-4 prosenttia, kun yhdestä lisäeurosta käteen jäävä

osa kasvaa 10 prosentilla. Vaikutus on niin pieni, että Suo-

men veropohjan kasvun on täytynyt johtua pääosin muista

syistä kuin veronkevennyksistä. Oikea pääsyyllinen on hyvä

yleinen suhdannetilanne.

2.1.1 Verotuksen rakenne

työllisyyttä edistäväksi

Page 9: Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi

9

EU

EU

2.1.2 Kuntatalous vakautettava,

julkiset palvelut turvattava

Page 10: Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi

10

2.2 TULOKSELLISTA TYÖVOIMAPOLITIIKKAA

2.2.1 Muutosturvaa laajennettava

• Varaudutaan väestön ikääntymi-

seen hyvissä ajoin

• Muutetaan verotuksen raken-

netta työllisyyttä edistäväksi

• Vakautetaan kuntatalous ja

yksinkertaistetaan valtion-

osuusjärjestelmää

• Huolehditaan julkisten palvelu-

jen laadusta ja tuloksellisuu-

desta hyvällä henkilöstö-

politiikalla

Page 11: Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi

11

Alla oleva työvoimatase (kuva 4) on eräs tapa kuvata eri

väestöryhmiä työmarkkinoiden näkökulmasta. Siitä nähdään,

että työikäisestä väestöstä iso osa, noin 1,3 miljoonaa hen-

keä, ei kuulu työvoimaan. Työikäisestä väestöstä työvoimaan

eivät kuulu esimerkiksi eläkkeellä olevat, koululaiset, opiske-

lijat, kotiäidit ja -isät sekä asevelvollisuutta suorittavat. Työl-

lisyysasteen nostaminen 75 prosentin tasolle edellyttää työ-

voimaan kuulumattomien lukumäärän pienentämistä. Esi-

merkiksi työ- ja perhe-elämän yhteensovitusta parantamalla

voidaan lyhentää nuorten naisten poissaoloa työstä.

0 1000 2000 3000 4000 5000 6000

Suomen väestö

Työikäinen väestö, 15-74 -vuotiaat

Työvoima

Työlliset

Palkansaajat

Alle 15 v.

Työvoimaan kuulumattomat

Työttömät

Yrittäjät

Yli 74 v.

KUVA 4. Suomen työvoimatase vuonna 2004, 1000 henkeä

Lähde: Tilastokeskus

EU

Page 12: Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi

12

Aktiivisen työvoimapolitiikan toimia arvostellaan usein temppu-

työllistämiseksi, joka ei oikeasti edistä työllistymistä. Työvoi-

mapolitiikan toimia on monenlaisia, esimerkiksi tukityö, työvoi-

makoulutus, työharjoittelu ja työkokeilu. Eri toimet eroavat

tavoitteiltaan ja vaikutuksiltaan toisistaan. Tavoitteena on aina

tietenkin työllistyminen avoimille työmarkkinoille, mutta joilla-

kin se saattaa olla realistista vasta useista toimista koostuvan

kokonaisuuden jälkeen. Työttömistä yli puolet on nk. vaikeasti

työllistettäviä (KUVA 5), kuten pitkäaikais- tai toistuvaistyöttö-

miä, vajaakuntoisia, iäkkäitä ja maahanmuuttajia. Heidän työllis-

tymiseensä ei pelkkä talouden kasvu useinkaan riitä, vaan kas-

vun lisäksi tarvitaan aktiivista työvoimapolitiikkaa.

Työvoimapolitiikan toimien vaikuttavuutta on tutkittu pal-

jon. Uusimpien selvitysten mukaan tehokkaimpia toimenpiteitä

ovat ammatillinen työvoimakoulutus, oppisopimuskoulutus ja

tukityö yksityisellä sektorilla. Erityisesti oppisopimusk oulutuk-

sella on yksilötasolla hyvin myönteisiä vaikutuksia. Ammatilli-

sen koulutuksen myönteiset vaikutukset työttömien työllisty-

miseen ovat pitkällä aikavälillä merkittäviä ja selvästi muuta työ-

voimakoulutusta suurempia.

Tulevaisuudessa työvoimapolitiikan toimia on suunnattava

entistä vahvemmin tukityöhön yksityisellä sektorilla sekä tut-

kintoon johtavaan ammatilliseen työvoimakoulutukseen. Yksi-

lön tarpeet huomioiva tukityö ja koulutus voivat osaltaan paran-

taa työnhakijan työmarkkinavalmiuksia ja helpottaa paluuta työ-

hön. Oikein kohdennettu aktiivinen työvoimapolitiikka ei ole

rahan haaskausta.

Lähteet: HÄMÄLÄINEN, TUOMALA: Työvoimapoliittisten

toimenpiteiden vaikutusten arviointi sekä KAUHANEN, LILJA,

SAVAJA: Työvoimapoliittisen koulutuksen vaikuttavuus kysyn-

nän näkökulmasta. Työvoimapoliittisia tutkimuksia 2006.

2.2.2 Lisää laatua ja tehoa

työhallintoon

Page 13: Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi

13

• Vahvistetaan muutosturvan toimintamallia

• Uudistetaan työhallinnon ohjausjärjestelmä tehokkuu-

den ja laadun lisäämiseksi

• Luodaan aidot välityömarkkinat vaikeimmin työllistyville

KUVA 5. Työttömät vuonna 2005 työllistymisen vaikeuden ja iän mukaan.

Lähde: Työministeriö

ALLE 25-VUOTIAAT

25-50-VUOTIAAT

YLI 50-VUOTIAAT

100500 300500

144000

113000 162000

VAIKEASTI TYÖLLISTETTÄVÄT

MUUT

113000

162000

Page 14: Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi

14

2.3 AMMATTITAITO ON AVAIN

SAK

(KUVA 6)

2.3.1 Ammatilliseen

aikuiskoulutukseen täysremontti

0 % 10 %

64 %

73 %

72 %

74 %

75 %

20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 %

Teollisuus

Yksityiset palvelualat

Julkinen sektori

Naiset

Miehet

Lähde: SAK:n järjestötutkimus 2005.

KUVA 6. Kuinka moni SAK:lainen palkansaaja ei saanut työnantajan järjestämää ammatillista koulutusta vuonna 2005, prosenttia

Page 15: Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi

15

2.3.2 Aikuiskoulutuksen

opintotuet kuntoon

2.3.3 Toinen aste vastaamaan nykyajan vaatimuksia

Page 16: Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi

16

2.3.4 Korkeakouluissa opintoaikoja

lyhennettävä

• Uudistetaan ammatillinen

aikuiskoulutus vastaamaan

työelämän tarpeita

• Otetaan kaikki mukaan työpai-

koilla annettavaan koulutukseen

• Mahdollistetaan myös pienitu-

loisten osallistuminen aikuis-

koulutukseen

• Uudistetaan toisen asteen

koulutus: parannetaan laatua ja

madalletaan raja-aitoja

2.4 ELINKEINOPOLITIIKKAAN SUUREMPI VAIHDE

TE

TE

EU

2.4.1 Tuloksellista toimialavuoropuhelua jatketaan

Page 17: Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi

17

120

100

80

60

40

20

0

14

12

10

8

6

4

2

014

71

111

13 milj. €

2,4 milj. €

8,6 milj. €

Invest in Sweden

Invest in Finland

Invest in Denmark jaCopenhagen capacity

2.4.2 Tutkimus- ja kehittämistoimintaan

selkeät painopisteet

OECD

Ulkomaiset investoinnit Suomeen

tarkoittavat uusia työpaikkoja suoma-

laisille. Suomi ei panosta ulkomaisten

investointien houkutteluun tarpeeksi.

Tähän johtopäätökseen päätyy, kun

vertaa Invest in Finland –toimiston

(suom. ”Sijoita Suomeen”) voimava-

roja muiden pohjoismaiden vastaa-

viin toimistoihin.

Ei olekaan ihme, että samaan

aikaan kun esimerkiksi kiinalaiset

yhtiöt ovat tehneet yli 50 suoraa sijoi-

tusta Ruotsiin ja työllistävät siellä

satoja ihmisiä, ei Suomessa tapahdu

mitään vastaavaa, ehkä Kouvolan

China Centeriä lukuun ottamatta. Tär-

keintä on saada Suomeen hyviä, työl-

listäviä investointeja.

KUVA 7. Ruotsin, Tanskan ja Suomen panostus investointien houkutteluun 2006, henkilöstön lukumäärä ja miljoonaa euroa

HENKEÄ MILJ. EUROAHENKILÖSTÖ MILJOONAA EUROA

Page 18: Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi

18

2.4.3 Kansallinen palveluohjelma

edistämään palveluyhteiskuntaa

OECD

2.4.4 Kaivostoiminnan lupaavat

näköalat hyödynnettävä

2.4.5 Sähköinen asiointi käyttöön

julkisella sektorilla

• Jatketaan tuloksellista toimialavuoropuhelua

• Kohdennetaan t&k-panostukset paremmin, palvelualat

huomioiden

• Käynnistetään kansallinen palveluohjelma vahvistamaan

palvelualojen elinkeinopolitiikkaa

• Hyödynnetään kaivostoiminnan näköalat ekologisesti ja

sosiaalisesti kestävällä tavalla

• Edistetään uuden tekniikan soveltamista julkisella

sektorilla

Page 19: Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi

19

2.4.6 Harmaan talouden ja

talousrikollisuuden torjunta

2.5 PITKÄJÄNTEISYYTTÄ

LOGISTIIKKARATKAISUIHIN

2.5.1 Pitkäjänteinen investointiohjelma

ja kunnossapitoon tasokorotus

E

2.5.2 Joukkoliikenne nousuun

2.5.3 Oma yksikkö ammattiliikenteen valvontaan

Page 20: Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi

20

2.5.4 Merenkulusta kasvuala

• Investoidaan liikenneinfrastruk-

tuuriin pitkäjänteisesti selvitetty-

jen tarpeiden pohjalta

• Lisätään joukkoliikenteen

houkuttelevuutta

• Saatetaan merenkulun kilpailu-

edellytykset samalle tasolle

kuin lähialueillamme

2.6 ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKAN

SUOMALAINEN MALLI

EU

Page 21: Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi

21

• Tiivistetään EU:n energia-

politiikkaa

• Poistetaan pullonkaulat pohjois-

maisilta sähkömarkkinoilta

• Jatketaan Suomen monipuolista

energialinjaa, painottaen pääs-

töttömiä tuotantomuotoja

• Mahdollistetaan ydinvoiman ja

vesivoiman lisärakentaminen

EU

EU

2.7 ASUNTOPOLITIIKAN SUUNNAKSI

TARJONNAN LISÄÄMINEN

Page 22: Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi

22

2.8 HARKITTUA TYÖPERÄISTÄ MAAHANMUUTTOA

EU

EU

EU

• Kasvatetaan vuokra-asuntojen

tarjontaa ja lisätään vuokra-

asumisen houkuttelevuutta

asumismuotona

• Tuetaan kasvuseutuja palvelujen

ja infrastruktuurin rakentami-

sessa

• Kohdellaan maahanmuuttajia ja

ulkomaisia työntekijöitä työelä-

mässä yhdenvertaisesti ja huo-

lehditaan siitä, että Suomessa

tehtävään työhön sovelletaan

aina suomalaisia työehtoja

• Parannetaan kotouttamista ja

edellytetään myös työnantajilta

vastuuta maahanmuuttajien

perehdyttämisessä ja koulu-

tuksessa

• Toimitaan tehokkaasti rasismia

vastaan

Page 23: Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi

23

Suomalaisen ihannetyö ei ole työ, joka on mahdollisimman

helppo ja jota on mahdollisimman vähän. Suomessa on aina

arvostettu työn tekemistä. Työ saa olla ajoittain kohtuullisen

kovaakin, kunhan se on fiksusti järjestetty. Haasteellinen työ

tarjoaa tekijälleen onnistumisen elämyksiä – se pitää

vireessä. Suomalaiset pitävät tärkeimpänä työelämään liitty-

vänä asiana mielekästä työtä. Tämän jälkeen tulevat tärkeys-

järjestyksessä mukavat työtoverit, työsuhteen pysyvyys ja

palkka.

Mielekäs työ merkitsee työpaikkaa, joka on hyvin joh-

dettu, jossa työt on hyvin organisoitu ja jossa vallitsee luot-

tamus, inhimillisyys ja keskinäinen kunnioitus. Silloin asi-

oista voidaan keskustella eli tieto kulkee avoimesti. Tällai-

sessa ympäristössä on valmiutta etsiä uusia, entistä parem-

pia työskentelyn tapoja. Yleensä siellä vallitsee ’tekemisen

meininki’, jolloin tehdään parempaa tulosta. Vaikka töitä teh-

dään kovasti, eivät ne ole taakka eikä jaksaminen ole

ongelma. Työt on organisoitu määrällisesti ja laadullisesti

siten, että niissä on mahdollista onnistua ja henkilöstöä on

työmäärään nähden riittävästi.

Järkevästi johdetussa työpaikassa työskentely voi olla

’kovempaa mutta kivempaa’. Tästä seuraa luonnollisesti kes-

kimääräisesti korkeampaa tuottavuutta, joka mahdollistaa

työsuhteen turvallisuuden lisäksi paremman palkanmaksu-

kyvyn ja lisähenkilöstön palkkauksen. Myönteinen kierre

hyödyttää kaikkia osapuolia: työntekijää, työnantajaa ja

yhteiskuntaa.

Ihmiset haluavat vaikuttaa itseään koskeviin asioihin.

Palkansaajien työhön liittyvät vaikutusmahdollisuudet kerto-

vat kuumemittarin tavoin siitä, kuinka terve työyhteisö on.

Vaikutusmahdollisuudet ovat aina seurausta jostakin. Hyvät

vaikutusmahdollisuudet heijastavat, että ihmisiin luotetaan,

heitä kehitetään ja arvostetaan, heistä välitetään. Se kertoo

onko työpaikan arki terve vai ei.

3.1 TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISTOIMINTA

KOOTTAVA YHTEEN

Page 24: Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi

24

• Toteutetaan ensi vaalikaudella

poikkihallinnollinen

työelämän politiikkaohjelma

• Politiikkaohjelman selvityk-

sen perusteella luodaan työ-

elämän kehittämisen palvelu-

keskus

3.2 KUNNOLLISET TYÖSUHTEET

3.2.1 Vuokratyölle pelisäännöt

Page 25: Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi

25

3.2.2 Määrä- ja osa-aikaisen

työn haitat kuriin

EU

3.2.3 Kilpailuttamisesta aiheutuvia ongelmia vähennettävä

3.2.4 Puututaan vastentahtoiseen yrittäjyyteen

Page 26: Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi

26

3.2.5 Ay-liikkeelle kanneoikeus

EU

• Säädetään vuokratyölle pelisäännöt

• Vähennetään vastentahtoista määrä- ja osa-aikatyötä

sekä kilpailuttamisesta aiheutuvia haittoja

• Korjataan vastentahtoisesta yrittäjyydestä aiheutuvat

epäkohdat

• Ay-liikkeelle kanneoikeus työnantajan laiminlyödessä

velvoitteensa

Page 27: Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi

27

3.3 TASA-ARVOA JA

YHDENVERTAISUUTTA. NYT.

3.3.1 Työn ja perhe-elämän

parempi yhteensovitus

3.3.2 Työpaikkojen tasa-

arvosuunnittelua lisättävä

3.3.3 Julkinen sektori työnantajana

Page 28: Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi

28

3.3.4 Sama palkka samasta ja

samanarvoisesta työstä

3.3.5 Yhdenvertaisuutta

• Joustavoitetaan työelämää vuorostaan perhe-elämän

hyväksi

• Maksetaan samaa palkkaa samasta ja samanarvoisesta

työstä

• Yhtenäistetään syrjintä-asioiden käsittelyä ja valvontaa

Page 29: Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi

29

3.4 TYÖSUOJELUSSA

PARANNETTAVAA

• Tehostetaan työsuojelua ja sen toteutumisen valvontaa

• Parannetaan pätkätyötä tekevien työterveyshuoltoa

Page 30: Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi

30

Työmarkkinajärjestöjen ja valtiovallan yhteistyöllä on voitu uudistaa työelämää ja

sosiaalivakuutusta muuttuvien olosuhteiden mukaisesti. Yhteistyön politiikkaa jatkamalla

voimme sosiaalivakuutuksessakin parhaiten vastata muuttuvan maailman haasteisiin.

Sairaus-, työttömyys- ja tapaturmavakuutuksen päivärahoja leikkaavasta prosentti-

vähennyksestä on luovuttava vaalikauden aikana. Tämä vähennys otettiin käyttöön

lamavuosina säästösyistä ja vähennys tarkoitettiin alun perin väliaikaiseksi. Sosiaali-

vakuutuksen rahoituksen hallittavuuden takia vähennyksestä luopuminen voidaan tehdä

asteittain.

4.1 ELÄKEJÄRJESTELMÄ VAKAASSA

HALLINNASSA

TyEL

4.2 UUSI VANHEMPAINVAKUUTUS

Page 31: Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi

31

4.3 TYÖTTÖMYYSTURVAN PUUTTEET

KORJATTAVA

4.4 TAPATURMAVAKUUTUSTA

PARANNETTAVA

Vaalien alla tullaan keskustelemaan paljon köyhyydestä ja

keinoista sen vähentämiseksi. Tässä yhteydessä esitetään

aika ajoin ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan ja työ-

markkinatuen välisen sidoksen purkamista. Kytköksen pois-

taminen tarkoittaisi työttömyyskassojen jäsenten päivära-

hojen leikkausta ja työttömien asettamista vastakkain kes-

kenään. Se johtaisi siihen, etteivät pienituloisimmat työttö-

myyskassojen jäsenet saisikaan maksuilleen vastinetta

työttömiksi joutuessaan. Sosiaalivakuutuksen kehittämi-

sessä päälinja on maksujen ja etuuksien välisen yhteyden

parantaminen. Tähän ei sovellu ansiopäivärahan määräyty-

misen irrottaminen peruspäivärahasta.

Valtio rahoittaa kaikkien työttömien päivärahoista perus-

päivärahaa vastaavan osuuden. Vuonna 2006 tämä osuus

on 23,50 euroa/pv. Valtio ei osallistu lainkaan ansioturvan

lapsikorotusten, lomautuspäivärahojen eikä ikääntyneiden

pitkäaikaistyöttömien lisäpäivien rahoitukseen. Yhden

euron korotus työmarkkinatukeen nostaa ansiopäivärahaa

keskimäärin vain hieman yli 50 sentillä. Kassan jäsenenä

oleva työtön tulee valtiolle halvemmaksi kuin peruspäivära-

haa/työmarkkinatukea saava työtön.

Työttömyyspäiväraha korvaa keskivertopalkansaajalle

vain runsaat 50 prosenttia ansioista. Keskimääräinen ansio-

päiväraha oli vuonna 2005 vain 46,88 euroa ja pienimmät

ansiopäivärahat ovat lähellä peruspäivärahaa. Useissa tapa-

uksissa yksinäinen ansiopäivärahan saaja saa päivärahallaan

juuri ja juuri maksettua elämisensä ja asumisensa eikä

hänen näin ollen tarvitse hakea asumis- tai toimeentulotu-

kea. Jos halutaan työmarkkinatuen saajat pois toimeentulo-

tuelta, ei vastaus varmaan ole se, että köyhdytetään toisia

työttömiä ja työnnetään heidät toimeentulotuelle.

Page 32: Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi

32

Säännöllisin väliajoin putkahtaa yhteiskunnalliseen keskuste-

luun ajatus kaikille maksettavasta perustulosta. Perustulomal-

leja on nykyään lähes yhtä paljon kuin niiden esittäjiäkin. Käy-

tännössä perustulon yleispiirteitä ovat vastikkeettomuus (ei

ehtoja saamiselle), universaalisuus (kaikki saavat) ja tasasuu-

ruisuus (kaikille samansuuruinen etuus). Perustulomalleista

voidaan karkeasti erottaa täysi ja osittainen perustulo. Täysi

perustulo korvaisi koko nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän. Se

on yleensä tyrmätty sekä liian kalliina että työnteon kannus-

tinvaikutuksiltaan arveluttavana. Osittainen perustulo korvaisi

vain nykyisen toimeentulotuen perusosan ja vähimmäisetuu-

det ja se riittäisi tasoltaan turvaamaan elämän ”purkkitonnika-

laa ja pastaa” -ruokavaliolla. Sen tarkoituksena olisi ennen

kaikkea patistaa saajiaan hankkimaan lisäansioita.

SAK kannattaa syyperusteista sosiaaliturvajärjestelmää,

jossa tukea maksetaan erilaisten elämäntilanteiden (esim.

työttömyys, työkyvyttömyys, lapsen hoitaminen) perusteella.

Toisin kuin perustuloajatteluun, ei kannattamaamme hyvin-

vointimalliin kuulu vain etuuksien jakaminen vaan myös hyvin-

vointivaltion tarjoamat palvelut kuten koulutus, kuntoutus,

työvoimapalvelut ja sosiaalityö. Jos sosiaaliturvassa ihmisiä ei

enää eroteltaisi minkään syyn perusteella, kuinka eri tyyppis-

ten palvelujen tarpeessa olevat ihmiset löydettäisiin? Perus-

tulo johtaisikin kahteen huonoon tulokseen: tukea valuisi pal-

jon niille, jotka eivät sitä tarvitse ja toisaalta tukea tarvitsevat

jätettäisiin entistäkin enemmän omilleen.

• Hallitaan eläkejärjestelmää

vakaasti ja sukupolvien välistä

oikeudenmukaisuutta vaalien

• Otetaan käyttöön uusi vanhem-

painvakuutus

• Korjataan työttömyysturvan

puutteet

• Otetaan pätkätyön tekijät

paremmin mukaan tapaturma-

vakuutukseen

Page 33: Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi

33

Globalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen ja uhkien torjuminen

edellyttää entistä tehokkaampaa maailmanlaajuista monenkeskistä

yhteistyötä. Tässä työssä Suomen on jatkossakin oltava edellä-

kävijöiden joukossa. Suomen on jatkettava YK:n vahvistamista

turvallisuuden, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen yhteistyön ylimpänä

auktoriteettina ja edistettävä samaa näkökulmaa Euroopan unionin

yhteisessä ulkopolitiikassa. Vahva ja kattava monenkeskinen

järjestelmä on suomalaisten ja eurooppalaisten oma etu ja samalla

koko maailman vakaan, kestävän ja oikeudenmukaisen kehityksen

paras turva.

5.1 MAAILMANKAUPALLE

REILUT PELISÄÄNNÖT

ILO

EU

Page 34: Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi

34

5.2 EUROOPAN SOSIAALISTA MALLIA

VAHVISTETTAVA

EU

EU EU

EU

• Huomioidaan työelämän perusoikeudet kauppaneuvotteluissa

• Otetaan kehitysmaat mukaan maataloustuotteiden kauppaan

• Tiivistetään ja tehostetaan työmarkkinaosapuolten EU-tason

vuoropuhelua

• Keskitytään EU:ssa nykyistä enemmän tehtyjen päätösten

toteuttamiseen

• Otetaan Suomelle aktiivinen rooli unionin kehittämisessä

Page 35: Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi

35

SOPIMUSYHTEISKUNTAA

VAHVISTETTAVA

• Suomen malli on tuottanut tulosta –

kehitetään sitä edelleen

• Sovitetaan yhteen talous- ja työ-

markkinapolitiikkaa jatkossakin

• Parannetaan työntekijäosapuolen

neuvotteluedellytyksiä paikallistasolla

TALOUSPOLITIIKKA: JULKISEN

TALOUDEN LIIKKUMATILAA

KÄYTETTÄVÄ VIISAASTI

• Varaudutaan väestön ikääntymiseen

hyvissä ajoin

• Muutetaan verotuksen rakennetta

työllisyyttä edistäväksi

• Vakautetaan kuntatalous ja yksinker-

taistetaan valtionosuusjärjestelmää

• Huolehditaan julkisten palvelujen laa-

dusta ja tuloksellisuudesta hyvällä

henkilöstöpolitiikalla

TYÖVOIMAPOLITIIKKA: TYÖ JA

TEKIJÄT KOHTAAMAAN

• Vahvistetaan muutosturvan toimintamallia

• Uudistetaan työhallinnon ohjausjärjestelmä

tehokkuuden ja laadun lisäämiseksi

• Luodaan aidot välityömarkkinat

vaikeimmin työllistyville

KOULUTUSPOLITIIKKA: TÄYSREMONTTI

AMMATILLISEEN AIKUISKOULUTUKSEEN

• Uudistetaan ammatillinen aikuiskoulutus

vastaamaan työelämän tarpeita

• Otetaan kaikki mukaan työpaikoilla

annettavaan koulutukseen

• Mahdollistetaan myös pienituloisten osallistuminen aikuis-

koulutukseen

• Uudistetaan toisen asteen koulutus: parannetaan laa-

tua ja madalletaan raja-aitoja

ELINKEINOPOLITIIKKA: UUSIA

TYÖPAIKKOJA SUOMEEN

• Jatketaan tuloksellista toimialavuoropuhelua

• Kohdennetaan t&k-panostukset paremmin, palvelualat

huomioiden

• Käynnistetään kansallinen palveluohjelma vahvistamaan

palvelualojen elinkeinopolitiikkaa

• Hyödynnetään kaivostoiminnan näköalat ekologisesti ja

sosiaalisesti kestävällä tavalla

• Edistetään uuden tekniikan soveltamista julkisella sektorilla

LOGISTIIKKA: OSA KILPAILUKYKYÄMME

• Investoidaan liikenneinfrastruktuuriin pitkäjänteisesti selvitet-

tyjen tarpeiden pohjalta

• Lisätään joukkoliikenteen houkuttelevuutta

• Saatetaan merenkulun kilpailuedellytykset samalle tasolle

kuin lähialueillamme

ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKKA: ENEMMÄN

ENERGIAA, VÄHEMMÄN PÄÄSTÖJÄ

• Tiivistetään EU:n energiapolitiikkaa

• Poistetaan pullonkaulat pohjoismaisilta

sähkömarkkinoilta

• Jatketaan Suomen monipuolista

energialinjaa, painottaen päästöttömiä

tuotantomuotoja

• Mahdollistetaan ydinvoiman ja vesi-

voiman lisärakentaminen

Page 36: Suuntana osaava ja oikeudenmukainen Suomi

ASUNTOPOLITIIKKA:

HINTAKEHITYS HALLINTAAN

• Kasvatetaan vuokra-asuntojen tarjontaa

ja lisätään vuokra-asumisen houkut-

televuutta asumismuotona

• Tuetaan kasvuseutuja palvelujen ja

infrastruktuurin rakentamisessa

HARKITTUA JA TYÖPERÄISTÄ

MAAHANMUUTTOA

• Kohdellaan maahanmuuttajia ja ulko-

maisia työntekijöitä työelämässä yhden-

vertaisesti ja huolehditaan siitä, että

Suomessa tehtävään työhön sovel-

letaan aina suomalaisia työehtoja

• Parannetaan kotouttamista ja edellyte-

tään myös työnantajilta vastuuta maa-

hanmuuttajien perehdyttämisessä ja

koulutuksessa

• Toimitaan tehokkaasti rasismia

vastaan

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMINEN: KOOTAAN

VOIMAT OSAKSI INNOVAATIOPOLITIIKKAA

• Toteutetaan ensi vaalikaudella poikkihallinnollinen

työelämän politiikkaohjelma

• Politiikkaohjelman selvityksen perusteella

luodaan työelämän kehittämisen palvelukeskus

TYÖLAINSÄÄDÄNTÖ: TYÖLLÄ

TULTAVA TOIMEEN

• Säädetään vuokratyölle pelisäännöt

• Vähennetään vastentahtoista määrä- ja

osaaikatyötä sekä kilpailuttamisesta

aiheutuvia haittoja

• Korjataan vastentahtoisesta yrittäjyydestä

aiheutuvat epäkohdat

• Ay-liikkeelle kanneoikeus työnantajan

laiminlyödessä velvoitteensa

TASA-ARVOA JA YHDENVERTAISUUTTA

• Joustavoitetaan työelämää vuorostaan perhe-elämän hyväksi

• Maksetaan samaa palkkaa samasta ja samanarvoisesta työstä

• Yhtenäistetään syrjintä-asioiden käsittelyä ja valvontaa

TURVALLISET TYÖOLOT

• Tehostetaan työsuojelua ja sen toteutumisen valvontaa

• Parannetaan pätkätyötä tekevien työterveyshuoltoa

SOSIAALITURVAA VAHVISTETAAN

• Hallitaan eläkejärjestelmää vakaasti ja sukupolvien välistä

oikeudenmukaisuutta vaalien

• Otetaan käyttöön uusi vanhempainvakuutus

• Korjataan työttömyysturvan puutteet

• Otetaan pätkätyön tekijät paremmin mukaan tapaturma-

vakuutukseen

REILU GLOBALISAATIO – HYVINVOINTIA KAIKILLE

• Huomioidaan työelämän perusoikeudet kauppaneuvotteluissa

• Otetaan kehitysmaat mukaan maataloustuotteiden kauppaan

EU VAHVAKSI TOIMIJAKSI

• Tiivistetään ja tehostetaan työmarkkinaosapuolten EU-

tason vuoropuhelua

• Keskitytään EU:ssa nykyistä enemmän tehtyjen päätösten

toteuttamiseen

• Otetaan Suomelle aktiivinen rooli unionin kehittämisessä

36