1

– UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

SDP:n talouspolitiikan linja

20.3.2015 2

FINANSSIKRIISIN PITKÄ VARJO

n. 20 % ero

Ennen finanssikriisiä oletettu maltillinen trendikasvu

Lähde: Tilastokeskus

Suomen kokonaistuotanto on edelleen finanssikriisiä edeltävän tason alapuolella. BKT on nyt noin 20 % alhaisempi kuin se olisi, jos kasvu olisi jatkunut edes maltillisena kriisin jälkeen.

Verotulot ovat jääneet yli 15 miljardia euroa pienemmiksi verrattuna tilanteeseen, jossa kasvu olisi jatkunut normaaliuralla.

20.3.2015 3

Kuvan lähde: Borg&Vartiainen 2015

METSÄ- JA TIETOLIIKENNESEKTORIT HEIKON VIENTIKEHITYKSEN TAUSTALLA

Viennin heikkoa kehitystä selittää vahvasti metsä- ja tietoliikennesektorien tuotannon voimakas supistuminen. Näiden sektorien ulkopuolella Suomen vienti on kehittynyt hyvin samankaltaisesti kuin Ruotsissa ja Saksassa.

20.3.2015 4

HINTAKILPAILUKYKY ON HEIKENTYNYT

Tuottavuuden heikko kehitys on rapauttanut Suomen kustannuskilpailukykyä. Lisäksi vuosien 2007-2009 palkkakierrosten korotukset olivat korkeita.

20.3.2015 5

Viennin ja BKT:n heikon kehityksen seurauksena työllisyyskehitys on ollut vaisua. Työllisten määrä kasvoi Suomessa tasaisesti 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2008. Sen jälkeen työllisyys on trendinomaisesti laskenut.

SEURAUKSET NÄKYVÄT TYÖLLISYYDESSÄ

20.3.2015 6

64

66

68

70

72

74

76

Suomi Ruotsi Norja Tanska

Työllisyysaste (2014)% työvoimasta

Kestävään kasvuun pääseminen ja hyvinvointivaltion rahoituksen turvaaminen edellyttävät työllisten ihmisten määrän ja työllisyysasteen merkittävää nostoa. Suomen on tavoiteltava pohjoismaista työllisyysastetta.

SUOMEN TYÖLLISYYSASTE ON KAUKANA POHJOISMAISESTA TASOSTA

20.3.2015 7

-12000

-10000

-8000

-6000

-4000

-2000

0

2000

4000

2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

Valtiontalouden ali/ylijäämämilj. €

Heikko BKT- ja työllisyyskehitys painoi julkisen talouden alijäämäiseksi 2008. Viime vuosina alijäämä on pysytellyt 8 miljardin tuntumassa tehdyistä sopeutustoimista huolimatta. Vuonna 2015 alijäämän ennakoidaan pienenevän reiluun 5 miljardiin euroon.

JULKINEN TALOUS ON PAINUNUT VOIMAKKAASTI ALIJÄÄMÄISEKSI

20.3.2015 8

Julkisen talouden sopeutus 2012–2018(lähde: talouspolitiikan arviointineuvoston raportti, tammikuu 2015)

Kuluvalla vaalikaudella julkista taloutta on sopeutettu merkittävästi. Koko julkisen talouden tasolla päätetty sopeutus nousee yli 7 miljardiin euroon vuonna 2018. Valtiontalouden sopeutustoimet nousevat noin 6 miljardiin euroon.

JULKISTA TALOUTTA ON SOPEUTETTU MERKITTÄVÄSTI

20.3.2015 9

TEHTY SOPEUTUS EI RIITÄ

Tehtyjen sopeutustoimien jälkeenkin julkisen talouden alijäämä pysyy lähivuosina noin kolmessa prosentissa suhteessa BKT:hen.

VM on arvioinut kestävyysvajeen suuruudeksi noin 5 % BKT:sta. Tosin arviot kestävyysvajeen suuruudesta ovat vaihdelleet huomattavasti.

Jotta julkisen velan BKT-suhde ei kasva kestämättömän korkeaksi, julkisen talouden alijäämää on pienennettävä ja kestävyysvajetta kurottava umpeen.

20.3-2015 10

JOHTOPÄÄTÖS 1:

Talouskasvu on saatava nykyistä selvästi korkeammalle, noin 2 prosentintasolle. Tämä onnistuu vain vientivetoisesti. Vain siten voidaan turvatatyöllisyyden kestävä kasvu.

Kasvupolitiikan kulmakivet ovat viennin vahvistaminen, investointien edistäminen, kotimarkkinoiden kasvun tukeminen sekä yritysten liiketoiminta- ja työllistämisedellytysten parantaminen. Tavoitteena on luoda 100 000 uutta työpaikkaa seuraavan neljän vuoden aikana.

JOHTOPÄÄTÖS 2:

Julkisen talouden tasapainottaminen ja kestävyysvajeen kurominen umpeen edellyttävät paitsi kasvua ja korkeampaa työllisyyttä, myös rakenneuudistuksia ja sopeutusta.

Ilman rakenneuudistuksia ja sopeutusta velka/BKT-suhde uhkaa kasvaa kestämättömäksi. Seuraavan vaalikauden aikana on varauduttava 4 miljardin lisäsopeutuspäätöksiin ja kestävyysvajeen umpeenkuromisen jatkamiseen.

11

SDP:n kuuden kohdan talouslinja

– UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA

20.3.2015 12

VIENTI VETÄMÄÄN (1/2).

Suomen viennin kilpailukykyisyys on palautettava. Kilpailukykyä on parannettava kaikilla osa-alueilla: kustannustasossa, tuottavuudessa, osaamisessa ja tuotevalikoimassa.

Tarvitaan pitkäkestoinen, kattava ja maltillinen palkkaratkaisu, joka tukee myös palkkatasa-arvon tavoitetta. Valtio tukee sopimusta veroratkaisuin.

Viennin pohjaa on laajennettava maantieteellisesti, jalostusarvoa nostettava ja kasvua on haettava uusilta toimialoilta.

Hyödynnetään maailman megatrendien mahdollisuudet:• ilmastonmuutoksen hillintä, puhdas ilma ja vesi, energiatehokkuus,

uusiutuva energia, jätehuolto, digitaalinen teknologia• koulutus, hyvinvointipalvelut, matkailu

Julkisen vallan on aktiivisesti autettava yrityksiä kansainvälistymään.

1.

20.3.2015 13

VIENTI VETÄMÄÄN (2/2).

Yhteiskunnan päätöksillä tulee alentaa kansainvälisessä kilpailussa toimivien yritysten kustannuksia• Energiakustannukset saatetaan kilpailijamaiden tasolle. Otetaan

käyttöön päästökauppakustannusten kompensaatiojärjestelmä.• Logistiikkakustannusten alentaminen edellyttää perusväylänpidon

riittävää tasoa, väylämaksun ja rataveron alennusten jatkamista ja ammattiliikenteen verotuksen tarkastelua.

Suomen arktinen asema hyödynnetään täysimääräisesti.

Suomesta tehdään Euroopan ja Aasian välisen dataliikenteen keskus.

20.3.2015 14

INVESTOINNIT LIIKKEELLE.

Reaalisen kilpailukyvyn vahvistuminen edellyttää tuotantokapasiteetin uusiutumista ja panostusta ensiluokkaisen infrastruktuurin luomiseen. Tarvitaan korkeampaa investointiastetta.

Mahdollisuudet julkisten investointien lisäämiseen käytetään täysimääräisesti siten, että saadaan myös yksityisiä investointeja liikkeelle.

Liikenne-, asunto- ja maankäyttöpolitiikka sidotaan vahvemmin yhteen. Niiden saumaton kokonaisuus tukee taloudellista kasvua, edistää eheää yhteiskuntarakennetta, pitää asumisen kustannukset kohtuullisina ja tukee työvoiman liikkuvuutta.

Rakennetun ympäristön asiat keskitetään yhteen ministeriöön.

Lupaprosesseja kehitetään investointeja tukevaksi. Investointien korotettua poisto-oikeutta jatketaan.

2.

20.3.2015 15

KOTIMARKKINAT KASVUUN.

Palvelualojen kasvun edellytyksenä on riittävä kotimainen kysyntä ja toimiva kilpailu.

Palvelualoille laaditaan kasvu- ja työllisyysohjelma.

Merkittävä osa uusista työpaikoista syntyy pk-yrityksiin. Niiden toimintaedellytyksiä vahvistetaan.

3.

20.3.2015 16

RAKENTEET REMONTTIIN.

Kestävyysvajeen ratkaiseminen edellyttää rakenneuudistuksia ja julkisen sektorin tuottavuuden kasvua.

Sote-uudistus on vietävä loppuun. Perus- ja erikoissairaanhoito sekä sosiaalipalvelut on integroitava ja niiden järjestäminen on siirrettävä riittävän vahvoille organisaatioille. Otetaan käyttöön sote-rahoituskehys.

Digitalisaatiota edistetään koko yhteiskunnassa. Julkisen sektorin ICT-kuluja alennetaan keskittämällä osaamista ja hankintojen ohjausta.

Valmistellaan koko sosiaaliturvan rakenteelliset uudistukset, jotka tukevat työssäkäyntiä ja vähentävät passiiviajan etuusmenoja. Pitkäaikaistyöttömille taataan mielekäs työ. Perhevapaat jaetaan nykyistä tasaisemmin, työhön osallistumista tukien.

Kansallista osaamispohjaa vahvistetaan. Kaikille nuorille taataan opiskelupaikka ja aikuisten osaamistasoa nostetaan.

4.

20.3.2015 17

OIKEUDENMUKAINEN SOPEUTUS.

Varaudutaan tekemään päätökset 4 miljardin sopeutuksesta tulevalla hallituskaudella:• 3 miljardia päätetään heti hallituskauden alussa.• Lisäksi päätetään 1 miljardin lisäsopeutuksesta keväällä 2017, jos

kehitys sitä vaatii.

Hallituskauden alussa päätettävästä 3 miljardin sopeutuksesta 2 miljardia toteutetaan menopuolella ja 1 miljardi tulopuolella.• Sama suhde, 2/3 menosopeutusta ja 1/3 tulosopeutusta, myös

hallituskauden puolivälin lisäsopeutuksessa.• Näin varmistetaan sopeutuksen oikeudenmukainen kohdentuminen,

eikä vaaranneta hyvinvointivaltion perusrakenteita.

Päätettävä sopeutus tulee voimaan asteittain. Liian nopea sopeutus jarruttaa talouskasvua ja heikentää työllisyyttä ja siten alentaa potentiaalisen kasvun näkymiä.

5.

20.3.2015 18

YHTEISTYÖ KUNNIAAN.

Sopiminen ja yhteistyö ovat Suomen vahvuuksia.

Palautetaan maahan johtajuus, joka osaa arvostaa ja käyttää tätä voimavaraa.

Käynnistetään työmarkkinaosapuolten kanssa neuvottelut kolmen vuoden pituisesta työmarkkinaratkaisusta.• Valtio voi edistää sopimuksen saavuttamista pieni- ja keskituloisille

suunnatulla ansiotuloveron kevennyksellä, työ- ja sosiaalilainsäädännön muutoksilla sekä kasvua edistävillä toimilla.

Tehdään hyvää ja rakentavaa yhteistyötä yrittäjäjärjestöjen ja maataloustuottajien edustajien kanssa.

6.

20.3.2015 19

Liite: Julkisen talouden sopeutusohjelma hallituskauden alussa

MENOSOPEUTUSKOHTEET

Elinkeinotuet 400 milj.• Esimerkiksi tuulivoiman syöttötariffi uusilta voimaloilta,

maatalousmenojen uudelleenkohdennus, innovaatiorahoituksen rakenteelliset uudistukset.

Indeksiin sidottujen valtion menojen osittainen jäädytys 800 milj.• Eläkkeiden, lapsilisien ja muiden etuuksien indeksikorotukset toteutetaan

täysimääräisinä. Peruspalvelujen valtionosuuksissa kuntien ja valtion väliset kustannustenjaon tarkistukset tehdään normaalisti. Pääosa muista aautomaattikorotuksista toteutetaan puolitettuna.

OKM:n sektorin järjestämis- ja rahoitusuudistus 270 milj.• Toteutetaan 2. asteen järjestäjäverkon uudistus ja rahoitusuudistus suunnitellusti.

Työllisyyttä tukevat sosiaaliturvan rakenneuudistukset 250 milj.• Valmistellaan yhteistyössä uudistus, jolla lisätään työnteon kannustavuutta

ja mahdollistetaan ihmisten nopeampi paluu työelämään.

Säästöt hallinnosta ja ICT-kustannuksista 250 milj.

Sote-rahoitusuudistuksen tuomat säästöt 250 milj.

20

INDEKSIKOROTUKSET TÄYSIMÄÄRÄISENÄ

20.3.2015

EläkkeetLapsilisätToimeentulotukiOpintotukiTyöttömyysturvaÄitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahatSairauspäivärahatVammaisetuudetAsumistuetElatustukiRintamalisätSotilasvammakorvauksetSotilasavustukset

20.3.2015 21

Liite: Julkisen talouden sopeutusohjelma hallituskauden alussa

TULOT JA TULOPOHJA

Verotuottoja lisätään 1 miljardilla vaalikauden loppuun mennessä. Siitä 800 miljoonaa toteutetaan veroperustemuutoksin ja 200 miljoonaa paikkaamalla veropohjan aukkoja sekä tehostamalla harmaan talouden torjuntaa.

Kevennetään verotusta pieni- ja keskituloisilta palkansaajilta ja eläkeläisiltä työtulovähennyksen ja eläketulovähennyksen avulla.

Verotuottoja haetaan lisää oikeudenmukaisella ja maksukyvyn huomioivalla tavalla mm. haittaveroista, omaisuuteen kohdistuvista veroista ja pääomatulojen verotuksesta. Veropohjia tiivistetään. Veropolitiikan on oltava pitkäjänteistä ja yllätyksellisiä muutoksia vältetään.

Vaalikauden alussa käynnistetään kokonaisverouudistuksen valmistelu, jossa laajennetaan veropohjia, alennetaan verokantoja ja yksinkertaistetaan verojärjestelmää.

22

– UUTTA TYÖTÄ VIENTIVETOISELLA KASVULLA