Hallituksen esitys maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi –

lähes nollaenergiarakentaminen

ARA-PAJA 20167.6.2016Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki

HE laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta

Hallituksen esitysehdotus koskee kahta erillistä asiaa:

1. Lähes nollaenergiarakentamiseen siirtyminen

uudisrakentamisessa

2. Direktiivinmukaiseksi saattaminenAiheuttaa korjausrakentamisen energiatehokkuussäännöksiin liittyviä

lainmuutostarpeita – ei yhteyttä lähes nollaenergiarakentamiseen

siirtymiseen.

Lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta • Luonnos hallituksen esitykseksi sekä uudistukseen liittyvien

keskeisten asetusten alustavat luonnokset on lähetetty lausunnolle 14.3.2016. Lausunnot pyydettiin toimittamaan YM:lle viimeistään 13.5.2016.

• Muutkin kuin lausuntopyynnön jakelussa mainitut voivat antaa lausuntoja

• Myös asetusluonnoksista voi halutessaan antaa kommentteja, vaikka asetukset tullaankin vielä lähettämään erikseen lausunnoille

• Lausuntopyyntö esitysmateriaaleineen löytyy YM:n nettisivulta www.ym.fi

• Lausuntoja saatiin 75 kappaletta, joista osa oli useamman toimijan yhteislausuntoja

Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta

Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen energiatehokkuudesta

(vrt. D3)

Ympäristöministeriön ohje rakennuksen

energiankulutuksen ja lämmitystehontar-

peen laskennasta(vrt. D5)

Ympäristöministeriön ohje rakennusosien lämmönläpäisyker-toimen laskennasta

(vrt. C4)

Valtioneuvoston asetus rakennuksissa

käytettävien energiamuotojen

kertoimien lukuarvoista

Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen

sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta

(vrt. D2)

Lähes nollaenergiarakennuksen määritelmä

• Lähes nollaenergiarakennuksen direktiivin mukainen (EPBD 2 art.) määritelmä on

sisällytetty uudisrakentamisen energiatehokkuusmääräykseen (D3) 19.8.2014 .

• Lakiin uudeksi 115 a §:ksi määritelmä edelleen direktiivin mukaisena:

Lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin korkea

energiatehokkuus, sellaisena kuin se on määriteltynä Euroopan parlamentin ja

neuvoston direktiivin 2010/31/EU liitteen 1 mukaisesti. Tarvittava lähes olematon

tai erittäin vähäinen energian määrä olisi hyvin laajalti katettava uusiutuvista

lähteistä peräisin olevalla energialla, mukaan lukien paikan päällä tai rakennuksen

lähellä tuotettava uusiutuvista lähteistä peräisin oleva energia.

Muutoksia 117 g §:ään: Energiatehokkuus

• Vaatimus uuden rakennuksen suunnittelemiseksi ja rakentamiseksi lähes nollaenergiarakennukseksi

Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että uusi rakennus sen

käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla suunnitellaan ja rakennetaan lähes

nollaenergiarakennukseksi siten, että energiaa ja luonnonvaroja kuluu

säästeliäästi.

Muutoksia 117 g §:ään: Energiatehokkuus

• Vaatimusten soveltamisala asetustasolta lakitasolle, rajauksissa hyödynnetään direktiivin sallimat poikkeukset:

Edellä 1 momentissa säädettyä sovelletaan katettuun seinälliseen rakenteeseen, jossa käytetään energiaa tilojen tarkoituksenmukaisten sisäilmasto-olosuhteiden ylläpitämiseksi, ei kuitenkaan:1) rakennukseen, jonka kerrosala on alle 50 neliömetriä;2) loma-asumiseen tarkoitettuun asuinrakennukseen, jotka on tarkoitettu käytettäväksi

vähemmän kuin neljän kuukauden ajan vuodessa;3) väliaikaiseen rakennukseen, jonka käyttöaika on enintään kaksi vuotta;4) teollisuus- ja korjaamorakennukseen;5) muuhun kuin asuinkäyttöön tarkoitettuun maatilarakennukseen, jossa energiantarve on

alhainen tai jota käytetään alalla, jota koskee kansallinen alakohtainen energiatehokkuussopimus;

6) rakennukseen, jota käytetään hartauden harjoittamiseen ja uskonnolliseen toimintaan.

Lain voimaantulosäännös

• Direktiivin mukaan (EPBD:n 9 art. 1) jäsenvaltion on varmistettava, että:a) 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä kaikki uudet rakennukset ovat

lähes nollaenergiarakennuksia.b) 31 päivän joulukuuta 2018 jälkeen uudet rakennukset, jotka ovat

viranomaisten käytössä ja omistuksessa, ovat lähes nollaenergiarakennuksia.

• Mukautetaan kansalliseen säätämistapaan:• Lainmuutoksen voimaantuloajankohdaksi 1.1.2017.• Soveltaminen 1.1.2018 tai jälkeen vireille tulevaan lupahakemukseen.

Asetusvalmistelun lähtökohtia• Valmistelussa kuultu laajasti alan toimijoita

• Tavoitteena mahdollistavat säädökset• Suunnittelulle annetaan enemmän vapauksia mutta samalla vastuu ja

osaaminen korostuu• Elinkaaren yli kantavan kustannustehokkuuden edistäminen

• Suunnittelun ja rakentamisen keskiössä on hyvä sisäilmasto, josta ei tule tinkiä energiatehokkuuden vuoksi

• MRL:n edellyttämän rakenteellisen muutoksen toteuttaminen ja norminpurku

• NZEB iso mahdollisuus rakennusalalle ja koko yhteiskunnalle

YMa luonnos uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta (1/5 )• (Nykyinen D2: 43 määräystä + 107 ohjetta + 2 liitettä/ 32 sivua.

Uusi Yma: 27 pykälää/ 11 sivua)

• Yleistä• Koskee uuden rakennuksen rakentamista

• Rakennuksen sisäilmasto• Huonelämpötilojen suunnitteluarvo 21°C ja huonelämpötilan

hallinnan suunnittelussa vaihteluväli talvella 20-25°C ja kesällä 20-27°C • Ilman laatu, sisäilman laadun suunnittelun epäpuhtauksien

enimmäispitoisuudet• Ääniolosuhteet, D2 ääntä koskevat ohjearvot on poistettu, vaatimukset

ääneneristystä ja meluntorjuntaa koskevan asetuksen mukaan (C1),• Valaistusolosuhteet: valaistuksen suunnittelussa huomioon

valaistusvoimakkuus ja sen tasaisuus, värintoisto sekä ikkunoiden ja valaisimien aiheuttaman häikäisyn torjunta.

Pekka Kalliomäki

YMa luonnos uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta(2/5)

• Ilmanvaihto ja ilmanvaihtojärjestelmät• Vähimmäisulkoilmavirta henkilöä kohden 6 dm3/s, jos ei toiminnasta

johtuvaa lisäilmanvaihdon tarvetta• Rakennuksen ulkoilmavirta vähintään 0,35 (dm3/s)/m2 lattian pinta-alaa

kohden, jos ei toiminnasta aiheutuvaa lisäilmanvaihdon tarvetta (vastaa ilman vaihtumista kerran kahdessa tunnissa)

• Ilmavirtojen ohjaus• Ilmavirtojen tarpeenmukainen ohjaus• Asunnoissa käyttäjän on voitava ohjata ilmavirtoja vähintään 30 %

suuremmaksi ja enintään 60 % pienemmäksi kuin suunnitellun käyttöajan ilmavirrat

• Muissa kuin asuinrakennuksissa käyttöajan ulkopuolella ulkoilmavirta vähintään 0,15 (dm3/s)/m2

i

YMa luonnos uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta(3/5)

• Suodatus• Sisäilmalle asetettujen vaatimusten ja ulkoilman laadun perusteella• Oleskelutilojen tuloilma on suodatettava

• Ulospuhallusilmalaitteiden sijoittaminen• Asunnoista ulospuhallusilman johtaminen ulos rakennuksen seinästä

mahdollista tietyin edellytyksin

• Palautusilman käyttö• Palautusilmaa ei saa käyttää nykyisessä ohjeessa mainittujen lisäksi

myöskään oppilaitosten opetustiloissa eikä päiväkotien lepo-, leikki- ja ryhmähuoneissa

YMa luonnos uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta(4/5)

• Ilmavirtojen tasapaino ja rakenteiden ilmanpitävyys• Ulko- ja ulospuhallusilmavirrat on suunniteltava lähelle tasapainoa• Rakennuksen vaipan ja sisärakenteiden ilmanpitävyys suunniteltava siten,

että rakenteissa olevia epäpuhtauksia tai radonia tai muita maaperässä olevia epäpuhtauksia ei siirry sisäilmaan eikä rakenteisiin aiheudu kosteusvaurioita

• Tulisija ja erillispoistot• Tulisijan ja erillispoistojen (mm. liesikuvut, keskuspölynimurit) käytön

vaatima lisäulkoilmavirran saanti on suunniteltava

• Ilmanvaihtojärjestelmän puhdistettavuus ja huollettavuus• Ilmanvaihtojärjestelmän osat on voitava helposti ja turvallisesti puhdistaa,

huoltaa korjata ja vaihtaa.

YMa luonnos uuden rakennuksen sisäilmastosta ja ilmanvaihdosta(5/5)

• Ilmanvaihtojärjestelmän käyttöönoton mittaukset• Ilmanvaihtojärjestelmän tiiviyden mittaaminen. Yhden tilan tai

asuinhuoneiston ilmanvaihtojärjestelmässä mittaus voidaan korvata asennustarkastuksella, jos kanavisto on tehty tiiviysluokan C kanavista

• Ilmanvaihtojärjestelmän ilmavirrat on mitattava ja säädettävä: Ilmavirran mittaus järjestelmä-, huoneisto ja huonekohtaisesti. Ilmanvaihto-järjestelmän ominaissähköteho on mitattava.

• Ilmanvaihtojärjestelmä on saatettava toimimaan suunnitelman mukaisesti ennen rakennuksen käyttöönottoa

• Ilmanvaihtojärjestelmän toiminnan suunnitelmanmukaisuudesta on tehtävä merkintä rakennustyön tarkastusasiakirjaan

Pekka Kalliomäki

YMa luonnos uuden rakennuksen energiatehokkuudesta (1/6)• Soveltamisala• Koskee uutta rakennusta MRL:n rajauksin

• Vaatimukset asetetaan energiatehokkuuden vertailuluvulle (E-luku) käyttötarkoitusluokan mukaan• Muutettu E-luvusta käytettävää sanallista kuvausta, jotta paremmin

vältyttäisiin sekaannuksilta

• Vaatimukset rakennuksen lämpöhäviölle• Rakennuksen vaipan rakennusosien vertailuarvot • Vuotoilman lämpöhäviön laskennan ilmanvuotoluvun vertailuarvo• Ilmanvaihdon lämpöhäviö (ilmavirta ja LTO vuosihyötysuhteen

vertailuarvo)

• Kesäajan huonelämpötilan rajoitus• Aurinkosuojauksen suunnittelu ja ylilämpötilojen rajoittaminen

Pekka Kalliomäki

YMa luonnos rakennuksen energiatehok-kuudesta (2/6)• Vaatimukset asetetaan energiatehokkuuden vertailuluvulle

Käyttötarkoitusluokka Energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku)kWhE/(m2a)

Luokka 1) Pienet asuinrakennukset

a) Pientalo Anetto < 85 m2 11 900/Anetto (ts. 140 ja siitä ylöspäin)

b) Pientalo 85 m2 Anetto < 120 m2 140

c) Pientalo 120 m2 Anetto < 150 m2 260 - Anetto (ts. 140 – 110)

d) Pientalo 150 m2 Anetto 600 m2 116 – 0,04Anetto (ts. 110 – 92)

e) Pientalo Anetto > 600 m2 92

f) Rivitalo ja enintään kaksikerroksinen asuinkerrostalo 105

Luokka 2) Asuinkerrostalo 82

Luokka 3) Toimistorakennus 64

Luokka 4) Liikerakennus 101

Luokka 5) Majoitusliikerakennus 129

Luokka 6) Opetusrakennus 76

Luokka 7) Liikuntahalli 82

Luokka 8) Sairaala 296

Luokka 9) Muut rakennukset Ei raja-arvoa

Pekka Kalliomäki

YMa luonnos rakennuksen energiatehok-kuudesta (3/6)

• Energiatehokkuuden vertailuluvun vaatimukset eivät koske: • Loma-asumiseen suunniteltavaa pientaloa• käyttötarkoitusluokkaa 9 kuten varastorakennus, liikenteen

rakennus, uimahalli, jäähalli, määräajan paikallaan pysytettävä siirtokelpoinen rakennus

• Massiivipuurakennuksen energiatehokkuuden vertailuarvo saa pientaloissa olla 15 % raja-arvoa suurempi ja muissa rakennuksissa 10 % suurempi

Pekka Kalliomäki

YMa luonnos rakennuksen energiatehok-kuudesta (4/6)

• Energiatehokkuuden vertailuluku (E-luku)• Energiatehokkuuden vertailuluku on energiamuotojen kertoimilla

painotettu rakennuksen laskennallinen ostoenergiankulutus lämmitettyä nettoalaa kohden

• Rakennukseen kuuluvalla laitteistolla ympäristöstä vapaasti hyödynnettävästä energiasta otettu energia siltä osin, kuin se on käytetty rakennuksessa, vähentää ostoenergian tarvetta

• Ympäristöstä vapaasti hyödynnettävällä energialla tarkoitetaan paikan päällä tai rakennuksen lähellä auringosta, tuulesta, maasta ilmasta tai vedestä tuotettua energiaa

Pekka Kalliomäki

YMa luonnos rakennuksen energiatehok. (5/6)• Vaatimukset rakennuksen lämpöhäviölle• Rakennuksen vaipan rakennusosien vertailuarvot (ei muutoksia)

• Vuotoilman lämpöhäviön laskennan ilmanvuotoluvun vertailuarvo on 2,0 m3/(h m2) (ei muutosta)

• Ilmanvaihdon lämpöhäviö:• LTO vuosihyötysuhteen vertailuarvo 55 prosenttia (nykyinen 45

prosenttia)• Ei vertailuarvoa:• Jos poistoilman likaisuus estää LTO:n toiminnan• Jos tilan lämpötila on matala eikä LTO kustannustehokas• Jos painovoimainen ilmanvaihtojärjestelmä (uusi poikkeus)

Rakennusosa Lämmönläpäisykertoimen vertailuarvoW/(m2K)

a) Seinä 0,17

b) massiivipuuseinä, vähintään 180 mm 0,40

c) yläpohja ja ulkoilmaan rajoittuva alapohja 0,09

d) ryömintätilaan rajoittuva alapohja 0,17

e) maata vasten oleva rakennusosa 0,16

f) ikkuna, kattoikkuna, ovi 1,0

Pekka Kalliomäki

YMa luonnos rakennuksen energiatehok. (6/6)• Kesäajan huonelämpötilan rajoitus• Aurinkosuojauksen suunnittelu ja ylilämpötilojen rajoittaminen• Kesäajan huonelämpötila ei saa ylittää arvoa 27°C asuinkerrostaloissa 25

°C käyttötarkoitusluokissa 3 – 8 enemmän kuin 150 astetuntia (ei muutosta)

• Ei koske käyttötarkoitusluokkia 1 ja 9• Ilmanvaihtojärjestelmän ominaissähkötehon enimmäisarvo• Koneellisen tulo- ja poistoilmajärjestelmälle 1,8 kW/(m2/s) (nyt 2,0)• Koneelliselle poistoilmajärjestelmälle 0,9 kW/(m2/s) (nyt 1,0)

• Rakennuksen energiankäytön mittausvelvoite• Rakennuksen varustettava energiankäytön mittauksen mahdollistavilla

mittauslaitteilla tai suunnitellaan mittausvalmiudella siten, että rakennuksen energiankäyttöä voidaan seurata

• Rakennuksen lämmitysjärjestelmän teho• Lämmitysjärjestelmän teho riittävä mitoittaville ulkolämpötiloille

Pekka Kalliomäki

VNa luonnos energiamuodon kertoimien lukuarvot

• Rakennuksissa käytettävien energiamuodon kertoimien lukuarvot (suluissa voimassa olevat):• Sähkö 1,20 (1,7)• Kaukolämpö 0,50 (0,7)• Kaukojäähdytys 0,28 (0,4)• Fossiiliset polttoaineet 1,00• Rakennuksessa käytettävät uusiutuvat polttoaineet 0,50

Energiamuodon kertoimiin vaikuttavia tekijöitä

• Jalostamattoman luonnonenergian kulutus mm.• Uusiutuvan ja uusiutumattoman primäärienergian kulutus

• Uusiutuvan energian käytön edistäminen mm.• EU velvoitteet uusiutuvan energian käytön edistämisessä• Energiariippuvuuden vähentäminen• Vaikutukset ilman laatuun

• Lämmitystapa energiantuotannon yleisen tehokkuuden kannalta mm.• EU velvoitteet kaukolämmön- ja jäähdytyksen edistämisessä• Energiahuoltovarmuuden parantaminen

Pekka Kalliomäki

Pekka Kalliomäki

Aikataulu 2016

3/2016 6/2016 9/2016 1/2017

Ehdotus HE:ksi VN:oon ja asetukset lausunnolle

Säädökset voimaan 2017 alussa, soveltaminen 2018 alussa

Eduskuntakäsittely

HE + asetusten keskeinensisältö lausunnolle

Käännös ja laintarkastus

Lausuntoyhteenveto

Kiitos