Juhana VenäläinenFT, post doc -tutkijaItä-Suomen yliopisto

juhana.venalainen@uef.fi

Sosiaalipolitiikan päivät 2016 / Työryhmä: Toimeentulo, turva ja arvontuotannon uudet muodot / Turku 27.10.2016

� Oikeudet, ulossulkevuus ja sosiaalinen arvontuotanto uuden talouden järjestelmissä -hanke (2016–2017)

� Osatutkimus: ”Kimppakyydit jakamistalouden rajapintoina”

� 1) Miten kimppakyytien mahdollistamat ”liikkumisen yhteisöt” rakentuvat digitaalisesti verkottuneiden sosiaalisten käytäntöjen, kasvokkaisten kohtaamisten ja arkisten liikkumistarpeiden rajapinnoilla?

� 2) Miten kimppakyydit kulttuurisena muotona ilmentävät käyttäjiensä pyrkimyksiä rahan ja luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseen?

� 3) Miten kimppakyydit jakamistaloutena haastavat toisaalta markkinavälitteisen ja toisaalta julkisesti tuotetun ja säännellyn liikennejärjestelmän?

àKimppakyytien sosiaaliset, kulttuuriset, ekologiset, taloudelliset ja poliittiset ulottuvuudet

àKimppakyydit ”uuden talouden” muotona

� 2010-luvulla organisoitunut pääasiassa Facebook-ryhmien varaan

� Yhteensä noin 170 000 jäsentä noin 60 ryhmässä(tilanne 9/2015; päällekkäisiä jäsenyyksiä ei poistettu)

� Osa ryhmistä tiettyä reittitarvetta palvelevia (”Kimppakyyti Helsinki-Jyväskylä”, 16 500 jäsentä),

osa lähtöpaikan/määränpään mukaan rajattuja (”Kimppakyyti Joensuu”, 12 000 jäsentä)

KIMPPAKYYTI OULU� perustettu 10/2013� 4500 jäsentä� n. 1700 kysyttyä / tarjottua

kyytiä v. 2015 (v. 2014: 1050)� Suosituimmat reitit 2016:

� Oulu–Kuopio–Oulu (15 %)� Oulu–Joensuu–Oulu (12 %)� Oulu–Helsinki–Oulu (7 %)� Oulu–Kajaani–Oulu (7 %)� Oulu–Vaasa–Oulu (5 %)

� 10 suosituinta kohdetta = n. 60 % kaikista kohteista

� Matalan hierarkian itseorganisoituvia yhteisöjä� Syntyneet spontaanisti tietyn konkreettisen

tarpeen ympärille� ”Materiaalisen maailman” yhteiskäyttöä

digitaalisten alustojen välityksellä� Tarjoavat keinoja elämän perusedellytysten

(liikkuminen) tuottamiseen vähemmällä rahalla� Osoittavat tietä yhteiskäytön talouteen?

� Kimppakyytejä välittävät harrastuspohjalta ylläpidetyt nettisivustot (kimppa.net, kyydit.net)

� Julkisten toimijoiden (kuntien ja maakuntien) käynnistämät sivustot: Länsi-Uusimaa, Etelä-Karjala, Raahe, Kouvola, Nummi-Pusula

� Opiskelu- ja harrastusryhmät

� Liftaaminen?

”After begging, hitching is the most elementary point of contact between those who have and those who have not. It is a basic exchange

between need and ability to provide.”

ANNE PERKINS, THE GUARDIAN, 21.9.2016

HTTPS://WWW.THEGUARDIAN.COM/COMMENTISFREE/2016/SEP/21/DEATH-OF-HITCHHIKING-MODERN-TRAGEDY-FRENCHMAN-

NEW-ZEALAND?CMP=WP-PLUGIN

Ovatko kimppakyydit liftaamisen kaltaista tarpeiden ja keinojen kohtaamista, arjen ”vähimmäiskommunismia”

(baseline communism)

?

(Vrt. Graeber 2010)

David Graeber (2010): ”On the Moral Grounds of Economic Relations. A Maussian Approach.”

Taloudellisen toiminnan moraaliset logiikat

1. Kommunismi

2. Vaihto

3. Hierarkia

David Graeber (2010): ”On the Moral Grounds of Economic Relations. A Maussian Approach.”

Taloudellisen toiminnan moraaliset logiikat

1. Kommunismi

2. Vaihto

3. Hierarkia

� Jokaisessa todellisessa yhteisössä periaatteet elävät rinta rinnan (”Kommunisteja ystävien kesken, feodaaliherroja lapsia kasvattaessa”)

� Myös yksittäistä taloudellista tilannetta järkeillessä ihmiset turvautuvat moniin –usein ristiriitaisiinkin –logiikoihin

� kaikki suhteet, joita ohjaa periaate "jokaiselta kykyjensä mukaan ja jokaiselle tarpeittensa mukaan"

� arkinen yhteiselämän periaate, ei (vain) vallankumouksellinen poliittinen horisontti

� leimallista vastavuoroisuus ja luottamus

"Kun rikkoontuneen vesiputken korjaaja pyytää työkaveriaan ojentamaan jakoavaimen, vastaus tähän ei yleensä ole: "Mitä minä siitä hyödyn?” – ei edes silloin, vaikka he työskentelisivät Exxonilla, Burger Kingillä tai Royal Bank of Scotlandilla. [...] [J]os halutaan saada

jotain aikaiseksi, on yleensä tehokkainta jakaa tehtävät kykyjen mukaan ja antaa jokaiselle

tarvittavat keinot työn suorittamiseen."

� vähimmäiskommunismi: kun tarve on suuri ja tarpeeseen vastaamisen kustannus kohtuullinen, avun antamisesta ei yleensä kieltäydytä

� Kommunistinen logiikka ei rajoitu kahdenvälisiin suhteisiin, vaan myös sosiaaliset ryhmät muodostavat omat kommunistiset periaatteensa� tietyt vakiintuneet avunannon suhteet (jotkut yhteisön jäsenet

tekevät toistuvasti tiettyjä hyvin osaamiaan asioita)� tiettyjen resurssien ei-hierarkinen, vapaa jakaminen� yhdessä ylläpidettävät yhteishyödykkeet (commons)

� perustana pyrkimys ekvivalenssiin (vaihdettavien tavaroiden tai palvelusten arvon yhtäsuuruuteen)

� siinä missä kommunismin logiikka tarkoittaa "ikuista velkaa", vaihdon tavoitteena on velkojen kuittaantuminen

� ideaalisesti persoonatonta: henkilökohtaisten ja tunteellisten elementtien tarkoituksena on vain tuottaa vaihtotapahtuman oikeudenmukaisuuden takaava minimaalinen luottamus

� ei perustu lainkaan vastavuoroisuuteen� lähtökohtana lahjan antajan ja saajan välinen

eriarvoisuus, jota taloudelliseen suhteeseen astuminen (transaktio) ei tasoita

� yksipuolista anteliaisuutta, jota säätelee erilaisten vakiintuneiden käyttäytymistapojen verkosto

� hierarkiat itseään vahvistavina: esim. lahjoitus hyväntekeväisyyteen johtaa odotukseen myös tulevista lahjoituksista saman logiikan pohjalta

HIERARKIAei vastavuoroisuutta

yksipuolinen anteliaisuuseriarvoisuus

KOMMUNISMIpyyteetön vastavuoroisuustalous yhdessäelämisenä

riippuvaisuus

VAIHTOlaskennallinen vastavuoroisuus

hetkelliset transaktiotriippumattomuus

Minkälaiset moraaliset logiikat puitteistavat kimppakyytejä

jakamistalouden instituutiona?

� Aineistona valtakunnallisen ”kimppakyyti”-ryhmän kolme keskustelua (kyselyä) 2014–2015

� 155 + 40 + 192 = 387 kommenttia

� näistä analyysiin mukaan (=tutkimusongelman kannalta relevantteja ja tarkoituksenmukaisia) 9 + 11 + 16 = 36 kommenttia

� 52 kimppakyytien talousmoraalin ”artikulaatiota”

� ryhmitelty kahdessa tasossa aineistolähtöisesti

1. YHTEISEN HYVÄN TUOTANTO

� Ei-rahamääräinen arvontuotanto itseisarvona

� Ei-rahamääräinen arvontuotanto rahamääräisen hinnan korvikkeena

� Vastavuoroisuus ja auttaminen molemminpuolisena hyötynä

3. LASKENNALLINEN OIKEUDENMUKAISUUS

� Tarkat maksuperusteet

� Institutionaaliset raamit

� Kyydin tarjoaja määrää ”sopivan summan”

2. MINIMAALINEN RAHAVÄLITTEISYYS

� Nimellinen maksu

� Hinta maksukyvyn / omantunnon mukaan

� Voitontavoittelun kielto

� Vapaamatkustajuuden kielto

4. TALOUSMORAALI YKSITYISASIANA

� Antibyrokraattisuus

� Individualismi

� Sopimuksellisuus

1. YHTEISEN HYVÄN TUOTANTOyhdessä tekeminen, yhteisöllisyys, ekologisuus, sosiaalisuus, hyvä mieli, jutteleminen,

matkaseura, ajamistyön jakaminen, vastavuoroisuus, tarjoaminen

2. MINIMAALINEN RAHAVÄLITTEISYYSnimellinen maksu, vaivanpalkka, omantunnon mukaan, voi maksaa tai olla maksamatta, ei voittomotiivia,

ei liiketoimintaa, ei tienaamista, ei todellisten kulujen laskuttamista kyytiläisiltä, voi pyytää rahaa muttei voi vaatia

3. LASKENNALLINEN OIKEUDENMUKAISUUSkiinteä kilometrihinta, hinta keskikulutuksen mukaan, kilometrikorvauksen verran, vakiohinta per reitti,

sopiva summa, kohtuullinen summa, laki (verottaja) määrää rajat

4. TALOUSMORAALI YKSITYISASIANAei pidä miettiä liian tarkkaan, ei pidä käsitellä kimppakyytifoorumeilla, jokaisen oma asia mitä ajattelee,

hinta ilmoitettava etukäteen, hinnasta sopiminen kahden kauppana, oma moka jos ei sovi tarpeeksi tarkkaan

KOMMUNISMIpyyteetön vastavuoroisuus

talous yhdessäelämisenäriippuvaisuus

HIERARKIAei vastavuoroisuutta

yksipuolinen anteliaisuuseriarvoisuus

VAIHTOlaskennallinen vastavuoroisuushetkelliset transaktiotriippumattomuus

1. Yhteisen hyvän tuotanto 2. Minimaalinen rahavälitteisyys

4. Talousmoraali yksityisasiana

3. Laskennallinen

oikeuden-mukaisuus

� Keskustelu rahasta ja kyydin oikeasta/oikeudenmukaisesta hinnasta tuo esiin kimppakyytien talouden poliittisen luonteen –silloinkin, kun tämä poliittisuus eksplisiittisesti kiistetään!

� Graeberin luokittelussa piirteitä niin kommunismin, vaihdon kuin hierarkiankin moraalisista logiikoista – eri logiikat sekoittuvat sekä kimppakyytiyhteisöissä että yksittäisten toimijoiden kommenteissa

� Laskennalliseen oikeudenmukaisuuteen ja ekvivalenssiin vetoava moraalinen logiikka ei olennaisesti eroa Uber-tyyppisestä ”kaupallisesta jakamistaloudesta” à yhteisöllisyyden merkitys toissijainen

� Osa kommunistisen moraalilogiikan artikulaatioista pyrkii asettamaan rahan toissijaiseksi, mutta usein rahavälitteisyyttä silti käytetään vähintään transaktioon vaadittavan minimaalisen luottamuksen ilmaisijana

� Yleisvaikutelma aineiston perusteella: Räikeä voittomotiivi tuomitaan, mutta jonkinlainen ”vaivanpalkka” hyväksytään

Kiitos!juhana.venalainen@uef.fi

http://juhanavenalainen.net