Ihmisen arki iloineen ja murheineen– Itä‐ ja Pohjois‐Suomi tilastojen valossa

23.11.2015

Sakari Kainulainen, dosentti

Reija Paananen, tutkija

Anne Surakka, tutkija

Diakonia‐ammattikorkeakoulu

Hyvinvointi ja tulevaisuus

Huono-osaisuus tilastojen valossa 1991-

2013

Käsitteellistä jäsennystä

Mistä hyvinvoinnin kokemus muodostuu?

Turvallisuus

Sosiaalinen ympäristö

Rakennettuympäristö

Luontoympäristö

Luottamus

päätöksentekijöihinTasa-arvo ja

demokratia

Ihmistenkohtaaminen

Palveluidensaavutettavuus

Tasa-arvo ja demokratia

Turvallisuus

Luottamus päätöksentekijöihin

Usko tulevaisuuteen

JaksaminenVirkistyminen

Mielekäs tekeminen

Mielekäs tekeminen

Turvallisuus

Luottamus

päätöksentekijöihinTasa-arvo ja

demokratia

OSALLISUUS

Hyvän elämän edellytykset

1. Täyden elämänkaaren eläminen ilman kohtuuttomia vaaroja ja onnettomuuksia

2. Hoivan ja turvallisuuden saaminen varsinkin lapsena, sairaana ja vanhuksena sekä muuten erityisen haavoittuvassa tilassa

3. Ravinnon, suojan ja sukupuolielämän tarpeiden tyydytys4. Aistien, kognitiivisten kykyjen sekä huumorintajun kehittäminen5. Ruumiinkykyjen, käytännöllis-teknisten taitojen ja taloudellisen toiminnan

harjoittaminen6. Opiskelu ja kattavan tiedollisen maailmankuvan muodostaminen7. Arjen viettäminen perheen parissa8. Virkistyminen, leikki ja luonnosta nauttiminen, eläimiin kiintyminen9. Osanotto omaa elämää ja yhteiskuntaa koskevaan päätöksentekoon10.Tunnustetuksi tuleminen itsessään arvokkaana päämääränä

Hyvän elämän edellytykset (Sihvola 2004)

Luottamusta

riittää!

Katsaus huono-osaisuuteen

Moni asia on hyvin, mutta…

Muukalaiset keskuudessamme

Elintaso

Elämäntapa

Elämänlaatu

1) Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat (16 – 24)

2) Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat (25-64)

3) Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneet (18-24)

4) Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneet (25-64)

5) Nuorisotyöttömyys (15-24)

6) Työttömyysaste

7) Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset

8) Alkoholin myynti

Huono-osaisuus kahdeksalla indikaattorilla

Huono-osaisuusindikaattorit keskiarvoineen koko maassa ja maakunnissa, keskiarvot

Työkyv.eläkkeet, mielenterveys ja

käyttäytymisen häiriöt (16-24-vuotiaat, %)

Työkyv.eläkkeet, mielenterveys ja

käyttäytymisen häiriöt (25-64-vuotiaat, %)

Poliisin tietoon tulleet, henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset

Toimeentulotukea pitkäaikaisesti (18-

24-vuotiaat, %)

Toimeentulotukea pitkäaikaisesti (25-

64-vuotiaat, %)

Työttömyys-aste, %

Nuoriso-työttömät, %

Alkoholijuomien myynti asukasta

kohtiSijoitus

Koko maa 1 3.7 7 3.4 2.4 12.4 16 7.3

Ahvenanmaa 0.7 1.8 6.9 0.5 0.6 4.1 7.4 5.5 0

Etelä-Karjala 0.9 4.4 5.9 3.7 2 14.1 20.3 8.5 4

Etelä-Pohjanmaa 1 4.5 4.9 2.8 1.5 10 14.8 6.1 1

Etelä-Savo 1.1 4.8 6.6 3.6 1.6 13.4 19.2 8.8 4

Kainuu 1.2 5.3 9.3 3.7 1.7 17 25.3 8.5 5

Kanta-Häme 1 3.6 6 3 1.8 11.2 15.8 7.5 1

Keski-Pohjanmaa 1.1 3.7 7.7 1.5 1.1 10 15.5 6.7 2

Keski-Suomi 0.9 4.2 7.3 4.4 2.3 16.3 22.3 7.3 4

Kymenlaakso 1.3 4.3 6.1 4.9 2.8 15.2 23.8 7.7 5

Lappi 1.1 4.7 8.2 3.8 2 16.5 22 10.3 5

Pirkanmaa 1 3.5 6.4 3.5 2.2 14.3 19 7.1 3

Pohjanmaa 0.7 3 5.8 1.8 1.4 7.8 10.1 5.6 0

Pohjois-Karjala 1.2 4.5 6.3 5 2.9 15.7 20.6 7.1 4

Pohjois-Pohjanmaa 1.2 4.7 6.5 2.5 1.5 14.6 23 6.8 3

Pohjois-Savo 1 5.5 7.3 4 2.3 12.7 17 7.9 5

Päijät-Häme 1.2 3.8 6.3 5.2 2.7 15.3 20.5 7.9 5

Satakunta 1.2 4 6.2 3.1 1.3 12.7 16.4 7.5 4

Uusimaa 0.7 2.7 7.9 3.5 3 10.2 10.8 7.1 2

Varsinais-Suomi 1 3.7 6.9 2.5 1.7 12.5 15.4 7.4 2

Huono-osaisuus kartalla: Tilanne vuonna 2014 Suomen maakunnissa sekä Itä- ja Pohjois-Suomen kunnissa

7-8 indikaattoria > maan keskiarvon

5-6 indikaattoria > maan keskiarvon

4 indikaattoria > maan keskiarvon

2-3 indikaattoria > maan keskiarvon

1 indikaattori > maan keskiarvon

0 indikaattoria > maan keskiarvon

7-8 indikaattoria > maan keskiarvon

5-6 indikaattoria > maan keskiarvon

4 indikaattoria > maan keskiarvon

2-3 indikaattoria > maan keskiarvon

1 indikaattori > maan keskiarvon

Vieraskieliset nuoret kantaväestön nuoria suuremmassa syrjäytymisvaarassa

26.11.2015 18

Lähde: Pekka Myrskylä/Tilastokeskus. Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa 2014 Pohjois-Savon ELY-keskus, toukokuu 2014.

Nuorten huono-osaisuus Itä- ja Pohjois-Suomen kunnissa1991-2013

25-vuotiaiden koulutuksellinen ja taloudellinen huono-osaisuus maakunnittain vuonna 2012

Koulutuksellinen huono-osaisuus: ei peruskoulun jälkeistä tutkintoaTaloudellinen huono-osaisuus: pitkäaikainen toimeentulotuen saantiLähde: THL, Kansallinen syntymäkohortti 1987

Nuorisotyöttömyys, nuorten toimeentulotuki, koulupudokkuus (% nuorista, keskiarvo)

Maakunta 1991-1995 1996-2000 2001-2005 2006-2010 2011-2013

Ahvenanmaa 6,9 15,6 11,9 10,2 11,1

Etelä-Karjala 22,2 17,9 13,0 11,8 11,8

Etelä-Pohjanmaa 20,8 15,0 10,5 9,0 10,0

Kanta-Häme 21,2 18,1 12,6 11,7 12,0

Keski-Pohjanmaa 19,1 13,8 9,3 7,6 9,1

Keski-Suomi 23,9 19,2 15,2 13,0 13,1

Kymenlaakso 22,3 17,4 13,6 12,5 15,1

Päijät-Häme 21,8 18,9 14,8 13,2 13,5

Pirkanmaa 22,4 16,5 13,0 12,1 13,4

Pohjanmaa 16,5 11,5 7,7 7,2 7,4

Satakunta 19,9 16,1 13,6 11,7 12,1

Uusimaa 19,4 14,8 11,3 10,4 11,1

Varsinais-Suomi 17,5 13,5 10,9 9,7 10,7

Etelä-Savo 22,7 19,5 14,4 12,0 12,4

Pohjois-Karjala 27,6 23,3 17,1 15,0 15,5

Pohjois-Savo 23,7 20,6 16,8 13,9 13,8

Kainuu 25,0 20,7 17,1 14,0 14,3

Lappi 27,8 23,9 17,5 13,7 13,9

Pohjois-Pohjanmaa 23,0 17,7 13,9 12,0 12,2

Maakunta

Väestömuutos

1991-14

Työpaikkojen

muutos 1993-07

Depressiolääkit

ys 2011-13

Alkoholin myynti

2011-14

Paihtyneenä

rikoksesta

epäillyt 2009-13

Päihde- ja

mielenterveyskä

yntien osuus

perusterveydenh

uollossa 2013

Kokemus

huono-

osaisuudesta

2012

Elämään

tyytyväisyys

2012

Ahvenanmaa 3,8 68,8 65,6 4,0 10,1 0,0

Etelä-Karjala -16,9 35,7 80,2 8,8 11,8 2,2 4,0 8,0

Etelä-Pohjanmaa -18,2 55,5 92,6 6,7 12,5 1,5 4,1 7,7

Kanta-Häme 3,8 40,0 88,3 7,3 14,0 1,8 4,2 7,8

Keski-Pohjanmaa -16,0 88,0 82,2 6,8 13,0 1,4 4,2 8,0

Keski-Suomi -15,7 45,8 87,0 8,4 14,7 1,4 4,4 7,6

Kymenlaakso -12,2 43,2 81,1 8,8 14,3 2,5 4,0 6,9

Päijät-Häme -14,5 29,9 85,3 10,3 15,7 1,6 4,1 7,5

Pirkanmaa -0,4 43,5 93,6 8,6 14,9 3,1 4,0 7,6

Pohjanmaa 1,2 47,4 78,0 4,8 7,6 0,6 4,6 8,2

Satakunta -16,5 35,9 84,4 7,4 14,0 1,1 4,3 7,7

Uusimaa 15,0 43,7 89,4 8,3 13,7 1,3 4,4 7,5

Varsinais-Suomi 3,0 54,1 90,1 8,5 13,3 2,2 4,5 8,0

Etelä-Savo -24,8 41,1 88,0 11,8 17,3 2,6 3,9 7,3

Pohjois-Karjala -19,1 47,2 96,5 7,5 17,4 2,1 4,3 7,3

Pohjois-Savo -23,2 53,6 105,8 8,1 17,3 1,7 4,0 7,5

Kainuu -34,8 24,3 94,9 10,7 18,9 2,7 4,8 7,8

Lappi -25,9 31,5 70,2 16,6 17,5 2,7 4,1 8,1

Pohjois-Pohjanmaa -3,0 65,9 86,4 7,8 15,2 3,1 4,1 8,0

Pohjois-Suomi

Kainuu

1991-

1995

1996-

2000

2001-

2005

2006-

2010

2011-

2013

Kajaani 29,6 22,8 18,3 17,0 15,7

Hyrynsalmi 22,0 17,4 15,3 15,6 14,1

Paltamo 26,2 19,6 17,8 14,4 15,0

Puolanka 26,9 24,8 19,0 16,5 18,3

Ristijärvi 20,0 15,6 12,1 8,7 10,3

Sotkamo 22,4 19,2 15,0 10,4 10,2

Vaala 24,0 21,1 18,3 14,6 15,2

Kuhmo 25,6 19,9 17,5 14,7 15,4

Suomussalmi 28,6 25,6 20,7 14,2 14,7

Lappi

1991-

1995

1996-

2000

2001-

2005

2006-

2010

2011-

2013

Kemi 37,6 31,9 25,2 22,3 21,1

Rovaniemi 31,6 26,8 19,9 15,4 14,8

Tornio 29,7 25,2 19,2 17,6 18,0

Enontekiö 27,4 27,1 18,4 13,3 13,9

Inari 29,3 28,9 19,4 12,9 13,5

Kittilä 29,9 24,6 15,3 9,0 10,1

Kolari 29,8 24,5 17,0 11,1 12,1

Muonio 22,6 20,6 12,4 12,1 13,9

Pelkosenniemi 23,7 21,0 15,9 12,0 14,3

Pello 27,7 24,8 14,5 11,4 13,0

Posio 27,6 21,7 15,8 10,4 12,2

Ranua 29,6 26,2 18,4 15,1 14,4

Salla 25,7 25,4 19,2 16,2 14,6

Savukoski 22,6 21,0 15,8 11,4 12,6

Simo 27,4 23,1 13,6 11,9 13,1

Sodankylä 30,4 26,6 22,9 15,2 12,5

Tervola 27,1 19,1 14,7 10,4 10,6

Utsjoki 22,9 16,9 15,7 16,8 11,3

Ylitornio 25,2 19,5 13,8 10,1 11,5

Kemijärvi 28,4 25,5 24,5 19,5 18,5

Keminmaa 27,6 20,6 15,7 13,3 15,7

Pohjois-Pohjanmaa

1991-

1995

1996-

2000

2001-

2005

2006-

2010

2011-

2013

Kempele 22,6 15,8 12,3 11,7 12,0

Oulu 28,9 20,4 14,6 13,3 14,1

Raahe 30,1 21,8 18,0 15,1 16,0

Alavieska 17,4 13,2 10,1 9,4 10,0

Haapavesi 23,8 20,8 15,6 11,4 13,5

Hailuoto 20,7 7,3 4,8 4,6 5,9

Kärsämäki 24,5 19,2 12,3 9,4 10,9

Lumijoki 19,2 15,3 14,0 11,3 10,8

Merijärvi 20,3 16,7 15,0 10,7 9,4

Pudasjärvi 28,7 23,9 18,7 17,5 16,7

Pyhäjärvi 27,7 25,8 21,1 15,5 14,2

Pyhäjoki 21,9 13,9 11,1 11,6 10,0

Pyhäntä 19,0 13,7 10,8 7,5 11,2

Reisjärvi 18,5 14,3 10,5 9,1 7,3

Sievi 15,4 12,4 10,3 9,5 11,3

Siikajoki 19,7 15,2 13,1 11,6 13,5

Siikalatva 15,5 14,7 11,9 10,9 11,6

Taivalkoski 27,5 24,3 18,0 17,8 16,1

Tyrnävä 19,9 13,1 13,5 10,9 9,8

Utajärvi 19,8 15,9 14,3 13,5 11,0

Haapajärvi 25,7 23,8 17,8 13,1 11,9

Ii 30,5 24,5 17,3 13,7 13,3

Kalajoki 19,7 12,8 10,0 8,9 9,3

Kuusamo 30,0 25,8 18,5 16,5 15,5

Liminka 21,5 12,9 11,9 10,5 10,8

Muhos 24,7 20,9 15,8 14,0 16,1

Nivala 22,5 16,1 13,3 13,0 13,2

Oulainen 23,8 20,0 15,6 14,9 15,0

Ylivieska 28,1 18,5 13,2 11,5 12,1

Itä-Suomi

Etelä-Savo

1991-

1995

1996-

2000

2001-

2005

2006-

2010

2011-

2013

Mikkeli 26,8 20,9 14,7 12,7 13,0

Savonlinna 27,1 21,8 17,1 13,7 13,9

Enonkoski 23,8 18,6 13,6 9,1 10,6

Heinävesi 22,6 18,9 15,8 15,2 16,2

Hirvensalmi 17,3 16,8 11,2 11,0 15,2

Joroinen 21,2 16,3 11,6 10,2 13,9

Juva 19,2 17,1 13,0 10,0 9,2

Kangasniemi 24,1 22,1 16,6 15,2 12,7

Pertunmaa 19,6 18,7 13,3 9,8 9,0

Puumala 18,1 16,2 13,7 9,0 9,0

Rantasalmi 22,7 20,7 15,9 14,9 15,3

Sulkava 19,8 19,1 12,1 9,9 6,4

Mäntyharju 22,9 20,7 14,9 13,8 13,5

Pieksämäki 32,4 25,1 18,7 13,1 15,2

Pohjois-Karjala

1991-

1995

1996-

2000

2001-

2005

2006-

2010

2011-

2013

Joensuu 35,4 25,8 16,8 15,1 14,9

Ilomantsi 27,4 24,7 19,1 14,0 13,9

Juuka 24,6 23,7 19,2 17,5 15,5

Kitee 22,5 20,2 14,2 13,5 15,0

Liperi 24,7 21,2 14,7 13,9 15,0

Polvijärvi 25,4 20,7 16,2 14,0 13,9

Rääkkylä 23,4 19,4 15,8 14,1 14,0

Tohmajärvi 26,5 22,6 15,2 12,6 15,8

Valtimo 25,8 23,5 13,9 13,2 11,3

Kontiolahti 25,0 19,8 15,0 13,2 14,8

Lieksa 33,8 27,9 22,9 18,6 21,4

Nurmes 31,8 27,9 18,5 15,5 16,7

Outokumpu 32,1 25,9 21,2 20,3 18,9

Pohjois-Savo

1991-

1995

1996-

2000

2001-

2005

2006-

2010

2011-

2013

Iisalmi 27,2 26,3 21,0 17,1 14,9

Kuopio 31,2 26,0 17,1 13,8 13,2

Varkaus 31,2 24,5 19,8 16,7 20,4

Juankoski 23,8 17,3 12,0 11,8 13,0

Kaavi 26,5 26,2 22,8 15,5 16,4

Keitele 18,7 18,8 15,7 12,9 12,4

Kiuruvesi 22,7 22,2 16,3 14,1 17,4

Lapinlahti 24,6 19,8 16,8 13,0 13,8

Leppävirta 24,1 18,5 15,1 13,5 15,0

Maaninka 19,0 17,5 14,3 11,6 9,7

Pielavesi 24,8 22,8 16,4 16,6 15,3

Rautalampi 20,9 20,1 16,5 14,6 14,5

Rautavaara 27,7 22,3 19,4 15,7 12,2

Sonkajärvi 21,3 17,6 15,5 11,9 13,1

Tervo 18,1 16,4 12,6 11,4 9,6

Tuusniemi 18,1 13,6 15,4 15,0 14,3

Vesanto 23,0 21,3 21,9 14,9 12,2

Vieremä 18,9 16,5 14,1 11,2 10,7

Siilinjärvi 26,1 20,8 16,2 11,7 12,0

Suonenjoki 26,9 22,8 17,3 15,5 15,2

Syrjäytymisen seuraukset näkyvät

Nuoruusiän ongelmilla on pitkä varjo

0%

20%

40%

60%

80%

100%

120%

ei psyk dg 1. psyk dg alle18v

psyk dg 1. kerran18-25v

ei pitkäaik ttt ja kouluttamattomuutta 25-vuotiaana

pitkäaik ttt ja kouluttamattomuus 25-vuotiaana

0%

20%

40%

60%

80%

100%

120%

ei tuomiota 1. tuomio alle 18v 1. tuomio 18-21v

ei pitkäaik ttt/kouluttamattomuutta 25v

pitkäaik ttt ja kouluttamattomuus 25v

Psykiatrinen sairastavuus ja rikollisuus vs. pitkäaikainen toimeentulotuki ja kouluttamattomuus 25-vuotiaana

26.11.2015 28

%

Larja, Törmäkangas, Merikukka, Ristikari, Gissler, Paananen. 2015. Mittaako NEET-indikaattori syrjäytymistä?

Koulutuksen ja työelämän ulkopuolisuus näkyy nuorilla myös muina ongelminaNEET= Not in Employment Education or Training

0%

10%

20%

30%

40%

50%

60%

70%

0 1 2 3 4 5

1987 syntyneen NEET vuosien summa

1987 synt.toimeentulotuki

1987 synt. psykpoli

tuomio(ehdollinen/ehdoton)

0

5

10

15

20

25

30

35

40

Toimeentulotukea Psyk poli Psyk osasto Rikostuomio

ei NEET NEET

26.11.2015 29

Erityisesti ensimmäisen polven maahanmuuttajanuoret joutuvat useammin kiusatuiksi ja kokevat fyysistä uhkaa

29

Kokenut fyysistä uhkaa

vuoden aikana, %

Matikka ym. 2014. Kouluterveyskysely 2013, Peruskoulun 8. ja 9.-luokan oppilaat

Koulukiusattuna vähintään

kerran viikossa, %

26.11.2015 30

Ystävien merkitys näkyy kaikessa

30

THL Kouluterveyskysely, peruskoulu 8. ja 9.lk, 2004-2013

Joka 6. lla 20-34-vuotiaista sosiaalisen tuen ja yhteisyyden puutteita tai

yksinäisyyden kokemuksia, Lähde: Shemeikka ym. 2015.

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?

Mikä on elämässätärkeää?

Parempaa tulevaisuutta luodaan mm. meneillään olevissa TL5 hankkeissa idässä ja pohjoisessa

• Kynnykset matalaksi, tilat avoimiksi

• Pois ongelmalähtöisyydestä, katse vahvuuksiin

• Asiakas- ja demokratiaosallisuutta kehitetään

• Toimintaa – ei toiminnan kohteena olemista:

• uusia toimijoita ja toimintatapoja (esim. kulttuuri, liikunta, luontolähtöinen hyvinvointi)

• toiminnan ja ilon kautta eteenpäin

• Riittävän varhaista ja oikea-aikaista apua tarvitaan

• Esim. maahanmuuttajien kotoutuminen

Lisää hankkeista RR-tietopalvelu: https://www.eura2014.fi/rrtiepa/

Johtopäätökset

• Muukalaisia on keskuudessamme (Elintaso+Elintavat+Elämän laatu)

• Yksilön hyvinvointi ei synny vain yksilöstä

• Rakenteet eri tasoilla vaikuttavat hyvinvointiimme

• Osallisuus kytkee yksilön ja yhteisön

• Elämme pitkien syklien maailmassa; kuinka muuttaa elämänkulkua?

• Nuorten tilanteisiin tulee puuttua (esim. ESR-hankkeilla)

• Huono-osaisuudella on tapana kasautua: 10 / 80

ESR:n sosiaalisen osallisuuden edistämisen ja köyhyyden torjunnan (toimintalinja 5) valtakunnallinen ja alueellinen koordinaatio

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatio – Sokra 2014–2017

ALUEKOORDINAATIO

TUTKIMUS

VALTAKUNNALLINEN KOORDINAATIO

www.thl.fi/sokra

ETELÄ-SUOMITytti Tuulostytti.tuulos@thl.fi029 524 7941

KESKI-SUOMI JA LÄNSI-SUOMITanja Hirschovits-Gerztanja.hirschovits-gerz@thl.fi029 524 7954

KESKI-SUOMI JA LÄNSI-SUOMIVeera Laurilaveera.laurila@thl.fi029 524 6644

POHJOIS-SUOMIRitva Sauvolaritva.sauvola@diak.fi040 508 8933

ITÄ-SUOMIMarjo Pulliainenmarjo.pulliainen@diak.fi040 198 8147

Raija Lääperiarviointitutkijaraija.laaperi@thl.fi029 524 7556

Anna-Maria Isolaerikoistutkijaanna-maria.isola@thl.fi

Mariitta Vaaratutkija,Solmu-yhteistyömariitta.vaara@thl.fi029 524 6743

Reija PaananenPohjois-Suomen tutkijareija.paananen@diak.fi040 508 4294

Anne SurakkaItä-Suomen tutkijaanne.surakka@diak.fi040 199 8965

Anna Keto-Tokoiprojektipäällikköanna.keto-tokoi@thl.fi029 524 7074

Lea Kurkiviestintäsuunnittelijalea.kurki@thl.fi029 524 8216

Minna Kukkonensuunnittelijaminna.kukkonen@thl.fi029 524 7738

Sakari Kainulainenerityisasiantuntijasakari.kainulainen@diak.fi040 869 6018

Ville Grönbergasiantuntijaville.gronberg@thl.fi029 524 7130

Sokra-koordinaatio – hankkeiden tukena

Lisätietoja seuraavissa kuvissa

Rinnakkain AUDIT ja alkoholin myynti: mitä eri tiedonlähteet kertovat? Yksittäisenä indikaattorina tulkinta voi olla harhaanjohtavaa

Alkoholin liikakäyttö oli yleisempää taloudellisia vaikeuksia kokeneilla (miehet 46 %, naiset 33 %) kuin niillä, joiden toimeentulo oli helppoa (miehet 40 %, naiset 28 %). (Ero oli samansuuntainen lähes kaikilla suunnitelluilla sote-alueilla.)

0 2 4 6 8 10 12

Ahvenanmaa

Pohjanmaa

Etelä-Pohjanmaa

Keski-Pohjanmaa

Pohjois-…

Pirkanmaa

Pohjois-Karjala

Uusimaa

Keski-Suomi

Suomi

Varsinais-Suomi

Kanta-Häme

Satakunta

Kymenlaakso

Pohjois-Savo

Päijät-Häme

Kainuu

Etelä-Karjala

Etelä-Savo

Lappi

Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 % alkoholina, litraa

Menojen kattamisen tuloilla vähintään melko hankalaksi kokeneidenikävakioitu osuus (%) sote-alueittain 20–34-vuotiailla miehillä janaisilla, 95 %:n luottamusvälit.

Lähde: Shemeikka, Rinne, Saares, Karvonen, Murto, Kaikkonen. THL TYÖPAPERI 37/2014

Yksinäiseksi itsensä tuntevien osuus

Lähde: Toikka, Vuorjoki, Koskela, Pentala. THL TYÖPAPERI 25/2015

Terveytensä enintään keskitasoiseksi kokeneiden ikävakioitu osuus (%) taloudellisen tilanteen mukaan sote-alueittain 20–34-vuotiailla miehillä ja naisilla, 95 %:n luottamusvälit.

• pelkän perusasteen suorittaneista kolmannes koki terveytensä keskitasoiseksi tai huonommaksi, keski- tai korkea-asteen suorittaneista viidennes.

• Pelkän perusasteen suorittaneista koettu terveys oli miehillä erityisen heikko Läntisellä sote-alueella asuvilla, joista puolet koki terveytensä keskitasoiseksi tai huonommaksi, naisilla taas Pohjoisella (55 %) ja Itäisellä (48 %) sotealueella asuvilla.

• Koulutuksen ja taloudellisen tilanteen yhtäaikainen tilastollinen vakiointi kavensi alueellisia terveyseroja miehillä hiukan, naisilla ei lainkaan.

Lähde: Shemeikka, Rinne, Saares, Karvonen, Murto, Kaikkonen. THL TYÖPAPERI 37/2014

Niiden 20–34-vuotiaiden miesten ja naisten ikävakioitu osuus (%), joilla oli ollut vähintään kaksi viikkoa kestävää masennusoireilua 12 viime kuukauden aikana taloudellisen tilanteen mukaan,sote-alueittain, 95 %:n luottamusvälit.

Lähde: Shemeikka, Rinne, Saares, Karvonen, Murto, Kaikkonen. THL TYÖPAPERI 37/2014