Luonnos uudeksi karhukannan hoitosuunnitelmaksi

- Valmisteluprosessi ja luonnoksen tavoitteita ja

toimenpiteitä

Marko Paasimaa

erikoissuunnittelija

Suomen riistakeskus

Hoitosuunnitelman valmistelu

• Kansalaisille laajemmin:

1. Karhukysely, otoskoko 1055, toteuttaja

Taloustutkimus Oy.

– selvitettiin mm. suomalaisten mielipiteitä

karhusta, karhunmetsästyksestä ja

karhuvahingoista

2. Internet-pohjainen keskustelufoorumi otakantaa.fi-

palvelussa.

– neljä eri aihealuetta, yhteensä 128 kommenttia

2 | 20.1.2017

Hoitosuunnitelman valmistelu

• Kysely karhun kannanhoidollisen poikkeusluvan

saajille (2011-2015 yht. 55 eri henkilöä).

Selvitettiin mm.

– nykyistä pyynnin valikoivuutta ja sen kehittämistä

– mielipiteitä lainsäädännöstä ja sen kehittämisestä

– tarpeita karhun metsästäjien koulutuksesta

3 | 20.1.2017

Hoitosuunnitelman valmistelu

• Kysely riistakeskuksen aluetoimistojen järjestämiin

sidosryhmätilaisuuksiin osallistujille.

– samankaltainen kuin kansalaisten karhukysely, mutta

yksityiskohtaisempi kysymysten asettelu

• Työpajat Julkisen riistakonsernin strategiapäivillä sekä

Paliskuntain yhdistyksen, Mehiläishoitajain Liiton,

Suomen Luonnonsuojeluliiton ja Suomen

Metsästäjäliiton kanssa.

4 | 20.1.2017

Hoitosuunnitelman valmistelu

• Alueellisten riistaneuvostojen syyskuun 2016

kokouksessa tehtävänä esittää

kehittämisehdotuksia ja kommentteja

1. Kannanhoitoaluejaosta.

2. Haaskaproblematiikan ratkaisuksi.

3. Karhun pyynnin kehittämisestä.

5 | 20.1.2017

Tavoitteet ja toimenpiteet

• Kuudella päätavoitteella ja 45:llä toimenpiteellä

tavoitellaan karhukannan ekologisesti, taloudellisesti ja

sosiaalisesti kestävää kannanhoitoa.

– Realiteetti tavoitteiden ja toimenpiteiden laadinnassa

on kuitenkin se, että ratkaisuvaihtoehtoja rajaavat:

1. Lainsäädäntö, hallintotuomioistuinten ratkaisut ja

kansainväliset sopimukset.

2. Karhukannan hoitoon käytettävät resurssit.

3. Kansalaisten odotukset ja vaatimukset

kannanhoitoon eivät ole yhteneväiset.

6 | 20.1.2017

Kannanhoitoalueet

• Poronhoitoalue ja muu Suomi.

– poronhoitoalueen nykykäytäntöihin vähän muutoksia

– muussa Suomessa kolme erilaista tapaa hoitaa

karhukantaa

1. Tihentymäalueilla mahdollisuus kannan

harvennukseen.

2. Osalla alueista karhujen määrä voi kasvaa, mikäli

niiden aiheuttamat vahingot ja ongelmat pysyvät

kohtuullisina.

3. Osalla alueista karhukannan kehittämisessä edetään

erityisellä varovaisuudella, koska riski karhujen

aiheuttamien vahinkojen ja ongelmien voimakkaalle

kasvulle on suuri.

7 | 20.1.2017

8 | 20.1.2017

Pentuehavainnot 2015 Kotieläinvahingot 2015 Mehiläistarhat Väestötiheys kunnittain

Wikipedia Evira RVR Tassu

Hoitosuunnitelmaluonnoksen tavoitteet

1. Karhujen aiheuttamia vahinkoja

ennaltaehkäistään ja vähennetään aktiivisin

toimenpitein.

2. Kehittää karhukannan seurantaa.

3. Karhunmetsästys on eettistä ja vastuullista.

4. Karhukanta säilytetään ihmisarkana.

5. Ihmisten toimesta tapahtuvaa suurpetojen

houkuttelua ravinnon avulla rajoitetaan.

6. Säilyttää karhukanta suotuisan suojelun

tasolla.

9 | 20.1.2017

Karhujen aiheuttamia vahinkoja ennaltaehkäistään ja

vähennetään aktiivisin toimenpitein

• Suojaustoimenpiteiden kohdentumista potentiaalisimmille

riskialueille.

– riskianalyysejä, tiedotusta ja neuvontaa

– ei pelkkää materiaalien välitystä

– vaatii lisäresursointia riistakeskuksessa

• Pyynnin valikoivuuden kehittäminen.

– kannanhoidollisten poikkeuslupien päätösharkinnassa

huomioon myös karhujen aiheuttamat vahingot ja

ongelmat

– poikkeuslupien käyttö vahinkoja ja ongelmia aiheuttaviin

yksilöihin nykyistä paremmin

10 | 20.1.2017

Kehittää karhukannan seurantaa

11 | 20.1.2017

Tassun käyttäjät rhy:n

maapinta-alaan suhteutettuna

• Seitsemän toimenpide-ehdotusta mm.

– suurpetoyhdyshenkilöverkoston

tilan seuranta ja kehittäminen,

tarvetta erityisesti Pohjois-

Suomessa

– geneettistä kannanseurantaa

havaintopohjaisen

kannanseurannan tueksi

Karhunmetsästys on eettistä ja

vastuullista

12 | 20.1.2017

Kuva Petri Vartiainen

• Karhunmetsästäjille,

poikkeuslupien saajille ja

metsästyksenjohtajille

koulutusta ja neuvontaa.

– tarvittaessa myös ehtoja

poikkeuslupiin

• Itä-Suomessa riistakeskus

ja Metsähallitus pyrkivät

kehittämään

metsästysjärjestelyjä.

• Metsästyksen valvonnan

kehittämiseksi toimenpide-

ehdotuksia.

Karhukanta säilytetään ihmisarkana

• Karhun pyynnin kohdentaminen vahinkoja ja

ongelmia aiheuttaviin yksilöihin.

• Ravintohoukuttimien käytön rajoittaminen.

• Suurriistavirka-aputoiminnan kehittäminen.

– ”karhukoplat”

• Karhua ja muita suurpetoja koskevan viestinnän

kehittäminen.

13 | 20.1.2017

Suurpetojen houkuttelua ravinnon avulla

rajoitetaan

• Haaskat aiheuttavat monenlaisia ongelmia mm.:

– ristiriitoja eri tahojen kesken

– laittomuuksia karhunmetsästyksessä

– karhujen ihmisarkuuden vähenemistä

– ruokintapaikkojen läheisyydessä eläinten tiheydet

kasvavat

– hunajan käyttö ja mehiläisvahingot?

14 | 20.1.2017

Suurpetojen houkuttelua ravinnon avulla

rajoitetaan

• Metsästyslakiin esitetty uutta 34 b §:ää, jolla

rajoitettaisiin ravintohoukuttimien käyttöä.

– hoitosuunnitelmassa toimenpiteenä selvittää

ravintohoukuttimien käyttöä ja tämän uuden pykälän

toimivuutta sekä näiden pohjalta tarvittaessa

ravintohoukuttimien käytön säätelyä täsmennettäisiin

edelleen

15 | 20.1.2017

Säilyttää karhukanta suotuisan suojelun

tasolla

• Karhun suojelun taso suotuisa molemmilla

arviointikerroilla (jaksot 2001-2006 ja 2007-2012).

• Näköpiirissä ei tekijöitä etteikö suojelun taso

voisi olla suotuisa jatkossakin.

16 | 20.1.2017

Kiitokset

• Hoitosuunnitelmatyössä mukana olleille

kansalaisille.

– Kyselyt, keskustelufoorumi, työpajat, muut

tilaisuudet ja yhteydenotot.

• Luonnonvarakeskus: Ilpo Kojola, Antti

Paasivaara ja Samuli Heikkinen

• MMM: Sami Niemi.

• Suomen riistakeskus: Jarkko Nurmi, Mikael

Luoma, Mikko Toivola, Harri Norberg ja Kainuun

aluetoimiston väki.

17 | 20.1.2017

Säilyttää karhukanta suotuisan suojelun

tasolla

• Kausilta 2001-2006 ja 2007-2012 karhun

suojelutason arvioitu olevan suotuisa.

• Nähtävissä, että karhukanta suotuisan suojelun

tasolla myös jatkossa.

Kuva Heikki Manninen

Kiitos!