View
55
Download
0
Embed Size (px)
Citation preview
”Petoyhdyshenkilöjärjestelmän kehittäminen”
− tutkimuksen näkökulma Samuli Heikkinen, Luke − hallinnon näkökulma Olli Kursula, Suomen riistakeskus
Kuva: Seppo Ronkainen
Järjestelmästä • Vapaaehtoinen
petoyhdyshenkilöverkosto on toiminut vuodesta 1978 lähtien ja se muodostuu noin 2000 metsästyksen harrastajasta tai suurpetojen parissa työskentelevästä, jotka ovat perehtyneet suurpetojen jälkien ja jätösten tunnistamiseen.
• Havaintomäärien kehitys – pääosa havainnoista ilveshavaintoja – havaintomäärien kasvun syyt
• Suurpetojen lukumäärien kasvu • PYH määrän kasvu • Media • Tassu
Järjestelmästä
0
5 000
10 000
15 000
20 000
25 000
30 000
35 000
40 000
45 000
2000 2005 2010
Ahma
Ilves
Karhu
Susi
Havainto määrät
Järjestelmästä • Tassu 2009
– sähköinen kirjaus- ja raportointijärjestelmä
– nopeuttaa havaintotiedon kulkua ja mahdollistaa ajantasaisen tiedon jakamisen ja käytön
• Riistahavainnot.fi 2014 – Järjestelmä tuottaa
petohavainnoista laskettua ruutumateriaalia, joka kertoo suurpetojen esiintymisestä
– ”susipuhelin” toimii samalla sivustolla
Havaintotiedon käyttö
• Lausunnot – Yva-selvitykset – Kuntien koulukyyditykset – Tiedot suurpetojen
levinneisyydestä
• Tutkimusyhteistyö • Kyselyt
Havaintotiedon käyttö
• Tutkimuksen taustatiedoksi
• Kanta-arviot – Suurpetojen kanta-arviot
perustuvat suurelta osin petohavaintotietoon
Kehittämistarpeet • Tutkimus
– Yleensä erilaisilla tutkimuksilla pyritään kartuttamaan tietoa johonkin avoimeen ongelmaan tai kysymykseen.
• Kuinka monta hirveä susilauma tappaa vuodessa? – havaintotiedon tarve harkittava erikseen havaintotieto tutkimuksen taustatietona
• Seuranta – kanta-arviot – levittäytyminen
havaintotieto on tärkeä osa seurantaa
• Kehittäminen – tavoitteena havaintojen lukumäärän sijasta parantaa niiden laatua !!!
Havaintoverkoston merkitys riistahallinnolle
• Riistahallinnon kannalta ajantasainen ja luotettava riistatieto on välttämätöntä.
• Petoyhdyshenkilön tehtävä on kerätä oman alueensa suurpetohavainnot, varmistaa ne ja välittää varmat havainnot tutkimukselle.
• Petoyhdyshenkilöiden taidoista ja aktiivisuudesta riippuu, kuinka kattavaa ja kuinka laadukasta tietoa suurpetokantojen tilasta riistantutkimus pystyy riistahallinnon päätöksenteon pohjaksi tuottamaan.
Suurpetokantojen hoito perustuu petoyhdysverkoston tuottamaan tietoon
Itä-Päijänteellä vahinkopoikkeuslupa keväällä 2014
Pihtiputaalla vahinkopoikkeuslupa syksyllä 2013
Erillisiksi havaintoaineistosta tulkitut pentueet vuodelta2013
Kehittäminen • Petoyhdyshenkilön roolin selkeyttäminen
• Riippumaton tutkimuksen avustaja ja suurpetoasiantuntuja alueellaan
• Havaintojen laadun parantaminen • Vain tarkkoja ja varmistettuja havaintoja, tärkeimmät havainnot
• Tassun käyttöoikeuksien myöntämisen perusteiden yhtenäistäminen • koulutus → harjoittelu avustajana → Tassu käyttöoikeus
• Käydään alueittain läpi myönnetyt käyttöoikeudet ja arvioidaan niiden tarve
• Koulutus kaikille uusille petoyhdyshenkilöille • Samat perustiedot kaikille
• Palaute-/koulutustilaisuudet vuosittain alueilla • Palaute paras motivaation ylläpitäjä
• PYH –verkoston organisoiminen
Petoyhdystoiminnalle ei ole tällä hetkellä korvaavaa tai rinnakkaista
järjestelmää !!!
Petohavainnoinnin organisointi
LUKE
Suomen riistakeskus aluetoimisto
Petoyhdyshenkilö Petoyhdyshenkilö Petoyhdyshenkilö
Avustaja Avustaja
Avustaja
Avustaja
Avustaja
Avustaja Avustaja Avustaja
Avustaja
Kiitos mielenkiinnosta