Tuomas Ruottinen - Sinimailasen viljely ja menestyminen Pohjois- ja Etelä-Savossa vuonna 2015

Sinimailasen viljely ja menestyminen Pohjois- ja Etelä-Savossa vuonna 2015

Tuomas RuottinenProAgria Etelä-Savo ryOmavaraista valkuaista karjatilalle -seminaariSiilinjärvi 16.3.2017

TÄHÄN LISÄOTSIKKO, HANKETIETOA TAIKESKEINVIESTI

Sisältöä

• Sinimailanen yleisesti

• Tilatutkimuksen taustaa

• Sinimailasen menestyminen Pohjois-Savossa vuonna 2015

• Pohdintaa mailasista


Miksi sinimailanen?

• Valkuaisomavaraisuuden kasvattaminen• Lannoituskustannusten pienentäminen

• Puna-apilaan verrattuna vähemmän kasviestrogeenejä ja helpompi esikuivatuksessa

• Runsaat kuiva-ainesadot, jopa 12 tn/ha ka (Undersander, D.)

• Kasvurytmi soveltuu kasvurytmiltään hyvin kolmenniiton taktiikkaan• Haasteena kuitenkin talvehtiminen

KUVA: RUOTTINEN T. 2015


Ruokinnallisia ominaisuuksia

• iNDF kuidun osuus suurta• Ligniinipitoinen rakenne

• NDF kuitua vähän • Palkokasvien kuiturakenteen ansiosta hajoaa helposti

pötsissä -> pötsin virtaus nopeampaa• Lehmä syö rehua enemmän

• Sokeripitoisuus vähäistä joka voi hankaloittaa rehun säilöntää

• Valkuais- ja kivennäisainepitoisuudet runsaampia, joka nostaa puskurikapasiteettia• Tarvitaan enemmän säilöntäainetta• Maitohapolla säilöttäessä ei välttämättä sokerit riitä

• Viljely nurmiheinien kanssa parantaa säilöntäominaisuuksia


Tutkimuksessa olevien tilojen korjuunäytteiden sokeri sinimailaspitoisuuden mukaan


Tilojen korjuunäytteiden D-arvo sinimailaspitoisuuksien mukaan


Sinimailaspitoisen säilörehun korjuu

• Sulavuus lähtökohtaisesti hieman huonompi kuin puna-apilalla

• Korjuu olisi tehtävä lehti – nuppu asteella, jotta saadaan tarpeeksi sulavaa rehua

• Seoksissa otettava huomioon muiden nurmilajien kasvurytmi suhteessa mailasiin

• Timotei-sinimailaspitoisessa kasvustossa kevätsadossa suuri nurmiheinien osuus

• Toisessa sadossa taas usein sinimailasvaltainen kasvusto


Sinimailasen viljelypaikkavaatimukset

• Menestyy tarpeeksi kuivalla maalla• Ei pohjavettä lähellä• Ei painanteita

• pH tarpeeksi korkea (6,5 - 7 pH)• Liian korkeassa pH:ssa voi olla vaarana

mikroravinteiden huono liukoisuus (Fe, B, Cu, Mn, Zn)• Mangaanin puutetta havaittu sinimailasellakin

(Mäkiniemi, K. 2016)• Kalium ja fosfori talvehtimisen ja typensidonnan kannalta

tärkeitä ravinteita• Mo vaikuttaa typensidonnan kannalta juurinystyrän

toimintaan• Ei saa olla hapan maa• Happamuutta ei suosi myöskään typensitojabakteerit

(Sinorhizobium meliloti)


Viljelytekniset vaatimukset

• Märälle pellolle ei saa mennä• Sinimailanen arka

tallomiselle• Mailasen kehityttävä

tarpeeksi korkeaksi ennen talven tuloa (25 cm)

• Hyötyy kalkituksesta ja tuhkan levityksestä

KUVA: RUOTTINEN T. 2015

TÄHÄN LISÄOTSIKKO, HANKETIETOA TAIKESKEINVIESTI• Tavoitteena tuoda tunnettavuutta esille

sinimailasen viljelytekniikasta ja tutkia sinimailasen menestymistä erilaisilla viljelylohkoilla ja erilaisissa nurmiseoksissa

• Tutkimus kohdentui etelä- ja pohjoissavolaisille tiloille• Nurmissa sinimailasta viljeltiin maakunnissa 25

tilalla (v. 2015)• Tiloja tutkimuksessa oli yhteensä 10

• Tiloilta kaikkiaan 1-2 näytelohkoa ja näytteet molemmista sadoista

Lyhyesti tilatutkimuksesta


Tutkimuksen käytännön toteutus

• Viljelijät itse ottivat satonäytteet ennen korjuuta• Näytteet pakkaseen ja siitä analysoitavaksi

• Tuorenäytteistä tehtiin botaaninen analyysi• Eriteltiin sinimailanen, palkokasvit, nurmiheinät ja

leveälehtiset rikat• Tilakäynnin yhteydessä maanäytteet jankosta ja

pintamaasta• Viljelijähaastattelun avulla tietoon viljelytekniset

toimenpiteet lohkoilla, lannoitus ym.

KUVA: AIRAKSINEN J. 2015


Havaintoja ja tuloksia tiloilta…


Talvehtimiseen vaikuttavia tekijöitä tiloilla

• Sinimailanen menestyi nurmiseoksissa parhaiten luomutiloilla

• Lannoitetuilla lohkoilla sinimailasen määrä oli pienempää ja nurmikasvien osuus suurempi• Typpeä saaneella palkokasvilla typensidontaprosessi

heikkenee• Varsinkin keväällä nurmikasvit hyötyvät N-

lannoituksesta -> sinimailanen jäi ”juromaan” kasvussa

• Kevätlannoituksen viivästyttämisellä kilpailuetua palkokasveille?• Lannoituksen hyötysuhde voi heikentyä mutta

sinimailanen ja palkokasvit pärjäävät paremmin


N-lannoitus ja sinimailanen tiloilla

0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000

N 0 kg/ha

N 40-60 kg/ha

N 60-80 kg/ha

Kg ka / ha

Sinimailanen Apila


Nurmiseokset tiloilla

• Keskimäärin:• Sinimailasta 7,5 kg• Apilat 1 kg• Nurmiheinälajit 20 kg

• Kylvömääräsuositus usein 10- 15 kg/ha sinimailasta seoksiin. Loput nurminataa, ruokonataa, timoteita ja apilaa

• Sinimailasen kylvömäärä tiloilla suhteessa pienempää


• Sinimailaslajikkeina Pondus, Nexus, Plato, Live, Power ja Verko

• Lajikkeissa voi olla eroja talvenkestävyydessä• Lajikeominaisuuksista on olemassa hyvin vähän kotimaista

tietoa

• Suosittuja nurmiheinälajeja seoksissa olivat ruokonata, nurminata, timotei, englannin raiheinä • Timotei hiipuu jälkikasvussa• Englannin raiheinä ei säily nurmissa pitkään

• Palkokasveista valkoapila, puna-apila ja alsikeapila• Palkokasveilla keskinäistä kilpailua kasvutilasta ja ravinteista• Sinimailasen etuna aggressiivinen jälkikasvu


Nurmien perustaminen

• Suurin osa viljelijöistä perustivat suojaviljaan• Onnistumisia ja epäonnistumisia• + rikkakasvien hallinta helpompaa

• Ilman suojaviljaa kylvivät vain 2 tilaa• Suosittelivat vahvasti• - rikkakasvien hallinta haasteena

• Mahdollisuus viivästyttää kylvöä kesälle• Ei välttämättä enää hallan vaaraa

• Perustamislannoituksessa tiloilla kuiva- ja lietelantaa 15-25 tn/ha

1-vuoden nurmi – sinimailasta ei lainkaan rehussaSyynä tiivis, kostea lohko ja alhainen sinimailasen kylvömäärä ?

1. vuoden nurmi kevätsato. Kylvömäärät:sm 10 kg/ha (Power)NN, Englannin raiheinä 20 kg/haValkoapila 1 kg/ha

Valkoapila vallannut kasvutilaa mailaseltaSyynä matala pH ?

Kasvutekijät suotuisampia valkoapilan kannalta

2. vuoden nurmi. Kokonaissato: 8100 kg ka/haLannoitus: Lietettä 35 tn/ha toiselle sadolle

hyvin menestynyt vaikka alhaisempi pH

Jankko 6,2

Perustamislannoitus v. 2012: kuivikelantaa 30 tn/haEi vuotuislannoistustaD-arvo 550 (myöhään korjattu) RV 110

3. Vuoden nurmiKokonaissato: 6400 kg ka/haPerustamislannoitus v. 2012: naudan lietelanta 30 tn/haEi vuotuislannoitusta1.Sadon D-arvo 670 g/kg ka RV 1272. Sato 597 g/kg ka RV 130

Pintamaan pH 6,1Jankko 6,2

Sinimailaspitoisuus1. sato: 29 %2. 2. sato 50 %Kylvöseoksessa:Sm 6 kg/haNN, TT, Englannin raiheinä 20 kg/haPuna-apila 3 kg/ha

Viljelijöiden neuvot muille:

”Märille pelloille ei kannata kylvää eikä mennä. Ei kostealle

maalle.””Lohkon valinta täytyy miettiä. Kannattaa kylvää enemmän siementä. Täydennyskylvöä

voi harkita.”

”Ei kannata unohtaa ymppiä. Hanki valmiiksi ympätty siemen ja jätä

lannoittamatta sinimailanen.”

”Ruokinnan suhteen rehunkorjuun ajankohtaan

kannattaa kiinnittää huomiota!”

”Perusta ilman suojaviljaan ja nurmiseokseen. Älä tee

mitään kasvisuojelutoimenpiteitä.”

Pohdintaa

• Sinimailasta ei kannata vain ”kokeilla” seoksissa, koska ei se siellä välttämättä säily. Tiedettävä sinimailasen ja palkokasvien viljelyvaatimukset.

– Sinimailanen harkintaan jos tilan pellot ovat soveltuvia (peruskunnostus, pH, ravinteista P, K + mikroravinteet)

– Panostusta laji- ja lajikevalintaan

– Ei turhaa lannoittamista (N)

– Siementä tarpeeksi seoksiin

• Sinimailasen rinnalle myös rehumailasta talvehtimisen varmistamiseksi

• Lisätutkimukselle tarvetta viljelyyn erilaisissa seoksissa sekä kotimaisia ruokintakokeita

Mailaspelto Kreikassa… ☺ kyllä me täällä pohjoisessa osataan paremmin!

Science

Tuomas Ruottinen - Sinimailasen viljely ja menestyminen Pohjois- ja Etelä-Savossa vuonna 2015