Avoin tiede ja lajitiedot: enemmän hyötyjä vai riskejä?

Tuuli Toivonen Geotieteiden ja maantieteen laitos

Avoin tiede

http://avointiede.fi

http://cbig.it.helsinki.fi

Laji-tiedot

Laji-tiedot

Kaksi esimerkkiä Suojelusuunnittelusta: Globaali ja paikallinen

Pouzols et al. (2014). Nature, 516, 383-399.

By 2020, at least 17 per cent of terrestrial and inland water, and 10 per cent of coastal and marine areas, especially areas of particular importance for biodiversity and ecosystem services, are conserved…

Biodiversiteettisopimus: Aichi Target 11

• Kuinka paljon suojelualueverkon laajennus voisi parantaa eliölajien suojelutasoa?

• Mikä vaikutus maankäytön muutoksella on suojelun mahdollisuuksiin?

• Kuinka paljon kansallisella tasolla toimiminen vaikuttaa tuloksiin?

• (Voidaanko kysymyksiä lähestyä globaalisti ja silti paikallisesti mielekkäällä tarkastelutasolla?)

Kysymykset

Analyysiprosessi

~25 000 maaselkärankaisen levinneisyyttä (IUCN)

827 ecoregionia (WWF)

Maankäyttömallit (Uni Ams) - nykyisin - Tulevaisuudessa (2040)

Valtioitten rajat (GADM)

Suojelualueverkko (WDPA, Protected planet)

Analyysiprosessi

~25 000 maaselkärankaisen levinneisyyttä (IUCN)

827 ecoregionia (WWF)

Maankäyttömallit (Uni Ams) - nykyisin - Tulevaisuudessa (2040)

Valtioitten rajat (GADM)

Suojelualueverkko (WDPA, Protected planet)

Globaalit prioriteetit 2040

Include reference to Nature paper

Kansalliset priorit eet it 2040

Lajien suojelutaso globaalist i

Lajien suojelutaso globaalisti

19 %

Lajien suojelutaso globaalist i

61 %

Lajien suojelutaso globaalist i

56 %

12 %

Lajien suojelutaso globaalist i

43 / 38 %

• Tulokset paikallisesti kyseenalaisia, koska aineisto on epätarkkaa.

• Laadukkaampi lähtödata lisäisi yhteiskunnallista hyötyä.

• Vapaasti saatavilla olevat lähtöaineistot varmistavat toistettavuuden.

• Keskustelu tiedontuottajien kanssa tärkeää. • Monet keskeiset aineistotoimijat ilman pysyvää

rahoitusta. • Tulosten avoimuutta voidaan parantaa monella

tapaa.

Havaintoja tuloksista ja prosessista

Tulokset ja data saataville

http://avaa.tdata.fi/web/cbig/gpan

Uudenmaan 4. vaihemaakunta- kaava ja sen viherrakenne- tutkimus Kuusterä, J., Aalto, S., Toivonen, T. & Lehtomäki, J. Moilanen, A. (2015)

Vaihemaa-kuntakaavassa tärkeää tietää: Missä arvokkaimmat viheralueet Uudellamaalla?

• Valtavasti aikaa kuluu aineistojen hankintaan hallintosyistä.

• Sopimuskäytännöt vaikeuttavat tiedon kumuloitumista ja heikentävät tehokkuutta.

• Kansainväliselle tutkimukselle riittäisi vähempikin laatu.

• Paikallinen päätöksenteko edellyttää parasta – ja aina sekään eri riitä.

Havaintoja prosessista

Lajidatan avoimuus tutkimuk-

sessa

Lajidatan avoimuus tutkimuk-

sessa

Lajidatan avoimuus tutkimuk-

sessa

Lajidatan avoimuus tutkimuk-

sessa

Avoin tiede ja lajitiedot: enemmän hyötyjä vai riskejä?

Avoin tiede ja lajitiedot: enemmän hyötyjä vai riskejä?

Kiitos!

tuuli.toivonen@helsinki.fi