Kudotun kankaan sidokset

from Rinski

• kangas muodostuu loimi- ja kudelangoista, jotka sitoutuvat yhteen eri tavoin

• sidos - kude- ja loimilankojen muodostama risteymä

– lankojen sitoutumisen mukaan muodostuu erilaisia sidoksia, yksi tapa on jakaa kankaat:

• yksinkertaisiin kankaisiin - ovat kankaita, joissa on yksi loimilanka- ja yksi kudelankajärjestelmä, näitä ovat perussidokset, johdetut sidokset ja yhdistetyt sidokset

• vahvistettuihin kankaisiin - kankaassa on perus- ja kudelankajärjestelmän lisäksi yksi tai useampia lisälankajärjestelmiä, näillä langoilla lisätään kankaan vahvuutta ja/tai kuvioidaan kangasta, esim. pikee

• rakenne (kankaan rakenne)– rakennekuvassa on

kankaankuva, niisintä, poljenta ja sidonta

• Perusruutu: pienin sidoksen ala, jossa on kaikki eri tavalla sitoutuvat kude- ja loimilangat

• on huomioitava erilaiset merkitsemistavat – pohjoismainen tapa, vrt.

englantilainen ja amerikkainentapa

• sidospiste , sitoutumiskohta, loimi on kuteen päällä tai kude on loimen päällä, yksi ruutu rakennekuvassa

rakennekuva

Niisintä• ruudukoon merkittynä, pystysuorat ruuturivit ovat loimilankoja ja vaakarivit niisivarsia• jos perusruudun kaikki loimilangat sitoutuvat eri tavalla, on niisivarsien luku sama kuin eri

tavoin sitoutuvien loimilankojen määrä perusruudulla• erilaisia niisintöjä :

– perusniisinnät• vuorottainen niisintä (esim. 2-vartinen palttina)• suora niisintä, niisintä jono (esim. perustoimikas)• käänteinen niisintä, samanlainen kuin suoraniisintä, mutta alkaa viimeiseltä

niisivarrelta ja päättyy ensimmäiseen niisivarteen• hajoitettu niisintä, sidospisteet mahdollisimman kaukana toisistaan

– supistetut niisinnät:• kärkiniisinnät: yksinkertainen kärkiniisintä, yksinkertaisen luontoinen kärkiniisintä,

koristeellinen kärkiniisintä• murtoniisinnät: yksinkertainen murtoniisntä, yksinkertaisen luontoinen

murtoniisintä ja koristeellinen murtoniisintä• ryhmittäinen niisintä• Kierreniisintä• jakoniisintä• katkoniisintä• aaltomainen niisintä• yhdistetty niisintä

– niisintä voi olla myäs säännötön, mielivaltainen

Poljenta

• ruudukkoon merkittynä, pystysuorat ruuturivit ovat polkusia ja vaakasuorat rivit osoittavat kudelankojen järjestyksen– poljennat voidaan

merkitä samanlaisiksi kuin niisinnät

Sidonta

• Ruudukkoon merkittynä pystysuorat ruuturivit tarkoittavat polkusia ja vaakasuorat niisivarsia tai niitä vastaavia välittäjäpareja.

• sidonta merkitään yksi polkunen kerrallaan

• polkuseen merkitään kaikki ne niisivarret, joille on merkitty niisittäväksi poljentapisteen osoittamalla kudelangalla nousussa (merkitty ruutu=loimilanka kudelangan päällä) olevat loimilangat

niisintä

poljenta

sidonta

Perussidokset

• - sidokset ovat yksinkertaisia ns. alkuperäisiä kankaan sidoksia

– sidoksia ei ole johdettu toisista sidoksista eikä niitä ole yhdistetty eri sidoksista

• perussidoksia on kolme:

– palttina

– pomsi

– toimikas

Palttina

• kaksiniitinen, kaksivartinen, plain weave, tabby• sidoksista vanhin, yksinkertaisin ja lujin

– kori- ja tuohitöissä on usein palttinasidos

• sidoksessa lanka kulkee, sekä kuteessa että loimessa yhden yli ja yhden ali

• Palttinasidoksella kudottu kangas on joustamaton ja molemmilta puolilta samannäköinen.

• palttina sidos voidaan merkitä oikean palttinan perusruuduksi tai nurjan palttina perusruuduksi

• palttinan pintarakenne voi olla yksinkertaisen pelkistetty, mutta se ei tarkoita että kangas olisi yksioikoinen– palttina kangasta voi varioida monella tavoin:

materiaalit, värit, materiaalien vahvuudet, lankojen tiheydet, pirtaan pujotus, loimen kireys/jännite, raidat ja ruudut, loimimaalaus jne.

oikea

nurja

Pomsi• satiini, atlas, satin, sateen

• tasainen, sileä ulkonäkä

• sidospisteet ovat mahdollisimman kaukana toisistaan, näin muodostuu pitkiä lankajuoksuja, jokainen lanka sitoutuu vain kerran perusruudun alueella

• kankaan toiselle puolelle muodostuu loimesta, toiselle puolelle kuteesta pitkiä nastoja

– nasta, lankajuoksu - loimilanka on kahden tai useamman vierekkäin olevan kudelangan päällä (loiminasta), tai kun kudelanka on kahden tai useamman vierekkäin olevan loinilangan päällä (kudenasta)

• kankaan tiheyden tulee olla niin suuri, että pinnalla olevat nastat peittävät sidospisteet ja kankaasta tulee kokonaan toisen lankajärjestemän peittämä

• 5-vartinen pomsi on pienin mahdollinen pomsi

– 4-vartinen pomsi eli valepomsi on toimikkaasta johdettu ja ristiinsidottu toisvaltainen toimikas eli sidos on johdettu sidos

– käsinkudonnassa 4-vartinen pomsi on käytännällinen (pieni varsimäärä)

• hyvin tavallista on yhdistää kude- ja loimipomsia erilaisten aiheiden mukaan, näitä kankaita nimitetään kilpikankaiksi (drelli)

– kilpikangas - drelli, kuviollinen kangas, yhditetty kude- ja loimipomsia, kuviot usein ruudullisia tai raidallisia, käyttö: pöytäliinat, lautasliinat, vrt. damasti, Jacquard

5-vartinen kudepomsi 5-vartinen loimipomsi

Toimikas• Bataviatoimikas eli nuoranen, twill• ulkonäön ja luonteen erikoispiirre on kude- ja

loiminastojen muodostamat viivat, toimiviivat, diagonaalit

• toimiviivat kulkevat vinosti kankaan yli, tavallisimmin 45° kulmassa

• jokainen loimi- ja kudelanka muodostaa vähintään kahden loimen ja kuteen yli ulottuvan nastan– Mitä pidempiä lankajuoksut ovat, sitä joustavampi kankaasta

tulee.

• toimikkaassa lankojen sitoutuminen on löyhempi kuin palttinassa eli kangas laskeutuu hyvin, paremmin kuin esim. palttinasidoksinen kangas

• yksinkertaisin toimikas on 3-vartinen toimikas• toimikas voi olla tasavaltainen tai toisvaltainen

– tasavaltaisissa toimikkaissa on aina parillinen niisivarsi määrä, kankaan oikea ja nurja puoli ovat samanlaiset

– toisvaltaisessa toimikkaassa kankaan puolet ovat erilaiset eli toimikkaan oikea puoli on joko kude- tai loimivaltainen ja tällöin kankaan nurja puoli on loimi- tai kudevaltainen

3-vartinen toimikas, loimivaltainen

Johdetut sidokset• Johdetut sidokset muodostetaan muuttamalla perussidoksen

– niisintäjärjestystä

– poljentajärjestystä

– niisintä- ja poljentajärjestystä

– johdettu sidos voidaan muodostaa myös lisäämällä tai vähentämällä sidospisteitä perussidokseen tai johdettuun sidokseen

– sovittamalla yhteen eri sidoksia

• johdetun sidoksen sidospisteiden lukumäärä voi olla äärettömän suuri, jos sitä vertaa perussidokseen

• johdettuja sidoksia on erittäin paljon enemmän kuin perussidoksia

• PALTTINASTA JOHDETUT SIDOKSET

– loimiripsi

– kuderipsi

– panama

• palttinasta johdetussa sidoksessa on yleensä kaksi niisivartta ja kaksi polkusta

• TOIMIKKAASTA JOHDETUT SIDOKSET

– perustoimikkaasta voidaan johtaa muita toimikkaitatoimiviivan kaltevuutta muuttamalla (vinotoimikkaat)

– yhdistämällä nousevalla ja laskevalla toimiviivalla merkittyjä toimikkaita

Palttinasta johdetut• Loimiripsi

– loimiripsi johdetaan palttinasta merkitsemällä peräkkäin useita palttinassa samalla tavalla sitoutuvia kudelankoja, eli samaan viriöön tulee useita kudelankoja

– loimiripsissä loimi on niin tiheä, että se sulkee kuteen täydellisesti sisäänsä

– loimiripsissä loimen tiheys on suuri, niisimällä sidos useamalleniisivarrelle eivät loimilangat hankaudu/takerru toisiinsa

• usean kudelangan voi korvata myös esim. yhdellä paksulla langalla

• vuorolankaisesti luodulla loimella ja eri paksuisilla kudelangoilla on helppo varioida kangasta

loimiripsi,niisinnässä kaksi vaihtoehtoa

• Kuderipsi, poikkiripsi– kuderipsi johdetaan

palttinasta, merkitsemällä vierekkäin useita palttinassa samalla tavalla sitoutuvia loimilankoja

– kuderipsissä kude on niin tiheässä, että se sulkee loimen täydellisesti sisäänsä

• Panama, lavakas– panama on palttinasta

johdettu sidos– palttinan samalla tavalla

sitoutuvia loimi- ja kudelankoja asetetaan useita vierekkäin• langat muodostavat esim.

2:n, 3:n, 4:n langan ryhmiä sekä kuteen että loimen suunnassa

• panamasidos voi olla tasaruutuinen eli jokaisessa lankaryhmässä on yhtä monta lankaan tai epätasaruutuinen, jolloin lankaryhmän lankamäärä vaihtelee

4-vartinen, tasavaltainen toimikas,2-2 toimikas

• Kudevaltaisessa perustoimikkaassakude on vallitsevana kankaan pinnalla. • Loimivaltaisessa perustoimikkaassaloimi on vallitsevana kankaan pinnalla.• perustoimikkaasta johdettuja toimikkaita:

• kärkitoimikas• ristitoimikas• murtotoimikas• ruudullinen murtotoimikas• punostoimikas• katkotoimikas• kierretoimikas• aaltotoimikas• vinotoimikas

Kukonaskel, tasatoimikas

Toimikkaasta johdetut

kärkitoimikas

• kärkitoimikas muodostuu joko kärkiniisinnän tai kärkipoljennan avulla

Ristitoimikas

• ristitoimikkaassa on sekä kärkipoljenta että kärkiniisintä

murtotoimikas vinotoimikas

punostoimikas

aaltotoimikas

kierretoimikas

ruudullinen murtotoimikas

Lähteet

• http://fi.wikipedia.org/wiki/

• http://suomenmuseotonline.fi

• http://www.kaspaikka.fi