Ohjelmistoyritysten rahoitusopas

1 Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS

Kasvufoorumi 09

OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS

Mika Ahokas (Toim.)


ISBN 978-952-92-6491-9 (nid.)ISBN 978-952-92-6492-6 (PDF)Julkaisija: Ohjelmistoyrittäjät ry ja Teknologiateollisuus ry 2009Ulkoasu ja taitto: Susanna Muurman Painopaikka: Keili OyPalaute: [email protected]


KIRJOITTAJAT

Mika AhokasKalle Airo

Tuomas MaisalaRasmus Nybergh

Janne NylundJuhana PeltonenPetri Pentikäinen

Samuli RuuskanenMika Sorvettula

KIITOKSET

Jussi Autere, Teknillinen korkeakoulu Keith Bonnici, Veraventure

Pekka Halonen, Aalto CapitalAntti Hannula, Aldea

Matti Heikkonen, OhjelmistoyrittäjätMaija Joutsenkoski, Nordic Capital

Hanna Koski, Suomen PääomasijoitusyhdistysMarkku Maula, Teknillinen korkeakoulu

Annina Myllyaho, Suomen PääomasijoitusyhdistysJukka Mäkinen, Eqvitec Partners

Petri Niemi, CapmanMika Okkola, Microsoft

Pekka Pere, EficorPetri Raitio, Tekla

Osmo Ruuskanen, Tapiola PankkiJaakko Salminen, Ohjelmistoyrittäjät

Risto Setälä, TekesRisto Siilasmaa, Teknologiateollisuus

Asta Sjöblom, Suomen TeollisuussijoitusArtturi Tarjanne, Nexit VenturesRaimo Vaalasranta, Procountor

Jukka Viitasaari, Teknologiateollisuus

KIITOKSET ORGANISAATIOILLE

Kasvufoorumi 09

AB TEKNILLINEN KORKEAKOULU


LUKIJALLE Ohjelmistoala on yksi nopeimmin kasvavia toimialoja maailmassa. Suomen ohjelmistoala on viime vuosina puolestaan kasvanut maailman markkinan kasvuvauhtia nopeammin. Lisäksi ohjelmistoala on pärjännyt verrattain hyvin myös nykyisessä haasteellisessa talousympäristössä. Ohjelmistoalan kasvupotentiaalista johtuen ohjelmistoyrityksillä on keskeinen rooli koko suomalaisen hy-vinvoinnin rakentajina, sillä jatkossakin Suomen hyvinvointi tulee perustumaan yritysten ja talouselämän kasvulle. Ohjelmistoalan kehittämiseksi Ohjelmistoyrittäjät ry ja Teknologiateollisuus ry ovat käynnistäneet Kasvufoorumi 09 –ohjelman, jonka avulla halutaan myös tulevaisuudessa varmistaa alan nopea kasvu ja tukea sen kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämistä. Ohjelmistoyritysten kasvu ja kansainvälisen kilpailukyvyn kehittäminen vaatii kuitenkin resursseja ja rahoitusta. Tämän ohjelmistoyritysten rahoitusoppaan muodossa haluamme osaltamme olla tukemassa yritys-ten kasvumahdollisuuksia. Toivomme, että saat rahoitusoppaasta konkreettisia työvälineitä ja tietoa yrityk-sesi resurssien ja rahoituksen kehittämiseksi. Kasvatetaan yhdessä ohjelmistoalasta koko Suomentulevaisuuden tukijalka! Ohjelmistoalan kasvun puolesta,

Risto SiilasmaaHallituksen varapuheenjohtajaTeknologiateollisuus ry

Hallituksen puheenjohtajaF-Secure Oyj

Matti HeikkonenHallituksen puheenjohtajaOhjelmistoyrittäjät ry

ToimitusjohtajaDigium Oy

SISÄLLYSLUETTELO

ESIPUHE ............................................................... 6

JOHDANTO ........................................................... 6

1. RAHOITUSMUODOT JA -LÄHTEET .................... 8

2. JULKISET RAHOITUSLÄHTEET ........................... 102.1. JULKISET TUET, AVUSTUKSET JA KEHITYSLAINAT ..... 11

2.1.1. Työ- ja elinkeinokeskukset (TE-keskukset) ......... 112.1.2. Tekes - Teknologian ja innovaatioidenkehittämiskeskus .......................................................... 142.1.3. Keksintösäätiö .................................................... 192.1.4. Euroopan sosiaalirahasto - ESR ......................... 20

2.2. JULKISET LAINAT JA PÄÄOMASIJOITUKSET ............... 202.2.1. Finnvera Oyj ........................................................ 202.2.2. Veraventure Oy ................................................... 212.2.3. Teollisen yhteistyön rahasto Oy - FinnFund ........ 222.2.4. Suomen Vientiluotto Oy ...................................... 232.2.5. Suomen Teollisuussijoitus Oy .............................. 232.2.6. Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (Sitra) ........ 24

3. YKSITYISET RAHOITUSLÄHTEET ........................ 253.1. YRITTÄJIEN JA OMISTAJIEN OMA VARALLISUUS ....... 253.2. PANKIT ........................................................................ 25

3.2.1. Pankkilaina .......................................................... 253.2.2. Luotollinen tili ..................................................... 263.2.3. Vaihtovelkakirja .................................................. 263.2.4. Kiinnitykset .......................................................... 263.2.5. Rahoitusyhtiöt, investointipankit ja pankkiiriliikkeiden palvelut ......................................................... 263.2.6. Noteeraamattomien osakkeiden välitys ja pääoman hankinta ....................................................... 283.2.7. Leasing ja vuokrausratkaisut ............................. 28

3.3. TEOLLISTEN TOIMIJOIDEN OHJELMAT ...................... 283.4. BISNESENKELIT ........................................................... 28

3.4.1. Motiivit ................................................................ 293.4.2. Osaamissijoitus ja kanssayrittäminen ................ 29

3.5. PÄÄOMASIJOITTAJAT .................................................. 313.5.1. Pääomasijoittaminen .......................................... 313.5.2. Pääomasijoitus yrittäjän näkökulmasta ............. 323.5.3. Sijoitusprosessin vaiheet ..................................... 33

3.6. AIKAISEN VAIHEEN RAHOITUSKELPOISUUS .............. 343.6.1. Ydintiimin merkitys .............................................. 343.6.2. Maksavien asiakkaiden merkitys ........................ 35

4. YHTEENVETO .................................................... 36

5. YHTEYSTIEDOT ................................................. 37

5.1. JULKISET RAHOITTAJAT .............................................. 375.1.1. TE-keskukset ....................................................... 375.1.2. Tekes ................................................................... 385.1.3. Keksintösäätiö .................................................... 385.1.4. Euroopan sosiaalirahasto - ESR ......................... 385.1.5. Finnvera Oyj ....................................................... 385.1.6. Veraventure ........................................................ 385.1.7. Finnfund .............................................................. 385.1.8. Suomen Vientiluotto Oy .................................... 395.1.9. Suomen Teollisuussijoitus Oy ............................. 39

5.2. BISNESENKELIT ........................................................... 405.3. PÄÄOMASIJOITTAJAT ................................................. 41

6. LIITE 1 : OHJELMAKUVAUKSET ......................... 486.1. JULKISET RAHOITTAJAT .............................................. 48

6.1.1. Tekes .................................................................... 486.1.2. Finnvera ............................................................... 56

6.2. TEOLLISET TOIMIJAT ................................................... 586.2.1. Microsoft ............................................................. 586.2.2. Sun Microsystems ............................................... 586.2.3. IBM ...................................................................... 58

7. LIITE 2: PÄÄOMASIJOITTAMISEEN LIITTYVIÄ RAHOITUSINSTRUMENTTEJA ............................... 58

7.1. KANTAOSAKKEET ........................................................ 587.2. ETUOIKEUTETUT OSAKKEET ...................................... 587.3. OPTIOT ........................................................................ 607.4. VAIHTOVELKAKIRJALAINAT ........................................ 607.5. PÄÄOMALAINA ........................................................... 60

8. LIITE 3: OPPAASSA KÄYTETYT MÄÄRITELMÄT ... 61

Kasvufoorumi 09 OHJELMISTOYRITYSTEN RAHOITUSOPAS 5


ESIPUHE

Ohjelmistoyritysten rahoitusoppaan ensisijainen tarkoitus on toimia käytännönläheisenä teoksena yrittäjän tukena eri rahoitusvaihtoehtoihin tutus-tuttaessa. Rahoitusopas keskittyy erityisesti suoma-laisiin julkisiin rahoituslähteisiin, pääomasijoitta-jiin, pankkeihin, enkelisijoittajiin sekä sisältää tietoa alalla toimivista teollisista sijoittajista ja muista strategisista sijoittajista.

Rahoitusoppaan tarkoitus on kuvata perustiedot eri rahoitusinstrumenteista ja antaa kuva siitä mitkä ra-hoitusvaihtoehdot ovat yleisimmin käytettyjä yrityk-

Johdanto

Ohjelmistoala on yksi nopeimmin kasvavista toimi-aloista maailmassa. Monien perinteisten toimi-alojen ja yritysten kilpailukyky perustuu entistä useammin ohjelmistojen tehokkaaseen hyödyn-tämiseen. Ohjelmistojen keskeinen asema osana yritysten kilpailukyvyn kehittämistä on heijastu-nut alan menestymiseen myös nykyisessä talous-tilanteessa. Vuonna 2008 ohjelmistoala kasvoi maailmanlaajuisesti 6,5%1 . Suomen ohjelmistoala puolestaan kasvoi vuoden 2008 aikana 8,7%.2

Ohjelmistoalan kasvun myötä Suomeen on syntynyt elinvoimainen ja toimiva ohjelmistoteollisuus, jossa toimii yli 4000 ohjelmistoyritystä. Ohjelmistoalan yritysten yhteenlaskettu osuus Suomen BKT:sta on yli 2%. Nopeasta kasvusta ja suuresta yritysjoukosta huolimatta moni suomalainen ohjelmistoyritys on maailmanlaajuisesti mitattuna suhteellisen pieni. Suomessa toimii yhteensä vain hieman yli 100 kes-kisuurta ja suurta ohjelmistoyritystä. Keskisuuret ja suuret ohjelmistoyritykset ovat kansainvälisen

sen eri elinkaaren vaiheissa. Rahoitusopas kokoaa yhteen konkreettisen näkymän yleisimmin käyte- tyistä rahoitusvaihtoehtoista ja listaa eri toimijoiden profiilit ja yhteystiedot nopeasti hyödynnettäväk-si hakuteokseksi yrityksen rahoitusvaihtoehtoja valittaessa. Rahoitusopas konkretisoi eri rahoitusmuodot käsittäen yrityksen elinkaaren aina lii-keideasta yrityksen kasvattamiseen kansainväliseksi liiketoiminnaksi. Ohjelmistoyritysten rahoitusopas on toteutettu Ohjelmistoyrittäjät ry:n ja Teknologia-teollisuus ry:n yhteisessä Kasvufoorumi 09 -hank-keessa.

Tämän rahoitusoppaan kautta haluamme olla tuke-massa Suomen ohjelmistoteollisuuden menesty-mistä ja osaltaan edesauttaa yritysten, julkisten rahoitusmuotojen ja sijoittajien välistä yhteistyötä yritysten ja toimialan nopeamman kasvun aikaan-saamiseksi.

kilpailukyvyn, kasvunopeuden ja tuottavuuden näkökulmasta tärkeitä. Lisäksi niin suomalaiset kuin kansainväliset pääomasijoittajat ja teolliset toimijat ovat erityisen kiinnostuneita keskisuurista yrityk-sistä, joiden liikevaihto on yli 10 miljoonaa euroa.

Suomen ohjelmistotoimialan ja sen yritysten kasvu on jatkossakin elinehto ohjelmistoyritysten uskot-tavalle kansainväliselle kilpailukyvylle. Ohjelmisto-tuote- ja ohjelmistopalvelumarkkinat ovat luonteel-taan entistä kansainvälisempiä ja asiakkaat pyrkivät valitsemaan oman toimintansa kehittämiseksi par-haat ratkaisut kansainvälisiltä markkinoilta. Paikal-listen markkinoiden tuntemus ja markkinoiden koko tarjoaa usein vain rajallisen kilpailukyvyn ja kas-vupohjan. Suurempi yrityskoko tarjoaa laajemmat resurssit ja monipuolisemman osaamisen yrityksen toiminnan organisoimiseksi. Lisäksi suurempi yri-tyskoko pienentää henkilötason riskiä ja luo toimin-taedellytykset ammattimaisen organisaatiomallin kehittämiselle. Yrityksen kasvun aikaansaanti vaatii

Mika AhokasHallituksen jäsen,Ohjelmistoyrittäjät ry

puolestaan merkittäviä taloudellisia resursseja, jossa tärkeässä roolissa ovat niin tulorahoitus kuin ulkoiset rahoituslähteet.

Tärkein rahoituslähde kaikille yrityksille ovat asiak-kaat ja tästä muodostuva tulorahoitus. Tässä oppaassa keskitymme kuitenkin ensisijaisesti ulkoisen rahoituksen instrumentteihin. Erityisesti teknologiaintensiivisissä kasvuyrityksissä rahoituksen järjestäminen on perusehto. Toiminnan kasvattaminen ja kehittäminen niin myynnin, markkinoinnin kuin tuotekehityksen alueella si-too merkittävästi pääomia. Vastaavasti rahoittajat hakevat yritykseen tekemälleen sijoitukselle tuot-toa, joka syntyy pääsääntöisesti yritystoiminnan kasvun kautta. Suomessa toimivien ohjelmistoyritysten rahoituslähteet koostuvat usein julkisen innovaatiojärjestelmän eri rahoitusmuodoista ja ins- trumenteista sekä yksityisistä pääomasijoittajista, pankeista, pankkiiriliikkeistä ja finanssitavarata-loista, bisnesenkeleistä, teollisista toimijoista ja yrit-täjän omasta varallisuudesta.

Erityisesti Työ- ja elinkeinoministeriön alainen julkinen innovaatiojärjestelmä rahoittaa vuosittain useilla kymmenillä miljoonilla euroilla ohjelmis-toyrityksiä. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnoima innovaatiojärjestelmä koostuu Teknologian ja inno-vaatioiden kehittämiskeskuksesta (Tekes), Työ- ja elinkeinokeskuksista (TE-keskukset), Finnverasta, Veraventuresta ja Suomen Teollisuussijoituksesta. Muita tärkeitä julkisia rahoitusmuotoja ja –toimi-joita ovat Euroopan sosiaalirahasto, Keksintösäätiö, ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (Sitra). Yksi- tyinen rahoituskenttä koostuu pääosin pääoma-sijoittajista, businessenkeleistä ja pankeista. Suomeen rekisteröityneitä ohjelmistoalalle sijoitta-via pääomasijoittajia on yhteensä yli 20 kappaletta. Suomeen rekisteröidyt pääomasijoitusyhtiöt tekivät vuonna 2007 yhteensä 468 uutta sijoitusta 291 eri kohde-yritykseen sijoitetun pääoman ollessa yh-teensä 877 miljoonaa euroa. Tästä 304 miljoonaa euroa kohdistui suomalaisiin yrityksiin.

Ohjelmistoyritysten rahoitusopas 2009 käsittelee edellä mainitut rahoituslähteet ja rahoitusinstru-mentit ottaen huomioon yrityksen kulloisenkin elin-kaaren vaiheen. Rahoitusoppaan tarkoitus on tuoda eri rahoitusmuodot esille neutraalisti kuvaten eri toimijoiden taustatiedot ja toimintamuodot.

Ohjelmistoyritysten rahoitusopas 2009 rakenne on seuraava. Luku 1: Rahoitusmuodot ja -lähteet, kuvaa eri rahoituskentän toimijat suhteutettuna

yrityksen elinkaareen. Luku 1 antaa yleiskuvan toi-mintakentästä, jonka pohjalta lukija voi siirtyä op-paassa oman yrityksensä toimintaa läheisimmin koskevalle osa-alueelle.

Luvuissa 2 ja 3 kuvataan sekä julkiset rahoittajat että yksityiset rahoittajat sekä yleisimmin käytetyt ra-hoitusmuodot. Luku 2: Julkiset Rahoituslähteet, ku-vaa julkiset rahoitusmuodot ja taustaorganisaatiot sekä kuvaa keskeiset hankkeet ja instrumentit, joilla ohjelmistoyrityksiä rahoitetaan. Lisäksi julkisten rahoittajien osalta käsitellään tiivisti millaiseen tarkoitukseen kukin rahoitusmuoto parhaiten so-veltuu. Luku 3: Yksityiset rahoituslähteet, kuvaa yleisimmin käytetyt yksityiset rahoituslähteet, joita ovat yrittäjän oman varallisuus, pankit, bisnesen-kelit ja pääomasijoittajat. Lisäksi luvussa käsitellään alkuvaiheen yrityksen rahoituskelpoisuuteen vai-kuttavia tekijöitä.

Luku 4: Yhteenveto, käy yhteenvedon muodossa läpi ohjelmistoalan rahoituskentän ja sen keskeiset toimijat. Luku 5: Yhteystiedot, listaa sekä julkisten että yksityisten rahoittajien ja rahoituslähteiden yhteystiedot sekä profiilit. Oppaan lopussa olevassa Liitetiedot -luvussa listataan keskeisten julkisten ra-hoitushankkeiden lisätiedot sekä annetaan tarkem-pi kuvaus pääomasijoittajien yleisimmin käyttämistä rahoitusinstrumenteista.

”Suomen ohjelmisto-toimialan ja sen yritysten

kasvu on jatkossakin elinehto ohjelmistoyritysten uskot-

tavalle kansainvälisellekilpailukyvylle.”

1 Datamonitor 4/20092 Ohjelmistoyrityskartoitus 2009, Teknillinen korkeakoulu



Enkelisijoittajat ja- sijoittajaryhmät

Ohjelmistoyritysten, kuten kaikkien muidenkin yritysten, tärkein rahoituslähde on tuotteiden ja palveluiden myynnistä muodostuva tulorahoitus. Asiakkaat ovat päivästä yksi alkaen tärkein yrityk-sen toiminnan tulonlähde. Tämän lisäksi yritykset tarvitsevat ulkoista rahoitusta toiminnan kehittämi-seen ja kansainvälisesti uskottavan kilpailukyvyn saavuttamiseen. Ulkoisen rahoituksen merkitys korostuu erityisesti kasvuyrityksissä, joissa toimin-nan kasvattaminen ja kehittäminen niin myynnin, markkinoinnin kuin tuotekehityksen alueella vaatii merkittävästi pääomia.

Yrityksen tarvitsema rahoitus on usein sidonnainen yrityksen elinkaaren vaiheeseen, kasvunopeuteen ja toiminnan volyymiin. Lisäksi yritystoimintaan liittyvä riski, kasvupotentiaali ja kasvutavoite vai-kuttavat keskeisesti rahoitusmahdollisuuksiin. Vastaavasti rahoituskenttä on organisoinut toimin-tansa näiden tekijöiden mukaisesti ja kulloisellakin rahoittajalla on oma sijoitusprofiili tyypillisine sijoitusinstrumentteineen. Tyypillisesti rahoitusta haetaan useiden rahoituskierroksien kautta yri-tyksen elinkaaren kehittyessä. Yrittäjän on hyvä mieltää rahoituksen hankkiminen jatkuvana proses- sina ja huomioida kunkin rahoitusratkaisun vaikutus tuleviin rahoitusmahdollisuuksiin. Yrityksen omista-jien on tärkeää muodostaa mahdollisimman selkeä

kuva yrityksen omistaja- ja kasvustrategiasta. Vali-tun strategian pohjalta on paremmat edellytykset hakea yritykselleen ja sen omistajien tahtotilaan parhaiten soveltuvaa rahoitusta.

Yrityksen elinkaari käsittää tiivistettynä seuraavat vaiheet: yrityksen perustaminen, yritystoiminnan käynnistäminen, yrityksen kasvuvaihe, yrityksen laajentumisvaihe sekä pörssilistautuminen. Vaihe-jako on yleistävä, ja sitä tulee soveltaa yrityksen kulloinenkin toiminta ja luonne huomioiden. Esi-merkiksi suomalaisten ohjelmistoyritysten pörssilis-taukset ovat olleet vielä suhteellisen harvinaisia ja ne sulautuvat usein osaksi muita listattuja yrityksiä tai teollisia toimijoita jo aikaisemmin tai jatkavat toimintaansa itsenäisiä yksityisinä yrityksinä. On luonnollista, että yllä mainitut vaiheet toteutuvat eri yrityksissä eri tavoin ja jokin vaihe saattaa ulkoi-sista tekijöistä johtuen jäädä kokonaan väliin. Näistä seikoista huolimatta tässä oppaassa käytetään yllä mainittua vaihejakoa ohjeellisena, sillä se auttaa ku-vaamaan ja ymmärtämään yritysten tilaa ja rahoitus- ympäristöä ainakin tiettyinä ajanhetkinä.

1. Rahoitusmuodot ja -lähteet

Vaihe

Rahoitus-vaihtoehtoja

Sijoitus

Liikevaihto

500k€50k€ 2M€ 5M€ 10M€ 20M€ +100M€

0€ 1M€ 10M€ 50M€

Perustaminen Käynnistys Kasvu Laajentuminen Listautu-minen

Ystävät &sukulaiset

Julkiset tuotekehityslainat ja -avustukset

Julkiset pääomasijoittajat

Yksityiset pääomasijoittajat

Pörssit

Kuva 1: Yrityksen kasvun vaiheet ja rahoituslähteet

Perustajat

Pankit

Kuvassa 1 esitellään yrityksen kasvun vaiheet, vaiheisiin liittyvät rahoitusvaihtoehdot, rahoitus-tarve ja yrityksen tyypillinen liikevaihtokokoluokka. Lisäksi on hyvä huomata, että pankeilta saatava rahoitus on myös varteenotettava vaihtoehto läpi yrityksen koko elinkaaren. Alkuvaiheessa yrityk-sen itsensä on vaikea saada lainaa tasetta vastaan, mutta tällöin vakuudet tulevat usein yrittäjien ja omistajien henkilökohtaisesta varallisuudesta. Myöhemmän kasvu- ja erityisesti laajentumis-vaiheen yritykset voivat saada lainaa myös yrityk-sen tasetta ja muita yrityksen asettamia vakuuksia vastaan.

Perustamis- ja käynnistysvaihe

Perustamisvaiheessa toteutetaan usein yrityksen lii-keidean ja liiketoimintasuunnitelman kehitystyötä sekä liiketoimintakonseptin testausta ja markkinan arviointia ennen varsinaisen liiketoiminnan käyn-nistämistä. Tätä vaihetta kutsutaan usein myös siemenvaiheen toiminnaksi. Käynnistysvaiheessa yrityksellä on puolestaan jo käytössään osittain testattu liiketoimintakonsepti sekä mahdollisesti alustavia myyntituloja, joiden pohjalta kaupallista toimintaa lähdetään käynnistämään. Tiimi on usein yrittäjistä koostuva ja sitä täydennetään uusilla avainhenkilöillä.

Yrityksen perustamis- ja käynnistämisvaiheissa rahoittajina toimivat usein yrityksen perustajat ja heidän läheiset. Yrityksen liikevaihto alkuvaiheen yrityksillä vaihtelee 0-1 miljoonan euron välillä. Julkisista rahoittajista merkittävimpiä ovat Työ- ja elinkeinoministeriön alaiset toimijat kuten Tekes ja TE-keskukset, jotka tukevat alkuvaiheen yri-tyksiä tuotekehityslainoilla ja kehitysavustuksilla. Perustamisvaiheen yrityksille soveltuvat julkiset rahoitusinstrumentit vaihtelevat suuruusluokal-taan muutamasta tuhannesta eurosta aina kym-meniin ja satoihin tuhansiin euroihin. Suomessa toimii myös siemenvaiheen yrityksiin sijoittavia yksityisiä pääomasijoittajia, jota rahoittavat mm. alkuidean tutkimusta sekä arviointia. Kun yritys-toiminta on saatu järjestettyä ja toiminta on aktiivisesti käynnissä, yksityisistä rahoitusmuodoista yleisimmin käytettyjä ovat yrityksen perustajien ot-tamat pankkilainat ja pääomasijoittajien tekemät sijoitukset. Rahoitusinstrumentit vaihtelevat vas-taavasti yksityisellä puolella muutamista kym-menistä tuhansista muutamiin satoihin tuhansiin euroihin. Lisäksi varakkaat yksityishenkilöt kuten bisnesenkelit sijoittavat alkuvaiheen yrityksiin sekä

osaamista että pääomia. Yksittäisten bisnesenkelei-den alkuvaiheen sijoitukset ovat kokoluokaltaan yleensä muutamista kymmenistä tuhansista eu-roista muutamiin satoihin tuhansiin euroihin.

Kasvuvaihe

Yrityksen kasvuvaihe voidaan jakaa yleistettynä ai-kaisen kasvun vaiheeseen ja myöhempään nopean kasvun vaiheeseen. Aikaisen kasvun vaiheessa yri-tyksen johto on selkeytynyt ja yritystoiminnassa tavoitellaan kannattavuutta. Tarjooman kilpailu-kykyä parannetaan, sekä yrityksen toimintaan haetaan järjestelmällisyyttä kehittämällä prosesseja sekä palkkaamalla uutta henkilöstöä edistämään myyntiä, jakelua ja tuotekehitystä.

Nopean kasvun vaiheeseen liittyy puolestaan va-kiintuneet tuotteet ja palvelut. Usein myös alku-peräisten perustajien irtautuminen on entistä todennäköisempää. Yrityksen johtoon on tyypil-lisesti hankittu täydentävää osaamista kokeneiden ammattijohtajien muodossa, jotka ovat mahdolli-sesti korvanneet perustajat yrityksen johdossa. Yri-tykseen alkaa muodostua keskijohto, sekä yrityksen toiminta on entistä järjestäytyneempää. Yrityksen tuotteilla tai palveluilla on vakiintunut kysyntä ja vahva kassavirta. Julkisia rahoitusinstrumentteja käytetään edelleen tuotekehityksen ja liiketoimin-nan kehityksen tukena.

Yrityksen kasvuvaiheessa liiketoiminta perustuu tuotteiden ja palveluiden myynnistä saatavaan tulo-rahoitukseen. Yritysten liikevaihto vaihtelee tyypil-lisesti 1-10 miljoonan euron välillä. Tämän lisäksi rahoittajina toimivat julkinen innovaatiojärjestelmä sekä ammattimaiset julkiset ja yksityiset pääomasi-joittajat. Julkisista rahoittajista tärkeimpiä ovat Tekes, Finnvera ja Veraventure. Yksityisistä rahoit-tajista keskeisimmät koostuvat rahoitusyhtiöiden, pankkiiriliikkeiden ja yrityksen keskivaiheen pää-omasijoittajista. Rahoituksen painopiste on selvästi siirtynyt enkelirahoituksesta pääomarahoitukseen, laajentumisen vaatiman pääoman hankkimiseksi. Julkiset rahoituksen instrumentit vaihtelevat sa-doista tuhansista miljoonan euron kokoluokkaan saakka. Julkisten pääomasijoittajien sijoitukset vaihtelevat pääasiassa useista sadoista tuhansista euroista muutamiin miljooniin euroihin. Yksityis-ten pääomasijoittajien sijoitukset vaihtelevat usein vajaasta miljoonasta eurosta muutaman miljoonan euron kokoluokkaan saakka.



Laajentuminen

Laajentumisvaiheessa yrityksen toiminta on usein kansainvälistä tai aktiivisesti kansainvälistymässä. Asiakkailta saatavat myyntitulot ovat merkittäviä ja yrityksen kassavirta sekä kannattavuus ovat hyvällä tasolla. Yritysten liikevaihto vaihtelee tyypillisesti 10-30 miljoonan euron välillä. Tärkeimpiä julkisia rahoittajia ovat Tekes, Finnvera, EU-rahoitukset ja Teollisuussijoitus. Rahoitustarpeen kasvaessa tärkeimpänä rahoittajana toimivat niin kotimaiset kuin ulkomaiset yksityiset keskisuuret ja suuret pääomasijoittajat. Näiden sijoitusten koko vaihtelee muutamista miljoonista euroista aina muutamaan kymmeneen miljoonaan euroon saakka. Vaihee-seen liittyy usein myös yritysjärjestelyjä pääomasi-joittajien toimesta.

2. Julkiset rahoituslähteet

Suomessa on maailmanlaajuisesti mitattuna kilpai-lukykyinen julkinen innovaatiojärjestelmä. Nämä julkiset rahoittajat ovat perinteisesti pyrkineet omalta osaltaan huolehtimaan Suomen kilpailu-kyvystä innovaatioiden kaupallistamisen tukijana. Julkiset rahoittajat ovat perinteisesti myös ottaneet vastuun aloittavien suomalaisten yritysten alku-vaiheen rahoituksen järjestämisestä. Näin ollen julkisten rahoittajien toiminnan pääpaino on usein yrityksen elinkaaren alussa, jolloin tulorahoitus on vielä pienimuotoista.

Uusi kehitysvaihe on julkisten rahoitusvarojen kes-kittäminen yritysmuotoisiin sijoitusyhtiöihin, joiden toiminnasta vastaa rahoitusalan ammattilaiset. Sijoitusyhtiöt ovat keskittyneet Suomen innovaa-tiostrategian mukaisesti tukemaan valikoitujen avainalojen nopeampaa kasvua. Pitkään vallalla ol-lut puhtaasti teknologialähtöinen tuotekehityksen rahoitus on antamassa tilaa kasvupotentiaalia ja uusia markkinoita luovien liiketoimintamallien ja kaupallisen osaamisen tukemiselle.

Ministeriötasolla julkisen innovaatiojärjestelmän kehittäminen ja rahoittaminen on organisoitu Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) alle. Työ- ja elinkeino-

Pörssilistautuminen

Laajentumisvaiheen jälkeen yritys on kooltaan suuri yritys, jonka liikevaihto on tyypillisesti yli 30 miljoo-na euroa ja se työllistää yli 250 henkeä. Tällaiset yri-tykset kiinnostavat suuria teollisia ostajia ja kansain-välisesti merkittäviä pääomasijoittajia. Useat tämän kokoluokan ja vaiheen yritykset sulautuvat osaksi muita toimijoita. Osa yrityksistä puolestaan listataan julkisiin pörsseihin ja osa jatkaa toimintaansa yksi-tyisomistuksessa. Pörssilistautuminen on yksi näky-vimmistä rahoitusmuodoista, kun rahoitustarve on useita kymmeniä ja satoja miljoonia euroja. Rahoitu-sta haetaan kansainvälisesti kilpailukykyisen liike-toiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen useisiin maihin. Tämän vaiheen yritykset perustavat usein omia maakonttoreita useille markkinapaikoille, joka vaatii merkittäviä pääomia. Lisäksi rahoitusta haetaan epäorgaaniseen kasvuun kuten yritysos-toihin. Hyviä suomalaisia esimerkkejä menes- tyneistä pörssilistautuneista ohjelmistoyrityksistä ovat F-Secure Oyj, Basware Oyj ja Tekla Oyj.

ministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatio-toiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä. Ministeriön hal-linnonalan määrärahat ovat vuonna 2009 arviolta noin 2,7 miljardia euroa, mikä edustaa 5,8% valtion talousarviosta.3 Ministeriö muodostettiin vuoden 2008 alussa Kauppa- ja teollisuusministeriöstä, Työministeriöstä ja Sisäasiainministeriön alueiden kehittämistehtävien yksiköstä. Työ- ja elinkeino-ministeriö ei rahoita yrityksiä suoraan, vaan ohjaa yrityksiä suoraan rahoittavien toimijoiden kuten Tekesin ja TE-keskuksien toimintaa. Lisäksi Työ- ja elinkeinoministeriön toimialaan kuuluvat muun muassa työttömyyden vähentäminen ja julkinen työvoimapalvelu, innovaatio- ja teknologiapolitiik-ka, markkinoiden toimivuus, kilpailun edistäminen ja kuluttajapolitiikka.4

Julkiset rahoituslähteet on jaettu tässä oppaassa kahteen pääluokkaan, jotka eroavat toisistaan toi- mintatavoiltaan. Ensimmäinen pääluokka on julkiset tuet, avustukset ja kehityslainat, joissa toimijoina ovat Työ- ja elinkeinokeskus, Tekes, Keksintösäätiö ja EU-rahoitus. Toinen pääluokka on julkiset lainat ja pääomasijoitukset, jossa toimijoina ovat tahot,

3 Lähde: Valtion talousarvio vuodelle 20094 Lisätietoja: http://www.tem.fi ja http://www.yrityssuomi.fi/

kuten Finnvera, Veraventure, Finnfund, Suomen Vientiluotto, Suomen Teollisuussijoitus ja Sitra. Yleisesti voidaan sanoa, että julkisten rahoitus-lähteiden toimintakenttä on erittäin laaja ja kattava, lähtien yksittäisen yrittäjän alkuvaiheen tukimuo-doista aina kansainvälistä laajentumista tukeviin pääomasijoitusmuotoihin, joiden avulla katetaan julkisen rahoituksen mittareilla jo huomattavia lii-ketoiminnallisia riskejä.

Julkiset rahoituslähteet kattavat myös Euroopan unionin (EU) tukeman rahoitustoiminnan. EU on myös merkittävä innovaatio- ja kehitystyön tukija. Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR) voivat myös olla merkittäviä rahoituslähteitä yritystoiminnan kehittämisessä.

2.1. Julkiset tuet, avustukset jakehityslainat

2.1.1. Työ- ja elinkeinokeskukset(TE-keskukset)

Työ- ja elinkeinokeskukset ovat julkisia toimijoita, jotka tukevat alueellista yritystoimintaa. TE-keskus-ten toimintaa ohjaavat työ- ja elinkeinoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä sisäasiainmi-nisteriö. TE-keskukset huolehtivat yritysten toimin-taympäristön ja toiminnan edistämisestä ja tarjoa-vat rahoitus-, neuvonta- ja kehittämispalveluita yritysten elinkaaren eri vaiheissa. Rahoitusmuotoja ovat mm. starttiraha5, työntekijän palkkamenojen tukeminen, valmistelurahoitus ja yrityksen kehit-tämisavustus.

TE-keskukset tukevat pienten ja keskisuurten yri-tysten perustamista, laajentamista ja kehittämistä. TE-keskusten rahoitusta myönnetään eniten pie-nille alkuvaiheen yrityksille esimerkiksi starttirahan muodossa. Myönnettävien avustusten koko vaih-telee muutaman tuhannen euron avustuksista aina usean sadan tuhannen euron hanketukiin. Rahoitus-toiminnan laajuus määrittyy toiminta-alueiden mu-kaan ja ne vaihtelevat alueittain.

Rahoitusta haetaan TE-keskuksen omilla hake-muksilla, jotka löytyvät verkkopalvelusta.6 Ennen hakemuksen jättämistä on hyvä olla yhteydessä TE-keskukseen ja sopia tapaaminen heidän edus-tajansa kanssa. Hakemus ja hanke on hyvä esitellä yritysneuvojille etukäteen sekä pyytää tarvittavia lisäohjeita hakemuksen jättämiseen.7 Seuraavassa

vaiheessa hakuprosessin edetessä, TE-keskuksen yritysneuvojat saattavat käydä myös tutustumassa yritykseen paikanpäällä ja tapaamassa yrityksen johtoa. TE-keskukselta myönnettävä rahoitus on pääasiassa tukija avustusmuotoista, eikä niihin liity lainaosuuksia, takaisinmaksua, vakuuksia tai pääomaehtoisuutta. Alueellisten TE-keskusten yhteystiedot ovat listattuna tämän oppaan lopussa luvussa 5.1.1.

Yrityksen on hyvä huomioida, että TE-keskuksen ra-hoitusmuodot ja niiden suuruudet vaihtelevat alu-eittain. TE-keskuksen valinta määräytyy yrityksen toimipaikan perusteella. Lisätietona mainittakoon, että valtion aluehallinto uudistetaan vuoden 2010 alusta lähtien. Nykyisten lääninhallitusten, työ- ja elinkeinokeskusten, alueellisten ympäristökeskus-ten, ympäristölupavirastojen, tiepiirien ja työsuoje-lupiirien tehtävät kootaan ja organisoidaan uudel-leen kahteen uuteen viranomaiseen: elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY) ja aluehal-lintovirastoon (AVI).8

Starttiraha

Starttiraha on uusille yrittäjille tarkoitettu rahoi-tusmuoto, joka on tarkoitettu turvaamaan yrit-täjän toimeentulo ennen liiketoiminnan aktiivista käynnistämistä. Starttirahaan liittyy tietyt tarkoin valikoidut ehdot, millä kriteereillä sitä voidaan myöntää. Starttiraha voidaan myöntää sekä työt-tömälle tai muusta työstä tai yrittäjäksi siirtyvälle henkilölle. Starttiraha on harkinnanvaraista.

Raha on tarkoitettu uusille yrittäjille, jotka siirtyvät päätoimiseksi yrittäjiksi. Sitä myönnetään tietyissä tapauksissa yrittäjille, jotka työskentelevät samassayrityksessä. Sivutoimiseen yritystoimintaan ei myönnetä rahaa. Perimmäinen tarkoitus on edistää uusien yritysten perustamista ja tukea työnhakijan itsenäistä työllistymistä.

Työ- ja elinkeinotoimistot9 päättävät starttirahan myöntämisestä. Starttirahaa haetaan paikallisesta työ- ja elinkeinotoimistosta erityisellä lomakkeella, jolla selvitetään muun muassa yrityksen toiminta- ja rahoitussuunnitelma. Vuosittain starttirahaa myön-netään yli 4 000 aloittavalle yrittäjälle rahoituksen kokonaisvolyymin ollessa lähes 40 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinotoimisto käyttää usein ulkopuolisia asiantuntijoita arvioimaan yrityksen liikeidean kan-nattavuuden. Tämän lisäksi pyritään varmistamaan, että yrittäjäksi aikovalla on riittävät tiedot ja tarvit-

5 Lisätietoja starttirahasta: www.mol.fi/mol/ fi/04_yrittaminen/05_starttiraha/index.jsp6 http://www.te-keskus.fi/Public/default.aspx?nodeid=12455 , 7 http://www.te-keskus.fi/Public/?nodeid=7578&area=76518 http://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/022_alku/index.jsp , 9 Lisätietoja: Suomen Työ- ja elinkeinotoimistot: http://www.mol.fi/mol/fi/toimistot.jsp



”Suomessa on maailmanlaajui-sesti mitattuna kilpailukykyinen julkinen innovaatiojärjestelmä,

joka tukee yritysten kasvua.”


tavat valmiudet yritystoiminnan käynnistämiseksi.Asiantuntijoina toimivat yleensä esimerkiksi kun-tien elinkeinojohtajat, uusyrityskeskusten tai TE-keskusten henkilökunta. Lisäksi starttirahan haki-joilta saatetaan edellyttää jonkin alkaville yrittäjille tarkoitetun koulutuksen tai kurssin suorittamista.

Ennen starttirahapäätöstä työ- ja elinkeinotoimis-to selvittää yhdessä asiantuntijoiden kanssa, että mahdollisella tuen myöntämisellä ei ole kilpailua vääristävää vaikutusta. Tässä tapauksessa täytyy löytyä erittäin vahvat todisteet siitä, että tukitoimi todella aiheuttaa kilpailun vääristymistä. Käytän-nössä todennäköisyys tämän ehdon toteutumiselle on kuitenkin erittäin pieni. Yritystoimintaa ei myöskään saa aloittaa ennen tukipäätöstä. Startti-rahan myöntämisen yhtenä ehtona on, että yritys-toiminta käynnistetään kolmen kuukauden kulues-sa myönteisen starttirahapäätöksen saamisesta. Päätöksen ja yritystoiminnan alkamisen jälkeen yrit-täjä ei voi saada palkkaa muusta työstä eikä saada esimerkiksi opintotukea tai eläkettä.

Starttirahan tukiaika on 1-18 kuukautta. Tuki voidaan myöntää kahdessa osassa, joista ensim-mäisen pituus on enintään yhdeksän kuukautta.Mikäli yritystoiminta on tuona aikana tosiasiallisesti käynnistynyt, voi starttirahaa saada vielä enintään toisen yhdeksän kuukauden ajan. Starttiraha10 muo-dostuu kahdesta osasta, perustuesta ja lisäosasta.Vuonna 2009 perustuen suuruus on 25,63 euroa/päivä. Lisäosan suuruus vaihtelee tapauksittain työ- ja elinkeinotoimiston harkinnan mukaan. Lisäosan suuruus on enintään 60 % perustuen määrästä. Tukiajan pituudessa on alueellisia painotuksia, jotka selviävät ottamalla yhteyttä alueelliseen TE -keskuk-seen.

Ensimmäisen työntekijän palkka-menot

Yhden hengen voimin liiketoimintaa harjoittavalle yrittäjälle voidaan myöntää kehittämisavustusta ensimmäisen työntekijän palkkamenoihin. Avustuk-sen määrä on 30 % palkattavan työntekijän palkasta ensimmäisten 12 kuukauden ajalta ja 15 % seuraa-vien 12 kuukauden ajalta. Avustusta haetaan ennen työsuhteen alkamista siltä TE-keskukselta, jonka alueella työntekijän työpaikka sekä työnantajan kiin-teä toimipaikka ovat.11

Valmistelurahoitus pk-yrityksille

TE-keskus myöntää valmistelurahoitusta hankkeisiin, joilla valmistellaan pienten ja keskisuurten yri-tysten12 tutkimus- ja kehittämistoimenpiteitä. Val-mistelurahoituksella edistetään yrityksessä aloite-tun potentiaalisen liikeidean edellyttämiä toimia.

Valmistelurahoituksen tarkoituksena on myös nopeuttaa uusien innovatiivisten liiketoimintojen käynnistymistä. Lisäksi tarkoituksena on auttaa yritystä kansainvälistymään ja kehittämään osaa-mistaan. Yleensä hankkeet jatkuvat yrityksen itsen-sä tai muun toimijan rahoittamana kehityshank-keena. Julkisina toimijoista jatkokehityshankkeiden rahoittajina voivat toimia TE-keskus tai Tekes.

Rahoitusta myönnetään enintään 70% hankkeen hyväksyttävistä kustannuksista, kuitenkin enintään 15 000 euroa.13 Tekes tarjoaa valmistelurahoi-tusta vastaavan rahoitusmuodon nimeltään Avus-tus innovaatiopalvelujen hankintaan. Kyseisessä rahoitusmuodossa hankkeet ovat keskimäärin suurempia kuin valmistelurahoituksen yhteydessä.

Yrityksen kehittämisavustus

TE-keskuksen myöntämää yrityksen kehittämis-avustusta voidaan myöntää yrityksen pitkän aikavä-lin kilpailukykyä kehittävään ja parantavaan hank-keeseen. Avustus tulee ajankohtaiseksi, kun yritys aloittaa toimintansa, laajentaa tai kehittää sitä. Avustuksen kohteena olevan hankkeen tulee olla yrityksen toiminnan kehittämisen kannalta merkit-tävä. Tämän lisäksi kehittämisavustusta voidaan myöntää uusien työpaikkojen synnyttämien palk-kamenojen ja muiden toiminnan aloittamiseen tai laajentamiseen liittyvien menojen perusteella.

Pääosin kehittämisavustus kohdistuu yrityksen kan-sainvälistymisen eteen tehtäviin hankkeisiin kuten markkinaselvityksiin, messuihin tai matkakustan-nusten tukemiseen. Tukea ei silti voi kohdistaa suoraan myyntiä ja markkinointia edistäviin toimiin. Tukitaso kattaa pääsääntöisesti 50% kustannuksista ja laajuus vaihtelee 30 000 - 200 000 euron välillä.

10 Lisätietoja: http://www.mol.fi/mol/fi/04_yrittaminen/05_starttiraha/index.jsp11 Lisätietoja: http://www.te-keskus.fi/Public/?ContentID=10600&NodeID=10530&area=7651 Hakemus: http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/te_rh2/index.html12 ks. Liite 3, kohta Pieni tai keskisuuri yritys13 Lisätietoja: http://www.te-keskus.fi/Public/?ContentID=17828&NodeID=10530&area=7651, Hakemus: http://www.te-keskus.fi/Public/?nodeid=12456



2.1.2. Tekes - Teknologian ja innovaa-tioiden kehittämiskeskus

Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus (Tekes) on Työ- ja elinkeinoministeriön alaisuudes-sa toimiva yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten14 ja muiden julkisten toimijoiden tutkimus, kehitys- ja innovaatiotoiminnan rahoit-taja ja aktivoija.

Tekes rahoittaa innovatiivisia ja kasvuhakuisia yri-tyksiä, joilla on selkeästi suunniteltu, uutuusarvol-taan korkea ja liiketoiminnallisesti haasteellinen hanke, jonka toteuttamiseen rahoitusta hankitaan. Yritys voi hakeutua Tekesin asiakkaaksi monissa eri elinkaaren vaiheissa.

Tekes tekee vuosittain rahoituspäätöksiä lähes 600:lla miljoonalla eurolla ja käynnistää lähes 2 000 projektia. Yksittäisen rahoituspäätöksen koko vaihtelee muutaman kymmenen tuhannen hankera- hoituksesta yli miljoonien eurojen monivuotisiin ohjelmiin. Tekes toimii aktiivisesti monilla tekno-logia- ja tietointensiivisillä aloilla. Vuoden 2008 lopussa oli käynnissä 30 Tekesin ohjelmaa ja viisi strategisen huippuosaamisen keskittymää.15 Tekesin edistämiin toimialoihin ja aktiivisiin ohjelmiin voi tutustua tarkemmin Tekesin omilla kotisivuilla ja tämän rahoitusoppaan liitetiedoissa (Tekesin yhte-ystiedot kohta 5.1.2 ja ohjelmakuvaukset kohta 6.1.1).

Vuonna 2008 Tekes sijoitti 516 miljoona euroa tutki-mus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. Asiak-kaiden työn tuloksena projekteissa syntyi yli 900 tuotetta tai palvelua ja runsaat 270 tuotantoproses-sia. Projektit tuottivat 800 patenttihakemusta ja yli 1 000 opinnäytettä. Rahoitusta haettiin kaiken kaik-kiaan noin miljardin euron edestä.

Seuraavissa kaavioissa (kuvat 2 ja 3) kuvataan Tekesin rahoitusvaltuuksien historiallista kehitty-mistä ja rahoituspäätöksien jakautumista lainojen, avustuksien ja tukien kesken.

700

600

500

400

300

200

100

098 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09

EU:n rakennerahastovarat Tutkimuspalveluiden ostot

Julkisen tutkimuksen rahoitusLainat tutkimus- jainnovaatiotoimintaan

Avustukset tutkimus-,kehitys- ja innovaatiotoimintaan

EU:n rakennerahastovarat tulevat Tekesin budjetin ulkopuolelta. 2007 käynnistyneen EU:n uuden rakennerahastokauden varat kohdistettiin Tekesille vasta 2008.

milj

. eur

oa

Kuva 2: Tekesin rahoitusvaltuudet 16

Yhteensä 516 miljoonaa euroa 1 983 projektiin.

Kuva 3: Tekesin rahoituspäätökset 2008 16

Avustukset yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan208 milj. euroa.

Tutkimusrahoiutusyliopistoille, korkeakouluille

ja tutkimuslaitoksille223 milj. euroa

Lainat yritysten tutkimus- jainnovaatiotoimintaan 85 milj. euroa

Luvut sisältävät 31 miljoonaa euroa EU:n rakennerahastojen rahoitusta.

14 ks. Liite 3, kohta Tutkimuslaitos15 Lisää tietoa huippuosaamisen keskittymien toiminnasta löytyy kappaleesta 6.1.1.16 Lähde: Tekes vuosikertomus 2008: http://www.tekes.fi/verkkovuosikertomus2008/tulokset.html

Miten Tekes palvelee?

Miten rahoitusta voi saada? Tekesin avulla voit kehittää esimerkiksi seuraavia osa-alueita.

Asiakkaat jamarkkinat

Markkinointikana-vat ja asiakkuusjohtaminen

Kumppanuudetja verkostot

Tuotteiden japalveluiden T&K

Tuotanto- taipalveluprosessienkehittäminen

Tutkimus-yhteistyö

Prosessien jaorganisaationkehittäminen

Asiakkaiden jamarkkinoidenanalyysi

Liiketoiminta-mallin ja strategiankehittäminen

Konseptointi

Osaamisenkehittäminen

Rahoituslähteidenkartoittaminen

Nuoretinnovatiivisetyritykset

Kasvuyritys-palvelu

AsiantuntemusRahoitus Tekesin jaSHOK:n ohjelmat

Julkaisut,tapahtumat jauutiset

Kansainvälinenyhteistyö

Räätälöidyt tarjoamat

Rahoitettavat yritykset ja hankkeet

Tekes rahoittaa tutkimus-, kehitys- ja innovaa-tiotoimintaa. Rahoitus on tarkoitettu yrityksille ja julkisille toimijoille. Kaikenkokoiset yritykset voivat saada rahoitusta vaativiin tutkimus- ja kehi-tysprojekteihin. Pienille ja keskisuurille yrityksille voidaan myöntää rahoitusta innovaatiopalvelujen hankintaan ja nuorille innovatiivisille pienille yri-tyksille liiketoiminnan kokonaisrahoitusta kasvuun ja kansainvälistymiseen. Yritykseksi luetaan kaikki taloudellista toimintaa harjoittavat yksiköt, joista yleisin yritysmuoto on osakeyhtiö.

Tekes myöntää rahoitusta muun muassa projek-tien valmisteluun ja esiselvitykseen, kansainvälisiin yhteishankkeisiin ja niiden valmisteluun, tutkimus-toiminnan, tuotteiden, liiketoiminnan, menetel-mien ja palveluiden tutkimus- ja kehityshankkeisiin, tuotteistukseen, pilottiprojekteihin, demonstraa-tioihin, koetuotantoihin ja niiden arviointiin sekä työorganisaatioiden kehittämiseen.

Seuraavassa kuvassa (kuva 4) tarkastellaan miten yrityksen erilaiset tarpeet ja Tekesin tarjoamat palvelut suhteutuvat toisiinsa.

17 http://www.tekes.fi/fi/community/Kehittyminen%20kansainv%C3%A4lisesti/318/Kehittyminen%20kansainv%C3%A4lisesti/623

Tekes painottaa rahoituksen arvioinneissa erityi-sesti hankkeen uutuusarvoa, haasteellisuutta sekä vaikutuksia yrityksen kasvuun, kansainvälistymis-een ja työllisyyteen. Tekesin toiminta keskittyy tukemaan yrityksien kasvun, verkottumisen ja kan-sainvälistymisen kannalta tärkeitä liiketoiminnan osa-alueita ja niiden kehitystä edistäviä hankkeita. Avainalueiksi Tekes on itse määritellyt seuraavat kokonaisuudet:

• Asiakkaat ja markkinat• Liiketoimintamalli ja strategia• Tuotteet, palvelut ja tuotanto• Johtaminen ja henkilöstö• Osaamisen kehittäminen • Prosessien ja organisaation kehittäminen

Tekesin ohjelmat tarjoavat yrityksille ja julkisille tut-kimusyksiköille tilaisuuksia kehittää teknologiaa tai innovaatioita sekä kehittyä itse. Tutkimus- ja kehi-tysrahoituksen lisäksi ohjelmista saa erilaisia palve-luja. Palvelut voivat esimerkiksi verkottaa osaajia keskenään, tarjota uutta tietoa tai antaa mah-dollisuuden vaikuttaa alan kehityssuuntiin.

Yritykset ja julkiset tutkimusyksiköt voivat päästä mukaan Tekesin ohjelmiin omilla tutkimus- ja kehi-

Kuva 4: Tekesin rahoitus ja palvelut kokonaisuutena17

Liiketoimintamallija strategia

Tuotteet, palvelutja tuotanto

Johtaminen jahenkilöstö



Rahoitus tutkimus- ja kehitys- (t&k) toimintaan (noin 80% yritysrahoituksesta)• Kaiken kokoisille ja ikäisille yrityksille, vaatimukset tiukimmat suurille kansainvälistyneille yrityksille• Projektien osarahoitusta, joka myönnetään avustuksena (25-65%) ja/tai lainana (50-70%)• Rahoituksen laatuun ja prosenttiosuuteen vaikuttavat hankkeen haastavuus, riskit ja markkinaetäisyys• Merkittävät projektin aikana syntyneet tulot vähentävät hankkeen hyväksyttäviä kustannuksia• Raportointivelvote 5 vuotta hankkeen päättymisen jälkeen, jos merkittäviä liiketoimintamuutoksia• Käyttötarkoitus käsittää laajasti myös ei-teknologiset kohteet: palvelut, konseptit, menetelmät,

brändit,...• Rahoituksella voidaan mennä myös aiempaa lähemmäs markkinoita: pilotit, demonstraatiot,

koetuotanto,...

Avustus pk-yrityksille innovaatiopalveluiden hankintaan (noin 5% yritysrahoituksesta)• Laaja käyttötarkoitus: kasvun, kilpailukyvyn, kansainvälistymisen ja kaupallistamisen tuki palveluiden avulla• Kustannukset rajattu tiukasti: Vain tietyt asiantuntijapalvelut hyväksyttäviä kustannuksia - ei omia palkkoja• Tukitaso korkea: 75% kuitenkin korkeintaan 200 000 e/ 3 vuotta yritystä kohden

Rahoitus nuorille innovatiivisille pienille yrityksille (noin 10% yritysrahoituksesta)• Tekesin ainoa yrityksen kokonaisrahoitustuote, jota tarjotaan vain alle 6-vuotiaille kasvuyrityksille• Tavoitteiden saavuttamiseen tarpeelliset kustannukset hyväksytään kokonaisuudessaan• Käyttötarkoituksena on tukea yrityksen kasvua ja kansainvälistymistä sekä houkutella pääomasijoittajia• Rahoitusmäärä merkittävä, jopa 1 000 000 € ja tukitaso korkea 75 % (avustusta tai lainaa)

Kuva 5: Tekesin rahoituskartta yrityksille 19

tysprojekteillaan. Yritykset voivat hakea ohjelmista rahoitusta jatkuvasti. Julkisten tutkimusyksiköiden haku järjestetään ohjelmissa yleensä kerran vuo-dessa.

Rahoituksen hakeminen

Yrityksen kannattaa aloittaa rahoituksen hakemi-nen järjestämällä tapaaminen Tekesin asiantuntijan kanssa. Tapaamisessa yhteydessä yrityksen edus-tajat esittelevät hankkeen Tekesille. Tapaamisessa voidaan keskustella myös hankkeen yksityiskohdista ja hankkeen sekä koko yrityksen menestyksen kan-nalta olennaisista tekijöistä. Tapaamiseen kannattaa valmistautua ja varautua yrityksen liiketoiminnan ja hankkeen esittelyyn, muun muassa aikataulutuk-sen, resursoinnin, budjetin ja kustannuslaskelman osalta. Myös asiakastarpeen, kilpailutilanteen ja kehittämistyön hyötyjen esilletuominen on ensiar-voisen tärkeää.

Tapaamisen päätteeksi Tekesin asiantuntija ohjeistaa yrityksen edustajan varsinaiseen hakuprosessiin ja antaa neuvoja hakemuksen valmisteluun. Hake-mus lähetetään Tekesiin sähköistä lomakepalvelua käyttäen.18 Hakemukseen liitetään myös tarvittavat liitetiedostot. Pienten ja keskisuurien yritysten koh-

dalla tarvittavat liitetiedot ovat projektisuunnitelma, tilinpäätöstiedot, osakasluettelo, selvitys aikaisem-masta julkisesta rahoituksesta, kuvaus teknologia-strategiasta, ajantasainen liiketoimintasuunnitelma ja selvitys hankkeen omarahoituksesta.

Hakemuksen jättämisen jälkeen Tekes yleensä tapaa hakijan uudelleen. Tällöin hankeryhmään kuuluvat asiantuntijat esittävät kysymyksiä sekä hankkeesta että yrityksestä, sen resursseista ja liiketoiminnan tavoitteista. He voivat myös pyytää lisätietoja, jotta hakemus voidaan viedä päätöskäsittelyyn. Hake-muksen täydennykset voi lähettää Tekesiin sähköi-sen hakemuspalvelun avulla. Tällöin lomakkeesta valitaan vaihtoehto ”Täydennys hakemukseen” ja tunnisteeksi merkitään diaarinumero.

Saamiensa tietojen perusteella Tekesin hankevas-taavana toimiva asiantuntija yhdessä muun hanke-ryhmän kanssa tekee joko rahoitus- tai hylkyesi-tyksen rahoituskokoukselle, jossa rahoituspäätös tehdään. Hakijalle ilmoitetaan viipymättä rahoitus-päätöksestä.

Yrityksen kannattaa perehtyä etukäteen Tekesin myöntämän rahoituksen yleisiin ehtoihin ja rahoi-tusmuotojen erityispiirteisiin. Seuraavassa taulu-kossa on esitetty tiivistetysti perustiedot eri rahoi-tusmuodoista ja niiden ehdoista.

18 https://hakemus.tekes.fi/rahoitushakemus/ 19http://www.tekes.fi/fi/gateway/PTARGS_0_30698_0_0_18/Rahoituspalvelut%20yrityksille.pdf

Tutkimus ja kehitysrahoitus

Tekes rahoittaa osan tutkimus- ja kehitysprojek-tin hyväksyttävistä kustannuksista. Prosenttiosuus määräytyy projektin haastavuuden, markkinaetäi-syyden sekä yrityksen koon mukaan. Pienet ja kes-kisuuret yritykset voivat saada kehitystoimintaansa suhteellisesti enemmän rahoitusta kuin suuret yri-tykset, ja rahoitettavat suurten yritysten projektit ovat yleensä tutkimuksellisempia kuin pienempien yritysten projektit. Koska rahoitus voi kattaa vain pienen osan vakiintuneen yrityksen tutkimus- ja kehitysmenoista, myös yrityksen aiemmin saama rahoitus voi vaikuttaa rahoitusprosenttiin.

Tekes voi hyväksyä rahoitettavaksi kohtuulliset ja hyvin perustellut tutkimuksen ja kehityksen kustan-nukset. Osana kehittämisprojektia voidaan rajoite-tusti hyväksyä tuotannon suunnittelun, markkinoin-nin suunnittelun, kansainvälistymisen suunnittelun tai sisäisen koulutuksen suunnittelun kustannuksia tai muun toiminnan kustannuksia, jotka edeltävät tuotannollista vaihetta ja vahvistavat liiketoiminnan kehittämisessä tarvittavaa osaamista.

Rahoitus voidaan maksaa avustuksena tai lainana tai näiden yhdistelmänä - valittavaan tukimuotoon vaikuttaa erityisesti projektin luonne. Avustusta myönnetään yleensä tutkimuksellisiin ja haastaviin projekteihin, jotka luovat pohjaa tuotteiden ja palveluiden kehittämiselle. Myös projekteja valmis-televiin esiselvityksiin voidaan myöntää avustusta. Laina on tarkoitettu erityisesti projekteihin, joissa syntyy markkinoitava tuote, palvelu tai uusi liiketoi-mintakonsepti.

Tyypillisesti pienten ja keskisuurten yritysten koh-dalla Tekesin rahoitus kattaa puolet hankkeen kustannuksista, yleensä avustuksen ja lainan yhdis-telmänä. Tutkimus- ja kehitysrahoitusta voi hakea Tekesin ohjelmien kautta tai avoimen haun kautta. Rahoitetut hankkeet ovat projektimuotoisia ja kes-toltaan tyypillisesti 6 - 24 kuukauden pituisia.

Seuraavassa kuvassa (kuva 6) esitetään tiivistetysti eri rahoitusmuodot sekä niiden avustuksen ja lainan osuudet luokiteltuna tutkimus- ja kehitysprojektin tavoitteiden perusteella. Avustuksen ja lainan pai-notukset vaihtelevat yrityskoon mukaan. Kuvassa esitetyt osuudet koskevat pieniä yrityksiä.

Projektien valmistelu jaesiselvitykset

Enimmäisrahoitus ja senedellytykset

Avustus%

Laina%

Todelliset kansainvälisetyhteishankkeet ja valmistelu- vähintään 40 % tutkimusta- haastavuus vähintään kansallistahuipputasoa

Tutkimukselliset ja haastavatt&k-projektit- vähintään 60 % tutkimusta- haastavuus vähintään kansallistahuipputasoa

Haastavat tuotteiden, liiketoi-minnan, menetelmien japalvelujen t&k-projektit- haastavuudeltaan vähintäänuutuusarvoa verkostolle tai alueelle

50

Tuotteistus, pilotit, demonstraa-tiot, koetuotanto ja validointi- uutuusarvoa vähintään verkostolletai alueelle

65

50

3525

tai 70ja 25

70

”Yrityksen kannattaaaloittaa rahoituksen

hakeminen järjestämällä tapaaminen Tekesin

asiantuntijan kanssa.”

20 Lähde, Tekes: http://www.tekes.fi/fi/community/Tutkimus%20ja%20kehitys/684/Tutkimus%20ja%20kehitys/1630

Kuva 6: Pienten yritysten tutkimus- jakehitysprojektien rahoitus 20



Avustus innovaatiopalveluiden hankintaan

Rahoitus on tarkoitettu kannustamaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä hankkimaan parasta mah-dollista asiantuntemusta ja osaamista tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintansa tueksi. Tekes ei myönnä rahoitusta innovaatiotoiminnasta irralli- siin, pienimuotoisiin selvityksiin, vaan hakemukses-sa tulee kuvata, miten hankittava palvelu liittyy yri-tyksen kokonaisvaltaiseen kehittämistoimintaan.

Projektin kustannuksiksi hyväksytään vain osto-palvelut, ei yrityksen omia henkilöstökuluja. Ra-hoitusta voidaan myöntää 75 prosenttia hyväksy-tyistä kustannuksista. Kumulatiivinen tuki voi olla enintään 200 000 euroa tuen saajaa kohden 3 vuoden aikana. Rahoitusta haetaan pienten ja kes-kisuurien yritysten hakemuslomakkeella. Projek-tin perustiedoissa hakija ilmoittaa, onko projektin pääasiallinen sisältö ostopalveluna toteutettava asiantuntijapalvelun hankinta ja mihin hankinta kohdistuu. Hakemukseen liitetään yksityiskohtai-nen projektisuunnitelma.

Avustus soveltuu isoihin hankkeisiin, jotka menevät laajuudeltaan TE-keskuksen valmistelurahoituksen ulkopuolelle. Tyypillinen hanke on laajuudeltaan 50 000 - 100 000 euroa, ja kestoltaan noin 4 - 12 kuukautta.

Nuoret innovatiiviset yritykset

Tekes tarjoaa rahoitusta nuorille innovatiivisille yrityksille liiketoiminnan kokonaisvaltaiseen kehit-tämiseen. Rahoituksen tavoitteena on nopeuttaa olennaisesti lupaavimpien yritysten kasvua ja kan-sainvälistymistä. Rahoituksen piiriin voivat hakeu-tua kooltaan pienet, alle kuusivuotiaat Suomeen rekisteröidyt yritykset, joiden toiminta perustuu innovatiiviseen, osaamis- tai teknologialähtöiseen liikeideaan. Lisäksi yrityksellä tulee olla vakuuttavat suunnitelmat liiketoiminnan saattamiseksi merkit-tävään kansainväliseen kasvuun. Yrityksen ikä laske-taan sen rekisteröintipäivästä.

Rahoituksen piiriin on suositeltavaa hakeutua vasta kun liikeidea on jalostettu riittävän pitkälle ja pe-rusteknologian tai liiketoimintakonseptin toimivuus todennettu. Usein nuorten innovatiivisten yritysten rahoitusta saattaakin edeltää Tekesin rahoittama tutkimus- ja kehitysprojekti tai vastaava kehitystyö. Rahoitus päättyy viimeistään kun yritys täyttää kah-deksan vuotta tai kun yritystä ei voida pitää enää EU–määritelmän mukaisena pienenä ja keskisuure-na yrityksenä. Nuorten innovatiivisten yritysten ra-hoitus myönnetään vaiheittain. Vaiheet, ja niiden reunaehdot on esitetty seuraavassa kuvassa (kuva 7). Uuteen vaiheeseen pääseminen edellyttää edel-liselle vaiheelle asetettujen tavoitteiden saavutta-mista.

Nopea kasvu10-20 yritystä

Kasvun edellytykset40-50 yritystä

Liiketoiminnan suunnittelu100-150 yritystä

Vaihe 2

Vaihe 1

Esivaihe

Innovaationalkupäänpalvelut

Julk

inen

tutk

imus

Esih

auto

-om

ot

Yksi

tyis

-he

nkilö

t

Spin

-off

yrity

ksiä

Enintään 750 000 €(optio +25% tukialueilla)75% avustus (tai laina/riskipääoma)

Väliarviointi

Arviointipaneeli

(Väliarviointi)

Enintään 250 000 €(optio +25% tukialueilla)75% avustus

Enintään 50 k €(75% de minimis avustus)(ks. Liite 3, kohta de minimis)

Kuva 7: Nuorten innovatiivistenkasvuyritysten rahoitusmalli 21

21 http://www.tekes.fi/fi/document/42981/nuorten_innovatiivisten_kasvuyritysten_rahoitus_pdf

Idean ehdottajaottaa yhteyttä

Tuoteväylä-tiimiin

Idean arviointiTuoteväylä-

tiiminkokouksessa

Uutuusselvitys

Markkinaselvitys

Tekniikkaan javalmistukseenliittyvät selvitykset

Muut selvityksetMah

dolli

set l

isäs

elvi

tyks

et

Uusi arviointiTuoteväylä-

tiimissä

Suositusjatkosta

Kasvuyritysaihio:Keksintösäätiön

liikeideankehittämispalvelu

Yritysaihio,kotimarkkinat:

Muut rahoittajatja tukijat

2.1.3. Keksintösäätiö

Keksintösäätiö auttaa kehittämään yksityishen-kilöiden ja aloittavien yritysten keksinnöistä ja ideoista liiketoimintaa. Ideoiden arvioinnissa pai-notetaan kasvua ja kansainvälistä markkinapoten-tiaalia. Lupaavimpia ideoita pyritään auttamaan ja jalostamaan kokeneiden liiketoimintaosaajien kans-sa yritysaihioiksi ja lisensointihankkeiksi.

Eri puolella Suomea toimivat alueelliset Keksin-tösäätiön toimijat auttavat idean tai keksinnön omistajaa idean kehittämisen alkutaipaleella arvioi-malla, kannattaako ideasta luoda liiketoimintaa. Samalla ne ohjaavat potentiaaliset ideat eteenpäin sopiville yhteistyötahoille.

Keksintösäätiön päätoimipiste on Innopolissa, Es-poon Otaniemessä. Lisäksi Keksintösäätiöllä on koko maan kattava verkosto, jonka avulla he palvelevat asiakkaita. Asiakkaita palvelevat lisäksi keksin-

töasiamiehet ja innovaatioasiantuntijat TE-kes-kuksissa sekä innovaatioasiamiehet yliopistoissa ja korkeakouluissa. Ideoiden ensiarvioinnista vastaa-vien alueellisten Tuoteväylä-tiimien (katso kuva 8) ja asiamiesten yhteystiedot löytyvät Keksintösäätiön kotisivuilta.22 Keksintösäätiön yhteystiedot löytyvät luvusta 5.1.3.

On suositeltavaa, että idean omistaja tekee ennak-koon seikkaperäisen tutkimuksen idean uutuudenselvittämiseksi, ja vasta sen jälkeen ottaa yhteyttäkeksintö- tai innovaatioasiamieheen. Joissakin ta-pauksissa idean omistajalla tai keksijällä saattaa olla vankka tuntuma oman idean ainutlaatuisuudesta. Usein kuitenkin huolellinen tutkimus esimerkiksi Internetin hakukoneilla tai patenttitietokannoista saattaa paljastaa, että ajateltu keksintö on jo ole-massa ja yleisesti tunnettu. Seuraavassa on kuvattu Keksintösäätiön Tuoteväylä nimisen tiimin toimin-taprosessi.

Ideoiden ensiarviointi Tuoteväylä -tiimissä Tuoteväylä-tiimin arvioinnin tuloksena muodostuu suositus idean jatkokehittämisestä. Kansainvälistä kasvupotentiaalia omaavat ideat ohjataan jatko-jalostukseen Keksintösäätiön liikeidean kehittämis-palveluun ja kotimaan markkinoille suunnatut ideat opastetaan eteenpäin muille kehittämisapua ja ra-hoitusta tarjoaville tahoille.

Kuva 8: Liikeidean arviointi Keksintösäätiön Tuoteväylä -tiimissä 23

22 http://www.keksintosaatio.fi23 http://www.keksintosaatio.fi/content/Julkaisut/Asiakaslehti/Keksi_1_09_valmis180309.pdf?from=9764287187061473

Ensiarviointivaiheessa Tuoteväylä-tiimi voi tilata arviointinsa tueksi uutuustutkimuksia ja markkina-selvityksiä. Idean edettyä Keksintösäätiöön liike-idean kehittämispalveluun sille voidaan teettää perusteellisempia selvityksiä IPR-strategiasta ja pa-tentoitavuudesta sekä kilpailijakartoituksia ja mark-kinatutkimuksia.



Rahoitustoiminta

Keksintösäätiön kautta yksityiset henkilöt, yliopiston tutkijat ja alkavat yrittäjät voivat saada rahoitusta innovatiivisen tuotteen tai palvelun kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Yksityishenkilöksi lasketaan myös yliopiston tutkijat, jotka omistavat oikeudet keksintöönsä. Rahoitusta saadakseen tulee hen-kilön asua tai yrityksen kotipaikan olla Suomessa. Päätökset rahoituksesta ovat tapauskohtaisia. Keksintösäätiön rahoitus on riskirahoitusta, ja sen saamiseksi ei vaadita vakuuksia.

Avustus

Selvityksiin, kartoituksiin ja tutkimuksiin käytettävä raha on avustusta. Avustusta ei myönnetä suoraan asiakkaalle, vaan Tuoteväylä-tiimi tai säätiön kehit-tämistiimi voi oman arviointityönsä tueksi teettää ideasta tai keksinnöstä tarvitsemiaan selvityksiä. Avustukseen ei sisälly takaisinmaksuvelvoitetta.

Tukiraha

Mikäli ehdotetulla keksinnöllä tai idealla katso-taan olevan mahdollisuuksia kasvuun ja kansain-välistyvään liiketoimintaan, Keksintösäätiö voi erillisellä päätöksellä myöntää sille tukirahaa esi-merkiksi prototyypin kehittämiseen, patentointiin, proof-of-concept testaukseen ja tuotekehitykseen. Tukirahaa voidaan myöntää myös kaupallistamisku-luihin.

Tukirahaan sisältyy ehdollinen takaisinmaksu, joka riippuu hankkeen onnistumisesta ja siitä saatavista tuloista. Jos hanke menestyy kaupallisesti, tuki on maksettava takaisin Keksintösäätiölle. Jos taas ideasta ei synny kannattavaa liiketoimintaa, tukira-haa ei tarvitse palauttaa säätiölle.

2.1.4. Euroopan sosiaalirahasto - ESR

Euroopan Unionin (EU) alueen kattava Euroopan Sosiaalirahasto (ESR) 24 on ohjelma, joka on kehitetty tukemaan toimenpiteitä erityisesti työmarkkinoilla ja parantamaan työllistymisen edellytyksiä osaa-misen ja palvelurakenteiden kehittämisen kautta. Tukea myönnetään hankkeisiin, jotka pyrkivät edis-tämään tasa-arvoa, ehkäisevät syrjäytymistä, kehit-tävät osaamista, työoloja ja henkilöstön hyvinvoin-tia. Päämääränä on edistää myös hankkeita, jotka kehittävät työmarkkinoiden toimintaa helpottavia

järjestelmiä, aktivoi ihmisiä osallistumaan ja työl-listämään itsensä.

Ohjelman osallistuvat rahoittavina tahoina Suomen valtio, kuntatoimijat ja yksityinen sektori. Julkinen rahoitus on suuruudeltaan arviolta 1,4 miljoonaa euroa, josta EU:n kautta tuleva rahoitus on noin 615 25miljoonaa euroa. Kansallisen rahoituksen osuus on noin 800 miljoonaa euroa. Rahoitusta varataan jokaiselle vuodelle erikseen. Rahoittajat ilmoittavat ohjelmahausta omilla verkkosivuillaan,26 valtakun-nallisesti toimivissa lehdissä sekä maakuntaleh-dissä.

Yrityksien kannattaa ottaa esimerkiksi huomioon, että ohjelmistoliiketoiminta ja uudet ohjelmisto-projektit tai ohjelmistojen käyttö osaksi liiketoimin-taa edellyttää usein tuotekehitys- tai tuotantohen-kilöstön koulutusta, jolloin ESR:n tarjoama tuki voi tulla kysymykseen. Ympäristörahasto sekä EU:n tutkimuksen puiteohjelmat voivat joidenkin yritys-ten kannalta olla myös merkillepantavia innovaa-tiotoiminnan ja tuotekehityksen rahoituslähteitä. Yritysten parhaat kontaktipisteet ovat näissäkin tapauksissa Tekes ja TE-keskukset. Sekä TE -keskus-ten, että Työ- ja elinkeinoministeriön ESR -yhteys-henkilöiden yhteystiedot löytyvät tämän oppaan luvusta 5.1.1 ja 5.1.4.

2.2. Julkiset lainat, pääomasijoitukset

2.2.1. Finnvera Oyj

Finnvera Oyj 27 on Suomen valtion omistama erityis- rahoitusyhtiö. Finnvera tarjoaa lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita yrityksen eri tar-peisiin ja kehitysvaiheisiin, myös aloittavalle yrit-täjälle. Finnvera voi rahoittaa hyvään liikeideaan perustuvaa ja kannattavan liiketoiminnan edel-lytykset täyttävää yritystoimintaa, kun yrityksen omat resurssit tai vakuudet eivät riitä hankkimaan rahoitusta kaupallisilta markkinoilta.

Finnvera kannustaa rahoituksen keinoin yrityksiä kasvamaan ja kansainvälistymään. Finnvera voi rahoittaa liiketoimintaa, jolla on kannattavuuden edellytykset. Yrityksen rahoitukseen osallistuvat pääsääntöisesti myös muut rahoittajat. Finnveran rahoitus on mahdollista lähes kaikilla toimialoilla; vain varsinainen maatila- ja metsätalous sekä raken- nusliiketoiminnan perustajaurakointi jäävät Finnve-ran rahoitusmahdollisuuksien ulkopuolelle.

24 http://www.esr.fi/esr/fi/esr_suomessa/index.jsp, 25 Vipuvoimaa EU:lta, Rakennerahastokauden 2007-2013 yleisesite26 http://www.rakennerahastot.fi/, 27 http://www.finnvera.fi

Finnvera voi myöntää rahoitusta sekä erilaisiin in-vestointeihin että käyttöpääomaksi. Aloittavat, kansainvälistymiseen tähtäävät yritykset voivat hakea Finnveran tytäryhtiöltä Veraventurelta 29 pää- omasijoituksia. Veraventure hallinnoi Aloitusra-hasto Veraa, jonka kautta sijoitukset alkaviin yrityk-siin tehdään. Veraventure ylläpitää ja kehittää bis-nesenkeleille suunnattua palvelukonseptia, jonka avulla pyritään edistämään yksityisten pääomien saatavuutta yritystoiminnan alkuvaiheisiin. Yhtenä konseptin osana on bisnesenkeleille tarkoitettu extranet -palvelu SijoittajaExtra, jossa palveluun rekisteröityneille bisnesenkeleille esitellään po-tentiaalisia sijoituskohteita Aloitusrahasto Veran hankevirrasta. Finnveran tytäryhtiö Suomen Vienti- luotto Oy hallinnoi OECD-ehtoisiin 30 vientiluottoihin ja alusrahoitukseen liittyvää korontasausjärjes-telmää. Finnvera on saanut väliaikaiset valtuudet myöntää suhdannerahoitusta yrityksille, joiden rahoitusvaikeudet johtuvat meneillään olevasta taantumasta, mutta joiden tulevaisuus kuitenkin näyttää kannattavalta. Suhdannelainoja- ja takauk-sia voidaan myöntää myös pk-yrityksiä suuremmille yrityksille kaikkialla maassa ja Finnvera voi ottaa niiden osalta myös hieman tavallista enemmän riskiä.

Vientitakuut tarjoavat vientiä suunnitteleville yri-tyksille ja niiden rahoittajille ratkaisuja, joiden avulla viejä voi suojautua vientikauppaan liittyviltä kaupallisilta ja poliittisilta riskeiltä. Vientitakuulla viejä voi esimerkiksi turvata saatavansa luottotap-pioiden varalta.

Meneillään olevan taantuman vuoksi Finnvera on saanut mahdollisuuden taata vientikauppoja myös läntisiin teollisuusmaihin, mikä niin sanottuna nor-maaliaikana on kielletty, jos laina-aika on alle kaksi vuotta. Lisätietoa ja yhteystiedot löytyvät luvuista 5.1.5 ja 6.1.2.

2.2.2. Veraventure Oy

Veraventure Oy on Finnveran täysin omistama pääomasijoitusyhtiö. Veraventuren hallinnoima Aloitusrahasto Vera Oy tekee pääomasijoituksia innovatiivisiin aikaisen vaiheen yrityksiin. Aloitus-rahasto Vera on myös Finnveran tytäryhtiö. Rahas-tossa ei ole henkilökuntaa, ja sen sijoitustoimintaa hoitaa Veraventure. Suoran sijoitustoiminnan lisäksi Veraventure hoitaa osakeyhtiömuotoisten alueellis-ten rahastojen sijoitustoimintaa ja toiminnan kehit-tämistä.

1%15%

58%

6%

19%

MaaseutuelinkeinotTeollisuusMatkailuLiike-elämän palvelutKauppa ja kuluttajapalvelut

Kuva 9: Kotimaan rahoitus toimialoittain 28

MikroyrityksetMuut pk-yrityksetSuuret yritykset ja muu liiketoiminta

4%

39%57%

Kuva 10: Kotimaan rahoitus yrityskokoluokittain

Finnvera tekee rahoitusta hakevasta yrityksestä aina yritystutkimuksen, jossa arvioidaan yrityksen menestymisen mahdollisuudet. Aloittavien yrit-täjien kannattaa hioa liiketoimintasuunnitelmaansa alueellisten uusyritys- tai kehittämiskeskusten kans-sa ennen rahoituksen hakemista.

Seuraavissa kuvissa (kuvat 9 ja 10) tarkastellaan Finnveran kotimaan rahoitusta toimialoittain sekä rahoitettavan yrityksen koon mukaan luokiteltuna.

28 Lähde Finnvera:http://www.finnvera.fi/fin/content/download/1061/20538/file/Finnvera_VK_2008_suo.pdf,29 http://www.veraventure.fi30 ks Liitteet, kohta OECD - sopimusehdot

1.1.-31.12.2008Yhteensä 1 027,8 Me

1.1.-31.12.2008Yhteensä 1 027,8 Me



Suorat sijoitukset

Aloitusrahasto Vera (Avera) toimii rahoitusmark-kinoita täydentävänä pääomasijoittajana. Sijoituk-silla on tarkoitus täyttää markkinapuutetta, joka on tuotekehitystoiminnan rahoittamisen ja yksityisen pääomasijoitustoiminnan välillä. Rahasto ei kilpaile yksityisten rahoittajien kanssa. Rahastosta tehdään sijoituksia aikaisen vaiheen teknologiayrityksiin sekä teknologiaintensiivisiin tai innovatiivisiin palveluyri-tyksiin. Kohdeyrityksillä tulee olla potentiaalia ke-hittyä kasvuyrityksiksi.

Veraventuren tavoitteena on Aloitusrahasto Veran sijoituksilla mahdollistaa, käynnistää ja nopeuttaa si-joituskohteen kasvua, sekä kehittää sijoituskohteita kiinnostaviksi jatkorahoituksessa muille rahoittajille ja teolliselle partnerille.

Aloitusrahasto Verasta tehtävät sijoitukset ovat oman pääoman ehtoisia vähemmistösijoituksia. Ra-haston omistusosuus kohdeyrityksessä on yleensä 10 - 40 %. Osakepääomasijoituksen lisäksi rahasto voi käyttää rahoitusinstrumentteina optio- tai pääomalainaa.

Rahaston ensisijoitus kohdeyritykseen on enintään 500 000 euroa, jatkosijoitukset yrityskohtaisesti ovat mahdollisia 1,5 miljoonaa tai jopa 2,5 miljoo-naan euroon. Rahaston tekemien sijoitusten osalta noudatetaan Euroopan yhteisön valtiontukisään-töjä.

Veraventure tekee tiivistä yhteistyötä muiden yrityskehittäjien ja -rahoittajien kanssa. Veraven-turella on yhteistyösopimukset Suomen Teknolo-giakeskusten liitto TEKEL:n, Sitran ja Finnvera Oyj:n kanssa. Tekes toimii usein teknologia-arvioijana ja -rahoittajana Aloitusrahasto Veran kohdeyrityksis-sä. Veraventure saa tietoja Aloitusrahasto Veralle sopivista sijoituskohteista sekä suorina yhteydenot-toina että yhteistyöverkoston kautta, mikäli yrittäjä on valtuuttanut yhteistyöhenkilön esittelemään yritystään rahastolle. Sijoituspäätökset tehdään Veraventuren esityksestä Aloitusrahasto Veran hal-lituksessa.

Veraventure osallistuu aktiivisesti Aloitusrahasto Veran kohdeyritysten kehittämiseen yhteisesti so-vittavalla tavalla, esimerkiksi hallitustyöskentelyn kautta. Rahaston edustaja (Veraventuren mana-geri, konsultti, muu yhteistyökumppani) osallistuu yrityksen hallitustyöskentelyyn ja tuo tätä kautta yritykseen tarvittavaa toimiala-, markkinointi-

tuotekehitys-, kansainvälistymis- tai muuta osaa-mista strategiseen suunnitteluun ja organisaation kehittämiseen. Lisäksi kohdeyritys saa käyttöön-sä Veraventuren kotimaisen ja kansainvälisen yhteistyöverkoston.

Veraventure tekee tiiviisti yhteistyötä bisnesenkelei-den kanssa. Veraventure ylläpitää SijoittajaExtra-nimellä toimivaa palvelua, mihin on rekisteröi-tyneenä yli 120 (10/2009) bisnesenkeliä. Bisnesen-keleiden toimintaa käsitellään laajemmin luvussa3.4.

Rahastosijoitukset

Rahastosijoitustoiminnan osalta Veraventuren ta-voitteena on kasvuyritysten rahoitusmahdollisuuk-sien varmistaminen ja alueellisen elinkeinopolitii-kan edistäminen pääomasijoitustoiminnan avulla.

Veraventure tekee sijoituksia suomalaisiin alueelli-siin osakeyhtiömuotoisiin rahastoihin. Sijoitukset ovat omanpääomanehtoisia. Omistusosuus kohde- rahastoissa on aina alle 50% ja tavoitteena merkit-tävä vähemmistöomistajan rooli. Veraventure osallistuu kohderahastojen hallitustyöskentelyyn omis-tusosuutta vastaavalla panoksella. Lisäksi Veraven-ture voi toimia rahastoihin EAKR31 - ja muun EU-rahoituksen välittäjänä erikseen sovittavin ehdoin. Myös rahastosijoitustoiminnassa Veraventure nou-dattaa Euroopan yhteisön valtiontukisääntöjä.

Lisätietoa ja yhteystiedot löytyvät luvusta 5.1.6.

2.2.3. Teollisen yhteistyön rahasto Oy - FinnFund

Teollisen yhteistyön rahasto Oy:n, Finnfundin, tarkoituksena on viedä eteenpäin kehitysmaiden taloudellista toimintaa ja sosiaalista kehitystä ra-hoittamalla niissä vastuullista yksityistä yritystoi-mintaa. Finnfundin rahoituksen kohteina ovat teol-liset toimijat, palveluja tuottavaa yritystoimintaa harjoittavat tahot, infrastruktuurialan toimijat sekä alueella toimivat rahoitusmarkkinat.

Rahoituksen kohteina ovat perustettavat tai toimi-vat yritykset, joissa on suomalainen intressi. Kan-nattavan toiminnan lisäksi rahasto painottaa kohdeyritysten hankkeiden kehitystoimintaa edis-täviä vaikutuksia sekä ympäristöllisiä vaikutuk-sia. Finnfund rahoittaa hankkeita myös Venäjällä. Finnfundin omistajia ovat Suomen valtio, Finnvera sekä Elinkeinoelämän keskusliitto (EK).

31 ks. Liite 3, kohta EAKR -korkotuki

Rahoitusinstrumentteina ovat pääomasijoitukset, välirahoitus, investointilaina, takaukset sekä niiden yhdistelmät. Rahoituksen kohteena olevien yritys-ten pitää toimia yksityisellä sektorilla tai hankkeen pitää liittyä yksityistämiseen.

Kohteiden täytyy toimia kannattavasti ja niiden pitää osoittaa myönteisiä alueellisia kehitysvaikutuksia. Jos kohteeseen ei kuulu suomalaista osakasyritystä, siitä täytyy löytyä muu suomalainen intressi.

Osakepääomasijoitus

Finnfund voi osallistua vähemmistösijoittajana yri-tyksen oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen. Osuus on tapauskohtainen ja pääomasijoitus voi kattaa enintään 30% kohdeyrityksen pääomasta. Toiminnan vakiinnuttua Finnfund voi luopua osak-kuudesta. Irtaantumisen ehdot sovitaan osakkaiden kanssa neuvotteluvaiheessa.

Investointilaina

Finnfund myöntää investointilainoja kohdeyrityk-sen perustamisvaiheen- tai laajennusvaiheen in-vestointeihin. Lainat ovat pituudeltaan keskipitkiä ja pitkiä. Finnfundin osuus voi kattaa korkeintaan kolmanneksen hankkeen kokonaisesta rahoitus-tarpeesta. Hankkeisiin lähtee usein mukaan myös muita ulkopuolisia rahoittajia.

Lainan korkotaso määräytyy hankkeen ja kohde-maan riskien perusteella. Tämän lisäksi lainan vakuus, takaisinmaksuaika ja lyhennysvapaat vuo-det vaikuttavat korkotasoon. Laina-aika määri-tellään arvioidun takaisinmaksukyvyn perusteella. Lainaan on mahdollista saada lyhennysvapaita vuosia. Lainat ovat pääsääntöisesti dollari- tai eu-romääräisiä. Finnfundilla on useissa maissa vapau-tus lainan korkojen lähdeveroista.

Välirahoitus

Finnfund pystyy järjestämään välirahoitusta hank-keen pääomatarpeiden mukaan, käyttämällä välira-hoitusinstrumentteja. Näihin luetaan muun muassa vakuudeton pääomalaina, etuoikeutetut osakkeet ja vaihtovelkakirjalaina.

Takaukset

Finnfund saa myöntää takauksia myös poikkeuk-sellisissa tapauksissa, joissa se mahdollistaa ra-

hoituksen paikallisissa rahoituslaitoksissa ja paikal-lisvaluutassa.

Yhteisrahoitus

Finnfundin toimii yhteistyössä eurooppalaisten ke-hitysrahoittajien kanssa sijoittamalla matalatuloisiin kehitysmaihin. Yhteisrahoituksen toimitapa kattaa ison osan Finnfundin toiminnasta.

Lisätietoa ja yhteystiedot löytyvät luvusta 5.1.7

2.2.4. Suomen Vientiluotto Oy

Suomen Vientiluotto Oy on Finnvera Oyj:n kokonaan omistama erityisrahoitusyhtiö. Suomen vientiluotto perustettiin tukemaan suomalaisia vientiyrityksiä noin 50 vuotta sitten. Se tarjoaa nykyään vientiluot-toja, jotka ovat julkisesti tuettuja.

Niiden tarkoituksena on turvata vientiyhtiöille kil-pailutilannetta vastaava vientirahoituksen ehdot. Suomen vientiluoton kautta yrityksen on mahdollis-ta käyttää OECD -ehtoisia vientiluottoja viennin tueksi. Toiminta perustuu korontasausjärjestelmään ja yhteistyöhön kansallisten ja kansainvälisten luot-tolaitosten ja rahoituslaitosten kanssa.

Vientiluotolla on vapaus toimia 24 maassa ilman ko-rolle maksettavaa lähdeveroa Suomen ja sopimus-maiden välisten verosopimusten pohjalta. Vien-tiluotto pystyy toimimaan luotonantajana, jolloin veroetu siirtyy luotonsaajalle.

Vientiluotolla on valtuudet rahoittaa vientiä vuosien 2009 ja 2010 aikana Suomen valtion aloittaman jälleenrahoitusmallin kautta. Vientiluoton palvelui-den piiriin haetaan Vientiluoton omilta kotisivuilta32 löytyvän ohjeen mukaisesti ja hakemus lähetetään sähköisesti.33

Lisätietoa ja yhteystiedot löytyvät luvusta 5.1.8.

2.2.5. Suomen Teollisuussijoitus Oy

Suomen Teollisuussijoitus Oy34 on valtion pääomasi-joitusyhtiö, joka edistää pääomasijoitustoiminnan keinoin suomalaista yritystoimintaa, työllisyyttä ja talouden kasvua. Teollisuussijoitus sijoittaa eri toimialojen kasvuyrityksiin suoraan ja pääomasi-joitusrahastojen kautta: yritysten nopeaan kasvuun, kansainvälistymiseen, yrityksistä versoviin uusiin lii-ketoimintahankkeisiin, merkittäviin teollisiin inves-

32 Lisätietoja: http://www.fec.fi33 http://www.fec.fi/finnish/index.html34 Lisätietoja: http://www.teollisuussijoitus.fi/



tointeihin sekä toimiala-, yritys- ja omistusjärjeste-lyihin.

Aloitteita uusiksi sijoitushankkeiksi Teollisuussijoi-tukselle tulee yrittäjiltä itseltään, kanssasijoittajilta – joita ovat esimerkiksi yksityissijoittajat, yksityiset pääomasijoitusyhtiöt, työeläkeyhteisöt ja teolliset sijoittajat – sekä investointipankeilta, muilta rahoit-tajilta ja neuvonantajilta. Arvioidessamme sijoitus-mahdollisuuksia kiinnitämme huomiota yrityksen liiketoimintasuunnitelmaan, kasvunäkymiin, tuot-teen tai palvelun innovatiivisuuteen, alan markki-natilanteeseen sekä yrityksen johtoon.

Sijoitamme yhdessä yksityisten sijoittajien kanssa, samoin ehdoin ja enintään puolella sijoitettavasta pääomasta ja omistuksesta. Yleensä hankkeen toteutus vaatii pitkäaikaista riskinottoa sekä riskin jakoa useiden sijoittajien kesken. Sijoittajat ovat kohdeyrityksessä mukana keskimäärin 3–5 vuotta ja voivat osallistua liiketoiminnan kehittämiseen hallitustyöskentelyllä. Omistajina Teollisuussijoitus ja sen kanssasijoittajat tuovat yritykselle suurempia pääomia, pitkäaikaista kokemusta kasvuyritysten elämästä sekä hyödyllisiä kontaktiverkostoja koti-maassa ja kansainvälisesti.

Pääomaa kasvuyritykset tarvitsivat varsinkin myyn-tiin ja markkinointiin, alihankinta- ja jakeluverkos-ton rakentamiseen, tuotannon tai palvelutarjonnan kasvattamiseen sekä kansainväliseen laajentumi-seen.

Teollisuussijoituksen kohdeyritykset edustavat monipuolisesti eri toimialoja ja sijaitsevat eri puo-lilla Suomea; monen toiminta on laajentunut myös ulkomaille. Yritykset ovat löytäneet kansainväliset asiakaskuntansa ja suurella osalla yrityksistä tuot-teiden tai palvelujen vienti muodostaa merkittävän osan liiketoiminnasta.

Myös Teollisuussijoituksen kanssasijoittajajoukko on laajentunut entisestään. Ulkomaiset pääomasi-joitusyhtiöt, teolliset sijoittajat ja yksityissijoittajat eli ns. bisnesenkelit ovat entistä kiinnostuneempia suomalaisyrityksistä ja auttavat niitä kasvamaan kansainvälisillä markkinoilla.

35 http://www.sitra.fi/

2.2.6. Suomen itsenäisyyden juhla-rahasto Sitra

Sitra on eduskunnan alaisuudessa toimiva rahasto. Sen toiminta rahoitetaan peruspääoman ja rahoitustoiminnan tuotoilla. Toiminnan periaatteena on riippumattomuus. Sitra pyrkii ratkaisemaan aktiivi-sesti talouskasvun ja hyvinvoinnin laajoja ja kattavia haasteita.

Sitran toiminta on järjestäytynyt toimialakohtaisten ohjelmien ympärille. Sitra pyrkii ohjelmien avulla reagoimaan nopeasti Suomen kilpailukyvyn ja talouskasvun kannalta merkittäviin asioihin. Ohjel-mat toteutetaan yhdessä kunkin alueen keskeisten kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Ohjelmien sisältöön ja tavoitteisiin voi tutustua tarkemmin Sitran kotisivujen35 kautta.

Sitra yritysten kehittäjänä

Sitra tekee pääomasijoituksia ohjelma-alueilla toimiviin yrityksiin. Sijoituksia tekevät tällä hetkellä Energiaohjelma, Kuntaohjelma sekä Koneteolli-suuden kasvuohjelma.

Sitran kohdeyrityksillä pitää yleensä olla mahdol-lisuus, kyky ja halu kasvaa myös kansainvälisille markkinoille. Markkinaehtoisten sijoitusten tavoit-teena on luoda ja kehittää kilpailukykyistä ja kan-nattavaa yritystoimintaa.

Sitran sijoitussalkussa on noin kuusikymmentä yri-tystä, joihin on sijoitettu yhteensä noin 126 miljoo-naa euroa. Sitra tekee sijoituksia yrityksiin, jotka toimivat sen ajamien aktiivisten ohjelmien toimi-aloilla. Sijoitetut varat ovat laajuudeltaan 130 mil-joonaa euroa. Yksittäisen sijoituksen koko vaihtelee 50 000 euron ja 6 000 000 euron välillä.

Sitra tekee sijoituksia suoraan yrityksiin ja tai pää-omarahastojen kautta.

Rahoituksen avulla pyritään tuottamaan hyvin-vointia edistävää muutosta. Sitra toimintatapa mahdollistaa tekemään kokeiluja potentiaalisilla muutos- ja kasvutoimialoilla. Sitra pystyy myös tuomaan yksityistä pääomaa mukaan sijoittajaksi. Sitran osallistuminen rahoitustoimintaan laskee yk-sityisten rahoittajien kynnystä lähteä mukaan. Näin Sitra voi tarjota uusille aloille kasvun edellytyksiä. Sitra on keskittynyt sijoitustoiminnassaan uusiinliiketoiminnan alueisiin. Sitä kautta toimintaan liit-tyy myös huomattavaa riskiä.

3. Yksityiset rahoituslähteet

Tässä oppaassa käsiteltävät yksityiset rahoitus-lähteet koostuvat pankeista, pankkiiriliikkeistä, bisnesenkeleistä, pääomasijoittajista ja yrittäjän omasta varallisuudesta. Suomessa on poikkeuksel-lisen hyvä julkinen innovaatiojärjestelmä erilaisine tukimuotoineen, mutta kansainvälisesti yleisimmin käytettyjä rahoitusmuotoja ovat juuri yksityiset ra-hoituslähteet. Yksityiset rahoittajat hakevat myös tekemälleen sijoitukselle korkeaa tuottoa ja toimin-nan lähtökohta perustuu puhtaasti liiketoiminnal-lisiin intresseihin.

Eri rahoitusmuotojen käyttäminen riippuu hyvin paljon yrityksen tilasta, rahoituksen tarpeesta, ra-hoitettavan kohteen riskiprofiilista ja omistajien riskinottokyvystä. Yrittäjän oma varallisuus ja pank-kilainat ovat usein hyvä vaihtoehto eikä niillä ole kolmansiin osapuoliin liittyvää omistusvaikutusta. Vastaavasti yrittäjä kantaa näiden rahoitusmuo-tojen osalta suuremman henkilökohtaisen riskin joko oman sijoitetun varallisuuden muodossa tai erilaisina vakuuksien asettamisena pankkilainaa kohden. Bisnesenkeleiden ja pääomasijoittajien tekemät sijoitukset ovat yrittäjälle riskittömämpiä, mutta sitä vastaan sijoittajat saavat osan yrityksen omistuksesta. Lisäksi bisnesenkelit ja pääomasijoit-tajat tuovat yritykseen osaamista, kokemusta ja verkostoja sijoitetun pääoman lisäksi. Merkittävään kasvuun ja kansainvälistymiseen tarvittavia pää- omia on yleensä mahdollista saada vain keskisuurilta ja suurilta ammattimaisilta pääomasijoittajilta.

3.1. Yrittäjien ja omistajien omavarallisuus

Yrittäjien oma varallisuus on yksi yleisimmin käytet-tyjä rahoitusmuotoja. Tällöin rahoitukseen ja yrityk-sen omistukseen liittyvä kontrolli säilyy yrittäjällä itsellään. Vastaavasti tähän liittyvät riskit jäävät yrit-täjien itsensä kannettaviksi. Yrittäjien oma rahalli- nen panostus on usein myös täydentävä rahoitus-muoto niin julkisten tukien kuin pääomasijoitusten rinnalla. Yrittäjien oman varallisuuden sijoittaminen yhtiön omaan pääomaan, on ennen kaikkea osoitus omasta pitkäaikaisesta sitoutumisesta yrityksen kasvattamiseen. Lisäksi toimenpiteellä ensisijaisesti viestitetään yrityksen ulkopuolisille sidosryhmille uskosta yrityksen tulevaisuuteen.

Yrityksen perustajien ulkopuolelta seuraava lähin ra-hanlähde on perheenjäsenet, sukulaiset ja ystävät. Yrittäjän on suositeltavaa tarkastella alkuvaiheessa lähipiiri läpi myös rahoituksen lähteen etsimiseksi. Heidän kauttansa yritys ja perustajajäsenet voivat hankkia neutraalia pääomaa, joka perustuu hen-kilökohtaisille suhteille ja puhtaasti yrityksen omaan vaikutuspiiriin.

3.2. Pankit

3.2.1. Pankkilaina

Yritys voi hakea pankista lainaa rahoittaakseen sisäistä kehityshanketta tai yrityskauppaa. Lainoja myönnetään kiinteitä vastikkeita vastaan ja lainan korko määräytyy lainanantajan määrittelemän riski-analyysin perusteella. Yleinen käytäntö on, että vas-tikkeena ei ole yrityksen osakekanta.

Yritys voi hakea pankkilainaa yrityksen elinkaaren missä tahansa vaiheessa. Pankkilaina voi olla yrityk-selle erittäin varteenotettava vaihtoehto rahoitus-instrumenttina, koska se ei heikennä omistajien omistusta tai määräysvaltaa. Erityisen sopiva pank-kilaina on tapauksissa, joissa yrityksen tai yrittäjien taloudellinen tilanne mahdollistaa hallitun riskin-oton rahoituksen järjestämisen osalta ilman, että sillä on omistuksellisia vaikutuksia kuten pääomasi-joitusten käytön yhteydessä.

Lainan koron pohjana käytetään talousalueen kes-kuspankin julkaisemaa ohjauskorkoa ja sen hei-jastamaa maantieteellisen talousalueen rahoitus-markkinoiden suhdanteita. Tämän päälle pankki voi lisätä toimialaan liitettävän riskipreemion, jonka jälkeen päästään itse hakijayrityksen tuomaan riskiluokitukseen. Lopullinen korko yritykselle heijastaa kokonaistilannetta niin kun pankki sen tietyllä ajanhetkellä arvioi.



3.2.2. Luotollinen tili

Rahoituslaitokset tarjoavat yrityksen kassavirran hallintaa varten tilimuotoja, joissa tilin varojen käyttöä hallinnoidaan nostolimiittien, takaisinmak-suajan, koron ja takaisinmaksun jaksotuksen avulla. Luottotili tarjoaa yritykselle ratkaisun hetkelliseen varantarpeeseen ilman, että suuruudeltaan pienes-tä luotonannosta täytyy neuvotella pankin kanssa jokaisen tapahtuman yhteydessä. Luotollinen tili on tärkeä instrumentti kassavirran tasapainottamiseksi erityisesti niille yrityksille, joiden vaihto-omaisuuden taso vaihtelee huomattavasti kuukaudesta toiseen. Esimerkiksi myyntisaatavien ja ostolaskujen kier-tonopeuden suhde saattaa luoda kassavajeen. On kuitenkin tärkeä huolehtia riittävästä näkyvyydestä myyntitulojen osalta, jotta yritys kykenee maksa-maan luoton takaisin rahoituslaitokselle.

Tilin käyttö perustuu palvelusopimukseen, jossa pankin harkinnan mukaan myönnetään yritykselle oikeus tilapäiseen luotonnostoon annettujen eh-tojen ja rajoitusten sisällä.

3.2.3. Vaihtovelkakirja

Vaihtovelkakirjan ero normaaliin lainaan on, että velkakirja voidaan muuntaa kantaosakkeiksi ennal-ta sovituin perustein. Pääsääntöisesti vaihtovelka-kirjalaina sisältää kiinteän koron, jota lainanhakija lyhentää säännöllisesti. Vaihtovelkakirjalla yritys voi rahoittaa toimintaansa tilanteessa, jossa sen vakuu-det eivät riitä perinteiseen lainaan. Vastaavasti rahoituksen korkokustannukset ovat yritykselle perinteistä lainaa korkeammat. Vaihtovelkakirjassa lainan antajalla on mahdollisuus perinteistä lainaa suurempaan tuottoon ja yrityksellä on puolestaan mahdollisuus saada laina, johon sen vakuudet eivät välttämättä riitä perinteisen lainan saamiseksi. Vaihtovelkakirjaan voidaan myös sisällyttää ehto, jossa sijoittajalla tai velkakirjan laskijalla on oikeus suorittaa muunnos kantaosakkeiksi ennen lainan juoksuajan päättymistä. Koska vaihtovelkakirjalai-nassa lainan antaja ei saa osuutta yrityksen pääo-masta eikä näin ollen ole oikeutettu äänestämään yhtiökokouksissa, lainan antajat saattavat vaatia muutoksia osakassopimuksessa, yhtiöjärjestyk-sessä tai vaihtovelkakirjan erityisehdoissa (ns. ko-venantti), jossa heille taataan sijoitustaan vastaava äänioikeus yhtiökokouksissa.

Vaihtovelkakirja on yleisimmin käytetty suurissa yri-tyksissä. Markkinoilta haetaan pääsääntöisestä yli miljoonan euron suuruista rahoitusta. Takaisinmak-

suaika on keskimäärin viisi vuotta. Yritystä, joka ra-hoittaa toimintaansa vaihtovelkakirjalla, kutsutaan liikkeellelaskijaksi. Suurempien yritysten kohdalla investointipankit hoitavat vaihtovelkakirjojen liik-keellelaskemisen yritysten puolesta.

3.2.4. Kiinnitykset

Yrityksen omistamaa ja elinkeinotoimintaan kuulu-vaa kiinteää omaisuutta voidaan käyttää lainojen vakuutena. Vakuudeksi voidaan pantata kiinteistö-kiinnitys tai yrityskiinnitys.

Kiinteistökiinnitysten eli kiinteistöön kiinnitettyjen panttikirjojen nimellisarvoksi määritellään yleensä jokin kiinteistön käypää hintaa alempi arvo. Pantti- kirjat eivät nykyisen lainsäädännön mukaan ole määräaikaisia, eli niitä ei enää tarvitse uusia. Kiin-nityksen kohteena voi olla maa-alue tai; maa-alue ja sillä sijaitsevat rakennukset.

Yrityskiinnityksessä vakuudeksi pantataan yrityksen irtainta-, käyttö-, vaihto- ja rahoitusomaisuutta. Yrityskiinnityksen kohteena voivat olla myös tava-ramerkki-, malli-, patentti- ja muut immateriaali-oikeudet. Yrityskiinnityksen piirin ei kuulu sellainen omaisuus, joka lain mukaan voidaan vahvistaa muu kiinnitys. Kiinnitysmenettelyllä tarkoitetaan pant-tioikeuden merkitsemistä julkisen viranomaisen pitämään kiinnitysrekisteriin. Rekisteri on julkinen. Tilaamalla rekisteriviranomaiselta otteen kiinnitys-rekisteristä eli niin sanotun rasitustodistuksen os-taja tai velkoja saa tietoonsa kiinteistöä rasittavat panttioikeudet.

3.2.5. Rahoitusyhtiöt, investointi-pankit ja pankkiiriliikkeiden palvelut

Pankkiiriliikkeet palvelevat pääasiallisesti yksityisiä sijoittajia omaisuudenhoidon eri aloilla. Ne tar-joavat asiakkailleen rahastoja, talletustilejä, eläke-vakuutuksia ja muita sijoitusmuotoja.

Investointipankit toimivat yritysten neuvonanta-jina ja järjestelyjen toteuttajina yrityskaupoissa ja muissa yritysjärjestelyissä, rahoituksen hankinnas-sa, kuten osakeanneissa, osakkeiden saattamisessa julkisen kaupankäynnin kohteeksi sekä henkilöstön kannustejärjestelmissä. Tyypillisesti investointi-pankit tulevat rahoituksen hankintaan mukaan sii-nä vaiheessa, kun kasvuyritys alkaa potentiaalisesti kiinnostaa pääomamarkkinoita. Roolina voivat olla projektin johtaminen, sopivien rahoituslähteiden ja rahoitusrakenteiden löytäminen, rahan tarvitsi-

”Pankkilaina on erityisen sopiva rahoitusmuoto tapauksissa,joissa yrityksen tai yrittäjien

taloudellinen tilanne mahdollistaa hallitun riskinoton.”



joiden ja sijoittajien saattaminen yhteen sekä toimek- siantajan etujen puolustaminen neuvotteluissa.

3.2.6. Noteeraamattomien osakkeiden välitys ja pääoman hankinta

Pörssissä noteeraamattoman yhtiön osakkeiden välitykseen on tarjolla muun muassa Privanet-lista36. Privanet-lista on matalan kynnyksen markkinapaik-ka, jossa osakkeiden ostajat ja myyjät kohtaavat. Kos- ka kysymys ei ole pörssilistauksesta, ei pörssiyhtiön tiedonantovaatimuksia sellaisenaan sovelleta.

Privanet-listan kautta yhtiö voi saada osakkeen julkisen hintatiedon lisäksi kanavan pääomamark-kinoille. Samalla yhtiöllä on mahdollisuus ulkoistaa osakerekisterinsä ylläpito, mikä vähentää byrokra-tiaa. Kasvuyritykselle matalan kynnyksen markki-napaikka tulee ajankohtaiseksi, kun sen osakkeen- omistajien lukumäärä tekee aktiivisen kaupankäyn-nin mahdolliseksi ja yrityksen liiketoiminta alkaa kiinnostaa sijoittajia. Tällainen markkinapaikka voi olla myös välivaihe matkalla pörssilistaukseen.

3.2.7. Leasing ja vuokrausratkaisut

Yritys pystyy hallinnoimaan liiketoiminnan kannalta kriittisten laitehankintojen ja käyttöomaisuuden tasevaikutusta hyödyntämällä eri tahojen tarjoa-mia leasing eli vuokrausratkaisuja. Oikealla tavalla sovellettuna leasing vapauttaa yrityksen varallisuut-ta muuhun käyttöön ja parantaa kassavirta-asemaa, kun varsinainen pääoma ei ole sidottuna yrityksen alkuvaiheen välttämättömiin hankintoihin. Leasing-palveluja tarjoavat useat eri alojen isot laitetoimit-tajat yhdessä rahoitusyhtiöiden kanssa.

Leasingpalveluita on nykyään tarjolla kahdenlai-sia: rahoitusleasing ja vuokrausleasing. Rahoi- tusleasing jättää kohteen arvon kirjattuna vuokraa- jan taseeseen ja vuokraaja maksaa sovitun maksuohjelman mukaiset kuukausierät vuokran- antajalle. Perinteisemmässä vuokrausleasingissa vuokraaja saa itselleen tasehyödyn, toisin sanoen vuokran kohde kirjataan rahoittajan taseeseen.

Yleisimmin yritykset käyttävät leasingia johtuen sen positiivisesta vaikutuksesta kassavirran hallintaan. Yritykset tarkastelevat tasehyötyä vasta toissijaise-na etuna.

Leasingista neuvotellessa yrityksen kannattaa huo-mioida sopimusehdoissa erityisesti kohteen lunas-

tushinta sopimuskauden päätteeksi. Myös kauden pituudella on vaikutusta yleisiin kustannuksiin. Leasingkausien pituudet alkavat pääsääntöisesti 24 kuukaudesta ja voivat pisimmillään ulottua 6 vuo-den päähän. Yksittäisen leasingrahoituksen kohteen arvo vaihtelee yleisesti muutamista sadoista eu-roista useisiin kymmeniin tuhansiin euroihin.

Yritys pystyy vaikuttamaan leasingsopimuksen korkotasoon vakuuttamalla kohteen. Yleensä koh-de on mahdollista vakuuttaa sopimuksen ulko-puolella ja huomioida vakuutuksen kustannukset kokonaishinnassa, jolloin sillä on vaikutusta lea-singsopimuksen kokonaiskorkoon.

3.3. Teollisten toimijoiden ohjelmat aloittaville yrityksille

Useat kansainvälisesti toimivat ohjelmisto- ja laite-toimittajat tarjoavat alkuvaiheessa oleville yrityk-sille rahoitus-, leasing- ja ohjelmistotuoteratkaisuja, joiden tarkoituksena on edistää aloittavan yrityksen nopeaa liikkeellelähtöä. Muun muassa kaupallisten ohjelmistotuotteiden lisenssejä voidaan tarjota kas-vavalle yritykselle kohtuullisella hinnalla, rajoitet-tuna teknisin tai taloudellisin ehdoin.

Ohjelmamuodossa toimivien palvelujen kuvaukset löytyvät kansainvälisten toimijoiden kansallisilta verkkosivuilta. Uusia ohjelmamuotoja kehitetään ja tuodaan markkinoille joka vuosi, joten aloittavan yrityksen kannattaa seurata aktiivisesti toimittajien viestintää tai tilata kansallinen uutiskirje.

Suomessa toimivista ohjelmista mainittakoon eri-tyisesti Microsoft BizSpark -ohjelma, IBM Global Financing -ohjelma ja Sun Microsystemsin Global Financial Services -ohjelma. Ohjelmien lyhyet ku-vaukset löytyvät tämän oppaan luvusta 6.2.

3.4. Bisnesenkelit

Bisnesenkelit ovat yksityishenkilöitä, jotka sijoit-tavat henkilökohtaista varallisuuttaan tyypillisesti alkuvaiheen yrityksiin. Bisnesenkelit toimivat siten olennaisena osana siemenvaiheen rahoitusta. Bis-nesenkelit ovat taustaltaan yleensä itse entisiä tai aktiivisia yrittäjiä. Bisnesenkelit tarjoavat ra-han lisäksi omaan taustaansa liittyvää kokemusta, verkostoja ja osaamista. Pelkän rahasijoituksen tekeminen ilman osaamispanosta ei ole useinkaan bisnesenkeleiden toimintamalli.

36 http://www.privanet.fi/

Bisnesenkeleiden mukaan ottaminen ja mukaan saaminen on lisäksi merkki yrityksen ulkoisille si-dosryhmille, että yrityksen toimintaan uskotaan ja panostetaan kokeneiden ammattilaisten toimesta. Esimerkiksi julkisten tukien ja yksityisen pääomasi-joitusten saantia voi osaltaan edesauttaa, mikäli yrityksellä on ulkopuolista näkemystä ja osaamista käytettävänään.

Suomessa bisnesenkelit sijoittavat yritykseen eri-tyisesti sen alkuvaiheessa, kun yrityksen liikevaihto on 0-1 miljoonan euron kokoluokassa. Tämän lisäksi Suomessa toimii muutamia varakkaampia bisnesen-keleitä, jotka sijoittavat myös myöhemmän vaiheen yrityksiin. Sijoitusten koko vaihtelee muutamasta kymmenestä tuhannesta maksimissaan satoihin tuhansiin euroihin, keskimääräisten sijoitusten ol-lessa 30-50 tuhannen euron välillä. Harvinaisem-mat myöhemmän vaiheen sijoitukset voivat olla jopa miljoonan ja kahden miljoonan euron välillä. Bisnesenkeleiden kokonaismäärä Suomessa on paljolti määritelmästä kiinni. Mikäli kriteerinä on ainakin yksi vähintään 50 000 euron sijoitus kohtee-seen, määrä liikkuu arvion mukaan kolmensadan ja tuhannen välillä.

3.4.1. Motiivit

Bisnesenkelit hakevat usein sijoituskohteita, jotka ovat heidän ammatilliseen osaamistaustaansa sopivia yrityksiä. Osallistuminen sijoituskohteiden toimintaan ja itsensä kehittäminen uusilla alueilla on yleensä hyvin tärkeää enkelisijoittajille. Tähän uudet innovatiiviset yritykset ja niiden takana ole-vat tiimit tarjoavat hyvän mahdollisuuden yrityksen sekä sitä kautta oman sijoituspääoman arvon kas-vattamisen lisäksi.

Ennen sijoituksen tekemistä bisnesenkeli arvioi yri-tyksen liike-idean ja liiketoimintamallin kiinnosta-vuuden. Seuraavassa vaiheessa arvioidaan omista-jien ja bisnesenkeleiden välisen henkilökemian toimivuus ja mahdollinen ajankäyttö. Kolmantena arvioidaan sijoituspanoksen suuruutta ja sitä vas-taan saatavan omistuksen suhdetta. Tyypillisesti si-joituksen määrä on 10 000 - 150 000 euroa ja kesto 2 - 4 vuotta. Enkelisijoittamisessa on tarkoituksen-mukaista kasvattaa kohteen arvoa pääosin enkeli-sijoittajan mukana tuoman osaamisen, kokemuksen ja verkostojen kautta.

Vaikka yritykset ovat usein aktiivisin osapuoli en-kelisijoittajien etsimisessä, myös enkelisijoittajat hakevat itselleen sopivia kohteita omien kontak-

tiverkostojen ja lähipiirin kautta. Tässä yhtälössä sekä yrittäjien että enkelisijoittajien tiivis verkot-tuminen on avainosassa. Bisnesenkelit ovat aloittavien yrityksien näkökul-masta erittäin arvokas, mutta rajallinen ja joskus haasteellisesti löydettävissä oleva resurssi. His-toriallisesti katsottuna bisnesenkelit ja heidän verkostonsa ovat usein tärkeässä, mutta näkymät-tömässä roolissa monessa menestyneessä suomalaisessa yritystarinassa. He nousevat julkisuuteen sijoituskohteeseen liittyvissä yhteyksissä harvoin. Bisnesenkelit keskittyvät pääsääntöisesti taustalla vaikuttamiseen ja liiketoiminnallisesti arvokkaiden linkkien muodostamiseen.

Suomessa bisnesenkelit ovat järjestäytyneet yh-distykseksi Suomen Bisnesenkelit ry:n alle. Lisäksi moni toimii puhtaasti yksityishenkilöinä ilman järjestäytyneempää toimintamuotoa. Lisätietoa bisnesenkeleistä löydät luvusta 5.2.

3.4.2. Osaamissijoitus ja kanssayrittä-minen

Osaamissijoittamisessa kokeneet yksityishenkilöt sijoittavat merkittävästi konkreettista työpanostaan, osaamistaan ja verkostojaan kohdeyrityksen hyväk-si. Osaamissijoitusta vastaan henkilöt saavat tietyn omistusosuuden yrityksestä kohtuullisempaan hin-taan kuin puhtaassa bisnesenkelisijoittamisessa. Tällöin sijoitus tehdään aika- ja työpanoksella ilman että pääoma on välttämättä mukana järjestelyssä. Lisäksi sijoitus voi olla yhdistelmä sekä rahallista pääomaa että osaamista. Näin ollen osaamissijoit-taja on hyvin lähellä bisnesenkeliä, suurin lisäarvo on henkilön mukanaan tuomat käytännön työpa-nos, verkostot ja kokemus.

Osaamissijoittaja on niin sanotun varhaisenvaiheen toimija, joka tulee mukaan yrityksen kehittämiseen jo sen alkuvaiheessa, tai jopa ennen sen varsinaista perustamista. Osaamissijoittaja kehittää yhdessä yrittäjien kanssa yrityksen siihen pisteeseen, että sille voidaan hakea jatkorahoitusta ja sen liiketoi-mintaa laajentaa.

Kanssayrittäjä on puolestaan osaamissijoittaja, joka lähtee yrittäjäpanoksella kasvuhakuisen yrit-täjän sivutoimiseksi ja määräaikaiseksi omistaja-kumppaniksi. Kanssayrittäjä on henkilökohtaisesti jakamassa yrittäjän arjen niin hyvinä kuin haasteel-lisimpina aikoina. Yrittäjän ja kanssayrittäjän yhteisenä päämääränä on määrätietoisesti kasvat-taa yrityksen arvoa.



”Pääomasijoittamisella on tärkeäkansantaloudellinen rooli innovatiivisten yritysten kehittämisessä ja uusientyöpaikkojen luomisessa.”


Osaamista ja neuvoja tarjoavat myös monet yh-distykset sekä järjestöt (Ohjelmistoyrittäjät ry, Suomen Yrittäjät ry, Kanssayrittäjät ry ja Business Fellows ry) mentoroinnin, koulutuksen ja erilaisten ohjelmien muodossa. Lisätietoa löydät luvusta 5.2.

3.5. Pääomasijoittajat

Pääomasijoittajat sijoittavat rahastoihinsa sijoitet-tuja varoja kasvupotentiaalia omaaviin julkisesti noteeraamattomiin yrityksiin tavoitteenaan irtau-tua niistä määrätyn arvonnousun toteuduttua. Pää-omasijoittaja toimii aktiivisesti yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä määrätyn ajan, jonka jälkeen pyrkii irtautumaan yrityksestä sovitun suunnitel-man mukaisesti. Yrityksen arvonnousu realisoidaan irtautumisvaiheessa, jolloin pääomasijoitusyhtiö myy omistuksensa kohdeyrityksessä. Pääomasijoit-tamisella on tärkeä kansantaloudellinen rooli in-novatiivisten yritysten kehittämisessä sekä uusien työpaikkojen luomisessa. Tunnetuimpia globaaleja pääomasijoituksien turvin kasvaneita menestystari-noita ovat muun muassa Google ja Apple.

Pääomasijoittajat tekivät kaiken kaikkiaan vuonna 2008 sijoituksia suomalaisiin yrityksiin yhteensä 630 miljoonan euron arvosta, josta noin 304 mil-joona (372 kpl) oli Suomeen rekisteröityjen sijoitta-jien tekemiä. Suomalaisten pääomasijoittajien sekä kotimaahan että ulkomaille tekemien sijoitusten kokonaissummasta (360 M€) kappalemääräisesti suurin osa (171 kpl) tehtiin käynnistysvaiheen yri-tyksiin. Keskimääräinen käynnistysvaiheen sijoitus on Suomessa noin 100 000 – 300 000 euroa kun taas kasvuvaiheessa tyypillinen sijoitus on kooltaan noin 1 – 5 miljoonaa euroa.37 Sijoitukset voivat olla kuit-enkin huomattavasti suurempiakin potentiaalisen ja riittävän suuren yhtiön löytyessä. Myöhemmän laajentumisvaiheen yrityksien kohdalla sijoituksen koko vaihtelee 5 miljoonasta eurosta aina kymme-niin miljooniin euroihin saakka

Suomalainen pääomasijoitustoiminta on alkanut ak-tiivisesti kehittyä vasta 1990-luvulla, mutta on tästä huolimatta se on jo pystynyt jo vakiinnuttamaan asemansa hyvin suomalaisessa rahoituskentässä. Kansainvälisesti pitkälle kehittyneillä markkinoilla pääomasijoitustoiminnan volyymit ovat Suomeen verrattuna korkeita. Esimerkiksi Iso-Britanniassa venture capital38-sijoitusten koko oli noin 6 mil-jardia euroa39 ja Yhdysvalloissa 20 miljardia eu-roa40. Suomessa pääomasijoittajien etujärjestönä

toimii Suomen pääomasijoitusyhdistys FVCA41 (Finnish Venture Capital Association), joka pyrkii ke-hittämään toimialan toimintamahdollisuuksia sekä tuomaan esille pääomasijoitusta yhtenä varteen-otettavana yrityksen rahoitusmahdollisuutena. FVCA on Euroopan pääomasijoitusyhdistyksen jä-sen EVCA (European Venture Capital Association)42. Muita suuria alan yhdistyksiä ovat brittiläinen BVCA 43 (British Venture Capital Association) ja yhdysval-talainen NVCA44 (National Venture Capital Associa-tion). Pääomasijoittamisen etujärjestöt tuottavat myös hyödyllisiä raportteja rahastojen varainke-ruusta, sijoituksista ja irtautumisista.

3.5.1. Pääomasijoittaminen

Pääomasijoittajat tekevät sijoituksensa hallin-noimiensa rahastojen kautta. Rahastoilla on useasti selkeä maantieteellinen ja sijoitusten kokoon sekä omistusasteeseen liittyvä fokus sekä toimiala- ja kehitysvaiherajauksensa, jotka ohjaavat kohteiden valitsemista. Rajaamalla sijoitusstrategiaansa pää- omasijoittajat pystyvät hyödyntämään tehok-kaimmin sekä vaalimaan tärkeää osaamistaan ja verkostojaan. Erikoistumisen seurauksena pää-omasijoittajat pystyvät myös toimimaan paremmin yrittäjien tukena liiketoiminnan ja strategian kehit-tämisessä. Yrittäjän onkin hyvä tutustua etukäteen eri pääomasijoittajien toimintaan, sopivimman ta-hon löytämiseksi. Pääomasijoitusyhtiöiden rahas-toilla on yleensä noin kymmenen vuoden elinikä, jonka ajaksi sijoittajat sitovat pääomansa. Pää-omasijoitusyhtiöiden sijoitushorisontti yksittäisessä yrityksessä on yleensä 3-7 vuotta, riippuen sijoi-tushetkestä, sijoituksen luonteesta sekä kohteen kehitysvaiheesta.

Pääomasijoittajan mukanaan tuoma lisäarvo muo-dostuu paitsi sijoitettavasta pääomasta, myös osaamisesta strategioiden luomisessa, rahoituksen kokonaisjärjestelyissä, hallitustyöskentelyssä, bud-jetoinnissa, markkinoinnissa, johtamisjärjestelmien kehittämisessä, kontakteissa ja toimialatuntemuk-sessa. Lisäksi pääomasijoittajien mukanaolo lisää yrityksen uskottavuutta sen muihin sidosryhmiin nähden ja parantaa myös muun ulkoisen rahoituk-sen järjestämismahdollisuuksia.

Pääomasijoitukset tehdään yleensä merkitsemällä uusia osakkeita tai ostamalla niitä edellisiltä omista-jilta sekä myöntämällä osakaslainaa (eräpäivätön

37FVCA Vuosikirja 2008, http://www.fvca.fi/UserFiles/fvca/File/julkaisut/FVCAyearbook08_web.pdf, 38Tämä luku painottaa venture capital -pääomasijoituksia,jotka tehdään tyypillisesti nuoriin yrityksiin joilla on korkea kasvupotentiaali. Muista sijoituksista (ja toisinaan myös kattamaan venture capital sijoitukset) käytetään termiä private equity. , 39BVCA Private Equity and Venture Capital Report on Investment Activity 2008, http://admin.bvca.co.uk/library/docu-ments/report_on_investment_activity_08.pdf, 40NVCA Venture Capital Investments Q4 and full year 2008, http://www.nvca.org/index.php?option=com_docman&task=doc_download&gid=401&Itemid=93, 41http://www.fvca.fi/, 42http://www.evca.eu/, 43http://www.bvca.co.uk/, 44http://www.nvca.org/



Kuva 11: Pääomasijoittajien käyttämien rahoitus-instrumenttien suhteelliset osuudet vuonna 2007

11%

29%

10%

50%

pääomalaina). Myös vaihtovelkakirjalainat ja muut lainat sekä mezzanine- eli välirahoitusinstrumentit ovat pääomasijoittajien käyttämiä instrumentteja. Lisätietoa pääomasijoittajien käyttämistä instru-menteista löydät liitteestä 2.

Rahaston tuottovaatimuksen sekä etenkin alku-vaiheen yritystoimintaan liittyvien korkeiden riskien johdosta pääomasijoittajat ovat omaksuneet tietyn ammattimaisen toimintamallin. Sijoitusten tuot-tojen pitää olla suhteutettuja riskiin sekä valintakri-teerien tiukat, jotta epäonnistumisen mahdollisuus tulisi minimoitua. Alalla vakiintuneen yleistyksen mukaan noin kahdessa kymmenestä alkuvaiheen sijoituksesta pääoma menetetään kokonaan, kuusi päätyy nollatulokseen sekä kaksi yritystä tuottaa positiivisen tuloksen. Näiden kahden sijoituksen tulisi siten tuoda alkuvaiheen sijoituksiin (venture capital) erikoistuvalle pääomasijoitusyhtiölle riit-tävästi voittoa kattamaan koko rahaston tuotto-odo-tukset.45 Sijoitusten tarkka valinta johtaa huomat-tavasti pidempään sijoitusprosessiin ja tarkempaan yritysanalyysin kuin esimerkiksi enkelisijoittajien tapauksessa. Pääomasijoittajien toimintatapa ilme-nee myös sijoituksen ehdoista ja käytettävistä si-joitusinstrumenteista. Pääomasijoittajat käyttävät laajempaa instrumenttikirjoa, mutta suosivat kui-tenkin pääomaehtoisia rahoitusmuotoja.

Kuvassa 11 on esitetty vuonna 2007 sijoittajien käyttämien instrumenttien suhteellinen osuus; tie-dot perustuvat Suomen Pääomasijoitusyhdistyksen vuosikirjaan.46

Pääomasijoittajien irtautumisten määrä on kas-vanut jo neljänä vuonna peräkkäin tehden uuden ennätyksen vuonna 2007. Vuonna 2007 irtautumi-sia tehtiin 182 yrityksestä. Yleisimmin (64%) irtau-tuminen tapahtui yrityskaupan kautta.47

Pääomasijoituksen etuja verrattuna muihinrahoitusmuotoihin : 48

• Pääomarahoitus antaa vankan rahoituksellisen pohjan yrityksen tulevaisuudelle.

• Rahoitusta ei tarvitse lyhentää sijoitusaikana.Se ei pääsääntöisesti aiheuta korkokuluja.

• Tulorahoitus on käytettävissä liiketoiminnankehittämiseen.

• Pääomasijoittajan monipuolinen liiketoiminta-osaaminen on yrityksen käytettävissä.

• Pääomarahoitus ei sido vakuuksia. Yrittäjänhenkilökohtaiset ja yrityksen vakuudet ovat käytettävissä vieraan pääomanehtoisen rahoi-tuksen hankkimiseen.

• Pääomasijoittaja jakaa liiketoimintariskinyrittäjän kanssa.

• Pääomarahoitus parantaa yrityksen vakavarai-suutta (omavaraisuusastetta).

• Pääomarahoitusta on tarjolla kaikilla aloillatoimiville, erilaisissa kehitysvaiheissa oleville yrityksille.

• Pääomasijoittaja tulee yrityksen omistajaksisovitulla omistusosuudella.

3.5.2. Pääomasijoitus yrittäjän näkökulmasta

Yrittäjän hakiessa pääomasijoitusta hänen on syytä tiedostaa muutamia asian luonteeseen liittyviä seikkoja. Ensinnäkin pääomasijoittaminen on liike-taloudellista toimintaa kun taas yrittäjän lähipiirin epäformaaleilla sijoittajilla tuotto saattaa olla vain yksi sivutavoite. Tästä syystä pääomasijoittaja ha-luaa myös valvoa yrityksen toimintaa ja vaikuttaa yhdessä yrittäjän kanssa sen kehitykseen. Lähes poikkeuksetta sijoittaja sopiikin hallituspaikasta sijoitussopimuksen yhteydessä. Lisäksi pääomasi-joittaja voi vaatia myös veto-oikeutta esimerkiksi suuriin investointeihin tai muutoksiin yrityksen toiminnassa ja strategiassa.Oman pääoman ehtoinen rahoitus (equity)

Muu oman pääoman ehtoinen rahoitus (quasi-equity)Välirahoitus (mezzanine)Vakuudeton laina

45 Tämä on ns. “2:6:2” -sääntö46 FVCA Vuosikirja 2008, http://www.fvca.fi/UserFiles/fvca/File/julkaisut/FVCAyearbook08_web.pdf

47 FVCA www-sivut, www.fvca.fi

Toiseksi, pääomasijoittaja pyrkii irtautumaan yrityk-sestä 3-7 vuoden sisällä sijoituksestaan. Irtautumi-nen tapahtuu tyypillisesti myymällä koko yritys. Toisinaan irtautuminen tehdään myös listaamalla yritys pörssiin tai löytämällä uusi pääomasijoittaja, joka ostaa vanhan sijoittajan ulos. Toimiva johto saattaa jossain tapauksissa myös lunastaa yhtiön. Yrittäjän onkin jo rahoitusta hakiessa hyvä tunnistaa yritykselleen potentiaalisia ostajaehdokkaita yritys-tasolla sekä ymmärtää niiden toimialojen kehitys.

Kolmanneksi, pääomasijoittajat pyrkivät luonnol-lisesti myös luomaan tuottoisan sijoitusportfolion. Pääomasijoittajat ovatkin pääsääntöisesti kiinnostu-neita yrityksistä, joilla – kehitysvaiheesta riippumat-ta – on hyvät kasvumahdollisuudet ja joita johtaa kokenut ja tavoitteellinen johtoryhmä. Toimiessaan korkean potentiaalin uusia tuotteita ja palveluja kaupallistavien yritysten kanssa pääomasijoittajat ovat myös tietoisia siitä, että jopa kolmannes sijoi-tuksista saattaa epäonnistua. Kompensoidakseen

tätä riskiä pääomasijoittajat hakevat 5-10 kertaista tuottoa sijoituksilleen.48 Tämän vuoksi sijoituksen aikana yrityksen rahavirtoja suunnataan voimak-kaasti yrityksen kehittämiseen ja kasvun tavoitte-luun. Tämä tarkoittaa yrittäjälle yleensä sitä, että johtotason palkkataso sälytetään maltillisena ja osinkoja maksetaan aiempaa niukemmin.

3.5.3. Sijoitusprosessin vaiheet

Sijoitusprosessit eri pääomasijoittajien välillä ovat melko samankaltaisia ja siksi jokaisen yrittäjän on hyvä tutustua niihin ennen yhteydenottoa pää-omasijoittajaan. Yleisluontoinen sijoitusprosessi voidaan jakaa seitsemään vaiheeseen kuvan 12 mu-kaisesti 49. Vaiheet ovat 1: yhteydenotto sijoittajaan, 2: alustava arviointi (evaluointi), lisätietojen keruu ja neuvottelujen aloitus, 4: due diligence -tarkastus, 5: neuvotteluiden päättäminen, 6: sijoitusaika ja 7: irtautuminen.

Kuva 12: Yleisluontoisen sijoitusprosessin vaiheet

Vaiheet ennen ensimmäistä päätöstä jatkosta

Tässä vaiheessa yrittäjä ottaa yhteyden sijoittajaan ja sopii tapaamisesta tai lähettää liiketoimintasuun-nitelmansa pääomasijoittajalle. Ensitapaamiseen liittyy esitys yrityksen nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä. Tämän jälkeen pääomasijoittajat teke-vät päätöksen siitä ovatko he halukkaita jatkamaan neuvotteluja pidemmälle.

Epäviralliset keskustelut rahoittajien kanssa kannat-taa kuitenkin aloittaa jo liikeideaa kehittäessään. Arvokkaan palautteen lisäksi yritys pystyy myös

tekemään itsensä tunnetuksi pääomasijoittajien keskuudessa sekä oppia tuntemaan eri sijoittajien heikkoudet ja vahvuudet. Hyvin usein pääomasi-joittajan ensimmäinen kohtaaminen rahoitettavan yrityksen kanssa on tapahtunut 6-24 kk ennen varsinaista sijoitusta, jolloin sijoittaja on pystynyt kasvattamaan tietouttaan kohdeyrityksestä ja sen kehityksestä.

Analyysit ja due diligence

Päätöksenteon tueksi pääomasijoittaja kerää lisä-tietoa yrityksestä ja sen markkinoista voidakseen paremmin arvioida yrityksen menestymismah-

1. Yhteydenottosijoittajaan

2. Alustavaarviointi

3. Lisätietojen keruuja neuvottelujen

aloitus4. Due Diligence

5. Neuvotteluidenpäättäminen

6. Sijoitusaika 7. Irtautuminen

Ensimmäinen päätösjatkosta

Toinen päätösjatkosta

Sijoitus yritykseen

48 Kypsempiin yrityksiin kohdistuvat velkarahoitteiset yritysostot ovat yleensä tuottovaatimuksiltaan jonkin verran alhaisempia, koska niissä liiketoimintaan liittyvä riskikin on usein huomattavasti pienempi. 49 Tämä vaihekuvaus on perustuu haastatteluihin suomalaisten pääomasijoittajien kanssa sekä lähteeseen FVCA, PricewaterhouseCoopers. 2006.”Pääomasijoitus –avain yrityksen kasvuun” Saatavilla: http://www.fvca.fi/UserFiles/fvca/File/julkaisut/FVCA_opas_2006.pdf



Ohjelmistoalalle sijoittavat suomalaiset pääomasi-joittajat ja heidän yhteystiedot on listattu luvussa 5.3.

3.6. Aikaisen vaiheen yritysten rahoituskelpoisuus

Aikaisen vaiheen yrityksissä pääomasijoitta kiinnit-tää huomiota yrityksen avainhenkilöihin, markki-naymmärrykseen ja yrityksen liiketoimintamalliin. Yrittäjien tulisi panostaa näiden seikkojen esille tuomiseen ensimmäisissä keskusteluissa poten-tiaalisten sijoittajien kanssa. Alkuvaiheen yrityk-sen kohdalla sijoittaja yleensä antaa pienemmän painoarvon yrityksen taloudellisille tunnusluvuille. Sen sijaan myöhemmissä vaiheissa taloushallinnon ammattimaisuus, kassavirran hallinta sekä yrityksen hallussa olevat immateriaalioikeudet korostuvat.

3.6.1. Ydintiimin merkitys

Avainhenkilöiden kokemus, osaaminen ja uskot-tavuus ovat keskeisessä roolissa haettaessa ulkopuolista rahoitusta. Ydintiimillä tulisi olla laaja-alaista osaamista yrityksen liiketoiminnan kehittämisestä, kasvattamisesta ja kaupallistami-sesta aina taloushallinnon ja teknologiakehityksen alueille saakka. Kaupallisen osaamisen alueella ko-rostuvat kohdemarkkinan asiakkaiden, arvoketjun ja ostopäätösprosessien tunteminen. Osaaminen voi olla peräisin esimerkiksi aiemmasta työhisto-riasta asiakastoimialalla, joka edesauttaa teollisen logiikan ja markkinan toimintamekanismien ym-märtämistä. Lisäksi kontaktit asiakasrajapintaan ja myynnin kannalta keskeisiin päätöksentekijöihin ovat tärkeitä. Mikäli yrityksellä ei ole kaikkia edellä mainittujen funktioiden osaajia, asia on tuotava selkeästi esille rahoittajien kanssa keskusteltaessa sekä esitettävä suunnitelma kyseisten henkilöiden ja osaamisen rekrytoimiseksi. Tämä antaa pääomasijoittajalle myönteisen kuvan siitä, että yrittäjä ymmärtää millaisia henkilöitä tarvitaan yrityksen toimialalla. Vaikka talouden ammattilaisia ei aloittavassa tai hieman pidemmälle edenneessä yrityksessä ole välttämätöntä olla, ovat kuitenkin laskentatoimen riittävä osaaminen sekä raportoitujen lukujen oikeellisuus ehdottomia edellytyksiä rahoituskel-poisuudelle. Pääomasijoittajien verkostot voivat edesauttaa kyvykkäiden henkilöiden löytymistä, jotka vahvistavat yritystä entisestään.

dollisuudet. Pääomasijoittaja käy läpi niin yrityk-sen liikeidean, liiketoimintamallin, yritysstrategian, henkilöstöresurssit, teknologiaosaaminen, talou-delliset resurssit ja varannot kuin mahdolliset im-materiaalioikeudet. Pääomasijoittaja arvioi muun muassa johtoryhmän kokemuksen ja valmiuden to-teuttaa suunnitelmat sekä avainhenkilöiden riskin- ottokyvyn. Henkilöstön lisäksi analysoidaan mark-kinoiden kasvumahdollisuuksia, yrityksen kilpailu-etua, yrityksen asiakkaiden määrää ja saavutettuja tuloksia. Tämän lisäksi pyritään luomaan kuva siitä millaista tuottoa sijoitukselta voidaan realistisesti odottaa.

Yrityksen mahdollisuuksien lisäksi tehdään niin sa-nottu due diligence -tarkastus50, jolla sijoittaja pyrkii varmistamaan että yrityksessä ei ole ongelmia tai sekavuutta esimerkiksi omistajuussuhteissa, osakassopimuksessa, yhtiöjärjestyksessä tai talou-dellisessa tilassa, jotka saattaisivat hankaloittaa si-joittajan liiketoimintaa ja vaarantaisivat olennaisesti sijoituksen onnistumisen. Due diligence on rutiinin-omainen toimenpide kaikissa ammattimaisissa si-joitusarvioinneissa.

Sijoituksen tekeminen ja sen jälkeinen aika

Kun pääomasijoittaja on arvioinut yrityksen me- nestymismahdollisuudet, suorittanut due diligen-cen ja on vakuuttunut siitä että yrityksellä on poten-tiaalia saavuttaa rahaston tuotto-odotukset, voivat lopulliset neuvottelut yrityksen arvosta ja sijoitus-suunnitelmasta alkaa. Varsinaiset tunnustelut ovat alkaneet jo aiemmin sijoitusprosessin aikana, mutta sijoittajan tarkka näkemys yrityksestä ja sen mah-dollisuuksista rakentuu läpi koko prosessin. Vasta perinpohjaisten neuvottelujen ja riittävän fakta-pohjaisen informaation keräämisen jälkeen voidaan sijoituksen yksityiskohdista sopia.

Sijoitussuunnitelmassa vahvistetaan lopullinen si- joitettava pääoma, sijoituksen maksuaikataulu, si-joittajan saama osuus yrityksen pääomasta (tai muu maksusuunnitelma riippuen käytetystä sijoitus- instrumentista) sekä muut mahdolliset sijoitukseen liittyvät erityisehdot. Sijoitusprosessi päättyy siinä vaiheessa kun sijoittaja irtautuu yrityksestä. Ylei-simmin tämä tapahtuu yritysoston kautta, mutta myyminen uusille sijoittajille tai pörssilistautumi-nen ovat myös mahdollisia vaihtoehtoja.

50 Due diligencella tarkoitetaan yksityiskohtaista analyysia, tiettyjen kriteerien mukaan tehtyä huolellista yrityksen läpikäyntiä, jonka tarkoituksena on selvittäätuntemattomia riskejä ja vastuita ennakkoon.

3.6.2. Maksavien asiakkaidenmerkitys

Olemassa olevat asiakkaat ja tulorahoitus ovat vakuuttava osoitus liikeidean toimivuudesta ja joh-don kyvystä luoda kaupallista liiketoimintaa. Tun-netut ja vaativat suuryritykset voivat toimia hyvinä referenssiasiakkaina uskottavuuden ja kilpailukyvyn kehittämisessä. Tulosrahoitus osaltaan todistaa, että yritys on pystynyt tarjoamaan todisteen rat-kaisunsa toimivuudesta ja kiinnostavuudesta. Tämä on usein riittävä edellytys jatkokeskusteluille sijoittajien kanssa. Kaupallinen myyntityö tulee aloittaa mahdollisimman varhain liikeidean ja liike-toimintamallin kehittämiseksi. Lisäksi kaupallinen osaaminen tulee olla hallussa yrityksellä itsellään. Alkuvaiheessa voidaan hyödyntää ulkopuolisia kon-sultteja potentiaalisten asiakkaiden kartoittamises-sa, mutta tärkeintä on kerätä palautetta asiakkailta suoraan yrityksen omille edustajille itselleen. Ensimmäisten toteutuneiden kauppojen lisäksi on huomioitava sekä tarjooman soveltuvuus asiakasyri-tyksen liiketoimintaprosesseihin että miten tarjottu tuote tai palvelu toimii loppukäyttäjän näkökulmas-ta. Asiakkaiden täytyy esimerkiksi usein tehdä erilai-sia investointeja ennen kuin heidän loppuasiakkaan tarve saadaan tyydytettyä. Yrittäjän tulisi näin ollen tuntea asiakasrajapinnan takana olevat prosessit ja arvoketjut sekä miten ne kehittyvät. Tällä osa-alueella ilmenee kuitenkin usein puutteita aloitta-vien yrityksien keskuudessa. Usein esimerkiksi saa-tetaan verrata oman tuotteen omakustannushintaa kilpailijan ulosmyyntihintaan ja todetaan tämän perusteella oman tuotteen olevan kilpailukykyinen. Tällöin yritys ei ole ottanut huomioon tuotetukea tai yhteensopivuusongelmia, joiden vuoksi omis-tuksen kokonaiskustannus saattaa nousta kilpaili-jaa suuremmaksi. Näiden haasteiden välttämiseksi yrityksen tulee miettiä tarkkaan niitä tekijöitä, jotka erottavat heidän tuotteensa ja palvelunsa kilpaili-joista ja saavat potentiaaliset asiakkaat ryhtymään niiden käyttäjiksi.

”Olemassa olevat asiakkaatja tulorahoitus ovat

vakuuttava osoitus liikeidean toimivuudesta ja johdon

kyvystä luoda kaupallistaliiketoimintaa.”



4. Yhteenveto

Tässä ohjelmistoyritysten rahoitusoppaassa olemme käsitelleet suomalaisille ohjelmistoyrityksille tyypil-lisiä rahoitusmuotoja ja toimijoita. Suomessa on muuhun Eurooppaan ja maailmaan verrattuna poik-keuksellisen vahva julkinen innovaatiojärjestelmä, joka tukee erityisesti innovatiivisia alkuvaiheen kas-vuyrityksiä. Julkisen innovaatiojärjestelmän keskei-simpiä toimijoita ovat Työ- ja elinkeinoministeriön alaiset toimijat kuten Tekes ja TE-keskukset, jotka tukevat yrityksiä avustuksien ja lainojen muodossa. Lisäksi muita merkittäviä toimijoita ovat julkiset toimijat kuten Euroopan sosiaalirahasto, Keksin-tösäätiö, Finnvera, Veraventure, Suomen Teol-lisuussijoitus ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (Sitra).

Julkisen rahoitusympäristön lisäksi tärkeässä roolis-sa ovat yksityiset rahoitustoimijat ja rahoitusinstru-mentit. Alkuvaiheen yrityksissä näitä ovat yrittäjien ja omistajien oma varallisuus sekä pankkilainat. Myöhemmässä vaiheessa korostuvat bisnesenkelit ja pääomasijoittajat, jotka tuovat yritykseen pää-omaa, osaamista ja verkostoja. Merkittävän yrityskoon ja kansainvälisen kilpailukyvyn saavuttami-seen vaadittava rahoitus tulee yleensä ammat-timaisilta pääomasijoittajilta ja bisnesenkeleiltä. Suomalainen pääomasijoituskenttä on volyymil-tään kansainvälisiä markkinoita pienempi, mutta elinvoimainen. Hyvän liikeidean, liiketoimintamallin ja riittävän yrityskoon omaavat yritykset puolestaan houkuttelevat niin kotimaisia kuin kansainvälisiä pääomasijoittajia.

Suomalaisen ohjelmistoalan yhtenä haasteena on kuitenkin pieni yrityskoko, joka heijastuu myös alan sijoituksiin. Suomessa toimii kaiken kaikkiaan yli 4000 ohjelmistoyritystä, joista vain hieman yli 100 on suuria tai keskisuuria yli 50 henkeä työl-listäviä yrityksiä. Keskisuuret ja suuret yritykset ovat alan tuottavuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn näkökulmasta Suomelle tärkeitä. Keskisuuret ja suuret yritykset ovat myös niitä, jotka kiinnosta-vat ammattimaisia sijoittajia ja teollisia toimijoita.

Tämän rahoitusoppaan myötä olemme halunneet osaltaan tukea ja viestittää suuremman yritys-koon merkitystä ja tuoda objektiivisesti esille eri rahoitusvaihtoehdot yrityksen kasvattamiseksi kansainvälisille markkinoille. Tehokas julkisten tuki-muotojen ja yksityisen sijoittajien hyödyntäminen

luo vahvan pohjan kansainvälisen kilpailukyvyn ja suuremman yrityskoon kehittämiselle. Ennen kaik-kea tarvitaan yrittäjien omaa tahtoa ja halua sekä riskinottokykyä kasvattaa yrityksensä kansainvä-liseksi toimijaksi.

Rahoitusmuotojen valinnassa on näin ollen tärkeää huomioida erityisesti omistajien tahtotila ja elin-kaaren vaihe. Omistajat määrittelevät itse, mitä he haluavat yhdessä saavuttaa yrityksensä osalta. Suomessa on laaja joukko niin julkisia kuin yksityisiä rahoitusmuotoja, joilla voidaan merkittävästi edes-auttaa yritysten kasvua. Rahoitusinstrumenttien soveltuvuus vaihtelee rahoitustarpeen ja yrityksen elinkaaren vaiheen mukaisesti. Tärkeimpänä kasvun ja kilpailukyvyn lähteenä toimivat kuitenkin asiak-kaat ja myydyistä tuotteista ja palveluista muodos-tuva tulorahoitus. Vahva tulorahoitus on merkki yri-tyksestä, jonka kehittämille tuotteille ja palveluille on kysyntää. Tulorahoitus on usein myös edellytys ulkoisen rahoituksen saamiselle ja näin yrityksen edelleen kehittämiselle.

Lopuksi haluamme toivottaa menestystä ja kasvua yrityksellesi, oli kyseessä sitten pieni, keskisuuri tai suuri ohjelmistoyritys. Ohjelmistoalasta ja sen yrityksistä on mahdollisuus kasvattaa merkittävä tukijalka koko Suomen taloudelle. Vakavaraiset kan-sainvälisen kilpailukyvyn omaavat kasvuyhtiöt ovat tästä paras esimerkki, joita me kaikki voimme olla yhdessä rakentamassa.

5. Yhteystiedot

5.1.1. TE-keskukset 51

5.1. Julkiset rahoittajat

Yhteystiedot luvussa listataan oppaassa esitettyjen toimijoiden yhteystiedot. Lukemisen ja tietojen etsimi-sen helpottamiseksi toimijat ja niiden yhteystiedot ovat esitetty samassa järjestyksessä kuin ne on mainittu varsinaisessa tekstissä. Luvun tarkoituksena on antaa lukijalle ensisijainen yhteystieto ja kontakti ensim-mäistä yhteydenottoa varten. Tämän jälkeen yrityksen edustajaa suositellaan hankkimaan lisätietoa kunkin toimijan rahoitusinstrumenteista seuraavien toimenpiteiden aloittamiseksi.

www.te-keskus.fi

Valtion aluehallinto uudistuu vuoden 2010 alusta lähtien. Eduskunnan odotetaan hyväksyvän uudistusta koskevat lait marraskuussa 2009. Uudistuksen tavoitteena on kansalais- ja asiakaslähtöisyyden, tuloksel-lisuuden ja tehokkuuden parantaminen. TE-keskuksen palvelut eivät muutu, mutta ne hoidetaan uusissa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa (ELY-keskukset).

Uudet yhteystiedot 1.1.2010 alkaen ovat: Internet: www.ely-keskus.fiSähköposti: [email protected]: 020 63 60000 Myös vanhat yhteystiedot toimivat siirtymäkauden ajan.

Alueellisten TE -keskusten yhteystiedot:

Uudenmaan TE-keskusPL 15 (Maistraatinportti 2)00241 HelsinkiPuh. 010 19 1450

Etelä-Pohjanmaan TE-keskusHuhtalantie 260220 SeinäjokiPuh. 010 60 27641

Etelä-Savon TE-keskusPL 164, (Mikonkatu 5)50101 MikkeliPuh. 010 60 24182

Hämeen TE-keskusRauhankatu 1015110 LahtiPuh. 010 60 25209

Kaakkois-Suomen TE-keskusKauppakatu 40 D53100 LappeenrantaPuh. 010 60 23000

Kainuun TE-keskusKalliokatu 487100 KajaaniPuh. 010 60 23652

Keski-Suomen TE-keskusPL 44 (Cygnaeuksenkatu 1)40101 JyväskyläPuh. 010 60 24841

Lapin TE-keskusRuokasenkatu 296200 RovaniemiPuh. 010 60 27140

Pirkanmaan TE-keskusPL 467 (Kauppakatu 4)33101 TamperePuh. 010 60 25741

Pohjanmaan TE-keskusPL 131 (Hovioikeudenpuistikko 19 A)65101 VaasaPuh. 010 60 28583

Pohjois-Karjalan TE-keskusPL 8 (Kauppakatu 40 B)80101 JoensuuPuh. 010 60 26171

Pohjois-Pohjanmaan TE-keskusPL 86, (Viestikatu 1)90101 OuluPuh. 010 60 28040

Pohjois-Savon TE-keskusPL 2000 (Käsityökatu 41)70101 KuopioPuh. 010 60 26651

Satakunnan TE-keskusPL 266 (Yrjönkatu 20, 2 krs.)28101 PoriPuh. 010 60 22026

Varsinais-Suomen TE-keskusPL 236 (Ratapihankatu 36)20101 TurkuPuh. 010 60 22531

51 http://www.tekes.fi/fi/community/Toimipisteet/678/Tekes%20TE-keskuksissa/1620

Julkiset tuet, avustukset ja kehityslainat



5.1.2. Tekes

www.tekes.fi

Käyntiosoite ja postiosoite: Kyllikinportti 2 (PL 69), 00101 HelsinkiVaihde: 010 191 480Asiakaspalvelu: 010 60 55050Sähköposti: [email protected]

5.1.3. Keksintösäätiö

www.keksintosaatio.fi

Käyntiosoite ja postiosoite: Tekniikantie 12 (PL 382), 02150 EspooVaihde: 020 737 3000Neuvonta: 020 737 3020

5.1.4. Euroopan sosiaalirahasto - Työ- ja elinkeinoministeriö - ESR

www.esr.fi

Käyntiosoite: Mikonkatu 4, 00100 HelsinkiPostiosoite: PL 32, 00023 ValtioneuvostoVaihde: 010 60 6000Sähköposti: [email protected]

Julkiset lainat ja pääomasijoitukset

5.1.5. Finnvera Oyj

www.finnvera.fi

Käyntiosoite: Eteläesplanadi 8, HelsinkiPostiosoite: PL 1010, 00101 HelsinkiValtakunnallinen vaihde: 020 460 11Toimitusjohtaja: Pauli Heikkilä, p. 020 460 7321

5.1.6. Veraventure

www.veraventure.fi

Vaihde: 020 460 3988Toimitusjohtaja: Leo Houtsonen p. 020 460 3583, 0400 379 252, [email protected]

5.1.7. Finnfund

www.finnfund.fi

Käyntiosoite: Uudenmaankatu 16 B, 4. kerros, 00120 HelsinkiVaihde: (09) 348 434Sähköposti: [email protected]: Jaakko Kangasniemi, p. (09) 3484 3339

5.1.8. Suomen Vientiluotto Oy

www.fec.fi

Käyntiosoite: Eteläesplanadi 8, HelsinkiPostiosoite: PL 123, 00131 HelsinkiVaihde: 020 460 3500Sähköposti: [email protected]: Jyrki Wirtavuori, p. 020 460 3502

5.1.9. Suomen Teollisuussijoitus Oy

www.teollisuussijoitus.fi Käyntiosoite: Kalevankatu 9 A, HelsinkiPostiosoite: PL 685, 00101 HelsinkiVaihde: (09) 680 3680Sähköposti: [email protected]: Juha Marjosola, p. (09) 6803 6811



Suomen kanssayrittäjät SKY ry yksityishenkilöiden perustama yhteisö, joka toiminnan tarkoituksena on tukea kansainvälistä potentiaalia omaavaa yritystoimintaa, kasvuyrityksiä ja edistää kanssayrittäjyyttä. Kanssayrittäjien toimintatapa on osaamissijoittaminen, jossa yksityishenkilö tulee yrityksen omistajan sivu-toimiseksi yhtiökumppaniksi. Päämääränä on toimia tuloksellisesti yrityksen arvon nousun eteen.

www.kanssayrittajat.fiYhteyshenkilö: Mikko Oksanen, CONNECT Finland [email protected]

Suomen kanssayrittäjät SKY ry

Business Fellows Oy tarjoaa yrityksiä ja osaamisyrittäjiä yhteen tuovan kohtaamispaikan internetissä. Yhteisön päämääränä on linkittää pieniä yrityksiä potentiaalisiin osakkaisiin, sijoittajiin, neuvonantajiin ja työntekijöihin. Viimeksi mainitut tahot voivat toisaalta käyttää palvelua mielenkiintoisten yritystarinoiden löytämiseen.

www.businessfellows.comYhteyshenkilö: Antti Anttila, Business Fellows Oy p. 045 260 8585, [email protected]

Business Fellows Oy

Suomen Bisnesenkeleiden toimintaan osallistuu joukko yksityisiä pääomasijoittajia, jotka tuovat pääoman lisäksi omaa osaamistaan yritysten käyttöön kontaktiverkon, hallitustyöskentelyn ja yhteistyösuhteiden kautta. Toiminnan tavoitteena on luoda uusia kasvuyrityksiä ja aktiivisia yhteistyöverkostoja.

www.bisnesenkelit.fi

Yhteyshenkilö: Antti Jussila, LEDI Oy p. 050 599 0179, [email protected]

5.2. Bisnesenkelit ja osaamissijoittajat

Bisnesenkelien ja osaamissijoittajien järjestäytynyt toiminta Suomessa on vielä varsin uutta. Suurin osa suomalaisista bisnesenkeleistä ja kanssayrittäjistä toimii yksityishenkilöinä. Nämä henkilöt ovat parhaiten tavoitettavissa henkilökohtaisten kontaktien kautta. Tässä kontaktien luomisessa auttavat muun muassa Ohjelmistoyrittäjät ry:n jäsenet, yrityshautomoiden asiantuntijat ja ammattimaiset pääomasijoittajat. Kannattaa myös huomioida Veraventuren ylläpitämä enkelirekisteri SijoittajaExtra sekä soveltuvat verkos-toitumis- ja sijoittajatapahtumat (esimerkiksi Technopoliksen MoneyTalks-tapahtumat). Työkaluna toimi-vat myös sähköiset verkostot ja portaalit kuten LinkedIn.com ja TechnopolisOnline.com. Muutamia esi-merkkejä toimijoista:

Suomen Bisnesenkelit ry

Comset Oy takana on ryhmä kasvuyrittämiseen erikoistuneita ammattilaisia. Yhtiö toimii osaamissi-joitusyhtiönä, joka toimii suoraan kasvuyritysten omistajien kanssa. Toiminnan tarkoituksena on kiihdyttää kohdeyrityksen arvon kasvua sijoittamalla siihen yhtiön omaa osaamista ja rahaa.

www.comset.fi/yritysYhteyshenkilö: Asko Kapanen, Comset Oy p. 0400 551 471, [email protected]

Comset Oy

5.3. Pääomasijoittajat

Suurin osa Suomessa toimivista pääomasijoittajista tekee sijoituksia koko maahan sopivien sijoituskohteiden löytyessä. Suomessa on kuitenkin useita alueellisesti toimivia pääomasijoittajia, jotka sijoittavat ainoastaan oman maakuntansa tai lääninsä alueella. Alueellisten pääomasijoittajien verkosto kattaa koko maan.

Oheiseen on koottu kotimaisten pääomasijoittajien yhteystiedot, jotka sijoittavat ohjelmistoalalle. Koti-maisten pääomasijoittajien lisäksi Suomessa toimii monia ulkomaisia pääomasijoittajia. Osa ulkomaisista pääomasijoittajista on perustanut toimipaikan Suomeen, jonka kautta koordinoi sijoituksia, osa sijoittajista toimii suoraan ulkomailta ja voi tehdä esimerkiksi yhteissijoituksia paikallisen toimijan kanssa.

Aboa Venture Management Oy

Aboa Venture Management tarjoaa eri toimialoilla toimiville yrityksille oman pääoman ehtoisia rahoitus- ja omistusratkaisuja osallistumalla johdon yritysostoihin, MBO-, MBI- ja muihin yritysjärjestelyihin sekä pienten ja keskisuurten yritysten käynnistys- ja kasvuvaiheisiin.

www.aboaventure.fi

Käynti- ja postiosoite: Aurakatu 12 a 6.krs, 20100 TurkuVaihde: 020 752 8010Yhteyshenkilö: Heikki Tuomala, p. 040 544 1250, [email protected] sijoitus: 100 000 – 1 000 000 eurKehitysvaiheet: ei rajoituksia

Aura Capital Oy

Aura Capital on yksi harvoista riskipääomayrityksistä Suomessa. Aura Capital on omistautunut tukemaan erikoislaatuisia yrittäjiä, jotka rakentavat yrityksiä, jotka johtavat innovaatiota ja joilla on myös rohkeutta konkretisoida visionsa.

www.auracapital.com

Käynti- ja postiosoite: Kluuvikatu 5, 00100 HelsinkiVaihde: 010 830 0600Yhteyshenkilö: Vesa Laakso, p. 0400 523 127, [email protected]: Siemen, käynnistys, kasvu

Canelco Capital Oy

Canelco Capital on pääomasijoittaja, joka ammattisijoittajien varainhoitajana ja yritysten strategisenakehittäjäkumppanina keskittyy pk-yritysten johdon yritysostoihin ja muihin omistusjärjestelyihin.

www.canelco.fi

Vaihde: 040 531 9307Yhteyshenkilö: Jouko Pelkonen, p. 040 556 2387, [email protected]: ei rajoituksia



CapMan Group

CapMan on Pohjoismaiden ja Venäjän johtavia vaihtoehtoisen sijoitusluokan omaisuudenhoitajia ja hal-linnoi noin 3,5 miljardin euron pääomia rahastoissaan. CapMan Technology on Pohjoismaiden kokeneimpia teknologiasijoittajia, joka tekeee sijoituksia kasvuvaiheessa oleviin sekä myöhäisen kasvuvaiheen teknolo-giayrityksiin Pohjoismaissa.

www.capman.com

Käynti- ja postiosoite: Korkeavuorenkatu 32, 00130 HelsinkiVaihde: 020 720 7500Yhteyshenkilö: Petri Niemi, p. 020 720 7546, [email protected] sijoitus: 4 000 000 – 50 000 000 eurKehitysvaiheet: Yrityksellä on oltava liikevaihtoa

EQT Partners Oy

EQT rahasto sijoittaa Pohjois- ja Itä-Euroopan, Aasian sekä Yhdysvaltojen yrityksiin, joissa EQT pystyy toimi-maan katalyyttinä muuntaakseen ja kasvattaakseen toimintaa. EQT:n yritysmalli keskittyy ajamaan muutok-sen ja uudelleensijoittelun prosessia, kiihdyttäen huipputason kasvua yhdistäen taloudellisen osaamisen teollisen asiantuntijuuden kanssa.

www.eqt.fi

Käynti- ja postiosoite: Pohjoisesplanadi 25 A, 00100 HelsinkiVaihde: (09) 251 773 70Yhteyshenkilö: Thomas Ramsay, [email protected] sijoitus: 100 000 000 -Kehitysvaiheet: ei rajoituksia

Conor Venture Partners Oy

Conor Venture Partners Oy on uudenlainen tekniikkaan panostava pääomasijoitusrahasto ja rahastoyhtiö. Conor sijoittaa alkuvaiheen yrityksiin peräisin Suomesta, Ruotsista ja Baltiasta. Investointialueet ovat tietoja viestintäteknologia, sulautetut ohjelmistot, puolijohdeteknologia, elektroniikka, uudet materiaalit sekä optiikka.

www.conor.vc

Käynti- ja postiosoite: Tekniikantie 14, 02150 EspooYhteyshenkilö: Jari Mieskonen, p. 050 563 6992Kehitysvaiheet: Siemen, käynnistys

Innofinance Oy

Innofinance Oy on pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa suomalaisiin, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, tavoit-teena yrityksen kasvu ja menestys.

www.innofinance.fi

Käynti- ja postiosoite: Tekniikantie 12, 02150 EspooVaihde: 0207 43 2500Yhteyshenkilö: Martti Hintikka, p. 0400 302 081, [email protected] Kehitysvaiheet: Siemen, käynnistys, kasvu, johdon yritysostot

Intera Equity Partners Oy

Intera on uusi suomalainen yksityispääomayritys, joka tulee pääasiassa keskittymään suomalaisiin yrityk-siin, joiden liikevaihto on 10 ja 100 miljoonan euron välillä ja jotka eivät vielä ole saavuttaneet täyttä poten-tiaaliaan tullakseen markkinajohtajaksi omalla alueellaan.

www.interapartners.fi

Käynti- ja postiosoite: Aleksanterinkatu 15 B, 00100 HelsinkiVaihde: (09) 252 522 00Yhteyshenkilö: Tuomas Lang, p. 040 5451 240, [email protected]

Inventure Oy

Inventurella keskitytään riskipääomaan. Inventure tunnistaa, rakentaa ja luo arvoa innovatiivisimmille yri-tyksille Suomessa ja Skandinaviassa. Inventure ahkeroi läpimurtavien keksintöjen kehittämisessä pikkuyri-tyksistä maailmanlaajuisesti menestyksekkäisiin, innovatiivisiin yrityksiin.

www.inventure.fi

Käynti- ja postiosoite: Korkeavuorenkatu 22, 00130 Helsinki Vaihde: 040 039 9912Yhteyshenkilö: Arve Lukander, p. 040 039 9912, [email protected]: Aikainen kasvuvaihe

Eqvitec Partners Oy

Eqvitec on teknologiasuuntautunut, yksityinen pääomayritys johtavassa asemassa pohjoismaissa. Pääo-marahastot sijoittavat teknologiayrityksiin kaikissa kehitysvaiheissa alkuvaiheista ulosostoihin. Välirahastot keskittyvät ulosostoihin sekä laajennusrahoitukseen.

www.eqvitec.com

Käynti- ja postiosoite: Fabianinkatu 8, 00101 Helsinki Vaihde: 020 780 9800Yhteyshenkilö: Jukka Jokinen, [email protected] sijoitus: 500 000 – 15 000 000 eurKehitysvaiheet: Siemen, käynnistys, kasvu, johdon yritysostot - tilanteen mukaan



Nexit Ventures Oy

Nexit Ventures on riskipääomayritys jonka päätoimipaikat sijaitsevat pohjoismaissa sekä Silicon Valleyssa ja sijoittaa mobiiliteknologiaan.

www.nexitventures.com

Käynti- ja postiosoite: Kaisaniemenkatu 2 B, 00100 HelsinkiVaihde: (09) 681 8910Yhteyshenkilö: Sami Karppinen, p. 050 500 4648, [email protected] sijoitus: 1 000 000 – 3 000 000 eurKehitysvaiheet: siemen, käynnistys, kasvu

Nordic Growth

Nordic Growth on ammattilainen sijoittaja, joka etsii kansainvälistä kasvua, luomalla yhteistyösuhteitasijoittajien kanssa, jotka etsivät ainutlaatuisia mahdollisuuksia pohjoismaiden alueella.

www.nordicgrowth.com

Käynti- ja postiosoite: Eteläesplanadi 14, 00130 Helsinki Vaihde: (09) 424 144 50Yhteyshenkilö: Erkki Hietalahti, p. (09) 424 144 50, [email protected]: Yrityksellä on oltava liikevaihtoa

Nordic Mezzanine

Nordic Mezzanine tarjoaa välirahoitusta ulosostoihin, kasvuun sekä pääoman uudelleenjärjestelyyn. Nordic Mezzanine on välirahastojen hallintoyritys, jonka ensisijaiset yhteisösijoittajat sijaitsevat pohjoismaissa.

www.nordicmezzanine.com

Käynti- ja postiosoite: Aleksanterinkatu 15 A, 00100 HelsinkiVaihde: (09) 684 0640Yhteyshenkilö: Casper Grönblom, (09) 6840 6440, [email protected] sijoitus: 1 000 000 – 50 000 000 eurKehitysvaiheet: vakiintunut business

Midinvest Management Oy

Midinvest Management Oy on pk-yritysten omistusjärjestelyihin ja kasvun rahoittamiseen erikoistunut yk-sityinen pääomasijoittaja. Midinvest-rahastot ovat erikoistuneet pk-yritysten omistusjärjestelyihin ja kas-vun rahoitukseen, joka tekee sijoituksia myös varhaisen vaiheen teknologiayrityksiin.

www.midinvest.fi

Käynti- ja postiosoite: Kauppakatu 31 C, 40100 JyväskyläVaihde: 014 339 3100Yhteyshenkilö: Visa Virtanen, p. 0400 640 237, [email protected]: ei rajoituksia

Sponsor Capital Oy

Sponsor Capital tekee ensisijaisesti enemmistösijoituksia keskisuuriin yrityksiin, joilla on sitoutunut, pätevä johto, vakiintunut markkina-asema ja ennakoitava kassavirta. Sponsor Capital keskittyy harvoihin sijoituk-siin tavoitteena korkea hankekohtainen arvonnousu ja sitä kautta korkea tuotto sijoittajien pääomalle.

www.sponsor.fi

Käynti- ja postiosoite: Mannerheimintie 4, 00100 Helsinki Vaihde: (09) 680 3300Yhteyshenkilö: Matti Suutarinen, p. (09) 680 33010, [email protected]: ei rajoituksia, mutta ei siemen vaiheessa olevia yrityksiä

Profita Management Oy

Profita Group on suomalainen pääomasijoittaja, joka tarjoa oman pääoman ehtoisia rahoitus- ja omis-tusratkaisuja yritysjärjestelyissä, johdon yritysostoissa ja yritysten kasvutilanteissa. Profita Group sijoittaa yrityksiin, joilla on edellytykset arvonnousuun kasvun tai kehittämisen kautta.

www.profitagroup.fi

Vaihde: 020 779 8620Yhteyshenkilö: Mika Alirantala (Turun alue) p. 050 414 1681, [email protected] sijoitus: 2 000 000 -Kehitysvaiheet: Kasvu, johdon yritysostot

Sentica Partners Oy

Sentica Partners on riippumaton kotimainen pääomasijoittaja, joka keskittyy pienten ja keskisuurten koti-maisten yritysten omistamiseen ja aktiiviseen kehittämiseen. Pääomasijoittaja on keskittynyt sijoitustoi-minnassaan valmistavaan teollisuuteen, teollisiin palveluihin, it -palveluihin ja terveydenhuoltoon.

www.sentica.fi

Käynti- ja postiosoite: Bulevardi 1, 00100 HelsinkiVaihde: 0207 529610Yhteyshenkilö: Christer Niemi, p. 0400 469 486, [email protected]: Kasvu, johdon yritysostot, tervehdyttäminen

Pohjola Capital Partners Oy

Pohjola Capital Partners Oy on suomalainen pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa kannattavien keskisuurten ja pienten yritysten yritysjärjestelyihin ja laajentumisiin. Kohdeyhtiöt ovat yleensä suomalaisia yhtiöitä, jotka toimivat Suomessa ja voivat toimia myös kansainvälisesti.

www.pohjola.fi/capitalpartners

Käynti- ja postiosoite: Eteläesplanadi 12, 00130 HelsinkiVaihde: 010 252 011Yhteyshenkilö: Juha Peltola, p. 050 514 8401, [email protected]: Kasvu, johdon yritysostot



Tutor Invest Oy

Tutor Invest toimii aktiivisena lead-sijoittajana, joka osallistuu yritysten strategiseen suunnitteluun ja auttaa yrityksiä yhdessä valitun kasvustrategian toteuttamisessa. Tutor Invest sijoittaa teknologia- ja palveluyrityk-siin, joilla on innovatiivisia tuotteita kasvavalle kansainväliselle markkinasektorille.

www.tutorinvest.com

Käynti- ja postiosoite: Keskuskatu 8, 00100 Helsinki Vaihde: 010 548 0800Yhteyshenkilö: Ossi Numminen, p. 0400 850 777, [email protected] sijoitus: 500 000 – 2 000 000 eurKehitysvaiheet: Kasvu, kansainvälistyminen, tuotekehitys

Suomen Teollisuussijoitus Oy

Suomen Teollisuussijoitus Oy on valtion pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa kasvuyrityksiin suoraan ja rahas-tojen kautta, yhdessä yksityisten sijoittajien kanssa. Sijoituskohteena ovat kaikki toimialat: yritysten kasvu ja kansainvälistyminen, yrityksistä versovat uudet liiketoimintahankkeet, merkittävät teolliset investoinnit sekä toimiala- ja yritysjärjestelyt.

www.teollisuussijoitus.fi

Käynti- ja postiosoite: Kalevankatu 9 A, 00101 Helsinki Vaihde: (09) 680 3680Yhteyshenkilö: Henri Grundstén, p. 050 431 0840, [email protected]: kasvu, kansainvälistyminen, laajentuminen, yritys- ja toimialajärjestelyt

Teknoventure Management Oy

TeknoVenture Management Oy hallinnoi viittä rahastoa. Teknoventure Management Oy muodostaa yh-dessä Profita Managementin, Wedeco Managementin ja Aboa Venture Managementin kanssa Profita Groupin. Rahastot sijoittavat toimialoille, joilla on mahdollisuudet voimakkaaseen kasvuun ja lisäksi kyky hyödyntää muuta yritysverkostoa kannattavan kasvun aikaansaamiseksi.

Käynti- ja postiosoite: Isokatu 32 B, 90100 OuluVaihde: (08) 887 3300Yhteyshenkilö: Kari Itälahti, p. 040 705 9100, [email protected]: käynnistys, kasvu, johdon yritysostot

Veraventure Oy

Veraventure Oy tekee pääomasijoituksia alueellisiin osakeyhtiömuotoisiin rahastoihin. Veraventurenhallinnoima Aloitusrahasto Vera Oy tekee pääomasijoituksia innovatiivisiin aikaisen vaiheen yrityksiin.

www.veraventure.fi

Käynti- ja postiosoite: Eteläesplanadi 8 (PL 1010), 00101 HelsinkiVaihde: 020 460 3988Yhteyshenkilö: Leo Houtsonen, p. 0400 379 252, [email protected]: Siemen, käynnistys

Virtaa Hämeeseen Oy

Virtaa Hämeeseen Oy on alueellinen pääomasijoitusyhtiö, joka rahoittaa yritystoimintaa sen eri vaiheissa.

Yhteyshenkilö: Sampsa Sysi-Aho, p. 040 770 1092, [email protected] sijoitus: 50 000 – 500 000 eurKehitysvaiheet: Kaupallinen ikkuna olemassa, yrityksen on sijaittava aloitusvaiheessa Hämeenlinnassa, Hattulassa tai Janakkalassa

Wedeco Management Oy Ab

Wedeco Group on alueellinen pääomasijoittaja, joka toimii Länsi-Suomessa, pääasiassa entisen Vaasan läänin ja Turun ja sen ympäristön alueilla. Wedeco Group kuuluu valtakunnalliseen Profita Group-pää-omasijoitusyhteisöön.

www.wedeco.fi

Käynti- ja postiosoite: Yrittäjänkatu 15, 65380 VaasaVaihde: (09) 680 3300Yhteyshenkilö: Yrityksen sijainnista riippuen, [email protected] sijoitus: 500 000 – 1 000 000 eurKehitysvaiheet: Alue sidonnainen Länsi-Suomeen - siemen, kasvu,käynnistys, johdon yritysostot



6.1. Julkiset rahoittajat

6.1.1. Tekes

6. Liite 1 : Ohjelmakuvaukset

Tuotantokonseptit, 2007-2011

Tuotantokonseptit-ohjelma vahvistaa suomalaista osaamista järjestää ja harjoittaa tuotannollista toimintaa. Ohjelma verkottaa teollisuuden eri toimialoja ja nostaa tuotantoa koskevat asiat tärkeäksi osaksi strategista ajattelua ja toimintaa.

Ohjelmassa etsitään kilpailukykyisiä suomalaisia tuotantokonsepteja. Kilpailukykyisellä tuotantokonsep-tilla tarkoitetaan tässä tapaa järjestää tuotteen tai palvelun tuotanto sekä siihen liittyvät tukitoimet inno-vatiivisesti liiketoimintastrategian tarpeista lähtien. Tuotantokonsepti koostuu liiketoimintaa palvelevasta, harkitusta ja tarkoituksenmukaisesta joukosta omaa tai alihankittua tuotantoa ohjausjärjestelmineen. Ohjelman tehtävänä on tunnistaa ja kehittää sitä osaa tuotannosta, joka on kilpailukykyistä Suomessa. Tuotanto-osaamisen kehittämisellä pyritään varmistamaan myös t&k toiminnan pysyminen Suomessa lähellä tuotantoa.

Ohjelman tavoitteena on nostaa tuotantoa koskevat asiat tärkeäksi osaksi yritysten strategista ajattelua ja työskentelyä. Tavoitteena on globaalissa taloudessa toimivien suomalaisten yritysten ja yritysverkostojen tuotannon järjestäminen kilpailukykyisemmäksi mm. asiakaslähtöisyyttä, liiketoimintalähtöisyyttä, jousta-vuutta, laatua, tuottavuutta ja imagoa parantamalla.

Yhteyshenkilö: Lauri Ala-Opas, Tekes Puhelinnumero: 050 514 8401 E-mail: [email protected] Lisätietoja: www.tekes.fi/tuotantokonseptit

Digitaalinen tuoteprosessi, 2008-2012

Digitaalinen tuoteprosessi -ohjelma vahvistaa suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja kasvumahdollisuuksia edistämällä tuotehallintaan liittyvää osaamista.

Asiakastarpeita, toimitettuja tuotteita ja niiden käyttöä koskevan tiedon hyödyntäminen ja jalostaminen on yksi yritysten kilpailukyvyn tukijaloista asiakaskeskeisessä palveluliiketoiminnassa. Digitaalinen tuotepro-sessi tarkoittaa tietotekniikan saumatonta hyödyntämistä niin, että tieto on tehokkaasti käytettävissä koko tuotteen elinkaaren ajan aina konseptin luomisesta tuotteen käyttöön asti.

Tekesin vuonna 2008 käynnistämä Digitaalinen tuoteprosessi -ohjelma tarjoaa yrityksille ja tutkimuslai-toksille verkostoitumismahdollisuuksia kotimaassa ja kansainvälisesti, tietoa uusimmasta osaamisesta ja parhaista käytännön ratkaisuista sekä rahoitusta kehityshankkeisiin.

Yhteyshenkilö: Kari Penttinen, Tekes Puhelinnumero: 050 5577 916 E-mail: [email protected] Lisätietoja: www.tekes.fi/dtp

Julkiset tuet, avustukset ja kehityslainat

Innovatiiviset palvelut – Serve, 2006-2010

Serve - Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille -ohjelman tavoitteena on edistää innovatiivisten palvelukon-septien ja kansainvälisesti kilpailukykyisten palveluliiketoimintojen kehittymistä suomalaisissa yrityksissä. Ohjelman keskeisenä pyrkimyksenä on herättää palveluja kehittävien yritysten kiinnostusta innovaatio-toimintaan. Serve kannustaa yrityksiä kehittämään innovatiivisia, toistettavissa tai monistettavissa olevia palvelukonsepteja, joissa hyödynnetään teknologioita tai menetelmiä.

Serven tavoitteena on myös palvelumarkkinoiden uudistuminen siten, että syntyy tilaa uusille innova-tiivisille palveluille. Markkinoita uudistavilla palvelukonsepteilla vastataan esimerkiksi julkisen sektorin haasteeseen lisätä tuottavuutta ja parantaa kustannusvaikuttavuutta.

Serven tutkimukselliset tavoitteet liittyvät palveluliiketoiminnan teoriaosaamiseen, palvelujen kehittämistä koskevan innovaatiotoiminnan luonteen selkiyttämiseen ja palvelualan tutkimus-, kehitys- ja innovaa-tiokulttuurin kehittämiseen.

Yhteyshenkilö: Minna Suutari, Tekes Puhelinnumero: 010 60 55830 E-mail: [email protected] Lisätietoja: www.tekes.fi/serve

Ubicom

Ohjelma painottuu alan tutkimuksen tason nostamiseen ja sulautettuun tietotekniikkaan perustuvan liiketoiminnan luomiseen hyödyntämällä kansainvälistä yhteistyötä. Ubicom - Sulautettu tietotekniikka -ohjelmassa kehitetään ja pilotoidaan teknologiaratkaisuja ja sovelluksia. Myös liiketoimintaosaamisen kehittäminen on tärkeällä sijalla. Ohjelman budjetti tulee olemaan arviolta yli 300 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus on 120 miljoonaa euroa.

Termi “ubicom” tarkoittaa sulautettua tietotekniikkaa, jonka tarkoituksena on taustalla huomaamattomasti toimien esimerkiksi auttaa ja helpottaa ihmisten jokapäiväistä elämää.

Ubicom-ohjelman tavoitteena on parantaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä. Elektroniikka- ja tieto-liikenneteollisuuden toivotaan pystyvän ohjelman avulla nopeuttamaan teknologian kaupallistamista ja nostamaan tutkimuksen tasoa.

Yhteyshenkilö: Kimmo Ahola, Tekes Puhelinnumero: 010 60 55756 E-mail: [email protected] Lisätietoja: www.tekes.fi/ubicom

Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut – VAMOS, 2005-2010

VAMOS - Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut -ohjelma painottuu langattoman teknologian hyödyntämiseen laajasti eri toimialoilla kuten teollisuudessa, liikenteessä, rakentamisessa ja palveluissa. Erityistavoitteena on parantaa yritysten tuottavuutta kehittämällä mobiilia teknologiaa hyödyntäviä ratkaisuja liiketoimin-tojen tehostamiseen muun muassa näillä aloilla. Ohjelma on osa laajempaa Tekesin palveluiden kehittämi-sen toimenpidekokonaisuutta.

VAMOS tukee mobiiliratkaisujen kehittämistä kaupallisesti kannattaviksi vientikelpoisiksi tuotteiksi. Tavoit-teena on kestävä ja kasvava “Mobile Enterprise” -liiketoiminta, joka laajentuessaan synnyttää myös uusia



korkeatasoisia työpaikkoja. Ohjelmaan kuuluvilla tutkimushankkeilla kehitetään ja ylläpidetään alan osaa-mista ja luodaan edellytyksiä kaupallisille menestystarinoille.

VAMOS-ohjelman tavoiteltava laajuus on noin 202 miljoonaa euroa, josta Tekesin osuus on noin 76 miljoo-naa. Yritykset voivat jättää rahoitushakemuksia jatkuvasti. Tutkimusorganisaatioille suunnatuista hauista ilmoitetaan erikseen. Seuraava haku järjestetään ensi vuonna. Ohjelma päättyy alkuvuonna 2010.

Yhteyshenkilö: Pauli Berg , Tekes Puhelinnumero: 044 436 8053 E-mail: [email protected] Lisätietoja: www.tekes.fi/vamos

Asiakastoimialaratkaisut ohjelmistoliiketoiminnassa – Verso, 2006-2010

Verso - Vertical Software Solutions -ohjelma yhdistää asiakastoimiala-, liiketoiminta- ja ohjelmisto-osaa-mista uusin tavoin. Ohjelmalla tavoitellaan innovatiivisia asiakas- ja markkinalähtöisiä ohjelmistotuotteita ja -palveluja sekä monistettavia integroituja kokonaisratkaisuja kansainvälisille markkinoille. Kilpailuetua haetaan toimialaosaamisen ja ohjelmisto-osaamisen yhdistämisestä.

Kansainväliset asiakastoimialakohtaiset ohjelmistotuote- ja -palvelumarkkinat kasvavat vuosittain 10 - 15 prosenttia ja työllistävät yhä enemmän korkeatasoisia osaajia. Suomessa on yli 1 100 ohjelmistoyritystä, joista alle puolet on aloittanut kansainvälistymisen. Kansainvälisillä markkinoilla on runsaasti kasvupoten-tiaalia.

Verso-ohjelma auttaa suomalaisia ohjelmistoliiketoiminnan yrityksiä pääsemään kiinni tähän kasvuun. Ohjelman visiona on vahvistaa ohjelmistoliiketoiminta Suomen teollisuuden ja talouden uudeksi tukijalak-si.

Verso käynnistyi vuoden 2006 alussa ja kestää vuoden 2010 loppuun. Yrityshankkeiden osalta on käynnissä jatkuva avoin haku. Tutkimushauista ilmoitetaan erikseen Tekesin ja ohjelman www-sivuilla. Ohjelman arvioitu laajuus on 120 miljoonaa euroa, josta Tekes rahoittaa noin 56 miljoonaa euroa.

Yhteyshenkilö: Kari Ryynänen, Tekes Puhelinnumero: 010 60 23408 E-mail: [email protected] Lisätietoja: www.tekes.fi/verso

Tutkimuksesta liiketoimintaa - Tuli

TULI on ohjelma mutta samalla rahoitusinstrumentti. Rahoitus kohdistuu tutkimuslähtöisiin (edustettuna ovat keskeiset yliopistot, korkeakoulut, tutkimuslaitokset, ammatikorkeakoulut) liikeideoihin (ei perus-tettua yritystä/ennen yrityksen perustamista).

Tutkimuksesta liiketoimintaa -ohjelma auttaa teknologiansiirron ja tutkimustulosten kaupallistamisessa. Tuli on Tekesin rahoittama ja koordinoima ohjelma, joka auttaa tutkijoita ja tiedeyhteisöjä selvittämään tutkimuslähtöisen idean tai keksinnön kaupallinen potentiaali ja antaa tukea kaupallistamisessa. Tulin ta-voitteena on uuden tutkimuslähtöisen liiketoiminnan synnyttäminen lisensointisopimusten, osaamisen siirtojen ja uusien yritysten avulla. Ohjelma keskittyy tutkimustyön tulosten kaupallistamiseen suomalai-sissa yliopistoissa, korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa.

Tulin on tarkoitus olla joustava, nopea ja terveellä tavalla riskihakuinen. Ohjelmaa toteutetaan korkea-koulujen ja tutkimuslaitosten tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopalveluissa, joiden tehtävänä on tunnistaa ja kehittää tutkimuslähtöisiä keksintöjä ja liikeideoita. Tulin avulla tutkijat, opiskelijat sekä tutkimusryhmät

voivat saada rahoitusta ja monipuolisia asiantuntijapalveluja kaikilla kaupallistamisen osa-alueilla. Tuli-ohjelma toteutetaan vuosina 2008 – 2013. Vuosina 2008 - 2009 ohjelmassa on mukana 17 yliopistoa, 23 ammattikorkeakoulua ja viisi tutkimuslaitosta eli yhteensä 45 tutkimusorganisaatiota. Ohjelmakauden kokonaisbudjetti on noin 50 miljoonaa euroa.

Yhteyshenkilö: Sami Heikkiniemi, Tekes Puhelinnumero: 010 60 55646 E-mail: [email protected] Lisätietoja: www.tekes.fi/tuli

Yrityskiihdyttämöt

Vigo -ohjelmassa kehitetään yrityskiihdyttämöjen turvin alkavista yrityksistä uusia kasvuyrityksiä. Yritys-kiihdyttämöt sijoittavat pääomaa ja osaamistaan kehittääkseen valitsemansa yritysaihiot nopeasti merkit-tävien riskisijoittajien kannalta sijoituskelpoisiksi. Yrityskiihdyttämöt sitoutuvat valtion rahoituksen turvin hankkimaan pääomasijoituksia ja kasvattamaan kiihdyttämön kohdeyrityksiä. Toiminnan julkinen rahoitus kiihdytettäviin yrityksiin kanavoidaan Tekesin ja Finnveran tytäryhtiön aloitusrahasto Vera Oy:n kautta. Vigo-ohjelmaa johtaa Työ- ja elinkeinoministeriö ja toimintaa koordinoi Tekes.

Yhteyshenkilö: Liisa Rosi Puhelinnumero: 010 60 55794 Lisätietoja: www.vigo.fi/www/fi/index.php Hakutiedot: www.vigo.fi/www/fi/hakuilmoitus/ Hakuilm.php

Strategisen huippuosaamisen keskittymät - SHOK

Strategisen huippuosaamisen keskittymät (SHOK) tarjoavat huipputason tutkimusyksiköille ja tutkimustu-loksia hyödyntäville yrityksille uuden tavan tehdä tiivistä ja pitkäjänteistä yhteistyötä keskenään. Keskit-tymissä toteutetaan yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhdessä määrittelemää tutkimusstrategiaa. Keskittymät ovat sovelluslähtöisiä ja ne tukevat monitieteisyyttä. SHOKeia on toiminnassa kuudella alu-eella. Lisätietoja SHOKien toiminnasta ja osallistumisesta niiden tutkimusohjelmiin ja projekteihin antavat SHOKien ja niiden tutkimusohjelmien avainhenkilöt.

Aktiiviset SHOK -tutkimusohjelmat:

Energia ja ympäristö, CLEEN Oy

CLEEN Oy:n visioina on, että vuonna 2050 energia- ja ympäristöteollisuus on Suomen johtava teollisuu-denala ja maailmanlaajuinen markkinajohtaja valikoiduilla liiketoiminta-alueilla.

Yhteyshenkilö: Tommy Jacobsen, Cleen Oy E-mail: [email protected] Lisätietoja: www.cleen.fi

Metallituotteet ja koneenrakennus, FIMECC Oy

FIMECC Oy:n (Finnish Metals and Engineering Competence Cluster) toimintaa kuvaa asiakassuuntautunut soveltava tutkimus, avoin, dynaaminen ja kansainvälinen yhteistyö uuden luomisessa, maailmanluokantieteelliset tulokset ja johtava osaaminen valituilla alueilla. FIMECCin tavoite on kaksinkertaistaa toimialan



tutkimus- ja kehityspanostus sekä siitä saatavat hyödyt. Tutkimuksen painopisteitä ovat palveluliiketoi-minta, käyttäjäkokemus, globaalit verkostot, älykkäät ratkaisut sekä läpimurtomateriaalit.

Yhteyshenkilö: Harri Kulmala, FIMECC Oy E-mail: [email protected] Lisätietoja: www.fimecc.fi

Metsäklusteri Oy

Metsäklusteri Oy rakentaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiassa kuvattujen tutkimusteemojen alu-eille tutkimusohjelmia yhteistyössä teollisuuden ja tutkimuslaitosten kanssa. Kansainvälinen yhteistyö on tärkeässä asemassa ohjelmatoiminnassa. Tavoitteena on pitkäjänteinen ohjelmatoiminta, jonka puitteissa ohjelmien sisältöä voidaan kuitenkin joustavasti suunnata lupaavimpia tuloksia tuottaville alueille. Tutki-musohjelmien teema-alueita ovat: älykkäät ja resursseja säästävät tuotantoteknologiat, tulevaisuuden bio-jalostamo sekä tulevaisuuden asiakasratkaisut.

Yhteyshenkilö: Christine Hagström-Näsi, Metsäklusteri Oy E-mail: Christine.Hagstrom-Nasi@ forestcluster.fi Lisätietoja: www.forestcluster.fi

Rakennettu ympäristö (RYM-SHOK Oy)

Suomessa on maailman parhaisiin kuuluva ihmisten, elinkeinoelämän ja yhteiskunnan toimintaympäristö, joka vastaa kestävän kehityksen asettamiin haasteisiin. Rakennettua ympäristöä kehitetään keskittymässä käyttäjä- ja asiakaslähtöisesti siten, että se edistää ihmisten terveyttä ja hyvinvointia ja luo hyvät kilpailu-edellytykset sekä palvelee mahdollisimman hyvin teollisuuden ja muun liiketoiminnan, asumisen ja ku-lutuksen muuttuvia tarpeita. Tutkimusstrategian teema-alueita ovat energiatehokkuus, toimintamallit ja prosessit, kilpailukykyyinen yhdyskuntainfra sekä käyttäjälähtöiset tilat.

Yhteyshenkilö: Ari Ahonen (1.1.2010 alkaen)

Terveys ja hyvinvointi (SalWe Oy)

Keskittymän tavoitteena on parantaa kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia ja samalla lisätä alan liiketoi-mintaa Suomessa. Käytännön työ painottuu kehittämään tuotteita ja palveluja sekä toimintamalleja kan-santaloutta rasittavien sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Tällaisia sairauksia ovat muun muassa yli-paino ja siihen liittyvät sairaudet, neurodegeneratiiviset ja psyykkiset sairaudet, syövät sekä tartunta- ja tulehdussairaudet.

Yhteyshenkilö: Saara Hassinen , SalWe Oy E-mail: [email protected] Lisätietoja: www.salwe.fi

Tieto- ja viestintäteollisuus ja -palvelut Oy - TIVIT Oy

TIVIT Oy:n toiminnan päämääränä on nopeuttaa ICT-alueen osaamisen kehittymistä sekä tutkimustulosten ja innovaatioiden virtaamista liiketoiminnan käyttöön. Tähän pyritään teollisuuden aktiivisella ohjauksella, keskittymisellä sekä luomalla kansainvälisiä läpimurtoja keihäänkärkialueilla. Ensimmäisten tutkimus-ohjelmien aiheita ovat tulevaisuuden internetin teknologian kehitys, kehittyneet sähköiset palvelut, joissa on erityisesti huomioitu paikallinen tuotanto, älykkäiden laitteiden ja tilojen verkottuminen ja uustodel-lisuus, seuraavan sukupolven tieliikenne ja matkustaminen.

Yhteyshenkilö: Reijo Paajanen, Tivit Oy E-mail: [email protected] Lisätietoja: www.tivit.fi/fi

TIVIT Oy:n tutkimusohjelmat:

Future Internet

Useat pullonkaulat rajoittavat nykyisin Internetin kehitystä. Niitä ovat ei-toivottu liikenne, reititysjärjes-telmän tukehtuminen, liikkuvuuden hallinnan ja moneen verkkoon liittymisen ongelmat, kehittymättömät markkinamekanismit liikenteen ja resurssien hallinnassa, yksityisyyden suojan ja vastuullisuuden rajoittu-neisuus sekä luottamuksen ja maineen hallinnan tuen puute. Tulevaisuuden Internet –ohjelman keskeinen teema on poistaa esteet joustavasti ja tehokkaasti toimivan teknologia-alustan syntymisen tieltä ja siten luoda perusteet läpinäkyvälle ja tehokkaalle uusien innovaatioiden ja sovellutusten markkinalle – lyhyesti, verkolle avoimena markkinana.

Toinen tutkimuskausi alkoi kesäkuusta 2009 ja jatkuu vuoden 2010 loppuun. Tällä kaudella on tarkoitus edellisten pääteemojen lisäksi kiinnittää huomiota tietoturvaan ja Internetin turvallisuuteen, kuten ei-toivotun liikenteen hallintaan, epänormaalien tilanteiden tehokkaaseen havaitsemiseen sekä luottamuk-sen ja maineen hyödyntämiseen ja hallintaan.

Yhteyshenkilö: Reijo Juvonen, Nokia Siemens Networks E-mail: [email protected] Lisätietoja: www.futureinternet.fi

Flexible Services

Yhteiskuntamme muuttuu edelleen voimakkaasti kommunikaatio- ja tietointensiivisemmäksi. Jokapäiväisessä käytössä olevien palvelujen tulee olla adaptiivisia ja luotettavia, sekä niiden kehittä- missyklin tulee olla tehokas ja nopea.

Flexible Service –ohjelma luo ICT-perusteista palveluliiketoimintaa globaaleille markkinoille. Ohjelmalla on läpimurtotavoitteena luoda palvelujen verkko (Web of Services). Ohjelma luo uudentyyppisiä ekosys-teemejä, missä palvelun tuottajat, välittäjät ja käyttöjät työskentelevät yhdessä. Näin mahdollistetaan no-pea palvelukehityssykli.

Yhteyshenkilö: Ulla Killström, Elisa E-mail: [email protected] Lisätietoja: www.flexibleservices.fi/



Device and Interoperability Ecosystem

Vuonna 2015 ennustetaan jokaista maapallon ihmistä kohden olevan 1000 elektronista laitetta. Näissä erilaisissa laitteissa on informaatiota fyysisestä maailmasta. Laitteet kykenevät verkottumaan ja jakamaan informaatiosisältönsä. Jakamisen kautta informaation arvo kasvaa. Jakaminen mahdollistaa myös uuden-laisten innovatiivisten sovellusten luomisen. Sovellusten kautta toteutuu visio älykkäästä ympäristöstä ja älykkäät ympäristöt tulevat muuttamaan elämäämme ja tottumuksiamme merkittävästi. DIEM-ohjelman kokonaisbudjetti on tällä hetkellä lähes 12 miljoonaa euroa ja siihen osallistuu 25 yritystä ja 6 tiedeyhteisöä. Yrityksistä 14 on pieniä tai keskisuuria. DIEMin volyymi ensimmäisessä tutkimusvaiheessa oli noin 85 hen-kilötyövuotta ja toisessa vaiheessa se kasvaa noin 95 henkilötyövuoteen

Yhteyshenkilö: Petri Liuha, Nokia Lisätietoja: coss.captesting.net/twiki/bin/view

Cooperative Traffic ICT

Tulevaisuuden liikenne (Traffic 2.0) tapahtuu yhteistyöekosysteemissä, missä autot, laitteet ja koko liiken-teen infrastruktuuri on kontekstitietoinen ja missä tarvittavaa informaatiota jaetaan saumattomasti tarvit-seville. Liikenteen määrän lisääntyminen vaatii erityishuomiota ekologisille ja ympäristöllisille aspekteille. Turvallisuus on luonnollisesti avaintekijä liikenteessä. Cooperative Traffic ICT ohjelman tavoitteena on nos-taa Suomi kansainväliseen kärkeen sovelletun liikenteen ICT:n toimijana.

Ensimmäisen vaiheen pääteemat ohjelmassa ovat:• Älykkäät sensorit, niiden sovellukset sekä sensoridatafuusio• Liikenneinformaation hallinta ja sen hyödyntäminen päätöksenteossa • Pilotit

Yhteyshenkilö: Juha Hulkkonen, IBM Puhelinnumero: 0400 489228 E-mail: [email protected] Lisätietoja: www.cooperativetraffic.fi

Cloud SW (valmisteilla)

The goal is to reach the next level of open innovation and business that effectively utilise the open source code and open interfaces. The easiest way to utilise open source components is the usage of open tools in development. Moving from there to use of open source components and opening own code bring in the above-mentioned challenges. The challenges are even more complicated when opening of interfaces is considered, as there are alternative levels at which the opening can be done and considering their pros and cons is not trivial.

The incorporation of an open component into the solutions provided by companies already brings in the issues with licenses and properties of the open components. New aspects include issues such as threats to security they may impose, life cycle credibility, suitability within safety critical domains, means to build a consistent user experience, and so on.

Yhteyshenkilö: Janne Järvinen, F-Secure E-mail: [email protected] Lisätietoja: www.tivit.fi/fi/dokumentit/ 22/Software-SRA+v10.pdf

Next Media (valmisteilla)

Media is very much present in daily life; the average Finn consumes media about eight hours a day. The Next Media Programme (NM) aims at innovations that meet people’s insatiable need for engaging and ac-tivating media experiences. This endeavour takes advantage of the current transition towards co-creation, where a large set of partners, including the ordinary media consumer, contributes to production of con-tent. This transition has become possible, because of the digitalisation of the production, distribution and consumption of media.

Broadband and mobile internet allow increasingly rich media content to be distributed to a variety of terminals serving daily needs at home, on the move and at work. New audiovisual technologies such as 3D and virtual reality increase the immersion in the media experience. The hyperlinked digital world set pressure on print and television to find novel ways to reinvent themselves, e.g. by linking and combining themselves to other media.

Yhteyshenkilö: Eskoensio Pipatti, Sanoma Entertainment E-mail: [email protected] Lisätietoja: www.tivit.fi/fi/dokumentit/24/ NextMedia_SRA_2009_05_20.pdf



*) Voi sisältää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tukea.

**) Suhdannelaina ja -takaus on tarkoitettu yrityksille, joiden kannattavuus tai maksuvalmius on heikentynyt viimeaikaisen talouskehityksen takia ja joiden rahoituksen saatavuus on vaikeutunut.

Lainan tai takauksen myöntämisen edellytyksenä on, että rahoitettavalla yrityksellä on suhdannetilanteen parantuessa edellytykset kannattavaan toimintaan. Suhdannelainoja ja -takauksia voidaan myöntää vuosina 2009 - 2011.

Investointi- jakäyttöpääomalaina *)

Pk-yritykselle.Suuryritykselleerityisin perustein.

Erilaisten investointien,käyttöpääomatarpeiden sekä omistusjärjestely-jen rahoittaminen.

Lainamäärä: yleensäenintään puolet pää-oman tarpeesta.Laina-aika: yleensä3 - 15 vuotta hankkeen luonteesta ja koosta riippuen.

Suhdannelaina **) Enintään 1 000 henki-löä työllistävälle yrityk-selle, joka ei ole kon-serniyhteydessävarsinaiseen suuryri-tykseen.

Käyttöpääomaksi maksu-valmiuden turvaamiseentai sellaisten investoin-tien rahoittamiseksi, joilla turvataanyrityksen kilpailukyky.

Lainamäärä: vähintään30 000 €. Suhdannelai-nojen ja -takausten määrä yhteensä enin-tään 10 000 000 €/yritys.Laina-aika: 5 - 6 vuotta,joista 2 - 3 voi olla lyhennysvapaita.

Pienlaina *) Pienyritykselle, jossa on enintään 5 työntekijää.

Investoinnit, käyttöpää-oma, muut toiminnan aloittamis ja laajennus-hankkeet tai yrityksen kehittäminen.

Lainamäärä:3 000 - 35 000 €.Laina-aika: 5 vuotta.

Naisyrittäjälaina *) Pienyritykselle, jossaon enintään 5 työnteki- jää ja josta nainen/naiset omistavat yli 50 % ja jota nainen johtaa.

Investoinnit, käyttö-pääoma, muut toimin-nan aloittamisjalaajennushankkeet taiyrityksen kehittäminen.

Lainamäärä:3 000 - 35 000 €.Laina-aika: 5 vuotta.

Yrittäjälaina *) Pk-yrityksen perustajal-le, osakkaalle tai toimin-nan jatkajalle, joka työs- kentelee päätoimisesti yrityksessä.

Osakeyhtiön osakepää-oman, avoimen tai kom-mandiittiyhtiön yhtiö-panoksen maksamiseen tai korottamiseen sekä osakkeiden tai osuuksien ostamiseen.

Lainamäärä: enintään100 000 € (maksimi 80 %sijoituksesta). Laina-aika: enintään 10 vuotta.

Pääomalaina Ensisijaisesti keskisuurilleosakeyhtiömuotoisilleyrityksille. Suuryrityksel-le erityisin ehdoin.

Yrityskauppoihin ja kasvun rahoitukseen.

Lainamäärä: neuvotel-laan tapauskohtaisesti.Laina-aika: yleensä enintään 10 vuotta.

Lainat

Julkiset lainat ja pääomasijoitukset

6.1.2. Finnvera

Finnvera tarjoaa lainoja, takauksia ja vientitakuita yrityksen eri tarpeisiin ja kehitysvaiheisiin.52 Rahoitus-tuotteiden tarkemmat kuvaukset löytyvät Finnveran verkkosivuilta.53 Sähköinen rahoitushakemus löytyy osoitteesta: https://online.finnvera.fi/login.jsf

52 Finnveran rahoitustuotteet, tuotematriisi 2009, Finnvera53 http://www.finnvera.fi

Laina Kenelle LainaehdotKäyttötarkoitus

Finnvera-takaus *) Pk-yritykselle.Suuryritykselle erityisinperustein.

Investointien ja käyttö-pääoman rahoittaminen.Sopii pankin, rahoitus-yhtiön tai vakuutusyhtiön antamien lainojen ja pankkitakausten vakuudeksi.

Takausmäärä ja -aika:sovitaan tapauskohtai-sesti. Finnvera-takaus on enintään 80 % taatta-van luoton tai muun rahoitussitoumuksenmäärästä.

Pientakaus Enintään 49 henkilöä työllistävälle yritykselle. Yritys esittää luottohake-muksen pankilleen, joka hakee pientakauksenyrityksen puolesta Finn-verasta.

Investointien ja käyttö-pääoman rahoittaminen.

Takausmäärä: enintään85 000 €/yritys ja enin-tään 60 % taattavan luo-ton tai muun rahoitussi-toumuksen määrästä.Takausaika: luotollisettilit enintään 2 - 3 vuotta, velkakirjaluototenintään 12 vuotta.

Suhdannetakaus **) Enintään 1 000 henkilöätyöllistävälle yritykselle,joka ei ole konserni-yhteydessä varsinaiseen suuryritykseen.

Vakuudeksi lainoille, joilla turvataan yrityksen käyttöpääomaa ja mak-suvalmiutta tai rahoi-tetaan investointeja,joilla turvataan yrityksenkilpailukyky.

30 000 €. Suhdannelai-nojen ja -takausten määrä yhteensä enintään 10 000 000 €/yritys. Takausaika: taatun luoton laina-aika 5 - 6 vuotta tai TyELlainoissa 5 - 10 vuotta, joista 2 - 3 voi olla lyhennysvapaita.

Kansainvälistymislainaja -takaus

Suomessa toimivalle pk-yritykselle. Suuryritykselle erityisin perustein.

Vakuudeksi lainoille, joilla turva-taan yrityksen käyttöpääomaa ja maksuvalmiutta tai rahoitetaan investointeja, joilla turvataan yrityksen kilpailukyky.

Investointitakuu Kaiken kokoisille yrityksille. Suoja ulkomaisiin investointeihin liittyviltä poliittisilta riskeiltä.

VientitakausRahoitustakuuVastatakuu

Kaiken kokoisilleyrityksille.

Viennin valmistusaikaisen tai toimituksenjälkeisen käyttöpääoman rahoittaminen.Viennin toimitussopimuksiin liittyvien ennak-komaksujen sekä tarjous-, toimitus- ja takuu-ajan vakuus. Sopii pankin tai rahoitusyhtiönantamien lainojen tai pankkitakausten vakuu-deksi. Takaus on enintään 80 % taattavanluoton tai muun rahoitussitoumuksen määrästä.

VientisaatavatakuuLuottoriskitakuu

Vientiyrityksille. Vientisaatavien vakuuttaminen.Vientisaatavien ja toimitusaikaisen riskin vakuuttaminen.

Ostajaluottotakuu Vakuus pankille. Vientisaatavien vakuuttaminen.

Takaukset

Kansainvälistyminen

Vienti

Takaus Kenelle TakausehdotKäyttötarkoitus

KäyttötarkoitusKenelleUlkomaille suuntautuviininvestointeihin

KäyttötarkoitusKenelleVientitakuut



6.2. Teolliset toimijat

6.2.1. Microsoft

Microsoft BizSpark -ohjelma tarjoaa aloitteleville ohjelmistoyrityksille tai ohjelmistoon perustuville palveluyrityksille teknologioiden ja työkalujen lisäksi maanlaajuista verkottumista rahoittajiin, hautomoihin, järjestöihin ja muihin aloitteleviin yri-tyksiin.

Lisätietoja:www.microsoft.com/finland/bizspark/default.mspxwww.microsoft.com/bizspark

6.2.2. Sun Microsystems

Sun Microsystemsin Global Financial Services -ohjel-ma tarjoaa yrityksille laiterahoitusta, joka keskittyy Sun Microsystemsin tarjoamiin teknololgiaratkai-suihin. Rahoituspalvelut kattavat Sunin tuotteet tai kolmannen osapuolen tekniikkaa.

Tämä osio sisältää kootusti yksityiskohtaisemman kuvauksen rahoitusinstrumenteista, jotka kosket-tavat monia tässä oppaassa mainittuja toimijoita, mutta painottuvat pääomasijoittajiin. Asiasta enem- män kiinnostuneiden lukijoiden kannattaa myös tutusta Suomen pääomasijoitusyhdistyksen julkai-suun ”Pääomasijoittaminen - avain yrityksen kas-vuun”54, jossa sijoitusinstrumentteja on käyty läpi yksityiskohtaisemmin.

7.1. Kantaosakkeet

Kantaosake (puhekielessä yleensä pelkkä osake) oikeuttaa osakkeen haltijan tietynsuuruiseen omis-tusosuuteen yrityksestä. Kantaosakkeen omistajilla on oikeus äänestää yhtiökokouksessa sekä saada osinkoja, mikäli yhtiökokous päättää niitä jakaa. Kantaosakkeen haltijat ovat kuitenkin heikommassa asemassa perittäessä yrityksen maksamia osinkoja tai yrityksen realisoimaa omaisuutta yrityksen lo-pettaessaan toimintansa kuin etuoikeutettujen osakkeiden haltijat.

7. Liite 2: Pääomasijoittamiseen liittyviärahoitusinstrumentteja

Laitteet, tukiohjelmistot ja ammattilaispalvelut voidaan kaikki yhdistää yhteen maksuun. Tyypil-linen sopimuksen kesto on 48 kuukautta.

Lisätietoja: http://fi.sun.com/buy/smgfs/

6.2.3. IBM

IBM tarjoaa kaiken kokoisille yrityksille rahoituspal-veluita. Rahoituspalvelujen ensisijainen tarkoitus on tarjota asiakasyrityksille ja yhteistyökumppaneille kustannussäästöjä tietotekniikkahankinnoissa ja lii-ketoimintarahoituksessa. Rahoituksen yhteydessä IBM tarjoaa muun muassa IT-asiantuntijapalvelui-ta.

Lisätietoja: www-03.ibm.com/financing/fi/

7.2. Etuoikeutetut osakkeet

Etuoikeutetut osakkeet, nimensä mukaisesti, ovat etuoikeutettuja (verrattuna kantaosakkeisiin) peri-mään yrityksen maksamia osinkoja tai yrityksen realisoimaa omaisuutta yrityksen lopettaessa toimin-tansa. Etuoikeutetuista osakkeista on olemassa useita variaatioita, jotka vaikuttavat siihen mitä oikeuksia niiden haltijoilla on. Pääsääntöisesti etuoikeutetuilla osakkeilla ei ole äänioikeutta yhtiökokouksissa, mutta on mahdollista myös luoda etuoikeutettuja osakkeita joilla on yhtäläiset äänes- tysoikeudet (tai erilaiset) kuin kantaosakkeen halti-joilla (ns. participating preferred stock). Muita alityyppejä ovat mm. muunnettava (convertible), kumuloituva (cumulative) ja lunastettava (callable) osake.

Muunnettava osake mahdollistaa etuoikeutetun osakkeen muuntamisen kantaosakkeeksi ennalta so-vitulla muunnoskertoimella. Tätä optiota käytetään

54 Saatavilla: http://www.fvca.fi/UserFiles/fvca/File/julkaisut/FVCA_opas_2006.pdf

“Kantaosakkeen omistajilla on oikeus äänestää yhtiökokouksessa sekä saada osinkoja, mikäli

yhtiökokous päättää niitä jakaa.”



helpottamaan uusien rahoittajien hakemista, koska etuoikeutettujen osakkeiden olemassaolo saattaa joissain tilanteissa vaikeuttaa uusien sijoittajien löy-tymistä. Toisaalta on myös mahdollista pitää useita rinnakkaisia etuoikeutettuja osakkeita, joilla on keskinäinen hierarkia. Muunnettavuus vastaavasti viittaa osakkeen laskijan (yrityksen) tai sijoittajan oikeuteen pakottaa muunnos, mikäli ennalta so-vitut ehdot täyttyvät. Kumuloituvassa etuoikeu-tetussa osakkeessa vuosittainen osinko on sovittu jo sijoitushetkellä. Mikäli sijoittaja ei halua nostaa osinkoaan, tai yritys ei sitä pysty maksamaan, kysei-nen summa siirtyy yrityksen velaksi, joka voi kumu-loitua useamman vuoden yli mikäli osinkoja ei mak-seta useampana peräkkäisenä vuotena. Tällaisessa tilanteessa yritys ei voi maksaa osinkoja ennen kuin kumuloitunut velka on maksettu etuoikeutettujen osakkeiden haltijoille.

7.3. Optiot

Optioita ei käytetä varsinaisena sijoitusinstrument-tina, mutta niillä on tärkeä rooli avainhenkilöiden ja yrittäjien sitouttamisessa yritykseen. Yrittäjät voivat suojautua omistusosuutensa pienenemistä vastaan sopimalla sijoittajan kanssa optio-ohjelmasta, jon-ka kautta he voivat lisätä omistustaan yrityksessä mikäli tietyt kasvu- ja tulostavoitteet täyttyvät. Tällä tavoin voidaan yrittäjä, ja muukin johtoryh-mä, sitouttaa yritykseen antamalla heille suurempi osuus yrityksestä mikäli se menestyy odotetusti. Optioita voidaan käyttää myös hallitsemaan yrityk-sen käyttöpääomaa maksamalla osa työntekijöiden palkoista optioilla.

7.4. Vaihtovelkakirjalainat

Vaihtovelkakirja on sijoitusinstrumentti, joka yhdis-tää lainan pienemmän riskin ja pääomasijoituksen mahdollisen tuottopotentiaalin. Pääsääntöisesti vaihtovelkakirjalaina sisältää kiinteän koron, jota lainanhakija lyhentää säännöllisesti. Ero normaaliin lainaan on, että vaihtovelkakirja voidaan muuntaa kantaosakkeiksi ennalta sovituin perustein. Näin ol-len sijoittajalla on mahdollisuus perinteistä lainaa suurempaan tuottoon, mutta toisaalta yrittäjällä on mahdollisuus saada laina tilanteessa, jossa yrityk-sestä saatavat vakuudet eivät riitä perinteisen lai-nan saamiseksi pankista. Vaihtovelkakirjaan voidaan myös sisällyttää ehto, jossa sijoittajalla tai velkakir-jan laskijalla on oikeus suorittaa muunnos kantaosakkeiksi ennen lainan juoksuajan päättymistä.

Koska vaihtovelkakirjalainassa sijoittaja ei saa osuutta yrityksen pääomasta eikä näin ollen ole oikeutettu äänestämään yhtiökokouksissa, sijoitta-jat saattavat vaatia muutoksia osakassopimuksessa, yhtiöjärjestyksessä tai vaihtovelkakirjan erityiseh-doissa (ns. kovenantti), jossa heille taataan sijoitus-taan vastaava äänioikeus yhtiökokouksissa.

7.5. Pääomalaina

Pääomalaina on yrityksen liikkeelle laskema laina, jota ulkopuoliset sijoittajat voivat merkitä. Pääoma- lainaan sijoittaneet tahot ovat muita velkojia huo-nommassa asemassa (vrt. englanninkielinen nimi ”subordinated loan”) mahdollisissa velkomisti-lanteissa. Tästä syystä pääomalaina on normaalia lainaa riskialttiimpaa ja sille vaaditaan yleisesti korkeampaa tuottoa kompensoimaan riskiä.

Usein pääomalaina on sijoittajia houkutteleva sijoi-tusinstrumentti, kun yritys on myöhäisemmässä kasvuvaiheessa ja sillä on jo selkeästi liikevaihtoa. Tällöin pääomalainaa voidaan käyttää lisäämään yrityksen käteisvaroja. Pääomalainaa käytetään usein myös rahoitusinstrumenttina joko johdon yri-tysostossa (management buy-out, MBO) tai laajen-nuttaessa yritysostojen kautta.

Viimeaikoina myös julkiset rahoittajat ovat alkaneet tarjota pääomalainamuotoisia sijoituksia. Näin ol-len nämä rahoittajat voivat ottaa osan yritystoi-minnan riskeistään itselleen olematta omistajana yrityksessä.

Pääomalainan takaisinmaksussa tulee huomioida, että sen lyhentäminen ja koron maksaminen voidaan tehdä vain vapaan oman pääoman puitteissa. Näin ollen yrityksen tulee tarkkailla oman vapaan pää- omansa kehittymistä. Jos yritys ei pysty maksamaan vuosittaisia korkokuluja omasta vapaasta pääomas-taan, maksamatta jäänyt osuus kertyy yrityksen ve-laksi, jolle se joutuu maksamaan ylimääräistä korkoa ja näin ollen alkuperäisen pääomalainan korkokulut nousevat alkuperäistä suunnitelmaa korkeammiksi.

Tutkimuslaitos

Tutkimuslaitokset ovat lain määrittelemiä toimin-nan muotoja, jotka eivät kuulu yritystoimintaan. Tutkimuslaitokset tuottavat tietoa, hankkivat tietoa ja välittävät sitä yhteiskunnan päätösten avuksi sekä yhteiskunnan eteenpäin viemiseksi.

Soveltavan laatuisen tutkimuksen lisäksi laitokset tuottavat niin sanottua strategista tutkimusta. Sen avulla pidetään yllä korkeatasoista tutkimusta ja identifioidaan ongelmia tulevaisuudessa. Samalla luodaan valmiuksia ongelmien ratkaisemiseksi. Yleisluontoisten tehtävien lisäksi jokaisella tutki-muslaitoksilla on monia toimialaan liittyviä tehtäviä, jotka on määritelty laissa. IFRS

EU määrittelee kansainvälisen tilinpäätös-standar-din eli International Financial Reporting Standards (IFRS):n. Sitä käyttävät EU -alueen listautuneet yritykset. Standardin tarkoituksena on parantaa yleistä yritysten antaman talousinformaation laatua sekä lisätä tilinpäätösten kansainvälistä vertailukel-poisuutta.

EAKR -korkotuki

EAKR on Finnveran käyttämää Euroopan unionin alueisiin rajoittunutta korkotukea, jota sovelletaan yh-dessä kansallisen korkotuen kanssa. Sitä käytetään Euroopan unionin alueellisten ohjelmien yhtey-dessä kuten investointi- ja käyttöpääomalainassa, naisyrittäjälainassa, pienlainassa ja yrittäjälainas-sa.55

De minimis -asetus

De minimis on EU -sopimuksen määrittelemää vähä-merkityksellistä yritystukea, joka jonka tarkoituk-sena on mahdollistaa kansallisen yritystoiminnan tukemisen kuitenkaan vääristämättä kansainvälistä kilpailua ja EU -maiden välistä kilpailukykyä.

Tukea voidaan myöntää aktiivisen verovuoden ja kahden edellisen verovuoden kattavan ajanjakson aikana enintään 200 000 euroa. Tukea seurataan saajakohtaisesti, y-tunnustasolla.

Tukea myöntävät kunnat, maakuntaliitot, minis-teriöt sekä ministeriöiden alaiset viranomaiset. Tuen kertymisen seuraaminen on yrityksen vastuul-la. Vientiä ei tueta. De-minimis tuki ei saa liittyä suoraan vientiin, jakeluun ja toimintaan, tai muihin vientitoiminnan juokseviin kustannuksiin

Pieni tai keskisuuri yritys (PK-yritys)

Pk-yrityksellä tarkoitetaan pientä ja keskisuurta yritystä, joka työllistää enintään 250 työntekijää ja jonka vuosittainen liikevaihto on maksimissaan 50 miljoonaa euroa. Rajoituksena on myös taseen loppusumma, joka saa olla enintään 43 miljoonaa euroa.

OECD - sopimusehdot

Suuret läntiset teollisuusmaat noudattavat OECD- vientiluottosopimuksen ehtoja, kun ne takaavat,luotottavat tai jälleenrahoittavat julkisen tuen alai-sia vientiluottoja. Finnvera on virallinen viennin takaaja Suomessa ja täten Finnveran myöntämien luottojen pitää noudattaa OECD -ehtoja. EU:n kautta sopimus on voimassa sen jäseniä velvoitta-vana päätöksenä. 55

Sopimuksen piirissä olevat valtiot ovat Australia, Etelä-Korea, Kanada, Japani, Norja, Sveitsi, Uusi-Seelanti, USA ja EU -maat: Belgia, Bulgaria, Espan-ja, Hollanti, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tsekin tasavalta, Unkari ja Viro.

8. Liite 3: Oppaassa käytetyt määritelmät

55 Lähde: Finnvera Oyj



www.ohjelmistoyrittajat.fi

www.teknologiateollisuus.fi


Kasvufoorumi 09


Ohjelmistoyritysten rahoitusopas on käytännönläheinen teos ohjelmistoyritysten rahoitusmuotoihin tu-tustuttaessa. Rahoitusopas keskittyy erityisesti suomalaisiin julkisiin rahoituslähteisiin, pääomasijoittajiin, pankkeihin, enkelisijoittajiin sekä sisältää tietoa alalla toimivista teollisista sijoittajista ja muista strategisista sijoittajista. Rahoitusopas kuvaa perustiedot eri rahoitusinstrumenteista ja antaa kuvan siitä mitkä rahoitusvaihtoeh-dot ovat yleisimmin käytettyjä yrityksen eri elinkaaren vaiheissa. Rahoitusopas kokoaa yhteen konkreet-tisen näkymän yleisimmin käytetyistä rahoitusvaihtoehtoista ja listaa eri toimijoiden profiilit ja yhteystiedot nopeasti hyödynnettäväksi hakuteokseksi yrityksen rahoitusvaihtoehtoja valittaessa. Lisäksi rahoitusopas konkretisoi eri rahoitusmuodot käsittäen yrityksen elinkaaren aina liikeideasta yrityksen kasvattamiseen kansainväliseksi liiketoiminnaksi. Ohjelmistoyritysten rahoitusopas on toteutettu Ohjelmistoyrittäjät ry:n ja Teknologiateollisuus ry:n yhteisessä Kasvufoorumi 09 -hankkeessa.

Ohjelmistoyrittäjät ry ja Teknologiateollisuus ry 2009

www.ohjelmistoyrittajat.fi

www.teknologiateollisuus.fi

www.ohjelmistoyrittajat.fi www.teknologiateollisuus.fi

ISBN 978-952-92-6491-9 (nid.)ISBN 978-952-92-6492-6 (PDF)