25. Saarinen, Tiina. Toimijayhteistyö toteutuu aina

Toimijayhteistyö toteutuu aina – löytöjä erilaisista tavoista ja

vaikuttavista tekijöistä

Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 16.10.2012

Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija

A-klinikkasäätiö

Miksi tarvitsemme yhteistyötä?

Mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen haasteita yhteistyön kannalta

• Nykyinen hoitojärjestelmä on asiakkaan kannalta sekava ja hajanainen, lisäksi avun tarvitsijat ovat eriarvoisessa asemassa kotikunnasta riippuen

• Ydinhaasteena on historiallisesti eri perinteestä ponnistavan yhteistyön rakentaminen menettämättä kummankaan parasta osaamista, järjestelmien yhteensovittaminen asiakaslähtöisesti ja päihde- ja mielenterveystyön sekä muun sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön vahvistaminen

• Keskinäisestä kilpailuasetelmasta pitäisi siirtyä yhdessä tekemiseen

(Airi Partanen , MH-verkkosivu)

Mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisen haasteita yhteistyön kannalta

• Nykyiset hallintorajat ja reviirikiistat ovat epäeettisiä, koska ne rajaavat hoidon saantia, sysivät potilaita luukulta toiselle ja alentavat hoidon laatua, siis vahingoittavat potilasta. Hyvän tuottamisen tulee lähteä päihde- ja mielenterveyspotilaiden tasaveroisesta oikeudesta riittävään, laadukkaaseen ja yksilölliseen hoitoon. Tätä suunniteltaessa tulee hetkeksi jättää syrjään ikiaikaiset asenteet ja perinteiset reviirirajat, jotta potilaan hyvä toteutuisi (Rauno Mäkelä, MH-verkkosivu)

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015

• Asiakkaan asemaa vahvistetaan

- Matalan kynnyksen palvelut yhden oven periaatteella

- Kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat otetaan mukaan mielenterveys- ja päihdetyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin

• Panostetaan mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämiseen ja ongelmien ehkäisemiseen

- Kunnat tekevät mielenterveys- ja päihdetyön strategian ja sisällyttävät sen

osaksi kuntastrategiaa

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015

• Mielenterveys- ja päihdepalvelut järjestetään avo- ja peruspalveluja painottavana, asiakkaan kannalta joustavasti toimivana kokonaisuutena

- Kunnat koordinoivat julkiset, kolmannen sektorin ja yksityissektorin

mielenterveys- ja päihdepalvelut toimivaksi palvelukokonaisuudeksi

• Mielenterveys- ja päihdetyön ohjauskeinoja kehitetään

- Mielenterveys- ja päihdetyön suunnittelun ja kehittämisen valtakunnallista

koordinaatiota yhdistetään

Haasteista mahdollisuuksia!

Toimijayhteistyön löytöjä MieliHuuko-hankkeessa

MieliHuuko-verkkosivu

www.huuko.fi/mielihuuko - Sivulla esitellään minkälaiset asiat ovat

vaikuttamassa, edistämässä ja hidastamassa yhteistyön kehittämistä sekä minkälaisia uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia on avautunut konkreettisen yhteistyön rakentamisessa

- Asiantuntija-artikkeleita, kokemuksia ja malleja yhteistyön kehittämisestä

- Sivu on tuotettu yhteistyössä hankkeen kokoaman ”MH-tiimin” ja ”Päihde- ja mielenterveyspalveluiden kehittäminen –valmennus 2011-2012”- prosessiryhmän kanssa

Vuorovaikutus

• Ihmisten välinen vuorovaikutus on taitolaji, minkä jokainen voi oppia, mutta mitä toisten täytyy harjoitella niitä toisia enemmän. Pohjimmiltaan kysymys on joukosta itsestäänselvyyksiä: taidoista kuunnella, arvostaa, ymmärtää tai kysyä, jos ei ymmärrä, kunnioittaa, pyrkiä synteesiin – parhaaseen mahdolliseen ja oivaltaa, että osaajia on muuallakin kuin vastapäätä tuijottavassa peilissä

(Susanna Leimio-Reijonen & Silja Wahlsten, MH-verkkosivu)

Konkretia

• Mikä sitten on toiminut sosiaali-ja terveydenhuollon yhteistoiminnan kehittämisessä? Konkretia, konkretia ja konkretia! Henkilökohtainen tunteminen, työn yhdessä tekeminen, jalkautuminen, yhteiset kotikäynnit , hyvin vedetyt verkostokokoukset, työntekijävaihdokset, riittävä viestintä , yhteiset koulutukset ja työnohjaukset, yhteiset tilat yms. hyvät käytännöt (Mailis Taskinen, MH-verkkosivu)

Motivaatio

Muutoksen vaihemallin soveltuvuutta toimijayhteistyön edistämiseksi voi tarkastella kolmeen suuntaan:

• Itseen - mikä on oma muutosvaihe eli sisäinen motivaatio suhteessa yhdessä tekemiseen

• Toiseen ammattilaiseen tai päättäjään - yhteistyökumppanin muutosvaiheen aistiminen (yksilö, työryhmä, työyhteisö, organisaatio, yhteiskunnalliset toimijat)

• Yhteiseen asiakkaaseen - muutosvaiheen tutkiminen hänen toimintaympäristössään

(Mailis Taskinen, MH-verkkosivu)

Motivaatio

• ”Onnistumisen turvaamiseksi tarvittiin suuri joukko asiasta kiinnostuneita, sille vihkiytyneitä ja siitä innostuneita kumppaneita. Innostumiseen taas vaadittiin tuntitolkulla keskustelua, motivointia, motivaation löytämistä ja litroittain teetä ja kahvia”

(Susanna Leimio-Reijonen & Silja Wahlsten, MH-verkkosivu)

Asenteet ja muutoksen sietokyky

Toimijayhteistyön kehittäminen päihde- ja mielenterveystyössä on asenteisiin vaikuttamista, yhteisten asiakkaiden todellisten tarpeiden näkemistä ja muutoksen sietokyvyn kasvattamista.

Toimijayhteistyön kehittämisen ja oikeastaan koko elämänhallinnan kannalta on hyötyä omata vahva muutoksen sietokyky. ”Näinhän meillä on aina tehty” on kokenut jo monta inflaatiota ja nykypäivän päihde- ja mielenterveystoimijat tietävät, että mikään ei ole niin varmaa kuin muutos. (Anne Salo, MH-verkkosivu)

Oman organisaation toiminnan näkyväksi tekeminen

• Omien palveluiden ja toiminnan näkyväksi tekeminen ja kuvaaminen on tärkeä toimijayhteistyön kehittämisen lähtökohta

• Työnkuvaukset, palvelu- ja prosessikuvaukset

• Yhteisten rajapintojen hahmottaminen

Johdon sitoutuminen

• Yhteistyön onnistumiseen vaaditaan sitoutumista suunnitteluun ja päätöksentekoon niin työntekijä- kuin esimiestasolla (Saija Karttunen, MH-verkkosivu)

• Poikkihallinnollisen tiimityön muodostaminen mahdollistui vastuualueiden johtajien ennakkoluulottomasta suhtautumisesta ja prosessimaisesta ajattelutavasta

(Sanna Puro, MH-verkkosivu)

Tiedonkulku

• Yhteistyössä on tärkeää huomioida tiedonkulun merkityksellisyys, oman työn näkyväksi tekeminen, toisen ammattitaidon arvostaminen ja asioista oikeilla nimillä puhuminen (Kirsi Hyrkäs, MH-verkkosivu)

• Tiedonkulku on tärkeää ja esimiehien rooli on tärkeä tiedon jakamisessa

(Kaarina Hänninen,

MH-verkkosivu)

Palveluohjaus

• Sektorivastuullinen työote, yhä pidemmälle menevä erikoistuminen, rajallinen ajankäytön mahdollisuus ja asiakasta koskeva päätäntävalta voivat olla esteitä

• Palveluohjaus on ”Silta asiakkaan tarpeiden ja palvelutuottajien mahdollisuuksien välillä”

• Palveluohjauksen tehtävänä on toimia asiakkaan ja hänen elämäänsä säätelevien rakenteiden välimaastossa

(Sauli Suominen, MH-verkkosivu)

Kokemusasiantuntijat ja vertaistoimijat mukana yhteistyössä

Kokemusasiantuntijoiden osaamisen kytkeminen saumattomasti päihde- ja mielenterveystyön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin vaatii selkeää työnjakoa ja työtehtävien roolittamista.

Ammattilaisten pitäisi tutustua konkreettisemmin siihen maailmaan mistä kokemusasiantuntijat tulevat, jotta vuosien saatossa kehitetyt vertaisryhmien menetelmät ja toimintatavat tulisivat tutuiksi. Asiakkaan kuntoutuminen olisi hyvä nähdä enemmän yhteistyöprosessina, johon vertaistuen ja kokemusasiantuntijuuden sisällyttäminen kuuluu olennaisena osana.

Yhteistyötä kannattaa rakentaa pienten onnistumisten huomioimisen kautta ja askel kerrallaan, samalla uskaltaen luopua vanhoista raja-aidoista ja valta-asetelmista. (Matti Rajamäki, MH- verkkosivu)

Mistä hyvät verkostopalaverit on tehty?

• Kuuntelu ja kuulluksi tuleminen

• Tasavertaisuus

• Turvallisuus

• Ilmapiiri

• Konkreettinen tuki ja sitoutuminen

• Rehellisyys ja avoimuus

• Uskottava toiveikkuus

(Jukka Pyhäjoki, MH- verkkosivu)

Yhteistyön löydöt MieliHuuko-valmennuksen kehittämishankkeissa

• ”Yhteistyö toi mukanaan toimivan tavan toteuttaa kuntouttavaa työtoimintaa. Jaettu asiantuntijuus monipuolisti mahdollisuuksia ja yhdistetyt voimavarat vahvistivat toiminnan mallintamista. Yhteistyössä on tärkeää molemminpuolinen luottamus ja myös vertaistyölle tulisi antaa aidosti mahdollisuus toimijayhteistyössä”

(Juha-Pekka Pääskysaari, MH- verkkosivu)

Yhteistyön löydöt MieliHuuko-valmennuksen kehittämishankkeissa

• ”Suurin kimaltavin yhteistyön helmi on ollut verkostoituminen ja ennen kaikkea yhteistyö perheiden kanssa. Perheet ovat lähteneet etenkin nuorten huumeiden käyttäjien hoitoon mukaan. Entistä enemmän on vahvistunut omaisten tärkeä rooli, koska aina ongelma koskettaa myös läheisiä”

(Kaarina Hänninen, MH-verkkosivu)

Yhteistyön löydöt MieliHuuko-valmennuksen kehittämishankkeissa

• ”Koko hanke remonttiprojekteineen opetti minulle paljon toimimisesta kahden ison konsernin välissä. Maastoutuminen naapurustoon lähtee rohkeudesta kohdata heidän pelkonsa ja ennakkoluulonsa”

(Tapio Heinonen, MH- verkkosivu)

Yhteistyön löydöt MieliHuuko-valmennuksen kehittämishankkeissa

• ”Oman työn kautta on helpompi tuoda asioita esille ja toimia esimerkkinä. Yhteistyön muodostamisessa on hyvä käyttää entisiä toimivia suhteita ja niiden kautta rakentaa lisää yhteistyökanavia. Avoimuus ja oma positiivinen asenne on tärkeää”

(Eeva-Kaisa Rautiainen, MH- verkkosivu)

Kiitos!