Chem työelämäyhteistyö

Tapani Vuorinen

Työelämäyhteistyö Kemian tekniikan korkeakoulun kandidaattiohjelmassa

Miten uusi ohjelma rakennettiin

• Ohjelman osaamistavoitteet

– Tekniikan alat

– Koulutustehtävä

• valmius kehittyä asiantuntijaksi…

– Ammatillisen osaamisen ydin

– Työelämävalmiudet

– Opiskelutaidot

• Ohjelman pääaineet ja niiden osaamistavoitteet

• Yleiset suunnitteluperiaatteet

• Oppiaine- ja kurssikohtaiset sisällöt

• Opetuksen toteutuksen suunnittelu

• Opetuksen toteutus

Ohjelman koulutustehtävä

• Antaa valmiudet kehittyä myöhemmissä opinnoissa ja

työelämässä oman alansa asiantuntijaksi

– insinööri- ja tutkimustehtävissä

– teollisuudessa, sen sidosryhmissä, julkishallinnossa tai

tiedeyhteisössä

Asiantuntijuus = kyky ratkaista ongelmia ja luoda

uutta itsenäisesti yhteistyössä muiden kanssa

Ammatillisen osaamisen ydin

• Bio-, materiaali- ja kemiantekniikan sekä niihin liittyvien

matemaattis-luonnontieteen perusteiden hallinta

• Kyky siirtää ja soveltaa alansa teoreettista osaamista

ongelmanratkaisutilanteissa

• Kyky hankkia, arvioida ja käsitellä kriittisesti tieteellistä

ja ammatillista tietoa

• Kyky arvioida insinöörityön ja teknologian vaikutuksia

kriittisesti yksilön, yhteiskunnan, talouden ja ympäristön

näkökulmista

Työelämävalmiudet • Selkeä suullinen ja kirjallinen viestintätaito

– oman alansa asiantuntijoille, sidosryhmille että muulle yleisölle

– myös vieraalla kielellä

– säädösten mukainen toisen kotimaisen kielen taito

• Päämäärätietoinen ja suunnitelmallinen työskentely

– itsenäisesti ja ryhmän jäsenenä

• Ryhmätyöskentelytaidot

– tunnistaa ryhmätyöskentelyn ja ryhmän johtamisen periaatteita

ja osaa soveltaa niitä omassa työssään

– osaa toimia alansa edustajana monialaisessa ryhmässä myös

kansainvälisessä toimintaympäristössä

• Projektityöskentelytaidot

– tunnistaa teknisten projektien tyypilliset vaiheet sekä osaa

käyttää erilaisia projektihallinnan menetelmiä

Opiskelutaidot

• Vastuunotto omasta oppimisesta yliopistoyhteisön

jäsenenä

– osaa arvioida, eritellä ja hyödyntää itseään oppijana

– osaa hyödyntää erilaisia oppimisympäristöjä ja ylittää

oppiaineiden välisiä rajoja

• Valmiudet jatkaa opintoja ylempään tutkintoon

– myös englannin kielellä

• Perusta itsenäiselle elinikäiselle oppimiselle ja

ammatilliselle kehittymiselle

Uusi tutkintorakenne

• Kandidaatintutkinto (180 op)

– Ohjelman määrittelemät opinnot (130 op)

• Perusopinnot (65-70 op)

• Pääaine (60-65 op)

– Opiskelijan vapaasti valitsemat opinnot (50 op)

• Sivuaine (vähintään 20 op)

• Muut vapaasti valittavat opinnot

• DI-tutkinto (120 op)

– Ohjelman määrittelemät opinnot (85-95 op)

• Pääaine (55-65 op)

• Diplomityö (30 op)

– Opiskelijan vapaasti valitsemat opinnot (25-35 op)

• Näihin voi sisältyä sivuaine

Tehokkaan opetuksen toteutus

• Työmäärän jakaminen tasaisesti kaikille lukukausille

– Opinnot syyslukukauden alusta toukokuun loppuun

– Lukuvuosi jakautuu viiteen 7-viikkoiseen jaksoon

– Mitoituksen perusteena keskimääräinen 40 h/viikko

opiskeluaika

• Opiskelijoiden ohjaus pienryhmissä

– Sisäänotto n. 120 opiskelijaa – luennot

– Ryhmäkoko n. 30 opiskelijaa – laskuharjoitukset,

laboratoriotyöt

– Fuksiryhmät n. 10 opiskelijaa

– Pienryhmäkoko n. 5 opiskelijaa – projektityöt, ohjaus

• Työssäoppiminen

– Kesäharjoitteluun yhdistetty opiskelu

Opiskelun ja harjoittelun yhdistäminen

• Opiskelun reunaehdot

– Suunnitteluperuste 60 op/a = 1600 h/a

– OKM:n asettama tulostavoite ≥ 55 op/a

– Aallon lukuvuosi muodostuu viidestä 7 viikon mittaisesta

opetusjaksosta (syyskuun alusta toukokuun loppuun)

• Yhteinen haaste

– Miten sovitetaan yhteen tehokas opiskelu ja

työelämävalmiuksia kehittävä harjoittelu?

– Vuoropuhelu ja sopiminen yliopiston, opiskelijoiden ja yritysten

kesken

– Harjoittelun kytkeminen opiskeluun (opintoihin liittyvät

työssäoppimisen kurssit)

Henkilökohtaiset tavoitteet ja niiden

aikataulutus (aikajana)

1. syksyn opinnot 1. kesätyöpaikan haku

1. kevään opinnot 1. kesätyö

kandipääaineen haku

2. syksyn opinnot 2. kesätyöpaikan haku,

kansainvälisen vaihtopaikan haku

2. kevään opinnot 2. kesätyö

3. syksyn opinnot haku ylemmän ohjelman

pääaineeseen, 3. kesätyöpaikan haku

3. kevään opinnot valmistuminen, 3. kesätyö

Mitä hyötyä on aikataulussa pysymisestä

• Onnistumisen kokemus kasvattaa itsetuntoa

• Paremmat mahdollisuudet edetä haluamallaan tavalla

• Kesätyöpaikat (myös laitoksilla)

• Kandipääaine

• Kansainvälinen vaihtopaikka

• Ylemmän ohjelman pääaine

• Työllistyminen

• Täysi opintotuki

• Paremmat mahdollisuudet saada opiskelustipendi

Aikataulussa opiskeleminen on normaalia ja se onnistuu

jokaiselta, joka niin päättää tehdä!

Sidosryhmät ohjelman valmistelussa

• Teollisuuden keskusjärjestöjen elimet ja toimihenkilöt

• Metsäteollisuus ry (tutkimus- ja teknologiavaliokunta,

koulutustoimikunta)

• Kemianteollisuus ry (koulutusvaliokunta, tieteellinen

neuvottelukunta)

• Teknologiateollisuus ry

• Työntekijä- ja ammattijärjestöt

• Tekniikan akateemiset

• Paperi-insinöörit

• Dekaanin sidosryhmätapaaminen

• Työpajat

• Työssäoppiminen

Työelämäyhteys opinnoissa (aikajana)

• Opiskelijalle kuvataan ohjelman tavoitteet ja hän reflektoi niitä

henkilökohtaisessa tavoitekirjoitelmassaan (syyskuu).

• Opiskelijan pienryhmä tutustuu korkeakoulun tutkimusryhmään ja

laatii sen toiminnasta posterin. Tutortoiminta käynnistyy ja jatkuu

läpi lukuvuoden (loka-marraskuu).

• Opiskelijan pienryhmä esittää tutkimusryhmän muille opiskelijoille,

opettajille ja sidosryhmille koulun posteritapahtumassa ja osallistuu

sidosryhmien tietoiskuihin (joulukuu).

• Opiskelija laatii ansioluettelonsa ABC-kurssilla. Hän saa ohjausta

yrityksestä kutsutulta asiantuntijalta ja yliopiston ura- ja

rekrytointipalvelulta (joulukuu).

• Opiskelija osallistuu harjoittelua koskevaan tietoiskuun.

Vanhemmat opiskelijat kertovat kokemuksistaan. Opiskelija saa

kuvauksen ohjelmasta liitettäväksi työhakemukseen (tammikuu).

Työelämäyhteys opinnoissa (aikajana)

• Opiskelija laatii henkilökohtaiset oppimistavoitteensa

harjoittelujaksonsa ajalle (huhtikuu).

• Opiskelija kuvaa oppimistaan suhteessa henkilökohtaisiin

tavoitteisiinsa. Hän saa palautetta oppimispäiväkirjastaan (touko-

elokuu).

• Opiskelija esittää yhteenvedon (ryhmäposteri) harjoittelustaan

koulun harjoittelutapahtumassa myös uusille opiskelijoille

(lokakuu).

Työssäoppiminen (5 op)

• Vastuuopettaja: Tapani Vuorinen

• Periodi: Kurssin voi aloittaa joko III tai V periodissa

• Keskeinen sisältö: Oppiminen ja oppimismenetelmät. Oman oppimisen arviointi. Toiminta ja viestintä työyhteisössä.

• Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Luennot, pienryhmätyöskentely ja oppimispäiväkirja. Luento-osuuden jälkeen opiskelija perehtyy tulevaan työyhteisöönsä ja laatii pienryhmässä henkilökohtaiset oppimistavoitteet (20 %) harjoittelujaksolle. Hän pitää oppimispäiväkirjaa (60 %) harjoittelujaksostaan ja esittää siitä yhteenvedon (20 %) palautetilaisuudessa.

Työssäoppiminen (5 op)

Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa

• Ottaa vastuun omasta, suunnitelmallisesta oppimisestaan yliopisto- ja työyhteisön jäsenenä

• Toimia ryhmässä ja tukea ryhmän muita jäseniä

• Toimia ja kommunikoida osana työyhteisöä

• Antaa ja vastaanottaa palautetta

• Arvioida, eritellä ja kehittää itseään oppijana

Toiminta työyhteisössä (5 op)

• Vastuuopettaja: Jouni Paltakari

• Periodi: Kurssin voi aloittaa joko III tai V periodissa

• Keskeinen sisältö: Toiminta työyhteisössä

• Toteutus, työmuodot ja arvosteluperusteet: Pienryhmätyöskentely, työ- ja oppimispäiväkirja ja raportti. Opiskelija perehtyy tulevaan työyhteisöönsä ja –tehtäviinsä ja laatii pienryhmässä työsuunnitelman ja oppimistavoitteet (20 %) harjoittelujaksolle. Hän pitää työ- ja oppimispäiväkirjaa (60 %) harjoittelujaksostaan, laatii siitä raportin ja esittää sen (20 %) pienryhmässä.

Toiminta työyhteisössä (5 op)

Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa

• Soveltaa ryhmätyöskentelyn ja ryhmän johtamisen periaatteita työympäristössä

• Työskennellä päämäärätietoisesti ja suunnitelmallisesti ryhmän jäsenenä ja itsenäisesti

• Ymmärtää työnantajaorganisaation ja työyhteisön toimintaa ohjaavia keskeisiä tekijöitä

• Toimia oman alansa edustajana monialaisessa ryhmässä tarvittaessa myös kansainvälisessä toimintaympäristössä

• Tunnistaa kehittämiskohteita työssään ja työympäristössään

• Arvioida, eritellä ja kehittää itseään oppijana ja ammatillisena osaajana

Yhteenveto Suunta on oikea, vuoropuhelua yliopiston,

opiskelijoiden ja sidosryhmien kanssa on jatkettava!