Erilaiset kipsit ja kipsausmenetelmät

Erilaiset kipsit ja Erilaiset kipsit ja kipsausmenetelmätkipsausmenetelmät

Erilaiset kipsit ja Erilaiset kipsit ja kipsausmenetelmätkipsausmenetelmät

Kipsauksen historia• juontaa juurensa Egyptiin 2000- luvulle eKr.• käytettiin alun perin seinien rappaamiseen• vuodelta 970 löytyvät ensimmäiset maininnat

kipsin käytöstä murtumien hoidossa• vasta 1700- luvun lopulla kipsin käyttö

murtumissa levisi Eurooppaan• tämän jälkeen kipsivalostekniikan kehittäjä

J.Venel perusti ensimmäisen ortopedisen instituutin Sveitsiin

Historia jatkuu..

• 1800- luvulle asti muottivaloksena, eli kipsiä kaadettiin muottiin, jossa raaja oli

• 1800- luvun puolivälissä hollantilainen A.Mathysen keksi nykyisen periaatteet eli kipsi sidottiin raajan ympärille

• 1930- luvulla tehtiin ensimmäiset kaupalliset kipsisidokset, jotka koostuivat pehmeistä sidoksista, joihin oli laitettu kipsiä ja haihtuvia nesteitä

• Synteettisiä kipsimateriaaleja alettiin kehittää 60-luvulla, koska perinteisellä kipsillä oli huonoina puolina sen heikkous,

alttius vedelle ja pitkä kuivumisaika

Kipsimateriaalit

Perinteinen kipsi = kalsiumsufaattidihydraatti

• helppo työstää ja muotoilla• kovettuu täysin n. 24 tunnissa

paksuudesta riippuen• painava

Kipsimateriaalit jatkuu..

Synteettinen kipsi = polyuretaaniresiinillä kyllästetty kuitukangas tai polypropyleenin

ja elastomeerikuitujen yhdistelmä

• yleensä tavallisen kipsin jälkeen 2-3 viikolla

• vaikeampi työstää• kuivumisaika lopulliseen lujuuteen n.30min• lapsille mielekäs; useita värivaihtoehtoja

Kipsimateriaalit jatkuu..

Alussukka• kipsin ja ihon väliin suojaksi• synteettinen putkiharsoPehmuste• synteettistä kipsivanua• suojaa ihoa• vähentää turvotusta ja rakkulointia• estää veden pääsyn iholle kipsatessa

Kipsimateriaalit jatkuu..

Kreppipaperi• muotoilee pehmusteen • kipsi paremmin istuva• saatavilla myös synteettinen versio - käytetään yleensä lasikuitukipsin

kanssa

Päivystyksessä yleisemmin kipsattavat murtumat

• Lyhyttä kipsisaapasta käytetään hyväasentoisissa nilkanalueen murtumissa, esim. malleolit, talus. Kipsi ulottuu varpaiden tyvestä polvitaipeeseen niin, että polvinivelen liike ei rajoitu

• Pitkää kipsisaapasta eli alaraajakipsiä käytetään polven murtumien ensihoidossa ja säärimurtumien varsinaisena hoitona. Kipsi ulottuu varpaiden tyvestä viisi senttiä nivusista alaspäin. Nilkka kipsataan suorakulmaan ja polvi15-20 asteen kulmaan

• Erikoisen lyhyttä kipsisaapasta käytetään jalkapöydän ja varpaiden murtumissa. Kipsi ulottuu varpaiden alta tai tyvestä säären puoliväliin. Nilkka kipsataan 90 asteen kulmaan, jotta kävely olisi mahdollista.

• Kipsihylsyä käytetään polvenalueen murtumissa ja nivelside vammoissa. kipsihylsyn käyttö on vähenemässä ja tilalle on tullut erilaiset ortoosit ja tuet. Kipsaus aloitetaan noin kymmenen senttiä malleolitason yläpuolelta ja ulotetaan viisi senttiä nivustason alapuolelle. Polvi kipsataan samaan kulmaan kuin pitkä saapaskipsi.

Saapaskipsin kipsaustekniikka

Välineet:

• kipsauspöytä• haaleaa vettä• putkisukkaa• levittimet• sideharso• välinepöytä• roskakori• muoviliina

• kreppi• muoviesiliina• kipsivati• kipsisiteitä• kipsisakset• pehmusteside• kertakäyttökäsinet

Esivalmistelut

• suojaa välinepöytä muoviliinalla• kipsivatiin lämmintä vettä• avaa kipsi- ja pehmustesidepakkaukset• varaa muut tarvikkeet pöydälle• suojaa omat ja potilaan vaatteet

muoviesiliinalla• muista käyttää kertakäyttöhanskoja kipsi kuivattaa ihoa

Saapaskipsin teko

• käytetään malleolien murtumissa ja nivelsidevammoissa leikkauksen jälkihoitona, sekä jalkaterän ja –pöydän vammoissa

• potilas autetaan kipsauspöydälle makuulle • murtunut jalka nostetaan kohoasentoon tuen

avulla• suojataan potilaan vaatteet muoviliinalla• potilas ohjataan sellaiseen asentoon, jossa

raajan lihakset ovat rentoina

• tarkastetaan ihon kunto ja teipataan mahdolliset haavat sidetaitoksilla

• putkisukkaa pujotetaan noin kymmenen senttiä yli oletetuista kipsin päistä

• kipsattava alue pehmustetaan pehmustesiteellä

• pehmustetta on hyvä kiertää useampi kerros malleolien päälle

• kierretään päälle kreppisidettä yksi kerros• krepin päälle käännetään putkisukan päät• muotoillaan reunat

• kastetaan kipsirullaa haaleaan veteen rullanpää avattuna noin 5-10 sek (kuplia ei nouse)

• rullaa puristetaan kevyesti kämmenten välissä, ei kierretä

• aloitetaan kiertää raajan ympäri raajan kärjestä nilkkaa kohti ja edeten kohti polvea

• kierretään niin, että 1/3 menee lomittain, eikä kerrosten väliin jää rakoja

• kipsikankaat laminoidaan toisiinsa sivelemällä kämmenillä

• märkää kipsiä käsitellään laajoilla otteilla, eikäpainella sormilla painaumia

hankaumat!

• saapaskipsiin kuluu normaalisti kahta eri levyistä kipsirullaa 4 - 6 kpl

• tarkistetaan raajan verenkierto sekä polven ja varpaiden liikkuvuus

• kaikki varpaat pitää olla näkyvillä ja luonnollisessa asennossa

• reunat viimeistellään niin, että ne eivät paina mihinkään ja ovat siistit

• pohjeluun yläpään kohdalla kulkeva pohjehermo ei saa jäädä puristuksiin!!

• kipsauksen jälkeen raaja röntgenkuvataan ja varmistutaan murtuman asennosta

reponoidaan jos asento huono • koputus kova n. 10 min ja lopullinen

kovuus 2-3 vrk • kipsi ei kestä varausta tänä aikana vaan

murtuu ja joudutaan uusimaan

• kipsi halkaistaan, koska raaja voi turvota ja verenkierto estyä

• halkaistaan kipsisahalla jättäen molemmista päistä pari cm kiinni

• sahatessa on hyvä käyttää hengitys- ja kuulosuojaimia

• tarkistetaan että kipsi on auki koko syvyydeltään

• suojaksi vedetään paksuputkisukka tai

kierretään ohut sideharsokerros

Halkaisu

• kipsi ummistetaan 3-7 vrk päästä• tarkistetaan että turvotus on laskenut• painetaan halkaisureunat yhteen ja

kierretään päälle 2-3 rullaa kipsisidettä• tarkistetaan että kipsi on tukeva ja

varpailla sekä peroneushermolla on tilaa

Ummistus

Vaihto ja poisto• vaihto tehdään 2-3 viikon päästä laitosta• röntgenkuvataan ja tarkistetaan, että on lähtenyt

luutumaan• vaihdetaan yleensä lasikuitukipsiin

kevyempää, kestää kosteutta paremmin• osavaraus yleensä kivun mukaan• kipsi poistetaan kokonaan 6-10 viikon päästä• sahataan kokonaan auki ja leikataan saksilla

pehmusteet sekä alussukka auki levitetään

Kipsin poiston jälkeinen hoito ja kuntoutus

• poiston jälkeen raaja pestään ja rasvataan huolellisesti

• lihaskuntoa voi nostaa samoilla liikeharjoitteilla kuin kipsin kanssa vastusta nostamalla

• liikeratoja tulee myös harjoittaa (pienenevät usein hoidon aikana)

• parasta harjoitusta raajalle, kun alkaa tekemään heti normaaleja päivittäisiä puuhia!!

Potilaan ohjaus kipsatessa Kipsauksen joka vaiheessa otetaan huomioon

potilaan omat tuntemukset (esim. painaako

kipsi?) Potilas ohjataan hyvään rentoon

asentoon, tällöin raajan saa helposti oikeaan

kipsausasentoon.Potilaalle annetaan paperilla

kotihoito-ohje, josta selviää miten kipsin

kanssa pärjää kotona suihkussa ja

jokapäiväisissä toimissa sekä milloin pitää ottaa yhteys hoitavaan lääkäriin.

Kipsatun raajan hoito ja kuntoutus

• eri hoitolaitoksilla eri ohjeet, joilla sama tarkoitus;

• turvotuksen lasku• verenkierron parantaminen• lihasvoiman ylläpitäminen• nivelten jäykistymisen estäminen

Esimerkki kipsatun alaraajan harjoitusohjelmasta

1. Koukista ja ojenna varpaita2.Jännitä reisilihas polvea ojentamalla ja

nosta alaraaja suorana ylös, pidä muutama sekunti ja laske hitaasti alas

3.Istu tuolin reunalla, jännitä reisilihasta ja nosta jalka vaakatasoon, pidä muutama sekunti ja laske hitaasti alas.

4.Työnnä seisten alaraaja suorana taakse, mutta älä kallista vartaloa.

5.Nosta seisten alaraaja suorana sivulle

Harjoitusohjelmista

• alaraajan kolme kertaa päivässä ja jokainen liike 15-20 kertaa kunnosta riippuen

• jos turvotus lisääntyy vähennetään liikkumista ja nostetaan raaja koholle

• kohoasennossa tehdään pumppausliikkeitä verenkierron vilkastuttamiseksi

• jos nämä ei auta otettava yhteys hoitavaan lääkäriin

Kyynär- tai kainalosauvojen käytön ohjaus

• Sauvojen mittaus sopivan mittaisiksi- Pidä sauvat hieman etuviistossa lattialla,

hartiat rentoina, kyynärpäät hiukan koukussa

- Jos hartiat kohoavat, sauvat ovat liian pitkät.

- Jos selkä menee kumaraan, sauvat ovat liian lyhyet.

- Jos käytät kainalosauvoja, älä roiku kainaloiden varassa, vaan paina sauvoja rintakehää vasten.

• Sauvakävely- sauvat ja kipeä jalka siirtyvät yhtä aikaa

lattialle eteen- aseta pano käsille ja varaa kipeälle jalalle

vain jalan omalla painolla, eli jalka koskettaa

kevyesti lattiaan. Jätä kipeä jalka paikalleen.- astu terveellä jalalla askel kipeän jalan ohi.

• Hyvä muistaa- älä kannata kipeää jalkaa ilmassa edessä tai takana, vaan pidä jalka kevyesti maassa, paino käsillä eli sauvoilla.- jos lääkäri on antanut sinulle luvan varata

jalalle, niin varaa sille!- jalan oma paino on noin 15 kg.

• porraskävely

- porraskävely on syytä opetella porras

kerrallaan.

- ylöspäin; terve jalka-> sauvat ja kipeä

jalka samalle portaalle.

- alaspäin; sauvat -> kipeä jalka -> terve

jalka samalle portaalle

Kipsaushoidossa ilmeneviä ongelmia

• jatkuva kipu ja puutuminen ovat varoitusmerkki kipsin epäsopivuudesta ja niihin on aina suhtauduttava vakavasti

• aina selvitettävä syy mistä oireet johtuvat• kipua ja puutumista yritetään ensin hoitaa

kotona kotiohjeilta tehostamalla (kohoasento ja lihasjumppaus)

• mikäli tämä ei auta ja kipu jatkuu pari päivää, on kipsi syytä halkaista tai mahdollisesti vaihtaa.

• kastumisen takia pehmennyt tai väärästä kuormittamisesta murtunut kipsi pitää yleensä vaihtaa, koska se on menettänyt tukevan ominaisuutensa

• kävelykipsin pohjan murtumissa saatetaan välttyä koko kipsin vaihdosta vahvistamalla saappaanpohjaa kipsilevyllä

• jos kipsistä tulee liian väljä turvotuksen laskiessa ja lihasmassan surkastuessa sitä voidaan pienentää poistamalla pohkeesta parin sentin kaistale ja kiristämällä kipsi parilla

kipsirullalla kiinni

• hiertäminen johtuu usein epätasaisesta pehmustamisesta kipsausvaiheessa,

• kipsin väärästä mitoituksesta tai • kipsin reunojen hiertämisestä• usein avuksi riittää reunojen uudelleen

muotoilu ja pehmustaminen, mikäli kipsi hiertää vieläkin on syytä vaihtaa se

Nilkkamurtuman kipsihoidon

komplikaatiot• murtuma, jota ei leikkata, ei yleensä aiheuta

merkittäviä komplikaatioita• hoitoon liittyy aina syvän laskimotukoksen vaara • lisääntyvä kipu pohkeessa, jota varpaiden nosto

ylöspäin vielä pahentaa, on tutkittava laskimotukoksen varalta

hoitona varfariinilääkitys ja pienimolykyylinen hepariini sc. kunnes INR hoitotasolla. Varfariini n. 3-6kk.

• saapaskipsi voi painaa pohjehermoa polvitaipeen seudussa

• kipu paikallistuu säären yläosaan hermopinne

• kipsiä on löysättävä riittävästi, jotta hermolle jää tarpeeksi tilaa

• mikäli pinnettä ei vapauteta, pohjehermo vioittuu pysyvästi ja potilaalle tulee merkittävä vaiva loppuiäkseen