Embed Size (px)
Citation preview
Keskiviikko 29. maaliskuuta 2017 Pyhäjärveläisyyden vaalija – Karjalan puolustaja N:o 3 62. vuosikerta
Stipendin-saajaVilleoppiinäyttämö-työtäLontoossa
Uuden kyläkirjan ai-kaikkuna on laaja, Tau-bilan elinkaaren mit-tainen, ulottuen 1600-luvulta 1940-luvulle.
Lähtöaineisto olirunsas, josta johtuenaiheen rajaus oli teh-tävä tiukasti Taubilaakoskevaksi.
SIVUT 3 ja 11
Kahdenksankymppinenjuhlahiihtoonsa lähdös-sä 12.3. MM-kisojen nu-meroliiviin pukeutunee-na.
Taubilankirja
valmistuuja julki
22. huhti-kuuta
Anterolle luovutettiinPärssisen sukuseuranstandardi. SIVU 5
Röyhelöasusteessa VilleKäyhkö, nyk. Loikka-nen: Mr. Witwoud, Wil-liam Congreve: The wayof the world (restorati-on era näytelmä, ensi-ilta 1700) Näytelmä teh-tiin 1700-luvun tyyliin.Hän on yksi todella har-voista suomalaista, jokaon päässyt opiskelemaankuuluisiaan lontoolai-seen draamakouluun.SIVU 7.
Pyhäjärvi-Säätiön hallinnolla vuosikokous
Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön hallinto piti vuotuisen kokouksena. Muutamia henkilövaihdoksia tehtiin. SIVU 2.
Kunnia-puheen-johtajakannustaaliikkumaan
VPL.PYHÄJÄRVI2
29 maaliskuuta 2017
Keskiviikko 29. maaliskuuta 2017
Vpl. Pyhäjärvi-Säätiönhallintoon hieman muutoksia
Perinteen kantovoimaJokainen ihmispersoona on monen siihenvaikuttavan tekijän yhteinen luomus.Kenties merkittävin niistä on ”verenperin-tö”, jokaisen saama ainutkertainen perin-tötekijöiden summa omilta vanhemmil-taan ja esivanhemmiltaan. Tämä ei olekuitenkaan ainoa ihmisen persoonaamuokkaava tekijä. Siihen tulevat lisäksikulttuuriympäristö, kieli, kasvatus jakoulutus sekä monet muut tekijät.
Suomalaiseen identiteettiin on kuulunutalaryhmiä, ”heimoja”, joihin vaikuttavatmaantieteellinen sijainti Suomen kartalla,murteet, ja erilaiset kulttuuriperinteet. Neovat olleet aikaisemmin hyvinkin omalei-maisia, mutta väestön joutuessa erisyistä syntyneiden muuttoliikkeidenkuljetettavaksi perinteet ovat lomittuneetja sekoittuneet.
Pääosa suomalaisesta heimoperinteestäon saanut pysyä omalla maantieteelliselläalueellaan, ja niissä voi vieläkin aistia senmerkityksen. Mielikuvamme esimerkiksieteläpohjalaisista ja savolaisista saavatvahvan lisämausteen tietoisuudesta, ettäEtelä-Pohjanmaa ja Savo ovat edelleenSuomen kartalla. Sen sijaan se Karjala,jossa meidän Vpl. pyhäjärveläisten juuretovat, ei ole enää vuosikymmeniin ollutasuinsijamme. On kuitenkin aika ihmeel-listä, että karjalainen perinne on siltisäilynyt elinvoimaisena ja koko Suomenperinnekokonaisuuteen vaikuttavanatekijänä.
Ensi kesänä pääsemme hieman paikkaa-maan heimokohtaista puutettamme, kunvietämme toisen kerran juhlaammeentisellä kotiseudullamme. Se tarjoaahyvän mahdollisuuden siirtää perintee-seen liittyvää kokemussykettä myösuusille sukupolville. Toivottavasti juhlavä-keen liittyy mahdollisimman monta nuo-rempien sukupolvien pyhäjärveläistä.Olen itse kokenut karjalaisuuden ja senmonet ulottuvuudet vahvana elämänkantovoimana ja halunnut siirtää sitämyös omille jälkeläisilleni.
Olen yli viiden vuosikymmenen ajanosallistunut karjalaiseen järjestötoimin-taan Vpl. Pyhäjärvi-Seurassa, Vpl. Pyhä-järvi-Säätiössä ja Karjalan Liitossa. Nyton tullut aika, jolloin luovun Säätiön halli-tuksen jäsenyydestä.Tunnen suurtakiitollisuutta hallituk-sen ja hallintoneu-voston jäseniäkohtaan, joidenkanssa olen saanuttehdä työtä karjalai-suuden ja Vpl.pyhäjärveläisyydenhyväksi.
JUHANIFORSBERG
Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön hal-lintoneuvoston vuosikoko-us pidettiin Sastamalassa18.3.2017. Paikalla oli kah-deksan hallintoneuvostonvarsinaista jäsentä, kolmevarajäsentä, kunniapuheen-johtaja Antero Pärssinenja kunniajäsen Yrjö S. Kaa-salainen.
Kokouksessa mm. hy-väksyttiin vuoden 2016 toi-mintakertomus, tilinpäätösja vuosikertomus sekä al-kaneen vuoden toiminta-suunnitelma ja talousarvio.Vuoden 2016 vuosikerto-mus tulee kevään aikanasäätiön kotisivuille kaikkienluettavaksi.
Kokouksessa tehtiinmyös sääntöjen mukaisethenkilövalinnat. Erovuo-roisista hallintoneuvostonjäsenistä jatkavat TeuvoHenttonen, Jari Kukkoja Jukka Pehkonen.
Juhani Paajasen tilallehallintoneuvoston varsinai-seksi jäseneksi valittiin Riit-ta Hirvonen Vantaalta.Erovuoroisista hallintoneu-voston varajäsenistä Jor-ma Pakarinen jatkaa, KariKyanderin tilalle valittiinKaisa-Liisa KorhonenHelsingistä ja hallituksen va-rajäseneksi siirtyneen SariHarjunmaan tilalle hallin-toneuvoston varajäseneksivalittiin Mika PuranenVantaalta.
Esko Pulakka jatkaaedelleen hallintoneuvostonpuheenjohtajana ja TuomoHinkkanen jatkaa vara-puheenjohtajana. Edellämainittujen lisäksi hallinto-neuvoston varsinaisia jäse-niä ovat Raija Holma,Yrjö Inkinen (Tampere),Antti Kaikkonen, MerjaLuukkanen, Kalle Paka-rinen ja Martti Pärssinen
ja varajäseninä Lea Joki-nen, Silvo Kaasalainen,ja Risto Toiviainen.
Hallituksen erovuoroisis-ta jäsenistä Pertti Haka-nen jatkaa varsinaisena jä-senenä ja Jukka Pusa hä-nen henkilökohtaisena va-rajäsenenään.
Erovuorossa ollut ja vii-me vuodet hallituksen va-rapuheenjohtajana toiminutJuhani Forsberg ilmoittihaluavansa luopua hallitus-paikasta. Uudeksi jäseneksihänen tilalleen valittiin edel-lisen hallituskauden Juha-nin henkilökohtaisena va-rajäsenenä toiminut TarjaKopalainen Sastamalasta.Tarja Kopalaisen varajäse-neksi valittiin Sari Har-junmaa Huittisista. Halli-
tukseen kuuluvat lisäksivarsinaisina jäseninä Mau-ri Hauhia, MarkkuPärssinen ja Kirsti Nas-kali sekä varajäseninäYrjö Inkinen (Huittinen),Pirjo Kiiala ja Kari Äi-käs.
Heti hallintoneuvostonkokouksen jälkeen pidet-tiin uuden hallituksen jär-jestäytymiskokous. Siinävalittiin sastamalalainenPertti Hakanen edelleenpuheenjohtajaksi ja vara-puheenjohtajaksi valittiinMauri Hauhia Turusta.
Juhani Forsbergia kii-tettiin kukkasin pitkäaikai-sesta ja monipuolisestatyöstä säätiön hyväksi. Hänon ollut mukana säätiön
toiminnassa jo 1960-luvul-la ja säätiön hallinnossavuodesta 1991. Ensin hal-lituksen varajäsenenä, sit-ten varsinaisena jäsenenäja vuodesta 2006 lähtienhän on toiminut hallituk-sen varapuheenjohtajana.
Juhani lupasi, että hänenammattitaitoaan voidaanjatkossakin käyttää erilais-ten tilaisuuksien yhteydes-sä, ja hän lupasi edelleen-kin kirjoittaa lehteemmeniin Kirkonsanoma-pals-talle kuin tarinoita karjalai-seen ruokakulttuuriin liit-tyen.
KIRSTI NASKALI
Säätiön hallituksen kiitokset Juhani Forsbergille (oik.) toivat Pertti Haka-nen, Kirsti Naskali ja Esko Pulakka. Kuva: Yrjö Inkinen.
Vaakunan kuviot on otettu Pyhäjärven kirkkoahol-le 1936 pystytetystä lahjoitusmaatalonpoikien muis-tomerkin huipulla olevasta lyhdystä, jonka yläpuo-lella oli Karjalan vaakunakuvio. Idea on rovastiKaarle Viikan ja heraldisessa muotoilussa avustiheraldikko, graafikko Kaj Kajander, 1989.
Vaakunan selitys:Punaisessa kentässä kultainen lipuke, jossa musta,
kulmikas tylppäkärkinen ankkuriristi;ristin alin sakara muita pitempi. Lipukkeen ylä-
puolella kaksi irtonaista, toisiaan vastaan iskevääkäsivartta, joista oikea pitelee miekkaa, vasen käy-rää sapelia; kaikki hopeaa.
Tiesitkö tämänPyhäjärven vaakunasta?
Pastori Tarja Kopalainenon säätiön hallituksenuusin varsinainen jäsen.
Keskiviikko 29. maaliskuuta 2017 VPL.PYHÄJÄRVI 3
Pyhäjärveläinen kotiseutu-kirjallisuus on saanut jouk-koonsa uuden jäsenen,Taubilan kartano – lahjoi-tusmaakaudesta Fazerinaikaan.
Kirja tuo esiin koulupii-ri- ja kyläkirjojen tavoinpyhäjärveläistä paikallis-historiaa ja kulttuuriym-päristöä ajassa myötäelä-vien ihmisten inhimillisiätarinoita unohtamatta. Kir-jan aikaikkuna on laaja,Taubilan elinkaaren mit-tainen, ulottuen 1600-lu-vulta 1940-luvulle. Lähtö-aineisto oli runsas, jostajohtuen aiheen rajaus olitehtävä tiukasti Taubilaakoskevaksi.
Lahjoitusmaakausi kuu-luu olennaisena osana kir-jan alkuun. Taubilan ta-pahtumat olivat tuolloinkoko Kannaksen kiinnos-tuksen kohteena.
Suurin osa sivumäärästäon kuitenkin kerrontaavalokuvineen Fazerin ajas-ta alkaen etusisäkannenkartasta vuodelta 1922 japäättyen jäähyväisiin Py-häjärvelle syyskuussa 1944kirjan lopun sisäkannessa.
Tämän lehden palstoillaon menneinä vuosikym-meninä käyty kiivasta kes-kustelua Taubila-nimensynnystä. Kuka kaatoi jamilloin piiskapetäjän?Myös näihin kysymyksiinon kirjassa haettu vasta-uksia.
Olennainen muutosMuutos Taubilan karta-non toiminnassa ja toi-mintaympäristössä alkoinäkyä välittömästi sen jäl-keen, kun kauppaneuvosKarl Fazer osti kartanonelokuussa 1918.
Aiemmin vähälle huo-miolle jäänyt maa- ja met-sätalouden hoito alkoi ke-hittyä näkyvällä tavalla.Peltoja kunnostettiin jauutta raivattiin, metsänhoi-to parani ja hakkuut li-sääntyivät, karja uudistuija koneet tulivat vähitellenhevosten tilalle. Rakennuk-sia peruskorjattiin ja uu-disrakentaminen käynnis-tyi kartanon tulevaa toi-mintaa ja asumistarpeitavarten.
Itse asiassa muutoksetalkoivat näkyä jo 1890-luvulta lähtien maa- ja kar-jataloudessa sekä tilan ko-neellistamisessa, kun Toi-vo Francke tuli Taubilanhovinhoitajaksi. Hänenvaltuutensa eivät kuiten-kaan yltäneet kreivi Wla-dimir Freederickszin ai-kana voimaperäiseen met-sänhoitoon.
VeitikkasilmäkulmassaLahjoitusmaakausi oli au-toritaarista aikaa työnteki-jöille. Kuri oli ankara. Siitä
Taubila esiin – kartanon vaiheetlahjoitusmaakaudesta Fazerin aikaan
huolimatta pieni kiusoitteluesimiehiä kohtaan kukoistielopelolla. Kun lettipiiskaheilui, kierrettiin pellon tois-ta reunaa pitkin pakoon,naisten paidanhelmat oli-vat silloin tällöin epäsiveel-lisesti koholla – ”ei lyönt”.
Olipa joskus näyttäviämiesten keskeisiä painiot-teluja tyylillä – ota kiinnimistä saat.
Huumori kukoisti myösFazerin aikana. Emäntä,joka ei saanut kulkulupaaoikotietä pitkin juhannus-kirkolle, muisti tämän erää-nä kuumana elokuun päi-vänä. Herrasväki oli vierai-neen menossa rantalaitu-melle leiriytymään ja tar-koituksena ravustaa illal-la.
Päivälypsyn jälkeen hä-nelle pälkähti päähän pääs-tää sonni navetasta lehmienja paarmojen joukkoon –emännän kosto. Niin eläi-met kirmailivat yhdessä hän-tä pystyssä rantaan. Oliluonnollista, että leiriläisilletuli kiire – sonni vielä vii-meisteli loput.
Kahvenitsan järvi –huvia ja hyötyäKarl Fazer oli innokas met-sästäjä ja tarkka ampuja.Hänen mieliharrastukse-naan oli sorsastus Kahve-nitsan järvellä.
Erään kerran sorsastus-seurueeseen kuului hänenEdvard-veljensä. Järvelläoli hiljaista, sorsia ei näky-nyt, ei kuulunut. Edvardryhtyi ajan kuluksi rallatte-lemaan, musiikkimies kunoli. Jahti päättyi sillä kertaasiihen. Karl Fazer joutuinyt ojentamaan veljeäänkohtuullisin sanakääntein sii-tä, miten sorsajahdissa tu-lee käyttäytyä.
Kahvenitsan järven ran-noilla kasvoi runsaasti niit-tyheinää. Taubilan kartanoja järvenrannan talonpojatsaivat siitä hyvää luonnon-heinää karjaa varten talvek-si. Heinän niitto ja korjuutapahtui tarkasti määritel-lyn menettelyn mukaan. Sa-dosta puolet sai kartano jatoisen puolen tekijät – ta-lonpoikien vapaaehtoista jaoikeudenmukaista ”ropot-tia”.
Johtajuuteen oppiaTaubilastaAutonomisen ajan johta-juudesta siirryttiin Taubi-lassa kokonaan toisenlaisiintoimintatapoihin.
Lähdeaineistoa kootessaminulle jäi epäselväksi, mis-tä kumpuavat Fazerin ai-kana käynnistyneet valtavatinvestoinnit, kyky tuottaaerinomaisia maa-, metsä-,puutarha- ja karjataloudentuloksia, henkilöstön työ-tyytyväisyys, luoda mallik-kaat yhteiskuntasuhteet jaerityisesti selviytymisen tai-
to sodan jaloista? Olikokaikki Karl ja Berta Faze-rin ansiota, vai oliko kysesiitä, että Fazer teki oikeitahenkilövalintoja esikuntaan-sa?
Olihan Fazerilla johdet-tavaa Taubilan ohella myösHelsingin tehtaalla. Eräsmenestyksen salaisuus lie-nee ollut luottamus tehtyi-hin henkilövalintoihin. Ti-lanhoitajalle annettu valta-kirja oli yksi osoitus tästä.Hänelle oli annettu melkovapaat kädet toimia itse-näisesti. Tähän vapauteenliittyi toki vastuu ja velvoitetoimia lainmukaisesti.
Taubilaan muodostuiajan oloon kiinteä ja lujayhteistoimintakulttuuri, jokaheijastui työväen ohellakoko pitäjän menestykseen.
Eräs menestystekijä oliKarl ja Berta Fazerin läsnä-olon merkitys, joka näkyimuun muassa elopelloillavietetyissä yhteisissä kahvi-hetkissä.
Yhteinen vastuun otta-minen näkyi erityisesti sil-loin, kun Taubilan väki läh-ti karjan kanssa sodan ja-loista viimeiselle matkalle.He selviytyivät vaikeuksistahuolimatta.
Tähän yhteyteen on vieläliitettävä Berta Fazerin vas-tuun otto ja huolenpito lä-heisistä sodan aikana ja vä-littömästi sen jälkeen. Tämäaika, jos mikä, oli vankkasitoutumisen osoitus ja yh-dessä selviytymisen taitoaparhaimmillaan. – ”Taubi-lassa oli hyvä olla. KarlFazer oli rehellinen ja taita-va johtaja, joka nautti työ-väen luottamusta ja kunni-oitusta.”
KAUKOHINKKANEN
Kotiseutumatkailua. Fazer rakennutti 1920-luvulla työväelle asuntoja. MauriHauhia Kalmiston talon edessä vuonna 2015. Kuva: Mauri Hauhia.
Herrasväen parihevoset odottamassa lähtöä pitäjälle. Kuva: Suomen maati-lat IV, 1932. Huom: Peltohevoset olivat erikseen; herrasväen vaunuja vartenoli varattu oma hevospari.
Etuterassinjyhkeäkaksoispyl-väikkö.
Keskiviikko 29. maaliskuuta 2017VPL.PYHÄJÄRVI4
Kirkonsanoma
Rakkaamme
Aapo EnsioUKKONEN
s. 22.11.1934 Pyhäjärvi Vplk. 29.1.2017 Sastamala
Rakkaudella muistaenPirkko
Jouni perheineenIlona perheineen
Milloin on tullutihmisen ilta?
Silloin kun uupumusvereen laskee
niin kuin syksynharmaja sumu
kietoen valkeaankuolinliinaan
menneen ja tulevan,toivon ja kaipuun.(Lauri Pohjanpää)
Siunattu 11.2. Sammaljoenkirkossa läheisten ̈
ja ystävien läsnä ollessa.Lämmin kiitos osanotosta.
Törmäsin hiljattain Fa-cebookissapäivitykseenjossa kehotettiin jakamaansydämiä. Paikkakunnallaoli tapahtunut surullisiaasioita,ja kirjoittaja kehottikaikkia jakamaan toisilleenpaljon sydämiä. Jäin miet-timään asiaa. Sydämet ovattoki ihania. Mieltä läm-mittää, kun joku päivittääsydämen omalle aikajan-alle. Mutta se on kuitenkinvain pieni hymiö tietoko-neen tai älypuhelimen näy-töllä.
Kuinka paljon parem-paa onkaan se, jos voim-me toivottaa toisillemmesiunausta. Siunauksen toi-votukseensisältyy halu kan-taa toinenihminen ruko-uksessa Taivaallisen Isäneteen. Siunauksen pyytäjäymmärtää, että itsessäm-me emme voi tehdä pal-joakaan, mutta Jumala voiauttaa ja hänen apuaan jahoitoaan me saamme pyy-tää. Siunauksen toivotuk-sen kylkeen toki sopii hy-vin se sydänkin.
Myös tulevaa pääsiäisenaikaa voi viettää kahdellatavalla, niin että ottaa juh-lasta pelkän ulkonaisen
Jotain syvempäämuodon,tai syvemmin, si-sällön kanssa. Luulenpa, ettäpääsiäisen rikkaat perinteetovat nykyihmisille usein vie-raita. Tuskin kaikki nyky-lapset edes tietävät, miksipääsiäistä vietetään. Miksikylvetään rairuohoa? Miksimaalataan kananmunia jasyödään suklaamunia? Mi-hin liittyy virpominen?Asianmukaiset tavat, koris-telu ja sesongin mukainenruoka hallitaan, mutta epä-selväksi jää, mitä oikein juh-litaan.
Pääsiäisaika on kirkko-vuodessa rikas. Tuhkakes-kiviikosta alkava paaston-aika kutsuu hiljentymiseenja katumukseen, oman elä-män tutkimiseen. Viimevuosina on yleistynyt tapaviettää paastonajan alkajai-siksi tuhkamessuja, joissakirkkovieras saa otsaansatuhkalla piirretyn ristin, ka-tumuksen merkin. Palmu-sunnuntaista alkaa hiljainenviikko, jonka aikana seura-taan Kristusta hänen kärsi-mystiellään. Monet seura-kunnat järjestävät silloin elä-myksellisiä pääsiäisvaelluk-sia. Kiirastorstai-illan eh-toollinen on rakkauden-
täyteinen, haikean kaunishetki, joka päättyy kirkonpukemiseen mustaan. Pit-käperjantaina, kirkkovuo-den ainoana mustana päi-vänä, urut vaikenevat jamurhe on käsin kosketelta-vaa. Kuoleman pimeysvaihtuu ylösnousemuksenriemuun pääsiäisyön mes-sussa.
Ajatelkaapa, mitä kaik-kea jäämme paitsi, josotamme pääsiäisestä vainmuodon; rairuohon tipui-neen, suklaamunat, lampaanja mämmin, ja unohdam-me pääsiäisen päähenkilön,Jeesuksen.
Silloin pääsiäisemme jäätyhjäksi kuin sydänhymiöilman siunauksen toivotus-ta. Kirkon ja meidän kaik-kien kristittyjen tehtävä onpitää sisältöä esillä ja kertoamistä pääsiäisessä, joulussaja kirkkovuoden muissajuhlissa oikein on kysymys.
Kutsun sinut osallistu-maan pääsiäisen aikaan seu-rakunnan tilaisuuksiin; Viadolorosa –vaellukselle; kon-sertteihin, pääsiäisajan ju-malanpalveluksiin. Kirkos-sa on paljon nähtävää jakirkkokäynti on elämys
myös lapsille. Hiljattain yksiäiti kysyi minulta, onko kir-konmenot muuttuneet eri-laisiksi kuin ennen, kun kir-kossa ei nykyään ole tylsää.Jos et ole käynyt pitkäänaikaan kirkossa, tule ih-meessä pääsiäisen aikanakäymään. Voi olla, että si-näkin saat yllättyä iloisesti.
TARJAKOPALAINEN,seurakuntapastori
Sastamalan seurakunta
Kaijan Suvelan taulujanäyttelyssä Lohjalla
90 vuotta täytti 3.2.2017Orvokki Vanhanen (ku-vassa) Lappeenrannassa.Kotoisin hän on Vpl. Py-häjärveltä Yläjärven Van-hasenniemestä.
Orvokki kiittää kaikkiahäntä muistaneita.
OIKAISU. PyhäjärvenJaaman poika VeikkoKaasalainen muisteli vii-me numerossa lehmänkanssa tekemäänsä evak-komatkaa. Heikki Kaa-salaisen vaimon nimi oliAnni eikä Maria, niin kuinse juttuun virheellisesti olipujahtanut.
Kaija Suvelan, o.s. Inkinen, maalamien öljyväritöidennäyttely avattiin Lohjalla lauantaina 23.3. Näyttely onesillä Kultakartanossa Lohjalla, osoite Ojamonkatu 34,avajaisista iltapäivisin kolmen viikon ajan.
Kaija on syntynyt 1943 Vpl. Pyhäjärvellä Porsaanmäel-lä, vanhemmat Aune Viskari ja Pauli Inkinen.Isovanhemmat isänpuolelta on Yrjö ja Iida InkinenNoitermaasta ja äidin puolelta Matti ja Ida ViskariPorsaanmäeltä.
Taulut näyttelyyn on koottu ystäviltä ja sukulaisilta,Kaija kertoo, että viimeksi maalaamisestaan on kulunutnoin 30 vuotta. Esillä näyttelyssä on noin 40 taulua.
-MRT
Kaija Suvela, o.s. Inki-nen. Kuvat: Yrjö Inki-nen.
Tässä yksiKaijan tau-lu, joka ku-vaa Loimi-joen kos-kea, Kor-keakoskenmyllyäHuittisissa.
Merkkipäiviä
Rakkaamme
Eino ArmasKallonens. 4.6.1922 Sakkolak. 21.2.2017 Jyväskylä
KaivatenJormaIrja ja Jarmo Jussi perheineenIrma ja Pekka Teemu perheineensukulaiset ja ystävät
Ihminen sulautuu ikuisuuteenniin kuin kesä sulautuu syksyyn,päivä yöhön, murhe kiitollisuuteenja kaikki lopulta valon syliin.
Siunaus toimitettu 25.3.2017.Lämmin kiitos osanotostanne.
Kotisivutosoitteessa:
www.karjalanliitto.fi/vplpyhajarvisaatio
Herra
Keskiviikko 29. maaliskuuta 2017 VPL.PYHÄJÄRVI 5
Innokas Karjala-harrasta-ja, Vpl. Pyhäjärvi-Säätiönkunniapuheenjohta ja ,eversti evp. Antero Pärs-sinen vietti 80-vuotispäi-viään 11.3. sukulaisten jaystävien kera Lahden up-seerikerholla. Varsinainenmerkkipäivä oli seuraava-na päivänä, jolloin urheilu-mies starttasi heti aamu-tuimaan hiihtolenkille.
Mm. puolustusvoimienliikuntakasvatus- ja urhei-lutoiminnassa vuosia työs-kennellyt eversti toivoo,että liikunta saisi suoma-laisten keskuudessa enem-män jalansijaa jo koululii-kunnasta alkaen.
Mutta palataan juurille.Sukututkimus on yksi An-tero Pärssisen mielenkiin-non kohteista.
– Pärssisten nimi maini-taan ensimmäisen kerranVatjan viidenneksen vero-kirjassa vuodelta 1500Muolaan Pärssilässä, sit-temmin tunnettu Kyyrölä-nä. Sieltä on iso osa Pärs-sisiä siirtynyt PyhäjärvenKahvenitsalle, jossa kaksiPärssisen taloa käsitti1600-luvun alkupuolella läheskolme neljäsosaa koko ky-lästä. Saman vuosisadanloppupuolelta nykypäivä-än on elänyt seitsemän su-kuhaaraa. Minun isoisänion tullut 1880-luvulla ko-tivävyksi Kelja 1:een Hai-koselle.
– Kaksi kertaa evakkoonlähteneille karjalaisuus japyhäjärveläisyys on ollutselviö. Yhteyksiä sukulai-siin ja naapureihin pidet-tiin Karjalassa tiiviisti. Yh-teydet kaukaisempiin su-kulaisiin hiipuivat luonnol-lisesti evakkotaipaleella jasamaten myös tietämyssukulaisuussuhteista, ennenkuin sukututkimuksenkautta tuntemus on kasva-nut tällä vuosituhannellakorvaten vähentyneen pe-rimätiedon.
Sukututkimuksen Ante-ro Pärssinen aloitti ReinoKukon innoittamanavuonna 1980 nykyiselläasuinseudullaan Lahdessa.
– Se toiminta oli ”ke-sannolla” ihan vuosituhan-nen lopulle, jolloin hankinPyhäjärven kirkonkirjojenmikrokortit kotiin ja tutki-minen sai täysin uudenvauhdin. Vuoden 2000 Py-häjärvi-juhlilla Lahdessa oliensimmäisen kerran suku-tutkimusseminaari. Niitäpidettiin siihen saakka, kunjuhlista tuli yksipäiväiset elivuoteen 2015.
– Osanotto sukututki-musseminaareihin Pyhäjär-vi-juhlilla oli runsas, 80-100 henkeä. Jollain tavoinmeidän tulisi jatkaa noitaseminaareja, olisihan nytaivan uusi ulottuvuuskin,kun DNA-sukututkimuskäytettävissä, hän muistut-taa.
Kahdeksankymmenvuotias everstikomentaa nuoret ja vanhat liikkeelle
Antero Pärssinen on an-tanut aikaansa moniin toi-miin karjalaisuuden parissa.
– Säätiöömme tutustu-minen alkoi ensimmäisistäPyhäjärvi-juhlista isäni Toi-von ja äitini Ainon kanssa.Ajokortin saatuani 18-vuo-tiaana kuskin osa oli luon-nollinen veljieni kanssa. Py-häjärvi-seuran pikkujoulus-sa Helsingissä muistan ol-leeni ensimmäisen kerrankadettina. Vuosien saatossaolen ollut neljä vuotta Vpl.Pyhäjärvi-seuran puheen-johtajana. Säätiömme hal-lintoneuvostossa jäsenenä,varapuheenjohtajana ja pu-heenjohtajana toimin vuo-desta 1983 vuoteen 2011.Tuolloin jäin seuraamaanasioita kauempaa kunnia-puheenjohtajana, hän sum-maa.
– Siirtyessäni virassa ol-lessani paikkakunnalta toi-selle olin mukana perusta-massa Vpl Pyhäjärvi-ker-hoa Lahteen vuonna 1978ja Lappeenrantaan Etelä-Karjalan Pyhäjärvi-kerhoavuonna 1988. Lappeenran-nasta teimme myös ensim-mäisen Pyhäjärven matkanvuonna 1990. Tuolloin 85-vuotias äitinikin oli vielämukana.
Pärssinen kertoo, ettäKarjalan matkoille häntä onvetänyt erityisesti se, ettäsynnyinkotinsa on edelleenpystyssä Keljassa.
– Myös Pyhäjärven alu-een arkeologiset löydöt tu-hansien vuosien takaa javiimeiset viime vuosituhan-nen alkupuolelta ovat lisän-neet intoa entisellä kotiseu-dulla käyntiin. Jopa siinämäärin, että viisi vuotta sit-ten pilkkireissuun liittyen juh-limme syntymäpäivääniMusakan LomarannassaPyhäjärvellä.
– Pilkkireissuja teimmePärssisen Sukuseuran in-nokkaiden pilkkijöidenkanssa 2010-luvun alku-vuosina. Ongimme Pyhä-järvestä ja Laatokasta jakoeluontoinen tuntuma saa-tiin myös kerran vaikea-pääsyisen Kuoppalammenkirkkaissa vesissä uiskente-leviin ahveniin.
Entä mitä Karjala-aktiiviarvelee karjalaisuuden jat-kumisesta tulevien polvienkeskuudessa?
– Karjalaisuuden säilymi-sen taivaalle on keräyty-mässä synkkiä pilviä. Liianmoni on hylkäämässäoman liittomme, KarjalanLiiton, joka on perustettuheti Talvisodan jälkeen. Lii-tolla on edelleen tärkeä teh-tävä karjalaisuuden ja kar-jalaisen kulttuurin vaalijanaja ylläpitäjänä. Liiton jäsen-maksusta on tullut ”suu-ruudellaan” liiton jäsenyy-destä poistumisen veruke.Siihenhän menee vuodessaparin huoltoasemalla nauti-
tun pullakahvin hinta!, huo-mauttaa Pärssinen.
– Onkin kysyttävä tässävalossa, onko maksamattajättäminen rahasta kiinni vaionko ”karjalaisuuden ki-pinä” kadonnut jo näiltävanhemmiltakin sukupol-vilta? Eikö meidän tulisiyhdessä vaalia karjalaisuut-ta ja edes pyrkiä siirtämäänsitä perintöä nuoremmillekarjalaistaustaisille sukupol-ville?
Puolisonsa Seijan, o.s.Eronen, kanssa Antero onollut aviossa vuodesta1960. Lapsia on kolme,lapsenlapsia seitsemän janeljättä sukupolveakin kak-si. Seija on kotoisin Poh-jois-Karjalasta, PolvijärvenMartonvaarasta, 18 kilo-metriä Kolilta länteen.
– Seijan veli Matias oninnokas sukututkija. Kunteetimme DNA-tutkimuk-sen isälinjasta, hämmäs-tyimme, kun meille löytyyselvä DNA-sukulaisuus.Yhteinen esi-isä löytyy Muo-laasta vuoden 1500 paik-keilta. DNA-osuma Ero-siin on minulla samanta-soinen kuin KahvenitsanPärssisten kanssa.
Uravalinnassa AnteroPärssisellä oli pari vaihto-ehtoa.
– Lauttakylän yhteiskou-lua käydessäni minulla olialkuun ajatus pyrkiä Voi-mistelulaitokselle jumppa-maikan opintoihin. Se haa-ve jäi kuitenkin, kun pereh-dyin pääsykoevaatimuksiin.Meidän koulussa telinevoi-mistelutaidot jäivät hyvin”ohuiksi”, kun jumppa-tuntimme olivat pääosinpalloilua. RUK:n aikana mi-nulle tuli sitten ajatus Ka-dettikouluun pyrkimisestäja sehän sitten toteutui. Lii-kunta, urheilu, opetusteh-tävät ja ihmisten kanssa toi-miminen pysyivät tämän-kin ammatin ytimessä.
– Uraani sisältyi Kadetti-koulun liikuntakasvatusup-seerina toimiminen, jossanormaalin opetustoimin-nan lisäksi pääsin uudista-maan opetussisältöjä mm.anatomian ja fysiologianalueilla sekä suurelta osinkäynnistämään kadettien lii-kunnanopetusjaksot Vieru-mäen urheiluopistolla sil-loisen komentajan kenraaliYrjö Keinosen aloitteen/käskyn pohjalta.
– Myöhemmin pääsin sit-ten johtamaan 1964 aloi-tettujen urheilujoukkojem-me kokoamisen LahdenHennalaan Puolustusvoimi-en Urheilukouluksi vuon-na 1979. Hennalan tyhjen-tämisen myötä Urheilukou-lu siirrettiin vuonna 2015pääosin Santahaminaan jaminun osani oli nyt eläke-läisenä olla mukana kirjoit-tamassa urheilujoukkojenLahden ajan historiaa.
Tämän päivän varus-mieskoulutus vastaa Pärs-sisen mukaan hyvin ajantarpeita, eikä hänellä olemitään sitä vastaan, että nai-setkin voivat palvelukseenhakea.
– Johtajakoulutus on hy-vällä mallilla niin aliupsee-rin kuin upseerienkin osal-ta. He saavat hyvän koulu-tuskokemuksen myös si-viilitehtäviä ajatellen.
– Huolissani olen nuori-somme fyysisestä ja henki-sestä kunnosta. Lähes kol-mannes nuorista miehistäei fyysisten tai henkistenkyvyttömyyksien vuoksikykene suorittamaan varus-miespalvelusta. On hyvä,että reippaat tytöt ovat tul-leet mukaan asepalveluk-seen. Näin voidaan sodan-ajan joukot pitää henkilös-tön puolesta edes nykyisis-sä vahvuuksissaan. Niihin-hän tarvitaan hyväkuntoi-sia, osaavia ja jaksavia alle35-vuotiaita miehiä tai nai-sia.
– Pilviä tulevaisuuden tai-vaalle keräytyy menossa ole-vasta syntyvyyden lasku-kierteestä. Se vaikuttaa kah-denkymmenen vuoden vii-veellä myös meidän maan-puolustukseemme. Maa-hanmuuttajistako apu?,Pärssinen pohtii.
Suomella on nyt 100vuotta itsenäisyyttä takana,mitä edessä?
– Suomi on voinut toi-sen maailmansodan myrs-kyistä selvittyään viettää hy-vää kehityksen aikaa va-kaassa maailmassa, vaikkakoko ajan on eri puolillamaailmaa ollut joitakin so-tia käynnissä. Viimeistenvuosien tapahtumat, van-hakantainen ääretön itsek-kyys ja moraalin rapautu-minen ovat viemässä mei-dänkin elämäämme epä-varmaan, huolestuttavaansuuntaan, hän tuumaa.
– Maailman ja lähialueit-temme tilanne on kysymys-merkkejä täysi. Pitkällä täh-täyksellä huolestuttavatmyös maapallon luonnon-varojen ja ilmaston kesto-kyky.
– Suomen valtio, kunnatja yksityiset ovat pitkäänkestäneessä velkakierteessä,jota ei näytetä saatavan lop-pumaan. Yli varojen elä-misen laskut jäävät näkö-jään lastenlapsiemme ja hei-dän lapsiensa maksettavaksihyvin epävarmalta näyttä-vässä tulevaisuuden talous-tilanteessa. Talouden ohja-usjärjestelmämme olisivatkyllä perusteellisen remon-tin tarpeessa, jotta tärkeitätalouspäätöksiä eivät pää-sisi sanelemaan ahneuksis-saan marginaaliset pienryh-mät.
Lahdessa suksittiin Ante-ro Pärssisen merkkipäivienalla hiihdon MM-kisat, ja
toki hän oli mukana katso-mossa – samoin kuin hiih-tolegenda Siiri Äitee Ran-tanen everstin syntymäpäi-villä.
– Seurasin äskettäisetLahden MM-hiihdot neljä-nä päivänä paikan päällä,muut päivät televisiosta.
– Kokonaisuutena hyvinonnistuneet kisat jättivätkuitenkin kisaveteraaninmielestä yleisön näkökul-masta toivomisen varaa.Hiihdon MM-kisat olenseurannut Lahdessa vuo-desta 1958 lähtien. Lisäksivielä ampumahiihdonMM:t 1981, joissa olin jär-jestelyissä mukana olleenneljän ja puolensadan soti-laan kisapataljoonan ko-mentajana.
– Yleisötavoitteesta jää-tiin ainakin osaksi järjestäji-en taitamattomuuden ta-kia. Kun ihminen joutuuseisomaan portilla jonossa40 minuuttia, hän todennä-köisesti katsoo seuraavienpäivien kisat televisiosta.
– Suomalaisten mitalisaa-lis oli ihan hyvä. Pari mita-lia kyllä lahjoitettiin taktis-ten kömmähdysten takiamuille. Tarkoitan miestenparisprinttiä ja viestiä.
Pärssinen on todella huo-lestunut kansamme rapis-tuvasta – vai pitäisikö sa-noa polarisoituvasta kun-nosta?
– Kouluissamme onvuosikymmenien ajan ollutliikuntaa vähiten kaikistaEuroopan maista. Se nä-kyy ylipainoisina nuorinaihmisinä ja vaikuttaa mm.työkykyyn, ja kuten aiem-min totesin, pojilla myöskykyyn suoriutua varus-miespalveluksesta.
– Lääkkeeksi sopisi hiih-
tolegendamme Siiri ”Äi-tee” Rantasen vastaus toi-mittajalle, joka kysyiSiiriltä, että tuleeko sitä vie-lä kuntoiltua? Vastaus: ”Tii-jä tuosta kuntoilusta, miehiihän joka päivä.”
Vastausta muokaten:miekävelen joka päivä sopisi oh-jenuoraksi jokaiselle, var-sinkin ikääntyville. Älkäähyvät ihmiset jääkö pai-koillenne, siitä ei pian pää-sekään liikkeelle!
Pärssisten kodissa riittäämyös puutarhapuolellahyötyliikuntaa.
– Kesäaikaan tontilla riit-tää puuhaa. Meidän työn-jaon mukaan Seija hoitaakukat ja muut ruohovarti-set. Minun osalleni jäävätpuut, pensaat ja viiniköyn-nökset. Omenapuidenleikkausaika onkin nyt kä-sillä seuraavien päivien javiikkojen aikana. Omena-puita meillä on reilut 30,osan niistä olen itse jalos-tanut vuosien saatossa.Opin siihen olen saanut jopikkupoikana Karjalassa.
Merkkipäivänsä muista-miset Antero toivoi SPR:nkatastrofirahaston hyväk-si.
– Katastrofien määrä einykysuuntauksessa var-masti vähene, päinvastoin.SPR on hyvä väylä auttaahätään joutuvia ja hädässäolijoita.
Antero Pärssisen kym-menen vuoden takaisiakommentteja voi lukeaReino Äikiän tekemästähaastattelusta Vpl. Pyhä-järvi-Säätiön nettisivujenlehtiarkistosta.
MARJORISTILÄ-TOIKKA
Kunniavieraaksi juhliin saapui itse Siiri ”Äitee”Rantanen.
Syntymäpäiväsankarin elämänkaaritarinan juonsiitseoikeutetusti Seija-vaimo. Kuvat: Pertti Haka-nen.
Keskiviikko 29. maaliskuuta 2017VPL.PYHÄJÄRVI6
Vpl.Pyhäjärvi-seuran puitteissa ollaan lähdössä Py-häjärvi-juhlille Kannakselle 14.-17.7. Lähtö onperjantaina 14.7. noin klo 8 Helsingistä ja paluumaanantaina 17.7. illalla. Seuramme matkasta kuu-let tarkemmin kevätkokouksessa 2.4., seuran koti-sivuilta ja huhtikuun Pyhäjärvi-lehdestä.
Juhlamatkaaodotellessa
Matkavaihtoehto 1: 14.-17.7.2017 (4 päivää) pe 14.7. Menomatkapäivä la 15.7. Vapaata ohjelmaa / kotiseuturetkiä / retki Konevitsaan * su 16.7. Juhlapäivä ma 17.7. Paluumatkapäivä Majoitusvaihtoehdot: Kiviniemessä: Hotelli & mökkikylä ”Parus” 395 euroa/hlö ja Hotelli Losevo 470 euroa/hlö Kurkijoella, Mihailin majatalo 415 euroa/hlö Hinnat sis. viisumin, matkat, majoituksen ja puolihoitoruokailut * Lisämaksullinen retki 15.7. Konevitsa + 35 euroa/hlö
Matkavaihtoehto 2: 15-17.7.2017 (3 päivää) la 15.7. Menomatkapäivä su 16.7. Juhlapäivä ma 17.7. Paluumatkapäivä Majoitusvaihtoehdot: Viipurissa Hotelli Viipuri ja Muolaassa Kuusaan motelli 310 euroa/hlö Hinnat sis. viisumin, matkat, majoituksen ja puolihoitoruokailut.
Bussireitit määräytyvät ilmoittautumisten mukaan.Busseilla tehdään kotiseutukierroksia mahdollisuuksien mukaan.
Paikkoja rajoitetusti, varaathan paikkasi ajoissa!
Tarkemmat matkaohjelmat löytyvät kotisivuiltamme www.matka-niinimaki.fi
Ilmoittautumiset keskiviikkoon 31.5. mennessä.
Vastuullinen matkanjärjestäjä & ilmoittautumiset;Matka-Niinimäki Oy 02-4865 880 / 0500-531 [email protected]
3482/00/Mj Mv
BUSSIMATKATVPL. PYHÄJÄRVI-JUHLILLE
KESÄLLÄ 2017
Ensi kesänVpl. Pyhäjärvi-juhlille tulijat/
matkanjärjestäjät jaomatoimisesti matkalle
lähtevät
Käytännön järjestelyjen sopimiseksipyydämme pikaisesti ottamaan yhteyttä
säätiön asiamieheenKirsti Naskaliin (puh. 040 7192 692,
s-posti: [email protected])
tai hallituksen puheenjohtajaanPertti Hakaseen (puh. 0500 505 997,s-posti: [email protected]).
Vpl. Pyhäjärvi-Säätiöilmoittaa haettavaksi
Vuoden 2017 apurahatVpl. Pyhäjärvi-Säätiön ilmoittaa haettavaksiapurahoja seuraavasti:
Perinnerahasto I:stä äidinkieltä tai musiikkiaopiskeleville tai tutkiville henkilöille
Arvo Pärssisen rahastosta oikeus- ja taloustieteitä,sekä taloushallintoa opiskeleville
Aune ja Vilho Kähösen rahastosta opiskeluun,sekä pyhäjärveläisyyttä tukeviin tutkimuksiin
Apurahan myöntämisen edellytyksenä on, että hakijansukujuuret ovat Vpl. Pyhäjärvellä (isä, äiti, isovanhem-mat jne.) Hakemuksessa on mainittava esivanhemmannimi, syntymäaika, asuinkylä tai talo. Apurahaa ei myönnetä peruskoululaisille, lukiolaisilletai apurahan aiemmin saaneille.
Lisätietoja antaa Juhani Forsberg puh. 050 5112 899
Hakemuslomake on tulostettavissa säätiön kotisivuilta/apurahatwww.karjalanliitto.fi/vplpyhajarvisaatio
Lomakkeen kaikki tiedot tulee täyttää jakirjallinen hakemus liitteineen lähettää30.4.2017 mennessä osoitteella
Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön hallitusJuhani ForsbergRyytimaantie 19 A 800320 HELSINKI
Keskiviikko 29. maaliskuuta 2017 VPL.PYHÄJÄRVI 7
Lontoo kutsui monitoimimiesVillen näyttelijän oppeihin
Nuorilla hyväämenestystäjääkiekossaVille Käyhkö on yksi har-
voja suomalaisia, joka onpäässyt opiskelemaanLontooseen näyttelijäksi.Jo sitä ennen hän ehtitehdä monenlaisia töitä eripuolilla maailmaa, muttanyt todennäköisesti jääEnglantiin työskentele-mään näyttelijäntyön pa-riin.
Nykyisin hän käyttää sta-ge-nimeä Ville Loikka-nen, jota hän toivookinkäytettävän Käyhkön si-jaan.
– Nimen jouduin vaih-tamaan, sillä ä/ö ovat tääl-lä Englannissa mahdotto-mia lausua. Loikkanen onisoäitini tyttönimi, Ville to-teaa.
Ville kertoo, että hän on6. hyväksytty oppilas kou-lun 60-vuotisessa histori-assa (Drama Studio Lon-don). Lisäksi Ville kertoo,että kouluun on hakijoitavuodesta riippuen 3000-4000 ja paikkoja on 40 elinoin yksi prosenttia haki-joista hyväksytään.
Koulun tunnetuimpiaalumneja – siis koulustavalmistuneita – ovat mm.Forest Whitaker, Ios-ca-voittaja, ja EmilyWatson, Oscar-ehdokas.
Hiljattain Vpl. Pyhäjär-vi-Säätiön hallinnoimistarahastoista stipendin saa-nut Ville, syntynyt 1981,kertoo juuristaan: EinoKäyhkö, syntynyt 29.2.1912 Konnitsan kylässä,talo Kiviaho.
– Lisänä voisin mainita,että myös isänpuolen sukuon Karjalasta kotoisin.Karjalassa olen itse kerrankäynytkin tutustumassavuosia sitten.
– Äidin isä, joka olijuuri Vpl. Pyhäjärveltä, va-litettavasti kuoli ennen kuinsynnyin. Mutta mummuleipoi aina karjalanpiira-koita, muistan itsekin hä-nen kanssaan niitä leipo-neeni. Myös tosiaan isän-puolen suku oli Karjalastaja myös heillä karjalaisuusoli vahvasti esillä. Viiri kir-jahyllyn päällä, valokuviayms. Joten sukujuuret tie-dostettiin vahvasti ja kar-jalaisuudesta oltiin aidostiylpeitä.
Mitä arvelet, kuinka kar-jalaisuus mahdollisesti jat-kuu, voitko ja haluatkoitse siihen vaikuttaa?
– Kyllä nykynuorisontäytyy kunnioittaa omaaperimäänsä ja vanhempi-en perintöä omista juuris-taan. Muistan, kun itsekinkävin Karjalassa, vaikut-tuneeni paikan kauniistaluonnosta.
Kerro sitten muista kuu-lumisiasi, mitä olet tehnyt,mitä teet nyt ja mitä onsinun urallasi odotettavissaeteenpäin?
– Olen valmistunutHAMK’sta Bachelor ofBusiness Administrator”linjalta”, jonka jälkeen teintöitä Uretek Worldwide -konsernissa useissa tehtä-vissä, mm. Lisensiointipääl-likkönä, vastuualueina yli20 maata, mm, Venäjä, Ete-lä-Afrikka, Kiina, Taiwan,Indonesia, Etelä-Amerik-ka, sekä lukuisia Euroopanmaita.
– Olen kuitenkin ainahalunnut näyttelijäksi, jotenpäätin hakea arvostettuunDrama kouluun Lontoo-seen. Olen kuudes suoma-lainen koulun 50-vuotisenhistorian aikana, joka onpääsykokeista hyväksyttysisään. Koulu on erittäinarvostettu sekä korkeata-soinen. Myös opettajat jaohjaajat ovat alansa huip-
puja. Tällä hetkellä harjoit-telemme George BernardShawn näytelmää Philan-derer ja esimerkiksi ohjaajaon BAFTA-palkittu sekäInternational Emmy-pal-kintoehdokas. Joten tasoon todella kova. Koulussapanostetaan vahvasti mm.Shakespearen tuotantoon jahänen kirjoittaman ”ver-sen” hallintaan, niin kuinsitä oikeaoppisesti kuuluukäyttää.
– Heinäkuun lopussa onedessä valmistuminen ja sit-ten toivottavasti tämän uu-den uran alku. Suunnitel-mana on ehdottomasti jää-dä Lontooseen; teatteri-,tv- elokuvapuolelle. Kilpailualalla on käsittämättömänkova, mutta suomalainentyömoraali on ainakin tä-män ajan perusteella ar-vostettua, toteaa Ville Loik-kanen.
MARJORISTILÄ-TOIKKA
Ville armeija-asussaDuke Fredrik. WilliamShakespeare: As you likeit. Alkuperäisteksti, mut-ta näytelmä tehtiin 1970-luvulle sovitettuna.
Tuleeko lehtesioikealla
osoitteella?Soita osoitteemuutospuh. 040 730 2622
tai toimitukseen sähköpostillatai nettisivuilta
löytyvällälomakkeella.
Osoite ei muutuvain postiin
ilmoittamalla.
Tilaa oma lehtivuosikerta35 euroa,
12 numeroavuodessa
Jarno Kärki meidän isovanhempien kanssaPorissa heinäkuussa 2016.
Varmaan meidän pyhäjärveläistenkin keskuudes-sa on jääkiekon ystäviä, ja pyhäjärveläistaustaisiajääkiekkoilijoita on SM-liigassa ainakin kahdessajoukkueessa.
Tampereen Ilveksessä on kunnostautunut JuhoLiuksiala, s.1995. Vanhemmat ovat Marja-Leenaja Kari Liuksiala. Isovanhemmat: Helga o.s.Pakarinen ja Timo Mäkelä. Helga on syntynytPyhäjärvellä. Juho on aloittanut uransa VammalanPalloseurassa, sieltä Nokian kautta Tampereelle .Hän on pienikokoisena nopea ja taitava oikealaitahyökkääjä ja maalintekijä Ilveksessä. Juho Liuk-siala nousi hiljattain liigatulokkaiden maalipörssinkärkeen.
Porin Ässissä pelaa Jarno Henrik Kärki s. 1994.Vanhemmat Maiju ja Kari Kärki. Isovanhemmat:Irja o.s. Hanski ja Risto Kärki. Irja on syntynytPyhäjärvellä. Jarno on ollut pienestä pitäen Ässienriveissä ja pelaa kolmatta kautta SM-liigassa . Jarnooli viime vuoden Ässien kultakypärä, eli paraspistemies joukkueessa.
Hän on suurikokoinen vasen laitahyökkääjä.Jarno oli Suomen maajoukkueessa EHT-turnauk-sessa helmikuussa.
Vammalassa 01.03. 2017 IRJA KÄRKI
JuhoLiuksialak e v ä ä l l ä2016,jolloinJ u h o nj o u k k u eIlvesA-nuoretvoittivatSM-kultaa.
Keskiviikko 29. maaliskuuta 2017VPL.PYHÄJÄRVI8
Fil.toht. Anna Hynninen vieraili Pyhäjärvi-seuran tilaisuudessa 5.3. kerto-en sanoin ja kuvin Toini Pelkosen elämäntyöstä. Kuvassa (oik.) AnnaHynninen ja äitinsä sekä Toini Pelkosen tytär Päivi miehensä HannuSeppälän kanssa. Kuva: Marketta Mattila.
Tuore tohtori kävipyhäjärveläisten vieraana
Olin asiasta kuullut aikai-semminkin, mutta kun hel-mikuun Pyhäjärvi-lehti il-mestyi ja aukesi sivulta 3,päätös syntyi. Turkuun pi-tää ajella 25. helmikuutaväitöstä seuraamaan.
Vielä pari vuotta sittenen tiennyt akateemisistaväittelyistä paljon mitään.Sitten tuli oman Anna-tyt-tären väitös ja vähän ajankuluttua naapurista kotoi-sin olevan Heli Vihottu-lan, o.s. Felinin väitös. Tie-dän jo kustoksen ja oppo-nentin ja protokollasta jo-tain. Kyllä niillä eväillä keh-taa Turkuun ajella. Etenkinkun samalla voi tavata ty-tärtä ja tarjota hänelle ruo-kaa.
Tämä ei ole selostus väi-töksestä, enemmän tunnel-mista. Tuttavuuteni Pelko-sen perheeseen on syntynytja kasvanut vuosikymme-nien kuluessa Pyhäjärvijuh-lien ja Karjalan kotiseutu-matkojen yhteydessä.
Toini Pelkonen oli ko-toisin Porsaanmäeltä jaLauri Savimäeltä, niin kuinmonet tietävät. Isä-Veikonkanssa molemmat kävivätNoitermaan kansakoulua jaainakin Lauri oli isän rippi-koulukaveri. Kovin lämpi-mät puheet ja kuulumiseton aina vaihdettu.
Anna Hynninen oli tut-kinut Toini Pelkosen tallen-nustyötä monipuolisesti javarsin laajasti. Väitöskirjas-sa, jonka ostin, on 406numeroitua sivua. Paritun-
tisen tilaisuuden aikana se-lasin kirjaa ja kuuntelin kes-kustelua. Ihmeellinen juttu,tässä työssä voi seurata tut-kittavaa aineistoa, seurataToinin elämän vaiheita var-sin yksityiskohtaisesti, mut-ta myös arvioida tutkijantyötä ja siinä esiintyviä me-netelmiä.
Kaksijakoinen asia, väi-töksestä voi lukea ja pohtiaToinin rehellisiä, yksityis-kohtaisiakin kokemuksialottana, vaimona ja äitinä.Mutta väitöskirjan tarkoi-tus on muutakin, ja merki-tys laajempi. Tekniikan mie-henä ja maanviljelijänä to-sin en osaa tarkemmin se-lostaa.
Yleisöä oli paikalla useitakymmeniä, enemmän kuinmuissa seuraamissani väi-töksissä. Toisaalta tunnel-ma vähemmän jäykkä, mel-kein rento, silti arvokas jajuhlava.
Siinä istuessani tulin taasenemmän suomalaiseksi jaisänmaallisemmaksi. Meilläon oma kulttuuri ja kieli,jonka avulla voimme suo-rittaa korkeimpia opinnäyt-teitä. Ja jos nyt jotkut kan-sanedustajat sattuvat lehteälukemaan, ärisen voimak-kaasti, että antaa olla loppuniiden opiskelun ja kulttuu-rin rahojen tinkimisien kans-sa!
Anna kertoi, että hänelläoli useampia vaihtoehtojaväitöskirjan aiheeksi, noinhenkilömielessä. Oli onni,että valinta osui Toiniin.On kerta kaikkiaan suuren-
moista, että kymmenienvuosien aikana ja kansa-kunnan suurissa vaiheis-sa tallennettu aineisto saahuiman arvostuksen jaennen kaikkea tallentuuhienolla tavalla.
On varmaa, että kunToini lottana kamppailiisänmaan puolesta, ei häntajunnut tekevänsä työtämyös kulttuurin hyväksi.Näin on tuon kulttuurinkanssa yleensäkin. Kunolen oikein miettinyt,huomaan lopuksi ettäkulttuuria taitaakin ollakaikki, mitä emme syötai juo. Mutta se sittenvasta kulttuuria onkin!
Rauhallisen, mukavan,oman Anna-tyttärenkans-sa joen rannassanautitun lounaan jälkeenajelin kotiin. Henki oliravittu, ja kehokin. Eipäollut mikään turha reis-su. Oli ikään kuin vähänarvokkaampi olo. Onisänmaalle tärkeää, ettämeillä on Turun yliopis-to! Ja siellä humanistinentiedekunta, historian,kulttuurin ja taiteiden tut-kimuksen laitos.
Anna sanoi, että hänenisovanhempansa ovat jopoissa. Tuollaisen työnjälkeen voin vakuuttaa,että hänellä on mum-muja ja pappoja, veljiä jasisaria ihan riittämästimeissä Pyhäjärvi-juurisis-sa! Lämpimästi kiitos!
ESKO PULAKKA
Todella upeeta!
”Kaksijakoinen asia,väitöksestä voi lukea ja pohtia
Toinin rehellisiä,yksityiskohtaisiakin kokemuksia
lottana, vaimona ja äitinä.Mutta väitöskirjan tarkoitus onmuutakin, ja merkitys laajempi”
”On varmaa,että kun Toini lottanakamppaili isänmaan
puolesta,ei hän tajunnut tekevän-sä työtä myös kulttuu-
rin hyväksi”
Dokumenttielokuva ”Lotta Lunkreenista” nähdäänVpl.Pyhäjärvi-seuran tilaisuudessa 2.4. Karjala-talolla.
Lahtelainen lotta Elsa Vanhala on tullut tunnetuksiEldankajärven jää -laulun lotta Lunkreenina. Helmi-kuussa 2016 valmistuneessa dokumentissa kerrotaanhänen vaiheistaan Talvisodasta 1939 Lapin sotaan 1945asti.
Vanhala palveli muonituslottana Uhtuan suunnallatoimineen Jääkärirykmentti 32:n komentopaikalla ase-masotavaiheen aikana. Hauskoja kertomuksia sisältävädokumentti antaa kuvan isänmaallisesta naisesta. Häntähaastateltiin 2006-2007 ja 2011.
Dokumenttielokuva on varsinaiselta nimeltään Rin-tamalotta. Sen on ohjannut Päijät-Hämeen Elokuva-keskuksen varapuheenjohtaja Keijo Skippari.
Elokuva voitti kultaisen mitalin Romaniassa elokuus-sa 2016 järjestetyissä World Movie Contest UNICA-filmifestivaaleilla. Kilpailuihin osallistui elokuvia 33maasta ja avoimessa sarjassa kipaili 80 elokuvaa. Tämäoli vasta toinen suomalaisen harraste-elokuvaajan saa-vuttama voitto. Heikki Kalima oli paras Turussa 37vuotta sitten järjestetyissä kilpailuissa.
RIITTA HIRVONEN
Lotta Lunkreenindokumentti nähtävissä Suomen Sotaveteraaniliit-
to järjestää avoimen sävel-lyskilpailun sanoittajaAnna-Mari Kaskisen ru-noon. Runo ilmentää vete-raanien kunnioitusta ja pe-rinnettä, isänmaan rakkaut-ta, uskoa tulevaisuuteen japositiivisuutta.
Sotaveteraaniliitto palkit-see kolme parasta kappa-letta ja pidättää itselläänkäyttöoikeuden kappalei-siin. Kilpailuaika on 31.5.2017 asti.
Sävellyskilpailun runo jasäännöt ovat liiton inter-net-sivuilla:
http://sotaveteraanit.fi/2017/02/22/sotaveteraa-niliitto-jarjestaa-savellyskil-pailun-annettuun-runoon/
Taustatietoa sävellyskil-pailusta ja viime keväänäjulkistetun sävellyskilpailuntuloksista viimeisestä Sota-veteraani-lehdestä: http://sotaveteraani.fi/lehdet/SV%201_2017.pdf
Sotaveteraanien kunniaksitoinen sävellyskilpailu
Nuorille musiikintekijöilleviime keväänä julkistettusanoitus- ja sävellyskilpailuratkesi helmikuun alussa.Sen voitti Tuomo Tiiti-nen (32) Seinäjoelta.
Tuomo Tiitisen voittaja-kappaleen voit kuunnellatästä: https://youtu.be/yYjxI4jJxuI
Puolesta IsänmaanAnna-Mari Kaskinen
1. Te parhaat vuodet annoittepuolesta isänmaanja vastuun suuren kannoittete aikaan vaikeaan.On joukko harvalukuinen,vaan unohdu ei työ.Niin kauan kansamuistaa senkuin Suomen sydän lyö.
2. Me emme tänään aavistaavoi sodan pauhua,ei huolta, tuskaa polttavaa,ei tuhon kauhua,vaan teidät sotaan temmattiinkeskeltä nuoruuden,kun paljon oli kesken niinja taivas sininen.
Lisätietoja:
ToiminnanjohtajaMARKKU SEPPÄ
p. 09 6126 2012
3. On taistelut jo tauonneet,ja metsä huminoi,ja äänet, kauan vaienneet,nyt muistoissanne soi.Niin monta nuorta elämäävieläkin kaivataan,vaan ystävyyden liekki jää,ei sammu milloinkaan.
4. Nyt rauha aina vallitkoonrajoilla Suomen maan,ja sopu täällä hallitkoon,ei sotaa milloinkaan!Me rohkeasti kuljemmenyt aikaan tulevaanja rukouksiin suljemmemaan kaiken kokonaan.Satu Holma esitti Lotta Lunkreenia Vpl. Py-
häjärvi-juhlilla Ikaalisissa 2014. Kuva: MarjoRistilä-Toikka.
Keskiviikko 29. maaliskuuta 2017 VPL.PYHÄJÄRVI 9
Puheenjohtajan palsta
Huomasin, että taka-na on jo kuusi eläkkeel-lä vietettyä vuotta. Taieivät ne nyt pelkästääneläkkeellä ole vietettyjä,viljelin peltoa viime vuo-teen saakka ja metsäkasvaa edelleen, muttaaamuisin ei tarvitse ainapakosti lähteä, ja se onmukavaa.
Vuodet ovat kuluneetnopeasti. Niin kuin olisimyötälettä ajellut jolla-kin vehkeellä, jota ei tar-vitse polkea. Ajattelin,että elämän aikana onehtinyt olla vilkkaam-piakin kuuden vuodenjaksoja. Vaikkapa vuo-sien 1966 ja 1972 välil-lä.
Pääsin ammattikou-lusta vuonna 1966. Sainpikku stipendin. Puoletannoin kotiin ja toisellapuolikkaalla ostin työ-kaluja. Kaikkea pitihuoltaa ja korjata. Pää-sin heti töihin Suojapin-taan, Purso-konserninalkajaan.
Mikä oli tilanne kuu-den vuoden jälkeen?Tuore ukkomies oli käy-nyt ensimmäisen vuo-den Tampereen teknil-listä oppilaitosta, kou-lun puolta. Helsinginvaellusvuodet ja armei-ja olivat takana, taskus-sa ammattitutkinto len-tokoneiden laitemekaa-nikon ammattiin, kuor-ma-auton ajokortti, yk-sityislentäjän lupakirjasekä alikersantin sotilas-passi, tärkeimpiä mai-nitakseni. Eiväthän netaskussa kaikki paperitaina olleet, mutta han-kittuja tai saatuja kui-tenkin.
Jaksojaelämässä
Ihmeesti sitä ehti sil-loin. Ja jaksoikin.
Nyt tuntuu, että kuu-den viimeisen vuoden ai-kana on kehittynyt vainpaino pikkuisen ja kyyni-syys enemmän. Masen-taako? Mietitään vähän.Ei tietenkään!
Jos ei itselle tapahdu,ympäristö on kehitystätäynnä. Keskimmäinenpojanpoika täyttää juurikuusi vuotta, hänellä onlisäksi iso- ja pikkuveli.Lapset ovat asemoitu-neet yhteiskuntaan kelpotavalla.
Vaikka Valmetin por-taat tuntuvat korkeam-milta kuin ennen, sinnekohtuudella pääsee. Javaikka moottoripyörä ai-ottiin laittaa verolle, sen-kin selkään jaksaa vielänousta. Jos niveliä kolot-taa, ne ovat kuitenkin ole-massa, koska niitä kolot-taa.
Toivotan säätiölle, lu-kijoille ja ystäville hienojakuuden vuoden tai min-kä tahansa mittaisia j a k -soja runsaasti lisää. Toi-saalta, liikaa ei kannataverrata nuoruuteen ja ikä-tasoitusta voi kukin an-taa itselleen oman mielenja hetkellisen tunnelmienmukaan.
ESKO PULAKKA
Elämää ja ihmiskohtaloitavuosilta 1917-1921
Suomen itsenäisyyden alkuajoilta!
TilauksetVpl. Pyhäjärvi-Säätiö ja
Vpl. Pyhäjärvi-seura
VPL Pyhäjärven Porsaan-mäellä 03.03.1934 Au-gust ja Siviä Vesikonperheen toisena lapsenasyntynyt Mikko IlmariVesikko on muistellutpienen polvihousuisenpaimenpojan elämäänsäPyhäjärvi-lehdessä 1980-luvulta lähtien.
Varsinaisen kimmok-keen muistojensa tallenta-miseen Mikko sai kevääl-lä kahdesta lehtiartikkelis-ta. Ensimmäinen artikkelioli Helsingin Sanomissaja kirjoitukseen liittyvä va-lokuva oli Porsaanmäeltä,Mikon lapsuudenkodinpihalta päin kuvattuna.Toinen artikkeli oli Sata-kunnan Kansassa ja siinäkerrottiin tapahtumistaHuittisissa maaliskuussa1943. Vesikon perhe olituolloin, jatkosodan ai-kaan, palannut kotiin Kar-jalaan, mukana 1941 Huit-tisissa syntynyt pikkusis-ko. Kipinä kirjoittamiseensyttyi silloin ja on siitälähtien tuottanut paljonhedelmää rikastuttaen niinsukututkimusta kuin pe-rinnekeruutakin etenkinkarjalaisuudesta ja evak-koudesta.
Lähes kaikki Mikon an-siokkaat kirjoitukset löy-tyvät myös SuomalaisenKirjallisuuden Seuran ar-kistosta, samoin kuin hä-nen arvokas monisatai-nen murresanastonsa si-sältäen pääosin Pyhäjär-ven/Porsaanmäen sano-ja, sanontoja ja sananpar-sia.
Mikko osallistui vuon-na 2015 Suomalaisen Kir-jallisuuden Seuran kansan-runousarkiston järjestä-mään keruukilpailuun”Muuttuvat suomalaisetäänimaisemat”, jossa pyy-dettiin kuvauksia ja huo-mioita suomalaisista ääni-ympäristöistä. Keruukil-pailun tuotoksista julkais-tiin myös kirja, jonka ovattoimittaneet Heikki Ui-monen, Meri Kytö jaKaisa Ruohonen. Kir-joittajat edustavat ääni-maisema- ja musiikintut-kimusta ja he ovat toimi-neet tieteellisinä kirjoittaji-na ja tutkijoina Suomessaja ulkomailla. Kirjan onkustantanut Tampere Uni-versity Press.
Kirjan ensimmäinen osakoostuu tieteellisistä ar-tikkeleista, joissa eri alo-jen tutkijat analysoivatmuuttuvia äänimaisemia.Kirjan toiseen osaan onvalittu keruukilpailuunosallistuneiden, kaiken-ikäisten kirjoittajien teks-tejä, jotka edustavat mah-dollisimman monia elä-
Porsaanmäen Vesikonmä-ellä alkoi vesi loppua kai-voista. Karja tarvitsi juo-mavetensä joka päivä. Li-sävettä haettiin Kiimajär-vestä. Elävästi muistan, mi-ten yhdeksänvuotiaana reh-nusin isän mukana. Isä se-litti, ettei ihan joka päivätarvii hevosta sen tähe val-jastaa. Joskus sattui, että olikovallakin pakkasella läh-dettävä vettä hakemaan.
Kinnarin rannassa oliavanto. Mukaan otettiin tuu-ra ja tarvittaessa lapiokin.Isä kun tuuralla suurensiavantoa paksuun jäähän,lähti siitä monenlaista rous-ketta ja helinää. Pitkässäreessä oli 3-4 isoa tiinua taisaavia, jotka oli tiukasti köy-tetty rekeen kiinni. Isä mättiavannosta isolla ämpärillävettä tiinut täyteen. Vanho-ja täkkejä, loimia ja lautale-vyjä laitettiin kansiksi, etteivettä loiskuisi niin paljonpois astioista. Hevonen kunnykäisi reen liikkeelle, vettätirskahteli jokaisen peitteenalta.
Hevonen ajettiin vesi-kuormineen kujamaalle,navetan oven eteen. ”Täälon tyvenempää, eikä tunnupakkanekkaa nii kovalt”,sanoi isä, ja jatkoi siinä sa-malla, kun otti peitteitä pois:”Mie kannan kahel ämpärilvettä naveta puolel sin suu-rii astioi. Auvaile sie ainvälil ovvii, jot lehmät ei saisnii paljo vettoo ja kylmääilmaa. Ain ko mie oonmänt ovest, laita joutsaaovi kii”. Isä koukkasi äm-pärit vettä täyteen, minäavasin oven. Oven auettuakuului: ”Hyyyy, böö-ö”,joku lehmä veti: ”ammuu-uh”, kun ne yllättyivät jasäikähtivät. Kaulaketjut ki-lisivät ja kalisivat, kuuluiähinää ja puhinaa, kun leh-mät nousivat makuulta sei-somaan. Vanha viisas leh-mä mulistai ja jatkoi mä-rehtien makuutaan.
Porsaan-mäenäänimuistotkiirivätkauas
Kymmenenvuotiaanpaimenpojan muistista:Vedenajo- ja ovimiehenä,talvisin 1943-1944
män alueita. Valintaperus-teina pidettiin myös kirjalli-sia ansioita ja kirjoittajankykyä kuvata äänimaisemia,sekä kuvauksien mahdolli-simman laajaa maantieteel-listä kenttää. Kirjoitukset onjaettu viiteen lukuun, joista”Reen jalakset lumella nau-kui ja narisi” -otsikon altalöytyvät myös Mikko Vesi-kon äänimaisemamuistot.Ko. luvussa olevat kirjoi-tukset johdattavat mennee-seen ja kadonneeseen maa-ilmaan ja luku on otsikoitulainauksella Mikon ohessaolevasta kirjoituksesta.
PÄIVI SEPPÄNEN
Isä meni ämpäreineen,minä siinä samalla ja laitoinoven joutsaa kii. Isä tyh-jensi ämpärit, avasin ovenja menin isän perästä ovenulkopuolelle ja muistin: ovijoutsaa kii. Koitin olla ainaoven samalla puolen kuinisä, että sain oven äkkiäauki. Isä sanoi: ”Joutsaa!”Kun saatiin vedet navetanpuolelle, sanoi isä: ”Nyt koon näiki kylmä, hengähet-tää vähä aikaa ja haetaa sittoine kuorma, ko ens ker-ral ko tullaa, voip olla vielhuonomp ilma, sen tähetavotellaa ajjaa viet nuos-kailmal. Lämpimäl ilmalovet saavat olla kyl selällääsen aikaa ko viet röijäänavettaa”.
Hevosreellä heiniähakemassa TiitualtaSetä kävi edellisiltana sano-massa: lähe miu kanssai aa-mul hakemaa heinii Tiitu-alt, männää vaik järvejäätämyöte sinnepäi mut tullaatietä myöte takasi. Käyvääpois tulles yhes talos.
Kova pakkasaamu. He-vonen oli valjastettu heinä-häkkireen eteen. ”Onha siultarpeeks vaatetta pääl, jot-tei tule kylmä?” Heti kuntultiin kujamaalta ulos, reenjalakset alkoivat naukua ki-reässä pakkaslumessa. Ja-lasten ääni vaihteli? Kinna-rin rannasta kun laskettiinjäälle, tuuli oli vienyt lumetpois toisin paikoin. Vaikkaoli karvahatun korvuksetkorvilla, siinä kuuli aamu-hämärässä mitä erilaisem-pia ääniä.
Setä laittoi hevoset juok-semaan. Reen jalakset lu-mella naukui ja narisi. Välil-lä oli lumeton paikka, mis-sä jalakset vaan humisi. Sii-
hen sekoittui hevosen kavi-oista (jäänauloista) lähtevätasainen rapsutus. Väliinkovempi kopaus, kun he-vosen kenkä irrotti suu-remman jääpalan. Koskalunta oli eri paksulti, lumi-sia ja lumettomia kohtia,niin reki nyökkäili ylös alas.Hevonen ravasi vilkkaasti,väliin reki napautti oikeinnasevan kumauksen jäähän,kun se tuli lumelta jäälle.Unettavaa kuunneltavaalämpöisissä vaatteissa, aa-muhämärässä kovalla pak-kasella. Halvat soittimet,hevosen jalat ja reki?
Paimenpoika polvi-housuissaan, allekymmenen vuotias:Keväällä aikaisin, kun leh-mät laskettiin hakametsä-laitumille, laitettiin lehmillekellot kaulaan noin jokatoiselle. Paimenet tiesivät(kuulivat), missä päin kellotkalahteli, kun lehmät söitaikka liikkui. Kellot olivateri äänisiä, paimenet tiesi-vät, missä päin se ja selehmä oli! Paimenet tiesikellon kalahtelusta, jos leh-mä söi taikka hätisteli (ho-sui) paarmoja ja kärpäsiä.Punkkeihin hätistely ei te-honnut!
Heinänniiton jälkeen, kunpellot, niityt kasvoivat uut-ta heinää ja ruohoa, paime-nia tarvittiin kaiken aikaa,kun ei ollut aitoja! Meillä-kin olivat ns. Tiituan niityt,neljän kilometrin päässä.Siskoni Hilkka oli 13- tai14-vuotias ja minä 9-vuo-tias. Oli toistakymmentälypsävää, ja joka aamumentiin, satoi taikka pais-toi.
PAIMENPOIKA (82),Huittinen
Mikko Vesikko ja pikkusisko Hilkka Vesikko(nyk. Hiiri).
Keskiviikko 29. maaliskuuta 2017VPL.PYHÄJÄRVI10
– Terve Olli!– Terve vaan, Risto!– Mihinkäs olet menos-
sa?– Läksin vaan haukkaa-
maan raitista ilmaa. Entässinä?
– Niin minäkin. Eikä seilma, tai pitäisi kai sanoailmapiiri, ollut niin puhdasmeillä muutenkaan. Vieläaamulla tuntui, että päiväs-tä tulisi mitä lämpimin javaloisin. Tarkoitan, ettähuomasin jo silloin Annelinolevan mitä parhaimmallatuulella ja ajan mittaan sehyväntuulisuus tarttui mi-nuunkin. Yhdessä teimmesiinä viikonlopun siivous-hommia ja töistä huolimat-ta tunsin olevani suoras-taan onnellinen. Vaikka mei-dän avioliittoamme eivätenää aikoihin ole lämmittä-neetkään mitkään lauhkeatsuvituulet saati sitten kesänpolttavat helleaallot, niin tä-nään tuntui kuin keskellepitkää ja viileää kaamos-kautta olisi saapunut mitälämpimin suojasää. Samal-la huomasin, ettei aikakaanole sorvannut meihin kum-paankaan pahemmin nä-kyviä vuosirenkaitaan, jon-ka siinä sivussa mielihyvinpanin merkille Annelin pyö-riessä nurkissa siivousrät-tinsä kanssa. Ja…
– Ja lopun minä arvaan-kin. Kun kaikki nurkatkinjo kiilsivät puhtauttaan eikälapsetkaan olleet kotonaniin …
- Väärin. Kun siinä sittenhauskoja menneitä aikojamuistelimme, niin Annelikapsahti kaulaani ja kysyi,että rakastanko minä häntäyhtä paljon kuin silloin en-nenkin. Sanoin, että kyllä-hän sinä sen tiedät, ettärakastan. Rakastatko aina,vaikka tuhlaisin hiukan ra-haakin, sillä minulla on nytharvinainen tilaisuus saadaostaa edullisesti muodikasturkki työkaverini tuttavanliikkeestä ja …
– Ja niinpä se hyväntuuli-suusaalto siinä silmänräpä-yksessä keikahti pyllylleenja olet nyt tässä miettimäs-sä, että onko jokaiseen ta-vallisuudesta poikkeavaantilanteeseen aina jokin koi-ra haudattuna?
– Niinhän siinä oikeas-taan kävi.
– Samaan tapaan käviminullekin. Tosin meillä eitänään tehty suurempaa sii-vousta, mutta tuskin Kaisaoli ehtinyt ottaa pölynimu-ria, kun jo äkeissään huusi,että minun olisi paljon mu-kavampi nostella jalkojanijossakin ulkona kuin koto-na pölynimurin edessä.Usein vaimon siivotessatuntee olevansa liika omas-sa talossaan. Jos siirryt toi-seen paikkaan niin se on seseuraavaksi siivottava ja kuntaas siirryt niin …
– Kuule, minäkin olenhuomannut tuon saman.
– Mistä sinä luulisit senjohtuvan?
Tuomo Tenkanen pakinoi: Karkulaiset– Siinä varmaankin nais-
sukupuoli haluaa näyttää,kuka on herra talossa, aina-kin silloin, kun siivotaan. Jajos et nostele koipiasi, niinsaat itse siivota ja sen oletehkä vaistonnutkin.
– Lisäksi sillä saattaa ollajoko uteliaisuudesta taimuista seikoista johtuvamerkityksensä, jonka nai-nen haluaa selvittää ärsyttä-mällä miehen tällä tavoinensin puhumaan.
– Juuri niin. Kaisa onmököttänyt siitä asti, kunen tarpeeksi arvostanut hä-nen viikko sitten ostamaan-sa vaaleaa peruukkiansa.Sanoinpahan vain, että vie-lä me ehdimme kyllästymi-seen asti katsella toistem-me harmaita hapsia, kun seaika koittaa.
– No etpä tarpeeksi ar-vostanut. Katsos, ihminenon loitonnut niin kauaksialkuperäisistä, vaistonvarai-sista elintavoistaan, että niinsanotut kosiskelun primi-tiiviset seksuaalisignaalitovat muuttuneet, ja sen,mitä silläkin saralla teem-me, teemme usein kömpe-lösti, kuten yrittämällä teh-dä itsemme houkuttelevik-si pukeutumalla melkeinpäpäättömästi.
– Ja päätönhän ei tarvit-se peruukkiakaan. Kuule,mitä tiedettä sä oikein har-rastat?
– Mitäpä tieteitä minänyt, mutta käyttäytymisestäja pukeutumisesta puheenollen yritämme sovittaa neaina tilanteen mukaan, oli-vatpa tulokset sitten kuinkaläpinäkyviä hyvänsä.
– Voitko sanoa vielä jon-kun muun esimerkin?
– Mikäpäs siinä, jatke-taan edelleen naisista. Nai-set peittävät rintansa, mut-ta korostavat kuitenkin nii-den muotoja toppaamallarintsikoihin täytteitä saadennäin aikaan selvän seksuaa-lisen signaalilaitteen. Joskuson vyötäröäkin kavennettuoikeaksi ampiaisvyötärök-si. Lisäksi naiset käyttävättekoripsiä, tekohiuksia, te-kokynsiä ja ovatpa käyttä-neet takapuolta suurenta-via tyrnyyrejäkin eli tekota-kapuolia. Korkeakorkoisiakenkiä käyttämällä vääris-tetään kävelyasentoa, ettäsaataisiin takapuoli keinu-maan. Sitten kaikki huuli-punat ja hajuvedet ja puh-distusemulsiot pesevät poisnaisesta hänen oman bio-logisen tuoksunsa. Hän la-taa tilalle kaupalliset, sek-sikkäät keinotuoksut spruut-taamalla suihkun sinne, toi-sen tänne. Ja vielä hän ajaapois kaikki näkyvät karva-tupsut niin kainaloista kuinkoivistakin muistuttaen lo-pulta näyteikkunan kuiva-kiskoista mallinukkea.
– On tuossa perääkin.Mutta nyt sinä olet puhu-nut vain naisista. Ajamme-han me miehetkin partam-me, ja kun tarkkaan muis-telen, niin eikös kerran ol-
lut aika, jolloin miehet käyt-tivät sellaisia kalukukkaroi-ta ja pitkiä peruukkejakin?Ja olemme käyttäneet to-pattuja olkapäitä ja lättä-hattuja ja…
– Se on totta. En tar-koittanutkaan puhua pel-kästään naisista, mutta enehtinyt vielä pitemmälle.Sitä paitsi meissä ihmisissä,niin miehissä kuin naisissa-kin, on myös aivan päin-vastaisesti käyttäytyvää tyyp-piä. On koteja, joissa vallit-sevat hyvin ankarat käyt-täytymissäännöt ja pukeu-tumistavat. Monet tavalli-setkin asiat ovat kiellettyjä,olipa niissä sitten järkeä taiei. Puheleminen ruokapöy-dässä kielletty! Televisionkatseleminen kielletty! Si-säänpääsy kielletty! Kaikkikielletty! Ja varmaa on, ettänämä ihmiset eivät itsekäänpidä kaikista säännöistään,mutta heidän on keinollamillä hyvänsä säilytettäväkasvonsa ja traditionsa.
– Minä myös olen huo-mannut ihmisten jakavanjokapäiväisen elämämmeeri tehtävät kulttuurin vaa-timusten mukaisiin roolei-hin. Miehet vievät roska-pussin ulos, naiset tiskaavatastiat; kotityöt kuuluvat nai-selle, ulkotyöt miehille. Toi-set menevät nukkumaansäännöllisesti samaan ai-kaan, eikä vasta sitten kunväsyttää. Joku ei voi eh-dottaa miehelle tapaamistaeikä maksaa laskua, koskaon nainen. Sellaisethan ovatmiesten asioita. Sitä paitsime kaikki olemme aivanliian ennakkoluuloisia jajäykkiä. Ja tietääkö sittenkukaan miten tulisi elää,että olisi onnellinen ja mitäonni on?
– On olemassa satu, jokakertoo onnen olevan ihmi-sellä, jolla ei ole hyväksy-misen tavoittelun tarvetta.Ja satu kuuluu näin:
Iso kissa näki pikkukis-san ajavan takaa häntäänsäja kysyi: ”Miksi tuollatavoin ajat takaa häntää-si?”
Pieni kissa vastasi: ”Olenkuullut, että parasta kissalleon onni, joka on hännässä-ni. Kun saan sen kiinni,löydän onneni.”
Iso kissa sanoi: ”Minä-kin olen ajatellut samojamaailmankaikkeuden on-gelmia ja tullut tulokseen,että onni on minunkinhännässäni. Mutta olenhuomannut, että kun ta-voitan sitä, se juokseeedelläni. Niinpä en enäätavoittele sitä, ja se seuraaaina mukanani minne iki-nä menenkin.”
– Se oli hienosti oival-lettu. Mutta lisäksi on sa-nottu, että jos haluat maa-ilman muuttuvan, niin älätuhlaa aikaasi valituksiin,vaan tee jotakin. Siksipälähdenkin tästä katso-maan, onko huoneisto josiivottu, joten terve vaanja toivon, ettei sinunkaanonnesi juoksisi ainoastaanedelläsi minne ikinä me-netkin!
– Terve, ja sinun tuleeolla tarkkaavainen kotiinmennessäsi, sillä ovessasisaattaa lukea: SISÄÄN-PÄÄSY KIELLETTY!
TUOMOTENKANEN
Kirjoitus on aiemminjulkaistu Tavukanava-lehdessä vuonna 1979
Tuomo Tenkanen onsyntynyt 19.08.1934 Vpl.Pyhäjärvellä Vernitsan ky-lässä. Harrastuksia ovatmm. valokuvaus, runojenja proosan kirjoittelu, va-lokuvien korjailu ja muok-kaus, radioamatööriasiat,vanhempi musiikki ym.Työpaikkansa henkilö-kuntalehteen hän kirjoitti25 vuoden aikana jatku-vasti. Hän ei kuitenkaanole kirjoittanut kuin yh-den pakinan ja yhden es-seen. Vernitsalla hän onkäynyt vaimonsa Liisan jamyös lasten kanssa.
– Ikävä sinne on men-nä enää rikottuja paikkojaja tyhjyyttä katsomaan.Vernitsalla on vanhaankarttaan merkitty noinsata taloa tai rakennusta,mutta nyt siellä ei ole yh-tään entisistä jäljellä.
Tuomo ja Liisa Tenkanen Tampereella Tenkastensukujuhlassa kesällä 2012.
Sata vuotta sitten:Tullipuomit rikki,virka-aseet vietiinSata vuotta sitten Suomen itsenäisyyden alkuajallatullipuomit rikottiin ja virka-aseet vietiin – javirkamiehet joutuivat vallankumouksellisten vihankohteeksi.
Keisari Nikolai II:n kaatuminen 15.3.1917 herättisuurta innostusta, mutta myös levottomuuksia.Venäjän rajalla asukkaiden viha kohdistui Tullinvirkamiehiin, koska heitä pidettiin vihatun keisari-vallan edustajina.
Vain kaksi päivää keisarin vallasta luopumisenjälkeen, 17.3., saapui Karjalan kannaksen Metsäpir-tin pitäjässä olevalle Tapparin tullivartiopaikalleaseistettu miesjoukko. Heidän mukanaan oli myöseräs ylimääräinen tullivartija. Vartiopaikalla väkiuhkaili siellä palvelleita muutamaa tullivartijaa japäällysmiestä sekä hajotti puisen rajapuomin. Ku-rinpitotoimenpiteenä rähinöintiin osallistuneen tul-livartijan virkamääräys peruutettiin 24.3. ja aloitet-tiin poliisitutkinta.
23.3. aseistettua väkeä saapui myös Laatokanpohjoispuolen maarajalla olevalle Käsnäselän tulli-vartioasemalle. Joukko kutsui itseään Toimeenpa-nevaksi komiteaksi, jonka puheenjohtajana oli pai-kallinen pappi. Vallankumoukselliset vaativat tulli-viranomaisten poistumista ja hajottivat rajapuo-min. Komitea otti haltuunsa tulliasemalla olevattakavarikoidut tavarat, pääasiassa sokeria ja 16pulloa venäläistä spriitä. Väkijoukko myös veiTullin vartiopäiväkirjat, virkamerkit ja aseet uhatentullimiehiä surmaamisella.
Väkivallan uhan vuoksi Käsnäselän kaksi tulli-miestä siirtyivät 11 kilometrin päähän ja yrittivätjatkaa sieltä rajaliikenteen vartioimista. HelsingissäTullihallitus pyysi senaatilta hätääntyneenä toiminta-ohjeita. Poliisia pyydettiin tutkimaan tapahtumat,mutta kesällä paikkakunnalla kerrottiin vallitsevanjo ”täydellinen kaaos”, mikä teki tutkinnan mah-dottomaksi. Menetetyt aseet ja tavarat vietiin Venä-jän puolelle. Osa saatiin myöhemmin takaisin.
23.3. myös Laatokan toisella puolen olevalleSortanlahden tullivartiolle tuli Venäjän puoleltajoukko venäläisiä rajavartiosotilaita ja paikallisiaasukkaita. He pakottivat sikäläiset tullivartijat luo-vuttamaan revolverinsa, ammuksensa, miekkansaja takavarikossa olleet 12 pulloa väkiviinaa. Sortan-lahden vartion miehistö oli nelihenkinen. Täälläkinkoetettiin järjestää rikostutkinta. Menetetyt aseetonnistuttiin saamaan takaisin huhtikuussa.
Venäjän rajalla asukkaiden viha Tullia kohtaannäkyi myös muissa kansalaiskokouksissa, joissavaadittiin tiettyjen tullivirkamiesten erottamista.
Tuon ajan tullipuomit olivat puusta.Tullimuseo.
Tullivartiopaikan kilpi Karjalan kan-nakselta. Tullimuseo.
Keskiviikko 29. maaliskuuta 2017 VPL.PYHÄJÄRVI 11
WERNITSAN VILJELYKSILTÄSORTANLAHDEN
KAUPPAPAIKKAANKyläkirja kertoo Vpl. Pyhäjärven Wernitsan,
Sortanlahden, Haapalan ja Rautakorvenkylähistoriaa. Tarinoiden tukena selkeät
karttalehdet.Hinta 40 euroa + postitus ja pakkaus.
Kirjan toimittanut Ikaalisten KarjalaseuraYhteystiedot, puh. 040 734 28 65 /sähköposti, [email protected]
Viimeisten vuosikymme-nien mullistukset ovattuoneet muutoksia myösVpl. Pyhäjärveltä muut-taneiden lääninjakoon.
Tosiasiahan on, että Sa-takunta ja sen aikaisem-mat pitäjät: Hämeenky-rö, Ikaalinen, Suoniemi,Suodenniemi, KiikoinenTyrvää, Karkku, Lavia,Kiikka, Keikyä, Jämijär-vi, Kauvatsa ja Huittinenolivat pyhäjärveläisilleosoitettuja uusia asuin-paikkakuntia.
Kuntaliitosten myötärajat ovat siirtyneet jamyös maakuntien ja lää-nien rajat ovat nyt toisetkuin silloin. Onkin aivanoikein syytä puhua Häme-Satakunnasta ja nuorem-malle väelle selostaa tar-kemmin asiaa. Googlensivuilta löytyy aika tarkatselvitykset myös lopete-tuista kunnista ja ”Suo-menmaa” -teoksessa onselvityksiä entisistä kun-nista.
Nykyistä Satakuntaa kä-sittelevässä kulttuuriteok-sessa ”Satakunnan kult-tuuriympäristöt” maini-taan Satakuntaan muut-taneen karjalaisväestöäpääosin Hiitolasta ja Räi-sälästä. Huittisiin maini-taan muuttaneen väkeäSakkolasta, joka kyllä pi-tää paikkansa, mutta val-taosahan Huittisiin muut-taneista oli juuri Pyhäjär-veltä.
Toki kirja käsittelee ai-noastaan nykyistä Sata-kunnan maakuntaa mut-ta kyllä Huittinen, Koke-
Esimerkkejä entiseen Satakuntaan pika-asutus- jamaanhankintalain nojalla muodostetuista siirtoväentiloista sekä prosenttiosuudet viljelmistä ja peltomääristä
Kunta vilj.kpl % viljelmien % kunnankok.määrästä kok.peltoalasta
Vammala 11 22 2,9Huittinen 184 13,4 10,6Hämeenkyrö 166 10,9 9,8Ikaalisten mlk. 71 3,7 3,1Jämijärvi 25 3,3 3,7Karkku 26 4,9 5,4Kauvatsa 31 6,8 6,9Keikyä 14 5,1 5,6Kiikka 38 6,9 7,5Kiikoinen 14 2,9 3,6Lavia 33 3,6 3,7Mouhijärvi 57 7,5 8,8Suodenniemi 39 7,1 7,2Suoniemi 59 20,6 16,2Tyrvää 93 7,7 7Yhteensä 861
Lähde. Maatalouspiiri/Reino Äikiä Karjalaiset HuittisissaValtaosa ko. tiloista muodostettiin varmasti Vpl. Pyhäjärveltälähtöisin oleville viljelijöille. Lisäksi useita tiloja muodostettiinvapaaehtoisin kaupoin.
Pyhäjärveläiset muuttivat SatakuntaanEräällä kotiseutumatkal-
la matkareittimme kulkiHuittisten kautta ÄetsänKiimajärven ohitse Noki-an ja Tampereen kauttarajalle ja siitä kohti Pyhäjär-veä, ja illansuussa olimmetaasen Kiimajärven rannal-
mäen Kauvatsa, Porin La-via ja Jämijärvi pyhäjärve-läisväestöineen muodostaavarsin edustavan otoksenkarjalaisväestöstä. Karja-laiseurojen Satakunnan pii-riin kuuluu edelleen myösSastamalan ja Kiikan karja-
la; nyt kyseessä oli entisenVpl. Pyhäjärven Kiimajär-vi. Nykynuorison kannaltaonkin tärkeät kertoa niinmaakuntarajojen muutok-set kuin samannimisten jär-vien sijainnit.
Mielenkiinnolla olen seu-rannut Vpl. Pyhäjärvileh-dessä julkaistua ”uusilleasuinsijoille” -kirjoitussar-jaa, joka kertoo noitermaa-laisten muutosta entiseenSuoniemen pitäjään. Anna-Liisa Heikkilä on todellaperusteellisesti paneutunutasiaan.
Otin vielä avukseni osoi-tetiedon ja Googlen kuva-usmateriaalin ja niinpä pys-tyin vierailemaan monenentisen noitermaalaisen so-dan jälkeisen asunnon por-tilla. Toki olen muutamaanotteeseen vieraillut kujilla jatantereilla henkilökohtaises-tikin.
Suoniemi on aikoinaanollut varsin erikoinen sijoi-tuspaikkakunta. Kulovesion jakanut pitäjän kahteenosaan ja mm. Suoniemenkirkko on ollut varsin hil-jaisella paikalla pitäjän län-siosassa. Pitäjän keskus ontoiminut Siurossa, joka se-kin on jakautunut Suonie-men ja Nokian Siuroon.
Entiset kotiseudun kylä-kirjat ja kartat ovat hyviäapuvälineitä nuorison tu-tustumiseen entisiin isovan-hempien kotiseutuihin.
REINO ÄIKIÄ
laisseurat ja seurojen edus-tajat pitävät kyllä pyhäjär-veläisyyden asiaa esillä. Onilahduttavaa, kun useissaVp. Pyhäjärvi-juhlissa lau-lettiin Satakunnan maakun-talaulu, vaikka oltiinkin ny-kyisellä Pirkanmaalla.
Kokous on 22.4 2017 Kiikassa Kinna-lan Koukulla Haapaniementie 21.Kokous alkaa kello 11.30 ruokailulla,josta perimme 20 euroa henkilö.Kello 14.00 alkaa uuden kirjan“Taubilan kartano -lahjoitusmaakaudesta Fazerin aikaan”julkistamistilaisuus.Kirja on myytävänä tilaisuudessa 30 eu-roa.Ilmoitathan ystävällisesti tulostasi jompaankumpaan tai molempiin tilaisuuksiinSeija Jokiselle puh. 040 8355820,sähköposti [email protected] taiMauri Hauhialle puh. 040 0213369,sähköposti [email protected] Pyhäkylä-Seura tarjoaa kahvittilaisuuden lopuksi.Olette kaikki tervetulleita, tervetuloa.VplPyhäkylä-SeuraHallitus
Hyvät pyhäkyllöiset, jälleen on vuosi vierähtänytja on aika yleiseen kokoukseen.
Viipurilainenstroganov onvuoden 2017ruoka
– Stroganov onhelppo valmistaa suu-rellekin joukolle japuolpielava on sopivajuhlaleiväksi.
Viipurilainenstroganov
50 g voita300 g naudanpaahtopaistia1 sipuli10 pippuria½ dl vehnäjauhoja4 dl vettä1 dl kermaa2 rkl tomaattisosettasuolakurkkua
1. Kuumenna valu-rautainen pata tai pan-nu. Sulata voi ja rus-kista sentin kokoisetlihakuutiot.
2. Lisää pannulle hie-nonnettu sipuli ja murs-katut pippurit. Sekoitapari minuuttia, kunnessipulit pehmenevät.Nykyään käytetäänmyös tomaattisosetta,jota sekoitetaan mi-nuutin verran ennenjauhojen lisäystä.
3. Lisää vehnäjauhotja sekoita pari minuut-tia. Vehnäjauhojen eitarvitse välttämättä rus-kistua.
4. Lisää lämmintävettä vähän kerrallaankoko ajan puuhaaru-kalla sekoittaen. Annakastikkeen suhinoidaviitisen minuuttia. Li-sää kerma.
Lisää kastikkeeseensuolakurkkupaloja jatarjoa lisäkkeenä pe-runamuusia
Keskiviikko 29. maaliskuuta 2017VPL.PYHÄJÄRVI12
Julkaisija: Vpl. Pyhäjärvi-Säätiö srKotisivut: www.karjalanliitto.fi/vplpyhajarvisaatio
Päätoimittaja:Marjo Ristilä-ToikkaKorpimetsontie 1637570 Lempääläpuh. 040 730 [email protected]
Tilaukset, jakeluhäiriöt jaosoitteenmuutokset:Toimitus, päätoimittajaKorpimetsontie, Lempääläkts. yhteystiedot vierestä
.Lehden vuosikerran tilaushinta 35 euroaIlmoitushinnat (pmm): kuolinilmoitukset.....0,70 e
tekstissä.....................0,80 epienin ilmoitus..........20 eHintoihin lisätään alv. 24%
Painopaikka:Botnia-Print OyKokkola
Vpl. Pyhäjärvi-SäätiönasiamiesKirsti NaskaliMiharintie 31237200 Siuropuh. 040 719 2692kirsti.naskali @gmail.com
Toimitusneuvosto:Tarja Kopalainen, PerttiHakanen, Mauri Hauhia,Kirsti Naskali, Esko Pu-lakka, Markku Pärssinen jaMarjo Ristilä-Toikka. Sivunvalmistus:
Marjo Ristilä-Toikka
Toimituksella on oikeuslyhentää ja muokatalehteen lähetettyä aineistoa.
Seuraava Pyhäjärvi-lehtiilmestyy huhtikuussa 2017.
Aineistot toimitukseen viimeistään13.4. mennessä, kiitos!
TAPAHTUMAKALENTERI
Vpl. Pyhäjärvi-pöytästandaariSuunnittelu Kaarle Viika,1963. Hinta 42 euroa.
Vpl. Pyhäjärvi-isännänviiriKoko 45x400 cm.Suunnittelu Kaarle Viika,1992. Hinta 75 euroa.
Hintoihin lisätäänpostituskulut.
Tilaukset ja lisätiedotPirjo Kiiala,puh.0442815 047 taipirjo.kiiala(at)gmail.com.
Vpl. Pyhäjärvi-Säätiöltätuotteita itselle tai
lahjaksi:Pyhäjärvi-kirja350 s.Reino O. Kukko –Kaarle Viika, 1989.Historiaa sanoin ja kuvin,sekä murresanastoselityksineen.Hinta 25 euroa.
Vpl. Pyhäjärvi-Säätiön 60-vuotishistoriikki136 s. Reino Äikiä, 2008.Runsaasti kuvia ja muis-teluita säätiön alkuajoiltaja eri paikkakunnilla pi-detyistä Pyhäjärvijuhlistaja muista pyhäjärveläis-ten tapahtumista.Hinta 20 euroa.
Suvannon seutu1917-1921, elämää jaihmiskohtaloita336 s.Suvannon seudunpaikallishistoriantyöryhmä, 2015.Hinta 40 euroa.
Vpl. Pyhäjärvi-Säätiönadressit
Adressit 10 euroakappale
+ postituskulut.Tilaukset:
Juhani ForsbergRyytimaantie 19 A 8
00320 Helsinki,puh. 050-511 2899
Vpl. Pyhäjärvi -tuotteitaedullisesti lahjaksija omaan käyttöön
Hanki nyt vaakunapaita, jota saatavana jälleenkaikissa pohjaväreissä valkoinen, helmenharmaa jamusta. Tuote, juuristamme kertova Vpl. Pyhäjär-ven vaakunapaita, sopii esim. lahjaksi ja asuksesituleville kotiseutumatkoille, vaikka koko ryhmälle.Aidon värisellä Vpl. Pyhäjärven vaakunan kuvallaja tekstillä PYHÄJÄRVI VPL varustettua erittäinhyvälaatuista T-paitaa löytyy valkoisissa ja mustissasekä V- että pyöreällä kaula-aukolla, mutta hel-menharmaissa vain pyöreäaukkoisena. Koot S, M,L, XL hinta 15 e/kpl ja isommat koot XXL jaXXXL 20 e/kpl. Mustia V-aukkoisia vain muuta-ma iso koko jäljellä.
Dokumenttielokuva Muistojen järvi vuosilta1939-44 Pyhäjärvellä, mukana liuskan seloste elo-kuvasta, DVD:n hinta 20 e/kpl.
Seuran 50-vuotishistoriikki (2007) tarjoushin-taan 10 eur/kpl. Hanki myös kirja Suvannonseutu 1917-1921, elämää ja ihmiskohtaloita: hintajäsenille 30 euroa, muille 40 euroa.
Postitettaessa lähetyksiin lisätään postituskulut.Tilaukset ja tiedustelut toistaiseksi ainoastaan Kai-sa-Liisa Korhonen 050-590 5433, [email protected] (huom. muuttu-nut sähköpostiosoite)
Vpl. Pyhäjärvi-seura ry
Muistojen järvi -DVD:stä on otettu toinenlisäpainos. DVD julkaistiin v. 2007. Uuteenpainokseen v. 2011 lisättiin Kaarina Pärssi-sen kirjoittama esite. Levyä voi ostaa seurantilaisuuksissa tai tilata Kaisa-Liisa Korho-selta. Hinta on 20e / kpl.
Karjalainen kattaus 1.4.2017 klo 12:00 Ikaalistenseurakuntakeskuksessa. Kattaus koostuu kalakeitos-ta, piiraista ym. lisukkeista, jälkiruokineen. Ohjelmassakarjalaisia yhteislauluja. Auli Mäkinen lausuuVäinämöi-sen kanteleensoiton. Musiikin tohtori, Ikatansoitin ra-kennusosaston lehtori Rauno Nieminen esittelee tilai-suudessa vanhoja karjalaisia soittimia. Kontupohjanystävyysseurakunnasta vieraana suomenkieltä opiskele-va Oksana Dyba. Tilaisuuden vapaaehtoinen maksulahjoitetaan Kontupohjan seurakunnalle. Tervetuloa -IkaalistenKarjalaseura ja Ikaalisten seurakunta.
Vpl. Pyhäjärvi-Seura ry:n sääntömääräinen kevät-kokous pidetään su 2.4. klo 14. Karjala-talon Sorta-vala-salissa. Alussa katsotaan dokumenttielokuva Rinta-malotta. Tiedotetaan la 6.5. kevätretkestä Tampereelle(viim. ilmoittautumispäivä) sekä 14.-17.7. matkasta Vpl.Pyhäjärvi-juhlille. Kahvitarjoilu (omakustanne) ja arpa-jaiset (arpajaisvoittoja toivotaan). Tervetuloa!
Tampereen Seudun VPL Pyhäjärvikerhon huhti-kuun tarinatuokio on keskiviikkona 5.4.2017 klo 13.30Koulukatu 12, Tampere. Tarinatuokiossa retkiasiaa,tietoja myös sihteeriltä puh. 044 2815 047.
Lahden seudun Vpl Pyhäjärvi-kerhon huhtikuunkokous pidetään torstaina 6.4.2017 klo 13 alkaenPaasikivenkatu 10:n kerhohuoneessa Lahdessa. Asiaatulevan kesän Pyhäjärvi-juhlista. Tervetuloa!
Vpl. Pyhäkylä-Seuran yleinen kokous on 22.4.2017 Kinnalan Koukulla Haapaniementie 21. Kokousalkaa kello 11.30 ruokailulla, josta perimme 20 euroahenkilö. Kello 14.00 alkaa uuden kirjan julkistamistilai-suus. Lue kirjoitus Taubila esiin. Tervetuloa, ilmoittami-set Seija Jokiselle tai Mauri Hauhialle.
Montruan, Pölhölän ja Kalamajan jakokunta tie-dottaa! Jakokunnan kokous ja kesäretki järjestetään su2.7.2017. Linja-automatka alkaa Sastamalasta ja suun-tautuu Keikyän kautta Huittisiin, Raumalle ja Eurajoelle.Ruokailun jälkeen pidämme jakokunnan kokouksen jatutustumme Rauman kaupungin nähtävyyksiin. Eurajo-en Kuivalahden kesäteatterista olemme varanneet liputklo 18.00 alkavaa Evakko-näytelmää katsomaan. Il-moittautumiset ja lisätiedot: Pertti Pohjolainen,0504000171 tai [email protected] , tai0400626770. Tervetuloa!
Vanhoja Vpl. Pyhäjärvi-lehtiä voit katsella netistäkotisivuiltamme.
Mistä löydän hyvät lahjat?Tässä vihjeet: Hanki kirjapari
Kaunista Vpl Pyhäjärveä, osat I ja ll.Yhteensä 736 sivua ja 1750 kuvaa. Koko A4.
Hinta vain 95 euroa + läh. kulut.Suvannon seutu 1917-1921
elämää ja ihmiskohtaloita 335 sivua.Hinta vain 40 euroa + läh. kulut.
Lisätietoja ja tilaukset:[email protected] tai 040 021 3369
[email protected] tai 040 835 5820Noudettavissa myös johtokunnan jäseniltä
ilman lähetyskuluja.Sekä http://vpl-pyhajarvi.fi kirjapuoti.
