Helmi_2010_3_web

Tässä numerossa:

| Heli Hulmi vierailulla| Emmausliike | Yksinäisyys

| Prinsessa Katja Küttner | Pharmageddon ja medikalisaatio

HELMI ry:n toiminnanjohtaja vaihtui

“Tässä muutoksessa kaikki voittivat”

Mielenterveysväen kulttuuri- ja mielipidelehti

| HELMI ry:n jäsenlehti | 19. vuosikerta 3 / 2 0 1 0

Mielenterveysväen kulttuuri- ja mielipidelehti, HELMI ry:n jäsenlehti

sisällys

Helmi-lehti julkaisee lukijoiden kirjoituksia. Lähetä tai tuo HELMI-lehdelle tarkoitettu posti toimitukseen, osoitteeseen Pasilan Puistotie 7, 00240 Helsinki tai lähetä sähköpostia: helmi@mielenterveyshelmi.fi

Päätoimittaja: Arto Mansikkavuori | Taitto: Arto Mansikkavuori | ISSN 0788-9828 | 19. vuosikerta | Painopaikka: Art-Print Oy Helsinki | Ilmoitusmyynti: Jari Hämäläinen, p. 044 566 7156 | Mainosilmoitusaineistot: TJM-Systems Oy: PL 75, 02921 Espoo. p. (09) 849 2770, faksi (09) 852 1377, sähköposti: aineistot@tjm-systems.fi | Kannen kuva: Tanja Talaskivi

Tilaushinta Suomeen: 30 euroa vuodessa (4 numeroa). Tilaukset helmi@mielenterveyshelmi.fi tai 09-8689 070

Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto KULTTI ry:n jäsenlehti. www.kultti.net

vakituisetPuHEEnjoHTajaLTa 3

ELäväsTä ELäMäsTä 17

sIELun HELMIä 12

KIRjaT 22

HELMI RY:n jäRjEsTösIvuT 26

TEHTäväT vaIHTuIvaTHelmin toiminnanjoh-

tajaksi valittiin tuttu

kasvo. Vaihdoksessa

kaikki voittivat.

sIvu 4-5

PRInsEssaKellokosken prinsessasta puhu-

taan paljon. Millainen on uusi

elokuva ja mitä elokuvan tähti

Katja Küttner ajattelee mielen

sairauksista ja hoidon tasosta?

sIvu 10-11

LaTuRI jaTKaa sITTEnKIn!Helsingin kaupunki taipui kiistassa ja mielenter-

veyskuntoutujien tukipiste Laturin toiminta voi

jatkua normaalisti. sIvu 6

MEdIKaLIsaaTIon jYRäLääketeollisuus tekee terveistä sairaita ja

normaaleista poikkeavia. Mikäs muukaan on

taustalla kuin raha. Näin ainakin uskovat Phar-

mageddon-kirjan kirjoittajat. sIvu 16-17

EMMausLIIKE Moni on tuntee Emmauksen kirpputo-

reista, mutta mistä toiminnassa on kyse?

Helmi-lehti haastatteli Emmaus Helsingin

puheenjohtaja Helka Ahavaa. sIvu 16-17

HELI HuLMI KävI KYLässäKirjailija Heli Hulmi vieraili

Helmin luovan kirjoittamisen

ryhmässä. sIvu 18-19

YKsInäIsYYsMoni kärsii yksinäisyydestä. Onko yksinäisyys etuoikeus vai

hyvinvointivaje? Aihetta on tutkittu Suomessa ja Ranskas-

sa. sIvu 10-11

puheenjohtajalta

Helmi 3/2010 3

Remonttia ja talkoita

Muutoksia lehdessäHelmi-lehden toimituk-

sessa tehdään muutok-

sia asteittain.

Päätoimittajana toimii jo tässä lehdessä Arto Mansikkavuori. Ensi vuoden alusta lehden tait-to ja graafinen suunnittelu os-tetaan palveluna yhdistyksen ulkopuoliselta alan ammattilai-selta. Lisäksi jäsenten käden-jälkeä lisätään jatkossa lehden sivuille.

vakituiset

HELMI ry:n toimintaa tukevat

RAY ja Helsingin kaupunki

Juhani Ojalapuheenjohtaja

HELMI ry Kuva

Helmissä valmistaudutaan nyt remon-toimaan oikein urakalla. Odotettavissa on pääosin sisäistä remppaa sekä Pasilan toimitilojen että vähän toiminnankin suhteen.

Pasilan 106-vuotiaan kaunottaren, rak-kaan jäsentalomme kunnostuksessa on kyse paremman, toimivamman ja ter-veellisemmän kokoontumispaikan luo-misesta sekä jäsenistölle, henkilökunnal-le että muille talolla kävijöille. Remontin ajan toiminta jatkuu, mutta entistä tii-viimmissä tunnelmissa. Talven ja kevään ajan käytössämme on vain puolet talon huoneista. Jos toiminnan järjestäminen menee liian hankalaksi, löydämme lisä-tiloja varmasti lähistöltä. Tuttu ja tur-vallinen jäsentalo on kuitenkin auki koko remontin ajan. Pasilan talon remontista voit lukea lisää sivulta 29.

Eräänlaiseksi remontiksi voisi kutsua myös toiminnanjohtajan vaihdosta ja siihen liittyviä ratkaisuita. Muutok-sen yhteydessä uudistetaan toiminnan-johtajan ja järjestösihteerin tehtävien toimenkuvat. Näillä toimenpiteillä on luonnollisesti vaikutuksia Helmin koko toimintaan. Tarkoituksena on vahvistaa Helmin roolia edunvalvontajärjestönä yhdistyksen säännöissä määriteltyjen ta-voitteiden mukaisesti. Osallistuminen, yhteisöllisyys, vertaistuellisuus ja vai-kuttamismahdollisuuksien parantaminen ovat avainsanoja jäsentoiminnan kehittä-misessä.

Ensi vuoden toimintasuunnitelmasta päätetään piakkoin pidettävässä syysko-kouksessa, johon toivon mahdollisimman monen jäsenen osallistuvan. Kokouskut-su postitetaan kaikille jäsenille lähiviik-koina, kun kokousajankohta varmistuu.

Tässä monenlaisen remontin ja toimin-nan käytännön eteenpäin viemisessä meidän kaikkien helmiläisten apu on tarpeen ja tervetullutta. Pasilan jäsenta-lolla on loppusyksyn aikana paljon tehtä-

vää. Remontin alle jäävät huoneet pitää tyhjentää ja sisustaa oleskelutilat toisaal-le. Muuttomylläkässä on paljon pientä ja suurta tekemistä. Yhdessä hyödyllisen talkootyön tekeminen on mitä mainioin hyvän mielen nostattaja ja ehkä parasta yhteisöllisyyden rakennusainetta. Mu-kaan siis vain! Tekemistä ja toimintaa riittää Helmin moninaisessa toiminnassa muutoinkin.

Meillä on ollut harvinaisen lämmin ja kaunis kesä. Upea on ollut alkusyksykin. Toivottavasti näitä ruskan sävyttämiä mukavia syyspäiviä on vielä paljon jäl-jellä.

Oikein mukavia talkoo- ja remppa-päiviä sekä loppusyksyä!

P.S. Helmin toimintaa esitellään valokuvien kautta Helsingin rautatieaseman asemahallissa koko jou-lukuun ajan. Näyttely on samalla Petra Piitulaisen lopputyö. Valokuvien kautta kaadetaan lukkiutunei-ta asenteita ja mielikuvia psyykkisistä sairauksista (Asiasta lisää sivulla 29). Tämän tyyppinen toiminta mielenterveysväen puolesta on erittäin myönteistä. Iso kiitos Petralle!

Helmi-lehti tehdään ryhmätyönä!Helmi-lehden tekijöinä

on lähes kolmenkym-

menen mielenterveys-

kuntoutujan aktiivinen

porukka. Tule ihmeessä

mukaan!

Lehden jokaisen numeron suunnittelu aloitetaan yhtei-sellä lehtityöpajan kokouksella Pasilan jäsentalolla. Tämän jäl-keen yhteyttä pidetään ryhmän kesken sähköpostilistan avulla. Ensi vuodelle on suunnitteilla käynnistää säännölliset lehti-työpajan kokoukset, jotta leh-den toimittamisen koordinointi ja jäsenten osallistuminen olisi helpompaa.

Ota yhteyttä järjestösihteeri Minnaan ja ilmoittaudu mukaan ryhmään p. 040 557 6228.

Helmi 3/2010 4

Helmin toiminnanjohtaja vaihtui

Arto Mansikkavuoresta toiminnanjohtaja - Minna Jääskeläinen yhdistyksen järjestösihteeriksi

Mielenterveysyhdistys HELMI ry:n organisaatiossa tapahtui

lokakuun alussa muutoksia. Toiminnanjohjajan tehtävää

vuodesta 2005 hoitanut Minna Jääskeläinen siirtyi yhdistyk-

sen järjestösihteeriksi. Uudeksi toiminnanjohtajaksi yhdis-

tyksen hallitus valitsi tiedottajana neljä vuotta toimineen

Arto Mansikkavuoren.

Muutokseen ei liity dramatiikkaa ja syy-nä ovat henkilökohtaiset elämänvalinnat. Minnan mielestä elämässä pitää uskaltaa tehdä valintoja, jotka tuntuvat oikeilta. Toiminnanjohtajan tehtävästä pois jättäy-tyminen oli Jääskeläiselle vuosia hautunut päätös.

”Koripallovalmentajanakin olen huo-mannut, että silloin on mietittävä uusia tehtäviä kun huomaa, ettei ole enempää annettavaa joukkueelle. Koin päätehtävä-ni olleen yhdistyksen henkilöstöhallinnon parantamisen ja sen, että nopea työnte-kijöiden vaihtuvuus saadaan loppumaan. Tämä tavoite on nyt saavutettu”, Minna sanoo.

Minnan mukaan työelämä nähdään Suomessa usein ahtaasti nousujohteisena yksisuuntaisena uraputkena.

”Liian harvoin työuralla uskalletaan siirtyä alaspäin, vaikka oman elämän kan-nalta mielekkäämpiä työtehtäviä olisikin tarjolla. Tällaiset rajoitteet eivät ole ke-nellekään hyväksi. Työelämä pitäisi muu-tenkin nähdä joustavammin ja selkeämmin osana elämän kokonaisuutta.”

Minna pitää Helmin työyhteisöä avoi-mena ja rohkaisevana.

”Kaikissa työpaikoissa ei ole mahdol-lisuuksia tehdä tällaisia ratkaisuita. HEL-MI on tässä suhteessa edelläkävijä.”

Toiminnanjohtajana Minna on ollut rakentamassa vakautta ja pysyvyyttä yh-distykseen.

”Näistä vuosista on jäänyt paljon hy-viä muistoja ja onnistumisen iloa. On ollut hienoa, että toimistotöiden lisäksi on voi-nut olla tiiviisti mukana jäsenten arjessa.”

Minnan mukaan toiminnanjohtaja-vaihdoksen myötä saadaan oikeanlaista osaamista oikeisiin työtehtäviin.

”On koko järjestön etu, että saamme vaikuttamistoiminnan osaamista toimin-nanjohtajan tehtävään. Artolla on koke-musta siitä miten Suomessa yhteiskunnal-liset päätökset syntyvät ja miten asioihin voidaan vaikuttaa. Minun osaamiseni saa-daan parhaiten hyötykäyttöön yhdistyksen konkreettisen ja vireän toiminnan kehittä-misessä yhdistyksen puitteissa.”

aRToLLa MonIPuoLIsTa osaaMIsTa

Helmin jäsenille uusi toiminnanjohtaja Arto Mansikkavuori on vuosien varrel-la tullut tutuksi lähinnä Helmi-lehden ja työpajatoiminnan kautta. Arton työhisto-riaan liittyy järjestötyötä ja kausi suoma-laisen politiikan keskipisteessä.

”Olen ollut töissä poliittisissa tehtävis-sä useita vuosia. Nuorena olin mm. järjes-töhommissa Vasemmistoliiton nuorisojär-jestössä. Viimeisin tehtävä niissä kuvioissa oli ministeri Suvi-Anne Siimeksen eri-tyisavustajan virka ympäristöministeriös-sä. Töiden päätyttyä keväällä 2003 tein täydellisen irtioton puoluepolitiikkaan ja keskityin opintoihin sekä myöhemmin perhe-elämään.”

Arto oli opiskelujen ohessa tehnyt yk-sityisyrittäjänä graaf isen alan töitä. Vies-tinnän ja toimittajan työn teoreettista osaamista oli kertynyt lisäksi tiedotusopin opinnoista yliopistosta. Näistä aineksista syntyi idea etsiä tiedottajan töitä järjestö-kentältä. Helmin työpaikkailmoitus löytyi sattuman kautta.

”Neljä vuotta sitten päätin etsiä töitä ja huomasin HELMI ry:n hakevan tie-dotussihteeriä vastaamaan yhdistyksen jäsenlehdestä. En ollut kuullut sellaisesta yhdistyksestä koskaan aikaisemmin, eikä mielenterveyssektori ollut minulle ollen-kaan tuttu. Päätin kuitenkin olla ennak-koluuloton ja lähettää hakemuksen. Saa-puessani haastatteluun Pasilan puutalon muhkuraiset portaat ja lämmin henki te-kivät minuun heti vaikutuksen. Politiikan kulisseissa raadettujen kovien vuosien jäl-keen HELMI tuntui mielettömän kodik-kaalta ja aidolta. Ehkä oma innostukseni ilmeni haastattelussa ja sain paikan. Olin valinnasta todella onnellinen ja vuodet Helmin leivissä ovat olleet ehdottomasti työurani parasta aikaa.”

YHTEIsöLLIsYYTTä ja juHLaILoa

Yhteisöllisyys on Arton mielestä Helmin suurin voimavara. Yhdistysten ja yhteis-kunnallisten liikkeidenkin voima perustuu yhteishenkeen ja uskoon oman yhteisön toiminnan päämäärästä. Arton mukaan Helmin vahva ydin on sen perustamisko-kouksessakin määritelty toiminnan tavoi-te.

”Helmin tarkoituksena on kerätä mie-lenterveysväki yhteen ja toimia porukalla paremman yhteiskunnan puolesta. Pää-määränä on tasavertaisuuden toteutumi-nen yhteiskunnassa varmistamalla, että edustamamme vähemmistö ei joudu heit-teille ja yhteiskunnan marginaaliin.”

Vaikka HELMI onkin täysverinen edunvalvontajärjestö, on sen toiminnassa pidetty aina tärkeänä hauskapitoa, luo-vuutta ja huumoria. Liian vakava ei saa olla. Parhaassa tapauksessa kaikki tavoit-teet voidaan saavuttaa rennolla ja luovuut-ta korostavalla asenteella. Arton mukaan yhdistyksen toiminnassa mukana olemisen ja yhdessä työn tekemisen on tarkoitus tuottaa jäsenille ja työntekijöille iloa ja voimaa.

”Työtä yhdistyksessä ei voi tehdä vel-vollisuuden tunteesta. Kun yhteisössä toimitaan vapaaehtoisesti hyvän ja hyö-dyllisen asian eteen, antaa se mukana ole-ville erityistä hyvän olon tunnetta. Sitä voi kutsua me-hengeksi tai juhlailoksi. Samaa kutkuttavaa tunnetta voi kokea esimerkik-

Helmi 3/2010 5

si silloin kun ystäväporukan tai perheen kesken valmistellaan yhteistä juhla-ateri-aa.”

RuoHonjuuRITaso vaLTTIKoRTTIna

Helmin vaikuttamistoiminnan perusta on tiedossa, joka perustuu suuren mielen-terveyskuntoutujajoukon arkipäivän ko-kemuksiin yhteiskunnasta. Tätä erityistä asiantuntemusta pitääkin Arton mukaan hyödyntää jatkossa enemmän. Yhdistyk-sessä on monipuolista tietoa epäkohdista ja toisaalta hyvin toimivista käytännöistä. Näiden tietojen välittäminen poliittisille päättäjille ja hoitojärjestelmän suuntaan on yhdistyksen tehtävä.

”Helmin ja muiden vastaavien ruohon-juuritason järjestöjen tuottamaa kokemus-asiantuntemusta tarvitaan paljon enem-män. Se toimii vastapainona teoreettiselle kirja-asiantuntijuudelle, psykiatrialle ja lääketeollisuudelle.”

saIRasTuTTavaT RaKEnTEET

Kokemusasiantuntijuuden ohella toinen Helmin erikoispiirre Arton mukaan on se, että yhdistys on korostanut voimak-kaasti yhteiskunnallisia syitä kansakunnan psyykkisen oireilun aiheuttajana.

”Kyllä se on usein tämä hullu maail-ma, joka psyykkisen sairauden tai häiriön saa puhkeamaan. Esimerkiksi työttömyys, työelämän kilpajuoksu, kiire tai jatkuva tehokkuuden maksimointi on ajaa monet umpikujaan. Hoidoksi tarjotaan pillereitä, vaikka syy sairastumiseen johtuu yhteis-kunnan sairastuttavista rakenteista.”

Arton mukaan Helmi voisi toimia tä-män yhteiskunnallisen keskustelun käyn-nistämiseksi. Keskeinen kysymys parem-man yhteiskunnan rakentamiseksi liittyy siihen miten parannetaan yleisesti henkis-tä hyvinvointia.

TaLon LaITTo TYön vasTaPaInona

Arto asuu Karjaalla ja työmatkat sujahta-vat kätevästi junalla. Hänen perheeseensä kuuluu 9- ja 12-vuotiaat energiset pojat. Lasten kanssa touhuilun lisäksi hän har-rastaa perheen satavuotiaan huvilan enti-söintiä ja sisustamista yhdessä puolisonsa kanssa.

”Vanhoissa taloissa on sellaista viisaut-ta, jota ei nykyajan taloissa näe. Jokainen osa on suunniteltu kestämään pitkään ja kaikki on aina korjattavissa. Vanhan enti-söinti on mielettömän antoisaa ja mukavaa työtä. Hyödynnän talosta oppimaani vii-sautta muillakin elämän alueilla ja vältän

kaikkea turhaa ja kertakäyttöistä kulutus-ta.”

Talon laiton lisäksi Arton perheen har-rastuksiin kuuluu kajakkimelonta. Perhe on muutenkin ahkera liikkumaan luon-nossa.

ToIMInTa jaTKuu noRMaaLIsTI

Arto ja Minna lupaavat, että työtehtävien vaihtuminen ei vaikuta Helmin normaa-liin toimintaan. Vaikka uusissa tehtävissä on paljon opettelua, on molemmilla Hel-min toimistotöistä pitkä kokemus.

”Autamme toinen toisiamme tässä muutoksessa. Tulevaisuus näyttää hyvältä ja meillä molemmilla on paljon uusia ide-oita ja tarmoa”, Arto sanoo

Minna korostaa, että tässä muutokses-sa kaikki voittivat.

”Kaikista eniten tämä vaihdos vie yh-distystä eteenpäin. Lisäksi minun ja Arton tehtävät ovat nyt sellaiset, että työssä on entistä parempi olla. Vaikuttaa siltä että olemme molemmat nyt erittäin motivoitu-neita”, Minna sanoo ja Arto myöntää hä-nen olevan täysin oikeassa.

Helmin toimiston kasvot. Järjestösihteeri Minna Jääskeläinen ja toiminnanjohtaja Arto Mansikkavuori. Kuva: Tanja Talaskivi

Helmi 3/2010 6

Alkusyksystä Helsingin sosiaalivirasto lä-hetti noin 40 Laturin asiakkaalle kirjeen, jossa ilmoitettiin kylmästi kaupungin lo-pettavan palvelujen oston Laturilta. Kir-jeessä kerrottiin, että ensi vuoden alusta kaikille toiminnan piirissä oleville järjes-tetään vastaava hoito kaupungin omana toimintana. Ilmoitus oli valtava shokki Laturin asiakkaille, heidän omaisilleen ja mielenterveysjärjestöille.

jäRjEsTöILTä vaHva REaKTIo

Alvi, Mielenterveysseura ja HELMI otti-vat asiaan pikaisesti kantaa.

Alvin tiedotteessa pidettiin mahdot-tomana, että Helsingin kaupungilla olisi mahdollisuuksia tuottaa korvaavaa tukea yksinasuville ja apua tarvitseville skitso-freniapotilaille. Alvi myös piti lakkautusta kaupungin kannalta taloudellisesti huono-na ratkaisuna. Lopuksi tiedotteessa muis-tutetaan, että kaupungin tavoitteena on vähentää sairaala- ja laitospaikkoja sekä vahvistaa kotona annettavaa tukea. Latu-rin alasajo on tämän tavoitteen vastainen toimenpide.

Suomen mielenterveysseuran kannan-otossa todettiin, että kustannussäästöjen saamiseksi joudutaan yleensä karsimaan palvelun laatua ja toteutusta. Heidän mu-kaansa tietyt palvelut on toteutettu osto-palveluna yleensä siitä syytä, että kunnalla ei ole tarvittavaa asiantuntemusta, hallin-nollisia rakenteita tai toimitiloja. Mielen-terveysseuran mukaan palvelujen ostami-nen järjestöiltä on kustannustehokasta, koska järjestöillä on alan asiantuntemusta eivätkä ne tavoittele voittoa.

Tukipiste Laturin toiminta jatkuu- Helsingin kaupunki perui kehnon säästöpäätöksen

Syksyn mittaan mediassa paljon tilaa

saanut mielenterveyskuntoutujien tu-

kipalveluja tuottavan tukipiste Laturin

lakkautusuhka on peruuntunut. Helsingin

sosiaaliviraston johto ja Laturin toimintaa

ylläpitävä Alvi ry pääsivät yhteisymmär-

rykseen toiminnan rahoituksesta. Laturin

toiminta jatkuu keskeytyksettä normaa-

listi myös vuoden vaihteen jälkeen.

HELMI ry:n tiedotteessa puheenjoh-taja Juhani Ojala piti Laturin konseptia hiottuna timanttina, jonka hukkaaminen on älytöntä. Hänen mukaansa lakkautus-puheiden sijaan vastaavia paikkoja pitäisi avata ympäri Suomea. Helmi puolustaa kolmannen sektorin palvelutuotantoa voi-makkaasti. Sen mukaan järjestöjen, kuten Alvin toiminnalla ei tavoitella taloudellis-ta voittoa vaan kuntoutujien hyvinvointia. Järjestöjen palvelutuotannon kautta kaikki kaupungin satsaamat eurot menevät suo-raan laatuun, eikä rahavaroja luisu pää-omasijoittajien taskuihin.

Helmin mielestä Laturin asiakkaat joutuivat raa´an kilpailuyhteiskunnan pe-linappuloiksi. ”Jo pelkkä uhka toiminnan lakkauttamisesta saattaa vaikuttaa herkki-en asiakkaiden toimintakykyyn. Vastuul-liset päättäjät rakentaisivat korvaavat jär-jestelyt kuntoutujien ehdoilla ennen kuin ryhtyvät puhumaan lakkauttamisesta,” sa-notaan Helmin hallituksen kannanotossa.

MEdIa KIInnosTuI

Lehdissä kaupungin yllättävää alasajopää-töstä kummasteltiin, eikä sille löytynyt ymmärrystä palstamilliäkään. Toimenpi-dettä kuvailtiin otsikoissa heitteillejätöksi. Tilannetta käsiteltiin paljon myös muussa mediassa, mm. Ylen Uudenmaan tv-uuti-sissa.

Sosiaaliviraston Laturin asiakkaille järjestämässä tiedotustilaisuudessa sel-visi, että perustelut toiminnan alasajolle olivat tyhjän päällä. Pääasiallinen motiivi kaupungin ratkaisulle oli taloudellinen. Ajatus oli, että lopettamalla palvelujen osto Alvilta ja järjestämällä ympärivuoro-

kautinen tukipalvelu ja kohtaamispaikka ammattilaisineen kaupungin omana työnä voitaisiin säästää rahaa. Valmista ratkaisua palveluiden järjestämiseen kaupungilla ei edes ollut valmiina.

PaLjon MuuTaKIn PaInosTusTa

Helsingin Sanomat julkaisi ainakin kaksi mielipidekirjoitusta, joissa kummasteltiin perusteluita, joilla kaupunki aikoi lopettaa toiminnan. Toinen kirjoituksista oli kos-kettava Laturin asiakkaan hätähuuto.

Laturin puolesta perustettiin myös nettiadressi, johon tuli nopeasti 1300 alle-kirjoitusta. Järjestöissä henki oli korkealla ja kiukkuisia kommentteja kuului usein. Oli selvää, että periksi ei tultaisi helposti antamaan. Mielenosoituksestakin kuultiin jäsenten keskuudessa puhuttavan. Laturiin oli tulossa myös tv-kuvausryhmä tekemään juttua, mutta Helsingin kaupungin posi-tiivinen u-käännös muutti suunnitelmia.

aKTIIvIsuus KannaTTaa

Tarina osoittaa, että mitä tahansa ei kan-nata niellä. Järjestötoiminnalla ja eri-tyisesti järjestöjen yhteistoiminnalla on mahdollista saada nopeastikin paljon ai-kaiseksi. Tässä on yksi yhdistystoiminnan tärkeimmistä näkökulmista. Yhdessä me olemme enemmän.

Teksti: Arto Mansikkavuori

Rutta: ”Hyvää hävittämässä”

Helmi 3/2010 7

Kellokosken prinsessan tarinasta tehtiin koskettava elokuva

Tarina legendaarisesta Kello-

kosken sairaalan prinsessasta

nousi koko kansan tietoon Arto Halosen ohjaaman koti-

maisen elokuvan kautta.

Anna Svedholmista (os. Lappalainen) tuli pikkuhiljaa prinsessa Kellokosken sairaalassa. Hänen käyttäytymisensä ja to-dellisuutensa muuttumisen syitä ei tiede-tä, mutta prinsessan roolissa hän ainakin kesti paremmin sairaalaelämää. Annan voimakasta prinsessakokemusta yritettiin saada pois monenlaisilla hoidoilla. Annaa yritettiin nujertaa ja sulloa samaan muot-tiin kuin muitakin.

Annalla ei ollut varsinaista omaa perhettä. Hänen isänsä ja toinen hänen veljistään kuolivat varhain ja äiti joutui jättämään hänet kasvatuskotiin. Aviolii-tossa Anna oli vain vähän aikaa. Sairaa-lan henkilökunnasta ja potilastovereista tuli lopulta hänen perheensä, sairaalasta valtakunta ja yhteisön jäsenistä alamaisia. Jos prinsessa piti jostakusta, oli sitten ky-seessä potilas tai hoitaja, hän aateloi tä-män. Jos Anna ei pitänyt henkilöstä, hän ei noteerannut tätä mitenkään ja jätti näin hovin ulkopuolelle. Prinsessan nimeämiä kuninkaallisia ja korkeassa asemassa olevia oli kymmenittäin, eikä hän koskaan unoh-tanut näitä nimiä.

Anna alkoi myös pukeutua arvonsa mukaisesti. Hänellä oli tiara, paljon koruja ja koristeita. Hän myös käveli ryhdikkäästi ja käyttäytyi ylväästi.

Kivelän sairaalassa Annan diagnoosi oli skitsofrenia ja Lapinlahdessa maanis-depresssiivinen psykoosi, mania eli ny-kyinen kaksisuuntainen mielialahäiriö. Annan mielialat vaihtelivat suuresti vuo-denaikojen mukaan. Hän loisti, oli iloinen ja maaninen kesäisin kun taas talvisin hil-jaisempi ja ahdistuneempi. Kevään tullen hän alkoi ”heräillä” kukoistuskauteen.

Anna oli ammatiltaan hieroja, hän lau-loi kauniisti ja osasi ulkoa monia kuplette-ja ja aarioita. Hän osasi aina valita sopivat säkeet tilanteen mukaan. Hän oli myös erittäin taitava käsitöissä.

YHTEIsö RaKasTI PRInsEssaa

Kellokosken kyläyhteisökin suvaitsi, hy-väksyi ja otti prinsessan aina mielellään vastaan. Anna tunsikin mm. pankinjoh-tajan, jota hän hieroi ja sai tästä pienen palkkionkin. Pankinjohtaja antoi prin-

sessalle myös (katteettomia) sekkejä, joita prinsessa sitten avokätisesti lahjoitti ala-maisilleen. Anna oli todella positiivinen, optimistinen ja pidetty persoona. Hän aut-toi muita ja osasi kääntää ikävistä asioista ne hyvät puolet esiin.

Anna Lappalainen kuoli vuonna 1988 Nikkilän sairaalassa 92 vuoden ikäisenä. Häntä hoidettiin Kellokosken sairaalassa 52 vuotta ja hän oli sairaalahoidossa yh-teensä 55 vuotta.

ELoKuva PRInsEssasTa

Syksyllä 2010 prinsessan tarinasta valmis-tui pitkä kotimainen elokuva. Elokuvan ohjasi Arto Halonen ja prinsessan roolis-sa nähdään Katja Küttner (os. Kukkola). Elokuvassa on lisäksi joukko suomalaisia huippunäyttelijöitä, mm. Krista Koso-nen, Samuli Edelmann, Peter Franzen ja Pirkka-Pekka Petelius.

Elokuvassa kuvataan vahvasti kriitti-seen sävyyn psykiatrisen sairaalahoidon menetelmiä 1930-luvulta aina 80-luvulle asti. Prinsessaankin uusia hoitomuotoja kokeiltiin moneen otteeseen, mutta halut-tuja tuloksia lääkärit eivät saaneet aikaan. Elokuvassa prinsessa välttyy täpärästi lo-botomialta.

Ohjaaja Arto Halosen mukaan ”Tari-na ilmentää yhteisömme toistuvaa pelkoa erilaisuutta kohtaan ja siksi tämä ympäris-töään tervehdyttävä yksilö koettiin uhaksi

ja hänen valovoimaisuutensa yritettiin nu-jertaa.”

EnnaKKoLuuLoT HäLvEnEväT

Elokuvassa onnistutaan hyvin, ajankuva on tarkkaa ja kuvaus hienoa. Pääosannäyt-telijöiden roolit olivat koskettavia ja aitoja. Elokuvan nähneet kertovat yhteen ääneen tarinan vaikuttavuudesta. Moni jututta-mistani tuttavista kertoi elokuvan jääneen vaivaamaan mieltä seuraavaan päivään saakka. Elokuvan lämmöstä ja ilosta pi-dettiin niin, että se tuntui sydämessä asti. Voimakkaat tuskan ja epätoivon kohtauk-set olivat jututtamieni ihmisten mukaan koskettaneet sielun syövereitä.

”Ehkä nyt, nyt vihdoin ja viimein am-mattilaistenkin suhtautuminen muuttuu ja kehittyy niin, että he pääsevät lähemmäk-si potilaitaan ja ymmärryskin voimistuu”, eräs kaverini sanoi elokuvan jälkeen.

Ehkä elokuvan myötä ennakkoluulot hälvenevät ja ymmärretään, että skitso-freniaa sairastavakin on ihminen, jolla on myös ihmisarvonsa sekä oikeus olla herkkä ja erilainen. Sairaus ei ole heidän valintan-sa, vaan kuka tahansa voi sairastua. Vaik-kapa juuri nyt.

Teksti: Tanja Talaskivi

Prinsessa (Katja Küttner) tekee elokuvassa matkan Ruotsiin.

Helmi 3/2010 8

Ihana prinsessa - Katja Küttner

Katja Küttner istuu helsinkiläisen kahvi-lan pöydässä ja lukee aamun lehteä. Muis-tikuvat Prinsessa-elokuvasta ovat vielä tuoreita ja tuntuu omituiselta kun minua yllättäen tervehtiikin suosittu helsinkiläi-nen näyttelijätär, eikä siniverinen prinses-sa. Kättely tuntuu tilanteessa niin kovin rahvaalta. Laskeudun kuitenkin pikaisesti prinsessa-unelmistani takaisin kahvilan pullantuoksuun ja puheensorinaan.

Katja kertoo, että ensivaikutelma Anna Lappalaisen persoonasta oli elämänhalui-nen ja voimakastahtoinen. Annan tarinas-ta näkyi, että hän oli onnellinen vaikeasta sairaudestaan huolimatta.

”Annan tarinasta opin, että ihminen voi olla tyytyväinen elämäänsä vaikka asi-at eivät aivan menisikään niinkuin itse oli-si toivonut ja halunnut”, Katja sanoo.

Katja valmistautui rooliinsa jututta-malla hoitajia ja potilaita Kellokoskella. Hän kuunteli myös paljon äänitteitä, joilla Prinsessa lauloi ja kertoi elämästään.

”Niitä nauhoja kuuntelemalla pääsi hyvin tunnelmaan. Niissä oli tosi paljon elämänmyönteisyyttä ja iloa”, Katja muis-telee.

Hän oli myös jututtanut prinsessan tunteneita henkilöitä. Yksityiskohdista ja pienistä asioista sai paljon rakennusaineita roolin tekemiseen.

”Sain esimerkiksi tietää, että prinsessa oli aina ollut huomiota herättävän ryhdi-käs.”

Katja myös harjoitteli yhdessä vas-tanäyttelijöidensä Samuli Edelmanin ja Krista Kososen kanssa paljon jo ennen ku-vauksia, mikä ei ole yleensä tapana eloku-vaa tehdessä.

annan TodELLIsuus

Ihmismieli muodostaa hyvin monenlaisia rakenteita ja elämäntapahtumat sekä krii-sit voivat aiheuttaa arvaamattomia muu-toksia. Anna Lappalainen todella koki olevansa prinsessa, mutta elokuva antaa viitteitä siitä, että hän oli sittenkin tietoi-nen omasta todellisesta taustastaan.

”Prinsessan hahmo oli Annalle suoja maailman pahuutta vastaan. Se oli hänel-le suojaa antava rooli, jonka kautta hän pystyi toteuttamaan itseään ja nauttimaan elämästä. Onhan meillä kaikilla erilaisia

rooleja, esimerkiksi töissä ollaan aivan eri-laisia kuin kotona”, Katja miettii

Katjan mielestä Anna ajoittain tiesi et-tei ollut oikea prinsessa. Hänen viimeiset sanansa kerrotaan olleen ”En minä mikään prinsessa ole, minä olen Anna Lappalai-nen”. Jollain tasolla hän hyvinkin on voi-nut ymmärtää elämänsä todellisen puolen, mutta mielen suojaava rakennelma oli hä-nellä poikkeuksellisen vahva.

EnTIsajan HoIdoT

Mielen sairauksista ja vanhoista hoito-muodoista, kuten sähköhoidoista Katja sai elokuvan valmisteluvaiheessa tietoa alan ammattilaisilta. Vanhat väkivaltaisiltakin vaikuttaneet hoidot eivät erityisesti Katjaa kauhistuttaneet.

”Joka aikaan liittyy omia juttuja, joita sitten myöhemmin kauhistellaan. Voi olla, että nykyistäkin hoitoa pidetään tulevai-suudessa epäinhimillisenä tai raakana. Tuskinpa kukaan entisajan lääkäreistä ta-hallaan halusi potilaita vahingoittaa. Uu-silla menetelmillä tahdottiin vain kovasti parantaa”, Katja pohtii.

HYväKsYnTää ERILaIsuudELLE

Elokuvan käsikirjoitusta Katja luonnehtii hyväksi ja kiinnostavaksi. Vaikka aiheva-linta on vaikea, on tarinassa onnistuttu kaikin puolin hyvin. Esimerkiksi prinses-san ja hänen kamarineitonsa koskettavan ystävyyden kuvauksessa onnistutaan luo-maan aito ja herkkä tunnelma.

Elokuvan avustajina oli paljon mie-lenterveyskuntoutujia pääkaupunkiseudun mielenterveysjärjestöistä. Kuvauksissa kuntoutujat pääsivät näkemään aitiopai-kalta miten elokuvaa tehdään. Katja oli myös huomannut, että avustajat olivat nauttineet kuvauksissa olemisesta.

”Meitä oli iso joukko erilaisia ihmi-siä siellä kuvauksissa. Kaikki sairaudet ja diagnoosit olivat taka-alalla ja tunnelma oli mukava. Hyvin nopeasti tuli sellainen olo, ettei ihmisiä ole mitään mieltä luoki-tella. Kaikilla meillä on omat oudot jut-tumme”, Katja sanoo.

Katja uskoo, että elokuvalla vaikute-taan osaltaan asenteisiin ja saadaan lisää hyväksyntää erilaisuudelle. Mielen saira-

uksiin hänen mielestään suhtaudutaan ny-kyään jo paljon neutraalimmin kuin pari vuosikymmentä sitten.

”Ei ole enää mikään häpeä, että käy vaikkapa terapiassa.”

HoIdossa nYKYään

PaRanTaMIsEn vaRaa

Pienillä paikkakunnilla asenteissa mie-len sairauksia kohtaan on Katjan mielestä kuitenkin paljon parantamisen varaa. Kat-ja on kotoisin pikkupaikkakunnalta ja on huomannut, että kaikki perhepiirin ongel-mat koitetaan vaikka väkisin pitää oman talon sisällä. Katjan mukaan edes siitä ei ole kovin pitkä aika kun maaseudulla kehi-tysvammaisiakin vielä piiloteltiin taloissa. Apua ei lähdetä yhtä helposti hakemaan ja syynä on leimautumisen pelko. Kaupun-geissa asenteet ovat tässä suhteessa onnek-si myönteisempiä.

Isoissa kaupungeissa, esimerkiksi Hel-singissä ongelmana on taas, että hoitoa ei saa vaikka haluaisi.

”Tämä on vakava asia. Tiedän tapauk-sen, jossa nuori nainen ei päässyt sairaa-lahoitoon, vaikka hän oli vakavasti itsetu-hoinen ja pyysi hädissään apua.”

Tämä kertoo Katjan mukaan paljon nyky-yhteiskunnan tilanteesta.

”Jossain on vikaa, jos mitään apua ei tarjota ihmiselle, jolla on suuri hätä. Kun-nollinen hoito pitää pystyä järjestämään.”

jäRjEsTöT TäRKEITä

Suomalaisten mielenterveysjärjestöjen kirjo ja toiminta on yllättänyt Katjan posi-tiivisesti. Toimijoita on hänen mielestään ilahduttavan paljon ja on hyvä, että eri-laisia yhteisöjä on mielenterveyskuntoutu-jille. Helminkin olemassaolo tuli hänelle uutena asiana haastattelun myötä. Katja kertoo olevansa aidon kiinnostunut järjes-töjen toiminnasta ja haastattelun päätteek-si hän saakin kutsun tutustumiskäynnille Pasilan Helmi-talolle.

Teksti: Tanja Talaskivi ja Arto MansikkavuoriKuva: Arto Mansikkavuori

Prinsessa-elokuvan herkkyys perustui suurelta osin loistavaan pääosan

roolisuoritukseen. Katja Küttner onnistui muuttumaan elokuvassa

prinsessaksi hyvin aidolla tavalla. Hänen roolisuorituksensa kautta tarina Anna Lappalaisesta siirtyy pois sairaudesta ja huomio keskittyy erilaisuuden

kauneuteen. Helmi-lehti haastatteli Katjaa elokuvan tiimoilta.

Helmi 3/2010 9

Helmi 3/2010 10

Yksinäisyys – etuoikeus vai hyvinvoint ivaje

Vuonna 1984 ilmestyneessä monitieteel-lisessä kirjoituskokoelmassa käsiteltiin yksinäisyyttä ja yksinasumista yleensä epätoivottavana ilmiönä. Kirjoittajista vain sosiologi, elämäntapatutkija Jeja-Pekka Roos, näki yksinäisyydessä valoisan puolen. Hän muistutti, että yksinäisyys on aina ollut länsimaisessa kulttuuris-sa arvostettu asia, varallisuuden suoma etuoikeus ja yläluokkaisen elämäntavan keskeinen arvo. Vielä ennen toista maail-mansotaa suurikin perhe saattoi asua pie-nessä mökissä tai kaupunkiasunnossa. Sen jälkeen yksinasumisen yleistyminen ei ole tapahtunut vastoin ihmisten omaa tahtoa vaan uudenlainen elämäntapa on suoras-taan edellyttänyt sitä.

Hyvinvointisosiologian professori Juho Saaren tuore teos Yksinäisten yhteiskun-ta kattaa ajan 1990 luvulta vuoteen 2008. Tänä aikana yksinasuminen on lisääntynyt nopeasti ja nykyään jo 25 % suomalaisista asuu yksin. Osa luonnollisesti seurustelee vakituisesti toisen yksinasujan kanssa.

Toisin kuin vuonna 1984 Saaren kir-jassa todetaan, että Suomessa yhteiskunta-poliittisesti yksinäisyys on sosiaalinen on-gelma, josta kärsii määritelmästä riippuen noin joka viides tai kymmenes suomalai-nen. Tämä ryhmä on samaa kokoluokkaa kuin vaikkapa taloudellisesti köyhät. Täs-sä kontekstissa yksinäisyys voidaan nähdä hyvinvointivajeena. Maallikkoa voi ihme-tyttää, miksi Saari on jättänyt yksinäisten ja köyhien ryhmän päällekkäisyyden niin vähälle huomiolle.

Valtaosa suomalaisista ei kärsi yksinäisyydestä, eikä yksinäisyys ole kasvava yhteiskunnallinen ongelma. On kuitenkin olemassa joitakin keskimääräistä enemmän yksinäisyyttä kokevia ryhmiä. Niihin sijoittuvat yli 65-vuotiaat sekä työttö-mät ja (erityisesti työkyvyttömyyden perusteella eläkkeellä olevat) eläke-läiset ja yksinhuoltajataloudet.

Yksinäisiksi itsensä kokevien suomalaisten nettikirjoittelun perus-teella Saari jakaa yksinäisyyden syyt yhdeksään ryhmään ja seuraukset viiteen. Merkittävimmät syyselitykset ovat itseä medikalisoivia ja psykologisoivia. Kir-joittajat valittivat ujouttaan ja epäsosiaa-lisuuttaan. Koulukiusaaminen mainitaan usein lähtökohtana. Melko harva selittää tilannetta rahanpuutteella. Yksinäisty-misen seurauksena koettiin masennusta. Parisuhteen ja seksin puute tulevat esille monissa kirjoituksissa. Emootioista kateu-den ja häpeän tunteet nousivat yli muiden.

Nettikirjoituksista voidaan erot-taa myös tiettyjä ratkaisumalleja, joista lääkkeet ja terapia on yllättävän suosittu vaihtoehto. Pyrkimys yksinäisyyden vä-hentämiseen ilmenee luonnollisesti myös yrityksinä hakeutua ihmissuhteisiin ja erilaisiin harrastuksiin tai uskonnollisiin yhteisöihin. Osa kirjoittajista on päättänyt sopeutua, passivoitua omasta mielestään pysyvästi tai harkitsee itsemurhaa. Koska yksinäisyys ja masennus näyttävät kulke-van käsi kädessä, Saari ehdottaa yksinäi-

syyden torjuntaa myös lääkkeillä ja tera-pialla.

vaRo nELjänKYMPIn KRIIsIä

Kesällä 2010 Ranskassa julkaistun tutki-muksen mukaan melkein joka kymmenes ranskalainen on yksinäinen ja neljäsosa ranskalaisista on vaaravyöhykkeessä. Pu-helimitse haastatelluilta henkilöiltä kysyt-tiin heidän sosiaalisista kontakteistaan.

Kerrotut kontaktit luokiteltiin viiteen ryhmään sen mukaan, missä sosiaalisessa verkossa tai elämänpiirissä ne tapahtuivat. Ryhmät olivat: perhe, työ, ystävät, naa-purit sekä yhdistys- ja harrastustoiminta. Jos Suomessa haluttaisiin tehdä vastaava tutkimus, mukaan olisi varmaan otettava

Teemavuoden tutkimusta Suomessa ja Ranskassa

Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjinnän tor-

jumisen teemavuosi on herättänyt keskustelua ja

tutkimusta myös kansalaisten yksinäisyydestä. Al-

kuvuodesta 2010 Suomessa ilmestyi tutkimus, jossa

annetaan kattava kuva yksinäisyydestä Suomessa

1990 luvulta vuoteen 2008. Kesällä arvovaltainen

ranskalainen, lähinnä yksityistä ja kolmatta sektoria

edustava säätiö Fondation de France esitti omat

tutkimustuloksensa yksinäisyydestä Ranskassa tässä

ja nyt. Lähestymistavoissa ja tuloksissa on eroja.

Helmi 3/2010 11

Yksinäisyys – etuoikeus vai hyvinvoint ivaje

ainakin ravintoloiden muodostama elä-mänpiiri.

Välttääkseen syrjäytymisriskiä, ihmi-sen kannattaisi tutkijoiden mukaan kuulua ainakin kahteen tai kolmen elämänpiiriin. Ihmiset, joilla on sosiaalisia kontakte-ja vain yhdessä elämänpiirissä, kuuluvat ihmissuhdeprekariaattiin (précarité re-lationnelle). Ranskassa tällaisia ihmisiä lasketaan olevan lähes neljäsosa väestöstä (23 %). Vain yhden elämänpiirin varassa elävillä ihmisillä on tutkimuksen mukaan syrjäytymisriski.

Yli puolet (56 %) selitti tilanteensa perhesyillä kuten avioerolla tai perheen-jäsenen kuolemalla. Seuraavaksi yleinen selitys oli työttömäksi joutuminen (14 %).

Ennen tutkimusta oli oletettu, että yk-sinäisimpiä ihmisiä olisivat vanhukset. Yli 75-vuotiaista kuudesosa kärsikin todetus-ta yksinäisyydestä. Yllättävää oli se, että ikäluokassa 40-49 vuotta yksinäisiä oli pe-räti 9 %. Kaikista neljästä miljoonasta yk-sinäisestä ranskalaisesta miljoona on alle 50-vuotiaita ja kaksi miljoonaa (51 %) alle 60-vuotiaita. Näyttää siltä, että avioero tai irtisanominen noin neljänkymmenen vuo-den iässä altistaisi ihmisen tulevalle syr-jäytymiselle. Myös vanhempien kuolema voi olla riski.

Toinen väärinkäsitys oli ollut, että maalla ihmiset olisivat sosiaalisempia kuin kaupungissa. Tutkimuksen mukaan asuin-paikka ei kuitenkaan vaikuttanut yksinäis-tymiseen.

Toisin kuin suomalaisen tutkimuksen mukaan rahalla näytti olevan ratkaise-va vaikutus. Noin 14 % ihmisistä, joiden kuukausitulot olivat alle 1000 euroa, oli yksinäisiä. Heillä ei ollut varaa ravintoloi-hin, elokuviin tai lapsenvahtiin. Yli 2500 euroa kuukaudessa ansaitsevista vain 2 % oli vailla ystäviä.

Keskustelupalstojen ja Facebookin kal-taisesta sosiaalisesta mediasta ei Ranskassa näytä olevan apua yksinäisille aivan nuo-rimpia lukuun ottamatta. Kaksisuuntaista mediaa käyttävät ne, jotka ovat muutenkin aktiivisia vuorovaikutuksessa.

Fondation de Francen suosituksissa painotetaan psykososiaalisen tuen anta-mista ja ihmisten hyödyllisyydentunteen kannustamista. Tuen olisi oltava moniam-matillista ja innovatiivista.

Teksti: Juhani WeijolaKuva: Mariella Järvisalo

Merja 53 v. miettii ihmissuhdeverkostonsa osa-alueita

Mä olin 39-vuotias, kun tuli ero pitkästä avosuhteesta. Se oli aika jysäys, etenkin sitten kun kuulin, että mies oli löytänyt nopeasti nuoremman. Heillä on nyt kolme lasta. Uutta yhtä hyvää miestä en ole kohdannut. Ostin tutulta käytetyn kan-nettavan tietokoneen ihan vain hakeakseni netistä seuraa, mutta en löytänyt. Nyt se konekin on ihan tyhjän panttina, siinä on joku vika. Voi kun olisi joku, joka osaisi katsoa sitä. Kun äiti vielä eli, kävin joka kesä ja juhlapyhinä kotiseudulla. Nykyään en enää tapaa siskojakaan, vaikka ne asuvat täällä pääkaupunkiseudulla. Ei ole mitään puhuttavaa. Merkkipäi-väkorttien suhteen olen kyllä aika tarkka. Toista ei saa unoh-taa.

Yli kaksikymmentä vuotta konttorihommia samassa talossa. Eikä kukaan kiitä tai kiinnitä huomiota. Joka päivä mietin läh-temistä tai uuden paikan hakemista. Mutta kun ei ole kuin tämä keskikoulu. Olisi kai sitä lukupäätä ollut, mutta ei rahaa. Ja kaikki hoki, että tärkeintä elämässä on vakituinen työpaik-ka. No on tämä nyt jo tosi vakituinen. Mutta muutakin pitäisi elämässä olla. Poissaoloja on vuodessa aika paljon, mulla on allergiaa ja astma, ja vilustun usein. Vaikka töissä varmaan epäillään krapulaa, mutta ei se sitä yleensä ole. Työkavereista ei ole paljon seuraa, ne on kaikki perheellisiä ja niillä on omat juttunsa. Ajattelevat kai, että minä olen joku vanhapiika.

YsTäväT

Mä olen sellainen ihminen, että mä tykkään olla yksin. Paras-ta on kun pääsee työviikon jälkeen yksin saunaan ja ottaa sen päälle jonkun olusen. Sitten voi kyllä käväistä pubissa, että näkee ihmisiä. Viikonloppuisin siellä on paljon pariskuntia, ja niiden kanssa jutellessa tuntee itsensä kolmanneksi pyöräk-si. On mulla pari kolme samanikäistä ystävätärtä jo vuosien takaa. Jokunen kerta vuodessa nähdään ja täytyy myöntää, että juodaan aika paljon. Humalassa pahat olot voi aiheut-taa melko kamalia riitoja ja välirikkoja. Mutta ne unohdetaan jonkun ajan päästä ja jatketaan niin kuin mitään ei olisi ta-pahtunut. Kaikki tutut on muuten työttömiä tai jollain eläk-keellä. Mä yksin olen tällainen väliinputoaja.

YHdIsTYs- ja HaRRasTusToIMInTa

En ole koskaan harrastanut. Nuorempana kyllä kävin jois-sain ryhmissä, mutta petyin aikaa myöten. Terapiaakin olen yrittänyt, mutta ei ole sujunut. Pelkään, että ne alkaa kysellä juomisesta. Ei kovan työpäivän jälkeen jaksa mitään harras-taa, mieluummin menee bisselle töistä suoraan. Joku puhui mielenterveysyhdistyksestä, mutta ei ne ole mua varten, mä en halua leimautua. Pitäisi olla lääkärintodistus jostain mie-litaudista tai silleen. Mä en ole hullu. Siis en ainakaan vielä. En tiedä. Olen kuullut sanottavan, että jokaisella pitäisi olla joku, joka tietää, mitä sille kuuluu. Se olisi kyllä hyvä. Tuntuu siltä, että kaikki itsetuntemuskin katoaa, kun joutuu olemaan niin paljon yksin.

(Haastateltavan nimi on muutettu.)

Helmi 3/2010 12

sielun helmiä

Hyvä lukija!Julkaisemme runoja. Lähetä runosi osoitteella: Helmi-lehti, PL 32, 00241 Helsinki.

Muista kirjoittaa kirjeeseen myös yhteystietosi, vaikka runot olisikin tarkoitus julkaista nimimerkillä.

On synkkä syys,lehtiä siellä ja lehtiä täällä.Ruskan värit loistavat päällä.Raukeus tulee aiemmin.Tulee pisaroita taivaan täydeltä.Mieli lepää kesän muistoissa,sen vihreissä puistoissa.Minä odotan kevättä ja sinua,ennalta nähtyä armastani.

Suruvoittoisen syksyn hämyssä metsä,varpujen luopunut humina, toivottomuus,maatuvan lihan raihnaassa askelluksessa

avuton haparointi kohti kotia, harvoin kohdalle osunutta onnea,

että tapaisin sinut valkeakuulaspuun alla,näkisin hedelmiä reippaasti poimivan

ystävän kädessä rispaantuneen pärekorin,työrukkasesi, minä,

olen kaipausta täynnä, valmiutta, halua,yksinäinen omena korkealla latvaoksistossa

tulla otetuksi,kun pälyilee valpas lintu, ihmettelee

elämän suuressa puussatuulen hupaisat juoksutukset

ryhmyisessä rungossapäivä ja yö.

Eeva-Maria

Marraskuun matalan raskaan taivaan alla

hämärä on, hämmentynyt, ihmisen kivinen mieli,rapautuu, musta on maa, sataa, harmittaa,

¬mitä meninkään kesällä tekemään –hankin häpeän, tuhlasin kuukaudet

riippukeinuun ja kesäniityn kiitollisiin kukkasiin.Kun tarkemmin tutkin ja tunnen,

käännän syvältä korkeuden,minussa multa muokkaantui,

hiljaisesti laiskat linnut lehahtivat lentoonja minussa kivetkin liikkuivat,

suuret ja pienet järkäleet,kasvavat saraheinää.

Keinuvan kaislikon reunallarohkeat kalat rumassa pohjamudassavilahtaa hetkeksi tämä häpeämätön,kuteneen kalan nolostumaton onni.

Eeva-Maria

Vain sinun kasvosi,vain sinun kasvosi.Näen kaukana jossain,ikäänkuin peilissä.Voi kun voisin tarttua käteesi,mutta se on liian kaukana.Tai haroa hiuksiasi,mutta en yletä sinne saakka.Tyydyn vain ajattelemaan sinua.

Avara tarina IIAvara on katseesiavara on sydämesipienten käsiesi lämpö

Avaruus jalkojesi allalinnunrataa pitkinaina kun iloitsinaina kun itkin

Pyyhitkö nämä kyyneleetTee aina ja ainakuten teit ja teet

Vastaa miltä tuoksuvat hattareetOnko hopeaa vai untapilvein riekaleet

Heijaa minuasylissäs uinahdanhiljaa pyyhin kyynelees

Onko nyt myrskysäävaikeneeko eesitkumme yhteinen onko sees

Rakas, tee kuten ainaja aina teitja teet

Riitta-Liisa

Avara tarina ISinä kerroitkuinka avara on maamiten sirpaleista tähtiä rakentaaSinä uneksit minut uneenja tuuditit aamuun uuteenhaaveksit puusta jonka lehdetovat rauhan ja rakkaudenehkä putoavat hiljalleennoustakseen jälleen, uudelleenEhkäpä nyt näen sen puuntiedätkö lehtien tarinantiedätkö kaiken muunSinä kerrottarun sen kauneimmanmiten sirpaleista tähtiä rakennan

Riitta-Liisa

Helmi 3/2010 13

sielun helmiä

SyksySyksy tulee.

Onko heitä enää kauaa.Joskus vuosien päästä muistan

isääni. Kynttilän laitan ikkunalaudalleensilumen tullessa.

Tiina Talja

MeriMeri on välillä tyven,

välillä myrskyinen.Se on kuin elämä.Rakastan merta.

Illalla palaan nuoruuteeni,kun seilasimme isän kanssa

isoissa aalloissa merelläja vedimme ongenkoukkuun ahvenia.

Tiina Talja

OnniOnko se loputonta?Aina vaan kauempana.Kun etsii ihminen jotain.Alla tähtitaivaan tuikkivan.Mitä voit koskettaa?Onko se kauniimpaa?Löysinkö sen jo?Olenko vielä yksin, olenko?

Syys saapuu,jos toisi sateenilman tuulta?Myrskybongarinavoisiolla hauskaa.Myrskynsilmässäseistä,ukkosta ja salamaa,kiroustaja puuta, rankaa.Mitä myrskympi,sitä parempi,kunhankaravaanaritei jää alle.

Satu Ranne

Vaikketmulle mitäänmerkitsekään,sussa riipun.Inhoan,inhoan,kuin vain voin.Voimaasaansateestaja auringosta.Sinäkin,yksi Luojan luomista.

Satu Ranne

Ei väliävaikket ymmärräkään.Siinä on sensalaisuutta.Minä katselentotuutta.Suhteellistaon tietenkinsekin,mitä näen ja koen.Salaisuus,ei avaudukuin sydämellä.Kai sinullaon se,vaikka kova oletkin,puukko ristin päällä.

Satu Ranne

Emmaus Helsinki on kehitys-

yhteistyötä tekevä aatteelli-

nen yhdistys. Kehitysmaassa

olevan kumppanin kanssa

laaditaan suunnitelma, jossa

paikallinen taho vastaa toteu-

tuksesta ja Emmaus osasta

rahoitusta. Emmaus Helsinki

tukee lähinnä vaateavulla

myös mm. kotimaan ja lähialu-

eiden asunnottomia ja muita

tarvitsijoita.

Emmaus Helsingin kehitysyhteistyö-kumppaneita on Indonesiassa, Perussa ja Burkina Fasossa. Yhdistys tukee myös Kansainvälisen Emmauksen solidaari-suushankkeita ja erityisesti Nokoué-järven vesiprojektia Beninissä. Toiminta rahoite-taan kahden kirpputorin tuotolla. Vallilas-sa ja Lauttasaaressa sijaitsevat kirpputorit toimivat pääasiassa vapaaehtoisin voimin.

Puheenjohtaja Helka Ahava kertoo, että Emmauksen myymälässä olevat perustar-vikkeet kuten arkivaatteet ja taloustar-vikkeet ovat hyvin halpoja. Tästä syystä Emmauksen asiakkaina on mm. paljon opiskelijoita ja maahanmuuttajia. Merk-kituotteet kuten Arabian astiat ja esimer-kiksi arvohuonekalut hinnoitellaan kal-liimmiksi, kuitenkin selvästi halvemmaksi kuin esim. Huuto-netissä. Näistä tuotteis-ta saatu myyntitulo muodostaa suuren osan avustuksiin käytetystä rahasta.

Emmaus Helsingin kirpputoreja ylläpi-detään vapaaehtoisvoimin. Viikoittain kirpputoreilla työskentelee 30-40 ihmistä pitemmissä tai lyhyemmissä vuoroissa elä-mäntilanteesta ja voimavaroista riippuen. Nuorimmat työntekijät ovat TET-jaksoa suorittavia peruskoululaisia ja vanhim-mat yli 80-vuotiaita eläkeläisiä. Työ on käytännöllistä: lahjoitetun tavaran lajit-telua, hinnoittelua ja myyntiä, huonekalu-jen kantamista, järjestelyä ja siivoamista, avustuslähetysten pakkaamista, ruoan-laittoa ja tapahtumien järjestämistä ym. tilanteen mukaan ja yhteistyössä toisten

kanssa. Hyvin monenlaiselle osaamiselle on käyttöä Emmauksessa, ja kaikkiin teh-täviin annetaan opastus.

Vapaaehtoiset ovat kuvanneet suhdettaan Emmaukseen mm. seuraavasti:

”Minulle Emmaus-toiminta on elä-mäntapa, kanava olla omien mahdolli-suuksien mukaan työntekijänä, asiakkaana sekä lahjoittajana.”

”Parasta on vapaa ilmapiiri ja tilaisuus tavata erilaisia ihmisiä.”

”Haluan tehdä mielekästä työtä omaan tahtiin.”

”Vaikka työ on joskus likaista ja pö-lyistä, hankaluudet voittaa kuitenkin teke-misen ilo.”

Emmaus Helsinki on aktiivinen jäsen Ke-hitysyhteistyön palvelukeskus Kepassa ja Kierrätysliikkeessä.

KansaInväLInEn EMMaus

Emmaus-liike yhdistää joukon ryhmiä 36 maassa. Ensimmäisen niistä perusti Ranskassa katolinen pappi Henri Grouès eli abbé Pierre vuonna1949. Emmaus-ryh-mien toiminnan tarkoitus on köyhyyden ja

syrjäytymisen torjuminen eri tavoin kun-kin maan olojen mukaan. Suurin osa ryh-mistä harjoittaa taloudellista toimintaa, useimmiten mutta ei yksinomaan vanhojen tavaroiden keräämistä ja kierrätystä. Jot-kin Afrikan ja Aasian ryhmät harjoittavat myös maataloutta ja köyhille suunnattua yrityslainaustoimintaa.

Maailmalla yleisin ryhmätyyppi on Em-maus-yhteisö, jonka asukkaat keräävät, kunnostavat ja myyvät eteenpäin yhteisölle lahjoitettuja tavaroita.

Kansainvälinen Emmaus perustettiin vuonna 1971. Siihen kuuluu nykyään yli 300 ryhmää eri puolilla maailmaa. Suo-messa Emmaus-ryhmiä on seitsemän.

Emmauksen tavoitteet on ilmaistu kan-sainvälisessä manifestissa, joka tiivistyy ohjeisiin: ”Auta niitä, jotka ovat kovaon-nisempia kuin sinä, ja vasta sitten itseäsi.” ”Auta ensiksi sitä, joka eniten kärsii.”

Teksti ja kuva: Juhani Weijola

Emmaus - yhdistys ja liike

Toinen Emmauksen kirpputoreista on Vallilassa Mäkelänkadulla. Helka Ahava esittelee myymälää.

Helmi 3/2010 15

elävästä elämästä

vapaaehtoistyö

Useat työttömät ja eläkeläiset, myös mielenterveyssyistä eläk-keelle jääneet, tekevät mielellään osa-aikaista työtä, jonka avulla he voivat olla yhteydessä muihin ihmisiin ja tuntea itsensä hyödyl-lisiksi. Jotkut työssä käyvistäkin viettävät osan lomasta tai vuorot-teluvapaasta vapaaehtoistoimin-nassa vaikkapa kehitysmaissa. Lie-nee niin, että kaikilla ihmisillä on tarve tuntea itsensä hyödylliseksi, vaihtaa ajatuksia muiden kanssa ja oppia uutta.

Ainakaan Helsingissä ei ole puu-tetta paikoista, joissa tällainen on mahdollista. On olemassa useita järjestöjä, joissa vapaaehtoiset, palkattomat jäsenet voivat auttaa huonommassa asemassa olevia te-kemällä oman kiinnostuksensa ja kuntonsa mukaista työtä joitakin tunteja viikossa.

Esimerkiksi Kansainvälinen Emma-us järjestää vapaaehtoisia työleire-jä etenkin nuorille eri puolilla Eu-rooppaa. Niille voivat hakea kaikki 18 vuotta täyttäneet Työ on käy-tettyjen vaatteiden, tavaroiden ja huonekalujen keräilyä, lajittelua, korjailua, myyntiä jne. Emmaus ei kustanna matkoja, mutta leireillä saa ruoan ja majoituksen.Vuosi 2011 on Euroopan vapaaeh-toistyön teemavuosi.

Lisätietoa kehitysyhteistyöstä: www.kepa.fiLisätietoa kierrätyksestä esimerkiksi: www.nuukuus-viikko.fi/kierratysliike

Helsingin Emmauksen Kirpputorit: Mäkelänkatu 54, VallilaGyldenintie 2, LauttasaariAukioloajat ja liikenneyhteydet: www.emmaushelsinki.f i

Pit stop – varikkokäynti Kellokoskella

Pienet kalat parveilevat padolla ja vesi oikein kuohuu kun ka-lat syöksähtelevät nappaamaan leipäpaloja, joita niille heittelen. Oikeita pieniä haikaloja, paitsi että lihan sijasta niille maistuu rapea ranskanleipä. Jos itsellä sattuisi tulemaan nälkä, niin ihan vieressä on ravintola Patovahti, josta puheiden mukaan saa kel-po ruokaa. Tosin Kellokoskella ruoka on mielestäni otettu osak-si hoitoa, hyvä ruoka parantaa mielialaa.

Kellokosken ympäristö on vehreä ja luonnon kauneus on omiaan kohottamaan mielialaa. Kesäpäivä on lämmin ja on mukava olla taas ulkona pitkästä aikaa. Itsenäinen ulkoilulupa heltisi vasta äskettäin. Tähän on kuljettu pitkä tie, jossa hoitovastuulliset piti saada vakuuttuneiksi siitä, että en enää mm. yritä vahin-goittaa itseäni. Tähän asti piti syödä sormin kun kaikki lusikat-kin oli poistettu ulottuvilta, kunnes lusikkalupa taas palautet-tiin. Tilanteeni on siis kohentunut merkittävästi.

Olen kuntoutunut mukavasti, olo on parempi ja ansaitsen tämän ulkoiluluvan. On mukava mennä minne itse haluaa sen sijaan, että kulkee ryhmän mukana kuin aasi laput silmillä. Tosin aika-rajoja pitää edelleen noudattaa – ajoissa takaisin. Voin siis aina valita joko lyhyen tai pitkän koskilenkin. Mahtoikohan Kello-kosken Prinsessakin tehdä koskilenkin ulkoillessaan aikanaan?

Kellokoskella olevat kuntoutujat, siis ihmiset, ovat kukin tääl-lä omista syistään ja tilanteet vaihtelevat. Kaikkia auttavaa patenttiratkaisua on hankala löytää. Päihteettömyys on ollut oman elämäni kantavia voimia ja uskon, että moni hyötyisi siitä omassa tilanteessaan. Kuten sanottu, päihteettömyys parantaa usein tilannetta, mutta ei sekään ole patenttiratkaisu kaikkeen.

Koetan edustaa sukuani kunnialla täällä ollessani. Varhaisen 1900-luvun muovikauden alussa kaksi sukuuni kuuluvaa hen-kilöä on ollut toisistaan erillään täällä Kellokoskella hoidossa. Kummallakin oli oma taustansa, lähtökohdat ja eri sukuhaara. Liekö tietynlainen herkkyys periytynyt myös minulle? Jospa meillä onkin olemassa oma herkkyyttä aiheuttava Kellokoski-geeni?

Tiedän, että tämä on vain väliaikainen ratkaisu, varikkokäynti kuten tavataan sanoa. Varsinainen kuntoutuminen ja oman ta-sapainon ylläpito jatkuvat sairaalan seinien ulkopuolella. Olen oppinut, että omasta hyvinvoinnistaan pitää ainakin tapaukses-sani huolehtia erityisellä huolella ja siihen pitää sitoutua. Ihan elämän perusasiat kuten uni, terveellinen ravinto, liikunta, puhtaus, ystävät jne. rakentavat vahvan pohjan elämää varten. Itsestä pitää välittää, olla lempeä ja armollinen - sillä emme ole yhtään hassumpia tyyppejä.

Nimimerkki: Meno-Paluu

Helmi 3/2010 16

Pamf letissa tekijät nostavat arvostelun kohteeksi monia sairausteollisuuden ja lääketehtaiden epäkohtia ja niiden anta-mia katteettomia lupauksia, ja tapoja joilla nämä rahastavat harhaanjohdettuja kulut-tajia. Kirjassa käydään läpi medikalisaatio, lääkemainonta, uskomushoidot, seulonnan lieveilmiöt, sairauksien ennaltaehkäisyn ongelmakohdat sekä kaikkia hämäävät terveysväittämät ja tyhjä tieteellisyys.

KRITIIKKIä TIETEELLIsELLä oTTEELLa

Kirjoittajat paljastavat epäkohtia ja rahas-tuksen muotoja, jotka liittyvät terveysmai-nontaan, puoskarointiin, rahanahneisiin apteekkeihin, tautitietoisuutta nostatta-viin yleisöluentoihin, turhiin seulontoihin, koneiden, laitteiden ja turhien lääkkeiden kauppaamiseen sekä seksiä ja kauneutta väitetysti parantaviin aineisiin.

Tekijöillä on tiukan tieteellinen ote aiheeseensa: he esittelevät kohta kohdalta mitä Suomen Lääkäriliiton markkinointi-ohjeita kussakin tapauksessa rikotaan. He analysoivat kohta kohdalta mainosten ja hoitojen tieteellisyyden puutteita ja eetti-siä ongelmia.

PsYYKEnLääKKEET TaRKasTELussa

Yhtennä esimerkkinä kirjoittajat ruoti-vat psyykenlääkkeiden ylimainontaa ja liikakäyttöä, erityisesti masennuslääk-keiden suurkulutusta, joka on pelkästään 2000-luvulla kaksinkertaistunut. Vuonna

2008 masennusta hoiti lääkkein 400 000 suomalaista. Lisäksi rajaa sairauden ja nor-maalin mielenterveyden välillä on hilattu koko ajan terveiden suuntaan. Lääkkeillä on alettu peitellä entistä enemmän arjen ongelmia, yleistä elämäntuskaa ja pahaa oloa. Normaaleista mielialan vaihteluista, luonteenpiirteistä ja elämään kuuluvista kriiseistä on tehty sairauksia.

Kirjoittajat varoittavat lääketeollisuu-den ja lääkkeiden käytön vastuuttomuu-desta. Masennusta pidetään niin yleise-nä, että jopa lapset ja nuoret voivat saada siihen lääkkeet tapaamatta psykiatrian erikoislääkäreitä, esimerksiksi terveyskes-kuslääkäreiltä.

HaRHaanjoHTavaa MaInonTaa

Isossa bisneksessä tulee ylilyönte-jä, josta tekijät mainitsevat lääkejätti GlaxoSmithKline:n vaikenemisen siitä, että sen myyntimenestys Paxil (Suomes-sa Seroxat) oli tehoton ja todennäköisesti haitallinen lapsille ja nuorille. He kerto-vat, miten GSK joutui maksamaan vuonna 2004 2,5 miljoonaa dollaria harhaanjoh-tavasta mainonnastaan. Tämä oli kuiten-kin vain murto-osa tehtaan vuotuisesta lii-kevaihdosta, joka on 2,7 miljardia dollaria vuosittain.

Kirjan mukaan lääkeyhtiö AstraZene-ca oli sopinut maksavansa 390 miljoonaa dollaria korvauksia välttääkseen liittoval-tion tutkimukset psyykenlääke Seroquelin markkinointitavoista. Yhtiötä syytetään lääkäreiden ja potilaiden harhaanjohtami-sesta antamalla vain yhtiölle myötämieli-siä tutkimustuloksia, mutta vaikenemalla vaarallisista sivuvaikutuksista. Vuonna 2007 Bristol-Myers-Squibb maksoi 390 miljoonaa euroa antipsykootti Abilifyn laittomasta markkinoinnista.

Itä-Suomen yliopiston terveydenhuollon

dosentti Markku Myllykangas ja tutkija Tomi-Pekka Tuomainen julkaisivat

äskettäin suurta huomiota saaneen

Pharmageddon -nimisen pamfletin,

jossa he esittävät terävää kritiikkiä

medikalisaatiota eli sairaustehtailua

kohtaan. Heidän mukaansa terveyslippua

innokkaasti liehuttava moderni

lääketeollisuus tekee terveistä sairaita ja

normaaleista poikkeavia.

Kriittinen katsaus moderniin lääketeollisuuteen ja sen sairaustehtailuun

Pharmageddon

Helmi 3/2010 17

LääKäRILIITTo väIsTää KRITIIKIn

Yle Puhe-ohjelmassa 29.8.2010 Suomen Lääkäriliitton varatoiminnanjohtaja Risto Ihalainen käsitteli Pharmageddon-teok-sen väitteitä. Hän ei kiistänyt teoksessa esitettyjä väitteitä. Sen sijaan hän suhtau-tui alentuvasti ja mitätöivästi kirjoittajiin nimittäen heitä ”pojiksi” ja Myllykangas-ta ”viralliseksi toisinajattelijaksi”. Ihalai-nen myönsi kuitenkin, että ”pojat” olivat osoittaneet tiedemiehelle kuuluvaa täs-mällisyyttä, vaikkakin asioita vain toisella silmällä tarkastellen, ”avaimenreikäteknii-kalla”.

Lääkäriliiton Risto Ihalaisen radiolau-sunto sai ainakin minun molemmat silmä-ni aukeamaan. Hän totesi kylmästi, että lääkeyhtiöiden tehtävänä on tuottaa voit-toa osakkeenomistajilleen!

Teksti: Olli StålströmKuva: Riitta Excell

Medikalisaatio ja mielenterveys

Lääketiede joutui monelta taholta kritiikin kohteeksi 1980-luvulla. Yhtäältä arvosteltiin Neuvostoliitossa ja Itä-Euroopassa harjoitettua tapaa tuomita toisinajattelijat mielisairaaloihin, toisaalta katsottiin, että länsimainen lää-keteollisuus riisti kehitysmaita ja tukahdutti näiden oman perinteisen lääkintätaidon. Nämä ilmiöt laskettiin osaksi medikalisaatiota, millä tarkoitetaan melkein minkä tahansa käyttäytymisen tai luonteenpiirteen leimaamista sairau-deksi.

Samalla vuosikymmenellä maailman johtava tautiluokitus, yhdysvaltalainen DSM koki muutoksia. Kun ennen oli pu-huttu lievistä neurooseista ja vakavista psykoosisairauksis-ta, ero poistettiin laskemalla virallisesti sairauksiksi aiem-min melko harmittomina pidettyjä häiriöitä, ennen kaikkea yksisuuntainen masennus. Joidenkin arvioiden mukaan kyse oli lääketeollisuuden lobbauksesta.

Ns. uusmedikalisaation aika sattuu yhteen kylmän sodan loppuvaiheiden kanssa. Vuonna 1990 presidentti George Bush ja Yhdysvaltain kongressi antoivat julistuksen, jonka perusteella 1990-luku nimettiin aivotutkimuksen vuosi-kymmeneksi. Vuosikymmenellä tehtiinkin edistysaskelia mm. muistisairauksien tutkimuksessa. Saattaa olla myös, että kyseessä oli tutkimusresurssien siirtämistä sotateolli-suudesta biopsykiatriaan.

Voidaan myös ajatella, että kylmän sodan loppu aiheutti joissakin paikoin ideologisen tyhjiön ja ihmisten auktori-teettiusko suuntautui terveysajatteluun. Englanninkielinen Lituanus-aikakauslehti 43/2003 kertoo Liettuan terveys-ministeriön tilastojen perusteella, että vuosina 1997-1998 maassa diagnosoitiin ennätysmäärä mielenterveyshäiriöitä; käyttäytymishäiriöiden määrä kolminkertaistui ja masen-nuksen yleisyys nelinkertaistui kahdessa vuodessa. Artik-kelissa katsotaan, että itse häiriöt eivät yleistyneet, vaan il-miön taustalla oli samaan aikaan toteutettu kansainvälisen lääketeollisuuden pr-kampanja. Pian tämän jälkeen Liettua nousi itsemurhatilastoissa Euroopan kärkeen.

Suomessa lääkärikunta on käynyt medikalisaatiosta jon-kin verran keskustelua 2000-luvulla. Asenteet ovat lukkiu-tuneet. Medikalisaation kritisoijat katsovat, että heidän aja-tuksensa vaietaan kuoliaaksi, vastapuolen mukaan kriitikot taas saavat mediassa liikaa huomiota.

Medikalisaatiokeskustelua käydään vilkkaasti kansainväli-sessä antipsykiatrisessa liikkeessä ja kriittisessä psykiatri-assa. Edellistä edustaa muun muassa Skientologiakirkko. Kriittinen psykiatria on usein esillä Psykiatristen palvelui-den entisten ja nykyisten käyttäjien eurooppalaisessa yh-teistyöverkostossa (ENUSP), johon Suomessa kuuluvat jär-jestöjäseninä MTKL ja Helmi ry.

Juhani Weijola

Kriittinen katsaus moderniin lääketeollisuuteen ja sen sairaustehtailuun

Lääkkeillä on alettu peitellä

entistä enemmän arjen ongel-

mia, yleistä elämäntuskaa ja

pahaa oloa.

Helmi 3/2010 18

Elämäkerralliseen kirjoittami-

seen erikoistunut kirjoittaja-

ohjaaja ja kirjailija Heli Hulmi

vieraili Helmin kirjoittajaryh-

mässä Siilitiellä 8. syyskuuta.

Mukana lämminhenkisessä tapaamises-sa olivat kirjoittajaryhmien jäsenet Olli, Lotta, Heikki, Riitta, Eeva, Anita, Seija ja ohjaaja Heidi.

Ajatus Hulmin kutsumisesta ryhmien vieraaksi tuli Riitalta, joka oli lukenut Hulmin tänä vuonna ilmestyneen kirjoi-tusoppaan Saattaen vaihdettava – vapau-

du kirjoittamalla. Riittaa luovaan elämä-kerralliseen kirjoittamiseen opastavassa teoksessa innosti erityisesti Hulmin oman persoonan esiintuominen, mikä ei ole ko-vin tavanomaista tämänkaltaisissa kirjois-sa.

Aivan aluksi Hulmi joutui selittämään ryhmäläisille kirjan nimeä Saattaen vaih-dettava. Nimi viittaa yhtäältä aikoinaan VR:n vaunuihin kirjoitettua sanaparia, joka Hulmille tuli tutuksi lapsena sedän työskennellessä rautateillä. ”Muistot kai-paavat saattajaa”. Toisaalta sanaparilla on Hulmille myös abstrakti merkitys. Elä-mänkriisin tai suuren muutoksen keskel-lä, jos vaikka on menettänyt läheisen ih-misen, saattamista voi olla se, että hoitaa itsensä irti tapahtuneesta kirjoittamalla. Asian käsittely vie aikaa, mutta kun on

luonut asialle oman kaunokirjallisen muo-don, voi siirtyä elämässä eteenpäin.

Hulmi opettaa esimerkiksi Oriveden opis-ton kursseilla ja on ohjannut mm. adop-tioäitien ja sotaorpojen ryhmiä ja myös Mielenterveyden keskusliiton tilaamilla kursseilla elämäntarinoiden kirjoittamis-ta. Kursseille osallistuneista monet ovat olleet sairauslomalla tai odottaneet sai-rauseläkkeelle pääsyä. He ovat kokeneet kurssille tullessaan, että ko. tilanne on kestänyt kauan. Hulmi kertoi aina täh-dentävänsä heille, että se on vain pätkä elämää, aina on ollut aika ennen sairastu-mista ja on myös tulevaisuus. Kurssin tar-koituksena on saattaa asioita yhteyksiinsä, luoda niiden läpi punaista lankaa. ”Se on näiden kurssien pitkäjänteisenä tavoittee-na”.

Hulmi kertoi käyttävänsä kursseillaan tai-deterapian keinoja, draamamenetelmiä, pieniä kohtauksia tekstien pohjalta sekä rentoutusta. Hän kannustaa oppilaitaan muokkaamaan tekstejään.

Kurssiensa pyrkimyksenä Hulmi kertoi yksinkertaisuudessaan olevan sen, että ihmiset voivat paremmin kurssin jälkeen.

Eeva kirvoitti keskustelun siitä miten eri tavalla sisarukset muistavat lapsuuden ta-pahtumia. Onko muisti petollinen? Hulmi totesi, ettei hän käyttäisi sanaa petollinen, vaan hänen mielestään tietyt tilanteet nos-tavat pintaan tiettyjä asioita. Hän pyrkii kursseillan järjestämään tilanteita, jotka antavat tilaa muistamiselle, esimerkiksi tuoksut, eri materiaalit, vanhat vaatteet ja valokuvat. ”Sä pystyt muistamaan sen, minkä milloinkin pystyt muistamaan, kaikkea ei pysty koko ajan muistamaan.”

Hulmi neuvoi kirjoittajia näyttämään teoksensa sisaruksille vasta kun se on val-mis ja jos tulee sanomista, vastaväitteitä, kehottamaan asianomaista kirjoittamaan oman tarinansa. Jokaisella on oma näkö-kulmansa tapahtumiin.

Heli opastaa elämänkirjureitaHeli Hulmi vieraili Helmin luovan kirjoittamisen ryhmässä

Helmi 3/2010 19

Heli Hulmi (s. 1958) on toiminut radiodokumentaristina ja työs-kennellyt pitkään elämäkertojen kirjoittajana (mm. Seela ja tähti, WSOY 1997). Hän on kirjoitta-misen ohjaaja ja toimittaa Kirjal-lisuusterapia-lehteä.

Omaelämäkerrallisen kirjoitta-misen ja kirjoittamisen opetuk-sen kysymyksiä kehittelee hänen esseemäinen keväällä ilmestynyt kirjansa Saattaen vaihdettava – vapaudu kirjoittamalla, Kan-sanvalistusseura 2010.

Hän on ohjaamisen lisäksi keskittynyt nykyään omaan kirjoittamiseensa, josta esimerkkinä tänä syksynä ilmestynyt kirja Ruusu joka nousee lumesta voittaa kaikki vertaukset, Kirja kerrallaan 2010.

Heli Hulmi

Hulmi on kirjoittanut lukuisia elämäker-toja, mutta on toistaiseksi luopunut niiden kirjoittamisesta. Hän on kirjoittanut myös mm. Mielenterveyden keskusliiton ver-taistukitoiminnan historiikin. Tänä vuon-na Hulmilta ilmestyy pienoisromaani.

Hulmi heitti ilmaan myös kysymyksen sii-tä, mikä merkitys luovuudelle on elämän epävarmuuden sietämisellä. Hulmin mie-lestä se on luovuuden edellytys.

Heli Hulmi: Saattaen vaihdettava – vapaudu kirjoittamallaKansanvalistusseura, 2010

Heli Hulmi: Ihminen, vertainen,Mielenterveyden keskusliitto, 2004

Teksti: Seija PaakkunainenKuvat: Riitta Excell

Heli Hulmi (oikealla) kertoi vierailullaan mm. uudesta kirjastaan.

kirjat

mainossivu

mainossivu mainossivu

Helmi 3/2010 22

Kirjaa on kansiinsa katsominen

- Ei kahta ilman kolmatta,

heläyttää Helmi orvokki ja

katsoo kattoon.

En aina osaa pysyä ystäväni

ajatusten juoksussa mukana.

Vilkaisen vaivihkaa ylös, mut-

tei siellä mitään mainitsemisen

arvoista näy. Täytynee kysyä

tarkennusta.

Helmi Orvokki alkaa kertoa lukemastaan kolmen kirjan ryppäästä ja siitä miten hänen on ollut yllättävän vaikeaa hypätä pois tuon ryppään maailmoista. Nuo kol-me opusta muodostivat hänen mielessään uuden kokonaisuuden, kolminaisuuden ja haavoittuneisuuden kummallisen kolmion erilaisten kirjailijoitten kertoessa samoista asioista eri ajoissa ja maissa, eri sanoilla ja meiningillä.

Helmi Orvokki naurahtaa ja alkaa lau-laa rallattaa: - Onkos sulla niin kuin mulla kolme kirjaa pussissa? Ennen kuin mitään ehdin vastata, hän on jo työntänyt käten-sä vihreään muovipussiin ja ottanut sieltä esille kirjan kerrallaan. - Tästä Salpalin-jasta mä aloitin, Alkulukujen yksinäisyy-den myötä päädyin Uupuneen naisen luok-se, hän selittää.

Helmi Orvokki järjestää kirjat pöydäl-le niin, että Salpalinja on kirjoista ylinnä. Sen kummallekin puolelle vähän alemmas hän asettaa muut kaksi kuin siivekkeiksi alaspäin osoittavaa nuoleen.

- No?, kysyy Helmi Orvokki. Johon minä, että mitä no. - Mitä tuumit näistä kirjoista?, hän kysyy.

- En ole lukenut ainuttakaan, sanon ja tartun yhteen kirjaan sen kanteen van-gitun kysyvän katseen innoittamana. - Ei, älä ota sitä, älä tärvää kansikuvien muo-dostamaa täydellisyyttä! älähtää Helmi Orvokki. - Kerro vaan, mitä näet, se riit-tää, hän vaatii minulta.

- No hyvä on, sanon ja havainnoin, että kolme tyttöähän siinä, joista ylin on sel-västi nuorin, tuo joka pitelee Vichypulloa pienten rintojensa peittona. Suorasuita, vakavia kaikki tyyni, yksinäisiä.

Vain yksi heistä katsoo kohti, muut ovat unelmissaan. Näen valokuvan ja kak-

si sivellintyötä. Syvää särkyneisyyttä on kussakin: repeämää maassa, repaleisuutta lehdissä, surua silmissä. Kirjoittajista nä-emmä yksi on nainen ja kaksi miestä. Yksi on ulkomaalainen ja kaksi suomalaista - en nyt muuta osaa kansista sanoa kuin että ruskeasilmäisellä on pisamia naamassa, sa-non ja suljen suuni.

- No hyvä, mutta mitäpä aatoksia sulla on kirjatrion esillepanosta, utelee Helmi Orvokki.

- Siinäpä symmetrinen järjestys jär-keiltäväksi! Näin feminiinisenä keit-tiöfreudina rohkenen analysoida, että peniskateuttasi olet kirjoittaja-naisen nos-tattanut ylimmäiselle hyllylle, jopa oikein erektioasentoon olet sen pannut kahden mieskirjailijan muodostaman kivesparin väliin!

- Ylöspäinkö ylkäin mieli? hykertelee Helmi Orvokki mutta kehottaa minua jat-kamaan tulkintaani.

- Tyhjä kolmio kirjojen keskellä voi olla naisellisuuden symboli, paras paikka päällä maan, minne on mieli miekkosien, maksan potut pottuina Helmi Orvokille.

- Muuta ei sitten tulekaan mieleeni kuin loru: Kolme kirjaa, kolme kirjaa kuviossas on. Jos yksi kirja puuttuu, jos yksi kirja puuttuu, sinun kirjatriosi ei se enää oo!

- Selvä pyy, tyytyy Helmi Orvokki tulkintaani. - Osuit oikeaan. Halusin näet Paula Hahtolan panna oksalle ylimmälle, en naiseuttaan vaan koska hän on koko kolmikon vanhin: yli 70-vuotias esikois-kirjailija! Kunnioitettava saavutus täysin palvelleelta lääkäriltä, vai mitä? Vielä 10 vuotta on sulla samaan!, virnistää Helmi Orvokki minulle, muttei anna suunvuoroa vaan jatkaa:

- Paula on muuten porukan ainoa, jo-hon henkilökohtaisesti otin yhteyttä kiit-tääkseni kirjasta. Oli oma lehmä ojassa tai nimi oikeastaan sillä kansikuvan Inga-tytön äiti on nimeltään Helmi. Hän kutsui tytärtään Ingentingeniksi. Ingalla vuo-rostaan oli aikanaan Kastehelmi-niminen tyttärentytär. Erilaisia helmiä molemmat, joista Helmi on kova ja Kastehelmi, kas-teen kyynel on pehmeä. Elämässä ei yleen-sä saa mitä tilaa vaikka laulussa niin sa-notaankin. Sitruunasoodaa jos haluat, niin

Helmi 3/2010 23

saat vichyvettä. Kansikuvassa Inga pitelee pullotettuja kyyneliä rinnallaan, oli näet kykenemätön itkemään tyttö. Helmin tapa lohduttaa lastaan tämän pahan mielen het-kellä oli tokaisu: Älä sitä sure! Inga jatkoi samaa perinnettä oman lapsensa Marian kanssa. Maria taas...

- Sos sos soo, älä nyt koko sisältöä kir-jasta paljasta, toppuuttelen Helmi Orvok-kia. – Anna tulla vielä jotain kirjojen kan-sista ja tavastasi asettaa ne näytille, anon varovasti keskeytettyäni hänet.

- Ai kirjatrion muoto? Halusin vain sijoittaa Salpalinjan suomalaisuuden peri-kuvana: Äl ’ yli päästä perhanaa -teemalla ylös pohjoiseen ja italialaiset opukset alas etelään.

- Jo vain, mitä höpiset Helmiseni. Tiedän kyllä Paolo Giordanon italialai-seksi mutta että Juhani Mattila? Hänhän on suomalainen psykiatri, mitäpä hänet etelään työnnät?, kysyn.

- Kansikuvien alimmaiset nuoret nai-set, Alice ja Elisa ovat italialaisia! Mat-tilan kirjassa käteensä nojaava neitokai-nen kun on yksityiskohta Paul Cezannen maalauksesta Young Italian Girl at a Table (1895–1900). Jos Mattilasta poistetaan ällä, saadaan tulokseksi Mattia, Alkulu-kujen yksinäisyyden toinen päähenkilö. Luulen, että Paolossa itsessään on paljon Mattiaa. Matemaattisesti lahjakkaita mo-lemmat. Paolo on Paulan vastakohta sikäli, että hän on nuori vuonna -82 syntynyt esi-koiskirjailija, väitöskirjaansa viimeistelevä fyysikko, joka haastattelussa on todennut, että omista haavoistaanhan sitä kirjoittaa. Mattia…

• Paolo Giordano Alkulukujen yksinäisyys WSOY 2010

• Paula Hahtola Salpalinja Atena kustannus 2009

• Juhani Mattila Uupunut nainen Teos 2009

- Juupa juu…kyllä sinulla tuota juttua piisaa. Pahus vaan kun olen luvannut ehtiä hoitaa yhden asian ennen uimareissua, pa-hoittelen Helmi Orvokin keskeyttämistä taas. - Muutama minuutti aikaa. Tiivistä please!

Ja Helmi Orvokki tiivistää. Väsää ru-non vuorotellen Paolon ja Paulan kirjojen jaksoista ja lausuu:

Lumienkeli hukkuu uimapukuun.Ideaa vedestä huokuu Arkhimedeen laki.

Kanadassa lehtii vaahtera.Siirappia on iholla ja aivan sen alla.

Kamee on koru mutta koruton on sieluni toinen huone!

Olenko Oskari Olematon vai Inga Ingentingen?

Hyppään veteen ja vedestä pois.Kamee ei pysy pinnalla.

Sen tarkentaminen, unelma Kanadasta, painuu pohjaan.

Se mitä jää jäljelle… käteeni… on liian suuri ja märkä uimapuku.

- Vau! Mikset ottanut runoosi jakso-otsakkeita kaikista kolmesta kirjasta?, ky-syn.

- Ei aina pidä paikkansa hoku: kolmas kerta toden sanoo, katos kun Uupuneessa naisessa jaksoja ei ole ollenkaan, seitsen-vuotista terapiaa vaan, heläyttää Helmi Orvokki ja nakkaa minua Salpalinjalla ja tokaisee, että ota tuosta kirja lainaksi. Siellä on lukumerkkinä valokuva välissä: 50-luvun uimapukumuotia. Minä olen se kolmas kahdesta rantakivellä istujasta, ai-noa jonka nännit näkyy. - Kiitosta vaan kun raaskit rikkoa kirja-triosi, hihkaisen lähteissäni.

Teksti: Riitta Excell

mainossivu

MIELENTERVEYSMESSUT 201023.–24.11.2010 Wanha Satama, Helsinki

Tervetuloa!

L i s ä ä a i h e i t a j a o h j e l m a s i v u i l l a w w w . m i e l e n t e r v e y s m e s s u t . f i

Tämä lipuke oikeuttaa täytettynä Helmi-lehden lukijoita ilmaiseen sisäänpääsyyn Mielenterveysmessuille 23.–24.11.2010. Nimi

Osoite

Puhelin

Tietoja voidaan käyttää Mielenterveyden keskusliiton suoramarkkinointiin. [ ] En halua, että tietojani käytetään.

Arvo 5

Mielenterveysalan suurin vuotuinen koulutus- ja messutapahtuma järjestetään 23.–24.11.2010 idyllisessä Wanhassa Satamassa Helsingissä. Messujen teemana vuonna 2010 on Kohtaaminen.

Kävijöille on tarjolla runsaasti tietoiskuja ja yleisöluentoja ajankohtaisista aiheista. Mielenterveysmessuilla on myös kirjailijavierailuja ja viihdettä: yhteislaulua, bingoa ja rivitanssia.

Näyttelyn aukioloajat: tiistaina 23.11. klo 9.00–17.30 • keskiviikkona 24.11. klo 9.00–16.00

Prinsessa-elokuvaa

esitellään Prinsessa-kabinetissa.ESIMERKKEJÄ OHJELMASTA:

Tiistai 23.11.201011.15–11.45 Prinsessa – erilainen menestyjä Kellokosken sairaalan kuuluisan potilaan tarina – ohjaaja Arto Halonen12.00–12.30 Hartaushetki12.00–12.30 Voimauttavaa vertaistukea vaikeissa elämäntilanteissa ja kriiseissä13.00–13.45 Skitsofrenia (KINO K-13, viereinen talo) Keskiviikko 24.11.2010 11.45–12.15 Näin ravinto vaikuttaa mielenterveyteen12.00–12.30 Hartaushetki12.30–13.00 Ihmiskäsityksen vaikutus tulkintaamme mielenterveydestä14.00–14.30 Mielenterveys ja köyhyys

Helmi 3/2010 26

järjestösivut

Helsingin kaupungin käyn-

nistämässä ”Terveysasema

kuntalaisen käyttöliittymänä”

-hankkeessa on tiivistetysti

kysymys siitä, että päihde- ja

mielenterveyspalveluita vie-

dään entistä vahvemmin pe-

rustason palveluihin, eli terve-

ysasemille. Näin madalletaan

palveluihin hakeutumisen ja

pääsyn kynnystä ja pystytään

palvelemaan entistä parem-

min jo perustasolla.

Terveysasemilla on paremmat mahdolli-suudet ns. varhaiseen puuttumiseen kuin erityistason hoitopaikoissa, ja tähän mah-dollisuuteen tullaan hankkeessa panos-tamaan. Palveluita pyritään tarjoamaan yhden oven takaa, millä vältetään poti-laan ” luukuttaminen” toiseen palvelupis-teeseen. Hankkeessa tämä toteutetaan palkkaamalla terveysasemille päihdetyön-tekijöitä ja sosiaalineuvojia. Hanke kestää vuoden 2012 loppuun, minkä jälkeen toi-minta vakiinnutetaan.

Hanke on osa sosiaali- ja terveyden-huollon kansallista kehittämisohjelmaa (Kaste), ja saa osan rahoituksesta Sosiaa-li- ja terveysministeriöltä. Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä sijoittuu Etelä-Suomen Kaste-ohjelmaan, jossa on mukana 35 kuntaa ja 13 hanketta. Hank-keen tavoitteet ovat myös linjassa STM:n Mieli 2009 –suunnitelman kanssa.

Hankkeen projektiryhmässä keskus-teltiin vilkkaasti hankkeen herättämistä

ajatuksista ja aiemmista kokemuksista sii-tä, kun vastaavanlaista toimintaa on jär-jestetty. Viime aikoina hyviä kokemuksia organisaatiorajat ylittävästä yhteistyöstä on saatu mm. kaksoisdiagnoosipotilaiden hoidon kehittämishankkeesta, Maunulan ja Oulunkylän terveysasemien ja pohjoi-sen A-klinikan yhteistyöstä, sekä aiemmin Vallilan terveysaseman ”Huolipoliklini-kan” toiminnasta. Todettiin, että yhteis-työn tarve on havaittu jo kauan sitten, mutta rakenteet eivät parhaalla mahdolli-sella tavalla ole tukeneet virastojen välistä yhteistyötä. Tällä hetkellä Helsingillä on myös muuta samansuuntaista toimintaa: poliisiasemille on tulossa psykiatrisia sai-raanhoitajia ja Herttoniemen terveysase-malla työskentelee liikuntaohjaaja ( joka tosin ilmeisesti on läsnä liian harvoin in-tegroituakseen sinne).

Haasteina tuotiin esiin juuri työnte-kijöiden onnistunut integroituminen ter-veysasemille – miten uusi työnkuva istuu toimintaan ja miten terveysaseman muu henkilökunta osaa hyödyntää uusia työnte-kijöitä? Tähän kiinnitetään siis huomiota heti hankkeen alusta lähtien. Kontulassa ja Kivikossa yhteistyö ainakin on sujunut hyvin. Hankkeen toivotaan myös muutta-van sekä työntekijöiden että asiakkaiden asenteita siten, että päihteiden ja mielen-terveysongelmien puheeksiotosta ja huo-mioimisesta tulisi osa normaalitoimintaa.

Projektiryhmän kokouksessa käytiin läpi työntekijöiden työnkuvia ja nimekkei-tä ja muokattiin niitä keskustelun pohjal-

ta. Työntekjöiden läsnäolo terveysasemalla on tärkeää, joten työn painopiste sijoittuu terveysasemalle. Sosiaalineuvoja jalkautuu konsultatiivisesti, esimerkiksi kotihoidon tai neuvolan tiimeihin. Kysymys ei siis ole palveluohjauksesta, jossa työntekijä jal-kautuu asiakkaan mukana.

Olli Stålström kertoi, että tällaista palvelua on mahdollista saada esimerkiksi HELMI ry:n kautta, ja sosiaalineuvojan ( ja päihdetyöntekijän) tehtävänä on toimia siltana näihin erilaisiin jo olemassa oleviin palveluihin. Monen potilaan ongelmista suuri osa on muita kuin terveydellisiä, jo-ten sosiaalineuvojan tärkeänä tehtävänä on selvittää keinoja ja tahoja näiden muiden ongelmien ratkaisuun, jotta terveydenhoi-taja tai lääkäri voi keskittyä siihen, missä on asiantuntija.

Päihdetyöntekijän nimekkeestä kes-kusteltiin myös. Sovittiin, että työntekijää kutsutaan päihdetyöntekijäksi (eikä esim. päihde- ja mielenterveystyöntekijäksi), sillä juuri päihdetyön osaamiselle terveys-asemilla on suurin tarve. Nimeke ei rajaa koulutustaustaa, vaan työntekijä voi kou-lutukseltaan olla esimerkiksi sairaanhoita-ja, psykologi tai sosiaalityöntekijä. Koulu-tustausta kuitenkin määrittää työtehtäviä, joten työnkuva on muokattavissa sen mu-kaan. Myös päihdetyöntekijän läsnäolo terveysasemalla on tärkeää, joten myös hänen jalkautumisensa on pääsääntöisesti konsultatiivista.

Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä -hanke ottaa mallia Helmiltäkin

Helsingin kaupunki on perustanut projektiryhmän kehittämään terveysasemien toimintaa. Helmin jäsen Olli Stålström on ni-metty ryhmän jäseneksi ja hän kerää nyt mielenterveysväen ko-kemuksia terveyskeskusten toiminnasta.

”Nyt meillä kuntoutujilla on erinomainen tilaisuus kertoa oma mielipiteemme Helsingin terveyskeskusten toiminnasta suoraan päättäjille”, Stålström sanoo ja kannustaa helmiläisiä osallistu-maan tärkeään työhön.

Helmi-nettifoorumilta löydät keskusteluun ja voit kertoa omat kokemuksesi. Voit lähettää ajatuksiasi myös sähköpostilla palau-te@mielenterveyshelmi.fi tai postilla HELMI ry, PL32, 00241 HKI

Kerro kokemuksiasi terveyskeskuksista

mainos

Helmi 3/2010 27

Pasilan talon remontti alkaa talvella Ensimmäisessä vaiheessa puolet talosta jää pois käytöstä

Lattiaremontti toteutetaan kahdessa vai-heessa, jotta yhdistyksen toiminta voisi jatkua keskeytyksettä. Ensin korjataan talon itäpään kuusi huonetta (Siskon kam-mari ja sen viereinen toimistohuone, jä-sentoiminnanohjaajien huone yläkerrassa sekä jäsenten tilat). Toimenpiteiden ajaksi alakerran tuvan toinen pääty muunnetaan jäsenten oleskelutilaksi. Viereiseen toimis-tohuoneeseen tulee henkilökunnan työpis-teitä. Yläkerran toimiston yhteydessä oleva kokoushuone varataan ryhmätoiminnoille.

Korjaukset alkavat lattialankkujen ir-roittamisella ja pölisevien täytteiden pois-tamisella suurtehoimuria käyttäen. Tämän jälkeen rakenteet korjataan ja niihin asen-netaan puukuitueriste. Lopuksi lattialan-kut asennetaan takaisin.

Työn ensimmäinen vaihe kestää ar-violta joitakin kuukausia, joten keväällä

pitäisi päästä muuttamaan uudistettuihin tiloihin.

Korjaushankkeen toinen vaihe pitää sisällään talon länsipään huoneiden kor-jauksen. Tässä yhteydessä keittiötoiminta jää todennäköisesti muutaman kuukauden mittaiselle tauolle, jos sopivia korvaavia tiloja ei löydy lähistöltä.

Toiseen vaiheeseen kuuluu lisäksi ta-lon ulkoportaiden korjaus sekä parvekkeen uudistaminen.

TILojEn TYHjEnnYs

Jäsenten kirjaston, olohuoneen ja keittiön tyhjennys alkaa heti kun tiedämme pur-kutöiden alkamisajankohdan. Jäsentalojen ilmoitustaululla tullaan tiedottamaan tar-kemmin toimenpiteiden etenemisestä.

Tarkoituksena on myös järjestää jäsen-talolla muuttotalkoot.

Jäsentoiminnanohjaaja Mia ja järjestö-sihteeri Minna antavat jäsenille lisätietoa remonttiin liittyen (yhteystiedot s. 31).

järjestösivut

Helmiä esittelevä valokuvanäyttely rautatieasemalla joulukuussa

Helmin toiminta on näyttävästi esillä Helsingin rautatieasemalla koko joulukuun ajan. Petra Piitulaisen lopputyönä rautatieaseman asema-halliin syntyy valokuvanäyttely, jonka aineistona käytetään Petran puolentoista vuoden aikana ottamia kuvia HELMI ry:n toiminnasta ja ihmisistä. Petra suorittaa Heltechissä valokuvauslinjalla media-assis-tentin tutkintoa.

Valokuvien tarkoituksena on esitellä mielenterveyskuntoutujien elämää positiivisen ja elämänmyönteisen näkökulman kautta.”Olen seurannut kuntoutujien arkea Helmissä ja huomannut, että ylei-nen synkkä mielikuva tämän vähemmistön elämästä on väärä. Olen kyllästynyt näiden teemojen käsittelyssä käytettyyn epätoivoon ja har-mauteen,” Petra sanoo.

Asemahallin valokuvanäyttely on samalla hyvän mielen joulukalenteri. Joka aamu 1. – 24.12. Petra lisää kokonaisuuteen yhden kuvan. Näyt-telyn kaikki kuvat ovat esillä joulun jälkeisen viikon. Valokuvat ripus-tetaan asemahalliin pystytettävään sermiseinään. Valokuvanäyttelyn yhteyteen tulee myös perustietoa Helmin toiminnasta, kenelle yhdistys on tarkoitettu ja miten tulla mukaan.

Petra on myös pitänyt Helmin Siilitien jäsentalolla valokuvauskurssia syksyn mittaan. Vastaanotto on ollut innokas ja jälki laadukasta. Tä-mäkin upea kuva Petrasta on valokuvakurssilaisen ottama.

Kauan odotettu Pasilan jäsentalon remontti alkaa vihdoin

talvella. Työt käynnistyvät mahdollisesti jo tämän vuoden

puolella. Ensimmäisenä vasaran alle jää talon itäpuoli.

Helmi 3/2010 28

Helmin tavoitteet ohjelmaksi

Mielenterveysväki kohtaa

monesti epätasa-arvoista koh-

telua yhteiskunnassa. Vaikka

joillakin elämän alueilla on

menty parempaan suuntaan,

yhteiskunnan suhtautuminen

psyykkisesti sairastuneita

kohtaan on yleisesti varsin

tyly. Helmin edunvalvonta- ja

vaikuttamistoiminnan työpaja

on syksyn mittaan valmistellut

ohjelmaluonnosta, jossa nämä

kysymykset nostetaan esille.

Ohjelmaan on tarkoitus kirjata Helmin yhteiskunnallisen vaikuttamisen tavoittei-ta ja konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Ohjelmaa kirjoitetaan ryhmätyönä avoi-messa työpajassa, johon kaikki asiasta kiinnostuneet yhdistyksen jäsenet voivat tulla mukaan. Työpajalla on myös sähkö-postiryhmä, jossa kirjoitusprosessiin ja keskusteluun voi osallistua.

Helmin tavoitteet johdetaan yhdistyksen arvoista ja perustamisesta alkaen toimin-nan lähtökohtana olleista periaatteista. Näistä keskeisin on tasavertaisuuden vaa-timus, eli ihmisiä pitää kohdella tasaver-taisesti riippumatta heidän sairauksistaan tai muista ominaisuuksistaan. Tasa-arvoa tavoitellaan myös eri tyyppisten saira-uksien kesken. HELMI on aina vaatinut

psyykkisten ja fyysisten sairauksien otta-mista yhtä vakavasti hoitojärjestelmässä.

Ohjelmassa käsitellään yhteiskunnan hen-kistä hyvinvointia heikentäviä rakenteita, jotka aiheuttavat mielenterveysongelmia. Nykyisessä yhteiskunnassamme on mon-ta mielen terveyttä heikentävää piirret-tä. Ohjemassa käsitellään mm. kiirettä ja jatkuvaa työn tehostamisvaatimusta, luonnollisten ihmissuhdeverkostojen ka-toamista sekä yksinäisyyttä. Tarvitsemme yhteiskunnallista keskustelua näistä kan-sakunnan terveyttä heikentävistä ongel-mista. Yhteiskunnan toiminnan lähtökoh-daksi tulisi ottaa henkisen hyvinvoinnin edistäminen. Nykyisin lähes kaikkea toi-mintaa ohjaa taloudellisen voiton tavoitte-lu ja kilpailuhenki. Perinteiset arvot kuten kohtuullisuuden tavoittelu ja säästeliäisyys tai asiat kuten hiljaisuus, yhteisöllisyys tai ihmisen suhde luontoon ovat nykymenossa jääneet taka-alalle.

Työpajan valmistelema ohjelmaluonnos on tarkoitus olla kasassa vuoden loppuun mennessä. Tämän jälkeen se siirtyy yhdis-tyksen hallituksen käsiteltäväksi.

Työpajan seuraava kokous pidetään 1.11. klo 12.00 Pasilan jäsentalolla. Tervetu-loa rohkeasti mukaan tärkeään keskus-teluun!

Teksti: Arto Mansikkavuori

Jäseniä rohkaistaan osallistumaan tärkeään keskusteluun

Työpajan kokouksissa käydään vilkasta keskustelua tärkeistä asioista

järjestösivut

Helmi 3/2010 29

avoin luentosarja seksuaalisuudesta Pasilan jäsentalolla loka-joulukuussa

Helmin Pasilan jäsentalolla (Pasilan puistotie 7) pidetään syksyn aika-

na neljän yleisöluennon sarja seksuaalisuudesta. Luennot ovat ilmaisia

ja ne on tarkoitettu kaikille. Joka luennoilla käsitellään eri aihepiiriä.

Jäljellä olevien luentojen teemat ja ajan-kohdat ovat:• 9.11. klo 16-17.30 Seksuaalinen

moninaisuus• 23.11. klo 14-15.30 Naisten ja mies-

ten seksuaaliset toiminnalliset on-gelmat

• 7.12. klo 16-17.30 Sooloseksi ja seksuaalinen halu

Viimeisen luennon jälkeen vietetään yh-dessä glögihetki.

Luentosarja järjestetään Sexpo-säätiön ja HELMI ry:n yhteistyönä. Luennoitsijoina toimivat Antti Ry ynänen ja Katja Hako-saari Sexpo-säätiöstä.

Tervetuloa mukaan!

yhteistyössä

järjestösivut

HELMI ry:n jäsenillä on tänäkin vuonna mahdollisuus hakea tuetulle joululomalle. Lomaa vietetään 21. – 26.12. liikuntakeskus Pajulahdessa Nastolassa. Majoitus kahden hengen huoneissa. (Ohjelmasta tiedotetaan myöhemmin lomalle lähtijöille). Loman omavastuuhinta 75 euroa. Mukaan mahtuu 10 jäsentä.

Hakuaika alkaa 25.10. Hakemukset liit-teineen tulee palauttaa jäsentoiminnanoh-jaaja Mari Säävälälle Siilitien jäsentalolle (HELMI ry / Mari Säävälä, Siilitie 7 A, 00800 Helsinki) viimeistään pe 19.11.2010 klo 14.

Hakemuksen ja hakuohjeet saat postis-sa kotiisi ottamalla yhteytä Mariin puh. 09 8689 0740 tai 040 541 0317. Voit myös nou-taa paperit Siilitien jäsentalolta.

Muistathan jäsenyytesi voimassaolon. Vain jäsenmaksun maksaneiden hakemukset otetaan huomioon.

jälleen on aika hakea Helmin tuetulle joululomalle!

HELMI mielenterveysmessuilla 23.-24.11.

Jo perinteeksi muodostunut mielenterveysalan suurin tapahtuma, mielenterveys-messut, pidetään 23.-24.11. Helsingin Wanhassa Satamassa. HELMI ry:n on mukana tapahtumassa. Osastomme löydät sisäänkäynnin luota rivin ensimmäi-seltä paikalta. Tervetuloa tutustumaan toimintaamme!

Edellisellä aukeamalla on tarkempi messujen mainos, jonka alalaidassa ole-valla lipulla pääset ilmaiseksi tapahtumaan.

Helmi-lehti kirjamessuilla 28.-31.10.

Helmi-lehti on ensimmäistä kertaa esillä kirjamessuilla Helsingin messukeskuk-sessa. Helmi-lehtiä jaetaan Kultti ry:n osastolla. Kirjamessut pidetään 28.-31.10. Tapahtuma on avoinna klo 10-18 (perjantaina 10-20). Liput 13€ ja 9€ eläkeläiset Tervetuloa!

Talvisirkus sikaHELMI järjestää jälleen pikkujoulun

kynnyksellä omatoimiretken tanssiteatteri

Hurjaruuthin talvisirkukseen.

Esitys pidetään Helsingin Kaapelitehtaalla pe 26.11. klo 18.00. Retken omavastuuhinta on 12 € / jäsen. Mukaan mahtuu 10 jäsentä. Ilmoittautuminen 1.11. klo 9.00 alka-en Mari Säävälälle p. 040 541 0317.

Kaksisuuntaisten vertaistukiryhmään mahtuu vieläPasilan jäsentalolla syksyllä käynnistyneeseen kaksisuuntaista mieleialahäiriötä sairastavien vertaistukiryhmään otetaan mukaan vielä muutamia jäseniä. Tiedus-tele asiaa jäsentoiminnanohjaaja Mialta p. 040 837 0374.

Helmi 3/2010 30

järjestösivut

sählyporukka kaipaa vahvistustaExel lahjoitti mahtavat mailat!Helmin sählyryhmä aloitti Hakaniemessä lokakuun alussa. Porukkaan kaivataan nyt lisää väkeä! Ryhmä on tarkoitettu kaikille ja jo nyt mukana on sekä miehiä että naisia.

Mailavalmistaja Exel lahjoitti Helmille huippulaatuiset pelivälineet, joten omia mailoja ei tarvitse hankkia. Aikaisempaa kokemusta sählyn pelaamisesta ei tarvi-ta. Salivuoro on maanantaisin klo 13-14 Arena Centerissä Hakaniemessä (Sörnäisten rantatie 6).

Ota sisäpelikengät mukaan ja tule pelaamaan ja pitämään hauskaa! Lisätietoa ja ilmoittautumiset: Jäsentoiminnanohjaaja Mia p. 040 837 0374

Im memoriam

Jere Kosonen

24.12.1978† 25.5.2010

Risto Kokonmäki

15.3.1949 † 11.7.2010

Iltapäiväretki Eduskuntatalolle 5.11.

Perjantaina 5.11.2010 klo 13.00 menem-me tutustumaan eduskuntataloon. Meil-le esitellään kansanedustajan työtä sekä eduskuntataloa. Käymme valtiosalissa, pienoismallilla ja istuntosalin lehtereil-lä. Eduskuntatalossa on paljon portaita, ilmoita jos olet liikuntaesteinen. Ole paikalla täsmällisesti, sillä sisäänkäyntiä pidetään avoinna vain sovitusti. Sisään-käynti on eduskuntatalon pääportaikon puolessa välissä vasemmalla puolella. Ilmoittaudu Mialle 29.10. mennessä , 8689 0730, 040 837 0374. Retki on mak-suton.

Halloween-bileet siilitien jäsentalolla 29.10.

Tervetuloa viettämään ”hyytävää” pa-rituntista Siilitien jäsentalolle! Bileet alkavat klo 12. Teemaan sopiva pukeu-tuminen on suotavaa, muttei pakollista. Tarjolla mm. kauhukakkukahvit niin kauan kun kakkua riittää.

nukkenäyttely siilitielläSyksyn aikana nukkekurssilla tehtyjä töitä on näytteillä Helmin Siilitien jä-sentalolla 8.-30.11. Näyttely on avoinna jäsentalon aukioloainoina ark. klo 9-15.

Yksilöllistä aTK-ohjausta tarjolla!

Helmin Pasilan jäsentalolla on mahdollista saada maksutonta yksilöllistä ATK-oh-jausta maanantaisin ja keskiviikkoisin. Aiempaa kokemusta tietokoneista et tarvit-se, ohjauksessa lähdetään liikkeelle alkeista. Varaa oma aikasi jäsentoiminnanohjaaja Mialta p. 040 8370374.

www. mielenterveyshelmi.fi

HELMI ry:n verkkosivut:

Helmin uutiset, tapahtumat, ruokalistat, retket, ryhmät, viikko-ohjelmat, netti-Helmi, keskustelupalsta, kirjeenvaih-toilmoituksia ...

Verkkosivuilta tuorein tieto Helmin toiminnasta

Helmi 3/2010 31

järjestösivut

YHTEYsTIEdoT

Mielenterveysyhdistys HELMI ryPasilan puistotie 7 00240 Helsinkihelmi@mielenterveyshelmi.fi Puhelinvaihde: (09) 8689 070www.mielenterveyshelmi.fi

PasILan jäsEnTaLo

arto Mansikkavuoritoiminnanjohtaja p. (09) 8689 0724, gsm 0400 327 649

Minna jääskeläinen järjestösihteeri p. (09) 8689 0723, gsm 040 5576228

Mia Tynys-Khengui jäsentoiminnannohjaaja p. (09) 8689 0730, gsm 040 837 0374

anna-Mari Myöhänenjäsentoiminnanohjaaja (äitiyslomalla)

Tiina Finnberg palveluohjaaja (09) 8689 0732, gsm 040 545 1679

suvi Eriksson keittiöntyön ohjaaja (09) 8689 0725 gsm 041-546 5653

sIILITIEn jäsEnTaLo

Tuula aitto-oja työtoiminnanohjaaja gsm. (09) 8689 0741, gsm 040 7550 607

Mari säävälä jäsentoiminnanohjaaja p. (09) 8689 0740, gsm 040 541 0317

Sähköposti henkilökunnalle on muotoa: etunimi.sukunimi@ mielenterveyshelmi.fi

HELMI ry:n jäsentalotPasILan jäsEnTaLo

HELMI ry:n Pasilan jäsentalo sijaitsee osoitteessa Pasilan Puistotie 7. Se on avoinna arkisin klo 9–15 (vastuujäse-nen ollessa paikalla talo on auki pi-dempään) ja viikonloppuisin klo 10 eteenpäin. Ovet suljetaan aina vii-meistään klo 18. Pasilan jäsentalo on auki vuoden jokaisena päivänä.

Jäsentoiminnanohjaajina Pasilan talolla toimivat Anna-Mari Myöhänen (äitiyslomalla) ja Mia Tynys-Khengui (yhteystiedot ohessa).

Löydät jäsentalolle helposti raitio-vaunuilla 7A ja 7B. Jää pois Länsi-Pa-silassa, Kyllikinportin pysäkillä. Jäsen-talo on keltainen vanha puurakennus puistoalueen reunassa, mäen rintees-sä. Matkaa pysäkiltä on vain reilu sata metriä.

sIILITIEn jäsEnTaLo

HELMI ry:n Siilitien jäsentalo sijaitsee osoitteessa Siilitie 7A. Talo on avoinna arkisin klo 9–15. Jäsentoiminnanoh-jaajana talolla toimii Mari Säävälä (yh-teystiedot ohessa).

Jäsentalon löytää helposti. Siilitien metroasemalta on kävelymatkaa n. 250 metriä.

Aivan jäsentalon nurkalle pääsee bus-silla numero 79 (Ala-Malmilta Pihlaja-mäen pysäkille ja Viikin kautta Siilitien pysäkille). Bussi 81 lähtee Herttonie-men metroasemalta ja kulkee myös Siilitielle.

jäsentalojen vakituiset

MaananTaI

y Marian kuvataideryhmä Siilitiellä klo 12.30 - 14.

y Tuumatunti Pasilassa klo 13. Jutellaan jäsentalon yhteisistä asioista.

y Bingoa Pasilassa klo 14-15 (parilliset viikot) ohjaajana Irma. Pelataan kolme kierrosta hyvän mielen bingoa.

TIIsTaI

y Keskustelutuokio Siilitiellä klo 10.30. Jutellaan ajankohtaisista asioista. Ko-koontuu parittomilla viikoilla.

y Sauna kuumana Pasilassa. Miehet klo 13-14 ja naiset 14-15. Oma pyyhe mukaan!

y Helmikino Pasilassa klo 14-15.30, pa-

rittomat viikot. Katselemme elokuvia, konserttitaltiointeja ja dokumentteja.

y ”Voidaan paremmin” suljettu vertaistu-kiryhmä Pasilassa klo 14-15.30. Ryhmä on tarkoitettu depressiota sairastaville.

KEsKIvIIKKo

y Helmin Närhet Siilitiellä klo 12.15 -13.45. Ryhmä on laulullinen, esiintyvä ryhmä, jossa tärkeintä ei ole kaunis lau-luääni, vaan halu käyttää ääntään.

y Luovan kirjoittamisen ryhmä 1 Siilitiel-lä klo 15-17. Tutustutaan kirjoittamisen maailmaan erilaisten harjoitusten kautta. Täynnä.

y Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairas-tavien suljettu vertaistukiryhmä Pasi-lassa klo 17-19. Ryhmään otetaan vielä jäseniä. Lisätietoa jäsentoiminnanoh-jaaja Mialta (yhteystiedot alla).

y Luovan kirjoittamisen ryhmä 2 Siilitiellä klo 17.30-19.30. Ryhmä on tarkoitettu pi-dempään kirjoittaneille. Täynnä.

ToRsTaI

y Mielestä kuvaksi Siilitiellä klo 12.30 - 14.30. Herättelemme mielikuvia musii-kin, runon tai tarinan avulla, maalaam-me tai piirrämme ne.

y Levyraati Pasilassa klo 14-15. Suosittu raati kokoontuu olohuoneessa. Jo vuo-desta 1991.

PERjanTaI

y Käsityökerho Siilitiellä klo 10-11.15. Tehdään omia käsitöitä työtoiminnan-ohjaaja Tuula Aitto-ojan ohjauksessa.

y Sauna kuumana Pasilassa. Miehet klo 13-14 ja naiset 14-15. Oma pyyhe mukaan!

Liity nyt HELMI ry:n jäseneksiJäsenenä saat rahanarvoisia etuja – samalla edistät mielenterveysväen asiaa

Mielenterveysyhdistys HELMI on mielenterveys-

kuntoutujien ruohonjuuritason etujärjestö ja

toimintayhteisö, jossa asiantuntijoita ovat mielen-

terveyspalvelujen käyttäjät, jäsenet. Päivittäisessä

toiminnassa heidän kanssaan toimivat koulutetut

työntekijät, oman alansa ammattilaiset.

Yhdistyksen jäsenyys on avain Helmin toimintaan. Jäsenenä voit osallistua harrastus- ja vertaistukiryhmiin, retkille ja kursseille. Jäsenille on myös rahanarvoisia etuja, mm. tuettuja kulttuurielä-myksiä ja ryhmälomia, edullinen lounas sekä mahdollisuus käyttää nopeilla yhteyksillä varustettuja tietokoneita jäsentaloilla.

jäsEnEnä PYsYT ajan TasaLLa

Helmi-lehti postitetaan kaikille jäsenille automaattisesti neljä kertaa vuodessa. Lehdessä käsitellään mielenterveysalaan liittyviä teemo-ja ja ajankohtaista kulttuuritarjontaa. Lisäksi lehti toimii jäsenten tuottamien kirjoitusten ja taiteen julkaisufoorumina. Yhdistyksen

toiminnasta saa tietoa lehden järjestösivuilta. Jäsenille lähetetään lehden lisäksi jäsenkirje vähintään kaksi kertaa vuodessa.

YHTEIsö

Helmin jäseniä on tällä hetkellä 1040! Liittymällä jäseneksi olet mukana yhteisössä, joka ajaa mielenterveysväen etuja ja vaatii pa-rempaa hoitoa. Mitä suurempi jäsenmäärämme on, sitä enemmän asiaamme kuunnellaan. Yhteisö luo myös turvaa, virkistää mieltä ja löydät uusia ystäviä.

LIITY jo Tänään

Täytä alla oleva kuponki ja vie se postilaatikkoon. Postimerkkiä ei tarvita. Jonkin ajan kuluttua saat kotiisi ”Tervetuloa jäseneksi” -kirjeen, jossa on perustietoa yhdistyksen toiminnasta sekä lasku jäsenmaksun maksamista varten. Jäsenmaksu on 15 €.

LIsäTIEToa

Yhdistyksen monipuolisesta toiminnasta saat lisätietoa netistä w w w.mielenterveyshelmi.fi tai soittamalla Helmiin (09) 8689 070.

HELMI ry maksaa postimaksun

liittyä HELMI ry:n jäseneksi (sisältää Helmi-lehden). Vuosimaksu on 15 eu-roa. Kampanjaetuna kaikilta loppuvuonna (1.11.-31.12.2010) liittyneiltä uusilta jäseniltä merkitään myös vuoden 2011 jäsenmaksu maksetuksi.

tilata Helmi-lehden 30 euroa/vuosi.

saada lisätietoja HELMI ry:stä.

että päivitätte osoitteeni. Tässä uusi osoite.

Nimi: ______________________________________________

Osoite: _____________________________________________

Postitoimipaikka: _____________________________________

Syntymävuosi: _______________________________________

Allekirjoitus: ____/____20__ ___________________________

Mielenterveysyhdistys HELMI ry

Tunnus 5008300

00003 VASTAUSLÄHETYS

Haluan

Nyt kannattaa liittyä! Liittyessäsi jäseneksi loppuvuoden 2010 aikana merkitään samalla 2011 vuoden jäsenmaksu maksetuksi.

Helmi_2010_3_web

Documents

French Final - Study Sheet

העצמת בני משפחה של חולי אלצהיימר

расписание электричек Москва-Железка

حقوق الانسان بين الإسلام وبين إعلان الأمم المتحدة

Puntuación PAEF,s

ספר התבשילים

Šolski spis: Glista

phone

gidoi teknikoa

Бандеровщина

Active Partner List (International)

CLINICA DENTAL PORTUGAL

Курcовой проект по переходным процессам

Informacia ot BD i RIOSV 12 12 2005

טבלת תרופות למערכת העצבים האוטונומית

Махновщина

Ianos-animalbiblio

BIBLIOGRAFIA

לאומיות וחברת המידע

168名詞解釋