Katupölyn terveysvaikutukset

Preview:

DESCRIPTION

Katupölyn terveysvaikutukset. Raimo O. Salonen LKT, dosentti Kansanterveyslaitos (KTL) Ympäristöterveyden osasto Kuopio. Katupölyseminaari, Helsinki 15.3.2007. Yhdyskuntailman hiukkaset (PM). - PowerPoint PPT Presentation

Citation preview

Katupölyn terveysvaikutukset

Raimo O. SalonenLKT, dosentti

Kansanterveyslaitos (KTL)Ympäristöterveyden osasto

Kuopio

Katupölyseminaari, Helsinki 15.3.2007

Yhdyskuntailman hiukkaset (PM)• Tuhansien epäorgaanisten ja orgaanisten yhdisteiden

muodostama kiinteiden ja nestemäisten hiukkasten monimutkainen seos

• Paikalliset päästöt monista lähteistä (mm. liikenne, pienlämmitys, energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset) ja merkittävä kaukokulkeuma

• Herkät väestöryhmät: pienet lapset; kaikenikäiset astmaatikot; kroonista keuhkoahtaumaa, sepelvaltimotautia ja sydämen vajaatoimintaa sairastavat

• Kansanterveydellisesti laajamittaiset terveyshaitat (kuolleisuus, lyhentynyt elinajan odote, sairaalaanotot jne.)

Hiukkasten massakokojakaumaLuonto- tai Ihmisperäiset kaasut

Kemiallinenmuuntuma

Heikosti haihtuvat höyryt

Nukleaatio

Sekundääriset hiukkaset

Koagulaatio

Kuumat höyryt

Nukleaatiopäästölähteessä

Primääriset hiukkaset

Hiukkasrypäs

Suoratpäästöt

Nukleaatioilmakehässä

Koagulaatio

Koagulaatio+ Tiivistyminen

Mekaanisesti syntyneet hiukkasetTuulen nostama pölyMeripisarat, siitepölytTulivuoren purkausLiikenteen nostattama katupölyTeollisuuden ja energiantuotannon pölyt

Märkälaskeuma PainovoimaKasvu:

TiivistyminenKoagulaatio

1.0

Hiukkasten halkaisija (μm)

100 10 1 0.1 0.01

0.001

Hiu

kk

asp

itoi

suu

s

Sillanpää, 2006

EU:n CAFE-arvioita PM2.5-hiukkasten terveysvaikutuksista Suomessa v. 2000

Ennenaikaisia kuolemia 1 270

Menetettyjä elinvuosia 13 840

Imeväiskuolemia 2

Kroonisia keuhkoputkentulehduksia 620

Sairaalaan ottoja (sydän+keuhko) 383

Lasten alempia hengitystieoirepäiviä 778 870

Vajaakuntoisuuspäiviä (RAD) 15-64 v 1 323 390

Taloudelliset menetykset 1 – 2,9 miljardia € / v

Liikenteen erityispiirteitä päästölähteenä• Matala lähipäästölähde, jonka päästöille altistuu suuri

osa väestöstä (liikenteessä oloaika 0,5-1 t/vrk)- tuoreet, heikosti laimentuneet, reaktiiviset päästöt- liikenneväylien läheisyydessä voimistunut altistuminen

• Pakokaasupäästöt vähentyneet 1990-luvun alusta lähtien parantuneen moottoritekniikan ja pakokaasujen puhdistuksen sekä parempien polttoaineiden seurauksena

• Jarru-, rengas- ja katupölypäästöissä ei vastaavaa vähennystä, koska riippuvat liikennemäärästä, ajonopeudesta jne.

• Helsingin liikennemäärät ovat kasvaneet n.12%, Espoon >30% vv. 1996-2005

Mustan hiilen ja kuparin pitoisuus liikenteessä kerätyissä PM2.5 hiukkasissa 8-11 kertaa suurempi kuin pitoisuus Vallilassa. Raudan ja sinkin pitoisuudet noin kaksinkertaiset (Yli-Tuomi ym. 2005)

0

2

4

6

8

10

12

BC Cu Fe Zn Pit

oisu

us/P

itoi

suus

Val

lila

ssa

Keskusta

Kehä

Vallila

Pitoisuus liikenneväylällä vs. pitoisuus 14 m tien sivussa

Ilmansaastekuolleisuus Suomessa Epidemiologia

Päivittäisen ilmanlaadun vaihtelun yhteyskuolleisuuteen pääkaupunkiseudulla 1988-1996 (Penttinen ym. Scand J Work Environ Health 2004)

- PM10-pitoisuudet yhteydessä hengityssairauskuollei-suuteen, liikenteestä peräisin olevat polttohiukkaset myös kokonaiskuolleisuuteen

- huhti-heinäkuun O3-pitoisuudet yhteydessä hengitys-sairauskuolleisuuteen

Eri lähteiden hiukkasten yhteys sydänsairaiden terveyteen Helsingissä

Epidemiologia

Päivittäisen eri lähteiden PM2.5-hiukkasten vaihtelun yhteys sepelvaltimotautipotilaan sydämen hapen- puutteeseen (Lanki ym. 2006)

- liikenteestä ja kaukokulkeumasta peräisin olevien hiukkasten yhteys tilastollisesti merkitsevä

- maaperän, öljyn polton ja suolahiukkasten yhteys ei ollut merkitsevä

Maaperän PM10-hiukkasten yhteys astmalasten terveyteen Kuopiossa

Epidemiologia

Päivittäisen hiukkaspitoisuuden vaihtelun yhteysoireisiin ja keuhkojen toimintaan (Tiittanen ym. 1999)

- PM10, PM10-2.5, PM2.5 ja maaperän PM10 tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä yskään ja suuntaa antavasti aamu-PEF mittausarvoon

Katupölyssä maaperän toksisia mikrobikomponentteja ja

eri muotoisia mineraalihiukkasia

Toksikologia Tulehdusvasteet keuhkojen ääreisosien puolustus-soluissa, makrofageissa (Salonen ym. 2004, Holopainen ym. 2004)

- kevät-PM10 voimakkaampi kuin talvi-PM10, syynä maaperän gram-negatiivisten bakteerien endotoksiini (samanlaisia havaintoja myöhemmin PM2.5:stä) – voisiko selittää katupölyn ärsyttävyyttä?

- hiekoitusmineraalien valinnalla voi olla merkitystä, levymäisillä hiukkasilla suurin tulehduspotentiaali

Karkeiden hengitettävien hiukkasten (PM10-2.5) terveysvaikutukset

(Brunekreef & Forsberg 2005)

• Kuolleisuus ja sydänsairaudet PM10-2.5 ei yhtä selvästi vaikuttava kuin PM2.5 – tästä viitteitä Suomessakin

• Hengityssairaiden sairaalaanotot PM10-2.5 vähintään yhtä voimakkaasti vaikuttava kuin PM2.5 – ei osoitettu Suomessa

• Hengityssairaiden ärsytysoireet ja keuhkojen toiminnan heikentyminen Suomessakin astmalapsilla osoitettuja haittoja keväiseen katupölyaikaan

Katupölylle altistumisen ja terveyshaittojen torjunta

• Hyvä katujen kunnossapito Hiekoitusmateriaalin valinta, hiekoituskäytännöt, hiekan poistokäytännöt ja pölyämisen estäminen ym. – Onko koskaan riittävän tehokasta?

• Kaavoitus Autottomat vyöhykkeet kaupunkikeskustoihin, suojavyöhykkeet vilkkaiden liikenneväylien ja asuin-kortteleiden välille – Onko halua toteuttaa?

• Kaupunkiajoneuvoihin ja -asuntoihin tehokas ilmansuodatus Henkilökohtaista pienhiukkasaltistumista asunnoissa vähennettävissä jopa 27% (Hänninen ym. 2005)

• Ilmanlaadun tiedotus ja ennusteet PM2.5 mukaan indeksiin, katupölyepisodiaikoina tehostettu terveysneuvonta – Entä yksityisautoilun rajoittaminen?

KTL:n huippuyksikön hiukkastutkimus-ryhmät 2002-2007 (SA & Tekes)

• Epidemiologia: Juha Pekkanen, Kirsi Timonen, Timo Lanki, Marko Vallius, Pasi Penttinen, Pekka Tiittanen, Jaana Kettunen

• Altistuminen: Matti Jantunen, Kimmo Koistinen, Otto Hänninen, Anu Kousa, Tuulia Rotko, Sari Alm, Päivi Aarnio, Tarja Yli-Tuomi

• Toksikologia: Raimo O. Salonen, Maija-Riitta Hirvonen, Arto Pennanen, Arja Hälinen, Pasi Jalava, Mikko Happo

• Riskinarviointi: Jouni T. Tuomisto, Marko Tainio, Olli Leino

Lisätietoja KTL:n koordinoimista EU-monikeskustutkimuksista

• ULTRA: http://www.ktl.fi/ultra

• EXPOLIS: http://www.ktl.fi/expolis

• PAMCHAR: http://www.pamchar.org

Recommended