View
3
Download
0
Category
Preview:
Citation preview
1
HUITTISTEN KAUPUNKI
Huittisten kaupunginpäihde- ja mielenterveys-
strategia2012–2017
Huittisten perusturvakeskus 27.4.2012
2
Sisällys
1. Johdanto ...................................................................................................................................... 32. Päihde- ja mielenterveystyötä ohjaavia taustatekijöitä ................................................................. 4
2.1 Päihde- ja mielenterveystyötä ohjaavia lakeja ja suosituksia ............................................ 42.2 Päihdepalvelujen laatusuositukset ..................................................................................... 62.3 Mielenterveyspalveluiden laatusuositukset ....................................................................... 7
3. Huittisten kaupungin päihde- ja mielenterveysstrategia ............................................................... 73.1 Huittisten päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen taustaa ................................................. 73.2 Tilastotietoja Huittisten päihde- ja mielenterveystilanteesta ................................................... 93.3 Päihde- ja mielenterveys tilanteen seuranta indikaattorien avulla ......................................... 103.4 Päihde ja mielenterveysstrategian tavoitteet ................................................................... 123.5 Strategiassa käytetyt käsitteet .......................................................................................... 13
3.5.1 Ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö.......................................................................... 133.5.2 Varhainen puuttuminen ................................................................................................. 143.5.3 Mini-interventio ............................................................................................................ 143.5.4 Riskirajat ...................................................................................................................... 15
4 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön toteutus Huittisissa ..................................................... 164.1. Ennaltaehkäisy perheiden kanssa tehtävän työn keinoin ...................................................... 164.2 Koulujen ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö .................................................................. 174.3 Nuorisotyön rooli ehkäisevässä päihde- ja mielenterveystyössä ........................................... 194.4 Sosiaalikeskuksen rooli ehkäisevässä päihde- ja mielenterveystyössä .................................. 204.5 Terveyskeskuksen aikuistyön rooli ennaltaehkäisevässä päihde- ja mielenterveystyössä ...... 224.6 Huittisissa tehtävä muu ennaltaehkäisevä työ....................................................................... 23
5. Peruspalvelujen varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön toimintamallin kehittäminen ....... 255.1 Toimintamallin sisältö ......................................................................................................... 26
6. Korjaava päihde- ja mielenterveystyö .................................................................................... 296.1 Satakunnan sairaanhoitopiiri, Huittinen/Harjavallan sairaala/Pori ............................... 296.2 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Vammalan aluesairaala ................................................... 296.3 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Loimaan aluesairaala .................................................. 306.4 Avohuollon ostopalvelut ................................................................................................... 306.5 Laitospalvelut .................................................................................................................... 316.6 Julkisia palveluja täydentävät palvelut ............................................................................. 32
7. Päihde- ja mielenterveystyön kehittämistoimenpiteet ................................................................ 338. Seuranta ja arviointi ................................................................................................................ 34
Taulukko 1. Päihdehaittoja ennakoivat tekijät ........................................................................ 11Taulukko 2. Päihteiden vaikutus hyvinvointiin ...................................................................... 11Taulukko 3. Mielenterveys indikaattoreita ............................................................................. 12
3
1. Johdanto
Huittisten kaupungin päihde- ja mielenterveysstrategia on laadittu Länsi 2012- päihde- ja mielenter-
veystyön kehittämishankeen aikana moniammatillisissa työryhmissä. Huittisten eri hallintokunnat
ovat osaltaan osallistuneet strategian tekemiseen kommentoimalla ja täydentämällä asiakirjaa sekä
osallistumalla kehittämisiltapäivään. Päihde- ja mielenterveysstrategiatyön ohjausryhmään ovat kuu-
luneet hoitotyönjohtaja Tarja Horn, osastonhoitaja Kaisu Härkälä, va. ylilääkäri Linnea Kenni-Jussila,
perusturvajohtaja Kristiina Piirala, sairaanhoitaja Marja Leino-Järvinen, sosiaalityönjohtaja Sinikka
Piranen ja hanketyöntekijä Marjo Virtanen. Laajennettuun alatyöryhmään ovat heidän lisäkseen kuu-
luneet terveyskeskuksen psykologi Kaisu Aronoja, päiväkeskuksen ohjaaja Jaakko Halminen, perhe-
neuvolan sosiaalityöntekijä Eija Hyyti, sairaankuljetusyrittäjä Sari Kiuru, Sastamalan päihdeklinikan
sairaanhoitaja Hanneli Nieminen terveyskeskus Lääkäri Elina Pesonen, Sastamalan päihdeklinikan
sairaanhoitaja Marita Saari ja avoterveydenhuollon osastonhoitaja Marja Vuorinen.
Päihde- ja mielenterveystyö liitetään entistä tiiviimmin yhteen, koska yhä useammalla asiakkaalla
on sekä mielenterveys- että päihdeongelmia. Tämän vuoksi myös valtakunnallinen suuntaus on, että
kunnissa tehdään yhteinen päihde- ja mielenterveysstrategia. Näin hoidon vaikuttavuuden on ajatel-
tu paranevan. Tämä asiakirja on Huittisten ja Vampulan kuntaliitoksena muodostuneen uuden Huittis-
ten ensimmäinen päihde- ja mielenterveysstrategia. Strategia on osa Länsi 2012- päihde- ja mielenter-
veystyön kehittämishankeen Huittisten pilottia. Hanke painotti kansallisen sosiaali- terveydenhuollon
kehittämisohjelman (Kaste) tavoitteista ja toimenpiteistä erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edis-
tämistä sekä ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista päihde- ja mielenterveystyössä. Hankerahoi-
tuksella palkattiin perusturvakeskuksesta sosiaaliohjaaja Marjo Virtanen hanketyöntekijäksi ajalle
21.8.2011–19.2.2012. Hänen työhönsä kuului koulutuksen järjestäminen, päihde- ja mielenterveys-
strategian kokoaminen ja päivitys. Peruspalveluissa päihdetietoutta ja työmenetelmien osaamista ke-
hitettiin koulutuksella Länsi 2012-hankkeen tuella vuoden 2010–2012 aikana.
Päihde- ja mielenterveysstrategiassa luodaan katsaus nykyiseen palvelujärjestelmään ja ennaltaehkäi-
sevään työhön. Työryhmät ovat keskittyneet ajankohtaisten tarpeiden vuoksi ennaltaehkäisevään
päihdetyöhön, varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen, varhaiseen puuttumiseen
ja toimintamallien yhdenmukaistamiseen. Pääpaino Huittisten päihde- ja mielenterveystyössä on py-
ritty suuntaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluihin kehittämällä Huittisiin oma varhais-
vaiheen mielenterveys- ja päihdetyön toimintamalli sekä tiivistämällä toimijoiden välistä yhteistyötä.
4
Päihde- ja mielenterveysstrategia linjaa Huittisten päihde- ja mielenterveystyötä vuosille 2012–2017.
Strategialla luodaan linjaukset toimivalle päihde- ja mielenterveystyölle ja näiden palvelujen kehittä-
miselle yhteistyössä kaupungin ja sen kanssa yhteistyötä tekevien kumppaneiden kesken. Huittisten
päihde- ja mielenterveystyön painopiste on sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa. Erityis-
huomio kiinnitetään ehkäisevään työhön, varhaiseen puuttumiseen ja päihdehaittojen vähentämiseen.
Peruspalveluissa päihde- ja mielenterveystyö nähdään osana perustehtävää. Riittävien, monipuolisten,
joustavien ja laadukkaiden päihde- ja mielenterveyspalvelujen järjestäminen Huittisissa edellyttää
hyvää yhteistyötä eri tasoilla toteutettavien sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen ja erityis-
palvelujen kesken. Laadukkaalla päihde- ja mielenterveystyöllä vähennetään muiden palvelujen tar-
vetta ja saadaan aikaan myös taloudellisia säästöjä.
2. Päihde- ja mielenterveystyötä ohjaavia taustatekijöitä
2.1 Päihde- ja mielenterveystyötä ohjaavia lakeja ja suosituksia
Päihde- ja mielenterveyspalveluja tuotetaan sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluina.
Päihdetyön järjestämisvastuuta määrittävät useat lait. Perustuslain (731/1999) mukaan kunnan on
turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut ja edistettävä väestön terveyttä.
Kuntalain (365/1995) §:n mukaan kunnan on pyrittävä edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja
kestävää kehitystä alueellaan. Päihdehuoltolaki (41/ 1986) velvoittaa kunnat järjestämään
päihdehuollon palvelut sisällöltään ja laadultaan sellaisiksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää.
Raittiustyölain (828 1982) ja -asetuksen mukaan kunnissa tulee olla toimielin vastaamassa
raittiustyön toimeenpanosta, raittiuden edistämisestä ja alkoholiolojen seurannasta. Huittisissa tämä
toimielin on valtuuston nimeämä päihdetyön työryhmä. Päihdetyön työryhmä tekee yhteistyötä
erityisesti sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen kanssa. Päihdetyön työryhmän tehtävänä on päivittää
määräajoin Huittisten päihdestrategia ja asettaa yksityiskohtaiset kehittämistavoitteet Huittisissa
tehtävälle päihdetyölle.
Päihdetyötä ohjaavat osaltaan myös alkoholilaki (1143/1994), sosiaalihuoltolaki (710/1982), tervey-
denhuoltolaki (1326/2010), kansanterveyslaki (66/1972), erikoissairaanhoitolaki (1062/1989) sekä
lastensuojelulaki (417/2007). Lakien lisäksi on olemassa alkoholi- ja huumeongelmaisen käypä hoito-
suosituksia, joiden tavoitteena on parantaa ja selkeyttää päihdeongelman hoitoa, lisätä tietoa ja vaikut-
taa asenteisiin, parantaa moniammatillista yhteistyötä ja edistää verkostoitumista. Käypä hoito -
suosituksia on laadittu myös depressiosta (2004/2009), tupakoinnista, nikotiiniriippuvuudesta ja vie-
5
roitushoidoista (2006), skitsofreniasta (2008), epävakaasta persoonallisuudesta (2008) sekä kak-
sisuuntaisesta mielialahäiriöstä (2008).
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman (Kaste) vuosille 2008–2011 yhdeksi
toimenpidealueeksi on valittu ennalta ehkäisy ja varhainen puuttuminen. Haasteina mainitaan mm.
syrjäytyminen, lastensuojelun tarpeen kasvu, väkivalta perheissä, päihteiden käytön yleistyminen sekä
mielenterveysongelmat. (STM 2008.) Näihin haasteisiin pyritään vastaamaan mm. vahvistamalla
henkilöstön ammatillista osaamista. Myös palvelujen uudelleen organisointi on tärkeää ja esimerkiksi
lasten, nuorten ja perheiden palveluihin liittyvässä työssä pitää huomioida ennalta ehkäisy sekä
painottaa varhaista puuttumista kaikissa palveluympäristöissä. Tavoitteena on ottaa käyttöön uusia
työmenetelmiä ja hyviä työkäytäntöjä.
Kansallisessa mielenterveys- ja päihdesuunnitelmassa (STM selvityksiä 2009:3) linjataan
mielenterveys- ja päihdetyön tulevaisuuden keskeiset periaatteet ja painopistealueet vuoteen 2015.
Suunnitelmassa painotetaan muun muassa perheiden kanssa työskentelyä mielenterveys- ja
päihdeongelmien sukupolvelta toiselle siirtymisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Palveluiden
kehittämisen osalta suunnitelmassa painotetaan peruspalvelujen roolin vahvistamista ja osaamisen
lisäämistä mielenterveys- ja päihdetyössä. Lasten ja nuorten palveluja tulisi tarjota mahdollisimman
lähellä lapsen omaa kasvuympäristöä.
Lastensuojelulaissa (417/2007) ja terveydenhuoltolaissa (1326/2010) todetaan, että lapsen hoidon ja
tuen tarve on selvitettävä ja lapselle on turvattava riittävä hoito ja tuki, kun lapsen vanhempi, huoltaja
tai muu lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaava henkilö saa päihde- tai mielenterveyspalveluja. Mie-
lenterveyslain (1990/1116) mukaan kunnan tulee huolehtia alueellaan tässä laissa tarkoitettujen
mielenterveyspalvelujen järjestämisestä osana kansanterveystyötä ja sosiaalihuoltoa. Mielenterveys-
palveluiden tulisi vastata sekä sisällöltään että laajuudeltaan alueella esiintyvään tarpeeseen. Lain
mukaan avopalvelut ovat ensisijaisia, ja kaikkineen palvelujärjestelmän tulisi tukea oma-aloitteista
hoitoon hakeutumista ja itsenäistä suoriutumista.
Lasten- ja nuorten palveluita kehitettäessä kehittämistyötä linjaavat asetus neuvolatoiminnasta sekä
koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta (380/2009), laki nuorisolain muuttamisesta (693/2010), pe-
rusopetuslain muutos (642/2010), laki nuoren rikoksesta epäillyn tilanteen selvittämisestä
(633/2010) ja maahanmuuttajien osalta laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010). Keskeisiä ke-
hittämiskohteita päihteettömyyden ja mielenterveyden edistämisessä ovat lapsen ja nuoren kasvun ja
kehityksen tukeminen ja terveyden ylläpitäminen, osallisuuden, harrastustoiminnan ja päihteettö-
6
myyden tukeminen, varhaiskasvatus, perusopetus ja ohjaaminen opiskelussa eteenpäin, perheen ver-
kostoitumisen sekä lasten ja vanhempien vuorovaikutuksen tukeminen.
Päihtyneen henkilön akuuttihoitoa säätelee sosiaali- ja terveysministeriön antamat ohjeet (STM
2006:65). Opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidosta eräillä lääkkeillä säädetään STM:n ase-
tuksella (33/2008): mukaan opioidiriippuvaisen hoidon tarve tulee arvioida ja hoito toteuttaa sel-
laisessa terveyskeskuksessa, päihdehuollon yksikössä tai vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon
yksikössä, jossa on hoidon antamiseen perehtynyt hoidosta vastaava lääkäri ja toiminnan edellyttämä
muu henkilökunta sekä muut edellytykset hoidon antamiseen. Huumausainepoliittisessa toimenpide-
ohjelmassa (2002) annetaan ohjeita huumeongelman ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi.
2.2 Päihdepalvelujen laatusuositukset
Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Kuntaliitto julkaisivat päihdepalveluiden laatusuositukset vuonna
2002. Laatusuositusten tavoitteena on tukea päihdepalvelujen suunnittelua, päätöksentekoa, järjestä-
mistä, tuottamista ja kehittämistä. Laatusuositukset koskevat kuntien, yksityisten ja järjestöjen tuot-
tamia palveluja. Laatusuosituksissa mainitaan muun muassa:
• Kuntalaisilla on asuinpaikasta riippumatta oikeus tarpeenmukaiseen ja tasokkaaseen sekä oi-keaan aikaan toteutettuun päihdehoitoon ja päihdekuntoutukseen.
• Päihteiden käyttöön ja niihin liittyviin ongelmiin tulee vastata kaikilla palvelujen tasoilla mah-dollisimman varhain ja tarjota aktiivisesti tietoa, tukea ja apua. Menettelytapaa tulee soveltaaerityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yleisissä palveluissa, kuten sosiaalityössä, työterveys-huollossa, opiskelija- ja kouluterveydenhuollossa, muussa perusterveydenhuollossa sekä äi-tiysneuvoloissa.
• Palveluita järjestettäessä tulee huomioida asiakkaan perus- ja ihmisoikeuksien sekä oikeustur-van toteutuminen.
• Lähtökohtana päihdehoidossa ja päihdepalveluissa on asiakkaan ja hänen läheistensä avun, tu-en ja hoidon tarve.
• Periaatteina ovat asiakkaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen ja omatoimisuuden tu-keminen sekä luottamuksellisuus.
• Asiakkaan osallistuminen omaa hoitoaan koskevaan suunnitteluun, päätöksentekoon ja hoidonsisältöön tulee turvata.
• Päihdekuntoutuksessa tulee huomioida asiakkaan fyysinen ja psyykkinen terveydentila sekäsosiaalinen tilanne ja muu tuen tarve.
• Päihdepalveluyksiköiden tulee tehdä päihdepalvelujen kehittämistyötä yhteistyössä asiakkai-den ja heitä edustavien järjestöjen ja vertaistukiryhmien kanssa. (STM ja Kuntaliitto 2002, 15.)
Päihdepalvelujen laatua ohjaavat suositukset ja periaatteet pyrkivät huomioimaan asiakkaat ja heidän
läheistensä tarpeet. Ne koskevat palvelujen tuottamisen yleisiä periaatteita ja pitkäjännitteisen työn
7
tarpeita sekä myös konkreettisimpia laadukkaan päihdepalvelujen toteutumisen edellytyksiä. Osa
näistä suosituksista pohjautuu päihdetyön sisällölliseen, sosiaalioikeudelliseen ja eettiseen perustaan.
2.3 Mielenterveyspalveluiden laatusuositukset
Mielenterveyspalveluiden laatusuosituksessa (STM 2001) edellytetään seuraavien periaatteiden to-
teutumista:
• Kunnassa tuetaan asukkaiden hyvinvointia ja mielenterveyttä.• Kuntalaista autetaan peruspalveluissa. Työntekijöillä on asenteellinen valmius, riittävä herk-
kyys, riittävä taitotieto ja riittävät vuorovaikutustaidot tunnistaa ja kohdata psykososiaalis-ta/henkistä tukea ja kriisiapua edellyttävät tilanteet. Lisäksi varmennetaan, että mielenterve-ysongelmien tunnistamiseen ja niissä tukemiseen tähtäävä työote toteutuu kaikkia kuntalaisia,lapsia, nuoria, työikäisiä ja iäkkäitä koskevissa palveluissa.
• Jokainen pääsee elämäntilanteensa ja ongelmiensa kannalta tarkoituksenmukaiseen tutkimuk-seen ja hoitoon. Hoidon tarve arvioidaan ja hoito käynnistetään ensisijaisesti peruspalveluissa,etenkin perusterveydenhuollossa.
• Hoito toteutuu sovitun suunnitelman mukaan.• Ensisijaista on avohoito. Kaikessa hoidossa on kuntouttava ote.• Potilas pääsee psykiatriseen sairaalahoitoon tarvittaessa.• Palvelujärjestelmän sisäinen yhteistyö, vastuut ja työnjako on selvitetty ja sovittu.• Mielenterveyspalveluissa kunnioitetaan ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia.• Henkilöstön määrä ja rakenne määritellään osana mielenterveystyön kokonaissuunnitelmaa.• Henkilöstön osaamisesta ja jaksamisesta pidetään huolta.• Palveluita ja toimintaa seurataan ja havaintoja hyödynnetään suunnittelussa.• Mielenterveystyötä varten tehdään kokonaissuunnitelma.
3. Huittisten kaupungin päihde- ja mielenterveysstrategia
3.1 Huittisten päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen taustaa
Päihde- ja mielenterveysongelmien kansanterveydellinen merkitys on suuri. Mielenterveyshäiriöiden
yleisyys ei ole muuttunut, mutta niihin liittyvä työkyvyttömyys on lisääntynyt voimakkaasti. Suomessa
sairauspäivärahapäivistä joka neljäs ja uusista työkyvyttömyyseläkkeistä joka kolmas myönnetään
psyykkisin perustein. Työikäisten yleisin kuolinsyy on alkoholiperäiset sairaudet. Päihde- ja mielen-
terveysongelmien esiintyminen samanaikaisesti on selvästi lisääntynyt. Varhainen puuttuminen ja
oikea-aikaiset ja oikein suunnatut tuki- ja hoitotoimenpiteet voivat vähentää päihde- ja mielenterve-
ysongelmista johtuvaa työkyvyttömyyttä ja siitä aiheutuvia seurauksia sekä yksilö- että yhteiskunnan
tasolla. Päihde- ja mielenterveysongelmat ovat taakka, joihin on saatava apua mahdollisimman helpos-
8
ti kuntalaisten arjessa. Päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen parantaa koko yhteiskunnan hyvin-
vointia.
Mielenterveys rakentuu elämän arkiympäristöissä. Terveydenhuollon organisaatiot ja palvelut tarjoa-
vat apua erilaisiin ongelmatilanteisiin, mutta mielenterveyden edistämistyötä tulee Huittisissa tehdä
niissä ympäristöissä, joissa lapset, nuoret ja aikuiset elävät ja viettävät aikaansa. Nuoren päihteiden
käyttöön vaikuttavat monet tekijät, muun muassa kulttuuri ja ympäristö, jossa nuori elää, ystävät ja
yhteiset tavat viettää vapaa-aikaa heidän kanssaan, muiden perheen jäsenten päihteiden käyttö ja
asenteet päihteitä kohtaan sekä nuoren itsetunto ja usko itseensä (Niemelä 2008). Poikittaistutkimus-
ten mukaan päihteitä käyttävillä nuorilla on muita enemmän mielenterveyden häiriöitä ja esimerkiksi
tupakoivat ja runsaasti alkoholia käyttävät nuoret ovat itsetuhoisempia kuin ne nuoret, jotka eivät
tupakoi ja käyttävät alkoholia kohtuullisesti tai eivät ollenkaan (Laukkanen 2010). Lisäksi runsas al-
koholin käyttö ja päivittäinen tupakointi on yhteydessä runsaaseen psykosomaattiseen oireiluun. Seu-
rantatutkimukset ovat osoittaneet, että varhain aloitetulla päihteiden käytöllä on yhteys muun muassa
nuoren myöhempään päihteiden käyttöön, hyvinvointiin ja mielenterveyteen (Pitkänen 2005).
Mielenterveys- ja päihdeongelmilla on yhteisiä suojaavia tekijöitä ja riskitekijöitä. Nämä liittyvät muun
muassa päihteiden saatavuuteen ja käyttötapoihin, lapsuuden kasvuolosuhteisiin sekä biologiseen ja
psyykkiseen haavoittuvuuteen. Koska riskitekijät ovat yhteisiä, mielenterveyttä edistävässä työssä ja
ehkäisevässä päihdetyössä ovat samantyyppiset interventiotkin usein vaikuttavia. Avainhaasteena
Huittisissa on tällä hetkellä peruspalvelujen kehittäminen, johon päihde- ja mielenterveysstrategian
päivittäminen antaa hyvän välineen. Nykyisten valtakunnallisten suositusten mukaisesti Huittisissa
pääpaino päihde- ja mielenterveystyön kehittämisessä on asetettu varhaiseen puuttumiseen, perus-
palveluihin sekä mielenterveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisyyn. Kohderyhmään kuuluvat kaikki
kuntalaiset, erityishuomio on kiinnitetty lapsiin ja nuoriin.
Ennalta ehkäisevää päihdetyötä tehdään jo nyt Huittisten peruspalveluissa laajasti. Ennalta ehkäisevää
työtä tehdään muun muassa sosiaali- ja terveyskeskuksessa päihdetiedotuksella, vanhemmuuden tu-
kemisella ja varhaisella puuttumisella, työterveyshuollossa ja polikliinisessa työssä tiedotuksen ja mi-
ni-intervention keinoin, koulutoimessa koulujen oppilashuoltosuunnitelman kautta, päihdekasvatuk-
sella ja varhaisella puuttumisella sekä nuoriso- ja liikuntapalveluissa nuorten kasvun ja osallisuuden
tukemisella, päihteettömillä nuorisotiloilla ja erilaisin tilaisuuksin sekä varhaisella puuttumisella.
Huittisten päihdetyön kokonaisuus rakentuu ehkäisevästä ja korjaavasta päihdetyöstä. Ehkäisevä
päihdetyö on osa laajempaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, jota tehdään koko yhteiskunnassa.
Korjaava työ sisältää päihdehuollon omat hoito- ja kuntoutuspalvelut. Korjaavaa päihdetyötä tehdään
9
useimmiten yhdessä mielenterveyspalveluiden kanssa, koska monilla päihdeongelmaisilla on myös
mielenterveysongelmia. Korjaavaa työtä tehdään myös Huittisten peruspalveluissa mm. sosiaali- ja
terveydenhuollossa ja lastensuojelussa. Ehkäisevä ja korjaava päihdetyö eivät ole keskenään selkeästi
erottuvia ja tarkkarajaisia, vaan ehkäisevä päihdetyö voi olla myös korjaavaa työtä ja korjaava työ
joiltain osiltaan ehkäisevää työtä, varsinkin jos asiaa tarkastellaan tehtävän työn
seurannaisvaikutuksien kautta.
3.2 Tilastotietoja Huittisten päihde- ja mielenterveystilanteesta
Terveyden ja (THL) julkaiseman virallisen tilaston (Päihdetilastollinen vuosikirja 2011) mukaan alko-
holin kulutus vuonna 2010 Huittisissa oli 100 %:ksi alkoholiksi muutettuna 9,8 litraa asukasta koh-
den. Koko Satakunnan keskiarvon ollessa 8,3 litraa ja lähikuntien, Harjavallan 9,6 litraa, Säkylän 10,7
litraa ja Kokemäen 7,7 litraa. Tilaston mukaan Huittisissa myytiin vuonna 2010 väkeviä viinoja 99 000
litraa, viinejä 110 000 litraa, siideriä 104 000 litraa, Long drink -juomia 129 000 litraa ja olutta (III ja
IV) yhteensä 963 000 litraa.
Lastensuojeluun tuli vuonna 2011 lapsen päihteidenkäyttöön liittyviä lastensuojeluilmoituksia 11
lapsesta. Samasta lapsesta saattoi tulla useita ilmoituksia. Suoranaisesti vanhempien alkoholin käytös-
tä johtuneiden syiden perusteella lastensuojeluilmoituksia tuli neljästä eri perheestä. Poliisin tietoon
tulleita rattijuopumustapauksia Huittisissa oli vuonna 2011 yhteensä 32, kun vastaava luku vuonna
2010 oli 52. Vuonna 2011 juopumuksen vuoksi säilöön otettiin Huittisissa 51 henkilöä ja vuonna 2010
säilöön otettiin 50 henkilöä. Erityispiirteenä Huittisissa on kaupungin kokoon nähden melko huomat-
tava huumeiden käyttäjien sekä korvaushoidossa käyvien määrä. Ongelma näyttäisi olevan kasvussa.
Kouluterveyskysely 2011 raportissa huolen aiheeksi verrattuna edelliseen (2009) kyselyvuoteen Huit-
tislaisten 8. ja 9. luokkien oppilailla nousi koulun fyysisten olojen kokeminen puutteellisemmiksi, kou-
lun työilmapiiri heikkeneminen, koulukiusatuksi joutumisen lisääntyminen, lintsaamisen lisääntymi-
nen, kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsyn kokeminen vaikeammaksi ja koulunkäynnin vaike-
uksiin avun saamisen vähentyminen. Vastaavasti huolen aiheiden muutokset lukion 1. ja 2. vuoden
opiskelijoilla olivat vanhempien työttömyyden lisääntyminen, vanhemmat tiesivät huonommin lap-
sensa viikonloppuiltojen viettopaikan, koulun työilmapiiri heikkeni, opiskeluun liittyvät vaikeudet
lisääntyivät, päivittäinen tupakointi lisääntyi ja koulupsykologin vastaanotolle pääsy koettiin vaike-
ammaksi.
10
3.3 Päihde- ja mielenterveys tilanteen seuranta indikaattorien avulla
Kuntalaisten hyvinvoinnin kehityksen seuraamiseksi elämänkulun eri vaiheessa tarvitaan tilastotietoa.
Hyvinvointi-indikaattorit mittaavat mm. kuntalaisten fyysistä ympäristöä, elämäntapoja, elinoloja,
palveluiden käyttöä, väestökehitystä, sairastavuutta ja kuolleisuutta. SOTKAnet (www.sotkanet.fi
tilasto- ja indikaattoripankki tuottaa valtakunnallista ja kuntakohtaista tietoa muun muassa päihde- ja
mielenterveyteen liittyvissä asioissa. Avainpäihde- ja mielenterveysindikaattorit antavat tietoa päih-
teiden käytöstä ja siitä aiheutuvista haitoista sekä suuntaviivat kustannustehokkaalle toimille päihtei-
den käytön ja siitä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi.
Huittisten päihde- ja mielenterveysstrategiaa tehtäessä tarkasteluun valittiin yleisimmät kuntien stra-
tegioissa käytettävät indikaattorit. Valitut indikaattorit ovat: 1. Päihdehaittoja ennakoivat tekijät (tau-
lukko 1): alkoholin myynti/kulutus, koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17–24 -vuotiaat, työlli-
syys/työttömyys, toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, nuorten päivittäinen tupakointi,
nuorten humalajuominen ja nuorten huumekokeilut. 2. Päihteiden vaikutus hyvinvointiin (taulukko
2): päihdehuollon avopalvelukäynnit, laitoshuoltopäivät, väkivaltarikokset ja huostaan otetut lapset. 3.
Mielenterveysindikaattorit (taulukko 3.): psykiatrian avohoitokäynnit, mielenterveysperusteisesti
sairaspäivärahaa saaneet 25–64 -vuotiaat, nuorten kokema keskivaikea tai vaikea masentuneisuus,
koulu-uupumus ja läheisen alkoholinkäytöstä aiheutuneet ongelmat. Huittisten päihde- ja mielenter-
veysindikaattorien tavoitteena on arvioida kuntalaisten terveyden- ja hyvinvoinnin kehittymistä ja
valita jatkossa toiminnan painopistealueet tulosten mukaisesti.
Seuraavissa taulukossa (taulukot 1.-3.) SOTKAnet-verkkopalvelusta poimitut Huittista koskevat
indikaattoritiedot ovat vuodelta 2010. Nuorten osalta indikaattoritiedot taulukkoon on poimittu
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen toimittamasta kouluterveyskysely 2011 Huittisten
kuntaraportista. Kouluterveyskysely 2011 toteutettiin Huittisissa maalis-huhtikuussa luokkakyselynä
8. ja 9. luokkien oppilaille sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. Taulukoihin on lisätty
vertailutiedon saamiseksi Satakunnan ja koko maan päihde- ja mielenterveysindikaattoreiden
tunnuslukuja.
11
Taulukko 1. Päihdehaittoja ennakoivat tekijät
Päihdehaittojaennakoivat tekijät
Mittari MääräHuittinen (2010)
Vertailu 2010 2009 2008
Myynti/Kulutus Alkoholin myynti asukastakohti 100 alkoholina.
Kulutus 9,8 (litraa/asukas)
Huittinen:Satakunta:Koko maa:
9,88,38,1
9,88,58,3
10,08,78,5
Koulutus; Koulutuksen ulkopuolellejääneitä17–24 vuotiaita, vastaavanikäisestä väestöstä
2009: 13,1
(132 henkilöä)
Huittinen:Satakunta:Koko maa:
Eitietoja
13,111,011,4
13,511,511,8
Työllisyys/työttömyys: Työttömät työvoimasta(vuoden ka.)
8,1 %
397 henkilöä)
Huittinen:Satakunta:Koko maa:
8,110,910,2
8,411,010,3
6,7
Toimeentulotuki Toimeentulotukea saaneethenkilöt vuoden aikana,asukkaista
6,1 %
(435 taloutta /653henkilöä)
Huittinen:Satakunta:Koko maa:
6,15,87,0
5,06,07,1
4,3
Päivittäinen tupakoin-ti
Peruskoulun 8. ja 9. luokkienoppilaista (n=196)
Lukion 1. ja 2. vuoden opiske-lijat (n= 78)
2011: 2141 oppilasta)
1612 opiskelijaa)
Huittinen:Satakunta:Koko maa:
Huittinen:SatakuntaKoko maa:
201121,016,015,0
16,010,09,0
200923,0
2007
7,0
Humalajuominen Peruskoulun 8. ja 9. luokkienoppilaista (n=196)Tosi humalassa vähintäänkerran kuukaudessaLukion 1. ja 2. vuoden opiske-lijat (n= 78)
2011: 17 %33 oppilasta)
16(12 opiskelijaa)
Huittinen:Satakunta:Koko maa:
Huittinen:Satakunta:Koko maa:
17,018,015,0
16,025,023,0
18,0
32,0
Kokeillut laittomiahuumeita ainakinkerran
Peruskoulun 8. ja 9. luokkienoppilaista (n=196)
Lukion 1. ja 2. vuoden opiske-lijat (n= 78)
2011: 7(14 oppilasta)
(2 opiskelijaa)
Huittinen:Satakunta:Koko maa:
Huittinen:Satakunta:Koko maa:
7,06,07,0
2,010,07,0
7,0
4,0
Taulukko 2. Päihteiden vaikutus hyvinvointiin
Päihteiden vaikutushyvinvointiin
Mittari MääräHuittinen 2010
Vertailu2010 2009 2008
Avokäynnit Päihdehuollonavopalveluissaasiakkaita/1000 asukasta
6,9
(74 asiakasta)
Huittinen:Satakunta:Koko maa:
6,910,39,3
7,512,59,8
8,912,9
Laitoshuoltopäivät Päihteiden vuoksisairaaloiden jaterveyskeskustenvuodeosastolla hoidettujapotilaitaPäihdehuollon laitoksissahoidossa/1000 asukasta
4,4
(47 asiakasta)
2,4(26 asiakasta)
Huittinen:Satakunta:Koko maa:
Huittinen:Satakunta:Koko maa:
4,44,93,5
2,42,43,2
5,04,63,9
1,73,33,2
5,24,94,0
1,93,63,2
Väkivaltarikokset Poliisin tietoon tulleethenkeen tai terveyteenkohdistuneet rikokset/1000 asukasta
6,6
(70 kpl)
HuittinenSatakunta:Koko maa:
6,66,86,6
5,06,66,7
3,66,87,1
Huostaan otetut lapset Kodin ulkopuolelle sijoitetut0-17-vuotiaatsamanikäisestä väestöstä
0,6
12 lasta)
Huittinen:Satakunta:Koko maa:
0,61,41,3
0,71,31,3
0,81,31,3
12
Taulukko 3. Mielenterveys indikaattoreita
Mielenterveysindikaattoreita
Mittari MääräHuittinen2010
Vertailu 2010 2009 2008
Psykiatrian avohoito: Avohoitokäynnit/1000 asukasta
657 Huittinen:Satakunta:Koko maa:
657471301
603425276
641427287
Mielenterveysperusteisestisairaspäivärahaa saaneet
25–64 vuotiaat/1000vastaavanikäistä
27,5 Huittinen:Satakunta:Koko maa:
27,528,532,9
14,717,519,9
15,519,221,6
Koettu terveys: Keskivai-kea tai vaikea masentunei-suus
Peruskoulun 8. ja 9.luokkien oppilaista(n=196)
Lukion 1. ja 2. vuodenopiskelijat(n= 78)
13(25 oppilasta)
1310 oppilasta)
Huittinen:Satakunta:Koko maa:
Huittinen:Satakunta:Koko maa:
201113,014,013,0
13,010,010,0
2009 200712,0
9,0
Koulu-uupumus Peruskoulun 8. ja 9.luokkien oppilaista(n=196)
Lukion 1. ja 2. vuodenopiskelijat(n= 78)
1224 oppilasta)
1411 oppilasta)
Huittinen:Satakunta:Koko maa:
Huittinen:Satakunta:Koko maa:
12,012,012,0
14,09,0
10,0
12,0
11,0
Läheisen alkoholinkäyttöon aiheuttanut ongelmia
Peruskoulun 8. ja 9.luokkien oppilaista(n=195)Lukion 1. ja 2. vuodenopiskelijat(n= 78)
13 %(25 oppilasta)
oppilasta)
Huittinen:Satakunta:Koko maa:Huittinen:Satakunta:Koko maa:
13,013,012,09,013,013,0
14,0
3.4 Päihde ja mielenterveysstrategian tavoitteet
Huittisten päihde- ja mielenterveystyön painopiste on sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa.
Erityishuomio kiinnitetään varhaiseen puuttumiseen, ennaltaehkäisyyn, mielenterveyden edistämi-
seen ja päihdehaittojen oleelliseen vähentämiseen. Peruspalveluissa päihde- ja mielenterveystyö näh-
dään osaksi perustehtävää. Nuorten mielenterveyden edistäminen tapahtuu kaikissa niissä arkisissa
yhteisöissä, joissa nuoret elävät ja viettävät aikaansa. Tämä tarkoittaa sitä, että nuoria kuunnellaan,
ollaan heidän asioistaan kiinnostuneita sekä rohkaistaan ja kannustetaan heitä kasvamaan omaksi
itsekseen.
Keskeisinä päihde- ja mielenterveysstrategian tavoitteina Huittisissa on:
1. Panostaa päihdeongelmien ja mielenterveyshäiriöiden varhaiseen tunnistamiseen, ennaltaeh-
käisyyn sekä varhaiseen puuttumiseen peruspalveluissa
2. Tehostaa varhaisessa vaiheessa tarjottavaa hoitoa perusturvakeskuksessa avohoitopainottei-
sesti
3. Huolehtia riittävien, korkealaatuisten ja joustavien peruspalveluiden saatavuudesta
13
4. Vahvistaa toimivaa yhteistyötä perus- ja erityispalveluiden, eri palveluntuottajien ja ammatti-
ryhmien välillä huomioiden hoidon oikea porrastus, työnjako ja hoidon jatkuvuus
5. Parantaa osaamista perusturvakeskuksen toimijoilla, painopiste vuorovaikutuksen toimivuu-
dessa
Päihde- ja mielenterveystyön keskeisinä arvoina Huittisissa ovat asiakaslähtöisyys, osallisuus, ihmis-
arvon kunnioitus, moniammatillisuus, luottamuksellisuus sekä yhteisvastuullisuus.
3.5 Strategiassa käytetyt käsitteet
3.5.1 Ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö
Ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö on osa laajempaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä, jota
tehdään koko yhteiskunnassa. Päihteillä tarkoitetaan kaikkia huumaavassa tai
päihtymistarkoituksessa käytettäviä aineita, niin alkoholia, huumeita, lääkkeitä kuin muitakin
kemiallisia aineita kuten puhdistusaineita ja liimoja. Nykyään myös toiminnalliset riippuvuudet, kuten
peliriippuvuus, kuuluvat ehkäisevän päihdetyön kenttään.
Ehkäisevällä päihdetyöllä ehkäistään ja vähennetään päihteiden käyttöä. Erityisesti pyritään
vaikuttamaan asukkaiden päihteitä koskevaan tietouteen, asenteisiin sekä päihteiden käyttötapoihin,
vähentämään päihteiden kysyntää, tarjontaa ja saatavuutta, edistämään päihteettömiä elintapoja,
kiinnittämään huomiota päihdehaitoilta suojaaviin tekijöihin ja riskitekijöihin sekä ymmärtämään ja
hallitsemaan päihdeilmiötä. Alkoholihaittojen ehkäisemisessä pyritään yhdistämään toimivaksi
kokonaisuudeksi kansalaisten oma juomisen säätely, viranomaisten toiminta sekä alkoholia myyvien
markkinoiden toimintatavat.
Ehkäisevällä mielenterveystyöllä tarkoitetaan toimintaa, jonka tavoitteena on ehkäistä mielenterveys-
häiriöiden ilmaantuvuutta. Painopiste on mielenterveysongelmien ja häiriöiden varhaisessa tunnis-
tamisessa. Nuorista arviolta joka viides kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä1 Hoitoa vaille jäänyt
häiriö tai muu kehityksen este voi heijastua pitkälle tulevaisuuteen. Häiriöiden varhainen tunnistami-
nen ja hoito parantavat ennustetta, ja ne ovat myös parhaat aseet aikuisiän mielenterveyshäiriöiden
ehkäisyssä.
Ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö tarkoittaa yksilötasolla elämänhallinnan vahvistamista,
yhteisötasolla hyvinvoinnin lisäämistä ja yhteiskunnan tasolla yleisiin arvoihin vaikuttamista.
1 Nuorille tyypillisiä mielenterveysongelmia ovat masennus, ahdistuneisuus, käytöshäiriöt, syömishäiriöt sekäpäihteiden käyttö (Huttunen 2010).
14
Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön päämääränä on kansalaisten terveyden, hyvinvoinnin ja
turvallisuuden edistäminen.
3.5.2 Varhainen puuttuminen
Varhainen puuttuminen tarkoittaa toimimista mahdollisimman varhain, mahdollisimman avoimesti ja
mahdollisimman hyvässä yhteistyössä ongelmatilanteiden ehkäisemiseksi. Olennaista on toimia sil-
loin, kun mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja on runsaasti. Varhaisen puuttumisen periaatteena on, että
ongelmaan tarttuu heti se työntekijä, joka havaitsee, ettei kaikki ole kunnossa. Keskeisiä asioita var-
haisessa puuttumisessa on rohkea asian puheeksi ottaminen ja moniammatillinen yhteistyö. Varhaista
puuttumista palvelee muun muassa lastensuojelulakiin perustuva käytäntö, jolloin nuoren päihteiden
ongelmakäytön tullessa esille terveydenhuollossa asiasta tehdään ilmoitus lastensuojeluun.
Päihdehoidon kannalta tehokkainta on puuttua alkoholinkäyttöön jo riskikäytön vaiheessa. Koska
riskikäyttäjällä ei ole todettavissa varsinaisia haittoja tai alkoholiriippuvuutta, hän ei useinkaan itse
pidä alkoholinkäyttöään ongelmakäyttönä. Alkoholin käytön lyhyt neuvonta eli mini-interventio on
tutkitusti tehokas ja toimiva tapa havahduttaa riskikäyttäjä vähentämään alkoholin käyttöään ajoissa
ja ehkäisemään alkoholiriippuvuuden syntymistä. Mini-interventio voidaan toteuttaa esimerkiksi
terveyskeskuksessa tai sosiaalitoimistossa muun asioimiskäynnin yhteydessä.
3.5.3 Mini-interventio
Mini-interventiolla tarkoitetaan alkoholin riskikäytön tunnistamista ja käyttöön suhteutettua lyhyt-
neuvontaa. Mini-intervention perusajatuksena on saada asiakas itse tunnistamaan ja tiedostamaan
oma alkoholin riskikäyttönsä sekä mahdollisen suurkulutuksen. Tunnistamalla ja tiedostamalla oman
alkoholinkäyttönsä asiakasta motivoidaan pohtimaan omaa alkoholinkäyttöään, tekemään päätöksen
alkoholinkäytön vähentämiseksi ja mahdollisesti lopettamaan juomisen kokonaan. Mini-intervention
yhteydessä asiakkaalle annetaan tietoa alkoholihaitoista ja itsehallintatietoa alkoholinkäytön vähen-
tämiseksi. Kohderyhmän tunnistuksen apuna paljon käytetty menetelmä on Maailman terveysjärjes-
tön WHO:n kehittämä Audit-testi2 (Alcohol Use Disorders Identification Test) ja/tai henkilökohtainen
haastattelu.
Mini-interventiolla ei hoideta päihderiippuvuutta, vaan sillä nimenomaan tunnistetaan vielä varhais-
vaiheessa olevia ongelmia. Päämääränä on alkoholin käytön vähentäminen. Päihteiden käytön pu-
2 Kymmenen kysymyksen Audit on todettu toimivaksi alkoholin suurkulutuksen tunnistajaksi. Lisätietoja ja Au-dit-testi sähköisessä muodossa löytyy osoitteesta http://www.paihdelinkki.fi/testaa/audit
15
heeksi ottaminen kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijän perusosaamiseen. Vastuu puheeksi
ottamisesta on työntekijällä, vaikka asiakas itse onkin vastuussa päihteiden käytöstään ja muutokses-
taan. Suomalaisten ja kansainvälisten tutkimusten (www.phepa.net) mukaan kertaluonteisellakin kes-
kustelulla on alkoholin kulutukseen selvä vähentävä vaikutus.
3.5.4 Riskirajat
Alkoholinkäytön riskirajat ovat Suomessa haitallisen käytön rajoja. Siksi ne ovat korkeammat kuin
monissa muissa maassa, joissa rajat on tarkoitettu kohtuukäytön rajoiksi. Viikkotasolla riskirajoiksi
määritellään keskikokoisella miehellä yleensä 24 annosta viikossa ja naisella 16 annosta viikossa niin,
että juodaan enintään muutama annos kerralla ja käyttö jaetaan kolmeen tai useampaan päivään. Ker-
takäytön maksimi (mitä yhtenä iltana juo) on naisilla viisi annosta ja miehillä seitsemän annosta alko-
holia. Riskiraja yli 65-vuotiaiden kohdalla määritellään niin, että terve henkilö ei saisi juoda kerralla
kahta annosta enempää eikä viikoittainen käyttö saa ylittää seitsemää annosta.
Nämä riskirajat ovat keskimääräisiä arvioita, joiden määrittäminen on ongelmallista, koska monien
sairauksien oireet pahenevat suorassa suhteessa kulutukseen ilman kynnysarvoa. Nuorilla, ikäänty-
neillä ja sairailla haittoja voi ilmaantua jo alemmalla kulutustasolla. Raskauden aikana pienetkin alko-
holimäärät lisäävät sikiön haittariskiä.
Yksi annos on esimerkiksi: pullo (33 cl) keskiolutta tai pullo (33 cl) siideriä tai 12 cl mietoa viiniä tai
cl väkevää viiniä tai cl väkevää (40 %) alkoholijuomaa.
16
4 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön toteutus Huittisissa
Parasta päihde- ja mielenterveysongelmien ehkäisyä on mahdollisimman hyvän ja turvallisen lapsuu-
den ja nuoruuden kasvuympäristön luominen. Huittisten kaupunginvaltuuston hyväksymän lasten ja
nuorten hyvinvointisuunnitelman 2011–2015 (www.huittinen.fi) painopiste onkin perheen hyvin-
voinnin kehittämisessä. Vuosille 2011–2015 keskeisimpiä kehittämistoimia ovat moniammatillisesti
tehtävät perusterveydenhuollon laajat terveystarkastukset äitiysneuvolassa, lastenneuvolassa ja kou-
luterveydenhuollossa, nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen sekä vanhemmuuden tukeminen erityistä
tukea tarvitsevissa perheissä.
4.1. Ennaltaehkäisy perheiden kanssa tehtävän työn keinoin
Neuvolatyö on keskeinen osa perusterveydenhuollon ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää toi-
mintaa. Neuvolat kohtaavat lähes kaikki lapsiperheet. Ehkäisevä päihdetyö aloitetaan jo äitiysneuvo-
lassa ja sitä jatketaan lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Tärkeä keino ennaltaehkäisyssä
on vanhemmuuden tukeminen ja lapsen kehityksen seuranta. Äitiys- ja lastenneuvola valmentaa van-
hemmuuteen ja seuraa lapsen kehitystä. Äitiysneuvolan ohjaustilanteisiin ja perheen tukitoimiin kuu-
luu vanhempien voimavarojen tukeminen, päihde- ja mielenterveysongelmien kartoitus, keskustelu ja
tarvittaessa ohjaaminen hoitoon. Terveydenhoitajat arvioivat neuvolakäynneillä myös varhaisen vuo-
rovaikutuksen laatua. Perheen ohjaaminen ja tuki jatkuu lastenneuvolatyössä. Psykologi tukee tervey-
denhoitajien työtä ja selvittää lapsen kehitystä tutkimuksin, mikäli erityistä huolta on.
Laadukkaan varhaiskasvatuksen perustana on varhainen puuttuminen, millä tarkoitetaan tuen tar-
peen havaitsemista, huolen puheeksi ottamista ja tukitoimien järjestämistä mahdollisimman varhai-
sessa vaiheessa. Tukitoimien järjestäminen perustuu riskien tuntemiseen ja tunnistamiseen sekä ha-
vainnointiin ja arviointiin. Kun lasta hoitavassa aikuisessa herää huolta lapsen kasvuun, kehitykseen
tai oppimiseen liittyen, yhteistyötä perheen kanssa tiivistetään. Varhainen puuttuminen ja nopea rea-
gointi ehkäisevät ongelmien kasaantumista ja mahdollisesti myöhemmin tapahtuvaa syrjäytymistä.
Perheneuvolassa psykologi ja sosiaalityöntekijä tekevät yhteistyötä asiakkaiden kanssa, kun asiakas
haluaa asiantuntija-apua kasvatus- ja perheasioissa. Työnkuvaan sisältyy myös lapsen myönteistä
kehitystä edistävä sosiaalinen, psykologinen ja lääketieteellinen tutkimus ja hoito.
Mielenterveysongelmiin on tarkoituksenmukaista kiinnittää huomiota mahdollisimman varhaisessa
vaiheessa. Perheneuvolan kanssa yhteistyössä toimivat terveyskeskuksen psykologi ja neuvolan
terveydenhoitajat. Moniammatillisessa tiimissä voidaan hoitaa sekä yksilöä että perhettä
17
kokonaisuutena. Tavoitteena on kartoittaa perheen tilannetta laajasti huomioiden sekä sosiaalisia että
psyykkisiä ongelmia ja auttaa yksilöä ja perhettä ennen tilanteen vaikeutumista.
Ennaltaehkäisevä päihdetyö lapsen ollessa päivähoidossa ei niinkään ole suoranaista ehkäisevää
päihdevalistusta vaan päivähoidossa tuetaan lapsen kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä. Tarkoituk-
sena on, että lapsen itsetunto vahvistuu ja hän oppii tekemään omia, muiden päätöksistä riippumat-
tomia päätöksiä. Päivähoidossa pyritään luomaan turvallinen erilaisuutta hyväksyvä ilmapiiri, jossa
voi puhua kaikista asioista. Turvallisessa ympäristössä lapsi uskaltaa näyttää tunteensa. Aikuisten
ollessa paikalla opetellaan myös tunteiden purkamiskeinoja.
Päivähoidossa vanhemmilla on matala kynnys ottaa puheeksi lapsen kasvatukseen liittyviä kysymyk-
siä ja vanhempana jaksamisen pulmia. Päivähoito toimii tarvittaessa yhteistyössä sosiaalitoimen kans-
sa. Päivähoito on mukana perhetyön työryhmässä, jossa käsitellään perheen luvalla perheiden asioita
mm. päihde- ja mielenterveysongelmia. Päivähoidon työntekijät tekevät yhteistyötä päihde- ja mielen-
terveysasioissa lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja perhetyöntekijöiden kanssa. Lisäksi yhteistyö-
tä tehdään perheneuvolan kanssa lapsen avun tarpeen arvioinnissa ja silloin kun tarvitaan mahdollisia
tukitoimia. Perheneuvolassa on mahdollisuus tutkia tarkemmin lapsen kehityksen pulmakohtia ja
perheen vuorovaikutusta. Tarvittaessa perheneuvola tukee ja tarjoaa terapiapalveluja perheille.
4.2 Koulujen ehkäisevä päihde- ja mielenterveystyö
Koulun merkitys ehkäisevässä päihde- ja mielenterveystyössä on suuri. Koulun terveyskasvatuksen
tehtävänä on tukea oppilaan tervettä kasvua ja kehitystä sekä terveyttä edistävää käyttäytymistä. Ta-
voitteena on, että nuori oppii sekä oman että ympäristönsä terveyden ylläpitämiseen ja edistämiseen
liittyvät perustiedot ja taidot. Koulussa oppilaille annetaan tietoa päihteiden vaaroista. Lisäksi muun
muassa ehkäisevän päihdetyön viikolla pidetään oppitunteja, järjestetään teemapäiviä sekä käytetään
ulkopuolisia luennoitsijoita.
Huittisissa toteutetaan opetushallituksen koordinoimaa Kelpo-kehittämistoimintaa3 jossa kehittä-
mistyö ja käytännön toimenpiteet toteutetaan moniammatillisesti sekä eri hallintokuntien, viran-
omaistahojen, organisaatioiden ja palveluntuottajien yhteistyönä. Kelpo-kehittämistoiminnan tavoit-
teena on myös yhteisöllisyyden ja mielenterveydellisen hyvinvoinnin lisääminen. Huittinen on muka-
3 Kelpo-kehittämistoiminnan avulla luodaan esi-, perusopetukseen rakenteita, toimintamuotoja ja menetelmiä,joilla yleistä, tehostettua tai erityistä tukea tarvitseville oppilaille tarjotaan opiskelussaan riittävät tukitoimet.
18
na KiVa Koulu4 toiminnassa. Kiusaamisen vähentämisessä ja ennalta ehkäisemisessä korostetaan
jokaisen oppilaan vastuuta yhteisestä hyvinvoinnista. Kiusaamista sivusta seuraaville oppilaille tarjo-
taan keinoja tukea kiusattua ja osoittaa, että he eivät hyväksy kiusaamista.
Huittisten kaupungin sivistystoimi, nuoriso- ja liikuntapalvelut, kouluterveydenhuolto, sosiaalitoimi,
4H-yhdistys, seurakunta ja poliisi toteuttavat yhteistyönä KANTTI KESTÄÄ5 toimintaa kuudesluok-
kalaisille. Lisäksi seitsemäsluokkalaisille on suunnattu jatkokokonaisuus Seiska-kantti. Tavoitteena on
antaa nuorille asiallista tietoa ja valmiuksia kohdata päihteisiin liittyviä valintatilanteita, siirtää päih-
dekokeilujen aloitusikää sekä lisätä nuorten ja vanhempien välistä keskustelua päihteistä. Jatkossa
tullaan pohtimaan tukioppilaiden mukanaoloa päihdekasvatusteeman toteutuksessa. Tukioppilaiden
toimenkuvaan kuuluu koulun viihtyvyyden ja oppilaiden hyvinvoinnin edistäminen.
Lukiossa sekä ammatti- ja yrittäjäopistossa päihdeasiat tulevat esille opiskelijaterveydenhuollossa
ja liikunta- ja terveystiedon tunneilla. Muissa toisen asteen oppilaitoksissa käytetään ulkopuolisia
luennoitsijoita päihdetietoisuuden jakamiseksi. Erilaiset paikallisesti toteutettavat projektit, hankkeet
ja vierailut tuovat tarpeellisen lisän ja virikkeitä ehkäisevään päihdetyöhön kouluissa. Huittisten
ammatti- ja yrittäjäopistossa on pyritty siihen, että ehkäisevä päihdetyö näkyy koulussa erityisesti
ehkäisevän päihdetyön viikolla. Päihdetyön toimintamallia opistoon ollaan luomassa vuoden 2012
aikana. Toimintamalli luodaan Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman työllistymisen ja
työmarkkinoilla pysymisen edistämisen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen tähtäävän
Ankkuriprojektin tuella.
Oppilashuollon6 tavoitteena on luoda terveellinen ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata
mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Huittisten kaupun-
gin oppilashuolto toteutetaan terveys- ja sosiaalitoimen kanssa yhteistyönä. Koulun sosiaalityöntekijä,
psykologi ja terveydenhoitaja kuuluvat koulun oppilashuoltotyöryhmään. Tarvittaessa koulun oppi-
lashuoltotyöryhmän työskentelyyn osallistuu lastensuojelun edustaja. Huittisissa ei ole koulupsykolo-
gia, vaan oppilashuollon psykologina toimii yläkoulussa terveyskeskuksen psykologi ja alakoulussa
perheneuvolan psykologi. Psykologin rooli oppilashuollossa on edustaa lapsen kehityksen, tunne-
4 KiVa Koulu-ohjelma on Opetusministeriön rahoittama hanke koulukiusaamisen vähentämiseksi ja ennaltaeh-käisemiseksi. KiVa Koulu -ohjelma on aina koko koulun ohjelma ja sen yleiset toimenpiteet kohdistuvat kaikkiinoppilaisiin ja ovat pääasiassa kiusaamista ehkäiseviä.5 Kantti kestää on alakouluille suunnattu ennaltaehkäisevä päihdekasvatusviikko, johon kuuluu vanhempainilta.Ennaltaehkäisyn keinoina siinä ovat päihdetietouden lisääminen, terveyskasvatus, päihteille vaihtoehtoistentoimintamallien tarjoaminen ja päihteettömyyttä suosivan ympäristön tukeminen.6Oppilashuoltotyöhön on tehty ammattilaisten toimintaohjeeksi ja käytäntöjen yhtenäistämisen välineeksi oppi-lashuoltosuunnitelma. Suunnitelman rinnalle on laadittu oppilashuollon ja kolmiportaisen tuen käsikirja ja ni-velvaiheyhteistyön kuvaukset. Perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelma löytyy osoitteesta:http://www.huittinen.fi/Default.aspx?id=33.
19
elämän ja oppimiskyvyn asiantuntemusta. Psykologi antaa konsultaatioapua oppilashuoltotyöryhmäl-
le ja opettajille näissä kysymyksissä.
Koulun sosiaalityöntekijän tekemä työ on ennaltaehkäisevää työtä (luokat 1-9). Koulun sosiaalityön-
tekijä toimii oppilashuollon työntekijänä ja sosiaalityön asiantuntijana. Tavoitteena on vaikuttaa oppi-
laan sosiaaliseen ja psyykkiseen hyvinvointiin sekä tukea vanhempia ja opettajia lasten kasvatustyös-
sä. Koulun sosiaalityöntekijä on oppilashuoltotyöryhmän jäsen. Koulun sosiaalityöntekijän luo oppilas
voi tulla yksin, vanhempien tai opettajan kanssa.
4.3 Nuorisotyön rooli ehkäisevässä päihde- ja mielenterveystyössä
Nuoriso- ja liikuntapalvelut toimii aktiivisen, laaja-alaisen, monipuolisen ja kaikki ikäryhmät huo-
mioivan päihteettömän nuoriso- ja liikuntatoiminnan edistämiseksi. Ennaltaehkäisevien peruspalve-
luiden tavoitteena on luoda perheille turvallinen ja virikkeellinen kasvuympäristö. Toiminnan tavoit-
teena on elämänhallinnan ja sosiaalisten taitojen vahvistaminen sekä syrjäytymisen ja siihen liittyvien
lieveilmiöiden ehkäiseminen. Nuorisoklubilla ja Vampulan Nuokkarilla järjestetään nuorille avointen
ovien toimintaa. Lisäksi käytettävänä on monipuoliset sisä- ja ulkoliikuntapaikat sekä kuntoreitistöt ja
leikkikentät. Uimahalli täydentää tätä kokonaisuutta avautuessaan perusparannuksen jälkeen vuoden
2013 alkupuolella. Kaikki nuoriso- ja liikuntapalvelujen järjestämä toiminta on päihteetöntä. Nuoriso-
tiloilla on alkometri, jolla tarvittaessa voidaan tarkistaa tilanne. Nuoriso- ja liikuntapalveluilla on käy-
tössä myös ”häkämittari”, jolla voidaan tarvittaessa tarkistaa tupakoimattomuus ja kannustaa nuoria
tupakoinnin lopettamiseen.
Nuorten työpaja tukee omalta osaltaan päihteettömyyttä. Ensisijaisesti Huittisten nuorten työpaja
tarjoaa työharjoittelu- tai kuntouttavan työtoiminnan paikan 17–29- vuotiaille nuorille. Paja tekee
töitä asiakkaiden kodeissa pääasiassa siivoten ja pihoja hoitaen. Pajajaksolle jokaiselle nuorelle teh-
dään omat tavoitteet, joiden avulla hänen mahdollisuuksiaan päästä koulutukseen tai työhön pyritään
edistämään. Nuorten työpajalle hakeudutaan pääasiassa työ- ja elinkeinotoimiston kautta. Myös oppi-
laitokset ja sosiaalikeskus voivat tarvittaessa ohjata nuoria pajalle, mutta nuori itsekin voi ottaa suo-
raan yhteyttä.
Nuorten työpajan yhteydessä toimii etsivä nuorisotyöntekijä Etsivä nuorisotyö on henkilökohtaista
ohjausta, tukea ja neuvontaa nuoren eri elämäntilanteissa. Kohderyhmänä ovat 15–29 vuotiaat huittis-
laiset nuoret, jotka ovat vaarassa pudota tai ovat jo pudonneet peruspalveluiden piiristä.
Tavoitteena on etsiä ja löytää sellainen palvelu yhdessä nuoren kanssa, johon hän on itse valmis sitou-
tumaan, esimerkiksi koulutus, työpaikka. Etsivään nuorisotyöntekijään voi ottaa yhteyttä nuoret itse,
henkilöt joilla jostakin syystä on huoli nuoresta, sukulaiset sekä eri viranomaiset. Etsivällä nuoriso-
20
työntekijällä on mahdollisuus auttaa nopeasti ja hän on tavoitettavissa esimerkiksi nuorten työpajalla,
sosiaalisessa mediassa (Facebook) ja nuorisotiloilla. Etsivä nuorisotyöntekijä toimii myös tarvittaessa
työparina eri viranomaisten kanssa.
Katupartio Huisku on nuoriso- ja sosiaalityötä, jota tehdään tarpeen mukaan siellä, missä nuoret ovat.
Toteuttajatahojen työntekijät sekä vapaaehtoiset aikuiset ovat kadulla nuorten apuna ja turvana, nuor-
ten ehdoilla. He liikkuvat pareittain nuorten suosimissa paikoissa. Keväällä ja syksyllä Huisku päivys-
tää yleensä perjantai-iltaisin klo 20 alkaen niin pitkään kuin näyttää tarpeelliselta. Huiskun tukikohta-
na on Nuorisoklubi. Nuorille suunnattujen tapahtumien yhteydessä liikkeelle lähdetään aina, sää-
olosuhteista riippumatta. Mukana toiminnassa ovat nuoriso- ja urheilukeskus, kouluterveyshuolto,
Huittisten 4H-yhdistys ja sosiaalitoimi. Toiminnan organisoinnista vastaa nuoriso- ja liikuntapalvelut.
Nuoret itse ovat mukana ehkäisevässä päihdetyössä muun muassa tukioppilastoiminnan ja nuoriso-
valtuuston kautta.
4.4 Sosiaalikeskuksen rooli ehkäisevässä päihde- ja mielenterveystyössä
Sosiaalikeskuksessa palveluiden järjestämisessä painopiste on sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisessä,
ennaltaehkäisyssä, varhaisessa puuttumisessa sekä avohoidossa ja -huollossa. Riittävällä perusturvalla
ja oikein kohdennetuilla sosiaalipalveluilla parannetaan pienituloisten, syrjäytyneiden ja köyhyydessä
elävien henkilöiden ja lapsiperheiden asemaa. Sosiaalikeskuksessa tehtävä päihde- ja mielenterveys-
työ on ohjausta, neuvontaa, kuntouttavaa sosiaalityötä, informaation antamista päihdepalveluista ja
asiakkaan ohjausta hakeutumaan tarkoituksenmukaisiin hoitomuotoihin. Päihteiden käyttö tai mielen-
terveysasiat voidaan ottaa esille sosiaalityössä monissa erilaisissa tilanteissa, vaikka se ei olisikaan
varsinaisen asiakastapaamisen ensisijainen tarkoitus. Kun asiakkaalle tehdään Audit-testi, aikuissosi-
aalityön toimintaohjeissa oleva prosessikaavio ohjaa työskentelyä asiakkaan kanssa. Lastensuojelussa
on lasten päihteiden käyttöön liittyen oma toimintamalli. Nuorten päihteidenkäytön kartoituksessa
käytetään apuna Nuorten päihdemittaria7 Sosiaalikeskus tekee tiivistä yhteistyötä Huittisten kaupun-
gin ylläpitämän päiväkeskuksen kanssa ja ohjaa sinne asiakkaita myös ennaltaehkäisevässä mielessä.
Laitoskuntoutusjakso sosiaalihuollon laitoksessa edellyttää sosiaalikeskuksesta myönnettävää mak-
susitoumusta.
Lastensuojelun perhetyötä tehdään perheissä, joilla on lastensuojelun asiakkuus. Perhetyö on tavoit-
teellista, suunnitelmallista ja ohjattua työskentelyä lapsiperheessä. Palvelujen kokonaisuus on jokai-
7Nuorten päihdemittari ja varhaisen puuttumisen malli nuorten päihteettömyyden edistämiseksi toimintaohjei-ta- 2011 löytyvät osoitteesta http://preventiimi.fi/node/49. Opas sisältää varhaisen puuttumisen mallin mukai-sia toimintaohjeita nuorten päihteettömyyden edistämiseksi koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Varhaisenpuuttumisen malli koostuu Nuorten päihdemittarista (Adolescents’Substance Use Measurement, ADSUME) sekävarhaisen puuttumisen toimintamallista toimintakaavioineen ja interventiosuosituksineen.
21
selle perheelle yksilöllisen asiakassuunnitelman mukaista. Perhetyössä tuetaan vanhemmuutta ja van-
hempana jaksamista, toimitaan koko perheen kanssa, mutta toiminta voi myös kohdistua vain lapseen
tai nuoreen. Tärkeää on, että perheet saavat tarvittaessa apua ja tukea siinä vaiheessa kun heillä vielä
on toimintamahdollisuuksia. Huittisissa on tällä hetkellä yksi lastensuojelun perhetyöntekijä. Tämän
lisäksi yksi kotihoidon työntekijä tekee perhetyötä ja lapsiperheisiin kohdennettua kotipalvelua, mutta
resurssi on ennaltaehkäisyn näkökulmasta riittämätön.
Varusmiesten kutsuntatarkastuksessa seurataan ja arvioidaan nuorten miesten syrjäytymisriskiä,
päihteiden käyttöä ja mielenterveyttä. Huittisten kaupunki on mukana toteuttamassa Aikalisä! Elämä
raiteilleen toimintamallia8 Kutsuntatilaisuudessa on mukana lääkäri, sosiaaliohjaaja, etsivä nuori-
sotyöntekijä ja terveydenhoitaja. He tapaavat kaikki kutsuntatilaisuudessa olevat nuoret henkilökoh-
taisesti. Tällöin heillä on hyvä tilaisuus ottaa nuoren alkoholinkäyttö puheeksi ja tehdä tarvittaessa
mini-interventio.
Vanhustenhuollon henkilöstö ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat asiakkaiden kohdalla
hoito- ja palvelusuunnitelmaa tehtäessä ja tarvittaessa muulloinkin. Erityisesti ikääntyneiden
alkoholinkäyttö huomioidaan kotihoidon asiakkaiden kohdalla. Ikääntyminen tuo muutoksia elämään
ja terveydentilaan ja monet tarvitsevat lääkitystä terveytensä ylläpitämiseen. Siksi on tärkeä
huomioida, että alkoholi sopii huonosti tai ei sovi lainkaan joidenkin lääkkeiden kanssa.
Vanhustenhuollon henkilöstö antaa asiakkaille tietoa alkoholin ja lääkkeiden yhteisvaikutuksista sekä
ottaa puheeksi mahdolliset päihde- ja mielenterveysongelmat. Tarvittaessa asiakas ohjataan
eteenpäin. Tällä hetkellä myös hyvinvointia tukevan kotikäynnin yhteydessä kartoitetaan asiakkaan
mahdollinen päihde9 tai mielenterveysongelma.
Sosiaalikeskuksen hallinnoima Huittisten kaupungin päiväkeskus on matalan kynnyksen päihdehuol-
lon paikka, jonka perusajatuksena on tarjota päihdeongelmaisille henkilöille mahdollisuus viettää mie-
lekästä päihteetöntä päivää muiden ihmisten parissa. Päiväkeskus tarjoaa tukea arjen hallinnassa.
Päiväkeskuksessa pyritään tekemisen kautta tukemaan ja kannustamaan asiakasta omatoimiseen ar-
jen asioiden hoitoon. Päiväkeskuksen vetäjinä toimivat ohjaaja/sairaanhoitaja työpari.
8 Aikalisä! Elämä raiteilleen toimintamalli löytyy osoitteesta: http://info.stakes.fi/aikalisa/ FI/toimintamalli/toimintamalli.htm.9Päihteidenkäytön kartoituksessa käytetään apuna yli 65-vuotiaiden alkoholimittaria. Alkoholimittarilla ei arvi-oida pelkästään ikäihmisen alkoholin käyttöä, vaan se antaa samalla työntekijälle ohjeita asiakasneuvontaan japalveluohjaukseen. Alkoholimittari löytyy osoitteesta http://info.stakes.fi/NR/rdonlyres/B796EDE7-A388-4859-B7C6-732C04B1747B/17193/Alkoholimittari.pdf.
22
Päiväkeskuksessa asiakkailla on mahdollisuus keskustella kahden kesken työntekijän kanssa ja näin
saada apua omien henkilökohtaisten asioiden hoidossa. Tarvittaessa asiakas ohjataan hoitoon esimer-
kiksi terveyskeskukseen tai tukitalolle. Päiväkeskus toimii yhteistyössä kaupungin eri organisaatioi-
den ja päihdehuollon yhteistyötahojen kanssa. Päiväkeskukseen voidaan ohjata asiakkaita myös TE-
toimiston ja sosiaalikeskuksen kautta kuntouttavaan työtoimintaan.
4.5 Terveyskeskuksen aikuistyön rooli ennaltaehkäisevässä päihde- ja mielenterveystyössä
Terveyskeskuksessa avosairaanhoidossa ja avoterveydenhuollon aikuisvastaanotoilla päihteiden
käyttöä kartoitetaan puheeksi ottamalla ja Audit-testillä, joista sekä Audit-10 että Audit-C (kolme
ensimmäistä kysymystä) ovat käytössä. Vanhempien päihteiden käyttö kartoitetaan
avoterveydenhuollossa raskauden aikana ja lastenneuvoloissa sekä aikuisten terveystarkastuksissa.
Terveyskeskuksen päivystyksessä on tavoitteena kaikkien tapaturmapotilaiden
alkometripuhallutukset.Terveyskeskuksessa ennaltaehkäisevää päihde- ja mielenterveystyötä tekevät lisäksi psykologi,
perheneuvola ja terveyskeskuspsykologi. Samoin diabeteshoitajat osaltaan osallistuvat omien
asiakkaidensa hoitotyössä päihde- ja mielenterveysongelmien tunnistamiseen, ennaltaehkäisyyn ja
hoitoon. Ikäkausitarkastuksissa naisille ja miehille otetaan esille keskusteluissa päihde- ja
mielenterveysasiat.
Työterveyshuollossa jokaiselle tehdään muun muassa Audit-testi terveystarkastuksen yhteydessä ja
tarvittaessa mini-interventio. Työterveyshuollon vastaanottotoiminnassa kiinnitetään erityisesti
huomiota asiakkaan työssäjaksamiseen ja tarvittaviin tukitoimiin.
Terveyskeskuksen avosairaanhoidossa on päihde- ja mielenterveysongelmiin perehtynyt ja
kouluttautunut sairaanhoitaja. Hänen vastaanotolleen pääsee yleensä nopeasti. Tarkoituksena onkin,
että hänen vastaanottonsa on ns. matalan kynnyksen hoitopaikka. Avosairaanhoidon ongelmaksi on
muodostunut runsas opioidiriippuvaisten korvaushoitopotilaiden määrä, mikä vie päihde- ja
mielenterveyshoitajan aikaa ennaltaehkäisevästä työstä.
Huittisten terveyskeskuksen psykologi tukee asiakkaita erilaisissa ongelma- ja kriisitilanteissa.
Psykologin luo asiakas ohjataan kun hänellä ilmenee masennusta, ahdistuneisuutta, jännitystä, pelkoja
tai silloin kun työssä, oppimisessa tai ihmissuhteissa on ongelmia. Vastaanotolle ei tarvita lähetettä ja
vastaanottoajan asiakas voi tilata myös itse.
23
4.6 Huittisissa tehtävä muu ennaltaehkäisevä työ
Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö
Perusturvalautakunta on nimennyt Huittisiin ennaltaehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilön.
Yhdyshenkilö on terveyskeskuksen poliklinikalla työskentelevä päihdesairaanhoitaja. Hänen
tehtävänään on ehkäisevän päihdetyön edistäminen Huittisissa moniammatillisena yhteistyönä sekä
tiedonvälitys kunnan ja eri organisaatioiden välillä. Ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö koordinoi
vuosittain vietettävää ehkäisevän päihdetyön viikkoa Huittisten osalta. Yhdyshenkilö ei ole niinkään
ehkäisevän päihdetyön toteuttaja, vaan mahdollistaja moniammatillisessa yhteistyössä. Ehkäisevän
päihdetyön yhdyshenkilö raportoi vuosittain toiminnastaan päihdetyön työryhmälle.
Paikallinen vastuullinen alkoholipolitiikka (Pakka)
Länsi 2012-päihde- ja mielenterveystyön kehittämishankkeen myötä Huittisissa on kehitetty paikallis-
ta vastuullista alkoholipolitiikkaa Pakka-toimintamallia mukaillen. Suomen laki kieltää alkoholijuomi-
en myynnin, anniskelun ja välittämisen alaikäisille ja selvästi päihtyneille. Pakka-toimintamallin ta-
voitteena on saada kansallinen laki paikallisesti eläväksi.
Toimintamalli on kehitetty paikallisen tason toimintaan. Siinä yhdistetään virallinen valvonta ja sääte-
ly epäviralliseen sosiaaliseen säätelyyn, jotta alkoholijuomien välittäminen voitaisiin estää, edistää
vastuullista elinkeinotoimintaa ja vähentää haittoja.
Huittisissa mallin keskiössä on vähittäiskaupan vastuullisen myynnin ja ravintoloiden vastuullisen
anniskelun edistäminen. Toimintamallissa julkinen säätely, vastuulliset markkinat, ehkäisevän päihde-
työn toimijat sekä media ja kuntalaiset yhdistävät voimansa. Käytännön tavoitteena Huittisissa on
tiukentaa ikärajavalvontaa sekä saada vähittäismyyntiä harjoittavat liikkeet kieltäytymään myymästä
ja anniskelemasta selvästi päihtyneille asiakkaille. Kuntalaisille tiedotetaan alkoholin aiheuttamista
haitoista ja mobilisoidaan kuntalaisia mukaan muutostyöhön muun muassa median avulla. Lisäksi
varmistetaan, ettei alkoholia markkinoida mainonnan tai muiden myynninedistämistoimien avulla
alaikäisille sekä alkoholielinkeinon omavalvonnan tehostamiseksi tehdään yhteistyötä paikallisviran-
omaisten, kuntalaisten ja elinkeinon edustajien välillä. Huittislaisten toimijoiden kanssa luodaan yh-
dessä tavoitteet, joihin pyritään ja joita seurataan muun muassa Pakka-hankkeessa kehitettyjen osto-
kokeiden kautta. Huittisissa ensimmäiset ostokokeet toteutettiin helmikuussa 2012.
24
Kaupunginkirjasto
Kirjasto edistää hyvinvointia tarjoamalla tiloja ja kirjastotoimintaa kaikille kuntalaisille. Käynti tai
oleskelu kirjastossa tarjoaa tilaisuuden tulla toisten ihmisten joukkoon, mikä voi joko suoraan tai välil-
lisesti edesauttaa asiakkaan sen hetkistä tilannetta. Kirjastoista löytyy luettavaa, kirjoja ja lehtiä, fiktio-
ta sekä faktaa, jotka molemmat voivat omalla tavallaan tukea arjessa selviämistä. Asiakkaiden käyt-
töön on tietokoneita, jotka ovat osana monentyyppistä asioiden hoitoa sekä tiedonhakua.
Seurakunta
Huittisten seurakunta toimii diakoniatyönsä kautta kaikenikäisten parissa sekä yksilöiden että perhei-
den hyväksi. Seurakunta järjestää leirejä, joissa virkistytään ilman päihteitä, keskustellaan ja pidetään
yhteisiä ohjelmatuokioita. Leiritoiminta tukee lasten ja nuorten virikkeiden saantia ja vanhempien
kasvatustyötä. Kouluikäisille on tarjolla leiritoiminnan lisäksi kerhoja. Rippikoulussa nuorille välite-
tään päihteettömiä arvoja. Seurakuntatyön arvomaailma tukee sellaisenaan ennalta ehkäisevää päih-
de- ja mielenterveystyötä.
Seurakunnan kokonaisvaltaiseen perhe- ja kotikäyntityön kehittämiseen sisältyy päihdeongelmien
ennaltaehkäisyä ja varhaistukea. Nuorisotyöntekijät ovat yhteyshenkilöinä Kantti Kestää projektissa,
lapsi-, nuoriso- ja koulutyössä. Muilta osin yhteyshenkilönä toimii yhteiskuntatyöstä vastaava pappi.
Työ- ja elinkeinotoimisto
Työ- ja elinkeinotoimiston palvelut koskevat koko työikäistä väestöä. Mikäli päihteiden käyttö on
heikentänyt asiakkaan työkykyä ja työllistymismahdollisuuksia on työvoimatoimella erityisiä keinoja
tukea työnhakijaa mm. työelämään valmennuskokeilun, työharjoittelun, työkokeilun ja
työvoimakoulutuksen avulla. Käytettävissä on myös ammatinvalinnanohjaajan ja kuntoutusneuvojan
palveluja. Mielenterveysongelmainen asiakas voidaan ohjata terveyskeskuslääkärin vastaanotolle
terveydellisten rajoitteiden selvittämiseksi. Työvoimatoimisto, Kela, sosiaalikeskus, psykiatrian
poliklinikka, työterveyshuolto, sivistystoimi sekä Sastamalan päihdeklinikka muodostavat yhdessä
kuntoutuksen asiakaspalvelun yhteistyöryhmän (AYTR), joka tukee asiakasta työelämään
sijoittumisen pulmissa ja on mukana työkyvyn arvioinnissa haettaessa eläkeratkaisua.
25
Työpaikat
Terveyden edistämisen ohjelmassa painotetaan työpaikoilla huomion kiinnittämistä psyykkisen
terveyden edistämiseen, varhaiseen puuttumiseen, hoitoon ja kuntoutukseen. Avoin ja asiallinen
päihde- ja mielenterveysasioiden käsittely työpaikoilla ehkäisee ongelmien syntymistä. Varhainen
puuttuminen on tärkeää. Erityisesti lähiesimiesten tehtäviin kuuluu huolehtia työilmapiirin
positiivisuudesta ja työhyvinvoinnista yhdessä työterveyshuollon kanssa. Johtamisessa tulee kiinnittää
erityistä huomiota tasapuolisuuteen, vuorovaikutuksen laatuun, tiedottamiseen ja avoimeen
keskusteluun. Suurimmalla osalla Huittisissa toimivista yrityksistä on oma päihdeohjelma. Huittisten
kaupunki on työnantajana laatinut työntekijöilleen varhaisen puuttumisen mallin. Huittisten kaupunki
on savuton työpaikka.
Poliisi
Poliisi on mukana eri hankkeissa ja toimii yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa päihde- ja huu-
meongelmia ehkäistäessä ja hoidettaessa. Yhteistyömuotoja ovat muun muassa kouluilla pidettävät
laillisuuskasvatustunnit, lähipoliisitoiminta, lastensuojelun tukiryhmä Lastu ja moniammatillinen
päihdetyöryhmä. Uutena yhteistyömuotona on alkamassa poliisin mukana olo paikallisen vastuullisen
alkoholipolitiikan kehittämistä suunnittelevassa ja toteuttavassa tarjontatyöryhmässä.
Poliisin toimintaa päihdeasioissa säätelevät rikos- ja huumausainelaki, esitutkinta- ja poliisilain sää-
dökset sekä järjestyslaki. Poliisin apua saadaan myös käytännön kriisitilanteisiin. Päihteiden väärin-
käyttöön puututaan ajokorttikäsittelyssä heti, kun siihen on edellytykset. Säilöönotto, huumausaine-
rikos ja rattijuopumustuomiot antavat mahdollisuuden vaatia lääkärinlausuntoa ennen ajokortin
myöntämistä.
5. Peruspalvelujen varhaisvaiheen päihde- ja
mielenterveystyön toimintamallin kehittäminen
Huittisten päihde- ja mielenterveysstrategian yksi keskeisistä tavoitteista on panostaa ennaltaeh-
käisyyn ja varhaiseen puuttumiseen päihde- ja mielenterveystyössä. Tämän vuoksi Länsi-2012 päihde-
ja mielenterveystyön kehittämishankkeen Huittisten pilotissa on kehitetty peruspalvelujen varhais-
vaiheen päihde- ja mielenterveystyön toimintamalli (liite 1.). Toimintamallia on kehitetty yhteistyössä
Pikassoksessa (Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus) työskente-
26
levän päihdetyön erityissuunnittelija Matti Mäkelän kanssa. Kehittämistyön pohjana on käytetty Välit-
täjä-hankkeen aikana Tampereelle tehtyä vastaavanlaista toimintamallia.
Tavoitteena oli saada Huittisten peruspalveluissa käyttöön otettava yksinkertainen ja helppokäyttöi-
nen toimintamalli, joka edesauttaa varhaisvaiheen mielenterveys- ja päihdehäiriöiden seulontaa pe-
ruspalveluissa. Toimintamalliin sisältyy mielenterveys- ja päihdehäiriöiden puheeksi ottaminen, näi-
den häiriöiden arviointi ja hoito peruspalveluissa sekä tarvittaessa erityispalveluiden ja erikoissai-
raanhoidon konsultointi ja hoitoonohjaus.
Toimintamallin käyttöönotolla pyritään siihen, että asiakas saa nopean avun varhaisvaiheen päihde- ja
mielenterveysasioissa yhden oven periaatteella. Varhaisvaiheessa asioihin tarttumalla voidaan puut-
tua asiakkaan/potilaan elämäntilanteeseen ennen kuin ongelmat muuttuvat vakavammaksi ja vaike-
ammin hoidettaviksi. Toimintamalli tukee perusvastaanottotyötä. Selkeä yhtenäinen toimintatapa
tukee myös henkilökunnan jaksamista sekä mahdollistaa nopean reagoinnin. Oikea-aikaisella puuttu-
misella vähennetään hoidon tarvetta. Mini-interventiolla kyetään auttamaan 10–15 riskikuluttajista
muuttamaan kulutustottumuksiaan. Mini-intervention vaikuttavuus on 1-2 vuotta (Seppä, K. 2006)
Toimintamallin avulla pyritään myös työntekijöiden päihde- ja mielenterveystyön osaamisen tuke-
miseen, sillä mitä paremmat valmiudet Huittisten peruspalveluissa työskentelevillä työntekijöillä on
ehkäisevään työhön, ongelmien tunnistamiseen, varhaiseen puuttumiseen ja asiakkaiden tukemiseen
ongelmien varhaisvaiheessa, sitä harvemmin joudutaan turvautumaan erityispalveluihin. Vastuu pu-
heeksi ottamisesta on työntekijällä, vaikka asiakas itse onkin vastuussa päihteiden käytöstään ja muu-
toksestaan.
5.1 Toimintamallin sisältö
Toimintamallin perusajatuksena on, että jokaiselta asiakkaalta kysytään hänen päihteiden käytöstään
ja mielenterveydestään. Mielenterveyttä käsitteleviä kysymyksiä on kolme, joilla kartoitetaan arjessa
selviytymistä, toimintakykyä, mielihyvän kokemusta ja unen häiriöitä. Päihteiden käyttöä kartoitetaan
kahden kysymyksen avulla kysymällä juomamäärästä, siitä kuinka usein asiakas käyttää alkoholia ja
muiden päihteiden käytöstä. Jos näiden kysymysten jälkeen työntekijässä ei herää huolta asia on sillä
kertaa kunnossa ja muuta ei tarvita. Työntekijän huolen herätessä asiakkaan kanssa keskustellaan
asiasta ja työntekijä kertoo mistä huoli nousi. Tavoitteena on, että asiakas kokee tulleensa kokonais-
valtaisesti kohdatuksi ja jatkossa asioista puhuminen on helpompaa.
27
Työntekijä voi jatkaa asiakkaan kanssa työskentelyä samalla käynnillä tai varata asiakkaalle uuden
ajan. Peruspalveluissa asiakkaan kanssa keskustellaan ja tilannetta seurataan muutama kerta. Tapaa-
misten aikana asiakkaan elämäntilanne kartoitetaan sekä arvioidaan päihde- ja mielenterveyshäiriö
esim. Audit- tai BDI-testi10 avulla. Hoito ja hoitoonohjaus riippuvat testien tuloksista ja asiakkaan mo-
tivaatiosta. Joillekin asiakkaille asioiden esille nostaminen ja mini-interventio ovat jo yksistään riittä-
viä toimenpiteitä heidän elämäntilanteensa korjaamiseksi. Asiakkaalle tehdään hoito- ja palvelusuun-
nitelma, jossa asioista sovitaan yksityiskohtaisemmin. Työntekijällä on mahdollisuus konsultoida mui-
ta erityistyöntekijöitä.
Joillekin asiakkaille katkaisuhoito saattaa olla tarpeen. Erityistä huomiota kiinnitetään asiakkaisiin,
joiden Audit-testin vastaukset osoittavat usein toistuvaa kertakäytön rajan ylittämistä (naisilla yli
annosta, miehillä yli annosta kerralla), suurta alkoholin kulutusta (naisilla yli 16 annosta, miehillä yli
24 annosta viikossa) tai jotka saavat korkeita pistemääriä riippuvuutta osoittavista kysymyksistä
6. Asiakkaan kanssa keskustellaan siitä, kuinka pitkä aika on kulunut edellisestä alkoholittomasta päi-
västä ja onko hänellä aikaisempaa kokemusta vieroitusoireista. Tiedot auttavat tekemään päätöksen
asiakkaan katkaisuhoidon tarpeellisuudesta. Katkaisuhoitoon ohjataan asiakas, joka kokee eriasteisia
vieroitusoireita. Katkaisuhoito on tarpeellista oireiden hoitamiseksi. Sitä tarvitaan myös sairaskohta-
uksien tai sekavuustilojen ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Suurimmalle osalle asiakkaista avokatkaisu
on sopiva hoitomuoto, mutta laitoskatkaisu on välttämätön vakavista vieroitusoireista kärsiville.
10 BDI-Beckin depressioasteikko on suosittu menetelmä masennuksen arvioinnissa. Testi koostuu 21 osiosta,joissa potilas valitsee neljästä masennusoireita koskevasta väittämästä parhaiten omaa tilannettaan (oireenvahvuutta) kuvaavan vaihtoehdon. Jokaisesta osiosta kertyy 0-3 pistettä masennusoireen vahvuuden mukaan.Testi löytyy sähköisessä muodossa osoitteesta http://www.terveysportti.fi/xmedia/pgr/100.012.html
29
6. Korjaava päihde- ja mielenterveystyö
6.1 Satakunnan sairaanhoitopiiri, Huittinen/Harjavallan sairaala/Pori
Huittisten psykiatrian poliklinikalla toimii aikuispsykiatrian työryhmä sekä nuorisopsykologi, jotka
huolehtivat potilaan tutkimuksesta, hoidosta ja kuntoutuksesta. Hoitoon tullaan lähetteellä.
Tarvittaessa asiakas ohjataan laitoshoitoon Harjavallan sairaalaan, jossa nuorille on myös
poliklinikkapalveluja osastohoidon lisäksi. Psykiatrisen osastohoidon ohella Harjavallan sairaalassa on
erityisesti päihteenkäyttäjille aikuispsykiatrian päihdeosasto 22 ja päihdepoliklinikka. Osasto 22:lla
toteutetaan opioidikorvaushoidon aloitukset. Sairaanhoitopiirillä on Porissa lasten- ja
nuorisopsykiatrian poliklinikat ja osastot.
Nuorisopsykiatrisen avohoidon piiriin kuuluvat 13–22-vuotiaat. Osastohoitoa tarvitsevat 13–17-
vuotiaat ohjautuvat nuorisopsykiatrian osastoille ja 18 vuotta täyttäneet aikuispsykiatrian osastoille.
Nuorisopsykiatrian poliklinikalle/osastolle nuori pääsee lähetteellä, jonka perusteella lääkäri on arvi-
oinut kiireellisyyden.
Psykiatrisen poliklinikan lisäksi Huittisissa toimii myös psykiatrian kuntoutumisyksikkö. Harjavallan
sairaalassa on akuutti-, kuntoutus- ja vanhuspsykiatrian osastojen lisäksi myös tehostetun avohoidon
yksikkö (TAY) (18 vuotta täyttäneille), joka tarjoaa polikliinista hoitoa päivänä viikossa. Sairaanhoi-
topiirillä on Harjavallassa sekä Porissa nuorisopsykiatrian poliklinikat ja osastot. Nuorisopsykiatrian
erikoislääkärin vastaanotto on Harjavallassa. Harjavallan sairaalassa on erityisesti päihteenkäyttäjille
päihdepsykiatrian poliklinikka. Huittisten psykiatrian poliklinikalla on päihdepsykiatrian poliklinikan
sairaanhoitajan vastaanotto kerran viikossa. Päihdepsykiatrian lääkärin vastaanotto on Harjavallassa
päihdepsykiatrian poliklinikalla. Huittisten psykiatrian poliklinikalla toimii myös vanhuspsykiatrian
(yli 65-vuotiaat) sairaanhoitajan vastaanotto (noin kerran kuukaudessa), vanhuspsykiatrian lääkärin
vastaanotto on Harjavallassa vanhuspsykiatrian poliklinikalla noin viikon välein. Lastenpsykiatrian
(alle 13-vuotiaat) poliklinikka ja osastot ovat Satakunnan keskussairaalassa.
6.2 Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Vammalan aluesairaala
Huittinen käyttää myös Vammalan psykiatrian palveluita ja aluesairaalan arkiyöpäivystyspalveluita.
Psykiatrian poliklinikalla on lasten, nuoriso- ja aikuispsykiatrian työryhmät, joiden tehtävänä on mie-
lenterveysongelmien hoito, tutkimus ja kuntoutus. Erikoissairaanhoidon yksikkö, akuuttiosasto (18
paikkaa) on tarkoitettu suljettua akuuttipsykiatrista hoitoa tarvitseville aikuisille. Psykiatristen on-
30
gelmien lisäksi osastolla hoidetaan täysi-ikäisiä huumekatkopotilaita. Huumekatkohoito kestää kaksi
viikkoa, jonka jälkeen potilas siirtyy sitä varten olevan hoitolaitokseen tai avohoitoon päihdeklinikalle
Alkoholikatkaisupotilaita osastolla hoidetaan, mikäli potilaalla on delirium-vaara. Deliriumpotilaiden
hoitojakso on 1-2 viikkoa. Jatkohoito järjestetään päihdeklinikalla tai psykiatrian poliklinikalla.
6.3 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Loimaan aluesairaala
Huittinen käyttää myös Loimaan psykiatrian palveluita ja aluesairaalan päivystyspalveluita. Psykiatri-
an poliklinikalla on lasten, nuorten- ja aikuispsykiatrian työryhmät, joiden tehtävänä on mielenterve-
ysongelmien hoito, tutkimus ja kuntoutus. Poliklinikalle hakeudutaan hoitoon lääkärin lähetteellä.
Nuorisopsykiatrisia avohoitopalveluja on tarjolla suomenkielisille 13–18-vuotialle nuorille. Alueella
toimii myös nuorisopsykiatrinen akuuttityöryhmä, johon Loimaan työryhmään lähetetyt kiireelliset
avohoitopotilaat tarvittaessa ohjataan. Poliklinikan yleislastenpsykiatrisesta toiminnasta vastaa mo-
niammatillinen työryhmä, johon kuuluu lääkäri, sairaanhoitaja, psykologi ja kuntoutusohjaaja. Lasten-
psykiatrian poliklinikalla tutkitaan ja hoidetaan alle 13-vuotiaita lapsia ja heidän perheitään. Yhteis-
työkumppanit voivat lisäksi pyytää ei-potilaskohtaisia konsultaatioita lasten kasvu- ja kehitysympäris-
töissä ilmeneviin pulmatilanteisiin.
6.4 Avohuollon ostopalvelut
Ostopalveluita avohuollon päihdetyössä Huittisissa tuottaa Sastamalan päihdeklinikka mikä on A-
klinikkasäätiön alainen päihdehoitoyksikkö. Se on avohoitoyksikkö, jossa toteutetaan keskusteluhoi-
don lisäksi mm. päihdearvioita, avokatkaisuhoitoa, laitoshoitoon ohjausta, ajokorttiseurannan järjes-
tämistä, huumetestejä ja lääkkeettömiä tukihoitoja. Sastamalan päihdeklinikan sivupiste on avoinna
terveyskeskuksen tiloissa kaksi kertaa viikossa. Yksilövastaanotto perustuu keskusteluihin, joissa käy-
tetään kognitiivista työotetta. Lähetettä hoitoon tullessa ei tarvita, mutta työntekijän vastaanotolle on
ajanvaraus. Sastamalan päihdeklinikan tavoitteena on pyrkiä ehkäisemään ja vähentämään päihteiden
ongelmakäyttöä ja siihen liittyviä fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Päihdeklinikalla on käytet-
tävissä oma lääkäri. Päihdeklinikka tekee moniammatillisessa verkostossa ennaltaehkäisevää työtä.
Sosiaalikeskuksessa toimivan sosiaaliohjaajan kanssa tehdään tarvittaessa asiakkaiden luokse myös
yhteisiä kotikäyntejä.
Vammalan-Huittisten seudun Mielenterveysseura ry:n perustehtävänä on mielenterveyden ja hy-
vinvoinnin edistäminen. Toiminnallaan se tukee ja kehittää ehkäisevää ja rakentavaa mielenterveys-
työtä, psyykkistä hoitoa ja kuntoutusta sekä muita mielenterveyspalveluita. Yhdistys toimii mielenter-
veyden alalla kansalaisjärjestönä, asiantuntijajärjestönä, palvelujen tuottajana ja kehittäjänä sekä yh-
31
teistyöverkostoja rakentavana järjestönä. Se tarjoaa alueen asukkaille mahdollisuuden tehdä vapaaeh-
toista mielenterveystyötä, osallistua ja vaikuttaa mielenterveyden hyväksi.
Vammalan-Huittisten seudun Mielenterveysseura ry:n toiminta-alueen muodostavat Sastamala, Huit-
tinen, Punkalaidun ja Kiikoinen. Yhdistyksestä käytetään nimeä Tukitalo. Tukitalon toimipisteet sijait-
sevat Sastamalassa ja Huittisissa. Sastamalassa toimii lisäksi yhdistyksen ylläpitämä asumisvalmen-
nusyksikkö Kätsä, joka on tarkoitettu itsenäistymisvaiheessa oleville nuorille, mielenterveyskuntoutu-
jille ja muille asumisvalmennusta tarvitseville henkilöille. Sastamalan ja Huittisten toimipisteissä, sekä
toiminta-alueella laajemminkin esim. koti- tai työpaikkakäynneillä, tarjotaan henkisen ensiavun ja
kriisiauttamisen palveluita. Kriisiapua ja muuta henkistä apua ja tukea tarjotaan myös Internetiin väli-
tyksellä valtakunnallisessa verkkokriisikeskuksessa, Tukinetissä. Tukitalo tarjoaa myös talous- ja vel-
kaneuvonnan sekä edunvalvonnan palveluita.
Kriisikeskuksessa asiakkaiden auttamistyö11 on luonteeltaan lyhytkestoista. Asiakkaita tavataan yksi-
löllisten keskustelujen merkeissä sekä pariskuntina, perheinä ja työyhteisöinä. Lisäksi asiakkaita koh-
dataan puhelimessa sekä yksilöllisissä ja ryhmämuotoisissa nettikeskusteluissa. Järjestölähtöinen krii-
siauttaminen täydentää julkisia peruspalveluja. Kriisikeskuksessa toimii mielenterveysalan ammatti-
henkilöitä sekä koulutettuja vapaaehtoisia tukihenkilöitä. Kriisikeskuksen palvelu on asiakkaalle mak-
sutonta. Kriisikeskuksessa voi halutessaan asioida myös nimettömästi.
6.5 Laitospalvelut
Huittinen ostaa päihdelaitospalvelut pääasiassa yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Useimmiten
käytetään Marjalinna-yhteisön ja Kankaanpään A-kodin palveluita. Opioidikorvaushoidon
tehostejaksot tuottaa ostopalveluna Mainiemen kuntoutuskeskus. Maksusitoumuksen palveluun
myöntää Huittisten sosiaalikeskus tarvearvion pohjalta.
11Kriisiasiakkaat voivat ottaa yhteyttä Tukitaloon joka arkipäivä klo 10.00 18.00 ja lauantaisin klo 10.0015.00. Äkillisissä kriisitilanteissa viranomaiset saavat yhteyden kriisityöntekijään myös iltaisin ja viikonloppui-sin. Yleisiä yhteydenoton syitä ovat erilaiset traumaattiset kriisit sekä perheenjäseniin liittyvät ongelmat, kutenavioerotilanteet. Muita yhteydenoton syitä ovat sairaudet, onnettomuudet, kuolemantapaukset, päihdeongelmat,rahahuolet, työttömyys tai velkaantuminen. Yhteydenoton syy voi liittyä myös väkivaltatilanteisiin. Tukitalollatoimii Rikosuhripäivystyksen palvelupiste, jossa rikoksen uhrit ja rikosta todistamaan joutuneet henkilöt saavatapua ja tukea sekä neuvoja erilaisiin käytännön tilanteisiin.
32
6.6 Julkisia palveluja täydentävät palvelut
Huittisissa on Päiväkeskus ry:n ylläpitämä päiväkeskus, missä on mahdollisuus päihteettömään ajan-
viettoon muiden kanssa muun muassa ruokailun, pyykinpesun ja muun yhteisen tekemisen kautta.
Päiväkeskus avustaa tukiasumisessa ja tuetun asumisen järjestämisessä. Päiväkeskus on auki arkipäi-
visin. Vertaistukipäivystys toimii ympäri vuorokauden.
Nimettömät alkoholistit (AA) on toveriseura, joka pyrkii täydelliseen raittiuteen vertaistukea
tarjoamalla. AA perustuu vapaaehtoisuuteen ja sen ainoa jäsenvaatimus on halu lopettaa juominen.
AA-jäsenyyteen ei liity maksuvelvoitetta. Ryhmä toimii mm. Huittisissa ja Sastamalassa (www.aa.fi).
Al-Anon on päihteenkäyttäjien omaisten vertaistukiryhmä, joka toimii mm. Nokialla ja Harjavallassa.
Sastamalassa toimiva A-kilta on yhdistys, jonka tavoitteena on edistää ja tukea päihdeongelmaisten
omaehtoisia pyrkimyksiä parempaan elämänlaatuun. Toiminnassa on tärkeää onnistumisen kokemus-
ten jakaminen eli vertaistuki. A-killan toimintaan voi osallistua selvänä.
Nimettömät Narkomaanit on hyötyä tavoittelematon, miesten ja naisten toveriseura niille, joille huu-
meista on muodostunut ensisijainen ongelma. Jäsenet ovat toipuvia päihdeongelmaisia, jotka kokoon-
tuvat säännöllisesti auttaakseen toisiaan pysyäkseen puhtaana. NA-ryhmä kokoontuu Porissa.12
Omaiset mielenterveystyön tukena Länsi-Suomen yhdistys ry. (http://omaisetlasu.org/) toimii Poris-
sa. Toiminta-ajatuksena on tukea mielenterveyden ongelmista ja psyykkisistä sairauksista
kärsivien henkilöiden omaisia ja läheisiä, edistää ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä ja omaisten
edunvalvontaa, kehittää omaistyön muotoja, vaikuttaa mielenterveyteen ja mielenterveysongelmiin
liittyviin yhteiskunnallisiin asioihin. Yhdistys jakaa tietoa mielenterveyteen liittyvistä asioista
omaisille, päättäjille ja julkisuuteen, harjoittaa vertaistukitoimintaa ryhmä- ja tukihenkilötoiminnan
kautta, tarjoaa yksilökohtaista apua antamalla neuvontaa, aktivoi ja tukee omaisten arjessa jaksamista
järjestämällä virkistystoimintaa ja koulutusta.
Tele- ja internetpalvelut ovat viime vuosina lisääntyneet voimakkaasti. Erilaiset teknologiaa
hyödyntävät tieto-, neuvonta- ja vertaistukipalvelut ovat nykyään merkittävä osa päihde- ja
mielenterveystyötä. Nämä palvelut ovat asiakkaille helposti käytettäviä ja lähestyttäviä, myös silloin
12 maanantaisin klo 19, Vähäuusikatu 3.
33
kun muu palvelujärjestelmä on vaikeasti tavoitettavissa. Palveluihin kuuluu sekä ammattilaisten
tarjoamaa neuvontaa että vertaistukea.
7. Päihde- ja mielenterveystyön kehittämistoimenpiteet
Päihde- ja mielenterveysstrategian tavoitteiden saavuttamiseksi ja päihde- ja mielenterveystyön kehit-
tämiseksi tarvitaan yhteisesti sovittuja toimenpiteitä. Toimenpiteet tukevat päihde- ja mielenterveys-
strategian tavoitteita. Toimenpiteitä mietittäessä on huomioitu myös valtakunnalliset suositukset.
Huittisten päihde- ja mielenterveystyön kehittämiskohteiksi on toimenpideohjelmassa (liite) valittu:
1. Varhaisvaiheen päihdeongelman tai mielenterveys-häiriön tunnistaminen
2. Lasten ja nuorten päihteettömyys
3. Yhteistyön tiivistäminen paikallisten alkoholin vähittäismyyntiä harjoittavien yrittäjien kanssa
4. Selkeät hoitopolut: Työntekijöillä on selkeä kuva miten ja minne päihde- ja/tai mielenterveys-
ongelmista kärsivä asiakas ohjataan ja millä kriteereillä
5. Selkeät toimintatavat lapsen- ja nuoren päihteidenkäytön ennaltaehkäisystä ja varhaisesta
puuttumisesta
6. Vanhempien päihdeasenteet ja vastuu: Vanhemmat kannustavat omaa lasta päihteettömyyteen
ja suhtautuvat mahdollisiin päihdekokeiluihin vakavasti
7. Katkaisuhoidon järjestäminen avohoitopainotteisesti
8. Laittomien huumeiden käytön väheneminen
9. Mielenterveyden peruspalveluiden turvaaminen mielenterveys-kuntoutujille
10. Moniammatillinen yhteistyö, varhainen puuttuminen päihde- ja mielenterveysasioissa lisään-
tyy
11. Iäkkäiden alkoholinkäytön riskirajat tiedostetaan ja terveysriskit tunnistetaan
12. Iäkkäiden riskikäyttäjien ja mielenterveysongelmaisten terveyden, hyvinvoinnin ja toiminta-
kyvyn säilyminen
Huittisten omalla hyvinvointisuunnittelulla on tärkeä rooli ehkäisevälle päihdetyölle, koska omilla
päätöksillä voidaan edistää ehkäisevää päihdetyötä. Huittisten kaupungin päättäjien vastuulla on
huolehtia siitä, että ehkäisevä päihdetyö ulottuu kaikkiin väestöryhmiin ja se on pitkäjännitteistä sekä
koordinoitua. Järjestöjen ja muiden toimijoiden välttämättömyys yhteistyökumppaneina on syytä
muistaa kun toteutetaan yhteisesti sovittuja tavoitteita.
34
8. Seuranta ja arviointi
Päihde- ja mielenterveysstrategian seuranta ja arviointi on tärkeää, jotta päihdetilanteen ja
palvelurakenteen muutokset sekä valittujen toimintamallien käyttökelpoisuus ja tulokset saadaan
näkyviin. Huittisten päihde- ja mielenterveystilanteen seuraamiseksi on päätetty ottaa avuksi
valtakunnallisesti kehitettyjä ja vertailukelpoisia menetelmiä, avainpäihde- ja
mielenterveysindikaattoreita. Avainpäihdeindikaattorit antavat tietoa muun muassa päihteiden
käytöstä ja siitä aiheutuvista haitoista sekä suuntaviivat kustannustehokkaalle toimille päihteiden
käytön ja siitä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Huittisten päihde- ja mielenterveysindikaattorien
tavoitteena on arvioida kuntalaisten terveyden- ja hyvinvoinnin kehittymistä ja valita jatkossa
toiminnan painopistealueet tulosten mukaisesti. Indikaattoritiedon seuraaminen ja analysointi on
myös johtamisen keskeinen osa-alue. Sitä mitä ei ole mitattu ei myöskään voida johtaa.
Kouluilla on tärkeä rooli lasten ja nuorten terveyden edistämisessä, sillä lapset ja nuoret ovat suuren
osan ajastaan niiden vaikutuspiirissä elämänvaiheessa, jolloin kehitys ja kasvu on voimakasta. Näinä
vuosina lapset ja nuoret omaksuvat uusia elämäntapoja ja asenteita, jotka voivat edistää terveyttä ja
toimintakykyä aikuisena (Kouluterveyskysely 2008). Paikallisesti toteutettavan terveyden edistämi-
sen suunnitelmallisuuden ja pitkäjänteisyyden varmistamiseksi nuorten hyvinvointia tulee seurata ja
arvioida säännöllisin väliajoin. Kouluterveyskysely on hyvä väline lasten ja nuorten terveyden ja hy-
vinvoinnin seurantaan sekä kunnan että koulun tasolla. Paikallistason tuloksia on mahdollisuus verra-
ta myös maakunnan ja valtakunnan tilanteeseen. Näin voidaan myös asettaa konkreettisia tavoitteita
lähivuosiksi.
Huittisten kaupunginvaltuusto on nimennyt Huittisiin päihdetyöryhmän. Päihdetyöryhmän tehtävänä
on muun muassa vastata päihdetyön suunnittelusta, sopia yhteistyöstä ja toimintavastuista, seurata
toiminta-alueen päihdetilannetta ja päihdetyön vaikuttavuutta osana hyvinvointityötä, tehdä esityksiä
ja aloitteita sekä huolehtia tiedotuksesta. Strategian liitteenä olevissa toimintamalleissa on nimetty
vastuutahot, jotka omassa yksikössään vastaavat strategian toteuttamisesta.
Huittisten päihde- ja mielenterveysstrategian tavoitteiden toteutumisen seuranta kuuluu
perusturvalautakunnalle, joka käsittelee ja arvioi tavoitteiden toteutumista vuosittain talousarvion
toteutumisen ja talousarvion laatimisen yhteydessä.
35
Lähteet
A-klinikkasäätiö Päihdelinkki. Saatavilla: http://www.paihdelinkki.fi
Holmberg, (2010): Päihde- ja mielenterveysongelmien samanaikainen esiintyminen. Sairaanhoitajankäsikirja. Saatavilla: http://www.terveysportti.fi
Kansallinen alkoholiohjelma (2008-2011). Saatavilla: http://neuvoa-antavat.stakes.fi/FI/index.htm
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista terveydenhuollossa 1992/785.
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 2000/812.
Mielenterveyslaki 1990/1116.
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Mieli 2009 –työryhmän ehdotukset mielenterveys- japäihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3.
Neuvoa-antavat. Stakesin verkkosivusto. http://neuvoa-antavat.stakes.fi
Käypä hoito suositukset. Lääkäriseura Duodecim. Saatavilla: http://www.kaypahoito.fi
Päihdetilastollinen vuosikirja. Alkoholi ja huumeet. (2011). Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos. Saatavil-la:http://www.stakes.fi/FI/tilastot/aiheittain/Paihteet/Paihdetilastovuosikirja.htm
Päihdehuoltolaki 1986/41.
Raittiustyölaki ja –asetus 1982/828.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE (2008 2011). Sosiaali- ja terve-ysministeriön julkaisuja 2008:6.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidosta eräillä lääk-keillä 2008/833.
Terveyden edistämisen mahdollisuudet vaikuttavuus ja kustannus- vaikuttavuus. Sosiaali- ja terve-ysministeriön julkaisuja 2008:1. Saatavilla: http://www.terveys2015.fi
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen toimeenpanosuunnitelma kansalliseen mielenterveys- ja päihde-suunnitelmaan 2009 -2015. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos.
THL/Ehkäisevä mielenterveystyö 2009.
Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. Saatavilla: ttp://uusi.sotkanet.fi/portal/page/portal/etusivu
Recommended